Toivon, että tulen pärjäämään Raportti uusien opiskelijoiden kyselystä 2015

Transkriptio

1 Tivn, että tulen pärjäämään Raprtti uusien piskelijiden kyselystä 2015 Minna Savlainen, Annina Lindberg, Glria Sal, Katja Kaulimäki, Pasi Aklahti ja Leena Tuuttila 2016

2 Sisältö 1 Jhdannksi Kyselyn tulkset Keitä kyselyyn vastasi? Vastaajien taustatietja Itsenäinen asuminen ja eläminen Opiskelun alittaminen Tisiin tutustuminen ja ryhmäytyminen Tuutritiminta Opiskelijatapahtumat Arjen hyvinvinnista hulehtiminen Keskeisimmät haasteet uudessa elämäntilanteessa ja päällimmäiset tunteet piskelujen alussa Yhteenveta Lähteet LIITE 1. TULOKSIA TAUSTAMUUTTUJANA KORKEAKOULUTYYPPI.. 32 LIITE 2. TULOKSIA TAUSTAMUUTTUJANA SUKUPUOLI.. 38 LIITE 3. TULOKSIA TAUSTAMUUTTUJANA IKÄRYHMÄ 45

3 1 Jhdannksi Taustaa ja tarkitus Opiskelun alittaminen ajittuu mnen nuren aikuisen elämässä ikävaiheeseen, jssa tapahtuu samanaikaisesti useita suuria elämänmuutksia. Tähän vaiheeseen sisältyy usein piskelu- ja asuinpaikan muuts, irtautuminen lapsuuden perheestä, ystäväpiirin ja harrastusmahdllisuuksien vaihtuminen ja itsenäisen elämän alittaminen. Uuteen elämänvaiheeseen liittyy mnilla paljn dtuksia ja inta, mutta myös hulta pärjäämisestä ja man paikan löytämisestä, muutksen aiheuttamaa stressiä ja uusiin ihmissuhteisiin tai niiden puutteeseen liittyvää hämmennystä. Nyyti ry n tteuttanut syksystä 2011 alkaen uusille krkeakulupiskelijille suunnatun kyselyn heidän päällimmäisistä tuntemuksista ja kkemuksista pintjen ja uuden elämänvaiheen alkumetreillä. Uusien piskelijiden kyselyn tarkituksena n selvittää uusien piskelijiden ensikkemuksia piskelun alitusvaiheeseen liittyen. Kyselyn tärkein tavite n saada uusien piskelijiden ääntä kuuluviin ja esille heidän kkemuksiaan uuden elämäntilanteen ja pintjen alittamisen ensi vaiheista. Lisäksi kyselyllä haluttiin sittaa kiinnstusta ja välittämistä piskelijita khtaan sekä tehdä myös Nyytiä tunnetuksi uusien piskelijiden keskuudessa. Kyselyn tteutus Syksyllä 2015 kysely tteutettiin SurveyPal kysely- ja arviintisvelluksella. Kyselyä markkinitiin verkksivuilla, ssiaalisen median kanavilla ja sähköpstijakelulla ylippilas- ja piskelijakunnille. Linkki kyselyyn li saatavilla kaikilla markkinintikanavilla. Kysely li avinna välisen ajan. Kyselyyn sai vastata sumeksi, rutsiksi tai englanniksi. Kyselyyn sallistuminen tapahtui annyymisti. Vastaajien li mahdllisuus halutessaan sallistua arvntaan ja arvntaa varten yhteystietjen jättäminen tteutettiin erillisellä kyselylmakkeella. Kyselylmakkeen ja yhteystietlmakkeen tietja ei vida yhdistää tisiinsa eikä kyselyyn vastanneita vida tunnistaa. Kyselyyn sallistuessaan vastaaja anti samalla sustumuksensa sille, että kyselyn aineist tullaan luvuttamaan Yhteiskuntatieteelliseen tietarkistn avimeen käyttöön. Tietarkistn luvutetaan ainastaan kyselyn aineist, jka ei sisällä yksittäisten vastaajien tunnistetietja. Arvntaa varten jätettyjä yhteystietja ei luvuteta vaan ne n hävitetty arvnnan surittamisen jälkeen. Aiheita ja kysymystyyppejä Kysely kartitti asiita, jtka liittyivät mahdlliseen asuinpaikkakunnan muutkseen ja itsenäisen asumisen petteluun, piskelujen alittamiseen, tuutritimintaan ja piskelijatapahtumiin. Lisäksi kyselyllä selvitettiin 3

4 piskelijiden valmiuksia ylläpitää timivaa arkea ja hulehtia masta hyvinvinnistaan. Kysely sisälsi asteikkkysymyksiä (1-5), mnivalintakysymyksiä sekä avimia kysymyksiä. Kyselyssä tiedusteltiin myös vastaajien taustatietja, jita livat sukupuli, ikä, ja krkeakulun tyyppi ja krkeakulu, jssa piskelee. Tämän raprtin tulksissa vastauksia n käsitelty kknaisuutena eikä taustatietjen mukaisia vertailuja le esitetty. Raprtin liitteenä löytyvät määrällisten kysymysten tulskuvit seuraavien taustamuuttajien mukaisesti: krkeakulutyyppi, sukupuli ja ikäryhmä. Krkeakulukhtaisia vertailuja vi kiinnstuksen mukaan kysyä Nyytistä erikseen. Mihin tieta käytetään Kyselyllä saatua tieta käytetään mm: Nstamaan esiin epäkhtia, hulia ja pulmia, jita uudet piskelijat khtaavat uudessa elämäntilanteessaan, uudessa piskeluyhteisössä ja pintjen alittamisessa. Useille uusille piskelijille yhteisten hulien esiin nstamisella pyritään vaikuttamaan siihen, että eri timijat pystyisivät ttamaan nämä entistä paremmin humin timinnassaan. Nstamaan esiin myös sitä, että enimmällä salla uusia piskelijita uusi elämäntilanne n täynnä inta, ila, pärjäämistä sekä luttamusta tulevaisuuteen. Muutkseen kuuluu myös ila ja myönteisiä tunteita, kiinnstusta ja halua tutustua uusiin piskelutvereihin ja mielenkiinta piskeltavaa alaa khtaan. Nrmalisimaan uuden elämäntilanteen mukana tumia pulmia: n nrmaalia ja tavallista, että uudessa elämäntilanteessa khtaa erilaisia haasteita, ngelmia ja stressiä. Rhkaisemaan piskelijita selvittämään saatavilla levat neuvnta- ja tukipalvelut. Neuvja, tukea ja apua saa ja kannattaa hakea mahdllisimman varhain etenkin, js elämäntilanteen muuts ja uuteen speutuminen liittyvä stressi pitkittyy ja vaikuttaa piskelu- ja timintakykyä. Kyselyn kautta tullutta tieta käytetään myös piskelijiden mielenterveyttä edistävän ja mielenterveyden ngelmiin liittyvän ennaltaehkäisevän timinnan kehittämiseen. 4

