varajäsen Matti Peltola Taisto Tuominen, puheenjohtaja varajäsen Pekka Paattinen Veikko Lahtinen varajäsen Hannu Antikainen

Transkriptio

1 1 ESITYSLISTA Kokous: TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TYÖPOLIITTINEN YHTEISTYÖRYHMÄ Aika: kello 9 11 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus (TYP), kokoushuone Pihlaja, 3. krs. Osallistujat: Markku Kaunisto varajäsen Matti Peltola Taisto Tuominen, puheenjohtaja varajäsen Pekka Paattinen Veikko Lahtinen varajäsen Hannu Antikainen Kari Auvinen, varapuheenjohtaja varajäsen Terhi Sten Peer Haataja varajäsen Johanna Kaplas Teuvo Pernu varajäsen Jyrki Koskinen Martti Santasalo, varapuheenjohtaja varajäsen Teppo Tapani Tuija Mannila varajäsen Tommi Eskonen Sampo Järvelä varajäsen Kauko Salmivirta Jaana Villilä Utriainen Muut osallistujat; Sanna Koskinen, palveluohjaaja, Välke projekti, sihteeri Marja Huttunen, projektipäällikkö, TyöMaa projekti Merja Kerttula, projektipäällikkö, SYS projekti Mari Toivonen, projektipäällikkö, Välke projekti Katariina Ratia, projektipäällikkö, Kestävät koulutus ja uravalinnat projekti

2 2 Riina Hiipakka Lahti, projektipäällikkö, Nuorten verkostotyöpaja Tuula Mikkonen, suunnittelija, Tiry / osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Asiantuntija; Jaana Niemi, ESR koordinaattori, Pirkanmaan TE keskus Tuula Isosuo, EU koordinaattori, Länsi Suomen lääninhallitus Esittelijä; Matti Luukinen, yksikönpäällikkö, Tampereen kaupunki, Työllisyydenhoidon palveluyksikkö Kutsuttavat; Tommi Eskonen, johtaja, TYP Jukka Järvinen, EU asiamies, Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä Esityslista ja pöytäkirja tiedoksi; Kari Kankaala, johtaja, Kaupunkikehitys Erkki Lyden, Pirkanmaan TE keskus työllisyys ja yrittäjyysvastuualue, vastuualueen päällikkö Leena Tähtinen, Pirkanmaan TE keskus työllisyys ja yrittäjyysvastuualue, vastuualueen assistentti 1 Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avaa kokouksen. Sihteeri toteaa kokoukseen osallistujat. 2 Kokouksen esityslista

3 3 Päätösehdotus. Yksikönpäällikkö Luukinen. Yhteistyöryhmä päättää että hyväksytään ennakkoon yhteistyöryhmän jäsenille / varajäsenille toimitettu esityslista. 3 Välityömarkkinoiden kehittäminen sosiaalisella yrittäjyydellä Tampereen kaupunkiseudulla, SYS projekti, S10018, väliraportti ja maksatushakemus Projektipäällikkö Kerttula: SYS projekti on ollut mukana Tampereen kaupungin omistaman sosiaalisen yrityksen selvitystyöryhmässä. Hankkeen käytännön toteuttamiseen saatiin Pirkanmaan TE keskukselta yöllisyyspoliittista avustusta ajalle Yhden henkilön täysipäiväisen työskentelyn ja työryhmän tuella valmisteltiin mahdollisen sosiaalisen yrityksen liiketoimintasuunnitelma, joka jätettiin pormestarille Muutaman lisäselvityksen jälkeen asia vietäneen poliittiseen päätöksentekoon v Kunnallisten sosiaalisten yritysten teemoja on pohdittu myös yhteisesti Välike hankkeen (Etelä Pirkanmaa) ja Verte Oy:n (Nokia) kanssa. Sosiaalisen yrityksen selvitys ja neuvontatyö jatkui syksyn aikana muiden asiakkaiden (3 yhdistystä, 1 yritys) kanssa. Yksi pieni SYSprojektin asiakasyritys rekisteröityi syksyn aikana sosiaaliseksi yritykseksi. Yritys työllisti tässä vaiheessa yhden kohderyhmään kuuluvan henkilön. Yhdessä Selviytymisen Tuki ry perusti joulukuussa yrityksen, jonka tarkoituksena on rekisteröityä sosiaaliseksi yritykseksi v SYS projektin perustama kaupungin tilaajien ja hankintalakimiehen muodostama sosiaalisten kriteerien työryhmä jatkoi työtään syksyllä Ryhmään liittyi myös kestävän kehityksen projektikoordinaattori. Sosiaalisia kriteereitä on kokeiltu 4 kaupungin kilpailutuksessa. Kaupungin uusiin hankintaohjeisiin on kirjattu yleisluonteinen ohje sosiaalisten kriteerien käytöstä ja hankintojen ohjaamisesta työkeskuksille. Laajempaa ohjeistusta sosiaalisten kriteerien käytöstä valmistellaan keväällä 2010 ilmestyvän EU tason ohjeistuksen pohjalta seudullisessa ja valtakunnallisessa yhteistyössä. Sosiaalisten kriteerien käyttömahdollisuudesta on infottu Tampereen Logistiikkaa ja kaupungin tilaajaryhmää hankintapäivässä Yhteistyö Tampereen naapurikuntien

