Esityksessäni tarkastelen maatalouden työhyvinvointiasioita mm tapaturmien, ammattitautien, työssäjaksamisen sekä työterveyshuoltoasioiden valossa.

Transkriptio

1 Arvoisat kuulijat! Tervetuloa tähän Työhyvinvointifoorumin työpajaan! Työpajan tarkoituksena on avata uusia näköaloja sekä edistää työhyvinvoinnin hyvien käytäntöjen leviämistä. Työhyvinvointifoorumi on hallitusohjelmaan perustuva toimintaverkosto, joka tukee työpaikkoja työhyvinvoinnin edistämisessä ja nostaa esille onnistuneita toimintatapoja. Sosiaalija terveysministeriö vastaa työhyvinvointifoorumin strategisesta ohjauksesta ja foorumia johtaa ministeri Paula Risikko. Foorumin operatiivisesta toiminnasta vastaa Työterveyslaitos. Kaikki työhyvinvointia edistävät henkilöt ja organisaatiot ovat tervetulleita mukaan foorumin toimintaan. Tämä työpaja on esimerkki työhyvinvointifoorumin tavoitteesta eli hyvästä yhteistyöstä eri toimijoiden välillä työhyvinvoinnin lisäämiseksi yhteiskunnassa. Tämän työpajan järjestäjinä ovat työhyvinvointifoorumi, sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos, Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto ja Työtehoseura. Lisäksi teidän jokaisen osallistujan työpanos on arvokas tämän työpajan tavoitteiden saavuttamiseksi. Esityksessäni tarkastelen maatalouden työhyvinvointiasioita mm tapaturmien, ammattitautien, työssäjaksamisen sekä työterveyshuoltoasioiden valossa. Maatilojen lukumäärä on tällä hetkellä hieman alle Tilojen keskimääräinen peltoala on tasaisesti kasvanut. Maatilatalous on Suomelle tänäkin päivänä ja tulevaisuudessa tärkeä elinkeino. Tilastojen perusteella se on myös riskialtis elinkeino.

2 Vuosittain maataloustöissä sattuu noin 5000 työtapaturmaa. Tapaturmasuhde eli tapaturmien määrä 1000 henkeä kohden on tällä hetkellä noin 57. Tämä on lähellä valtakunnan keskiarvoa. Maatalouden työtapaturmista 25 % on yli kuukauden työkyvyttömyyteen johtavia vakavia tapaturmia, kun muilla aloilla vakavien tapaturmien osuus on keskimäärin 8 %. Tapaturmariski aliarvioidaan helposti, sillä tapaturmatilastojen perusteella voidaan ennustaa, että 90 % maatalousyrittäjistä selviää tulevan vuoden ilman tapaturmia, mutta tapaturmatilaston perusteella voidaan myös ennustaa, että lähes jokaiselle maatalousyrittäjälle sattuu uran aikana tapaturma. Missä määrin tapaturmat kasaantuvat samoille yrittäjille selviää todennäköisesti piakkoin valmistuvasta väitöskirjasta. Tärkeää on myös pohtia tapaturmien syitä. Maatalousyrittäjillä todetaan vuosittain noin 300 uutta ammattitautitapausta. Tuhatta vakuutettua kohti ilmenee siten noin 2 uutta ammattitautitapausta. Uusia homepölykeuhkotapauksia todetaan vuodessa kappaletta. Jos kesä on kuiva ja säät suosivat sadonkorjuuta, seuraavana talvena uusia homepölykeuhkotapauksia todetaan noin 20. Jos edeltävä kesä on sateinen, tapauksia on noin 50. Sairauden vuoksi eläkkeelle siirtyy noin 600 maatalousyrittäjää vuodessa. 40 % työkyvyttömyystapauksista johtuu tuki- ja liikuntaelinsairaudesta. 16 % :ssa syynä ovat mielenterveysongelmat. Seuraavassa tarkastelen Melan tutkimuksen tuloksia. Suuri osa maatalousyrittäjistä arvioi työkykynsä vähintään melko hyväksi. Tässä vuonna 2012 tehdyssä kyselyssä 57 % vastaajista piti työkykyään vähintään melko hyvänä ja 16 % välttävänä tai

