Väkivaltainen ekstremismi Suomessa tilannekatsaus 1/2015. Tiivistelmä

Transkriptio

1 Raprtti Väkivaltainen ekstremismi Sumessa tilannekatsaus 1/2015 Tiivistelmä Väkivaltaista ääriajattelua ja siihen viittaavia merkkejä havaitaan sumalaisissa lukiissa ja ammattikuluissa. Varsinaisia väkivaltatapauksia n vähän, mutta aatemaailmaan perustuvat väkivallantet ppilaitksissa eivät le pelkkä marginaali-ilmiö. Vahvimmat merkit väkivaltaisesta ääriajattelusta näkyvät piskelijiden asenteissa, erityisesti pliittiseen tai usknnlliseen aatemaailmaan perustuvana vihana tai suvaitsemattmuutena. Myös väkivallan ihannintia ja pelka aiheuttavia asenteita esiintyy jnkin verran. Aatemaailmihin liittyvät knfliktit näkyvät useimmin sanallisina ristiriitina piskelijiden välillä. Knfliktihakuisten jengien mudstuminen ppilaitksissa saattaa lisätä aatemaailmaan perustuvien väkivallantekjen riskiä. Väkivaltaisen ääriajattelun merkit näkyvät hyvin eri tavin ammattikuluissa ja lukiissa. Ammattikuluissa havaitaan lukiita enemmän merkkejä väkivaltaisesta ääriajattelusta ja aatemaailmaan perustuvasta väkivallasta. Lukiissa viitteet ilmenevät useimmiten kirjallisissa töissä, kuten ainekirjituksissa, ja ammattikuluissa piskelijiden välisissä keskusteluissa. Väkivaltaisen ääriajattelun tunnistaminen ppilaitsympäristössä n vaikeaa. Oppilaan hulta herättävä käytös ei välttämättä yhdisty väkivaltaiseen ääriajatteluun eikä aatemaailmaan liittyvien väkivallantekjen tunnisteta liittyvän selkeästi jhnkin väkivaltaisen ääriajatteluun mutn. Väkivaltaisesta ääriajattelusta ei keta levan haittaa useimmissa ppilaitksissa ja niissä, jissa haittaa ketaan, se arviidaan vähäiseksi. "Kulusurmakulttiin" ja ääriikeistlaisuuteen liittyvät havainnt kuitenkin nstavat sitä, miten haitalliseksi ilmiö kuluissa ketaan. Oppilaitsten pettajat ja rehtrit kaipaavat lisää tieta väkivaltaisista ääriliikkeistä, niissä mukana levien ppilaiden tunnistamisesta sekä lisää tiednvaihta viranmaisten välillä radikalisitumisvaarassa levista tai j radikalisituneista piskelijista.

2 (13) 1 Jhdant Tämä n viides väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsaus Sumesta. Tilannekatsauksista vastaa sisäministeriön asettama pikkihallinnllinen väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn kansallinen yhteistyöverkst. Tilannekatsausten julkaiseminen n sa kansallisen timenpidehjelman väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemiseksi 1 timeenpana. Tilannekatsausten tavitteena n antaa ajantasainen käsitys Sumessa timivista väkivaltaisista ääriliikkeistä ja muista sellaisista aatteellisista liikkeistä, jihin kansainvälisen kkemuksen, timinnan lunteen tai viranmaisten havaintjen perusteella liittyy väkivallan käytön riski. Tilannekatsausten tarkitus n helpttaa väkivaltaisen ekstremismin tunnistamista ja ennalta ehkäisyä arjen turvallisuustyössä, jta tekevät niin viranmaiset, järjestöt kuin yksilötkin. Tilannekatsauksia n julkaistu pulivusittain vuden 2013 alusta. Tämä tilannekatsaus n teematilannekatsaus, jssa tarkastellaan väkivaltaisten ääriliikkeiden ja väkivaltaisen ääriajattelun ilmenemistä sumalaisissa ppilaitksissa. Aiemmat tilannekatsaukset vat luettavissa sisäministeriön verkksivuilla Kyselytutkimus Tätä tilannekatsausta varten tteutettiin verkkkysely, jlla hankittiin tieta ppilaitksissa ilmenevästä ääriajattelusta. Tästä ei Sumessa tai kansainvälisesti juurikaan le aiempaa tieta. Oppilaitkset vat ilmiön tunnistamisen ja ennaltaehkäisyn kannalta keskeisiä paikkja. Väkivaltaista ääriajattelua esiintyy useimmin nurten ja nurten aikuisten keskuudessa. Näihin ikäryhmiin kuuluvista suurin sa piskelee ja viettää siten suuren san ajastaan jssakin ppilaitksessa. On siis tdennäköistä, että yhteiskunnassa esiintyvää väkivaltaista ääriajattelua vi havaita juuri ppilaitksissa. Ilmiöiden ennaltaehkäisy n tehkkaampaa sillin, kun sitä tehdään niissä ympäristöissä, jissa radikalisitunut tai radikalisitumisvaarassa leva elää ja timii. 1 Tavitteena eheä yhteiskunta, saatavilla sähköisesti sitteessa