4 hankintatoimiston KuHa:n kanssa aloitettiin ja alkuvuonna 2010 järjestetään ensimmäinen siihen liittyvä koulutus. 4 Sosiaalinen tilinpito on käynnistetty pilottiyhdistyksen lisäksi verkostoyhteistyönä 3 muussa yhdistyksessä, mukana Silta Valmennusyhdistys ry, Tampereen A kilta ry ja Yhdessä Selviytymisen Tuki ry. SYS tuki yhteistyöprojektia hankkimalla koulutusta ja sähköisen työskentelyalustan toimijoiden käyttöön järjestettiin valtuustosalissa tilaisuus, jossa yhdistykset esittelivät yli 60 kuulijalle v sosiaalisia budjettejaan. Yhteenvetona toiminnasta voisi sanoa, että sosiaalisten yritysten osiossa on monta aihiota, mutta kehittämistyö ei etene kovin nopeasti. Uhkana on, että vaikka SYS projektin sosiaalisten yritysten määrällinen tavoite (4) saavutettaisiin, työllistämistavoitetta (40) ei ehditä saavuttaa. Tärkeintä lienee kuitenkin olla mukana kohderyhmän hankkeissa, joista tulee pitkäaikaisia ratkaisuja välityömarkkinoille. SYS projektin käytettävissä olevat työmuodot ovat oma työpanos ja asiantuntijapalvelut, joita voi hankkeiden tueksi ostaa. Usein on myös järkevää ohjata projekteja hakemaan kansallista rahaa. Jotta kaikki aihiot saataisiin tehokkaasti työstettyä, on SYS projekti ohjannut asiakkaitaan myös yritysneuvojien luo. Toimiva käytäntö on myös toimijoiden ohjaaminen yhteiseen projektiin, joka antaa mahdollisuuksia vuoropuheluun ja toisaalta mahdollistaa toimijoiden suuremman määrän SYS projektissa. Tätä käytettiin jo sosiaalisen tilinpidon projektissa ja seuraavaksi mahdollisesti sosiaalisten yritysten aihioiden käsittelyssä. Sosiaalisten kriteerien edistämistyössä on niin paljon työtä, että sitä voitaisiin toteuttaa omana hankkeenakin. Pieniä edistysaskelia on tapahtunut ja yhteistyötä laajennetaan seutukunnalliseksi ja valtakunnalliseksi. Kauden aikana on SYS hankkeesta ja sen teemoista on infottu yhteensä 159 henkilöä. Aktiivisesti projektin työryhmiin tai kahdenkeskiseen kehittämistyöhön on osallistunut 16 uutta henkilöä, kumulatiivisesti yhteensä 61 henkilöä (koko hankkeen tavoite projektisuunnitelmassa 60). SYS projektin toteutuneet tukikelpoiset kustannukset ajalta ovat ,07 eur sis.alv. Tampereen kaupungin osuus siitä on ,14 eur ja muiden kuntien yhteensä 8 003,93 eur. Koko vuoden 2009 tukikelpoiset kustannukset ovat ,99 eur, joka on 70,4 % budjetista. Päätösehdotus. Yksikön päällikkö Matti Luukinen: Yhteistyöryhmä päättää,

5 projektipäällikkö Merja Kerttulan selvityksen pohjalta hyväksyä SYSprojektin väliraportin ajalta ja maksatushakemuksen ajalta ja toimitettavaksi rahoittajille. 5 4 Nuorten verkostotyöpaja projektin, väliraportti ajalta ja maksatushakemus ajalta Projektipäällikkö Hiipakka Lahti: Kauden, eli koko projektin aikana projektissa aloitti 68 nuorta, joista naisia 31 (46 %). Heistä lyhytkestoisessa ohjauksessa (ohjausta alle 7 h) oli 30 nuorta. Lyhytkestoisessa ohjauksessa olleita on mm. ohjattu harjoitteluun muualle, muihin palveluihin tai omatoimiseen työnhakuun. Projektin ohjatun harjoittelun aloitti 38 nuorta (tavoitteena 40), joista naisia 21 (55 %). Suurin osa projektin varsinaisista asiakkaista on ohjautunut projektiin Tampereen työ ja elinkeinotoimiston kautta 26 henkilöä (68 %). Harjoittelussa aloittaneista asiakkaista 15 (40 %) on suorittanut vain perusasteen koulutuksen, 11 (29 %) pelkästään yo tutkinnon ja 11 (29 %) ammatillisen tutkinnon ja 1 henkilö (2 %) ammattikorkeakoulututkinnon. Ennen harjoittelun aloittamista asiakkaiden työttömyyden pituus on ollut 14 henkilöllä (37 %) alle 3 kk, 16 (42 %) 4 11 kk ja yli vuoden työttömänä asiakkaista oli ollut 8 (21 %). Asiakkaista 2 (5 %) on maahanmuuttajia, joilla on muu kuin Suomen kansalaisuus. Asiakkaista 8 (21 %) on vajaakuntoisia tai vammaisia. Asiakkaiden keski ikä oli 20 vuotta. Projektin varsinaisille asiakkaille on annettu yksilöllistä ohjausta yhteensä 240 tuntia, keskimäärin 6,3 h/asiakas. Harjoittelun aikana nuoret ovat saaneet myös ryhmävalmennusta. Ryhmävalmennuspäiviä, eli PajaPäiviä on vuonna 2009 järjestetty yhteensä 13 päivää. PajaPäivien sisältöön on kuulunut seuraavia teemoja: harjoittelujen kulun läpikäyminen pien ja suurryhmässä, itsetuntemus ja oman osaamisen kartoittaminen, vuorovaikutus ja ilmaisutaidon, työnhaku, talous ja asiointitaitojen sekä tietotekniikkataitojen kehittäminen, työelämä ja koulutustietouden, ravitsemustietouden ja ruoanlaittotaitojen lisääminen sekä yleisesti liikunta, terveys ja luonto. Kaudella päättyi yhteensä 9 asiakkuutta. Asiakkuuden päättymisen syyt: työhön avoimille markkinoille 1 henkilö, harjoitteluun muualle 3 henkilöä, työelämän ulkopuolella 2 henkilöä (sairausloma ja äitiysloma), työtön 2 henkilöä ja keskeytys 1 henkilö (työelämän ulkopuolella).

