Koulujen kirjemaraton käsikirjoitus diaesitykseen

Transkriptio

1 Kulujen kirjemaratn käsikirjitus diaesitykseen Tämä n käsikirjitus diaesityksen tueksi. Tässä n esitelty kunkin dian khdalla se, mitä diassa näkyy, mitä lisätieta pettaja vi kerta sekä mikä harjitus dian yhteydessä tehdään. Harjitukseen tarvittavat materiaalit löytyvät ppilaiden ja pettajan materiaalipaketista. Videlinkit vat suraan diissa ja ne avautuvat hiirellä napauttamalla. = mitä diassa näkyy = lisätieta pettajalle dian ulkpulelta SLIDE 1 Jhdant Tänään puhutaan Amnesty Internatinalin ihmisikeustyöstä. Tärkein tavite tälle tunnille n kirjittaa vetmuskirje sellaisen ihmisen pulesta, jnka ihmisikeuksia n lukattu. Ensin käymme läpi perusasiita ihmisikeuksista. Sen jälkeen katsmme, miten vetmuskirje kirjitetaan. Lpuksi kaikki kirjittavat man kirjeen. Kirjettä ei le pakk lähettää, mutta js lähetät sen, sallistut Amnestyn ihmisikeuskampanjaan. Tämän tunnin aikana jkaisella teistä n mahdllisuus vaikuttaa ihmisikeuksien tteutumisen pulesta. 1. Harjitus: Mieti hetki yksin tai parin kanssa, mitä teille tulee mieleen ihmisikeuksista. Minkälaisia ihmisikeuksia tiedät tai millä tavin ihmisikeuksiin vi vaikuttaa? Kirjita vastauksesi paperille. Opettaja vi kierrellä lukassa auttamassa keskustelun syntyä. Käydään ppilaiden vastaukset läpi.

2 SLIDE 2 Mikä Amnesty? Kuinka mni n kuullut Amnestysta? Se n maailman suurin ihmisikeusjärjestö. Perustettu 1961 Englannissa, timii 150 maassa Amnestyn perusti vunna 1961 englantilainen timittaja nimeltä Peter Benensn. Hän kirjitti artikkelin ihmisistä, jtka vat jutuneet vankilaan tai vaintuksi rauhanmaisen mielipiteen ilmaisun vuksi. Hän haasti lukijat kirjittamaan kirjeitä mielipidevankien pulesta. Yli tuhat ihmistä eri maista halusi auttaa ja kirjittaa vetmuskirjeitä. Tukijita Amnestylla n 3 miljnaa, Sumessa yhteensä Amnesty n riippumatn järjestö: se ei saa tukea tai rahitusta miltään pliittiselta järjestöltä tai valtilta, vaan kaikki varat kerätään yksityisiltä ihmisiltä. Tavitteena maailma, jssa ihmisikeudet tteutuvat kaikille Amnesty tekee työtä, jtta ihmisikeudet tteutuisivat kaikille maailman ihmisille. Heidän timintansa perustuu ihmisikeuslukkausten tutkimiseen, niistä tiedttamiseen ja niihin vaikuttamiseen. Amnesty tarkittaa sumeksi armahdusta SLIDE 3 Mitä ihmisikeudet vat? Ihmisikeudet vat määritelty kansainvälisessä ikeudessa Ihmisikeudet syntyivät kauheuksien estämiseksi maailmanstien jälkeen. YK:n ihmisikeuksien yleismaailmallinen julistus hyväksyttiin vunna Ihmisikeuksille n mnta eri määritelmää yleensä niiden kuvaillaan juntuvan ihmisen mraalisesta lunteensa, ja siihen perustuvasta ihmisarvsta. Tämä tarkittaa sitä, että kska ihmiset timivat ja elävät arvjen mukaan, ja kska heillä n matunt, heidän elämänsä n arvkasta. Ihmisikeudet käsittävät perustarpeita ja vähimmäisvaatimuksia inhimilliselle elämälle. 2. harjitus: Miettikää parin kanssa, mitkä asiat vat teidän elämällenne välttämättömiä? Mitä ilman elämä lisi mahdtnta? Miten ihmisikeudet näkyvät teidän massa elämässänne? Ktaan vastaukset: Ihmisikeuksia vat esimerkiksi ikeus elämään, ikeus kulutukseen, ikeus sananvapauteen, ikeus riittävään timeentuln sekä ajatuksen, mantunnn ja usknnn vapaus.

