Väkivaltainen ekstremismi Suomessa tilannekatsaus 1/2015. Tiivistelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väkivaltainen ekstremismi Suomessa tilannekatsaus 1/2015. Tiivistelmä"

Transkriptio

1 Raprtti Väkivaltainen ekstremismi Sumessa tilannekatsaus 1/2015 Tiivistelmä Väkivaltaista ääriajattelua ja siihen viittaavia merkkejä havaitaan sumalaisissa lukiissa ja ammattikuluissa. Varsinaisia väkivaltatapauksia n vähän, mutta aatemaailmaan perustuvat väkivallantet ppilaitksissa eivät le pelkkä marginaali-ilmiö. Vahvimmat merkit väkivaltaisesta ääriajattelusta näkyvät piskelijiden asenteissa, erityisesti pliittiseen tai usknnlliseen aatemaailmaan perustuvana vihana tai suvaitsemattmuutena. Myös väkivallan ihannintia ja pelka aiheuttavia asenteita esiintyy jnkin verran. Aatemaailmihin liittyvät knfliktit näkyvät useimmin sanallisina ristiriitina piskelijiden välillä. Knfliktihakuisten jengien mudstuminen ppilaitksissa saattaa lisätä aatemaailmaan perustuvien väkivallantekjen riskiä. Väkivaltaisen ääriajattelun merkit näkyvät hyvin eri tavin ammattikuluissa ja lukiissa. Ammattikuluissa havaitaan lukiita enemmän merkkejä väkivaltaisesta ääriajattelusta ja aatemaailmaan perustuvasta väkivallasta. Lukiissa viitteet ilmenevät useimmiten kirjallisissa töissä, kuten ainekirjituksissa, ja ammattikuluissa piskelijiden välisissä keskusteluissa. Väkivaltaisen ääriajattelun tunnistaminen ppilaitsympäristössä n vaikeaa. Oppilaan hulta herättävä käytös ei välttämättä yhdisty väkivaltaiseen ääriajatteluun eikä aatemaailmaan liittyvien väkivallantekjen tunnisteta liittyvän selkeästi jhnkin väkivaltaisen ääriajatteluun mutn. Väkivaltaisesta ääriajattelusta ei keta levan haittaa useimmissa ppilaitksissa ja niissä, jissa haittaa ketaan, se arviidaan vähäiseksi. "Kulusurmakulttiin" ja ääriikeistlaisuuteen liittyvät havainnt kuitenkin nstavat sitä, miten haitalliseksi ilmiö kuluissa ketaan. Oppilaitsten pettajat ja rehtrit kaipaavat lisää tieta väkivaltaisista ääriliikkeistä, niissä mukana levien ppilaiden tunnistamisesta sekä lisää tiednvaihta viranmaisten välillä radikalisitumisvaarassa levista tai j radikalisituneista piskelijista.

2 (13) 1 Jhdant Tämä n viides väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsaus Sumesta. Tilannekatsauksista vastaa sisäministeriön asettama pikkihallinnllinen väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn kansallinen yhteistyöverkst. Tilannekatsausten julkaiseminen n sa kansallisen timenpidehjelman väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemiseksi 1 timeenpana. Tilannekatsausten tavitteena n antaa ajantasainen käsitys Sumessa timivista väkivaltaisista ääriliikkeistä ja muista sellaisista aatteellisista liikkeistä, jihin kansainvälisen kkemuksen, timinnan lunteen tai viranmaisten havaintjen perusteella liittyy väkivallan käytön riski. Tilannekatsausten tarkitus n helpttaa väkivaltaisen ekstremismin tunnistamista ja ennalta ehkäisyä arjen turvallisuustyössä, jta tekevät niin viranmaiset, järjestöt kuin yksilötkin. Tilannekatsauksia n julkaistu pulivusittain vuden 2013 alusta. Tämä tilannekatsaus n teematilannekatsaus, jssa tarkastellaan väkivaltaisten ääriliikkeiden ja väkivaltaisen ääriajattelun ilmenemistä sumalaisissa ppilaitksissa. Aiemmat tilannekatsaukset vat luettavissa sisäministeriön verkksivuilla Kyselytutkimus Tätä tilannekatsausta varten tteutettiin verkkkysely, jlla hankittiin tieta ppilaitksissa ilmenevästä ääriajattelusta. Tästä ei Sumessa tai kansainvälisesti juurikaan le aiempaa tieta. Oppilaitkset vat ilmiön tunnistamisen ja ennaltaehkäisyn kannalta keskeisiä paikkja. Väkivaltaista ääriajattelua esiintyy useimmin nurten ja nurten aikuisten keskuudessa. Näihin ikäryhmiin kuuluvista suurin sa piskelee ja viettää siten suuren san ajastaan jssakin ppilaitksessa. On siis tdennäköistä, että yhteiskunnassa esiintyvää väkivaltaista ääriajattelua vi havaita juuri ppilaitksissa. Ilmiöiden ennaltaehkäisy n tehkkaampaa sillin, kun sitä tehdään niissä ympäristöissä, jissa radikalisitunut tai radikalisitumisvaarassa leva elää ja timii. 1 Tavitteena eheä yhteiskunta, saatavilla sähköisesti sitteessa 2 1

3 (13) Kysely khdistettiin Sumen 16 suurimman kaupungin 3 tisen asteen ppilaitksiin eli ammattikuluihin ja lukiihin. Järjestäytynyt ääriliikehdintä n pääasiallisesti suurempiin kaupunkeihin sijittuva ilmiö. Yksinäisiä timijita ja etenkin kulusurmaajia n kansainvälisen kkemuksen mukaan myös pienemmissä kaupungeissa. Tisen asteen ppilaitkset valittiin kyselyn khteeksi niissä piskelevan ikäryhmän vuksi. Tutkimusten mukaan nurten tekemä väkivalta kasvaa merkittävästi vutiaiden ikäryhmässä, jllin myös ääriajatteluun perustuva väkivaltaa n tdennäköisemmin havaittavissa tussa ikäryhmässä kuin esimerkiksi yläkuluikäisten parissa. On myös letettavaa, että vasta yli 15-vutiaat nuret vat maksuneet jnkin väkivaltaisen ääriajattelun mudn. Tisen asteen kulutukseen hakeutuu edelleen suurin sa Sumessa asuvista nurista, mutta vain sa jatkaa pintjaan tämän jälkeen. Tisen asteen piskelijat edustavat siten kattavasti kyseistä ikälukkaa, vaikka rajauksen myötä kyselytutkimuksen ulkpulelle jäivät kulutuksen ulkpulella levat vutiaat nuret. Jkaisesta kaupungista pyydettiin vastauksia kahdesta ammattippilaitksesta ja kahdesta lukista. Vastaajiksi pyydettiin ppilaitksen rehtria ja kahta aineenpettajaa. Tarkituksena li saada tieta rehtreilta ppilaitksen yleistilanteesta ja aineenpettajilta yksityiskhtaisempaa tieta ilmi tulleista tapauksista. Kaupungit, jihin kysely khdistettiin, päättivät itse, mistä ppilaitksista vastauksia pyydettiin, ja ppilaitkset päättivät, ketkä vastasivat kyselyyn. 4 Vastauksia ei yhdistetä tiettyihin ppilaitksiin. Kyselyssä käytettiin suljettuja, numerarviihin perustuvia kysymyksiä kskien väkivaltaisen ääriajattelun ja siihen liittyvien merkkien yleisyyttä sekä avimia kysymyksiä. Avimilla kysymyksillä pyrittiin saamaan yksityiskhtaisempaa tieta pettajien havainnista sekä heidän tulkintjaan niistä. Vastaajia pyydettiin ttamaan humin 3 Kaupungit suuruusjärjestyksessä: Helsinki, Esp, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kupi, Lahti, Kuvla, Pri, Jensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa ja Rvaniemi (tilanne , lähde: Kuntaliitt) 4 Valitun menetelmän mukainen vastaajien enimmäismäärä li 192 henkilöä. Useassa kaupungissa kuitenkin erityisesti ammattikulut vat yksi hallinnllinen yksikkö, mikä laskee tdellista kknaisvastaajamäärää. Näin llen kyselyn vastausaste li suhteellisen krkea, yli 50 %. 2 Kyselytutkimukseen vastanneet: 96 vastaajaa: 38 rehtria, 58 aineenpettajaa, vastausprsentti yli 50 kaikista 16 kaupungista vastauksia saatiin vähintään yhdestä lukista ja yhdestä ammattippilaitksesta Vastaajista 35 ammattikulusta ja 58 lukista Kulujen kt: alle 300 piskelijaa 19 % piskelijaa 30 % piskelijaa 19 % piskelijaa 2 % piskelijaa 2 % 1500 piskelijaa tai yli 28 %