6 Projektin järjestämissä tiedotus ja infotilaisuuksissa on ollut kaudella yhteensä 520 osallistujaa. Infoja on pidetty mm. asiakkaita lähettäville tahoille, nuorten työpaikkaohjaajille ja muille projektista kiinnostuneille tahoille. Työnantajayhteistyötä on aikavälillä tehty 50 kaupungin eri yksikön ja toimipisteen kanssa. Harjoittelupaikkoja ovat tarjonneet mm. Tampereen Ateria, Auto ja Konekeskus, Päiväkodit, Koulut, Aluepelastuslaitos, Apuvälineyksikkö, Nuorisopalvelut, Konsernipankki, Vapriikki, Päivähoidon toimisto, Kulttuurikeskus Rulla, Tilakeskus, Kotihoidon asiakasohjaus, Wärjäämö, Hervannan tietotori, Terveysasemat ja Tesoman jäähalli. Projektin asiakkaat ovat olleet hankesuunnitelmassa määritellyt kohderyhmän mukaisia. Määrälliset tavoitteet on tältä vuodelta melkein saavutettu, vaikka projektityöntekijöiden myöhäisen aloittamisajankohdan takia nuorten ensimmäiset harjoittelut päästiin aloittamaan vasta heinä elokuussa. Toisaalta projektin tavoitteissa on määritelty vain projektin toimintamallin läpikäyneiden nuorten määrä. Projektin suunnitteluvaiheessa ei siis ole huomioitu lyhytkestoisessa ohjauksessa olevia, joita myös on saatu polullaan eteenpäin. Haasteena projektissa on ollut sopivien harjoittelupaikkojen löytäminen ja pitkäkestoisiin harjoittelusopimuksiin pääseminen, koska taloudellinen tilanne näkyy myös kaupungin yksiköissä varovaisuutena ottaa harjoittelijoita työpaikoille ohjattavaksi. Erityisesti pojille on ollut haastavaa löytää harjoittelupaikkoja. Toisaalta harjoitteluiden aloittaminen samanaikaisesti ryhmämuotoisuuden ylläpitämisen takia on ollut haastavaa. Projektin tukikelpoiset kokonaiskustannukset kaudella ( ) olivat ,71. Viime maksatushakemuksessa ( ) tukikelpoisiksi kustannuksiksi hyväksyttiin ,54. Oikaisuvaatimuksella on tuolle kaudelle haettu 3 363,42 lisää. Yhteensä vuoden 2009 kokonaiskustannukset ovat olleet edellyttäen oikaisuvaatimuksen läpi menemisen. Projektin kokonaisbudjetti vuodelle 2009 on euroa. Suunnitelluista vuosikustannuksista toteutuisi siten n.62 %. Projektissa työskentelevät projektipäällikkö Riina Hiipakka Lahti sekä ohjaajat Kirsi Onnela, Jenni Juvonen ja Riikka Nurmi. 6 Päätösehdotus. Yksikön päällikkö Matti Luukinen: Yhteistyöryhmä päättää, projektipäällikkö Riina Hiipakan selvityksen pohjalta hyväksyä Nuorten verkostotyöpaja projektin väliraportin ajalta ja maksatushakemuksen ajalta ja toimitettavaksi rahoittajille.