3 SLIDE 4 Mistä ne tulevat? Ihmisikeudet vat kaikille kuuluvia ikeuksia, jtka n kirjitettu kansainvälisiin spimuksiin. Kansainväliset ihmisikeusspimukset vat ikään kuin kansallinen lainsäädäntö. Mutta siinä missä esimerkiksi Sumen laki säätelee sitä, mitä me yksittäiset ihmiset täällä timimme ja elämme, kansainväliset ihmisikeusspimukset säätelevät pääasiassa sitä, mitä velvitteita valtiilla n kansalaisiaan khtaan. YK:n ihmisikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa määritellään ja luetellaan tärkeimpiä ihmisikeuksia. Se ei kuitenkaan velvita valtiita takaamaan ikeuksien tteutumista. julistus ei velvita valtiita ikeudellisesti, mutta siinä n määritelty klmenkymmenen artiklan kautta ihmisen lunnlliset ikeudet, jihin jkainen ihmiskunnan jäsen n ikeutettu. Ihmisikeuksien yleismaailmallinen julistus li ensimmäinen kattava spimus ihmisikeuksista, jnka kansakunnat hyväksyivät yksimielisesti vunna Julistus tunnustaa jkaisen ihmisen lunnlliset ja luvuttamattmat ikeudet perustana vapaudelle, ikeudelle ja maailmanrauhalle. Ihmisikeuksien yleismaailmallinen julistus n hyvin erityinen spimus, sillä ihmiskunta ei kskaan le päässyt niin lähelle yhteistä ja glbaalia näkemystä ihmisikeuksista ja niiden asettamista velvllisuuksista. Kansainvälisissä spimuksissa n lainvima Ihmisikeusspimuksissa valtit situtuvat turvaamaan tietyt ikeudet mille kansalaisilleen ja myös muille alueellaan leville ihmisille. Jtta ihmisikeudet visivat tteutua, tulee valtin kunniittaa yksilön ihmisikeuksia sekä turvata ja täyttää yksilön ikeudet. Kaksi merkittävintä spimusta: Kansainvälinen kansalais- ja pliittisten ikeuksien spimus Ssiaalisten, taludellisten ja sivistyksellisten ikeuksien spimus Suurin sa maailman valtiista n situtunut useimpiin keskeisiin ihmisikeusspimuksiin. Hallitukset eivät vi tällöin vedta siihen, että kyseessä n maan sisäinen asia, jhn muut eivät vi puuttua. Kun Amnesty raprti ihmisikeuslukkauksista se tu esiin myös ne kansainväliset ihmisikeusspimukset, jita kyseinen hallitus rikk. On tärkeää, että kansalaisjärjestöt vat vahva vaikuttaja ihmisikeuksien kansainvälisessä sujelussa.

4 SLIDE 5 Kenelle ne kuuluvat? Ihmisikeudet vat yleismaailmallisia. Ne vat aina samat ihmisille kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi sinulla n täysin samat ikeudet kuin 50-vutiaalla kiinalaisella maanviljelijällä tai brasilialaisella vastasyntyneellä. Ne eivät muutu iän, etnisen taustan, usknnn tai sukupulen takia. Ihmisikeudet vat erttamattmia, luntaisia ja luvuttamattmia. Ne kuuluvat kaikille ihmisille hänen ihmisyytensä takia. Niitä ei siksi vi ttaa häneltä pis esivallan päätöksellä tai edes henkilön malla sustumuksella. Esimerkiksi sinä et vi myydä itseäsi rjaksi, kska sillin luvutat pis mia perustavanlaatuisia ihmisikeuksiasi. Eli saat kaikki ihmisikeudet heti syntymästäsi lähtien, ja ne pysyvät sinulla kulemaasi saakka. Ihmisikeudet vat jakamattmia, samanarvisia ja riippumattmia tisistaan. On lemassa tdella mnia eri ihmisikeuksia, mutta yksikään niistä ei le tärkeämpi kuin tinen. Lisäksi usein yhden ikeuden tteutuminen riippuu muidenkin ikeuksien tteutumisesta. Esimerkiksi js ikeus kulutukseen riistetään, niin ikeus ja mahdllisuus työntekn kärsivät humattavasti. SLIDE 6 Keitä ne velvittavat? Valtiilla n suurin vastuu sinun ihmisikeuksiesi tteutumisesta. Ihmisikeusspimukset sujelevat yksilöiden ja ryhmien ikeuksia valtin mielivallalta Esimerkiksi sumalaisten pliitikkjen ja virkamiesten tehtävä n varmistaa, että kaikki Sumessa leskelevat ja asuvat ihmiset saavat elää rauhassa ja turvassa. Mutta myös tisilla ihmisillä n velvllisuus varmistaa, että ikeutesi tteutuvat. Niin llen myös sinulla n velvllisuus kunniittaa muiden ikeuksia. Ihmisikeuksien mistaminen velvittaa meitä kaikkia kunniittamaan muiden ikeuksia Et esimerkiksi saa syrjiä ketään kulukaveriasi, sillä sillin lukkaat ihmisikeusspimuksissa levaa syrjinnän kielta! SLIDE 7 SIGNATURES-vide (

