Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi

Transkriptio

1 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 1 / 18 Liittkkus Npeammin, krkeammalle, rhkeammin timenpiteitä SYL:n vaikuttamistiminnan kehittämiseksi SYL:n kehittämisryhmän raprtti Jhdant SYL:n kehittämisryhmä tarttui kunnianhimiseen haasteeseen, jka sille heitettiin juuri ennen eduskuntavaaleja 2015, ja teki man arvinsa SYL:n vaikuttamistiminnan tilasta ja kehittämistarpeista. Ajatteluamme visi kuvata kahdella kärjistyksellä: 1. SYL:ssä n perinteinen kabinettivaikuttaminen hyvin hallussa, mutta strateginen viestintä ntuu. 2. Timintatavat ja -kulttuuri vat tärkeämpiä kuin strategiat tai rganisaatikaavit. Ensimmäisen kärjistyksen salta ja jhdsta fkusimme hyvin pian keskustelumme ja ehdttamamme timenpiteet nimenmaan niin kutsutun vaikuttajaviestinnän kehittämiseksi. Phdimme keinja, jilla SYL nstetaan piskelijiden edunvalvjan rlista laajempaan krkeakulutuksen asiantuntijan rliin. Tinen kärjistys pulestaan sai ryhmämme phtimaan keinja tekemisen tapjen ja sylliläisten ajatusmallien muuttamiseen. Olemme ehdttaneet muutksia, jtka eivät ehkä näytä isilta, mutta jhtavat ikeasti suuriin muutksiin. Mnesti järjestöllinen kehittäminen sisältää erilaisia rganisatrisia laatikkleikkejä, mutta sille suunnalle emme le juurikaan lähteneet. Halusimme phtia tekemisen ja kulttuurin uudistamista. On myös tärkeä muistaa, että kulttuurin tai ajattelutavan muuttamiseksi pakk n usein hun kein. Tämä paperi n vain työryhmän raprtti - tdellisen muutksen tekevät SYL:n timijat. Tässä raprtissa esitetyt timenpide-ehdtukset pyrkivät jkainen saltaan tukemaan SYL:n vaikuttamistehtävää. Ne lähestyvät eri tulkulmista muun muassa viestinnän työkaluja ja timintatapja, henkilöstön ja hallituksen rleja, suhdetta keskustimistn ja ylippilaskuntien välillä sekä vakiintuneita tapja viestiä ja päättää asiista keskustimistn sisällä. Ryhmä ei le

2 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 2 / 18 Liittkkus unhtanut, että SYL:llä n muitakin kuin vaikuttamistehtäviä, mutta ne eivät lleet työmme keskiössä. Js haluaa jatkaa kärjistämistä, vi tdeta, ettei le lemassa rganisaatiita, n vain ihmisiä. Muutsta ei pidä tehdä missään abstraktissa rganisaatissa, vaan jkaisen tun rganisaatin jäseneksi itsensä mieltävän n muutettava maa ajattelumalliaan (mindset) ja maa tekemistään (timintatavat ja työkalut). Vaikka tässä raprtissa käsitelläänkin paljn SYL:n keskustimista, tulee liitt nähdä keskustimistn ja ylippilaskuntien verkstna, jssa tuetaan tinen tista, jaetaan tieta ja tavitellaan yhteistä päämäärää. Timenpide-ehdtuksia tähän raprttiin n työstetty kehittämisryhmän tapaamisten lisäksi ylippilaskuntien puheenjhtajien ja pääsihteerien tapaamisissa, SYL:n hallituksen ja SYL:n henkilöstön kanssa. Osana liittkkusmateriaalien lausuntkierrsta tivmme, että saamme lisää ja parempia ehdtuksia timenpiteiksi, jtka parantaisivat SYL:n vaikuttamistimintaa. Lausuntkierrksen jälkeen kehittämisryhmä ja SYL:n hallitus käyvät vielä läpi nusseita ajatuksia ja viimeistelevät raprtin liittkkukselle keskusteltavaksi. Tätä raprttia ei le kirjitettu yksittäiseksi päätösasiaksi. Yksittäisiä timenpide-ehdtuksia vidaan nstaa eri aikina tteutukseen, js ja kun SYL:n päätöksentekijät niin haluavat. Osa khdista vaatii liittkkuksen päätöksen, sasta asiista hallitus vi päättää. Suurin sa ehdtetuista timenpiteistä kskee itse asiassa suraan timivaa jhta ja sihteeristöä, ja nkin heidän vastuullaan tteuttaa kehittämisehdtuksia. Susittelemme, että nyt syksyllä 2015 käytävän perusteellisen keskustelun jälkeen SYL:n pääsihteeri laatii hallitukselle esityksen tteuttamissuunnitelmasta, jlla raprtin timenpide-ehdtuksia aletaan laittaa käytäntöön. Tiveemme n, että ylippilaskunnat sallistuvat aktiivisesti sekä lausuntkierrksella että liittkkuksessa keskusteluun siitä, millä keinin SYL:n vaikuttamistimintaa vidaan entisestään parantaa. Tivmme samalla, että liittmme kehittäminen ei jää yhden prjektin, yhden työryhmän tai yhden raprtin varaan, vaan että hyviä ideita ja tiukkja kysymyksiä esitetään jatkuvasti tapaamisissa, puhelimessa tai vaikka Facebkin chatissa SYL:n kullisellekin jhdlle. Lpuksi haluamme tdeta, että n myytti, ettei piskelijaliikkeessä tapahtuisi uudistumista, vaikka kitkaakin varmasti esiintyy perustellusti ja perusteetta. Liikkeemme rganisaatit vat valmiita npeampaan muutkseen massa timinnassaan kuin juuri mikään muu tah. Suureen vaihtuvuuden takia piskelijaliike menettää vusittain paljn tieta ja saamista, mutta me kirimme tun puutteen kiinni muuttumalla ajassa, kehittymällä ja jatkuvasti haastamalla itseämme. SYL:n vuden 2015 kehittämisryhmän pulesta