7 7 5 TyöMaa projektin,s10045, väliraportti ja maksatushakemus Projektipäällikkö Huttunen: Loppuvuoden 2009 aikana TyöMaa hankkeen toiminta on edelleen pääsääntöisesti kohdistunut jo Tampereen seudulla asuvien työn perusteella maahan tulleiden henkilöiden neuvontaan ja tukemiseen. Yrityksille suunnattiin syyskuussa markkinointia tarjoamalla ilmaisia tietoiskuja ja koulutuspalveluita ulkomaalaiseen työvoimaan ja maahanmuuttajiin liittyvistä teemoista, mutta tämä ei tuottanut yhteydenottoja. Hankkeen päätoimintaa syyskaudella 2009 oli: Yritysyhteistyötä jatkettiin TKL:n kanssa suomen kielen koulutuksen muodossa. Lisäksi Lionbridgen henkilökunnalle suunniteltiin suomen kielen koulutus, joka toteutetaan vuoden 2010 puolella. HHkiinteistöpalveluissa pidettiin infotilaisuus yrityksen kiinalaisille työntekijöille. Yhteistyö jatkunee niin ikään vuonna Yhteistyö Hatanpään sairaalan kanssa käynnistyi heidän ilmaistuaan kiinnostuksensa unkarilaisten sairaanhoitajien rekrytointiin. Lisäksi he toivoivat Työmaata kumppaniksi filippiiniläisten hoitajien tulojärjestelyissä vuonna Kesäkurssi työttömäksi ja lomautetuiksi jääneille maahanmuuttajille järjestettiin heinä syyskuussa. Pääkouluttajana toimi Tampereen kesäyliopisto. Kurssi oli ensimmäinen laatuaan, ja kurssin sisältö suunniteltiin yhteistyössä TE toimiston ja ALMA hankkeen kanssa. Kurssilla kokeiltiin käytännössä 3 kielistä opetusta ts. tärkeimmissä teemoissa opetus tapahtui yhtä aikaa suomen, englannin ja venäjän kielillä. Tämä koettiin hyväksi erityisesti sellaisen ryhmän kohdalla, jotka ovat jo olleet työelämässä, mutta joilla edelleen on aukkoja työelämä tai yhteiskuntatiedoissa. Kurssin kohdentaminen halutulle kohderyhmälle onnistui osittain. Omakielinen neuvonta jatkui syyskaudella alkuvuoden tapaan siten, että Työmaan vastuualueella oli kahden tuntipalkkaisen neuvojan työ (kielinä puola sekä bulgaria espanja ranska) ja toiminnan yleinen kehittämistyö yhdessä ALMA projektin kanssa. Lisäksi Työmaan koordinaattori vastasi englanninkielisestä neuvonnasta. Työmaa kielten osalta neuvontatapahtumia oli seuranta aikana 113 eli koko vuonna yhteensä n Loppuvuodesta neuvontapalvelut kilpailutettiin, ja hankintapäätökset vuodelle 2010 saatiin tehtyä juuri ennen joulua.

8 8 Yritysyhteistyö on osoittautunut haasteelliseksi, ja sen myötä myöskään yksityistä rahoitusta ei ole saatu toistaiseksi kerättyä. Sen sijaan yksilöasiakkaiden määrä etenee tavoitteiden mukaisesti: TAVOITE / /2009 YHT. Projektiin mukaan tulleet yritykset Aloittaneet henkilöt Koulutus ja henkilötyöpäivät Lyhytkestoisiin toimenpiteisiin osallistuneet Tiedotustilaisuuksiin osallistuneet Työ viranomaisten toiminnan yhteensovittamiseksi jatkui siten, että TE hallinnon ja sosiaalitoimen virkailijoille järjestettiin yhdessä ALMA hankkeen kanssa koulutuspäivä EU maista tulevat viranomaisten asiakkaina. Tilaisuuden materiaalista ollaan koostamassa viranomaisille tarkoitettua ohjetta samasta aihealueesta. Ohjeen esityön teki kaksi Pirkanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijaa. Viranomaisten verkostoituminen ei näytä onnistuvan helposti, mutta olisi maahanmuuttajien saaman palvelun näkökulmasta ensi arvoisen tärkeää. Hankkeen ensimmäinen tiedonhaku ja markkinointimatka suuntautui marraskuussa Budapestiin, missä osallistuimme Unkari Euresin ja Suomen suurlähetystön Suomi päivään ja tutustuimme paikallisiin toimijoihin sekä suomalaisen henkilöstöpalveluyrityksen Selektan toimintaan. Matka oli antoisa, ja avarsi näkökulmaa työperusteisen maahanmuuton mahdollisuuksien suhteen. Matkasta on tehty erillinen matkaraportti. TyöMaan palveluista tiedotettiin yrityksille myös TE toimiston toimesta, joka lähetti kaikille yritysharavan kautta maahanmuuttajiin kiinnostuksensa ilmaisseille yrityksille sähköpostitiedotteen. Lisäksi hankkeen teemoista ja yleisemmin maahanmuuttoon liittyvistä kysymyksistä oltiin puhumassa syksyn mittaan useissa eri tilaisuuksissa. TyöMaa hankkeen toteutuneet tukikelpoiset kustannukset ajalla ovat ,89 euroa, mikä tarkoittaa vuositasolla sitä, että budjetista toteutui vain n. 52% suunnitellusta. Maksatushakemuksella aj haettiin TE keskukselta ,84 euroa ja jäljelle jäävä osa rahoitetaan kuntaosuuksilla. Maksatushakemus aj jätetään ELY keskukselle tästä syystä 0 euroisena. Säästöt syntyvät lähinnä palvelujen ostojen alueella, sillä asiantuntijapalveluihin tarkoitetusta rahasta jäi suurin osa käyttämättä. Myös tiedotus ja matkarahaa jäi käyttämättä. Edelleen suurimpana haasteena on se, miten hankkeeseen löydetään mukaan yrityksiä ja työnantajia, joilla on tarpeita liittyen työperusteisesti maahan muuttaneiden henkilöiden rekrytointiin, koulutukseen tai asettautumispalveluihin.