4 (13) tapahtumat edeltävän vuden ajalta. Otannan kn vuksi kyselyn tulksia ei vida laajasti yleistää, mutta tilannekatsauksessa n esitetty arviita ja jhtpäätöksiä siitä, mitä tulkset vivat kerta ilmiöstä. 5 2 Väkivaltainen ääriajattelu näkyy sumalaisissa kuluissa - tapaukset kuitenkin yksittäisiä Väkivaltaista ääriajattelua ilmenee sumalaisissa kuluissa suhteellisen vähän: vastaajista 40 % ilmitti, ettei llut havainnut piskelijissaan minkäänlaisia asenteita, ristiriitja, väkivaltaa tai muutksia, jtka he liittävät väkivaltaiseen ääriajatteluun. Lput 60 % vastaajista, jtka livat näitä havainneet, ilmittivat pääasiassa tapausten levan yksittäisiä ja yksittäisiin piskelijihin liittyviä. 6 Taustatekijöillä, kuten kaupungin tai kulun klla, vastaajan virka-asemalla, sukupulella tai työkkemuksen määrällä ei vaikuta levan merkitystä sille, miten paljn tai millaisia havaintja väkivaltaisesta ääriajattelusta n. Yksittäisten piskelijiden vihanpurkauksia tyyliin tapan jnkun Hmt kuuluukin tappaa, Paavi ansaitsee kuleman, n pilkannut islamia. Pilakuviin ja Muhammediin liittyviä kmmentteja. Hlkaustin kieltäminen. Vahvimmat merkit väkivaltaisesta ääriajattelusta näkyvät piskelijiden asenteissa. Kyselyssä selvitettiin piskelijiden asenteita kahdesta eri näkökulmasta: aatemaailmaan perustuvaa vihaa tai suvaitsemattmuutta ilmentäviä asenteita sekä väkivallan ihannintia tai pelka aiheuttavia asenteita. Tulsten perusteella kuluissa ilmenee khtuullisen paljn aatemaailmaan perustuvaa vihaa ja suvaitsemattmuutta. Vastaajista 43 % ilmitti havainneensa vähintään yhden tapauksen, jssa piskelija ilmaisi aatemaailmaan perustuvaa vihaa tai suvaitsemattmuutta muita khtaan. Avinten kysymysten tarkennuksista käy ilmi, että kaikki havainnt eivät kuitenkaan liity väkivaltaiseen ääriajatteluun vaan esimerkiksi yksittäisten asiiden, kuten maahanmuutn, seksuaalivähemmistöjen tai eri uskntjen vastustami- 5 Viitattaessa "pettajiin" tarkitetaan kaikkia vastaajia, mukaan lukien rehtrit. 6 "Yksittäiset tapaukset": 1-5 tapausta, "yksittäiset piskelijat": 1-5 piskelijaa. 3

5 seen. Väkivallan ihannintia tai pelka aiheuttavia asenteita havaittiin pulet vähemmän (21 %). Er vihaa tai suvaitsemattmuutta ilmentävien asenteiden määrään n suuri, mutta ei yllättävä. Nurten erilaisten maailmankatsmusten khtaaminen ja man maailmankuvan rakentaminen vi herkästi aiheuttaa avinta vastakkainasettelua, mutta he eivät yhtä herkästi ryhdy aatteelliseen väkivaltaan tai väkivallan avimeen ihannimiseen. Suvaitsemattmuutta, vihaa tai väkivallan ihannintia sittavat asenteet tulivat ilmi piskelijiden välillä tapahtuneissa keskusteluissa, piskelijan ja pettajan välisissä keskusteluissa sekä kirjallisissa töissä, kuten ainekirjituksissa (13) Kyseessä li ihmisviha ja väkivallan ihanninti, tuli esille kulutehtävissä ja ulkisessa habituksessa. Ei uhannut ketään, kävi kulua säännöllisesti, menestyi kulussa, li kavereita, jtka ilmaisivat hulensa hänen asenteistaan. Ääriajattelu jhtaa jskus myös väkivaltaan kuluissa, mutta sanalliset ristiriidat vat yleisempiä. Aatemaailmaan perustuvaa väkivaltaa henkistä tai fyysistä piskelijiden välillä li havainnut 19 % vastaajista. Lähes kaikki havainnt kskivat yksittäisiä tapauksia. Fyysisen väkivallan mutja kuvasi 8 % kaikista vastaajista. Sen yleisimpiä mutja vat töniminen tai lyöminen ja ptkiminen tai kuristaminen. Henkinen väkivalta piskelijiden välillä, kuten nimittely, nettikiusaaminen, uhkailu ja perättömien väitteiden levittäminen, n yleisempää kuin fyysinen väkivalta. Vaikka tapausten lukumäärät vat pieniä, kyseessä ei tämän perusteella kuitenkaan le vain marginaalinen ilmiö. Kyselyssä selvitettiin lisäksi sellaisia aatemaailmaan perustuvia sanallisia ristiriitja piskelijiden välillä, jihin ei sisältynyt henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Näitä havaitsi 25 % vastaajista. Muutama vastaaja kerti pettajiin khdistuvasta väkivallasta ja sanallisista ristiriidista pettajan ja piskelijan välillä. Opettajat havaitsevat mahdllisia radikalisitumisen merkkejä. Reilu neljässa vastaajista ilmitti havainneensa piskelijissa hulta herättäviä muutksia, jtka saattavat lla merkkejä radikalisitumisesta. Pääsääntöisesti havainnt liittyivät yksittäisiin piskelijihin. Muutkset vivat lla mnenlaisia. Suurin sa vastauksista kski piskelijan vaatetuksessa ja tyylissä havaittua muutsta, mutta jnkin verran havaittiin myös muutksia käyttäytymisessä ja asenteissa. Jissakin vastauksissa Opiskelija vaihti pukeutumistyylinsä skinheadtyyliin ja kirjitti aikaisempaa kärkevämpiä esseitä. 4