3 sitä heikompana. Tilakoko vaikuttaa hieman koettuun työkykyyn. Alle 20 ha tiloilla, joilla automaation aste on ehkä hieman alhaisempi, koettu työkyky oli hieman alhaisempi kuin suuremmilla tiloilla. Alle 40-vuotiaista maatalousyrittäjistä 82 % kokee työkykynsä hyväksi tai erittäin hyväksi ja vain 4 % välttäväksi tai sitä heikommaksi. Yli 60-vuotiaista 33 % kokee työkykynsä hyväksi tai erittäin hyväksi ja 27 % välttäväksi tai sitä heikommaksi. Iän myötä näkemys siitä, miten työt jaksetaan hoitaa nykyjärjestelyin, muuttuu pessimistiseksi. Alle 40-vuotiaat ajattelevat, että he jaksavat tehdä työt nykyisin käytettävissä olevin järjestelyin myös tulevaisuudessa. Yli 60-vuotiaat epäilevät, selviävätkö he töistä tulevaisuudessa nykyisin käytettävissä olevin järjestelyin. Tuotantosuuntien välillä on pieniä eroja koetussa työkyvyssä. Lypsykarjatiloilla työkyky koetaan yleensä heikommaksi kuin viljatiloilla. Lypsykarjatiloilla 19 % vastaajista ei kokenut lainkaan stressiä. 16 % vastaajista ilmoitti kokevansa melko paljon tai erittäin paljon stressiä. Lypsykarjatiloilla 9 prosentilla vastaajista oli vakavan työuupumuksen oireita. Vastanneista 45 % koki lieviä työuupumuksen oireita ja täysin oireettomia oli 46 % vastaajista. Viljatiloja viljellään usein osa-aikaisesti, jolloin viljelijällä on työpaikka myös muualla. Hän voi kuulua tämän toisen työpaikan työterveyshuollon piiriin, jolloin ei välttämättä katso tarpeelliseksi kuulua maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon. Seuraavaksi siirryn tarkemmin työterveyshuoltoasioihin. Maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon kuuluu noin 40 % MYEL -vakuutetuista maatalous-yrittäjistä. Noin 20 %

4 maatalousyrittäjistä kuuluu työnantajan järjestämään työterveyshuoltoon. Kaikenkaikkiaan noin 65 % maatalousyrittäjistä oli työterveyshuollon palvelujen piirissä. Päätoimisista kotieläintiloista noin 75 % kuuluu työterveyshuoltoon. Työterveyshuoltoon ovat liittyneet lähinnä sellaiset tilat, joilla työympäristöstä johtuva kuormitus on suuri ja tilat, joilla yrittäjän työuran pitäisi jatkua vielä pitkään. Eli karkeasti yleistäen, maatalouden työterveyshuollon asiakas on nuori yrittäjä suurehkolta kotieläintilalta. Vertailun vuoksi mainittakoon, että pakollisen palkansaajien työterveyshuollon kattavuus on noin 88 %. Viljelijöiden odotukset työterveyshuollon suhteen liittyvät usein sairaanhoitoon, tarkemmin siihen, pääseekö tarvittaessa nopeasti lääkärin vastaanotolle. Ennaltaehkäisyn merkitys tahtoo unohtua päivittäisten työkiireiden lomassa. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kyselyn mukaan 26 % vastaajista oli liittynyt työterveyshuoltoon, koska työterveyshuolto tarjoaa mahdollisuuden päästä kuntoutukseen. Vain 14 % vastaajista ilmoitti liittymisen syyksi ennalta ehkäisevän toiminnan eli työterveyshuollon tarjoamat ehdotukset työolosuhteiden parantamiseksi. Kuitenkin yleisenä yhteiskunnallisena tavoitteena on, että työterveyshuollon toiminnan painopiste siirtyisi korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäisevään. Tämä on myös yksilön kannalta tavoiteltavaa, sillä asioiden hoitaminen kuntoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tuo parhaat tulokset. Maatilayrittämisessä tunnelataukset ovat huomattavasti kovemmat kuin palkkatyössä. Maatila on paitsi yritys, myös perheen koti, mahdollisesti jopa usean sukupolven koti yhtä aikaa. Siksi maatalousyrittäjän työssä korostuvat perhesuhteet ja sosiaaliset siteet. Ei ole välttämättä helppoa tehdä yrityksestä omanlaistaan, jos tilalla on pitkät, monen sukupolven perinteet ja odotukset.