5 Katstaan vide, jnka jälkeen mietitään yhdessä vidella tapahtuneita asiita. 3. harjitus: Palauta mieleesi yksi viden henkilöistä. Mitä hänelle li tapahtumassa? Mikä ihmisikeuslukkaus hänelle tapahtui? Videssa esiintyvät henkilöt: 1. Mielipidevanki. Jutui vankilaan väärin perustein mielipiteensä vuksi. 2. Naisiin khdistuva väkivalta. Naisen ikeutta kskemattmuuteen ltiin lukkaamassa, kska jukk miehiä yritti käydä hänen kimppuunsa. 3. Kidutus. Kidutuksen kielta lukattiin, sillä miestä vesikidutettiin. 4. Oikeus elämään. Miestä llaan telittamassa. 5. Lapsistilaat. Lasten ikeuksien spimus kieltää alle 15-vutiaiden sallistumisen stimiseen. Ktaan ppilaiden vastauksia. SLIDE 8 Mitä sinä vit tehdä? Kirje vi muuttaa maailmaa Yksi Amnestyn vaikuttamistyön tavista n vetmuskirjeiden kirjittaminen. Amnestylaiset vat j vusikymmenten ajan vednneet kirjeillään vallanpitäjiin ja lähettäneet slidaarisuuskrtteja vaarassa leville ihmisille Kirjeitä kirjitetaan sana muuta vaikuttamistyötä, jhn kuuluu esimerkiksi ihmisikeuslukkauksien tutkiminen, niistä tiedttaminen ja sura vaikuttaminen. Jkainen teistä vi myös sallistua kirjeen lähettämisellä ihmisikeustimintaan. Kirjeitä lähetetään niille ihmisille, jilla n valtaa muuttaa ihmisikeuslukkauksesta kärsivän henkilön tilannetta. Kirjeessä vaaditaan knkreettisia timia ihmisikeuksien tteutumiseksi. Ihmisikeuslukkauksiin syyllistyneille viranmaisille lähetetty vetmuskirje painstaa heitä muuttamaan timintaansa Vallanpitäjille lähetettävät viestit perustuvat siihen, että mni ihminen vetaa tietyn henkilön tai jukn tilanteen parantamiseksi. Js yksi ihminen lähettää yhden kirjeen, se vidaan helpsti jättää humitta. Js tuhannet ihmiset lähettävät kirjeitä, tilanteeseen n pakk reagida jtenkin.

6 Parhaimmillaan vetmukset pelastavat ihmishenkiä ja sujelevat ihmisikeuspulustajia väkivallalta. Slidaarisuusviestit vat vaarassa leville ihmisille itselleen kirjitettuja viestejä, jtka antavat tiva ja auttavat heitä jaksamaan vaikeissa lsuhteissa. SLIDE 9 Katstaan vide siitä, mihin viestin kirjittaminen perustuu ja mihin se vaikuttaa: SLIDE 10 Mikä kulujen kirjemaratn? Jka vusi marras-julukuussa sadat tuhannet kululaiset ja piskelijat kirjittavat vetmuskirjeitä vaarassa levan ihmisten tai ryhmien pulesta. Näin tehdään tänäkin vunna, juuri tällä hetkellä. Olette siis sa maailmanlaajuista kulujen ihmisikeuskampanjaa. Teidän lisäksenne kirjeitä lähettävät mnet muut kululaiset ympäri maailmaa. Viime vunna Klme vetmuksen khteena llutta mielipidevankia vapautui kambzalainen ikeutta asuntn ja mielipiteenilmaisuun pulustava aktivisti Yrm Bpha, venäläinen rauhanmainen prtestija Vladimir Akimenkv, tunisialainen blggaaja Jabeur Mejri vuden 2013 kirjemaratnilla vedttiin maailmanlaajuisesti yhteensä 12 henkilön pulesta. Slveniassa lähetettiin lähes viestiä, jista yli li kirjitettu kuluissa Prtugalissa 122 kulua sallistui kirjemaratnille Tällä ppitunnilla n tarkitus kirjittaa kirje ja sallistua tähän ihmisikeuskampanjaan. Kirje kirjitetaan, kska virallisen kirjeen kirjittaminen n hyvä tait ja sitä vi käyttää myös muissa yhteyksissä lähestyessä esimerkiksi kunnanjhtajia, js n hulestunut man paikkakuntansa asiista. Heille vi siis kirjittaa samantyyppisen kirjeen kuin kirjitamme tänään. Amnesty tiv, että sallistutte vaikuttamistyöhön lähettämällä kirjittamanne kirjeet. Tämä ei le pakllista; jkainen saa itse päättää, haluaak lähettää kirjeen vai kirjittaak sen vain harjituksena.