3 (13) Kysely khdistettiin Sumen 16 suurimman kaupungin 3 tisen asteen ppilaitksiin eli ammattikuluihin ja lukiihin. Järjestäytynyt ääriliikehdintä n pääasiallisesti suurempiin kaupunkeihin sijittuva ilmiö. Yksinäisiä timijita ja etenkin kulusurmaajia n kansainvälisen kkemuksen mukaan myös pienemmissä kaupungeissa. Tisen asteen ppilaitkset valittiin kyselyn khteeksi niissä piskelevan ikäryhmän vuksi. Tutkimusten mukaan nurten tekemä väkivalta kasvaa merkittävästi vutiaiden ikäryhmässä, jllin myös ääriajatteluun perustuva väkivaltaa n tdennäköisemmin havaittavissa tussa ikäryhmässä kuin esimerkiksi yläkuluikäisten parissa. On myös letettavaa, että vasta yli 15-vutiaat nuret vat maksuneet jnkin väkivaltaisen ääriajattelun mudn. Tisen asteen kulutukseen hakeutuu edelleen suurin sa Sumessa asuvista nurista, mutta vain sa jatkaa pintjaan tämän jälkeen. Tisen asteen piskelijat edustavat siten kattavasti kyseistä ikälukkaa, vaikka rajauksen myötä kyselytutkimuksen ulkpulelle jäivät kulutuksen ulkpulella levat vutiaat nuret. Jkaisesta kaupungista pyydettiin vastauksia kahdesta ammattippilaitksesta ja kahdesta lukista. Vastaajiksi pyydettiin ppilaitksen rehtria ja kahta aineenpettajaa. Tarkituksena li saada tieta rehtreilta ppilaitksen yleistilanteesta ja aineenpettajilta yksityiskhtaisempaa tieta ilmi tulleista tapauksista. Kaupungit, jihin kysely khdistettiin, päättivät itse, mistä ppilaitksista vastauksia pyydettiin, ja ppilaitkset päättivät, ketkä vastasivat kyselyyn. 4 Vastauksia ei yhdistetä tiettyihin ppilaitksiin. Kyselyssä käytettiin suljettuja, numerarviihin perustuvia kysymyksiä kskien väkivaltaisen ääriajattelun ja siihen liittyvien merkkien yleisyyttä sekä avimia kysymyksiä. Avimilla kysymyksillä pyrittiin saamaan yksityiskhtaisempaa tieta pettajien havainnista sekä heidän tulkintjaan niistä. Vastaajia pyydettiin ttamaan humin 3 Kaupungit suuruusjärjestyksessä: Helsinki, Esp, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kupi, Lahti, Kuvla, Pri, Jensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa ja Rvaniemi (tilanne , lähde: Kuntaliitt) 4 Valitun menetelmän mukainen vastaajien enimmäismäärä li 192 henkilöä. Useassa kaupungissa kuitenkin erityisesti ammattikulut vat yksi hallinnllinen yksikkö, mikä laskee tdellista kknaisvastaajamäärää. Näin llen kyselyn vastausaste li suhteellisen krkea, yli 50 %. 2 Kyselytutkimukseen vastanneet: 96 vastaajaa: 38 rehtria, 58 aineenpettajaa, vastausprsentti yli 50 kaikista 16 kaupungista vastauksia saatiin vähintään yhdestä lukista ja yhdestä ammattippilaitksesta Vastaajista 35 ammattikulusta ja 58 lukista Kulujen kt: alle 300 piskelijaa 19 % piskelijaa 30 % piskelijaa 19 % piskelijaa 2 % piskelijaa 2 % 1500 piskelijaa tai yli 28 %