5 Yksityiselämä limittyy maatilalla yrittämiseen hyvin tiiviisti. Maatilalla perhettä, parisuhdetta ja yritystä ei voi erottaa toisistaan. Melan asiakkaille tehdyn kyselyn mukaan maatalousyrittäjien työssä jaksamista edistävät eniten säännölliset lomat, riittävä lepo ja laadukas vapaa-aika. Myös ihmissuhteet, ystävät ja perhe ovat tärkeitä voimavaroja lisääviä tekijöitä. Terveyttä ja hyvää psyykkistä ja fyysistä kuntoa pidetään keskeisinä työssä jaksamiseen vaikuttavina tekijöinä. Suurimpina uhkina työkyvylle pidetään henkisiä uhkia, stressiä ja masennusta. Myös sairaudet, ammattitaudit ja tapaturmat koetaan työkyvyn uhkiksi. Liiallinen työmäärä, kiire ja työn sitovuus ovat usein syynä siihen, että uhkien ennaltaehkäisyyn ei jää riittävästi aikaa. Työtapaturmat vähenevät ja työhyvinvointi paranee, kun yrityksen johto sitoutuu työolojen kehittämiseen. Tämä tuli selvästi esille, kun Työterveyslaitos selvitti työtapaturmien ehkäisemiseksi perustetun Nolla tapaturmaa -foorumin vaikuttavuutta. Nolla tapaturmaa -foorumiin osallistuneilla työpaikoilla työtapaturmat vähenivät 15 %, kun vertailukohteena olleessa valtakunnallisessa tilastossa työtapaturmien määrä kasvoi 4,3 %. Tutkimuksen tulos on looginen. Hyvä tulos ei synny itsestään, tarvitaan tekijöitä ja tekemistä on johdettava. Johtamisen tarpeellisuus ei riipu yrityksen koosta eikä toimialasta. Myös yhden ja kahden hengen yrityksiä on johdettava. Maatalousyrittäjä johtaa yritystään, sillä hän tekee itse kaikki tilaansa koskevat merkittävät päätökset. Yhteiskunnan sääntely rajoittaa päätöksenteon liikkumavaraa, mutta lopullinen päätöksenteko on aina yrittäjällä. Asiantuntevaa apua työkyvyn ylläpitämiseen saa työterveyshuollosta ja

6 työterveyshuollon palvelujen hyödyntäminen on tilan hyvää johtamista ja olennainen osa tilan riskienhallintaa. Työterveyshuolto on työn ja terveyden välisen vuorovaikutuksen asiantuntija. Työterveyshuoltotoiminnan lähtökohtana ovat työolosuhteet ja työhön liittyvät terveys- ja turvallisuusriskit. Nämä selvitetään tilakäynnillä. Koska muut työterveyshuoltopalvelut suunnitellaan tilakäyntien tulosten perusteella, on tärkeää, että tilakäynneillä keskitytään maatalousyrittäjän kannalta olennaiseen ja että annetut ohjeet ovat sopusoinnussa niiden mahdollisuuksien kanssa, jotka yrittäjällä on tilan työolosuhteiden kehittämiseen. Tilakäynnit ja terveystarkastukset ovat työterveyshuollon ydintä. Viljelijän voi kuitenkin olla vaikea hahmottaa, miten hän voisi hyödyntää tilakäyntien ja terveystarkastusten tuloksia oman hyvinvointinsa ja yrityksensä kehittämisessä. Tulevaisuuden haasteena on kehittää työterveyspalveluja niin, että asiakas kokee saavansa yksilöllistä palvelua, vaikka palvelun tuottajan rutiinit ovat tehokkaita. Tällä hetkellä 128 kunnallista työterveyshuoltoyksikköä tarjoaa maatalousyrittäjien työterveyshuoltopalveluja. Noin puolet maatalousyrittäjille työterveyshuoltopalveluja tarjoavista työterveyshuoltoyksiköistä on yhden kunnan ylläpitämiä pieniä työterveyshuoltoja, joissa esimerkiksi henkilöstön resursointi saattaa olla vaikeaa. Suurissa, useita kuntia käsittävissä yksiköissä ongelmana on usein se, että maatalousyrittäjien suhteellinen osuus ja siten painoarvo asiakkaina jää niissä niin vähäiseksi, että se ei ole omiaan kannustamaan tämän erityisryhmän tarvitsemien palvelujen kehittämiseen.