9 9 Päätösehdotus. Yksikönpäällikkö Luukinen. Yhteistyöryhmä päättää, projektipäällikkö Marja Huttusen selvityksen pohjalta hyväksyä TyöMaa projektin väliraportin ajalta ja maksatushakemuksen ajalta ja toimitettavaksi rahoittajille. 6 Kestävät koulutus ja uravalinnat projektin, S10011, väliraportti ajalta ja maksatushakemus ajalta Projektipäällikkö Ratia: Projektissa työskentelevät projektipäällikkö Katariina Ratia sekä ohjaajat Taina Syvänen, Johanna Tommila, Jukka Tanhua sekä Henna Kyrönlahti ( saakka) ja Ilona Kalliomäki ( lähtien). Kauden aikana ohjauksessa aloitti yhteensä 113 henkilöä, joista naisia 68. Ohjaukseen on käytetty aikaa kaikkiaan 300 tuntia. Suurin osa asiakkaista (70 henkilöä) on ohjautunut projektiin Tampereen työ ja elinkeinotoimiston kautta. Suurin osa asiakkaista (93 henkilöä) on ollut alle 25 vuotiaita ja suorittanut vain perusasteen koulutuksen (68 henkilöä). Suurin osa asiakkaista (101 henkilöä) on ollut työttömänä työnhakijana. Asiakkaista kuusi on maahanmuuttajia, joilla on muu kuin Suomen kansalaisuus. Kaudella päättyi yhteensä 95 asiakkuutta. Asiakkuuden päättymisen syyt: koulutus 52 (55%), työ 4 (4%), työharjoittelu 2 (2%), muu palvelu 13 (14%), muu syy 14 (15%), keskeytys 10 (ei tavoitettu) (11%). Projektin lyhytkestoisissa toimenpiteissä aloittaneita on yhteensä 43 henkilöä. Lyhytkestoisessa ohjauksessa olleet ovat osallistuneet ohjauksen yhteensä alle 7 tuntia. Heille on esim. annettu yleistä ohjausta koulutukseen, työnhakuun ja ammatinvalintaan liittyvistä asioista ilman että henkilö olisi tullut projektin varsinaiseksi asiakkaaksi. Kauden aikana ohjaajat ovat olleet yhteydessä noin 40 yritykseen/muuhun organisaatioon (aikaisempien yhteistyökumppaneiden lisäksi). Yhteistyö on alkanut kahdeksan

10 10 uuden yrityksen/muun organisaation kanssa (20% yhteydenotoista). Yhteistyöllä tarkoitetaan tässä että asiakkaamme on konkreettisesti päässyt yritykseen harjoitteluun, oppisopimukseen tms. Projektin järjestämissä tiedotus ja infotilaisuuksissa on ollut yhteensä 716 osallistujaa. Projektin asiakkaat ovat olleet hankesuunnitelmassa määritellyn kohderyhmän mukaisia ja kohderyhmän määrittely on vaikuttanut oikeanlaiselta suhteessa tarjottuun palveluun. Määrälliset tavoitteet ovat edenneet hankesuunnitelman mukaisesti, eikä tavoitteita tässä vaiheessa ole syytä tarkistaa. Kuitenkin projekti on suunniteltu täysin erilaisessa työllisyystilanteessa, kuin missä se joutuu toimimaan nykyisin. Yritysten heikentynyt työ ja taloustilanne on tuonut haasteita projektin etenemiseen ja kehittämiseen. Lisääntynyt nuorisotyöttömyys vaatisi tällä hetkellä konkreettisia ja nopeita toimenpiteitä. Etenkin tällä hetkellä nuorten tulevaisuuden kannalta ratkaiseva vaihe on toisen asteen opintoihin siirtyminen, ja koulutuksen loppuun saattaminen. Lisääntynyt työttömyys vaikuttaa myös koulutusten, erityisesti työvoimakoulutusten hakijamääriin. Hakijamäärien noustessa koulutuksiin on entistä vaikeampi päästä. Projektin asiakkaista valtaosa on motivoitunut hakemaan koulutukseen. Koulutusten suurten hakijamäärien vuoksi opiskelupaikkojen löytäminen on ei kuitenkaan ole helppoa. Pohdintaa on aiheuttanut myös Tampereen kaupungin rooli työnantajana. Kaupungin ja projektin välisessä kehittämiskumppanuussopimuksessa Tampereen kaupunki sitoutuu osallistumaan projektin toteutukseen mm. tarjoamalla projektin asiakkaille oppisopimuspaikkoja tuotantoyksiköissään. Valitettavasti tämä ei ole toteutunut, ja se seikka on hidastanut projektin tavoitteiden täyttymistä oppisopimuskoulutuksiin ohjauksen osalta. Projektin tukikelpoiset kokonaiskustannukset kaudella olivat ,49 euroa. Projektin tukikelpoiset kustannukset koko vuonna olivat ,63 euroa. Projektin kokonaisbudjetin vuodelle 2009 ollessa euroa, toteutui suunnitelluista vuosikustannuksista 69 %. Koko vuoden 2009 tilastoja Yhteensä palvelun piirissä vuonna 2009 oli 317 asiakasta, joista aloittaneita 221. Suunnitelma vuodelle oli 200 aloittanutta asiakasta. Varsinaisten asiakkaiden lisäksi projektin lyhytkestoisessa ohjauksessa aloittaneita on yhteensä 64 henkilöä. Päättyneitä asiakkuuksia kaudella ollut 178. Päättyneistä yli 50% on tavoitteen mukaisesti aloittanut koulutuksen.