6 (13) kyettiin erittelemään selkeitä ääriliikkeisiin viittaavia merkkejä, kuten hihamerkkejä, symbleja ja eleitä. Jengiytyminen vi lisätä aatemaailmaan perustuvaa väkivaltaa kuluissa. Knfliktihakuinen jengiytyminen ei le ppilaitksissa kvin yleistä. Tällaisen jengin havaitsi viidessa vastaajista ja pääsin heidän arvinsa jengiytymisestä li, että se n khtalaisen vähäistä. 7 Jengiin liittyminen saattaa ilmetä piskelijassa näkyvinä muutksina niin ulkisessa lemuksessa kuin käyttäytymisessä. Vaikka piskelija ajautuisi jengiin vapaa-ajallaan, näkyy tämä mahdllisena hulestuttavana muutksena piskelijassa usein myös kuluympäristössä. Jengiytyminen n vastausten perusteella yhteydessä siihen, miten paljn vastaajat havaitsivat aatemaailmaan perustuvaa väkivaltaa piskelijiden keskuudessa. Väkivaltaa havaitaan enemmän niissä kuluissa, jissa havaitaan myös jengiytymistä. Ennaltaehkäisyn näkökulmasta tämä tarkittaa, että vaikuttamalla jengeihin ja niiden syntymiseen vidaan mahdllisesti vähentää aatemaailmaan perustuvaa väkivaltaa. Keskeistä: väkivaltaista ääriajattelua ilmenee sumalaisissa tisen asteen ppilaitksissa suhteellisen vähän yksittäisiä tapauksia ja piskelijita mahdllinen ääriajattelu ilmenee vahvimmin piskelijiden asenteissa aatemaailmaan perustuvat sanalliset ristiriidat khtuullisen yleisiä - fyysinen väkivalta harvinaista, mutta ei marginaalista 8 % pettajista n havainnut piskelijiden välistä fyysistä väkivaltaa, jka liittyy aatemaailmaan pettajat havaitsevat hulta herättäviä muutksia, jtka saattavat viitata radikalisitumiseen aatteellisten jengien syntyminen lisää riskiä väkivallasta kuluissa 7 Kyselyssä määriteltiin "jengiytyminen" seuraavasti: "jengiytymisellä tarkitetaan sellaisen ssiaalisen ryhmän mudstumista, jka sulkee muita uls tai hakee knfliktia muiden kanssa. Aatteen ei tarvitse lla selkeä pliittinen tai usknnllinen aate." Jengiytymistä havainneista vastaajista (n=19) 58 % arvii jengit 3 5 piskelijan kkiseksi ja 32 % 5 10 piskelijan kkiseksi. Yksi vastaajista arvii jengin piskelijan kkiseksi ja yksi vastaajista jätti arviimatta havaitsemansa jengin kn. 5

7 (13) 2.1 Lukit ja ammattippilaitkset vat erilaisia Väkivaltainen ääriajattelu näkyy knkreettisemmin ja timinnallisemmin ammattikuluissa kuin lukiissa. Suhteessa vastaajamääriin ammattikuluissa ilmitettiin enemmän ääriajatteluun ja väkivaltaan liittyviä havaintja kuin lukiissa. Tämä käy ilmi kaikista havaintjen yleisyyttä kartittavista kysymyksistä. Eniten ert ppilaitsmutjen välillä krstuvat asenteiden ilmaisutavissa ja väkivallan mudissa. Lukiissa asenteita ilmaistaan ensisijaisesti kirjallisissa töissä (67 %:ssa havainnista, ammattikuluissa 10 %). Ammattikuluissa yleisin ilmaisutapa n piskelijiden väliset keskustelut (75 %:ssa havainnista, lukiissa 48 %). Tämä er selittyy ainakin sittain sillä, että lukiissa tehdään enemmän kirjallisia töitä. Ammattikuluissa piskelijan ja pettajan välinen keskustelu (45 %) li tiseksi yleisin väkivaltaiseen ääriajatteluun liittyvän asenteen ilmaisutapa ja hieman yleisempi kuin lukissa (38 %). Opiskelija ihanni kulusurmaajien timintaa äidinkielen suullisessa esityksessä. Varsinaisesta vihasta eikä suvaitsemattmuudesta llut kyse, mutta tapaus herätti paljn keskustelua ja hämmennystä. Ammattikuluissa llaan fyysisempiä ja asenteet ilmenevät vahvemmin piskelijiden välisissä knflikteissa. Ammattikuluissa havaittiin väkivaltaa ihannivia tai pelka aiheuttavia asenteita lähes kaksi kertaa useammin kuin lukiissa. Ammattikulupettajat havaitsivat myös fyysistä väkivaltaa enemmän kuin luki-pettajat. Ert krstuvat myös avimissa vastauksissa: luki-pettajat mainitsivat internetissä ja ssiaalisessa mediassa tehdyt julkaisut, piskelijan muistiinpant ja kulun yhteisissä tilaisuuksissa tapahtuneet asenteiden ilmaisut. Ammattikulun pettajat mainitsivat suran uhkailun, piskelijan aggressiivisuuden ja piskelijiden välisen tappelun. Aineistn perusteella vaikuttaa siltä, että pyrkiessään tunnistamaan väkivaltaista ääriajattelua ammattikulupettajien ja luki-pettajien n kiinnitettävä humita eri signaaleihin. 6