7 SLIDE 11 Usein kysyttyä Mitä tapahtuu, kun lähetän kirjeeni? Jskus saatat saada vastauksen, mutta näin ei tapahdu aina. Kirjeesi vaikuttaa silti. Se, että kirjeeseen ei tule vastausta, ei tarkita, että sitä ei lisi luettu. Mitä teen js saan vastauksen? Tivmme, että lähetät kpin saamastasi vastauksesta Amnestylle. Js saat vastauksen, vit vastata siihen man mielesi mukaan, mutta lisi kiva js lähetät Amnestylle kpin vastauksesta. Amnestyn pstisite löytyy järjestön verkksivuilta Onk vetmuskirjeen lähettäminen malla nimellä vaarallista? Tuhannet ihmiset kirjittavat kirjeitä, eikä kukaan tietääksemme le jutunut sen takia vaikeuksiin. 4. harjitus: Perehdytään kirjeiden rakenteeseen ja sanastn esimerkkikirjeen kautta. Esimerkkikirjeessä n eritelty kirjeen eri siiden tarkitus ja merkitty erilaisia tapja käyttää virallista tai tunteisiin vetavaa kieltä virallisen kirjeen tapaan. Esimerkkikirje ja tukisanast löytyvät ppilaiden materiaalipaketista. Luetaan ääneen kappale kappaleelta. Jkaisen kappaleen jälkeen käydään läpi sen pääsanma. Sanasta sanaan kääntäminen ei le kirjeen ymmärtämiseksi välttämätöntä. SLIDE 12 Kuka tarvitsee tukeasi? (kuvat henkilöistä) Tänä vunna Amnestyn kirjemaratnissa tuetaan muiden jukssa näitä kahta tapausta. Mses Akatugba n nuri nigerialainen mies, jka pidätettiin 16-vutiaana kadulta syytettynä klmen matkapuhelimen ryöstöön sallistumisesta. Häntä n kidutettu ja hänet n tumittu kulemaan. - Tässä khtaa vi kuunnella Mseksen tarinasta tehdyn äänitarinan. Äänitarina löytyy sitteesta

8 Eteläafrikkalaisen Mkhndn maakunnan naisten ja tyttöjen lisääntymis- ja seksuaaliikeudet eivät tteudu. Nurten raskaudet, HIV-tartunnat ja puutteellinen seksuaalikasvatus sekä terveydenhit vat arkipäivää. - Opettajan materiaalipaketin sivuilta löytyy Glrian tarina. Glrian tarina n yksi esimerkki siitä, miten nämä ikeudet eivät tteudu Mkhndn maakunnassa. Opettaja vi lukea tarinan ääneen ppilaille tässä khtaa. SLIDE harjitus: Luetaan ppilaiden materiaalipaketista löytyvät tapauskuvaukset vetmuksen khteena levien tilanteesta. Kukin ppilas valitsee jmmankumman tapauksen ja lukee tarinan itsekseen. Tämän jälkeen vastataan seuraaviin kysymyksiin alleviivaamalla ja numerimalla vastaukset tehtäväpaperista. Kysymyksiä 1. Kenen ikeuksia n lukattu? 2. Missä päin maailmaa tämä n tapahtunut? 3. Mitä ikeuksia n lukattu? 4. Kuka niitä n lukannut? 5. Kuka n laiminlyönyt velvllisuuksiaan ja miten? 6. Mitkä timet parantaisivat ihmisikeuksien tteutumista tilanteessa? Käydään kysymys kysymykseltä läpi vastaukset ppilaiden kanssa. Mses Akatugba: 1. Mses Akatugban 2. Delta Statessa, Nigeriassa, Afrikassa 3. ikeus elämään, ikeus ikeudenmukaiseen ikeudenkäyntiin, kidutuksen ja muun epäinhimillisen khtelun kielt 4. Stilaat, pliisi 5. Oikeuslaits: ei riippumatnta tutkintaa; kidutusta ei le tutkittu; ketään rikksen tekhetkellä alle kahdeksantistavutiasta ei saa tumita kulemaan 6. Kulemantumin kumaminen; kiduttamalla saatuja tunnustuksia ei hyväksytä ikeudenkäynnissä (pistuu yksi tyypillinen syy kiduttaa); pidätyskeskuksiin n päästettävä pulueettmia tarkkailijita ja valtiiden n varmistettava, että pidätetyillä n ikeus lla yhteydessä asianajajaan, lääkäriin ja läheisiinsä heti pidätyksen alussa; kiduttajat pitäisi saada vastuuseen teistaan ja valtiiden n taattava tämä. Mkhndn naiset ja tytöt: 1. Mkhndn maakunnan tyttöjen ja naisten 2. Mkhnd, Etelä-Afrikka, Afrikka