5 2 Kyselyn tulkset Tulssissa kuvataan ensin vastaajien taustatietja, jnka jälkeen eteneminen tapahtuu kysymysten teema-ryhmittelyn mukaisesti. Ensin käsitellään sitä, miten uudet piskelijat vat kkeneet itsenäisen asumisen. Siinä tarkastellaan asunnn löytymiseen, kdinhitn, uuden paikkakunnan palvelujen löytämiseen ja elämisen kustantamiseen liittyviä kysymyksiä. Seuraavaksi tulssissa tarkastellaan, miltä pintjen alittaminen n tuntunut. Opiskelijat saivat arviida kkemuksiaan ensimmäisten piskelutöiden tekemisestä ja tutustumisesta muihin piskelijihin sekä neuvjen kysymisestä tarvittaessa. Tämän sin jälkeen edetään siihen, miten hyödyllisenä tuutritiminta n kettu sekä kkemuksiin piskelijatapahtumista ja mielipiteisiin alkhlinkäytöstä niissä. Seuraavaksi tulsten esittelyssä edetään piskelijiden kkemuksiin arjessa pärjäämisestä ja masta hyvinvinnista hulehtimisesta. Siinä tarkastellaan piskelijiden arviita masta pystyvyydestään pitää hulta itsestään. Viimeisessä sissa tudaan esiin, millaisia haasteita uudet piskelijat vat khdanneet uudessa elämäntilanteessaan ja minkälaiset uusien piskelijiden päällimmäiset tunteet pintjen alkutaipaleella vat. Yhteenvedssa ktaan yhteen keskeiset tulkset ja phditaan tiedn hyödyntämistä eri timijiden näkökulmista ja mietitään tavitteita tulevaan. 2.1 Keitä kyselyyn vastasi? Vastaajien taustatietja Kyselyyn vastasi yhteensä tasan piskelijaa. Vastaajista 72 % (n=3586) li naisia, 28 % (n=1374) miehiä ja 0,7 % (n=37) ilmitti sukupulensa levan muu. Enin sa vastaajista 51 % (n=2657) li vutiaita vutiaita. Seuraavaksi eniten vastaajia, 23 % (n=1128), li vutiaiden ikäryhmässä. Kuvissa 1 vastaajien ikäryhmät. 5

6 5% 3% 3% 1% 23% 13% alle tai enemmän 53% Kuvi 1. Vastaajien ikäryhmien prsenttisuudet (N=5000) Kyselyyn vastanneista 51 % piskeli ylipistssa, 48 % ammattikrkeakulussa ja 2 % muussa ppilaitksessa. Ylipist-piskelijista eniten vastaajia li Itä-Sumen ylipiststa (16 %), Jyväskylän ylipiststa (15 %) ja Helsingin ylipiststa (14 %). Tampereen ja Turun ylipistista sekä Aalt ylipiststa vastaajia li % kustakin ylipiststa. Ammattikrkeakulupiskelijista eniten vastaajia li Oulun ammattikrkeakulusta (10 %), Turun ammattikrkeakulusta (9 %) ja Metrplia ammattikrkeakulusta (8 %). Vastaajista 4406 (88 %) valitsi vastauskieleksi sumen, 384 (8 %) englannin ja 210 (4 %) rutsin. 2.2 Itsenäinen asuminen ja eläminen Taustaa ja mitä kysyttiin Opintjen alittaminen tu mukanaan suuria elämänmuutksia nurelle aikuiselle. Mni piskelija irtautuu lapsuudenperheestään muuttamalla ensimmäistä kertaa milleen ja vaihtaa asuinpaikkakuntaa pintjen perässä. Itsenäisen elämän alittamiseen liittyy lennaisesti mnia asiita. Asunnn löytyminen n perusedellytys, jtta piskelija vi muuttaa milleen ja kkeilla siipiään. Opiskelijan n myös ttuteltava man kdin hitn, mnesti ensimmäistä kertaa elämässään. Tämän lisäksi edessä n mnien khdalla uuteen asuinympäristöön tai kaupunkiin speutuminen. Omilleen muutt ja itsenäinen asuminen tarkittavat 6

7 mnelle myös taludellista irtaantumista vanhemmistaan, jten mnen muun uuden asian lisäksi n vielä peteltava man taluden hita usein niukalla piskelijabudjetilla. Asumiseen liittyvässä kysymyssuudessa kysyttiin muuttamista lapsuuden kdista piskelujen takia ja mikäli n muuttanut, niin vaihtuik samalla asuinpaikkakunta. Itsenäiseen elämiseen liittyviä asteikkkysymyksiä (1=vaikeaa, 5=helppa) livat: asunnn löytyminen, itsenäisen asumisen alittaminen, kdinhit, uuden paikkakunnan palvelujen löytäminen ja elämisen kustantaminen. Avkysymyksellä kysyttiin lisik piskelija tivnut lisää tukea asumisen suhteen ja millaista tukea. Reilusti yli pulet uusista piskelijista muuttaa pis lapsuuden perheestään piskelujen takia ja heistä lähes jkainen vaihtaa samalla asuinpaikkakuntaa Kyselyyn vastanneista 65 % (n=3255) li muuttanut pis lapsuuden kdistaan piskelujen takia, ja heistä ylivimaisesti enin sa 89 % (n=2889) n samalla myös vaihtanut asuinpaikkakuntaa. Asunnn löytyminen, itsenäisen asuminen ja ktiaskareet sujuvat melk vaivattmasti elämisen kustantaminen haasteellisinta Muutt pis lapsuudenkdista ja uudelle paikkakunnalle vat isja asiita nuren aikuisen elämässä. Silti mnet selviävät näistä mullistuksista hyvin. Muuttaneista piskelijista asunnn löytämisen arvii hieman yllättäen melk helpksi tai helpksi yli 55 % (Kuvi 2). Keskimäärin uudet piskelijat näyttäisivät kkevan itsenäisen elämän alittamisen sujuvan melk vaivattmasti, sillä klme neljässa vastanneista arvii sen levan melk helppa tai helppa. Vain 8 % vastaajista kki itsenäisen elämän alittamisen melk vaikeana tai vaikeana, ja 17 % arvii ettei se le sen enempää helppa kuin vaikeatakaan. Lähes täysin saman lailla vastaajat arviivat ktiaskareiden sujuvan: suurin sa vastanneista arvii kdinhidn levan helppa tai melk helppa ja vain 1 % kki sen levan vaikeaa (Kuvi 2) Uudet piskelijat kkivat, että uuden paikkakunnan palvelujen löytäminen nnistuu melk hyvin, sillä melk helpksi tai helpksi tämän arvii 58 % vastaajista. Melk vaikeana tai vaikeana asian kkee kuitenkin jka seitsemäs uusi piskelija (14 %). (Kuvi 2) Asumisen sujuvuuteen liittyvistä kysymyksistä eniten vaikeuksia kettiin levan elämisen kustantamisessa, jka li helppa vain 8 %:lle ja melk helppa 22 %:lle. Vaikeaa se li 10 % vastanneista ja melk vaikeaa 24 %:lle. Yli klmanneksella vastanneista ei llut asiasta selkeää mielipidettä tai elämisen kustantamisen vaikeutta tai helputta ei kyetty vielä piskelujen alkuvaiheessa arviimaan. (Kuvi 2) 7