3 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 3 / 18 Liittkkus Jari Järvenpää puheenjhtaja Juha Töyrylä sihteeri Järjestöllisen kehittämisen työryhmä Puheenjhtaja: Jari Järvenpää (varalla Iiris Niinikski) Asiantuntijajäsenet: Suvi Erikssn, Panu Laturi, Elina Misi, Leena Pihlajamäki, Sim Pöyhönen Ylippilaskuntien edustajat: Rauli Elenius, Eer Manninen Henkilöstön edustaja: Sini Terävä, elkuusta 2015 Sile Kriseva Sihteeri: Juha Töyrylä Timintaympäristön analyysi If yu were ging t be thrwn int a fast-mving river, wuld yu rather have a map r a cane? Walesilaisen tutkijan Dave Snwdenin luman Cynefin-viitekehyksen mukaan timinnallinen maailmamme vidaan jakaa neljään eri tasn: tiedettyyn, tiedettävissä levaan, mnimutkaiseen ja kattiseen. Tiedetyssä maailmassa ymmärrämme, mitä parhaillaan tapahtuu, vimme ennakida tulevaa, tunnistaa tilanteen ja ttamalla käyttöön parhaat käytännöt päästä haluttuun lpputulkseen. Tiedettävissä levassa maailmassa kaikki ei le aivan yhtä selvää, mutta vimme kehittää tietamme ja ppia erilaisia hyviä tapja timia. Erilaiset vaihtehdt hjaavat timintaamme, mutta mukautuva rganisaati vi sen perusteella edelleen vaikuttaa ympäristöönsä. Mnimutkaisen maailman tilanteessa syy- ja seuraussuhteet hämärtyvät ja ulka tulevilla syötteillä ja virtauksilla n enemmän vaikutusta kuin malla strategialla. Mnimutkaisessa maailmassa timiminen vaatii kkeilemista, verkstmaista vaikuttamista ja painttaa kkeilujen analysintia. Oikeita tapja timia ei välttämättä le tai niitä ei tunnisteta. Kattinen maailma tu mukanaan yllätyksiä eikä ennakitavaa timintamallia le, mutta jtain n kuitenkin pakk tehdä. Timintakäytännöt vat ainutkertaisia ja niiden jälkeen tilanne pitää analysida uudelleen ja timia jälleen enemmän tai vähemmän parhaan arvauksen mukaan.

4 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 4 / 18 Liittkkus Jkaisen rganisaatin tulee tunnistaa maailma, jssa se timii ja pyrkiävaikuttamaan siihen, että sillä n ikeat välineet ja timintatavat käytössään. On esitetty arviita, että nykyinen pliittinen tilanne ja asiiden mnimutkaistuneet syy- ja seuraussuhteet ikeuttaisivat määritelmään mnimutkaisen maailman tilanteesta. Esimerkkinä visi käyttää esimerkiksi steuudistusta, jssa edes lakiesityksiä antaneella hallituksella ei llut lpulta käsitystä lpputulksesta. SYL:n n yhä enemmän mukattava timintaansa suuntaan, jssa kaikki sen timinta n tavalla tai tisella viestintää, sen vaikuttaminen verkstmaista ja jht valmiina analysimaan ja reagimaan. On löydettävä uudenlaisia ratkaisuja ja vahvistettava SYL:n saamista, sillä vanhat mallit eivät sellaisinaan timi. Valmiiksi piirretty kartta ei jhda meitä turvallisesti ksken karikiden hi, vaan kyse n siitä, kuinka vahva kantti meillä n. Lbbaus muutksessa Perinteiset pliittiset prsessit vat yhtä aikaa mnimutkaistuneet ja samalla niille asetetut tehkkuusvaatimukset vat kasvaneet. Ssiaalinen ja perinteinen media seuraavat asiita ja ilmiöitä entistä lyhyemmällä aikajänteellä: uusia khuja nusee päivittäin. SYL n timintataviltaan lähellä perinteistä nrmitettua ja byrkraattista maailmaa työryhmäsallistumisineen ja lausuntkierrksineen. Kampanjiden, sme-ilmiöiden, kansanliikkeiden ja median maailmassa tarvitaan uudenlaisia tapja timia. Tavallisesti pieniä erävittja saavutetaan useita vusia kestävän työn tulksena, mutta samalla muualla yhteiskunnassa fasilitidaan lakimuutksia näyttävästi uusilla sallistavilla keinilla. Samalla n syytä tunnustaa, että kaikki SYL:n tavitteet eivät kiinnsta julkisessa keskustelussa. Osana plitiikkaa n aina llut äänestäjäkunnan tahttilan humin ttaminen. Se tarkittaa sekä lemassa levia että ptentiaalisia äänestäjiä. Siksi nkin niin, että lbbauksessa n tullut yhtä tärkeäksi välittää tutkitun tiedn rinnalla myös tieta äänestäjäkunnan eli "kansan" tunnista ja näkemyksistä. Se herättää kysymyksen, miten SYL pystyy jatkssa mutilemaan saksi vaikuttamistyötään näiden tuntjen välittämisen. Onk järjestöllä tieta piskelijiden näkemyksistä tarpeeksi? Sellaista vi lla tutkittu tiet, mutta myös mdernien kansalaisliikkeiden avulla näkyvä massjen liikehdintä. Pliitiikk näkee SYL:n ajaman asian kannatusphjan jk gallup-tyyppisessä datassa tai siinä, paljnk ssiaalisessa tai perinteisessä mediassa ja muualla asiasta khkataan. Perinteisiä edunvalvnnan metdeja ei tule unhtaa. Lähettäjän yksilöimät, mutta jka tapauksessa massapstitukset jnkun tavitteen pulesta timivat edelleen muun edunvalvnnan ja viestinnän rinnalla. Kaikki vaikuttamiseen keskittyneet taht jutuvat tänä päivänä terittamaan timintaansa. On tärkeää, että rganisaatissa tunnetaan peruslbbauksen elinkaari, sen eri vaiheet ja eri