4 (13) tapahtumat edeltävän vuden ajalta. Otannan kn vuksi kyselyn tulksia ei vida laajasti yleistää, mutta tilannekatsauksessa n esitetty arviita ja jhtpäätöksiä siitä, mitä tulkset vivat kerta ilmiöstä. 5 2 Väkivaltainen ääriajattelu näkyy sumalaisissa kuluissa - tapaukset kuitenkin yksittäisiä Väkivaltaista ääriajattelua ilmenee sumalaisissa kuluissa suhteellisen vähän: vastaajista 40 % ilmitti, ettei llut havainnut piskelijissaan minkäänlaisia asenteita, ristiriitja, väkivaltaa tai muutksia, jtka he liittävät väkivaltaiseen ääriajatteluun. Lput 60 % vastaajista, jtka livat näitä havainneet, ilmittivat pääasiassa tapausten levan yksittäisiä ja yksittäisiin piskelijihin liittyviä. 6 Taustatekijöillä, kuten kaupungin tai kulun klla, vastaajan virka-asemalla, sukupulella tai työkkemuksen määrällä ei vaikuta levan merkitystä sille, miten paljn tai millaisia havaintja väkivaltaisesta ääriajattelusta n. Yksittäisten piskelijiden vihanpurkauksia tyyliin tapan jnkun Hmt kuuluukin tappaa, Paavi ansaitsee kuleman, n pilkannut islamia. Pilakuviin ja Muhammediin liittyviä kmmentteja. Hlkaustin kieltäminen. Vahvimmat merkit väkivaltaisesta ääriajattelusta näkyvät piskelijiden asenteissa. Kyselyssä selvitettiin piskelijiden asenteita kahdesta eri näkökulmasta: aatemaailmaan perustuvaa vihaa tai suvaitsemattmuutta ilmentäviä asenteita sekä väkivallan ihannintia tai pelka aiheuttavia asenteita. Tulsten perusteella kuluissa ilmenee khtuullisen paljn aatemaailmaan perustuvaa vihaa ja suvaitsemattmuutta. Vastaajista 43 % ilmitti havainneensa vähintään yhden tapauksen, jssa piskelija ilmaisi aatemaailmaan perustuvaa vihaa tai suvaitsemattmuutta muita khtaan. Avinten kysymysten tarkennuksista käy ilmi, että kaikki havainnt eivät kuitenkaan liity väkivaltaiseen ääriajatteluun vaan esimerkiksi yksittäisten asiiden, kuten maahanmuutn, seksuaalivähemmistöjen tai eri uskntjen vastustami- 5 Viitattaessa "pettajiin" tarkitetaan kaikkia vastaajia, mukaan lukien rehtrit. 6 "Yksittäiset tapaukset": 1-5 tapausta, "yksittäiset piskelijat": 1-5 piskelijaa. 3

5 seen. Väkivallan ihannintia tai pelka aiheuttavia asenteita havaittiin pulet vähemmän (21 %). Er vihaa tai suvaitsemattmuutta ilmentävien asenteiden määrään n suuri, mutta ei yllättävä. Nurten erilaisten maailmankatsmusten khtaaminen ja man maailmankuvan rakentaminen vi herkästi aiheuttaa avinta vastakkainasettelua, mutta he eivät yhtä herkästi ryhdy aatteelliseen väkivaltaan tai väkivallan avimeen ihannimiseen. Suvaitsemattmuutta, vihaa tai väkivallan ihannintia sittavat asenteet tulivat ilmi piskelijiden välillä tapahtuneissa keskusteluissa, piskelijan ja pettajan välisissä keskusteluissa sekä kirjallisissa töissä, kuten ainekirjituksissa (13) Kyseessä li ihmisviha ja väkivallan ihanninti, tuli esille kulutehtävissä ja ulkisessa habituksessa. Ei uhannut ketään, kävi kulua säännöllisesti, menestyi kulussa, li kavereita, jtka ilmaisivat hulensa hänen asenteistaan. Ääriajattelu jhtaa jskus myös väkivaltaan kuluissa, mutta sanalliset ristiriidat vat yleisempiä. Aatemaailmaan perustuvaa väkivaltaa henkistä tai fyysistä piskelijiden välillä li havainnut 19 % vastaajista. Lähes kaikki havainnt kskivat yksittäisiä tapauksia. Fyysisen väkivallan mutja kuvasi 8 % kaikista vastaajista. Sen yleisimpiä mutja vat töniminen tai lyöminen ja ptkiminen tai kuristaminen. Henkinen väkivalta piskelijiden välillä, kuten nimittely, nettikiusaaminen, uhkailu ja perättömien väitteiden levittäminen, n yleisempää kuin fyysinen väkivalta. Vaikka tapausten lukumäärät vat pieniä, kyseessä ei tämän perusteella kuitenkaan le vain marginaalinen ilmiö. Kyselyssä selvitettiin lisäksi sellaisia aatemaailmaan perustuvia sanallisia ristiriitja piskelijiden välillä, jihin ei sisältynyt henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Näitä havaitsi 25 % vastaajista. Muutama vastaaja kerti pettajiin khdistuvasta väkivallasta ja sanallisista ristiriidista pettajan ja piskelijan välillä. Opettajat havaitsevat mahdllisia radikalisitumisen merkkejä. Reilu neljässa vastaajista ilmitti havainneensa piskelijissa hulta herättäviä muutksia, jtka saattavat lla merkkejä radikalisitumisesta. Pääsääntöisesti havainnt liittyivät yksittäisiin piskelijihin. Muutkset vivat lla mnenlaisia. Suurin sa vastauksista kski piskelijan vaatetuksessa ja tyylissä havaittua muutsta, mutta jnkin verran havaittiin myös muutksia käyttäytymisessä ja asenteissa. Jissakin vastauksissa Opiskelija vaihti pukeutumistyylinsä skinheadtyyliin ja kirjitti aikaisempaa kärkevämpiä esseitä. 4