11 Päätösehdotus. Yksikön päällikkö Matti Luukinen: 11 Yhteistyöryhmä päättää, projektipäällikkö Katariina Ratian selvityksen pohjalta hyväksyä Kestävät koulutus ja uravalinnat projektin väliraportin ajalta ja maksatushakemuksen ajalta toimitettavaksi rahoittajille. Hyväksyttiin päätösesitys. 7 Välityömarkkinoiden kehittäminen Tampereella, Välke projektin (kaupungin rinnakkaishanke) S10014, väliraportti ajalta ja maksatushakemus ajalta Projektipäällikkö Toivonen: Välke hanke kehittää Tampereen välityömarkkinoita kolmessa eri toimintalinjassa. Toimintalinja 1 tavoitteena on koordinoida välityömarkkinoita eli autetaan eri toimijoita hahmottamaan omaa rooliaan välityömarkkinoilla, kehitetään toimijoiden välisiä yhteyksiä ja parannetaan asiakasohjausta välityömarkkinoille. Työseminaarien sarja sai jatkoa Cumuluksessa, jossa käsiteltiin asiakasohjausta välityömarkkinoille. Työseminaarissa esiteltiin mm. ensimmäinen versio toimijakartasta. Toimijakartan työstäminen jatkui syksyllä toimijoiden haastatteluin. Toimijakartta sijoitetaan työllisyysportti internet sivuille ja Välke käynnisti yhteistyön Optinet Oy:n kanssa, joka on toteuttanut Työllisyysportin. Teematyöskentely on jatkunut teemaryhmissä, jotka ovat olleet yritysyhteistyön ja asiakasohjauksen teemaryhmät. Yritysyhteistyön teemaryhmä kokoontui syksyn aikana yhteensä kaksi kertaa, joista molemmat olivat yrityskäyntejä. Asiakasohjauksen teemaryhmä kokoontui yhden kerran. Välke käynnisti syksyllä aamukahvitilaisuudet, joissa välityömarkkinatoimijat pääsevät verkostoitumaan ja tutustumaan toistensa toimintaan. Syyskuussa aamukahvitilaisuuden koollekutsujana oli sosiaalinen yritys PPCT Oy ja teemana oli kuntouttava työtoiminta. Lokakuussa kokoonnuttiin tutustumaan TAKK:n Mansetti työpajaan ja Pätkät pitkiksi hankkeeseen. TE toimiston kanssa käynnistettiin asiakasohjauksen tehostamisen työryhmä. Työryhmän kanssa ideoitiin koulutuspäivä asiakastyötä tekeville virkailijoille. Koulutus järjestettiin valtuustosalissa ja koulutukseen osallistui 121 henkeä. Koulutuspäivässä esiteltiin pysyviä palveluita kuten kuntouttava työtoiminta ja Työvoiman