8 (13) Keskeistä: ammattikuluissa tehdään enemmän väkivaltaiseen ääriajatteluun liittyviä havaintja kuin lukiissa väkivaltaa ihannivia tai pelka aiheuttavia asenteita sekä fyysistä väkivaltaa ilmenee enemmän kuin lukiissa ääriajattelu ilmenee eri tavin eri ppilaitsmudissa ääriajatteluun viittaavia asenteita ilmaistaan lukiissa kirjallisissa töissä, ammattikuluissa ppilaiden välisissä keskusteluissa 2.2 Mikä nyt sitten n väkivaltaista ääriajattelua Opiskelijan hulta herättävän käytöksen ja väkivaltaisen ääriajattelun yhteys n pettajille epäselvä. Eri äärisuuntausten erityispiirteet vaikuttivat levan pettajille vaihtelevasti tuttuja. Jtkut vastaajista sasivat eritellä selkeitä merkkejä, jtka he tulkitsivat viittaavan tiettyyn ääriajattelun mutn. Osa heistä li hulestunut havainnistaan ja piti hultaan perusteltuna. Tiset taas livat epävarmja siitä, lik heidän havainnissaan kuitenkin kyse nuren nrmaalista ailahtelusta ja rajjen kkeilemisesta. Tulkitsin tilanteen enemmänkin keskustelu-kumppanin leikillään ärsyttämiseksi tai trllaamiseksi, en niinkään aidksi vihapuheeksi Mnilla vastaajilla li vaikeuksia arviida piskelijan käyttäytymisen ja väkivaltaisen ääriajattelun mahdllista yhteyttä. Reilu neljässa vastaajista jätti vastaamatta kysymykseen, jssa pyydettiin arviimaan, kuinka paljn hänen havaintnsa liittyvät jhnkin Sumessa esiintyvään ääriliikehdinnän mutn 8. Lisäksi mnet vastaajat ttesivat avimiin kysymyksiin, että he eivät ikein sanneet lukitella havaintjaan ääriajatteluksi tai ikean äärisuuntauksen alle. Osa vastaajista li selkeästi hyvin hulestunut havainnistaan, mutta ei llut varma, mihin havaint liittyy. Tisilla hulet liit- 8 Vastausvaihtehtina "väkivaltainen ääriikeistlaisuus", "väkivaltainen äärivasemmistlaisuus", "väkivaltainen radikaali-islam", "kulusurmakultti tai ihmisviha-ajattelu", "muu usknnllinen ääriajattelu" ja "muu pliittinen ääriajattelu" 7

9 (13) tyivät esimerkiksi maahanmuuttkriittisyyteen tai tummiin vaatteisiin pukeutumiseen, vaikka nämä eivät välttämättä liity ääriajatteluun. Tisaalta n vaikea erttaa, kenestä pitäisi ikeasti lla tdella hulissaan - ja niin, ettei ammuta yli jnkun khdalla. Väkivaltaisen ääriajattelun letetaan levan selvärajaisempaa ja helpmmin tunnistettavaa kuin mitä se käytännössä n. Mnet vastaajat ttesivat avimissa kysymyksissä havaintnsa liittyvän ääriajattelun sijaan piskelijan mielenterveysngelmiin, nureen ikään tai prvsintitarkitukseen. Näillä selitetään sitä, miksi havainnssa nimenmaan ei lisi kyseessä väkivaltainen ääriajattelu, eikä näitä minaisuuksia nähdä väkivaltaisen ääriajattelun satekijöinä. Jhtpäätöstä tukee se, että kyselyn vastauksista nusee esille pettajien epävarmuus siitä, nk ma huli perusteltu. Eräs vastaaja kuvaa vastauksissaan kahta piskelijaa seuraavasti: Tisella yli-ihmisasennetta ja tinen ilmaisee asenteitaan väkivaltaisesti kirjitelmissaan ja lpuksi tteaa tapauksista: Meillä ei le näkyvillä minkäänlaista ääri-ajattelua. Nämä kaksi tapausta, jtka len kuvannut, vat Asperger-ireyhtymädiagnsin saaneita piskelijita. Tinen vastaajista kuvaa havaitsemaansa tapausta seuraavasti: Aiemmin esittelemäni tapaus li sellainen, jssa Jkelan kulusurmaajan nimi li kirjitettu piskelijan vihkn. Krstan, että kyseessä li psyykkistä hita tarvinnut ja sitä nyt saava piskelija. Mielenterveysngelmien salta vastauksissa nusee esiin myös se, että jissakin tapauksissa humita ehkä kiinnitetään vain sellaisiin ngelmiin, jtka ilmenevät j aikaisessa vaiheessa väkivaltaisena tai pelttavana käytöksenä: " useimmat mielenterveyden prblematiikasta kärsivät eivät herätä vastaavanlaista hulta mitenkään, lipa kyse skitsfreniasta, masennuksesta tai ahdistuneisuushäiriöistä. Huli herää jistakin aggressiivis-sävytteisistä psykpatiaan viittaavista käytösngelmaisista ". Esimerkiksi erilaisten jukksurmien suunnittelijiden ja tekijöiden piirissä n llut verrattain yleistä nimenmaan ahdistukseen ja masennukseen liittyvät ngelmat, jtka eivät ennen teka ilmene väkivaltaisena tai uhkaavana käytöksenä. Ulkmailla ja Sumessa ilmitulleista tapauksista, kuten esimerkiksi kulusurmaajista tai taistelualueille lähtijöistä, n usein etukäteen pystytty havaitsemaan vain heikkja merkkejä tulevasta. Tämä kert ilmiöiden tunnistamisen vaikeudesta. Mikäli pettajat edellyttävät suurta varmuutta mista havainnistaan ennen kuin he ryhtyvät timenpiteisiin tai vat yhteydessä muihin timijihin, n vaarana, että puuttuminen tapahtuu myöhään. Epävarmuus vi liittyä myös siihen, miten 8

10 (13) kielteisinä tai piskelijaa leimaavina mahdllisia jatktimenpiteitä pidetään, js huli jaetaan esimerkiksi muiden viranmaisten kanssa. Suurimmassa sassa vastauksia paintetaan ääriajattelun sekä väkivaltaa ja suvaitsemattmuutta ilmentävien asenteiden marginaalisuutta. Jissakin avimissa vastauksissa krstetaan nurten valveutuneisuutta sekä kykyä keskustella asiista rakentavasti ja ttaa tiset humin. Tätä selittää ainakin sin se, että ne vastaajat, jtka krstivat nurten valveutuneisuutta ja suvaitsevaisuutta, eivät lleet havainneet väkivaltaiseen ääriajatteluun liittyviä merkkejä tai ainastaan vähäisiä merkkejä. On myös mahdllista, että krstaminen kert sellaisesta tarkastelutavasta, jssa myönteiseksi kettujen asiiden (suvaitsevaisuus ja dialgisuus) ajatellaan syrjäyttävän tai ainakin vähentävän kielteiseksi kettua väkivaltaista ääriajattelua. Tällä vi lla vaikutusta siihen, millaisin timenpitein väkivaltaiseen ääriajatteluun vastataan, kun sitä khdataan. Ääriajattelun sijaan kiinnitän usein ppilaitksessani humita siihen, että erilaiset suvaitsevaisuutta ilmentävät merkit, vaatteet, puheet jne vat ikään kuin valtavirtaa. Psitiivinen ajattelu ja asenne n yleistä, vaikka keskellä teiniangstia eletäänkin. Keskeistä: väkivaltaisen ääriajattelun tunnistaminen n vaikeaa väkivaltaista ääriajattelua pidetään selvärajaisempana ja helpmmin tunnistettavana kuin mitä se käytännössä n epävarmuus vi jhtaa myöhäiseen puuttumiseen tai puuttumatta jättämiseen piskelijan hulta herättävän käytöksen ja väkivaltaisen ääriajattelun yhteys n pettajille epäselvä nuri ikä, harkitsemattmuus tai mielenterveysngelmat nähdään pissulkevina tekijöinä mielenterveysngelmien salta vaarana n, että humi kiinnittyy ainastaan aggressiiviseen tai pelttavaan ulkiseen ireiluun 9