6 (13) kyettiin erittelemään selkeitä ääriliikkeisiin viittaavia merkkejä, kuten hihamerkkejä, symbleja ja eleitä. Jengiytyminen vi lisätä aatemaailmaan perustuvaa väkivaltaa kuluissa. Knfliktihakuinen jengiytyminen ei le ppilaitksissa kvin yleistä. Tällaisen jengin havaitsi viidessa vastaajista ja pääsin heidän arvinsa jengiytymisestä li, että se n khtalaisen vähäistä. 7 Jengiin liittyminen saattaa ilmetä piskelijassa näkyvinä muutksina niin ulkisessa lemuksessa kuin käyttäytymisessä. Vaikka piskelija ajautuisi jengiin vapaa-ajallaan, näkyy tämä mahdllisena hulestuttavana muutksena piskelijassa usein myös kuluympäristössä. Jengiytyminen n vastausten perusteella yhteydessä siihen, miten paljn vastaajat havaitsivat aatemaailmaan perustuvaa väkivaltaa piskelijiden keskuudessa. Väkivaltaa havaitaan enemmän niissä kuluissa, jissa havaitaan myös jengiytymistä. Ennaltaehkäisyn näkökulmasta tämä tarkittaa, että vaikuttamalla jengeihin ja niiden syntymiseen vidaan mahdllisesti vähentää aatemaailmaan perustuvaa väkivaltaa. Keskeistä: väkivaltaista ääriajattelua ilmenee sumalaisissa tisen asteen ppilaitksissa suhteellisen vähän yksittäisiä tapauksia ja piskelijita mahdllinen ääriajattelu ilmenee vahvimmin piskelijiden asenteissa aatemaailmaan perustuvat sanalliset ristiriidat khtuullisen yleisiä - fyysinen väkivalta harvinaista, mutta ei marginaalista 8 % pettajista n havainnut piskelijiden välistä fyysistä väkivaltaa, jka liittyy aatemaailmaan pettajat havaitsevat hulta herättäviä muutksia, jtka saattavat viitata radikalisitumiseen aatteellisten jengien syntyminen lisää riskiä väkivallasta kuluissa 7 Kyselyssä määriteltiin "jengiytyminen" seuraavasti: "jengiytymisellä tarkitetaan sellaisen ssiaalisen ryhmän mudstumista, jka sulkee muita uls tai hakee knfliktia muiden kanssa. Aatteen ei tarvitse lla selkeä pliittinen tai usknnllinen aate." Jengiytymistä havainneista vastaajista (n=19) 58 % arvii jengit 3 5 piskelijan kkiseksi ja 32 % 5 10 piskelijan kkiseksi. Yksi vastaajista arvii jengin piskelijan kkiseksi ja yksi vastaajista jätti arviimatta havaitsemansa jengin kn. 5

7 (13) 2.1 Lukit ja ammattippilaitkset vat erilaisia Väkivaltainen ääriajattelu näkyy knkreettisemmin ja timinnallisemmin ammattikuluissa kuin lukiissa. Suhteessa vastaajamääriin ammattikuluissa ilmitettiin enemmän ääriajatteluun ja väkivaltaan liittyviä havaintja kuin lukiissa. Tämä käy ilmi kaikista havaintjen yleisyyttä kartittavista kysymyksistä. Eniten ert ppilaitsmutjen välillä krstuvat asenteiden ilmaisutavissa ja väkivallan mudissa. Lukiissa asenteita ilmaistaan ensisijaisesti kirjallisissa töissä (67 %:ssa havainnista, ammattikuluissa 10 %). Ammattikuluissa yleisin ilmaisutapa n piskelijiden väliset keskustelut (75 %:ssa havainnista, lukiissa 48 %). Tämä er selittyy ainakin sittain sillä, että lukiissa tehdään enemmän kirjallisia töitä. Ammattikuluissa piskelijan ja pettajan välinen keskustelu (45 %) li tiseksi yleisin väkivaltaiseen ääriajatteluun liittyvän asenteen ilmaisutapa ja hieman yleisempi kuin lukissa (38 %). Opiskelija ihanni kulusurmaajien timintaa äidinkielen suullisessa esityksessä. Varsinaisesta vihasta eikä suvaitsemattmuudesta llut kyse, mutta tapaus herätti paljn keskustelua ja hämmennystä. Ammattikuluissa llaan fyysisempiä ja asenteet ilmenevät vahvemmin piskelijiden välisissä knflikteissa. Ammattikuluissa havaittiin väkivaltaa ihannivia tai pelka aiheuttavia asenteita lähes kaksi kertaa useammin kuin lukiissa. Ammattikulupettajat havaitsivat myös fyysistä väkivaltaa enemmän kuin luki-pettajat. Ert krstuvat myös avimissa vastauksissa: luki-pettajat mainitsivat internetissä ja ssiaalisessa mediassa tehdyt julkaisut, piskelijan muistiinpant ja kulun yhteisissä tilaisuuksissa tapahtuneet asenteiden ilmaisut. Ammattikulun pettajat mainitsivat suran uhkailun, piskelijan aggressiivisuuden ja piskelijiden välisen tappelun. Aineistn perusteella vaikuttaa siltä, että pyrkiessään tunnistamaan väkivaltaista ääriajattelua ammattikulupettajien ja luki-pettajien n kiinnitettävä humita eri signaaleihin. 6