5 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 5 / 18 Liittkkus vaiheisiin liittyvät ikea-aikaiset timenpiteet. Asiantuntijiden, hallituksen ja kk timistn vastuulla n sata analysida tilannetta, jtta vidaan päättää, vaatiik ajankhtainen vaikuttamisasia massjen mbilisintia, hienvaraista kulisseissa vaikuttamista vai panssarivaunua eduskunnan eteen. Hallituksen ja asiantuntijiden tulee myös sata asettaa tavitteet ikealle taslle sekä laatia vaihtehtisia skenaariita asiiden etenemisestä. Tisin kuin ennen, tälle kaikelle ei le aikaa viikkja, vaan tisinaan tunteja. Keint tulee valita aina tilanteen mukaan. Pliittisen ympäristön ilmiöitä Väestön demgrafinen muuts n j jhtanut ja tulee edelleen jhtamaan nurten ja piskelijiden asiiden painarvn laskemiseen plitiikassa. Väestön vanhetessa ja ikääntymisestä jhtuvien hitkulujen kasvaessa lasten ja nurten asiista n tehtävä tärkeämpiä vanhemmille ja isvanhemmille. Väestön ikääntymisen tuma taludellisesti haastava aika heijastuu päätöksissä parhaillaan. Saman aiheuttaa myös Sumen histrian pisin taantuma, jka jatkuu tätä kirjittaessa seitsemättä vutta. Talustilanteen ennätyksellisen heikt näkymät ja kestävyysvajeeseen sisältyvä väestön ikääntyminen ajavat väistämättä SYL:n eli piskelijiden ja sumalaisen krkeakulutuksen asian paitsin. Samalla tisaalla henkinen yhteys UNIFI:in eli sumalaisiin ylipistihin n heikentymässä, kun taludellinen tilanne ylipistilla heikkenee ja ilmapiiri kiristyy. Etujärjestöt rakentavat yhä tiukemmin barrikadeja mien tärkeiden asiidensa ympärille ja näkevät tisensa kilpailijina. Yhä useammin piskelijihin käytetyt rahat ketaan haasteena krkeakulujen rahitukselle. Näin yksilön vastuun krstamisesta n tulssa vallitseva trendi krkeakulutukseen vaikuttavien tahjen puheissa. SYL n esittänyt rakenteellisen kehittämisen vaatimuksia, jtka tteutuessaan vaikuttaisivat henkilöstöjärjestöjen asemaan ja samalla pinttukileikkaukset ja lukukausimaksut khdistuvat suraan piskelijajärjestöjen agendan ytimeen. Tiukentuvan talustilanteen ja useiden pulueiden tavitteiden myötä vidaan tdeta, että rakenteellinen kehittäminen säilyy plitiikan keskiössä. Samalla n nähty, että vaatimukset rakenteellisesta kehittämisestä vat jatkuvia, lpullisesti valmista ei tule ja askeleen jälkeen pitää heti ttaa tinen. Sumalainen pliittinen järjestelmä elää suurta muutsta, jssa puluekenttä n kenties pysyvästi muuttunut ja kannatusvaihtelut vivat lla npeita ja merkittäviä. Myös työmarkkinajärjestelmä muuttuu väistämättä. Yleisesti yhteiskunta sirpalituu ja jakautuminen vimistuu. Ääriliikkeiden vimistuminen näkyy vahvasti julkisessa keskustelussa. Eurppalaisesta ulttuvuudesta n tullut arkipäivää kaikessa päätöksentessa. Vaikka EU:n timivalta ei yksiselitteisesti ultukaan kulutuksen alueelle, tapahtuu kmpetenssivalumaa kk ajan. Finanssikriisi n aiheuttanut laajan keskustelun nuristyöttömyydestä

6 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 6 / 18 Liittkkus eurppalaisella taslla. Niinpä kulutus mielletään helpsti ainastaan työvimaplitiikan jatkeeksi. Näin timivaltaa valuu kulutusplitiikassa Brysseliin, ja strategiatyö tapahtuu yhä enemmän siellä. Tämä heijastuu lpulta myös Sumeen. SYL:n pitää vastata tähän haasteeseen systematisimalla maa EU-vaikuttamistaan ja haastamalla Eurpean Students Uninia yhä parempaan edunvalvntaan. Vain lyhytnäköinen rganisaati ei tee EU-vaikuttamistyötä. Lausuntjen, työryhmien ja perinteisemmän lbbaamisen heen n syntynyt myös julkisen vaikuttajaviestinnän paikka. Kapea-alaiset kansalaistimijat kuten Energiaremntti ja Tahdn2013 vat nstaneet julkisen vaikuttamisen uudelle taslle. SYL:nkin tulisi tuda vastauksiaan ja visiitaan yhä laajemmin julkiseen keskusteluun esimerkiksi siitä, miten ylipistja pitäisi kehittää ja minkälaista n tulevaisuuden krkeakulutus. Timittajien mielissä SYL:n ja sen timijiden tulee lla niin santtuja (krkea)kulutuksen tp f mind - asiantuntijita, henkilöitä, jille ensimmäisenä sitetaan. Ei riitä, että SYL tulee mieleen vain piskelijiden eduista puhuttaessa. Tavitteena n luda SYL:stä kiinnstava keskustelukumppani niin päättäjille kuin timittajillekin. Tisinaan uusien timintatapjen julkinen esittäminen n hankalaa, sillä usein SYL jutuu valitsemaan knservatiivisen linjan ja keskittymään vanhjen ttuttujen tapjen pulustamiseen. On tärkeää välttää ajatus SYL:stä yhteiskunnan jarruna. Ajatuspajamaisemmalla timinnalla pitäisi edistää SYL:n julkikuvaa yhteiskunnan kehittäjänä. Tällainen timinta tulee kuitenkin jatkuvasti suhteuttaa liitn valittuihin linjihin. Npeutunut viestinnän maailma edellyttää vaikuttajarganisaatiilta npeaa, keskustelua eteenpäin vievää ja hetkessä elävää viestintää. Tulee uskaltaa yrittää ja erehtyä. Tämä timii heiksti, js liittkkuksen antamaa linjaa tulkitaan liian tiukkapipisesti. Samalla kun SYL:lle rakennetaan tp f mind -timijan asemaa krkeakulutuksesta tulee humiida, ettei le järkevää tuudittautua SYL:n nykyiseen asemaan edes kulutus- ja piskelija-asiiden kmmentaattrina. Tulevaisuudessa edes piskelijihin liittyvistä asiista ei aina kysytä ensin SYL:ltä. Kentällä timii yhä vahvemmin ammattikrkeakulupiskelijiden SAMOK ja nurten mielipiteen esiintujina tisen asteen järjestöt kuten paljn mediahumita saanut SLL. SYL jakaa mediahumita muiden järjestöjen kanssa, mutta samaan aikaan verkstmaisen, yhdessä muiden järjestöjen kanssa tehdyn edunvalvnnan merkitys n lisääntynyt. Samalla n pystyttävä hakemaan kumppanuuksia, jita ei aiemmin le llut. SYL:n tulee hahmttaa sumalaista kulutusjärjestelmää varhaiskasvatuksesta krkeakulutukseen kulutusplkuajattelun avulla. Yksi keskeinen kysymys n myös piskelija-asiiden keskittyminen yhä tiukemmin vain muutamalle ministerille. Näin yksittäisten ministerien rli SYL:lle kasvaa. Ministereiden ja erityisavustajien määrän laskiessa myös valmistelutyön merkitys krstuu, jten SYL:n pitää