11 (13) 2.3 Väkivaltaisen ääriajattelun eri mudt ppilaitksissa Opiskelijan aatemaailmaan perustuvat viha-asenteet ja knfliktit kuluissa yhdistetään vaihtelevasti Sumessa esiintyviin väkivaltaisen ääriajattelun mutihin. Kyselyn lähtökhtana ei llut, että vastaajat pystyisivät erttelemaan väkivaltaisen ääriajattelun eri mutja. Asiaa kuitenkin kysyttiin sen selvittämiseksi, miten paljn pettajat ja ppilaitkset mahdllisesti tarvitsevat lisätieta väkivaltaisista ääriliikkeistä. Kyselyssä ei selvitetty sitä, liittivätkö vastaajat havaintnsa tunnusmerkkien perusteella ikeisiin ääriliikkeisiin. Enimmäkseen vastaajat kkivat yhteyden havaintjensa ja väkivaltaisten ääriliikkeiden välillä levan vähäinen. Vain muutama arvii havaintjensa liittyvän jhnkin väkivaltaisen ääriajattelun mutn "jnkin verran" tai "paljn". 9 Kuinka suuri sa havainnista liittyy luki ammattikulu...väkivaltaiseen ääriikeistlaisuuteen 14 % 33 %...väkivaltaiseen äärivasemmistlaisuuteen 5 % 17 %...väkivaltaiseen radikaali-islamiin 11 % 27 %...kulusurmakulttiin tai ihmisviha-ajatteluun 22 % 33 % Ammattikulupettajat yhdistivät havaintnsa väkivaltaisiin ääriliikkeisiin kaikkien ääriliikkeiden salta useammin kuin luki-pettajat. Lukiissa havainnt liitettiin useimmin kulusurmakulttiin tai ihmisviha-ajatteluun, mutta tällöinkin vain 22 % vastaajista li tätä mieltä. Kasaantuvatk ääriajattelun eri mudt? Tulsten perusteella vidaan tdeta, että havaitessaan yhtä ääriajattelun muta ppilaitksessa pettaja tdennäköisesti havaitsee myös muita ääriajattelun mutja. Pikkeuksen tähän mudstaa vastausvaihteht "kulusurmakultti tai ihmisvihaajattelu". Tulkselle vi lla mnta selitystä. Eri ryhmien väliset vastakkainasettelut vivat rukkia ääriajattelua ja knflikteja erilaisille näkyville ryhmille tulee vastavimia. Tällaisesta ilmiöstä n havaintja eri maista yhteiskunnan taslla. On myös mahdllista, että ne pettajat, jtka havaitsevat ääriajattelua yleisesti, erittelevät sen eri mutja muita vahvemmin. Kuten edellä n tdettu, kysely ei kuitenkaan paljasta, livatk erittelyt ikeita vai vastaajan mielikuviin perustuvia. 9 Kysymyksen vastausvaihtehtina "ei yhtään", "vähän", "jnkin verran", "paljn" ja "erittäin paljn". Taulukssa n yhteenlaskettuna muiden vastausvaihtehtjen kuin "ei yhtään" suus kknaisvastaajamäärästä. 10

12 (13) Väkivaltainen äärivasemmistlainen timinta näkyy selkeästi vähiten ppilaitksissa. Sumessa esiintyvä äärivasemmistlainen väkivalta tapahtuu pääasiassa mielensitusten yhteydessä, jllin se ei välttämättä näy ppilaitsympäristössä, vaikka sa piskelijista saattaa siihen liittyäkin. Äärivasemmistlainen mellakinti 2010 luvulla n saanut aiempaa enemmän mediahumita. Tästä hulimatta sumalainen anarkistiliike n perinteisesti llut pieni ja maltillinen, eikä sen timinnassa le llut suuria muutksia viime vusina. Lisäksi n mahdllista, että suunnittelemattmalta näyttävää, viranmaisiin tai maisuuteen mielensituksissa khdistettavaa väkivaltaa ei samalla tavalla pidetä väkivaltaisena ääriajatteluna kuin ääriikeistlaisuutta tai väkivaltaista radikaali-islamia. Keskeistä: ppilaitsten aatemaailmaan liittyvät knfliktit eivät pettajien mukaan liity vahvasti jihinkin tiettyihin ääriajattelun mutihin pettajat, jtka havaitsivat jtain ääriajattelun muta, havaitsivat myös muita ääriajattelun mutja väkivaltainen ääriikeistlaisuus, radikaali-islam ja äärivasemmistlaisuus yhteydessä tisiinsa pikkeuksena ihmisviha-ajattelu ja kulusurmakultti väkivaltainen äärivasemmistlaisuus näkyy ppilaitksissa vain vähän 2.4 Vaikutukset ppilaitsympäristöön Väkivaltaisesta ääriajattelusta ei keta levan haittaa useimpien kulujen ppimisympäristölle. Vastaajista 75 % ilmitti, ettei kululle llut llut haittaa väkivaltaista ääriajattelua ilmentävistä tapahtumista. Vastanneista 22 % ilmitti haitan vähäiseksi ja 2 % haitan khtuulliseksi. Yksi vastaaja ilmitti haitan lleen merkittävä viimeisen vuden aikana. Tämä n jhdnmukaista havaintjen vähäisen kknaismäärän kanssa. Mitä enemmän havaittua väkivaltaa ja viha-asenteita liitetään väkivaltaiseen ääriajatteluun, sitä haitallisemmaksi ilmiö ketaan. Sillä, tulkitaank havaintjen taustalla levan väkivaltaista idelgiaa, n suurempi merkitys kkemukselle kuluille aiheutuneesta haitasta kuin varsinaisten havaintjen määrällä ja laadulla (asenteet, väkivalta, ristiriidat). Erityisesti väkivaltaista ääriikeistlaisuutta tai kulusurmakulttia ja ihmisviha-ajattelua tunnistaneet vastaajat arviivat ilmiön haittaavan kulun timintaa tai ppimisympäristöä. Tämä vi liittyä siihen, että nämä kaksi väkivaltaisen ääriajattelun muta vat pettajille tutuimpia ja helpimpia tunnistaa. 11