8 (13) Keskeistä: ammattikuluissa tehdään enemmän väkivaltaiseen ääriajatteluun liittyviä havaintja kuin lukiissa väkivaltaa ihannivia tai pelka aiheuttavia asenteita sekä fyysistä väkivaltaa ilmenee enemmän kuin lukiissa ääriajattelu ilmenee eri tavin eri ppilaitsmudissa ääriajatteluun viittaavia asenteita ilmaistaan lukiissa kirjallisissa töissä, ammattikuluissa ppilaiden välisissä keskusteluissa 2.2 Mikä nyt sitten n väkivaltaista ääriajattelua Opiskelijan hulta herättävän käytöksen ja väkivaltaisen ääriajattelun yhteys n pettajille epäselvä. Eri äärisuuntausten erityispiirteet vaikuttivat levan pettajille vaihtelevasti tuttuja. Jtkut vastaajista sasivat eritellä selkeitä merkkejä, jtka he tulkitsivat viittaavan tiettyyn ääriajattelun mutn. Osa heistä li hulestunut havainnistaan ja piti hultaan perusteltuna. Tiset taas livat epävarmja siitä, lik heidän havainnissaan kuitenkin kyse nuren nrmaalista ailahtelusta ja rajjen kkeilemisesta. Tulkitsin tilanteen enemmänkin keskustelu-kumppanin leikillään ärsyttämiseksi tai trllaamiseksi, en niinkään aidksi vihapuheeksi Mnilla vastaajilla li vaikeuksia arviida piskelijan käyttäytymisen ja väkivaltaisen ääriajattelun mahdllista yhteyttä. Reilu neljässa vastaajista jätti vastaamatta kysymykseen, jssa pyydettiin arviimaan, kuinka paljn hänen havaintnsa liittyvät jhnkin Sumessa esiintyvään ääriliikehdinnän mutn 8. Lisäksi mnet vastaajat ttesivat avimiin kysymyksiin, että he eivät ikein sanneet lukitella havaintjaan ääriajatteluksi tai ikean äärisuuntauksen alle. Osa vastaajista li selkeästi hyvin hulestunut havainnistaan, mutta ei llut varma, mihin havaint liittyy. Tisilla hulet liit- 8 Vastausvaihtehtina "väkivaltainen ääriikeistlaisuus", "väkivaltainen äärivasemmistlaisuus", "väkivaltainen radikaali-islam", "kulusurmakultti tai ihmisviha-ajattelu", "muu usknnllinen ääriajattelu" ja "muu pliittinen ääriajattelu" 7