8 Asunnn löytyminen 7% 16% 21% 31% 26% Itsenäisen asumisen alittaminen 2% 6% 17% 39% 36% Kdinhit 1% 6% 17% 39% 36% Uuden paikkakunnan palvelujen löytäminen 3% 11% 29% 40% 18% Elämisen kustantaminen 10% 24% 36% 22% 8% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Vaikeaa Melk vaikeaa Siltä väliltä Melk helppa Helppa Kuvi 2. Asumiseen liittyvät haasteet (n=3255) Itsenäisen asumisen alittamista vi helpttaa usean eri tasn timenpiteillä Avkysymykseen Olisitk tivnut lisää tukea asumisen suhteen? Millaista? vastasi 660 kyselyyn sallistunutta. Vastauksista nusi esiin erilaisia lukkia tivtun tuen suhteen. Nämä lukat n jateltu neljän teeman mukaan, sillä perusteella mihin tahn nämä dtukset ensisijaisesti vat khdistuneet. (Taulukk 1) 8

9 Taulukk 1. Tivttu tuki asumisen suhteen. TAHO LUOKKA ESIMERKIKSI Yhteiskunnallinen/ Enemmän rahallista tukea lisää tukia piskelijille palveluntuttajien Tarjuksia ja alennuksia piskelijille lähikaupat ja tas Valmennusta itsenäiseen asumineen palveluntarjajat mukaan Opiskelijabudjettiin spivia tukemaan piskelijita palveluilta preppauskursseja aikuisen elämään muuttapua piskelijahintaan muistilistja kaikista hidettavista asiista Opiskelupaikka Muuttamista ja itsenäistä asumista helpttavaa tieta Tukea asunnn löytämiseen Henkilökhtaista tukihenkilötimintaa tai vertaistuen välittämistä Asunnn välittäjätah / asuntla Enemmän piskelijabudjettiin spivia asuntja Lyhyempi ja selkeämpi prsessi asunnn saamiseksi Uuden asukkaan tervetulativtukset yhteisöön ja naapureihin tutustuttaminen kampus- ja paikkakunnan kartta luent esim. budjetinnista vinkkejä asunnn löytämiseen kenen puleen kääntyä, kun tuntee yksinäisyyttä vertaistuellisen verkkkeskustelun tarjaminen enemmän piskelijaasuntja tai edullisten asuntjen välittäjätahja asunnn hakuprsessi läpinäkyvämmäksi yksityiskhtaiset tiedt kustakin asunnsta enemmän mahdllisuuksia asunnn hakemiseen prukassa Muut piskelijat Tiednvälitys ja tavariden vaiht/st ja/tai myynti tarpeettmien hunekalujen myynti- /vaihtpaikka vanhemmilta piskelijilta vinkkejä itsenäiseen asumiseen tai sluasumiseen Kansainväliset piskelijat mainitsivat samja asiita, jilla asumisen alittamista visi helpttaa kuin muutkin vastaajat. Näiden lisäksi he tivat esille seuraavia tekijöitä: Enemmän hjeita englanniksi: asunnn sisällä (esim. lämmitysjärjestelmän käyttö, ikkuniden avaaminen) yhteisissä tilissa (esim. pesukneiden käyttö tai rskien lajittelu) julkisilla paikilla (esim. rukakaupissa) perusinfrmaati (esim. tieta verkksivuista, palveluntarjajista, hyödyllistä asumistietutta) 9

10 Tukea hunekalujen ja tavariden hankkimiseksi asuntn: paikkja, jista vi halvalla staa esim. edellisten asukkaiden tarpeettmia hunekaluja tieta erilaisista edullisista vaihtehdista enemmän kalustettuja asuntja Tukea kdinhitn: siivuspalvelu asuntihin tiskikne perussiivusvälineet vakivarusteiksi jka asuntn (esim. imuri tai harja) Asunnn saaminen: lyhempi ja selkeämpi prsessi: paikkansapitävät ja tarkat tiedt kuvien kera kustakin asunnsta lyhemmät jntusajat prsessi läpinäkyvämmäksi asunnn yhteishaku kaverin kanssa helpmmaksi 2.3 Opiskelun alittaminen Taustaa ja mitä kysyttiin Mnet piskelujen alittamiseen liittyvät käytännön asiat vivat aiheuttaa päänvaivaa uusille piskelijille. Ensimmäisten piskelutöiden tekeminen vi tuntua alkuun hankalalta. Opintnsa alittavilla uusilla piskelijilla ei välttämättä le selkeää käsitystä krkeakulupiskelun vaatimasta työmäärästä eivätkä mat piskelutekniikat le ehtineet vielä hiutua vaatimustasn mukaisiksi. Erityisesti pintjen alitusvaiheessa, kun kaikki n uutta, tulisi lla tarjlla riittävästi neuvntaa ja hjausta esim. henkilökhtaisen pintsuunnitelman laatimiseen. Uuden piskelijan vi lla vaikea hahmttaa eri tukipalvelujen verksta ja kunkin timijan erityissaamista. Myös krkeakulujen byrkratia vi tuttaa päänvaivaa. Mnille uusille piskelijille vi lla myös epäselvää, mistä tahlta tai keneltä henkilöltä kysyä neuvja pintihin. Opiskelupaikassa kysymyssuudessa kysyttiin asteikkkysymyksillä (1=vaikeaa, 5=helppa) ensimmäisten piskeluhmmien tekemisestä, neuvjen ja pastuksen saamisesta tarvittaessa ja ikean tahn tai henkilön löytämisestä neuvjen kysymiseksi. Avkysymyksellä pyydettiin kertmaan lisik vastaaja kaivannut lisää neuvntaa ja hjausta pintjen alittamisen suhteen ja millaista neuvntaa ja hjausta. Osasta piskeluhmmat tuntuvat alkuun vaikeilta, mutta pastusta ketaan saatavan tarvittaessa ja neuvjen kysymiseksi ikea tahkin löytyy melk hyvin Vastaajista 44 % arvii ensimmäisten piskeluhmmien tekemisen levan melk helppa tai helppa, mutta yli neljännes (26 %) kki nämä melk vaikeana tai vaikeana. Neuvjen ja pastuksen tai pastusta saaminen tarvittaessa kettiin pääsin melk helppna (43 %) ja helppnakin (21 %). Melk vaikeaa tai vaikeaa se li 12 % vastanneista ja neljänneksellä li kkemus, ettei neuvjen ja pastuksen saaminen 10