13 (13) Uhkausviesti kulusurmasta n löytynyt rskakrista. Kulu-uhkaukset näkyvät kuluissa nimettöminä viesteinä. Vastauksissa näkyi vahva yhteys sen välillä, miten paljn pettajat livat havainneet nimettömiä mielenilmauksia, kuten graffiteja, kuvia, symbleita, ja sen, miten paljn he yhdistävät havaintnsa kulusurmakulttiin tai ihmisviha-ajatteluun. Tämä vi ilmentää sitä, että nimettöminä mielenilmauksina n ennen kaikkea arviitu nimettömiä kuluun khdistuvia uhkauksia, jita ei kyselyssä erikseen kysytty. Väkivaltaiseen ääriajatteluun puututaan kuluissa perinteisin keinin. Vastaajia pyydettiin kertmaan, mitä timenpiteitä kuluissa n tehty väkivaltaisen ääriajattelun ehkäisemiseksi ja tapauksiin puuttumiseksi. Yleisimpiä timenpiteitä livat: yhteydentt vanhempiin (51 % vastaajista), yhteiset keskustelutilanteet asianmaisten ja asianmaisten vanhempien kanssa (51 %), yhteydentt viranmaisiin (49 %), pelastussuunnitelmat - tarkistaminen tai harjitukset (41 %), henkilökunnan valmennustilaisuudet (32 %) ja yleiset keskustelutilaisuudet (30 %). 10 Kyselyssä ei selvitetty, miten usein tapauksiin puututtiin tai kkivatk pettajat tehdyt timenpiteet riittäviksi. Tieta väkivaltaisista ääriliikkeistä, hjeita tunnistamiseen ja viranmaisten välistä tiednvaihta tarvitaan lisää. Oppilaitsten tiedn tai saamisen tarvetta kartittavaan kysymykseen vastasi yhteensä 36 vastaajaa, jista yli pulet krsti ajantasaisen infrmaatin tarpeellisuutta. Vastaajat kaipasivat viranmaisten tuttamaa, neutraalia ja ajantasaista tieta ääriliikkeistä ja etenkin nurten keskuudessa ilmenevistä trendeistä sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Asiita ei myöskään saa niin tarkkailla, kun ei tiedä millaisia ryhmiä ja alueella mahdllisesti n. Vaikka tiet n varmasti sittain salaista ja asiita ei haluta liikaa tuda esiin, niin lisi kuluille hyvä, että mahdllisista havaituista uhista myös tiedtettaisiin kuluja enemmän. Välillä tuntuu, että kulut saavat tiedn viimeisenä ja muut viranmaiset tietävät asiat paljn aiemmin. Nuret kuitenkin viettävät kulussa isn san ajasta. 10 Jnkin verran li pidetty myös puhutteluita. Klme vastaajaa ilmitti myös, että piskelijille li järjestetty kriisiterapiaa ja kaksi vastaajaa vastasi, että pettajille li järjestetty kriisiterapiaa. 12

14 (13) Median välittämä infrmaati kettiin humihakuiseksi eikä siihen lutettu. Lisäksi tivttiin parempaa tiednkulkua viranmaisten välillä ja esitettiin huli esimerkiksi siitä, ettei tiet mahdllisista kulussa piskelevista riskihenkilöistä llut kulujen saatavilla. Lisäksi kaivattiin keinja ääriajattelun ja hulestuttavien muutsten tunnistamiseen sekä timintamalleja väkivaltaisten tilanteiden varalle. Klme vastaajaa kki, että kkemusta ääriajattelun havaitsemisesta li riittävästi ja että kulun henkilökunta li valveutunutta. Keskeistä: väkivaltaisesta ääriajattelusta ei keta levan haittaa useimpien kulujen ppimisympäristöille 22 % pettajista kkee haitan levan vähäinen, 3 % kkee khtuullista tai merkittävää haittaa varsinaisia tapauksia merkityksellisempää n se, miten paljn tapaukset liitetään väkivaltaiseen ääriajatteluun ääriikeistlaisuuteen tai kulusurmaan liitetyt havainnt lisäävät kkemusta ilmiön haitallisuudesta kulu-uhkaukset näkyvät ppilaitksissa nimettöminä viesteinä ja mielenilmauksina pettajat kaipaavat lisää tieta väkivaltaisista ääriliikkeistä, hjeita tunnistamiseen ja viranmaisten välistä tiednvaihta 13

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus.

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. Sisäkrvaistutteen saaneiden lasten kuntutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. ---------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö KTJkii-aineistluvutuksen tietsisältö 2008-02-12 Versi 1.05 2009-02-10 Versi 1.06 2010-02-16 Versi 1.07 2011-02-14 Versi 1.08 2012-02-13 Versi 1.09 2013-02-25 Versi 1.10 2014-02-10 Versi 1.11 Yleistä Ominaisuustietjen

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ 39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja

Lisätiedot

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012- Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA TULOSKORTTI Kirjast updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjast & Dems Helsinki 9.2.2016 TULOSKORTTI KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjast treenaa nuria hanke TOTEUTUS 1) LÄHTÖKOHTA Nurten

Lisätiedot

Fysiikan labra Powerlandissa

Fysiikan labra Powerlandissa Fysiikan labra Pwerlandissa Bumper Cars Bumper Cars n suuri autrata jka spii niin vanhille kuin nurillekin kuljettajille. Autt vat varustetut turvavöin ja autja vi ajaa yksin tai pareittain. Lievemmät

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA Ammattikrkeakulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 Sisällysluettel Jhdant... 3 1. Kaikkia

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS PERHEKESKUS PERHEKESKUKSESSA ON TARJOLLA SEURAAVANLAISIA PALVELUJA: 1. PERHENEUVOLA 2. PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT 3. PERHETYÖ 4. PUHETERAPIA

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Uusi Paradigma Mun juttu! Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyraportti

Uusi Paradigma Mun juttu! Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyraportti Uusi Paradigma Mun juttu! Mun tulevaisuus! Nuriskyselyraprtti Jensuun ylipist Savnlinnan kulutus- ja kehittämiskeskus Ulla Peräkrpi Saija Salmi Helmikuu 2009 Sisältö JOHDANTO 2 2 KYSELYN TAUSTA JA TOTEUTUS

Lisätiedot

nettiluento Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätietoa: www.duoduo.fi

nettiluento Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätietoa: www.duoduo.fi nettiluent Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätieta: www.dudu.fi Du nettiluent: Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet KT Jaana Anglé Tiistai 28.10.2014

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä Päivä liitssa päivä järjestettiin 2.10.2014 Val-talssa Helsingin Pasilassa. Päivään sallistui pääkaupunkiseudun urheiluseurjen päätimisia timihenkilöitä sekä yleisurheilukuluhjaaja. Tähän yhteenvetn n

Lisätiedot

Kv 3/15. Kn 6/15 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? 37 Liite 1. 98 Liite 1

Kv 3/15. Kn 6/15 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? 37 Liite 1. 98 Liite 1 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? Kn 6/15 98 Liite 1 Kv 3/15 37 Liite 1 1. Edellinen strategia Lähimmäisen yhteisö päättyy vuteen 2015. 2. Seurakunta tarvitsee strategiaa, kska se hjaa kaikkea seurakunnan timintaa

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNÖT 5_ FI_Annex III_mnbeneficiary_updated_with_v300714 I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 on kumottava

Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 on kumottava Heinlan kaupunki liikunta- ja kulttuurilautakunta Oikaisuvaatimus Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 pöytäkirja asetettu yleisesti nähtäville 10.2.2016 Vaatimus: Liikunta- ja ympäristölautakunnan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta www.penspace.fi inf@penspace.fi 15.6.2015 1 Ominaisuus- ja timintkuvaus Idea/Kehityspankki - svelluksesta 1. Yleistä Kun jäljempänä puhutaan prjektista, tarkitetaan sillä mitä tahansa kehittämishjelmaa

Lisätiedot

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika Pätevyyden tteamisjärjestelmä mudstuu pätevyydet tteavista pätevyyslautakunnista ja niitä hitavista sihteerijärjestöistä sekä pätevyyslautakunnat nimittävästä ja pätevyydet rekisteröivästä FISE Oy:stä.