9 (13) tyivät esimerkiksi maahanmuuttkriittisyyteen tai tummiin vaatteisiin pukeutumiseen, vaikka nämä eivät välttämättä liity ääriajatteluun. Tisaalta n vaikea erttaa, kenestä pitäisi ikeasti lla tdella hulissaan - ja niin, ettei ammuta yli jnkun khdalla. Väkivaltaisen ääriajattelun letetaan levan selvärajaisempaa ja helpmmin tunnistettavaa kuin mitä se käytännössä n. Mnet vastaajat ttesivat avimissa kysymyksissä havaintnsa liittyvän ääriajattelun sijaan piskelijan mielenterveysngelmiin, nureen ikään tai prvsintitarkitukseen. Näillä selitetään sitä, miksi havainnssa nimenmaan ei lisi kyseessä väkivaltainen ääriajattelu, eikä näitä minaisuuksia nähdä väkivaltaisen ääriajattelun satekijöinä. Jhtpäätöstä tukee se, että kyselyn vastauksista nusee esille pettajien epävarmuus siitä, nk ma huli perusteltu. Eräs vastaaja kuvaa vastauksissaan kahta piskelijaa seuraavasti: Tisella yli-ihmisasennetta ja tinen ilmaisee asenteitaan väkivaltaisesti kirjitelmissaan ja lpuksi tteaa tapauksista: Meillä ei le näkyvillä minkäänlaista ääri-ajattelua. Nämä kaksi tapausta, jtka len kuvannut, vat Asperger-ireyhtymädiagnsin saaneita piskelijita. Tinen vastaajista kuvaa havaitsemaansa tapausta seuraavasti: Aiemmin esittelemäni tapaus li sellainen, jssa Jkelan kulusurmaajan nimi li kirjitettu piskelijan vihkn. Krstan, että kyseessä li psyykkistä hita tarvinnut ja sitä nyt saava piskelija. Mielenterveysngelmien salta vastauksissa nusee esiin myös se, että jissakin tapauksissa humita ehkä kiinnitetään vain sellaisiin ngelmiin, jtka ilmenevät j aikaisessa vaiheessa väkivaltaisena tai pelttavana käytöksenä: " useimmat mielenterveyden prblematiikasta kärsivät eivät herätä vastaavanlaista hulta mitenkään, lipa kyse skitsfreniasta, masennuksesta tai ahdistuneisuushäiriöistä. Huli herää jistakin aggressiivis-sävytteisistä psykpatiaan viittaavista käytösngelmaisista ". Esimerkiksi erilaisten jukksurmien suunnittelijiden ja tekijöiden piirissä n llut verrattain yleistä nimenmaan ahdistukseen ja masennukseen liittyvät ngelmat, jtka eivät ennen teka ilmene väkivaltaisena tai uhkaavana käytöksenä. Ulkmailla ja Sumessa ilmitulleista tapauksista, kuten esimerkiksi kulusurmaajista tai taistelualueille lähtijöistä, n usein etukäteen pystytty havaitsemaan vain heikkja merkkejä tulevasta. Tämä kert ilmiöiden tunnistamisen vaikeudesta. Mikäli pettajat edellyttävät suurta varmuutta mista havainnistaan ennen kuin he ryhtyvät timenpiteisiin tai vat yhteydessä muihin timijihin, n vaarana, että puuttuminen tapahtuu myöhään. Epävarmuus vi liittyä myös siihen, miten 8

10 (13) kielteisinä tai piskelijaa leimaavina mahdllisia jatktimenpiteitä pidetään, js huli jaetaan esimerkiksi muiden viranmaisten kanssa. Suurimmassa sassa vastauksia paintetaan ääriajattelun sekä väkivaltaa ja suvaitsemattmuutta ilmentävien asenteiden marginaalisuutta. Jissakin avimissa vastauksissa krstetaan nurten valveutuneisuutta sekä kykyä keskustella asiista rakentavasti ja ttaa tiset humin. Tätä selittää ainakin sin se, että ne vastaajat, jtka krstivat nurten valveutuneisuutta ja suvaitsevaisuutta, eivät lleet havainneet väkivaltaiseen ääriajatteluun liittyviä merkkejä tai ainastaan vähäisiä merkkejä. On myös mahdllista, että krstaminen kert sellaisesta tarkastelutavasta, jssa myönteiseksi kettujen asiiden (suvaitsevaisuus ja dialgisuus) ajatellaan syrjäyttävän tai ainakin vähentävän kielteiseksi kettua väkivaltaista ääriajattelua. Tällä vi lla vaikutusta siihen, millaisin timenpitein väkivaltaiseen ääriajatteluun vastataan, kun sitä khdataan. Ääriajattelun sijaan kiinnitän usein ppilaitksessani humita siihen, että erilaiset suvaitsevaisuutta ilmentävät merkit, vaatteet, puheet jne vat ikään kuin valtavirtaa. Psitiivinen ajattelu ja asenne n yleistä, vaikka keskellä teiniangstia eletäänkin. Keskeistä: väkivaltaisen ääriajattelun tunnistaminen n vaikeaa väkivaltaista ääriajattelua pidetään selvärajaisempana ja helpmmin tunnistettavana kuin mitä se käytännössä n epävarmuus vi jhtaa myöhäiseen puuttumiseen tai puuttumatta jättämiseen piskelijan hulta herättävän käytöksen ja väkivaltaisen ääriajattelun yhteys n pettajille epäselvä nuri ikä, harkitsemattmuus tai mielenterveysngelmat nähdään pissulkevina tekijöinä mielenterveysngelmien salta vaarana n, että humi kiinnittyy ainastaan aggressiiviseen tai pelttavaan ulkiseen ireiluun 9