11 tarvittaessa le llut sen paremmin vaikeaa kuin helppakaan. Lisäksi ikean tahn tai henkilön löytäminen neuvjen kysymiseksi kettiin niin ikään melk vaivattmaksi (52 % vastaajista arvii melk helpksi tai helpksi), vaikka lähes jka viides (19 %) vastaaja kkikin tässä vaikeuksia. 29 % vastanneista arvii asian levan siltä väliltä tai ehkä vielä ei llut tullut eteen tilannetta, jssa lisi tarvinnut lähteä hakemaan spivaa taha tai henkilö kysyäkseen neuvja jhnkin asiaan. (Kuvi 3) Ensimmäisten piskeluhmmien tekeminen 6% 20% 30% 31% 13% Neuvjen ja pastuksen saaminen tarvittaessa 2% 10% 25% 43% 21% Oikean tahn tai henkilön löytäminen neuvjen kysymiseksi 4% 15% 29% 38% 14% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Vaikeaa Melk vaikeaa Siltä väliltä Melk helppa Helppa Kuvi 3. Opiskelujen alittaminen (n=5000) Opiskelun alittamista helpttaisi hjaus pintjen suunnitteluun, rientaativiikn hyvä rganisinti, timivat tukipalvelut ja ryhmäyttäminen Avkysymykseen Olisitk kaivannut lisää neuvntaa ja hjausta pintjen alittamisen suhteen? Millaista? vastasi 973 piskelijaa. Avvastauksista nusi esiin erilaisia lukkia sen suhteen, millaista tukea lisi kaivattu lisää. Lukat n jateltu neljän teeman mukaan, sillä perusteella, millaisiin asiihin dtukset ensisijaisesti vat liittyneet. (Taulukk 2) 11

12 Taulukk 2. Kaivattu neuvnta ja hjaus pintjen alittamisen suhteen. TEEMA LUOKKA ESIMERKIKSI Opintjen suunnittelu ja Enemmän tieta ja hjausta pintjen suunnitteluun tieta kurssivalinnista, eri suuntautumisvaihtehdista ja surittaminen Enemmän tukea käytännön uramahdllisuuksista piskeluun tukea uusien Tiveita HOPS-keskusteluille piskelutekniikiden Enemmän henkilökhtaisen haltuunttn tilanteen humiivaa tukea HOPS-keskustelut Kurssikäytäntöjen timivuuteen syvällisempiä ja nykyistä panstamista aiemmin tukea mnimut-piskeluun tai piskeluun haastavassa elämäntilanteessa arviintiperustelujen ja kurssikäytäntöjen selkeä läpikäyminen yhdessä Orientaativiikn rganisinti ja sisältö Opiskelupaikan tukipalvelut Orientitumista j ennen varsinaista rientaativiikka Orientaativiikn rganisinnin, temmn ja sisällön hulellinen phdinta Timinta rientaativiikn jälkeen Tuutrintia enemmän ja pidempään Paikkansapitävää, keskenään yhdenmukaista ja tarpeeksi yksityiskhtaista tieta erilaisista asiista Hyvä asenne ja palvelualttius hyödyllistä materiaalia visi jakaa j hyväksymiskirjeen jälkeen mitä asiita esitetään, millä tavalla ja millin kannattaisi miettiä, jtta rientaativiikk lisi selkeä ja jhdnmukainen kknaisuus rientaativiikn tieta ja materiaalia kttuna esim. verkksivuille tai esitteeseen, jhn vi myöhemminkin palata tutr-pettajat enemmän mukaan alun rientintiin tuutreita enemmän ja käytettävissä pidemmän aikaa parempi infrmaatinkulku henkilöstön välillä kärsivällisyyttä ja alttiutta avustaa alkupäivien jälkeenkin Yhteisöllisyys Yhteisöllisyyden lisäämistä man pintryhmän tunteja j heti alussa vertaistukiryhmiä alittaville piskelijille neuvja verkstitumiseen muidenkin kuin smekanavien käyttö yhteydenpitn muiden alittavien piskelijiden kanssa 12

13 Englanninkieliset vastaajat tivivat lisäksi tieta ylipäänsä piskelusta Sumessa (piskelut ja piskelijakulttuuri), jhdantseminaari /-luent /-työpaja piskelusta Sumessa ja, että rekisteröityminen nnistuisi j ktimaasta. 2.4 Tisiin tutustuminen ja ryhmäytyminen Taustaa ja mitä kysyttiin Paitsi pintihin ja piskeluun liittyvät asiat, myös muunlaiset uuteen elämäntilanteeseen liittyvät phdinnat vat ajankhtaisia. Yksi keskeisimmistä kysymyksistä n tisiin piskelijakavereihin tutustuminen ja ssiaalisiin ryhmiin mukaan pääseminen. Usea uusi piskelija alittaa piskelut täysin uudessa ja vieraassa ssiaalisessa timintaympäristössä, yksin vailla lemassa levia tuttavuus- ja ystävyyssuhteita. Mnelle nurelle aikuiselle uuden elämävaiheen suurimmat dtukset ja tiveet liittyvätkin erityisesti uusien ihmissuhteiden slmimiseen ja man aikuisen elämän ssiaalisen kanssakäymisen alittamiseen. Ensimmäiset päivät ja viikt uudessa yhteisössä vat usein merkittävimpiä tisiin tutustumisessa, kaverisuhteiden lumisessa ja kkemuksen syntymiseen siitä, että kuuluu jukkn. Erityisesti ylipistjen kurssimainen piskelu ja massaluennt sekä akateemisen vapauden ja itsenäisen pärjäämisen kulttuuri eivät parhaalla mahdllisella tavalla tue tisiin tutustumista ja ryhmäytymistä. Tässä kysymyssissa vastaajia pyydettiin arvimaan asteikkkysymyksillä (1=vaikeaa, 5=helppa) miten he vat kkeneet tutustumisen muihin yksittäisiin piskelijihin, ja prukihin tai ryhmiin mukaan pääsemisen. Avkysymyksellä pyydettiin kertmaan, mikä vastaajan mielestä n helpttanut tai vaikeuttanut muihin tutustumista. Mnelta tutustuminen piskelukavereihin ja ryhmiin mukaan pääseminen sujuu vaivatta - vaikeana nämä kkee silti keskimäärin jka kuudes uusi piskelija Melk helpksi tai helpksi muihin yksittäisiin piskelijihin tutustumisen arvii 65 % vastanneista, kun melk vaikeaksi tai vaikeaksi tutustumisen kki 15 % vastaajista. Prukihin tai ryhmiin mukaan pääsemisen arvii melk helpksi tai helpksi 56 % vastaajista ja melk vaikeaa tai vaikeaa se li 20 %:lle. (Kuvi 4) 13