7 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 7 / 18 Liittkkus yhä enemmän kiinnittää humita sen kntakteihin valmistelevassa virkamieskunnassa. Erityisesti tämä krstuu valtivarainministeriön khdalla, jhn linkki ei le llut vahva. Kiristynyt taludellinen tilanne jhtaa myös siihen, että SYL:n ajamien asiiden taludellisten perustelujen merkitys lisääntyy. Idelgia ja perinteisempi arvphjainen perustelu kuihtuu samalla, kun luvut vat talusasiiden kanssa painivalle pliitiklle kaikkea kaikessa. Sekä puheissa että tdellisuudessa taludellinen liikkumavara n pienentynyt. Kukaan ei enää puhu jakvarasta. SYL:n timintatavat tuleekin suhteuttaa tähän uuteen, synkempään tulevaisuudennäkymään. Osana tätä erityisesti tutkittuun tietn phjautuva päätöksentek nstaa päätään. SYL:n pitää yhä enenevässä määrin pystyä perustelemaan mat kantansa ja ideansa tutkimusphjaisella argumentaatilla, jsta n käytännön hyötyä pliitiklle. Yksinkertaistaen SYL:n pitää pystyä kertmaan esimerkiksi, miten piskelijan timeentuln heikennykset vaikuttavat tilastllisesti piskelijiden työssäkäyntiin tai kuinka piskelijavalintauudistuksen vaikutuksia perustellaan käyttäytymistieteellisellä tiedlla. Tisaalta samalla tulee humiida, että edelleen sillä n merkitystä, miltä asiat näyttävät. Tutkimustiet ei vi aina kääntää pliitikn päätä li se ttta tai ei. SYL timii tällä hetkellä tilanteessa, jssa perinteinen pliittinen vaikuttaminen ja uudenaikaiset vaikuttajaviestinnän tavat törmäävät tisiinsa. SYL n kuin kala vedessä perinteisissä pliittisen vaikuttamisen kuviissa, jissa valmisteltavien asiiden syy-yhteydet n helpp havaita. Timistn asiantunteva henkilöstö ja laaja alumnikunta ministeriöissä vat tuttaneet ja tuttavat edelleen hyvää tulsta. Kuitenkin vaikuttajaviestintä kaipaa tehstusta, ja ilmiöiden ja kknaisten kansanliikkeiden synty tulee ttaa psitiivisena mahdllisuutena. Tuleekin kysyä, mikä n SYL:n paikka ylippilaskuntien kattjärjestönä. Onk se kansallisen tasn lbbari, kattjärjestö, kansalaisjärjestö vai nuren sukuplven yhteenliittymä? SYL:n rlin syvällisempi ymmärrys määrittää sen, millä tavalla keskustimist khdentaa resurssejaan. Nykyisen SYL:n vi hyvin sana timivan kaikilla näillä alueilla. Tämän lisäksi SYL ei pyri lemaan pelkästään piskelijiden edunvalvja vaan krkeakulutuksen asiantuntija ja yhteiskunnallinen keskustelija laajemminkin. Kuitenkin kenttä, jnka kanssa timitaan n valtava. Mitä enemmän rlimme n lla sekä lbbari, kansalaisjärjestö että smeilmiö, sitä laajempi sidsryhmämassamme n. Ehdtuksia mahdllisiksi timenpiteiksi Alla n listattu työryhmän ideita timenpiteiksi, jilla visi kehittää SYL:n vaikuttamistimintaa. Osa timenpiteistä n isja kknaisuuksia, sa yksittäisiä, pieniä parannuksia. Listan järjestys ei kuvaa mitään mietittyä pririteettia. Ehdtuksia n myös varsin

8 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 8 / 18 Liittkkus paljn, jten hallituksen n tarpeen päättää tteuttamissuunnitelmasta erikseen. Ehdtukset, jtka kuuluvat liittkkuksen päätösvaltaan, n merkitty (LIKO)-merkinnällä. Ehdtusten ja ylippilaskuntien humiiden perusteella n tarpeen laatia timeenpansuunnitelma, jka tarkentaa eri timenpiteiden pririteetin, kurmittavuuden ja tteuttamisaikataulun. Timeenpansuunnitelma tulee hyväksyä aina kunakin vunna SYL:n hallituksessa ja käsitellä ylippilaskuntien kanssa. Etenemisestä n tarpeen raprtida vusittain ylippilaskunnille. Realistinen timeenpansuunnitelma visi kattaa esimerkiksi vudet , jllin timenpan lisi valmis ennen seuraavia eduskuntavaaleja. I Suunta khti parempaa vaikuttajaviestintää Viestinnän kehittämisen tavitteet: 1. TUNNETTU JA SEURATTU SYL:n timijille sitetaan aina, kun käsitellään krkeakulutusta mediassa (TOP OF MIND), ja heillä n paljn seuraajia. Paljn viestinviejiä SYL:n agendalle. 2. PERUSTOIMINNAN OSANA JA TUKENA Viestintä n sa kaikkea timintaa. Meillä n yksi viesti, jta viemme ulspäin. Uskallus viedä viestiä vaikuttavasti eteenpäin ja jhtaa sitä kk liikkeessä. Yhteisö n samalla asialla. 3. MAKE THE MOST OF IT Otetaan kaikki irti resursseista ja tarkastellaan tarpeellisia välineitä ja tapja - jkainen viestii sisään ja uls. Sujuvat prsessit, jtka tukevat tavitetta. 4. OIKEA-AIKAISUUS JA ASIANTUNTEVUUS Valitaan ikea sisältö ikeaan hetkeen, jätetään turha pis. Tutkittua tieta ja taluden tunnuslukuja päättäjille ja muille sidsryhmille. Hum! Tutkittu tiet ei le se viesti. 5. TUNTEISIIN VETOAVUUS Mikä n kullinkin se tarina ja juni, jtka situttavat? Strateginen viestintä ja sen suunnittelu vastuutetaan selkeillä rleilla rganisaatissa, tiimeissä ja prjekteissa. Tekninen viestinnän surittaminen ei riitä, vaan viestintä suunnitellaan tukemaan vaikuttamistyötä. Kaikki ymmärtävät 1) mitä viestitään, 2) miksi viestitään, 3) miten viestitään ja 4) millin viestitään. Kaikissa rekrytinneissa krstetaan viestinnällisyyttä. Osaamista ja inta mitataan muun muassa ennakktehtävillä. Luvuutta ja markkinintihenkisyyttä edellytetään, jtta tavite tarinallisuudesta vi tteutua. Määritellään perusviesti tai perusviestit, jtka näkyvät kaikessa viestinnässä sekä khderyhmät kullekin viestille.