9 3. Seksuaali- ja lisääntymisterveysikeuksia - ikeus päättää lasten hankinnasta ja ajankhdasta (ikeus päättää ehkäisystä) - ikeus tietn kehsta, seksuaaliterveydestä ja ihmissuhteista - ikeus seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin 4. Viranmaiset 5. Viranmaiset: eivät takaa tarvittavaa ja riittävää terveydenhita, tieta ja palveluita 6. Riittävä henkilöstö, henkilöstön kulutus, yksityisyyden ja luttamuksellisuuden suja terveysasemilla, parempi pääsy terveysasemille, terveydenhitpalveluiden takaaminen, naisten ja tyttöjen riittävä tiet äitiyteen liittyvästä terveydenhidsta ja varhaisen raskauden hidn hyödyistä SLIDE 14 Vaatimukset, jtka n hyvä sisällyttää kirjeeseen. 6. harjitus: Kirjitetaan vetmuskirje englanniksi. Kirjita sen henkilön pulesta, jnka tilanteeseen perehdyit j henkilökansita lukiessa. Diassa n esitelty vaatimukset, jita n hyvä painttaa kirjeessä. Nudata eritellyssä kirjeessä levaa rakennetta ja käytä hyväksi sen ilmauksia ja sanamutja. Oppilaille jaettava tukisanast auttaa myös kirjittamaan lennaisimmat asiat englanniksi. SLIDE 15 Mitä tapahtuu seuraavaksi? Kirjeesi lähetetään vaarassa levalle henkilölle tai viranmaiselle Vit sallistua Amnestyn Kirjeitä vapaudelle -kampanjaan verkssa Vit tulla mukaan Amnestyn muuhun timintaan Amnesty kerää kaikki Sumessa kuluissa, paikallisryhmissä ja tapahtumissa kirjitetut kirjeet ja timittaa ne kaikki eteenpäin vastaanttajille. Js haluat saada päivityksiä kampanjan etenemisestä ja tulksista, sallistu myös Kirjeitä vapaudelle -kampanjaan internetissä. Vit sallistua Amnestyn ihmisikeustyöhön mnella tavalla (

10 SLIDE 16 Kiits kun pulustit ihmisikeuksia! 7. harjitus: Pyydä ppilaita nusevat seismaan. Opettaja luettelee väittämiä, ja js ppilas n samaa mieltä, kurttaa tämä käsillään mahdllisimman krkealle. Js ppilas n eri mieltä, menee tämä mahdllisimman alas kyykkyyn. Js ppilas ei le varma, tai ma mielipide n jtain siltä väliltä vi ppilas valita näiden ääripäiden väliltä. Tämän harjituksen tarkitus n antaa ppilaille mahdllisuuden reflektida tuntia ja näyttää ma mielipiteensä. Opettaja vi pyytää kunkin väittämän jälkeen muutamaa ppilasta jakamaan mielipiteensä tai kertmaan, miksi n ylhäällä, alhaalla tai välimaastssa. 1. Opin tunnilla jtain uutta. 2. Minulla n ihmisikeudet 3. Minulla velvllisuus kunniittaa muiden ihmisikeuksia. 4. Ihmisikeuksien pulustaminen tuntui tärkeältä. 5. Haluan sallistua ihmisikeuksien pulustamiseen jatkssakin. Lpuksi pyydetään ppilaita täyttämään palautelmake ja jaetaan sallistujille Kulujen kirjemaratn -rintamerkit.