14 Tutustuminen muihin yksittäisiin piskelijihin 4% 11% 20% 39% 26% Prukihin tai ryhmiin mukaan pääseminen 6% 14% 24% 34% 22% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Vaikeaa Melk vaikeaa Siltä väliltä Melk helppa Helppa Kuvi 4. Muihin tutustuminen ja ryhmiin mukaan pääseminen (n=5000) Tisiin tutustumista ja ryhmiin mukaan pääsemistä helpttavat ja vaikeuttavat samat tekijät aina masta persnallisuudesta tuutreiden timintaan Avkysymykseen Mikä n helpttanut tai vaikeuttanut muihin tutustumista? vastasi yhteensä 2003 kyselyyn vastannutta. Vastauksissa tutustumista ja ryhmiin pääsyä helpttaneet ja vaikeuttaneet tekijät n lukiteltavissa kahdeksaan eri tekijään. (Taulukk 3) Taulukk 3. Tisiin tutustumista ja ryhmiin pääsemistä helpttaneet ja vaikeuttaneet tekijät. HELPOTTANUT 1. Opiskelijaan itseensä liittyvät tekijät Oma persnallisuus / lunteenpiirteet Oma asenne / suhtautuminen Alitteellinen ja aktiivinen ma timinta Oma elämänhistria ja kkemukset ryhmissä lemisesta VAIKEUTTANUT 1. Opiskelijaan itseensä liittyvät tekijät Oma persnallisuus / lunteenpiirteet Oma asenne / suhtautuminen Ssiaalisten tilanteiden nstattamat erityispiirteet Oma elämäntilanne tai asuinpaikka Terveydentilaan liittyvät asiat Aiemmat kkemukset ryhmistä tai ssiaalisista tilanteista Knkreettiset asiat - pissal rientaatijakslta tai alkutapahtumista - ei mista älypuhelinta 14

15 2. Tuutrit Tuutreiden järjestämä hjelma Tuutreiden aktiivisuus ja lähestyttävyys Tuutrryhmien hyvä rganisinti 3. Ryhmäjak ja ryhmäyttäminen Ryhmän minaisuudet tukivat tutustumista Ryhmissä tehdyt asiat tukivat tutustumista 4. Muihin piskelijihin liittyvät tekijät Muiden suhtautuminen, persnallisuus ja laaja ikäjaukauma Uusien tuttavuuksien myötä löytyneet uudet kntaktit Opiskelukavereiden tekemät esittelyvidet 5. Kettu samankaltaisuus muiden kanssa Jaettu minaisuus tai samanhenkisyys Jaettu tilanne Jaettu suhtautuminen 6. Vapaa-ajan tapahtumat Erilaiset tapahtumat ja riittävä määrä niitä Pidempään piskelleiden aktiivinen timinta tapahtumissa 7. Opiskelu itsessään Erilaiset tutustumista tukevat piskelumudt Opiskelupaikan ilmapiiri, tuki ja tavitteellinen ryhmäyttäyminen Pieni ppiaine 8. Käytännön asiat Extraviestintäkanavat smen mudssa Onnistunut rientaatijaks Spivat tilat matalan kynnyksen hengailuun ja tutustumiseen J lemassalevat kntaktit piskelupaikassa - jäi ilman ikeankkista haalaria - kulurukailun väliinjättäminen kustannussyistä 2. Tuutrit Tuutritiminnan sisältö ei edesauttanut tisiin tutustumista Tuutritimintaa ei llut riittävästi tai lainkaan 3. Ryhmäjak ja ryhmäyttäminen Ryhmäjak ylipäänsä eriyttää ihmisiä tisistaan Ryhmän minaisuudet eivät tukeneet tutustumista Ryhmissä tehdyt asiat eivät tukeneet tutustumista 4. Muihin piskelijihin liittyvät tekijät Muiden suhtautuminen ja persnallisuus Eri kieli Mnilla n j tarvitsemansa kaverisuhteet Kaikki asuvat eri paikkakunnilla 5. Kettu erilaisuus suhteessa muihin Eriyttävä minaisuus tai erihenkisyys Erilainen tilanne 6. Vapaa-ajan tapahtumat Tapahtumien sisältö Tapahtumien ajankhta Puutteellinen tiedttaminen 7. Opiskelu itsessään Opiskelumudt eivät tue tisiin tutustumista Mudstettujen ryhmien liika staattisuus tai tisaalta jatkuva vaihtaminen ryhmästä tiseen Opiskelujen vaativuus ja vähäinen vapaa-aika Negatiivinen ilmapiiri 8. Käytännön asiat Orientaativiikn puutteellisuus Yhteisen hengailupaikan puuttuminen Englanninkieliseen kyselyyn vastanneet kansanväliset piskelijat nstivat samja helpttavia ja vaikeuttavia tekijöitä esille kuin muutkin vastaajat. Lisäksi he mainitsivat helpttavina tekijöinä tisiin tutustumisessa ja ryhmiin mukaan pääsemisessä sen, että yhteinen kieli löytyy, kska kaikki saavat englantia, ystävällisen ja epämudllisen ilmapiiriin ja tisten vaiht-piskelijiden tuen. Vaikeuttavina tekijöinä he tivat esille kulttuurin erilaisuuden, etnisen syrjinnän, kielimuurin ja sen, 15