9 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 9 / 18 Liittkkus Pidetään kahdesti vudessa kk timistn viestintäpäivä, jssa päivitetään hjeistukset ja saaminen sekä suunnitellaan uutta. Kuvataan käytössä levat työvälineet ja kanavat ja määritellään kunkin kurmittavuus kknaistyöaikana. Kulutetaan henkilöstö ja hallitus työvälineiden käyttöön. Uskalletaan myös lupua vanhista tai timimattmista välineistä ja kanavista. Ei harkitsemattmasti teta käyttöön uusia välineitä. Päivitetään SYL:n viestintästrategia Uudistetaan graafinen ilme 2015 ja nettisivut Varaudutaan siihen, että jatkssa viestinnän ilmeen ja kanavien uudistamisen tahti kiihtyy. Myös kanavien määrä kasvaa ja mnimutistuu. Hankitaan hjelmistratkaisut mnikanavaisen viestinnän tueksi Järjestetään mediakulutuksia. Tehdään sihteeristöstä man timialansa tp f mind - asiantuntijita timittajien silmissä. Opetellaan, miten timittajien mielenkiinnn saa herätettyä ja miten timittajasuhteita ludaan. Timittajakntaktit eivät le vain puheenjhtajan, pääsihteerin ja tiedttajan vastuulla Tp f mind -asiantuntijuutta rakennetaan muun muassa parantamalla mediasuhteita sekä erittäin lyhyillä mitä ajattelin tänään -tyyppisillä blgipstauksilla, videilla tai muilla viesteillä, jita julkaistaan humattavasti nykyistä tiivimmällä tahdilla. Pstauksilla myös parannetaan SYL:n, sen agendan ja sen työntekijöiden Gglenäkyvyyttä. Jkainen sylliläinen rakentaa myös maa asiantuntijabrändiään aktiivisella keskustelulla ssiaalisessa mediassa. Lisätään kuvallisuutta ja viestinnän hukuttelevuutta värväämällä rganisaatin ADsivari. Sivari vi myös surittaa viestinnän teknisiä tehtäviä, mikä vapauttaa aikaa tiedttajalle viestinnän suunnitteluun. Vaihtehtisesti kasataan stpalveluita varten graafikkpli. (LIKO) Lisätään viestin uskttavuutta ja vaikuttavuutta hyödyntämällä enemmän tilastllisia ja taludellisia vaikutusanalyysejä SYL:n viesteissä. Hankitaan tarpeen mukaan ulkista saamista esimerkiksi kustannusvaikutusten arviintiin. Otetaan aika analyysien tekemiseen. Suunnitellaan viestintää niiden phjalta. Hankitaan perinteisen ja ssiaalisen median seurantaan kunnlliset analyysityökalut. Päivitetään viestintäsuunnitelmia analyysien perusteella. Pidetään yllä timittajaseurantaa esimerkiksi CRM- eli asiakkuudenhallintahjelmistn avulla.

10 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 10 / 18 Liittkkus Määritellään SYL:n sme-persnan tne f vice. Jkainen saa kirjittaa SYL:inä, ja rganisaatin viestintä n smeen spivaa. Tehdään Ggle-ptimintia man nettisivun ja kampanjasivujen suhteen. Perustetaan sylliläisten blgeja esimerkiksi Uuteen Sumeen. Nstetaan esimerkiksi puheenjhtaja yhdeksi luetuimmista blgaajista. Viestinnän suunnittelu tehdään paklliseksi saksi prjektisuunnitelmia. Laaditaan tietturvahjeistus ja järjestetään tarvittavat kulutukset II Keskustimistn uudella rganisinnilla justa ja jakamista Keskustimistn uuden rganisinnin tavitteet: 1. ORGANISAATIO VASTAA TOIMINNAN TARPEISIIN SYL:n rganisaati n justava ja ajanmukainen sekä työnjak timivaa ja npeaa. 2. KETTERYYS prjektitiimit tarttuvat timeen npeasti ja saavat tulksia aikaan. 3. OSAAVA ORGANISAATIO sylliläiset ppivat timinnassa tarpeelliset tiedt ja taidt Luvutaan SYL:n sihteeristön työnimikkeiden määrittelystä liittkkuksen hyväksymässä talusarvissa. Määritellään talusarvissa jatkssa vain vakituisiin työsuhteisiin käytettävissä levien henkilötyövusien määrä ja annetaan hallitukselle mahdllisuus esimerkiksi henkilöstövaihdstilanteissa tai yhdessä työntekijän kanssa spien miettiä, mitä saamista ja tekemistä juuri siinä ajassa tarvitaan. (LIKO) Uudistetaan keskustimist vahvemmin tiimi- ja prjektivetiseksi timintataviltaan. Organisidaan vaikuttamistiminta sihteeristössä uudestaan: Muutetaan yksi edunvalvntasihteerin timenkuva edunvalvntaa ja vaikuttajaviestintää krdinivaksi henkilöksi, työnimi yhteiskuntavaikuttamisen krdinaattri. Yhteiskuntavaikuttamisen krdinaattri timisi edunvalvntaa ja vaikuttamista tekevän sihteeristön tiiminvetäjänä, jnka timenkuvassa eivät kuitenkaan krstuisi hallinnlliset vastuut vaan ikeat caset, prjektit, työryhmät ja tapaamiset. Esihenkilörli ja muun muassa HR-tehtävät säilyvät pääsihteerin ja hallintsihteerin timenkuvissa. Yhteiskuntavaikuttamisen krdinaattri sallistuu jhtryhmän työhön häntä kskevien asiiden salta. Käytännön työssä krdinaattri vastaa pliittisesta valmistelusta hallitukselle sekä hallituksen valitseman linjan

11 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 11 / 18 Liittkkus tteuttamisesta rganisaatissa erityisesti puheenjhtajan tukena. Vastuulle kuuluu pliittisen timintaympäristön ja sen muutksen arviinti yhdessä kk timistn kanssa. Puretaan sp- ja kp-jak, jka ei vastaa ympäröivää yhteiskuntaa. Jaetaan työt maailman ilmiöiden ja SYL:n tavitteiden mukaisesti. Perustetaan ja puretaan tiimejä ja prjektiryhmiä npeasti tarvittaessa. Kehitetään timenkuvia SYL:n tarpeiden ja henkilöstön mien tiveiden mukaisesti. Annetaan edelleen mahdllisuus erikistua ja rakentaa maa asiantuntijuutta. Tudaan timintaan prjektirganisaatin kyky tarttua uusiin asiihin ja ennen kaikkea lupua vanhista. Henkilöstövaihdksien ja työntekijöiden man halukkuuden myötä uudistetaan edunvalvntasihteeristön perustimenkuvat vastaamaan paremmin yhteiskuntavaikuttamisen ajankhtaisia kknaisuuksia. Päivitetään työnjaka prjektien salta aina tarpeen mukaan sekä kknaisuuden salta ympäristössä tapahtuvien muutsten myötä. Yksi mielekäs tapa järjestää työnjak tässä ajassa n esitetty alla. Esityksessä ei luetella kaikkia nykyisiä jatkuvan timinnan sia, vaan se n tarkitettu summittaiseksi yleisesitykseksi. Yhteiskuntavaikuttamisen krdinaattri. Vaikuttamisen ja siihen liittyvän vaikuttajaviestinnän krdininti. Ajankhtaiset prjektit tarpeen mukaan. Omana vastuualueenaan sukuplviplitiikka mukaan lukien muun muassa työelämäasiat, ympäristö sekä lainsäädännön sukuplvivaikutusten arviinti. Opiskelijan taludesta vastaava työntekijä. Timenkuvassa maksutn kulutus, timeentul ja sen kytkökset pintihin, piskelijan tult ja ment, pinttuki, perustul, pintjen eteneminen, verplitiikka etc. Opiskelijan palvelututannsta vastaava työntekijöistä. Timenkuvassa YTHS, asuminen, jukkliikenne, palvelut ylipistlla, kuntaplitiikka etc. Kulutuksen kehittämisestä vastaava työntekijä. Timenkuvassa nin pulet järjestelmätasn kulutusplitiikkaa (rahitus ja rakenteet) ja nin pulet niitä asiita, jtka vaikuttavat piskelijan kkemukseen krkeakulussa (petuksen kehittäminen, laatuasiat etc.). Kansainvälisestä edunvalvnnasta vastaava työntekijä. Timenkuvassa nin pulet järjestelmätasn kulutusplitiikka (krkeakulujärjestelmä ja rakenteet eurppalaisessa kntekstissa ja Sumessa) ja nin pulet muuta kansainvälistä edunvalvntaa (kv. järjestösuhteet, ESU:n