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA Palveludirektiivin tarkituksena n tuda kuluttajille enemmän valinnanvaraa, enemmän vastinetta rahille ja paremmat mahdllisuudet käyttää palveluja eri pulilta

Lisätiedot

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja

Lisätiedot

Edelliset kirjeet löydät tarvittaessa Purkista: purkki.partio.fi > Piiri palvelee > Kuksa-jäsenrekisteri

Edelliset kirjeet löydät tarvittaessa Purkista: purkki.partio.fi > Piiri palvelee > Kuksa-jäsenrekisteri KUKSA-KIRJE 3 26.11.2014 1 (8) HEI! Tämä n syksyn 2014 aikana klmas Pääkaupunkiseudun Partilaisten tuttama Kuksa-kirje eli lyhyt apuväline lippukunnille Kuksan käyttöönttn. Edellisissä kirjeissä n hjeistettu:

Lisätiedot

Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Pohjois-Pohjanmaan korkeakouluopiskelijoille

Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Pohjois-Pohjanmaan korkeakouluopiskelijoille Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Phjis-Phjanmaan krkeakulupiskelijille Syyskuu 2014 Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -prjekti Tarve ja timintatapa Tarve kyselylle syntyi Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Toivon, että tulen pärjäämään Raportti uusien opiskelijoiden kyselystä 2015

Toivon, että tulen pärjäämään Raportti uusien opiskelijoiden kyselystä 2015 Tivn, että tulen pärjäämään Raprtti uusien piskelijiden kyselystä 2015 Minna Savlainen, Annina Lindberg, Glria Sal, Katja Kaulimäki, Pasi Aklahti ja Leena Tuuttila 2016 Sisältö 1 Jhdannksi... 3 2 Kyselyn

Lisätiedot

Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista

Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista 3.9.2014 Elinkeinelämän keskusliitt Sisällys 1 Mikä n Team Finland?... 1 2 Mitä Team Finlandissa n saatu aikaan? Miten muuts näkyy yrityksille?...

Lisätiedot

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October ICOM CECA & UMAC Annual Cnference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 Octber Matkaraprtti Mari Jalkanen Tampereen musepalvelut, kulttuurikasvatusyksikkö TAITE Osallistuin

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 8/2012 1 (6)

Ohje viranomaisille 8/2012 1 (6) Ohje viranmaisille 8/2012 1 (6) Dnr 7845/06.10.06.00/2012 Jakelussa mainituille Tupakkalaki ulkalueilla järjestettävissä yleisötilaisuuksissa Taustaa Tämä hje n päivitys Ssiaali- ja terveysalan lupa- ja

Lisätiedot

Tämä liite täydentää sopimuksessa määriteltyjä ehtoja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululuokissa. Nämä tarkennukset löytyvät II osasta.

Tämä liite täydentää sopimuksessa määriteltyjä ehtoja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululuokissa. Nämä tarkennukset löytyvät II osasta. FIN_Annex III_mnbeneficiary_v20140604.dc KA 1 Yleissivistävälle kulutukselle LIITE III TALOUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT I. JOHDANTO Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen

Lisätiedot

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja 1. Jhdant Tämä n Lautamaan kyläyhdistyksen ensimmäinen kylän kehittämissuunnitelma, jnka tarkituksena n timia kaupunkisuunnitelun apuna sana yhdyskuntasuunnitelua. Lähtökhtana kyläsuunnittelussa vat lleet

Lisätiedot

Tutustumme Kokoomukseen

Tutustumme Kokoomukseen Tutustumme Kkmukseen Opiskelevan pienryhmän aineist Kansallisen Sivistysliitn Opintkeskus KANSIO www.kkmus.fi/kansi/aineistt/tutustumme_kkmukseen Tutustumme Kkmukseen Kkmuksen paikallisyhdistyksiin liittyy

Lisätiedot

Vastuukäyttäjän tehtävät

Vastuukäyttäjän tehtävät Vastuukäyttäjän tehtävät 22.3.2013 Satu Hrnbrg Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedte 3/500/2013 Kulutuksen järjestäjä nimeää 2-6 vastuukäyttäjää, jiden tehtäviä vat Perehtyminen rganisaati-, kulutustarjnta-

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet,

Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet, 1(7) Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdllisuudet, 31.5.2016 Suunnittelu ja päätöksentek Ryhmä 1 Ossi Ah Helena Alatarvas Ask Alppi Henry Haglund Eila Henrikssn Maisa Hietikk Sirpa Sulku pj Anja Nr,

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Koulujen kirjemaraton käsikirjoitus diaesitykseen

Koulujen kirjemaraton käsikirjoitus diaesitykseen Kulujen kirjemaratn käsikirjitus diaesitykseen Tämä n käsikirjitus diaesityksen tueksi. Tässä n esitelty kunkin dian khdalla se, mitä diassa näkyy, mitä lisätieta pettaja vi kerta sekä mikä harjitus dian

Lisätiedot

Tiedonlähteitä äidinkielen, kirjallisuuden ja mediakasvatuksen opetukseen ja oppimiseen

Tiedonlähteitä äidinkielen, kirjallisuuden ja mediakasvatuksen opetukseen ja oppimiseen Kirav - kirjast avimena ppimisympäristönä Biblär - bibliteket sm ett öppet lärcentrum Tiednlähteitä äidinkielen, kirjallisuuden ja mediakasvatuksen petukseen ja ppimiseen Edu.fi http://edu.fi/etusivu Opetushallituksen

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Flash ActionScript osa 2

Flash ActionScript osa 2 Liiketalus syksy 2012 Flash ActinScript sa 2 Scripti-kieli Skriptikieli n tarkitettu skriptien eli kmentsarjjen tekemiseen. lyhyitä hjeita, siitä kuinka svelluksen tulisi timia Skripteillä autmatisidaan

Lisätiedot

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi

Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 1 / 18 Liittkkus 20.-21.11.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 Npeammin, krkeammalle,

Lisätiedot

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Onko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016

Onko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? -tilaisuuden muisti maaliskuu 2016 sivu 1 / 10 Kuka kuuntelee köyhää? -verkst Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Phjamuistiinpant kirjittanut

Lisätiedot

Basware Konsernitilinpäätös Forum Ajankohtaista pörssiyhtiön raportoinnissa

Basware Konsernitilinpäätös Forum Ajankohtaista pörssiyhtiön raportoinnissa Basware Knsernitilinpäätös Frum Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa 16.5.2013 Samuli Perälä, KHT Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa Arvpaperimarkkinalain muuts Mitä tieta tilinpäätöksessä n annettava

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNÖT FINvs3_Annex III_mnbeneficiary_updated_with_v300714.dc KA 1 Yleissivistävälle kulutukselle I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä

Lisätiedot

Koulutusalan ja -paikan valintaan vaikuttavat mielikuvat Case: Laurea Hyvinkää

Koulutusalan ja -paikan valintaan vaikuttavat mielikuvat Case: Laurea Hyvinkää Kulutusalan ja -paikan valintaan vaikuttavat mielikuvat Case: Laurea Hyvinkää Virtanen, Jhanna 2013 Hyvinkää Laurea-ammattikrkeakulu Laurea Hyvinkää Kulutusalan ja -paikan valintaan vaikuttavat mielikuvat

Lisätiedot

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS Kehittämisprjektin timinta vunna 2010 Tteutettu Työsujelurahastn tuella 1 EKOKEM 2 Alkusanat Tapana turvallisuus prjekti n jatka turvallisuusjhtamisen arviintiprjektille, jka

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö

Taiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö Taiteen peruspetuksen järjestäjän muistilista Kesäkuu/2013 Muistilistan sisältö: 1. Taiteen peruspetuksen käsite ja lainsäädäntö 2. Taiteen peruspetuksen järjestäminen ja rahitus 3. Hallinnllinen ja muu

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet ja työllistymisen esteet?