16 että heille n syntynyt vaikutelma siitä, etteivät sumalaiset piskelijat le kiinnstuneita tutustumaan kansainvälisiin piskelijihin. 2.5 Tuutritiminta Taustaa ja mitä kysyttiin Tuutreilla n tärkeä rli uusien piskelijiden integrimisessa pintihin ja taln taville. Tuutrit antavat hjausta sekä neuvntaa käytännön asiissa ja he pitävät uuden piskelijan ajan tasalla mnista tärkeistä tapahtumista ja hidettavista asiista. Aktiiviset, huminttavaiset ja mukaan kannustavat tuutrit vivat tarjta krvaamattman tuen uusille piskelijille. Myös uusien piskelijiden tutustuminen tisiinsa ja muihin piskelijihin tapahtuu mnesti tuutreiden välityksellä. Opiskelukavereihin tutustuminen helpttaa arkea krkeakulussa ja lu tukiverksta, jnka kanssa jakaa yhteisiä kkemuksia. Tuutreiden krdinima timinta ja erilaisiin tapahtumiin sallistuminen tuutriryhmittäin edesauttavat uusien ihmissuhteiden slmimista. Tuutreilla n usein merkittävä rli siinä, miten hyvin uusi piskelija pääsee saksi muuta prukkaa. Uusien piskelijiden näkemystä tuutritiminnan hyödyllisyydestä pintjen alittamisessa ja käytännön asiissa sekä uusiin piskelukavereihin tutustumisessa kysyttiin asteikkkysymyksillä (1=ei lainkaan hyödyllistä ja tärkeää, 5=erittäin hyödyllistä ja tärkeää). Tuutritiminta merkityksellistä pintjen alittamisessa ja piskelukavereihin tutustumisessa Opintjen alittamisessa ja käytännön asiissa tuutritiminta n valtasan vastaajista mielestä hyvin tärkeää ja hyödyllistä, sillä lähes pulet (45 %) arvii sen levan erittäin tärkeää ja hyödyllistä ja 31 % melk hyödyllistä ja tärkeää. Vain alle 10 % vastaajista ei kkenut tuutritimintaa niin merkityksellisenä näissä kysymyksissä. Niin ikään piskelukavereihin tutustumisessa tuutritiminnalla kettiin levan merkittävä rli: 68 % mielestä tuutritiminta li tutustumisessa melk tai erittäin hyödyllistä ja tärkeää. Vastaajista 14 % arvii, ettei tuutreilla le tisiin tutustumisessa kvinkaan tärkeää rlia. (Kuvi 5) 16

17 Opintjen alittamisessa ja käytännön asiissa 3% 6% 15% 31% 45% Uusiin piskelukavereihin tutustumisessa 5% 9% 18% 30% 38% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Ei lainkaan hyödyllistä ja tärkeää Erittäin hyödyllistä ja tärkeää Kuvi 5. Tuutritiminnan hyödyllisyys ja tärkeys. 2.6 Opiskelijatapahtumat Taustaa ja mitä kysyttiin Järjestetyt piskelijatapahtumat vat tärkeä sa piskelijakulttuuria. Ne luvat mahdllisuuden piskelijiden khtaamiselle ja tutustumiselle, yhteiselle hauskanpidlle ja jukkn kuulumisen sekä yhteisöllisyyden vahvistumiselle. Opiskelijatapahtumia n erilaisia, ja niiden sisältö sekä tiheys vi vaihdella suurestikin järjestäjästä riippuen. Tapahtumissa alkhlinkäyttö n jk sallittua tai asiaan kuuluvaa tai sitten kyseessä vi lla alkhlitn tapahtuma. Uusien piskelijiden kkemuksia piskelijatapahtumista (fuksiaiset, lukuvuden alitusbileet yms.) kysyttiin mnivalintakysymyksellä, jssa vastaaja valitsisi yhden spivimman vaihtehdn. Vaihtehdt livat: Ihan parasta piskelijaelämässä - kuuluvat piskelukulttuuriin Hauskaa ja kivaa yhteistä ajanvietta Ihan k tapa viettää aikaa Turhalta Ahdistavalta En le sallistunut Mikäli vastaaja valitsi vaihtehdn En le sallistunut vastaaja pyydettiin kertmaan avvastauksella miksi ei le sallistunut. 17

18 Lisäksi kysyttiin suhtautumisesta alkhlinkäyttöön piskelijatapahtumissa mnivalintakysymyksellä, jssa vastaajalla li mahdllisuus valita yksi-klme mielestään parhaiten spivaa väittämää. Väittämiä li yhteensä 21, jtka käsittivät yhtä mnta pulesta, vastaan ja neutraalia väittämää sattumanvaraisessa järjestyksessä. Mukana li vielä väittämä jku muu ja mahdllisuus avvastauksena täydentää mikä. Kuvissa 7 väittämät vat siinä järjestyksessä kuin ne kyselyssä livat. Alkhlin käyttöön liittyen kysymyssi sisälsi vielä avkysymyksen Haluatk sana vielä jtakin alkhlinkäytöstä piskelijatapahtumissa? Opiskelijatapahtumat enimmäkseen hauskaa yhteistä ajanvietta Vastaajista 40 % mielestä piskelijatapahtumat vat hauskaa ja kivaa yhteistä ajanvietta ja seuraavaksi susituin vastausvaihteht li ihan parasta piskelijaelämässä kuuluvat piskelukulttuuriin, jnka valitsi 23 % vastaajista. Ihan k ne livat 14 %:lle ja vain yhteensä 6 % kki ne ahdistavana tai turhana. Sen sijaan peräti 17 % eli nin jka kuudes ei llut sallistunut niihin lainkaan. (Kuvi 6) Ahdistavalta 4 % En le sallistunut 17 % Ihan parasta piskelijaelämässä - kuuluvat piskelukulttuuriin 23 % Turhalta 2 % Ihan k tapa viettää aikaa 14 % Hauskaa ja kivaa yhteistä ajanvietta 40 % Kuvi 6. Miltä piskelijatapahtumat vat tuntuneet (n=5000) 18