12 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 12 / 18 Liittkkus hjaaminen sekä ne kv. piskelijihin liittyvät asiat, jita ei käsitellä sana muissa timenkuvissa etc.). Samalla uudistetaan työntekijöiden tehtävänimikkeet ajanmukaisiksi tukemaan uudistusta. Työntekijöiden kesken töitä jaetaan luntevasti ja ylikurmitusta välttäen. Yhteiskuntavaikuttamisen krdinaattri visi timia työryhmissä ja muissa edustustehtävissä yleisenä varahenkilönä. Yllä määriteltyjen vastuualueiden lisäksi mudstetaan tiimejä ajankhtaisten teemjen tai vusittaisten kärkihankkeiden ympärille. Esimerkiksi työelämäsektrin vi nähdä timivan näin j nyt:: ajankhtaisen tilanteen mukaan valitaan tiimin tehtävät. Hallituksen jäsenten lunteva rli visi lla jhtaa näitä asia- tai prjektitiimejä. Tiimejä lutaessa täytyy vara ylenmääräistä sisäisten palaverien määrän kasvua. Esitetynkaltainen työn järjestely uudestaan tarjaa henkilöstölle tivttuja työssä etenemisen ja man timenkuvan kehittämisen mahdllisuuksia, jtka vat SYL:ssä lleet hyvin vähäisiä Jhtajuus ei le vain puheenjhtajan ja pääsihteerin tehtävä. Valitaan prjektipäälliköitä tai vastuuhenkilöitä tukemaan prjektirganisaatita. Sekä työntekijät että hallituksen jäsenet vivat timia prjektivastuurleissa, etenkin ylivutisissa vaikuttamisprjekteissa n mielekästä nimittää tehtävään työntekijä. Helptetaan pririsintia ja itsensä jhtamista selkeyttämällä vastuita ja rleja - ja antamalla enemmän tilaa vastuuhenkilöille ja tiimeille päättää timinnastaan. Kulutetaan ja kehitetään prjektisaamista sekä henkilöstössä että hallituksessa. Lähes kaikki työ n nykyään prjekteja, ja prjektin vetvastuu yksi yleisimpiä sylliläisen rleja. Humiidaan prjekti-mindset rekrytinneissa. Tarjtaan prjektinhallintaan työkaluja ja kulutusta. Kukin tiimi, vastuualue tai prjekti vi tarpeen mukaan laatia man tteuttamissuunnitelmansa. Tällainen työ pidetään mahdllisimman kevyenä ja vapaana byrkratiasta muun muassa tarjamalla valmis tteuttamissuunnitelmaphja. Knkreettisia tavitteita sisältävällä ja esimerkiksi parin kuukauden välein läpikäytävällä tteuttamissuunnitelmalla vidaan kuitenkin helpsti hjata maa työtä ja seurata satavitteiden tteutumista. Suunnitelmallisuus vähentää turhaa tekemistä ja lisi pririsinnin työkalu. Hallituksen jäsenen rli tiimimäisemmässä prjektirganisaatissa suuntautuisi enemmän yleiseen pliittiseen vaikuttamiseen ja analyysiin sekä man kentän

13 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 13 / 18 Liittkkus tuntemukseen - eikä niinkään enää heti alkuvudesta valitun sektrin substanssiin. Hallituksen jäsenet kulutetaan prjektijhtajiksi, jtka saavat hyödyntää rganisaatin asiantuntijaresurssia. Kalvsulkeisten ja pitkien kulutusten sijaan järjestetään pitkin vutta npeita ja kevyempiä pp up -perehdytyksiä, jita sataan sekä tarjta että pyytää. Hallituksen jäsenen rlissa krstetaan enemmän pliittista jhtajuutta ja viestinvälittäjän rlia, vähemmän substanssisaamista. Kk hallitus saa yhtä hyvin sallistua eri aihealueista käytäviin lähetekeskusteluihin. Hallituksen jäsenyys n itsessään is tehtävä ja vastuu. Hallituslaiset valitsevat kummisidsryhmät vastuupulueiden lisäksi. Laajennetaan Opiskelun ja kulutuksen tutkimussäätiöltä hankittavaa tutkijaknsultaatipalvelua lähes päivittäiseksi tietpalveluksi, jka tuttaa selvityksiä ja taustatieta työntekijöille. Edunvalvntasihteeristön työn hjaaminen vaikuttamiseen ja tutetun tiedn analysintiin nnistuu parhaiten vähentämällä työnkuvista tutkimuksellista rlia. Krstetaan entisestään Opiskelijabarmetristä saatavan edustavan piskelijatiedn rlia vaikuttamisessa. (LIKO) Hankitaan CRM- eli asiakkuudenhallintahjelmist vaikuttamistiminnan tueksi. Laaditaan SYL:n keskustimistn kulutussuunnitelma, jka kattaa sekä hallituksen ja sihteeristön III Verkstajattelua keskustimistn ja ylippilaskuntien yhteistyöhön Verkstyhteistyön tavitteet: 1. AVOIMUUS JA JAKAMINEN Ylippilaskunnat ja keskustimist jakavat tieta ja saamista avimesti, helpsti ja jatkuvasti. Tiet ei kulje vain yhteen suuntaan vaan verkstn eri timijiden välillä. 2. RESURSSIEN FIKSU KÄYTTÖ Hyödynnetään isn valtakunnallisen liikkeen kaikki saaminen ja jkainen saaja. 3. PAREMPAA PALVELUTOIMINTAA Ylippilaskunnat saavat liitlta laadukkaita ja tarpeellisia palveluita, jita kehitetään yhdessä SYL:n keskustimistn ja ylippilaskuntien tulisi timia vaikuttamisessaan aitna kansallisena verkstna, jka jakaa tieta ja resursseja npeasti ja helpsti. Vaikka keskustimistn rli kansallisen edunvalvnnan salta n lunnllisesti suurin, tulisi