12 12 palvelukeskus sekä esiteltiin työllisyydenhoitoon liittyviä projekteja. Välke on osallistunut 500.päiväisten seulontapilottiryhmään, jonka tavoitteena on ollut seuloa kolmelta eri postinumeroalueelta yli 500. työmarkkinatukea saaneet. Seulontaryhmään on kuulunut edustajat TE toimistosta, Työvoiman palvelukeskuksesta, sosiaaliasemalta ja työllisyydenhoidon palveluyksiköstä. Pilottiryhmästä ilmestyi elokuussa raportti, jossa mm. nostetaan esille, että on tarvetta kehittää menetelmä jonka avulla löydetään tästä joukosta (noin 3000 henkilöä) ne, joilla on realistisia mahdollisuuksia palata työelämään ja ohjata heidät tarkoituksen mukaisiin palveluihin. Välke on jatkanut yhteistyötä ja tietojen vaihtoa Pirkanmaalla toimivien muiden välityömarkkinahankkeiden kanssa. Verkostossa ovat Välkkeen lisäksi mukana SYS projekti, Välike projekti ja Nuotta 2001projekti. Pirkanmaan VTM hankkeet kokoontuivat kerran syksyn aikana vaihtamaan kuulumisia ja kokemuksia. Ulkoisen arvoioinnin (Sosiaalikehitys ja Vates) ensimmäinen väliraportti ilmestyi Raportissa käyntiin läpi neljän eri välityömarkkinahankkeen käynnistysvaiheita ja annettiin kattavasti kehittämissuosituksia jatkotyöskentelylle. Toimintalinja 2 tavoitteena on vahvistaa työnantajayhteyksiä eli tässä toimintalinjassa kehitetään yhdistysten, sosiaalisten yritysten ja Tampereen kaupungin palkkatukityötä. Palkkatukityöhön yhdistetään työvoimapoliittista koulutusta (toppis malli) ja työhönvalmennus ja edelleensijoittaminen vakiinnutetaan osaksi toimijoiden normaalia toimintaa. Lisäksi vahvistetaan sosiaalisten yritysten välityömarkkinaroolia. Välkkeen roolina on toimia välittäjä organisaationa ja se on myöntänyt kehittämisavustuksia 7 yhdistykselle ja yhdelle sosiaaliselle yritykselle. Yhtä hanketta lukuun ottamatta hankkeet käynnistyivät syksyn aikana. Siltavalmennus yhdistyksen ja Neo Act Oy:n hankkeet alkoivat kevään aikana ja elokuun alusta käynnistyivät Setlementti Naapurin Naistarin, Työllistämisyhdistys Etapin, Pispalan Kumppanuuden ja Mielenterveysyhdistys Taimin ja Muotialan asuinja toimintakeskuksen yhteishanke. Kaikkiin näihin yhdistyksiin palkattiin määräaikainen työhönvalmentaja/yrityskoordinaattori kehittämään yhdistyksen palkkatukityöllistämistä. Sopimusvuori ry:n kehittämissuunnitelma hyväksyttiin syyskuun valintaryhmässä ja Sopimusvuorelle myönnettiin avustus esiselvitystä varten. Esiselvityksessä on tavoitteena selvittää mielenterveyskuntoutujien työllistymispolkua. Esiselvitystyö tehtiin ajalla SPR:lle myönnettiin pieni kehittämisavustus kehittämään yhdistyksen (Kontin ja logistiikkakeskuksen) edelleensijoittamista eli avustuksella oli tarkoitus järjestää yrityksille edelleensijoittamisen markkinointitapahtuma yrityksille. SPR kuitenkin päätti ettei käynnistä tapahtumien suunnittelua syksyn aikana, koska syksyllä tuli ilmi lakimuutoksen valmistelu (laki julkisesta työvoimapalvelusta) joka

13 13 saattaa vaikuttaa SPR:n työllistämiseen tulevaisuudessa, joten päätettiin siirtää tapahtumien suunnittelu ja toteutus mahdollisesti keväälle Neo Act Oy:ssa tapahtui muutoksia syksyn aikana ja Välkkeen kehittämistoiminta päätettiin keskeyttää syksyllä. Välkkeen kehittämiskumppanit antoivat väliraportin lokakuun lopun tilanteesta. Kaikki alkaneet hankkeet ovat lähteneet liikkeelle hyvin ja kehittämistoimilla on ollut myönteinen vaikutus yhdistyksen työllistämistoiminnan kehittämiseen. Kehittämiskumppanit ovat erityisesti keskittyneet syksyn aikana työhönvalmennuksen kehittämiseen. Lisäksi kehittämiskumppanit ovat tehneet suunnitelmaa yritysyhteistyön käynnistämisestä. Yhdistyksistä tehtiin kolme edelleensijoittamista yrityksiin. Työhönvalmennuskoulutus Välkkeen kehittämiskumppaneille käynnistyi elokuussa Taitoreitti Oy:n toteuttamana. Syksyn aikana lähiopetuspäiviä oli yhteensä kuusi ja koulutus jatkuu keväällä Koulutukseen on osallistunut 21 henkeä ja koulutukseen osallistujat ovat olleet tyytyväisiä koulutukseen. Välkkeen tavoitteena on kehittää kaupungin palkkatukityöllistämistä palveluprosessiperusteiseen suuntaan eli palkkatuella työllistäminen on ainutkertainen ja eteenpäin ohjaava toiminta. Joulukuun 2009 loppuun mennessä Välke oli hoitanut 54 palkkatukityöllistettyä kaupungille ja tavoite vuodelle 2009 on 40 henkilöä. Kaupungin palkkatuetuille tarjotaan mahdollisuutta saada työhönvalmennusta ja lisäkoulutusta. Välkkeen kolmannen toimintalinjan tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa välityömarkkinoiden työtilaisuuksia projektin kuluessa todettavien tarpeiden pohjalta. Yhtenä tavoitteena on työpoolimallin kehittäminen ja toiminnan käynnistäminen. Välke käynnisti yhteistyön Mainostoimisto Persoonan kanssa, joka suunnitteli ja toteutti työpoolin palvelukuvauksen, visuaalisen ilmeen ja esitteen. Työpoolin nimeksi tuli Tulevaisuuden Tuottamo. Tuottamon toiminta perustuu edelleensijoittamiseen eli yhdistykseen palkkatuella palkatun työntekijän siirtämistä toisen työnantajan palvelukseen. Yritykset ilmoittavat lisätyön tarpeen Välkkeelle ja Välke ilmoittaa työtarpeen Tuottamon kumppaniyhdistyksille, joista joku ottaa työtarjouksen vastaan ja solmii työsopimuksen yrityksen kanssa. Tuottamo etsii erityisesti alihankinta/sesonkiluonteisia töitä ja Tuottamon toiminta käynnistyi kumppaniyhdistysten sitouttamisella toimintaan. Raportointikaudella toimintaan osallistui yhteensä 63 henkilöä ja henkilötyöpäiviä kertyi 128 tuntia. Infoihin ja lyhytkestoisiin tilaisuuksiin osallistui 253 henkilöä. Kaupungin hankeosion toteutuneet tukikelpoiset kustannukset ajanjaksolla ovat ,69 euroa. Tampereen kaupungin osuus siitä on ,35 eur ja muiden kuntien yhteensä 2 538,34 eur.