11 (13) 2.3 Väkivaltaisen ääriajattelun eri mudt ppilaitksissa Opiskelijan aatemaailmaan perustuvat viha-asenteet ja knfliktit kuluissa yhdistetään vaihtelevasti Sumessa esiintyviin väkivaltaisen ääriajattelun mutihin. Kyselyn lähtökhtana ei llut, että vastaajat pystyisivät erttelemaan väkivaltaisen ääriajattelun eri mutja. Asiaa kuitenkin kysyttiin sen selvittämiseksi, miten paljn pettajat ja ppilaitkset mahdllisesti tarvitsevat lisätieta väkivaltaisista ääriliikkeistä. Kyselyssä ei selvitetty sitä, liittivätkö vastaajat havaintnsa tunnusmerkkien perusteella ikeisiin ääriliikkeisiin. Enimmäkseen vastaajat kkivat yhteyden havaintjensa ja väkivaltaisten ääriliikkeiden välillä levan vähäinen. Vain muutama arvii havaintjensa liittyvän jhnkin väkivaltaisen ääriajattelun mutn "jnkin verran" tai "paljn". 9 Kuinka suuri sa havainnista liittyy luki ammattikulu...väkivaltaiseen ääriikeistlaisuuteen 14 % 33 %...väkivaltaiseen äärivasemmistlaisuuteen 5 % 17 %...väkivaltaiseen radikaali-islamiin 11 % 27 %...kulusurmakulttiin tai ihmisviha-ajatteluun 22 % 33 % Ammattikulupettajat yhdistivät havaintnsa väkivaltaisiin ääriliikkeisiin kaikkien ääriliikkeiden salta useammin kuin luki-pettajat. Lukiissa havainnt liitettiin useimmin kulusurmakulttiin tai ihmisviha-ajatteluun, mutta tällöinkin vain 22 % vastaajista li tätä mieltä. Kasaantuvatk ääriajattelun eri mudt? Tulsten perusteella vidaan tdeta, että havaitessaan yhtä ääriajattelun muta ppilaitksessa pettaja tdennäköisesti havaitsee myös muita ääriajattelun mutja. Pikkeuksen tähän mudstaa vastausvaihteht "kulusurmakultti tai ihmisvihaajattelu". Tulkselle vi lla mnta selitystä. Eri ryhmien väliset vastakkainasettelut vivat rukkia ääriajattelua ja knflikteja erilaisille näkyville ryhmille tulee vastavimia. Tällaisesta ilmiöstä n havaintja eri maista yhteiskunnan taslla. On myös mahdllista, että ne pettajat, jtka havaitsevat ääriajattelua yleisesti, erittelevät sen eri mutja muita vahvemmin. Kuten edellä n tdettu, kysely ei kuitenkaan paljasta, livatk erittelyt ikeita vai vastaajan mielikuviin perustuvia. 9 Kysymyksen vastausvaihtehtina "ei yhtään", "vähän", "jnkin verran", "paljn" ja "erittäin paljn". Taulukssa n yhteenlaskettuna muiden vastausvaihtehtjen kuin "ei yhtään" suus kknaisvastaajamäärästä. 10

12 (13) Väkivaltainen äärivasemmistlainen timinta näkyy selkeästi vähiten ppilaitksissa. Sumessa esiintyvä äärivasemmistlainen väkivalta tapahtuu pääasiassa mielensitusten yhteydessä, jllin se ei välttämättä näy ppilaitsympäristössä, vaikka sa piskelijista saattaa siihen liittyäkin. Äärivasemmistlainen mellakinti 2010 luvulla n saanut aiempaa enemmän mediahumita. Tästä hulimatta sumalainen anarkistiliike n perinteisesti llut pieni ja maltillinen, eikä sen timinnassa le llut suuria muutksia viime vusina. Lisäksi n mahdllista, että suunnittelemattmalta näyttävää, viranmaisiin tai maisuuteen mielensituksissa khdistettavaa väkivaltaa ei samalla tavalla pidetä väkivaltaisena ääriajatteluna kuin ääriikeistlaisuutta tai väkivaltaista radikaali-islamia. Keskeistä: ppilaitsten aatemaailmaan liittyvät knfliktit eivät pettajien mukaan liity vahvasti jihinkin tiettyihin ääriajattelun mutihin pettajat, jtka havaitsivat jtain ääriajattelun muta, havaitsivat myös muita ääriajattelun mutja väkivaltainen ääriikeistlaisuus, radikaali-islam ja äärivasemmistlaisuus yhteydessä tisiinsa pikkeuksena ihmisviha-ajattelu ja kulusurmakultti väkivaltainen äärivasemmistlaisuus näkyy ppilaitksissa vain vähän 2.4 Vaikutukset ppilaitsympäristöön Väkivaltaisesta ääriajattelusta ei keta levan haittaa useimpien kulujen ppimisympäristölle. Vastaajista 75 % ilmitti, ettei kululle llut llut haittaa väkivaltaista ääriajattelua ilmentävistä tapahtumista. Vastanneista 22 % ilmitti haitan vähäiseksi ja 2 % haitan khtuulliseksi. Yksi vastaaja ilmitti haitan lleen merkittävä viimeisen vuden aikana. Tämä n jhdnmukaista havaintjen vähäisen kknaismäärän kanssa. Mitä enemmän havaittua väkivaltaa ja viha-asenteita liitetään väkivaltaiseen ääriajatteluun, sitä haitallisemmaksi ilmiö ketaan. Sillä, tulkitaank havaintjen taustalla levan väkivaltaista idelgiaa, n suurempi merkitys kkemukselle kuluille aiheutuneesta haitasta kuin varsinaisten havaintjen määrällä ja laadulla (asenteet, väkivalta, ristiriidat). Erityisesti väkivaltaista ääriikeistlaisuutta tai kulusurmakulttia ja ihmisviha-ajattelua tunnistaneet vastaajat arviivat ilmiön haittaavan kulun timintaa tai ppimisympäristöä. Tämä vi liittyä siihen, että nämä kaksi väkivaltaisen ääriajattelun muta vat pettajille tutuimpia ja helpimpia tunnistaa. 11