14 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 14 / 18 Liittkkus liitn hyödyntää paljn enemmän yhtä sen suurimmista vimavarista: kattavaa, aktiivista ja kiinnstavaa paikallista verksta. Paikalliset timijat, jilla n kiinnstusta vaikuttamiseen SYL:n tavitteiden suuntaan ja verkstja esimerkiksi alueensa kansanedustajiin ja ministereihin, erttaa SYL:n lähes kaikista muista vaikuttajarganisaatiista. Keskustimistn ja ylippilaskuntien tulee yhdessä löytää parhaat keint tämän vimavaran parhaaseen käyttöön. Tteutetaan kk ylippilasliikkeen saamisgalleria, jsta vi helpsti löytää henkilön, jlla n tiettyä saamista. SYL käynnistää työvaiht-hjelman, jhn vivat sallistua kiinnstuneiden ylippilaskuntien ja SYL:n keskustimistn työntekijät. Työvaiht-hjelmalla kehitetään eri timistjen ja henkilöiden saamista, tudaan timintaan tureita näkökulmia, lisätään työtehtävien hukuttelevuutta, jaetaan asiantuntemusta ja ludaan luttamuksen ja jakamisen kulttuuria eri timistjen välille. Perustetaan SYL:n aluevaikuttamisprjekti, jlla kartitetaan parhaat keint, jilla ylippilaskuntien alueella tekemä vaikuttamistyö tukisi liikkeen yhteisiä vaikuttamistavitteita. Tehdään kkeiluja, jissa yksittäinen ylippilaskunta tai jukk ylippilaskuntia tai vaikkapa jtkut hallituksien jäsenet saavat vastuulleen kknaisen vaikuttamisprjektin tai san siitä. Hyödynnetään erityisesti paikallista saamista sillin, kun sen vi nähdä antavan lisäarva prjektitiimin saamistasn. Esimerkkinä vidaan nstaa piskelijaasumiseen liittyvät kysymykset. Hyödynnetään kk kentän yhteistä facebk-ryhmää. Jaetaan ryhmässä esimerkiksi striimeinä tai nauhtteina pp up -perehdytyksiä ja muuta verkstn saamista lisäävää materiaalia. Hyödynnetään myös muita ssiaalisen median kanavia tarpeen mukaan, mutta vartaan levittämistä viestintää liian mneen kanavaan. Svitaan sisäisen viestinnän yhteiset pelisäännöt vusittain ensimmäisissä tapaamisissa. Keskitytään välineiden ja määrän hella myös sisältöön ja laatuun. Svitaan yhdessä, miten SYL:n asiantuntija-neuvntapalvelu ylippilaskunnille jatkssa rganisidaan, js keskustimist muuttaa sisäistä työnjakaan. Jka tapauksessa keskustimistn tulee hulella ja tavittavasti viestiä sisäinen työnjaknsa ylippilaskuntien timijille. Tutetaan valtakunnallinen tapahtumatutannn tukipalvelu, jka kilpailuttaa yhteisesti esimerkiksi TEOSTO-spimuksen, vakuutukset ja paintutteet. Selvitetään myös mahdllisuudet muiden palveluiden yhteiseen kilpailuttamiseen. Keskustellaan yhteistyöstä muiden kansallisten kattjärjestöjen kuten SOSTE:n kanssa. Tutetaan yhteiset perehdytysmateriaalit.

15 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 15 / 18 Liittkkus Kehitetään entisestään etätapaamisia esimerkiksi Adbe Cnnect -hjelmistn avulla siten, että etäkeskusteluista tulee viikttaista arkea kaikille, mutta ei luvuta vähäisistä tapaamisista, jissa liikkeen timihenkilöt pääsevät keskustelemaan kasvkkain ja lumaan verksta. Luttamus syntyy vurvaikutuksessa. Kehitetään tapaamisia systemaattisesti kerätyn palautteen perusteella. Järjestetään eri seminaarien yhteydessä aina piskelijaverkstn ma tapaaminen. Ludaan pli valmistuneista juristeista ja ikeustieteen piskelijista, jilta eri timijat vivat tarvittaessa saada neuvntaa ja sparrausta. Palautetaan ylippilaskuntien hallinnn ja timinnanhjauksen vertaisauditintijärjestelmä, jssa pääsihteerit yhdessä kehittävät kerrallaan yhden ylippilaskunnan timintamalleja. Palautetaan SYL:n järjestämät ylippilaskuntien uuden henkilöstön yhteiset kulutukset eli niin kutsutut uusien sihteerien päivät. Pitkien sähköpstien sijaan hidetaan briiffaukset ja perehdytykset suullisesti etäpalaverissa. Kehitetään kuitenkin edelleen Sylfni-uutiskirjettä ja ylippilaskunnissa situdutaan seuraamaan sitä. Systematisidaan timintatavat, jilla tietyssä elämäntilanteessa leva tai tiettyä alaa piskeleva henkilö löytyy npeasti timittajakntakteja varten. Hyödynnetään esimerkiksi kk kentän yhdistävää facebk-ryhmää. Parannetaan ylippilaskuntien alumniverkn käyttämistä edunvalvnnan tukena esimerkiksi lumalla sähköinen matrikkeli vanhista ylippilaskuntien timijista IV Muutksia tekemisen kulttuuriin ja tapihin Uuden tekemisen tavitteet: 1. TOIMITILAT JA TOIMINTATAVAT TUKEVAT MUITA TAVOITTEITA Timitilat, sisäisen viestintä ja palaverit sekä muut timintatavat tukevat edellä esitettyjä kehittämistimia. 2. EI JÄMÄHDETÄ PAIKOILLEEN Muutetaan kulttuuria tietisesti ajan mukana. 3. TUNNETAAN ITSEMME JA KEHITYTÄÄN Tiedstetaan mat timintatavat, niiden vahvuudet ja heikkudet. Ei pelätä muuttua. Usktaan, että vidaan ppia ja parantaa. 537 Timitilat:

16 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 16 / 18 Liittkkus Muutetaan SYL:n keskustimist mnitimityötilaksi, jssa kaikki työskentelevät yhteisissä tilissa. Kenellekään ei le mitään mia tilja eikä mia pöytiä, vaan varataan kaappi henkilökhtaisia tavarita varten. Mnitimityötila ei le meluisa ja ankea avknttri, vaan siellä n erilaisen hiljaisuuden asteen työtilja, prjektihuneita, kkushuneita, puhelinkppeja, tauk- ja ssiaalitilja, keittiöitä ja lhuneita, varastja ja kirjastja. Mnitimityötilassa humiidaan jpa nykyistä paremmin työergnmia. Yhteiset tilat auttavat ratkaisemaan suurimman san sisäisen viestinnän ngelmista ja luvat tiedn jakamisen kulttuuria sekä mahdllistavat satunnaisia khtaamisia ja uusia ideita Kplan perjantaipriniden tapaan. Uudistuksen suunnitteluun käytetään sekä aikaa että ammattilaisia. Uudistus suunnitellaan yhdessä muiden Lapinrinteen yhteisöjen kanssa. Suunnitellaan hulella timistympäristön hyödyntäminen. Rakennetaan esimerkiksi sidsryhmäseinä, jssa krdinaatiststa vi helpsti hahmttaa SYL:n sidsryhmäkknaisuuden ja kunkin tahn merkityksen. Laitetaan tisella seinälle kuvat, nimet ja tehtävät kaikista Lapinrinne 2:n timistn työntekijöistä ja luttamushenkilöistä. Pistetaan samalla timistlta turha rina ja paperi. 555 Sisäinen viestintä: Kmmunikidaan mahdllisimman usein ja mahdllisimman mnet asiat suullisesti. Varataan aikaa ad hc -palavereille ja npeille satunnaisille keskusteluille. Arviidaan käytössä levat sisäisen viestinnän välineet. Minimidaan sähköpsti ja hidetaan asiallinen viestintä frumeilla tai kanavilla, jtka vat npeita, ajantasaisia ja arkistivia. Asiallisen viestinnän lisäksi häröilylle ja hassuttelulle, jilla rakennetaan yhteishenkeä, varataan ma chattinsa tai muu kanava. Hankitaan tarpeen mukaan laajempi Gglen palvelupaketti, Yammer, Slack tai Trell sisäisen viestinnän välineeksi. Pulivusittaisissa viestintäpäivissä käsitellään myös sisäisen viestinnän kanavat ja timintatavat. Ne tehdään tutuiksi myös perehdytyksissä. Kaikki tietävät, miten ja mitä heidän dtetaan viestivän timistlla. Palautetta annetaan hetkessä. Palautteen antaminen tehdään saksi kaikkien tiimien työtä. Kehitetään tiimikhtaisia kehityskeskusteluja tekemällä niistä säännöllisempiä, strukturidumpia ja vaatimalla sektrin tai tiimin henkilöiltä hulellinen ennakkvalmistautuminen.

17 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 17 / 18 Liittkkus Laaditaan yhteinen ja kattava mutta silti selkeä ja helppkäyttöinen timinnan vusikell. 574 Sisäiset palaverit: Sisäistä palaveria ei saa enää kutsua ilman selkeää tavitetta, asialistaa ja puheenjhtajaa. Pulitetaan alunperin suunniteltu kkusaika. Käytetään vähintään pari minuuttia palaverin aiheen phtimiseen ennen kuin mennään kkushuneeseen. Kutsutaan vain ehdtn minimimäärä ihmisiä mukaan Tisaalta varataan ja vapautetaan aikaa akuuteille minitapaamisille, pp up - perehdytyksille ja ad hc -suunnittelupalavereille. Ertetaan muista sisäisistä palavereista ne hetket, jllin työstetään yhdessä jtain pidemmän aikaa (esim. aamukulut). Pidetään palaveri useammin seisaaltaan tai kävelykkuksena Paras kein vähentää sisäisiä palavereita n sijittaa kk tiimi samaan työhuneeseen. Tiimi- ja prjektirganisaatin siirtyminen ei saa tarkittaa sitä, että jkainen tiimi ja prjekti pitää man viikttaisen palaverinsa. Yhteisten tiimi- ja prjektipalaverien tulee lla arkipäivää SAMOKin kanssa Mahdllistetaan työtehtävien vaiht keskustimistn sisällä ja ylippilaskuntien timistjen kanssa. Laaditaan jkaiselle työntekijälle ma kehittymis- ja kuluttautumissuunnitelma ja seurataan sen tteutumista. Järjestetään kuukausittaisia kulutuksia eri aiheista saavien asiantuntijakuluttajien vimin. Ravistellaan vakiintunutta alumnitimintaa. Ei luvuta hyvistä ja timivista ratkaisuista, vaan vahvistetaan alumniverksta kehittämällä uusia. Esimerkiksi valikidaan ajittain 10 kiinnstavaa alumnia ja kutsutaan heidät illalliselle puheenjhtajan ja pääsihteerin kanssa. Ei mita asiita. Jaetaan tieta ja vastuita. Ei valvta tnttirajja, vaan tivtetaan ilisesti muut tervetulleiksi kmmentimaan ja parantamaan maa työtä. Ei le sinun tai minun asiita, vaan kaikki ne vat SYL:n asiita. Pidetään kiinni kaikkien yhteisestä issta tavitteesta. Vahvistetaan yhteistä tilannekuvaa säännöllisesti. Useimmiten ei tarvita palaveria. Tekemättä asiasta numera kerätään ja jaetaan tieta, mennään juttelemaan ja kyselemään. Sektreista puhuminen n tyypillistä ylippilasliikkeessä. Työnjaka tarvitaan varmasti aina - me vain lemme tttuneet kutsumaan jtain tiettyä työnjaka sektreiksi. Olennaisia kysymyksiä vat se, miten npeasti ja nnistuneesti työnjaka vidaan

18 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 18 / 18 Liittkkus muuttaa aina tarpeen vaatiessa, ja se, mille phjalle sylliläiset rakentavat maa identiteettiään. Pahimmillaan sektri n kaikkein vimakkain agendan, man ajattelun ja pririsintien hjaaja. Se mudstaa rajittuneet ssiaaliset verkstt maan työhön. Sektrien vimasta kert se, miten npeasti hallituksen jäsenet maksuvat rlinsa sektrin edustajana. Keskustimistlla tuleekin keskustella hulella ja säännöllisesti 1) miten maailma ikeasti makaa ja 2) mitkä vat rganisaatin mat ja yhteiset tavitteet. Luvutaan pätemisen kulttuurista, eikä pelätä näyttää maa tietämättömyyttään. Kysytään tyhmiä ja pitaan uutta. Timitaan npeasti, ei pelätä epännistumista. Minimidaan vähemmän tärkeä tekeminen ja jätetään turha pis. Päätetään rhkeasti käyttää aikaa siihen, mikä n meistä tärkeää. Esimerkiksi lausuntihin käytettyyn aikaan kiinnitetään humita, sillä usein ikea vaikuttaminen n tehty muuten. Lausunnlla vain viestitään ulspäin tai histrialle, mitä mieltä llaan. Kun ymmärretään kunkin asian rli timinnassa, tekeminen helpttuu ja npeutuu. Vartaan myös isja ja kalliita kampanjita - etsitään aina ikea kein kullekin tavitteelle.