7 Kunnallisilla työterveyshuoltoyksiköillä on keskimäärin noin 223 maatalousyrittäjäasiakasta. Yksittäisten kuntien järjestämissä työterveyshuolloissa asiakasmäärä on keskimäärin 105, kuntien yhteistoiminta-alueiden työterveyshuolloissa keskimäärin 296 ja liikelaitoksen tai osakeyhtiön muodossa toimivissa työterveyshuolloissa noin 489 maatalousyrittäjäasiakasta. Eräitä pieniä maaseutukuntia lukuun ottamatta maatalousyrittäjät muodostavat pienen vähemmistön työterveyshuollon kokonaisasiakasmäärästä. Sosiaali- ja terveyshuollon palvelurakennetta ollaan parhaillaan uudistamassa. Tässä yhteydessä on huolehdittava siitä, että työterveyshuollon palveluja on saatavilla myös maaseudulla ja että ne myös laadullisesti vastaavat maatalousyrittäjien tarpeita. Palveluntuottajien verkoston pitäisi jatkossakin olla niin tiheä, että työpaikkakäyntien moniammatillisuus voidaan säilyttää. Kuntien heikko taloustilanne on johtanut siihen, että kunnat ulkoistavat palvelujaan ja kilpailuttavat palveluntuottajia säännöllisesti. Palvelutuottajien kilpailuttaminen ei sinänsä ole pahasta, mutta jos kilpailuttaminen tehdään joka toinen tai kolmas vuosi, maatalousyrittäjien hallinnollinen taakka lisääntyy, sillä palvelutuottajan vaihtuessa työterveyshuoltosopimukset täytyy tehdä uudestaan. Aina ei ehditä pääsemään hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiseen toimintaan ennen kuin palveluntuottaja taas vaihtuu. Hankintaosaamiseen tulee siten myös kiinnittää huomiota. Maatalousyrittäjän työhyvinvointia edistämällä voidaan vaikuttaa maatalousyrittäjän työssäjaksamiseen ja sitä kautta tukea työurien pidentymistä ja elämän laatua. Työterveyshuolto on työn ja terveyden vuorovaikutuksen asiantuntija, jolta maatalousyrittäjä saa apua, kun hän huolehtii omasta ja perheensä työhyvinvoinnista ja työturvallisuudesta. Maatalousyrittäjä päättää, miten

8 työympäristöä ja työturvallisuutta hänen tilallaan kehitetään. Nämä päätökset eivät välttämättä edellytä uusia investointeja, sillä työhyvinvointiin vaikuttuvat monet arjen kiireessä helposti unohtuvat asiat kuten säännölliset lomat, riittävä lepo ja laadukas vapaa-aika. Myös ihmissuhteet, ystävät ja perhe ovat tärkeitä voimavaroja lisääviä tekijöitä. On tärkeää, että meillä on yhdessä aikaa keskittyä miettimään ja edistämään edellä kuvattuja asioita. Siksi olemme täällä tänään. Toivotan teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi tähän Työhyvinvointifoorumin työpajaan! Antoisaa työpajapäivää!