13 (13) Uhkausviesti kulusurmasta n löytynyt rskakrista. Kulu-uhkaukset näkyvät kuluissa nimettöminä viesteinä. Vastauksissa näkyi vahva yhteys sen välillä, miten paljn pettajat livat havainneet nimettömiä mielenilmauksia, kuten graffiteja, kuvia, symbleita, ja sen, miten paljn he yhdistävät havaintnsa kulusurmakulttiin tai ihmisviha-ajatteluun. Tämä vi ilmentää sitä, että nimettöminä mielenilmauksina n ennen kaikkea arviitu nimettömiä kuluun khdistuvia uhkauksia, jita ei kyselyssä erikseen kysytty. Väkivaltaiseen ääriajatteluun puututaan kuluissa perinteisin keinin. Vastaajia pyydettiin kertmaan, mitä timenpiteitä kuluissa n tehty väkivaltaisen ääriajattelun ehkäisemiseksi ja tapauksiin puuttumiseksi. Yleisimpiä timenpiteitä livat: yhteydentt vanhempiin (51 % vastaajista), yhteiset keskustelutilanteet asianmaisten ja asianmaisten vanhempien kanssa (51 %), yhteydentt viranmaisiin (49 %), pelastussuunnitelmat - tarkistaminen tai harjitukset (41 %), henkilökunnan valmennustilaisuudet (32 %) ja yleiset keskustelutilaisuudet (30 %). 10 Kyselyssä ei selvitetty, miten usein tapauksiin puututtiin tai kkivatk pettajat tehdyt timenpiteet riittäviksi. Tieta väkivaltaisista ääriliikkeistä, hjeita tunnistamiseen ja viranmaisten välistä tiednvaihta tarvitaan lisää. Oppilaitsten tiedn tai saamisen tarvetta kartittavaan kysymykseen vastasi yhteensä 36 vastaajaa, jista yli pulet krsti ajantasaisen infrmaatin tarpeellisuutta. Vastaajat kaipasivat viranmaisten tuttamaa, neutraalia ja ajantasaista tieta ääriliikkeistä ja etenkin nurten keskuudessa ilmenevistä trendeistä sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Asiita ei myöskään saa niin tarkkailla, kun ei tiedä millaisia ryhmiä ja alueella mahdllisesti n. Vaikka tiet n varmasti sittain salaista ja asiita ei haluta liikaa tuda esiin, niin lisi kuluille hyvä, että mahdllisista havaituista uhista myös tiedtettaisiin kuluja enemmän. Välillä tuntuu, että kulut saavat tiedn viimeisenä ja muut viranmaiset tietävät asiat paljn aiemmin. Nuret kuitenkin viettävät kulussa isn san ajasta. 10 Jnkin verran li pidetty myös puhutteluita. Klme vastaajaa ilmitti myös, että piskelijille li järjestetty kriisiterapiaa ja kaksi vastaajaa vastasi, että pettajille li järjestetty kriisiterapiaa. 12

14 (13) Median välittämä infrmaati kettiin humihakuiseksi eikä siihen lutettu. Lisäksi tivttiin parempaa tiednkulkua viranmaisten välillä ja esitettiin huli esimerkiksi siitä, ettei tiet mahdllisista kulussa piskelevista riskihenkilöistä llut kulujen saatavilla. Lisäksi kaivattiin keinja ääriajattelun ja hulestuttavien muutsten tunnistamiseen sekä timintamalleja väkivaltaisten tilanteiden varalle. Klme vastaajaa kki, että kkemusta ääriajattelun havaitsemisesta li riittävästi ja että kulun henkilökunta li valveutunutta. Keskeistä: väkivaltaisesta ääriajattelusta ei keta levan haittaa useimpien kulujen ppimisympäristöille 22 % pettajista kkee haitan levan vähäinen, 3 % kkee khtuullista tai merkittävää haittaa varsinaisia tapauksia merkityksellisempää n se, miten paljn tapaukset liitetään väkivaltaiseen ääriajatteluun ääriikeistlaisuuteen tai kulusurmaan liitetyt havainnt lisäävät kkemusta ilmiön haitallisuudesta kulu-uhkaukset näkyvät ppilaitksissa nimettöminä viesteinä ja mielenilmauksina pettajat kaipaavat lisää tieta väkivaltaisista ääriliikkeistä, hjeita tunnistamiseen ja viranmaisten välistä tiednvaihta 13