19 Opiskelijatapahtumat eivät kaikkia kiinnsta eivätkä kaikki halua tai pysty niihin sallistumaan Mikäli edellisessä kysymyksessä valitsi vaihtehdn En le sallistunut vastaaja hjautui vastaamaan avkysymykseen Miksi et le sallistunut piskelijatapahtumiin?. Kysymykseen vastasi 733 piskelijaa. Syitä sallistumattmuuteen n useita ja tämän aineistn mukaan ne näyttäisivät liittyvän piskelijaan itseensä, piskelijatapahtumiin ja muiden piskelijiden timintaan. (Taulukk 4) Taulukk 4. Syitä, miksi ei le sallistunut järjestettyihin piskelijatapahtumiin TEEMA LUOKKA ESIMERKIKSI Opiskelijaan itseensä Oma elämäntilanne perhe, työ, sairastelu liittyvät tekijät Oma persna / vakaumus / tervydentila n kasvanut j yli piskelijatapahtumista Oma aikataulu liian uj Kiinnstuksen tai viihtyy paremmin yksin mtivaatin puute ilta- ja yöpaintteiset Aiemmat kkemukset tapahtumat eivät svi Erilaisuus suhteessa muihin erilainen käsitys hauskasta piskelijihin n j entuudestaan laaja Rahatilanne tai asuinpaikka ystäväpiiri Ei le kaveria, jnka kanssa aiemmissa pinissa j mennä kertaalleen kettuja hunja muistja biletapahtumista ei käytä alkhlia asuu kaukana ei le ylimääräistä rahaa Opiskelijatapahtumiin liittyvät tekijät Muiden piskelijiden timinta Tapahtumien sisältö Riittämätön tiedtus Ajankhta ja paikka Käytännön asiita - liput lleet lppuunmyytyjä - tapahtumat vaatineet sallistumista ryhmissä Ryhmäytyneet kuppikunniksi Käyttäytyvät hunsti tapahtumissa hjelma ei hukuttele alkhlinkäyttö päärlisa sallistujien nlaaminen leikin varjlla tapahtumat khdennettu nuremmille infrmaati ei kulje hyvin tiet jaetaan viimetipassa arkisin ja myöhään järjestettävät tapahtumat stkevat muuta elämää järjetään pelkästään baareissa muut vat ehtineet j ryhmäytyä k. piskelijaa ei le pyydetty mukaan ihmiset juvat liikaa tapahtumissa eikä heidän käytöstään jaksa 19

20 Paljnk alkhlia käyttää piskelijatapahtumissa n jkaisen ma asia Alkhlin käyttöä piskelijatapahtumissa kskevista väittämistä vastaaja sai valita yksi klme mielestään parhaiten spivaa. Yhteensä väittämiä valittiin 14057, jka tarkittaa 2,8 valittua väittämää vastaajaa khden (n=5000). Enin sa valitsi klme väittämää ja lput kaksi tai yhden väittämän. Osuvimmaksi valittiin Se, paljnk käyttää alkhlia tapahtumissa, n jkaisen ma asia, jka keräisi yhteensä 2342 valintaa, mikä n 47 % kaikista valituista väittämistä (n=14057). Seuraavaksi spivammaksi valittiin väittämä Alkhlinkäyttö spii tisiin tapahtumiin paremmin kuin tisiin 32 % suudella kaikista valituista väittämistä. Myös väittämä Alkhlinkäyttö ei saisi lla päärlissa spi vastaajien näkemyksiin hyvin keräten 1397 valintaa (28 %). Vastaajat livat kaikista vähiten sitä mieltä, että Alkhlia käytetään aivan liian vähän, jka keräsi vain 22 valintaa. Väittämä Alkhliin kannustavia tapahtumia tulisi lla enemmän ei myöskään sunut yksiin vastaajien näkemysten kanssa, sillä tämä valittiin 23 kertaa (1 % valitusta väittämistä). (Kuvi 7) Väittämä lkm % suus Alkhlin käyttö n hauskaa % Alkhlinkäyttö lisää ulkpulisuuden tunnetta ja prukasta syrjäytymistä % Alkhlinkäyttö spii tisiin tapahtumiin paremmin kuin tisiin % Se, paljnk käyttää alkhlia tapahtumissa, n jkaisen ma asia % Alkhlinkäyttö kuuluu piskelijakulttuuriin % Alkhlinkäyttö tapahtumissa verttaa kukkara liikaa % Alkhlinkäyttö tapahtumissa n ihan spivaa % Alkhlinkäyttö viivästyttää pintja % Alkhlinkäyttö tuntuu turhalta % Enemmistö saa alkhlin khtuukäytön % Alkhlia käytetään aivan liian vähän. 22 0% Alkhlinkäyttöön painstetaan % Alkhlinkäyttö ei saisi lla päärlissa % Alkhlia käytetään aivan liikaa % Alkhlinkäyttö vaihtelee piskelualasta ja -paikasta tiseen % Alkhlinkäyttöön kannustavia tapahtumia tulisi lla enemmän. 23 1% Tapahtumien hjelmissa ja järjestelyissä ei teta humin ihmisiä, jtka eivät käytä alkhlia % Alkhlinkäyttö auttaa muihin tutustumisessa % Opiskelijakulttuuri köyhtyy, kun alkhlinkäyttö n pääsassa % Alkhlinkäyttö rentuttaa % En le kkenut painstusta alkhlinkäyttöön % Jkin muu, mikä 69 1% Kuvi 7. Mielipiteitä alkhlin käytöstä piskelijatapahtumissa (vastanneita 5000) 20

21 Vastausvaihtehdn jkin muu, mikä valitsi yhteensä 69 vastaajaa. Tavallisimmat vastaukset tässä livat, se että ei le sallistunut piskelijatapahtumiin ja, että ei itse käytä alkhlia lainkaan. Muita mainintja livat: alkhlittmia tapahtumia tulisi lla enemmän: yhtä paljn kuin muitakin tapahtumia, alkhlin kuuluminen pikkeuksetta jkaiseen tapahtumaan ahdistaa, humalaiset pelttavat, tapahtumat ja alkhli vat mukavaa vastapaina piskeluille ja spivissa määrin mukavaa. Nähtiin myös, että lisää keskieurppalaista jumakulttuuria Sumeen: alkhli ihan tavallinen juma, jta nautitaan khtuudella. Alkhlin käyttö piskelijatapahtumissa jakaa mielipiteitä tapahtumien sisältöön ja paikkaan hyvä kiinnittää humiita Avkysymykseen Haluatk sana vielä jtakin alkhlin käytöstä piskelijatapahtumissa? vastasi 831 kyselyyn vastannutta. Näkemykset vaihtelivat melk lailla, mutta yleisesti ttaen vastauksissa krstui kahtiajakisuus: tisaalta nähdään, että yksilöllä n valta ja ikeus päättää käyttääkö alkhlia ja missä määrin, mutta tisaalta nähdään, että vallitseva nrmi ja ssiaalinen paine hjaa piskelijita kuitenkin enemmän alkhlinkäyttöön. Mnien mielestä varsinaista painstusta jumiseen n melk vähän, mutta epäsuria vihjeitä ja kannustusta alkhlinkäyttöön sitäkin enemmän. Alkhlinkäyttö vaihtelee paljn: kulusta tiseen, pääaineesta tiseen, tapahtumasta tiseen, Tapahtumien hjelma teennäistä, ja siksi n jutava vidakseen sallistua, Tapahtumat rakennettu alkhlin varaan, vaikka alkhlittmuus sallitaankin, Alkhlinkäyttö k, mutta överikäyttäjät latistavat tunnelman Osan mielestä alkhlia käytetään aivan liian paljn piskelijatapahtumissa ja se hallitsee liikaa tapahtumien sisältöä. Liian mnet tapahtumat keskittyvät vain alkhliin, Rankkaa rahallisesti, terveydelle ja piskelulle, Alkhli eristää ihmisryhmiä tisistaan ja kukaan ei tutustu syvällisemmin tisiinsa, Syrjäytyy ja jää ulkpulella kun ei halua sallistua ryyppäystapahtumiin Osan mielestä taas alkhlin käyttö piskelijatapahtumissa n k, sen katstaan kuuluvan asiaan ja siitä n myös hyötyä. Heittäytyminen tehtäviin nnistuu alkhlin avulla, Tisiin tutustuu paremmin, Alkhlillisissa tapahtumissa n paljn prukkaa, jllin n helpp tavata kivjakin ihmisiä Osalla vastaajista li tiveita ja tarpeita siitä, mihin suuntaan tapahtumia tulisi jatkssa kehittää. (Taulukk 5) 21