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet ja työllistymisen esteet? Laaja-alaiset ppimisvaikeudet ja työllistymisen esteet? Vesa Närhi, PsT Kehitysvammaliitt Laaja-alaiset ppimisvaikeudet RAY:n rahittamien hankkeiden puitteissa NMI ja Kehitysvammaliitt Närhi, Seppälä &

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

Mediakasvatus ja tietoyhteiskunnan kansalaistaidot kirjastoissa

Mediakasvatus ja tietoyhteiskunnan kansalaistaidot kirjastoissa Mediakasvatus ja tietyhteiskunnan kansalaistaidt kirjastissa Laatu-hankkeen teemaryhmä C:n kkus 18.4.2013 kl 10.00-14.00 Kuvlan kaupunginkirjastn Mediamajassa Kkuksen agenda tälle päivälle Mika Mustikkamäki

Lisätiedot

Yrityksen maksut -palvelu. Palvelukuvaus

Yrityksen maksut -palvelu. Palvelukuvaus Yrityksen maksut -palvelu Palvelukuvaus Sisällys 1 Sanmakuvaukset... 3 1.1 Maksutimeksiant asiakkaalta pankkiin... 3 1.2 Palaute pankista asiakkaalle... 3 1.3 Maksun peruutuspyyntö... 4 2 Edellytykset...

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Vakuutusalan ja AKE:n ATJ-työryhmän kokous 1/2007 (31.1.2007)

Vakuutusalan ja AKE:n ATJ-työryhmän kokous 1/2007 (31.1.2007) Minna Laaksnen n kkus 1/2007 (31.1.2007) Aika: 31.1.2007 kl 13 15 Paikka: AKE nh. Kytkin Osallistujat: Jaana Järvelin /Phjla, Raine Järvinen /Lähivakuutus, Kim Kalpi /Nrdea, Lauri Linna /Vakes, Harri Ljungdell

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

Korkeakouluhakujen uudistus 2014 - infotilaisuus korkeakoulujen vieraskielisen koulutuksen virkailijoille. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Korkeakouluhakujen uudistus 2014 - infotilaisuus korkeakoulujen vieraskielisen koulutuksen virkailijoille. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Krkeakuluhakujen uudistus 2014 - inftilaisuus krkeakulujen vieraskielisen kulutuksen virkailijille Verkkpäätimittaja Satu Merilut, OPH Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opintplku Oppijan verkkpalvelu

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.

Lisätiedot

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry. Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kesto 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnro 2089/325/2011

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry. Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kesto 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnro 2089/325/2011 Sumen Elintarviketyöläisten Liitt ry Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kest 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnr 2089/325/2011 Jaana Saaranen 20.1.2014 1 Sisällys Hankkeen tavite... 1 Hankesapulet ja yhteistyö...

Lisätiedot

KoiraNet-jalostustietojärjestelmän asetukset ja käyttöohjeet SPK:lle

KoiraNet-jalostustietojärjestelmän asetukset ja käyttöohjeet SPK:lle 1 KiraNet-jalstustietjärjestelmän asetukset ja käyttöhjeet SPK:lle Selaimen asetusten muuttaminen rtukhtaiseksi Sumen Kennelliitn Kiranet-jalstustietjärjestelmään pääsee SKL:n internet sitteesta www.kennelliitt.fi/fi/

Lisätiedot

L 3. 9. 01. 2015 KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO

L 3. 9. 01. 2015 KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/lnkmmit Hankkeen vastuullinen ia yhteystiedt Vastuutah/Yrityksen

Lisätiedot

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun

Lisätiedot

Päihdeaiheisia pohdintakysymyksiä nuorten kanssa ryhmissä pohdittavaksi ja keskusteltavaksi:

Päihdeaiheisia pohdintakysymyksiä nuorten kanssa ryhmissä pohdittavaksi ja keskusteltavaksi: Kulurauha-hjelma 2005 2006 Päihdeasiaa 7.-9. lukkien ppilaille: Päihdeaiheisia phdintakysymyksiä ryhmissä phdittavaksi ja keskusteltavaksi Kllaasien/figuurien kautta mien mielipiteiden viestintää Kuvatyöskentely

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

TORNIONJOEN VESIPARLAMENTTI Vesienhoidon yhteistyöfoorumi Tornionjoen kansainvälisellä vesienhoitoalueella. 22.5.2008 Hotelli Pellonhovi, Pello

TORNIONJOEN VESIPARLAMENTTI Vesienhoidon yhteistyöfoorumi Tornionjoen kansainvälisellä vesienhoitoalueella. 22.5.2008 Hotelli Pellonhovi, Pello TORNIONJOEN VESIPARLAMENTTI Vesienhidn yhteistyöfrumi Trninjen kansainvälisellä vesienhitalueella. 22.5.2008 Htelli Pellnhvi, Pell Osallistujat: Kts. erillinen lista Puheenjhtaja: Jari Pasanen, vesistöpäällikkö,

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

Asiakastapahtumat ja tilaisuudet: Asiakaspalautteet, jälkituotanto ja tiedotus

Asiakastapahtumat ja tilaisuudet: Asiakaspalautteet, jälkituotanto ja tiedotus Asiakastapahtumat ja tilaisuudet: Asiakaspalautteet, jälkitutant ja tiedtus Laatu-hankkeen teemaryhmä D:n kkus 23.4.2013 kl 9.30-14.30 Hämeenlinnan kaupunginkirjastn musiikkisalissa Kkuksen agenda tälle

Lisätiedot

Luento 2 Moodle ja sähköposti, O365. 15.9.2015 Aulikki Hyrskykari

Luento 2 Moodle ja sähköposti, O365. 15.9.2015 Aulikki Hyrskykari Luent 2 Mdle ja sähköpsti, O365 15.9.2015 Aulikki Hyrskykari Mdle ja sähköpsti, O365 Yleistä kurssiasiaa vertaisarviinneista ja harjituksista Viestittäminen kurssiin liittyvissä asiissa Mdle / vastuupettajat

Lisätiedot

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016 Taulukklaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjitus 9 1/8 Avin ylipist Huhtikuu 2016 Oppimistavitteet: - Krk- ja kannattavuuslaskelmia Excelillä, NPV- ja IRR-funktit - Datan siistiminen pistamalla

Lisätiedot