14 14 Koko vuoden 2009 tukikelpoiset kustannukset ,28, joka on 76 % kustannusarviosta. Päätösehdotus. Yksikön päällikkö Matti Luukinen: Yhteistyöryhmä päättänee, että projektipäällikkö Mari Toivosen selvityksen pohjalta hyväksyä Välkeprojektin kaupungin rinnakkaishankkeen väliraportin ajalta ja maksatushakemuksen ajalta Välke projektin projektisuunnitelman muutoshakemus Projektipäällikkö Toivonen: Välke hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää asiakasohjausta välityömarkkinoille. Tehokas ja oikeaan osuva asiakasohjaus on hankkeen yksi tuloksista. Välke osallistui vuonna 2009 kokeiluun, jossa tutkittiin yli 500.päivää työmarkkinatukea passiivitukena saaneiden työnhakijoiden tilannetta. Mukana oli asiakkaita kolmelta Tampereen postinumeroalueelta ja otos edusti n. 10 % koko kaupungista. Ns. seulontatyö tehtiin yhteistyössä TE toimiston, TYP:n, sosiaalityön avopalveluiden, kuntouttavan työtoiminnan, Välke projektin ja TYPA hallinnon kanssa. Työryhmä kävi läpi asiakaslistoja ja pyrki saamaan realistisen käsityksen asiakkaan tilanteesta. Asiakkaat jaettiin kolmeen ryhmään ja sovittiin toimenpiteet, mitä kenenkin kanssa tehdään. Näin olemassa olevista palveluista hyötyvät asiakkaat saatiin ohjattua eteenpäin. Pilottihankkeen raportissa todetaan, että ns. seulontamenettely parantaa asiakasohjauksen systemaattisuutta huomattavasti ja että kohderyhmän (noin 3000 vaikeasti työllistettävää) pitäisi käydä läpi koko kaupungin mittakaavassa. Välke projektin projektisuunnitelmaan tullaan muuttamaan niin, että projektia laajennetaan kahdella projektikoordinaattorilla. Koordinaattorit tulevat käymään läpi kaikki kaupungin yli 500 päivää passiivisella työmarkkinatuella olevat työnhakijat ja ohjaamaan heitä yhteistyössä sosiaalityön avopalveluiden, kuntouttavan työtoiminnan, työvoiman palvelukeskuksen, Välke projektin ja TE viranomaisten kanssa erilaisten työllisyydenhoidon palvelujen piiriin. Rakennettava moniammatillinen toimintamalli valtavirtaistetaan vuoden 2011 aikana normaaliin viranomaistoimintaan kyseisen asiakasryhmän kohdalta. Hankkeen resurssointi on kaksi projektikoordinaattoria ajalle Kustannukset vuonna euroa,

15 15 josta ESR osuus (85%) euroa ja kuntarahoitus/tampereen kaupunki (15%) euroa ja vuonna euroa, josta ESR osuus euroa ja kuntarahoitus/tampereen kaupunki euroa. Päätösehdotus. Yksikön päällikkö Matti Luukinen: Yhteistyöryhmä päättänee, että hyväksytään Välke projektin muutoshakemus esitetyssä muodossa ja että valtuutetaan projektipäällikkö valmistelemaan varsinainen muutoshakemus esitettyjen muutostarpeiden pohjalta. 9 Välke projektin kehittämisryhmän täydentäminen Projektipäällikkö Mari Toivonen "Välke projektin kehittämisryhmää täydentämään esitän Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön kehittämispäällikkö Lotta Lammia.". Päätösehdotus. Yksikön päällikkö Matti Luukinen: Yhteistyöryhmä päättänee, että nimitetään Välke projektin kehittämisryhmän jäseneksi kehittämispäällikkö Lotta Lammi. 10 Seuraava kokous Päätösehdotus. Yksikönpäällikkö Luukinen Yhteistyöryhmä päättää, että seuraava kokous pidetään kokoussuunnitelman mukaisesti to klo 9 11.

16 11 Muut esille tulevat asiat 16