22 Taulukk 5. Mitä pitäisi tehdä tisin, piskelijiden ehdtuksia. Päihteettömyyteen kannustaminen/ jumattmuuden nrmalisiminen Tapahtumien sisältöön/hjelmaan ja paikkaan tulee kiinnittää humita Opiskelijiden erilaiset elämäntilanteet ja tiveet humiitava Alkhlillisissa tapahtumissa humiitavaa Päihteettömyyttä pitäisi mainstaa ja siihen kannustaa enemmän. Alkhlittmia tapahtumia enemmän. Alkhlittmia jumavaihtehtja lisää tapahtumiin. Alkhlittmista tapahtumista tulisi tiedttaa yhtä paljn kuin muistakin. Alkhlin rlia tulisi vähentää, kska mni ei sallistu liiallisen käytön takia. Alkhli sivurliin ja saksi vain jitakin tapahtumia. Alkhlinkäyttö tulisi rajata vain illan lppubileisiin. piskelijajärjestöjen resursseja enemmän muuhun kuin biletykseen Tapahtuman hjelman ei tule kannustaa jumiseen. Jumapassit pis. Haalarimerkkien luvutus jssakin muualla kuin baarissa Tapahtumien palkinnt muutakin kuin alkhlia. Tapahtumien hjelma sellaiseksi, että jumattmat eivät tule nlatuiksi tai selvästi ertetuiksi. Tapahtumapaikkjen melutasn ja ahtauteen kannattaisi kiinnittää humita Tapahtumia muualla kuin baareissa Ohjelman ei tule kannustaa/ pakttaa tisia jumaan enemmän kuin tisia (esim. miehiä jumaan naisia enemmän). Tapahtumia muullinkin kuin keskellä viikka ja myöhään Enemmän humin piskelijat jtka eivät halua juda. Erilaisia tapahtumia, esim: piknikit, urheilutapahtumat, saunaillat, namiappr, seikkailu ja temppuradat, kahvilaappr Omalla autlla kulkevat piskelijat paremmin humin Baareissa juminen kallista: illanviettpaikka, jhn visi tuda mat jumat. Enemmän jumiseen keskittyviä bileitä Opiskelija-alennukset jumien hintihin. 2.7 Arjen hyvinvinnista hulehtiminen Taustaa ja mitä kysyttiin Jaksamista ja piskelukykyä (piskelijan työkyky) tukevat mnet asiat kuten piskeluympäristö, piskelutaidt ja petustiminta, mutta kantavin kivijalka n mat vimavarat arjen- ja elämänhallintataidt, itsetuntemus ja kyky ylläpitää maa terveyttä ja hyvinvintia. Hyvinvinti rakentuu arjessa: arjen rutiineista ja rytmistä, vapaa-ajan ja piskelun/työn tasapainsta, ja ssiaalisista suhteista. Mnelle uudelle piskelijalle piskelujen alittamisen myötä siirtyminen uuteen elämänvaiheeseen ja itsenäiseen elämiseen tarkittaa myös isja muutksia arjessa. Ajanhallinta ja stressinhallinta taidt nusevat mnella keskiöön uuden mannäköisen hyvän arjen rakentamisessa. Arjen hyvinvintiin liittyy keskeisesti myös kyky humata myönteisiä asiita ja ajatella myönteisesti. Saminkyky slmia uusia tuttavuus- ja ystävyyssuhteita 22

23 sekä pyrkiä khti tavitteita ja saavuttaa niitä, vat keskeisiä hyvinvinnin ja elämänhallinnan kkemuksen kannalta. Tässä kysymyssissa vastaajia pyydettiin arviimaan maa pystyvyyden kkemustaan asteikkkysymyksillä (1=en pysty lainkaan, 5=pystyn hyvin varmasti) ajankäytön hallinnassa, tasapainn ylläpitämisessä pintjen, työn ja vapaa-ajan välillä, stressin tunnistamisessa, mukavien hetkien humaamisessa, uusien tuttavien ja ystävien saamisessa, ja terveyteen vaikuttavien elämäntapjen hulehtimisessa. Avkysymyksenä kysyttiin minkä asian vastaaja kkee keskeisimpänä haasteena uutena piskelijana, uudessa elämäntilanteessa. Uudet piskelijat kykenevät ylläpitämään arjen hyvinvintiaan melk hyvin Ajankäytön suunnittelussa ja hallitsemassa pystyviä kki levansa yli pulet (55%) vastaajista, kun taas 12 % kki kykynsä tässä hunnlaiseksi. Yli klmassa (34 %) ei kyennyt arviimaan maa pystyvyyttään suuntaan tai tiseen ajankäytön suunnittelun ja hallinnan salta. Epävarmimpia suhteessa maan pystyvyyteen ltiin tasapainn ylläpitämisessä pintjen, työssäkäynnin ja vapaa-ajan välillä, jssa vain alle 9 % uski varmasti pystyvänsä ylläpitämään tasapaina ja 40 % arvii tdennäköisesti pystyvänsä. 16 % vastaajista piti kykyjänsä heikhkina tasapainn ylläpitämisessä. Ihan varmja pystyvyydestään ja pystymättömyydestään li tässä kysymyksessä eniten eli siltä väliltä vaihtehdn valitsi yli klmassa (36 %) vastaajista. Stressaantuneisuuden tunnistamisen suhteen uudet piskelijat arviivat levansa hyvin pystyviä, sillä suurin sa, 66 %, uski maavansa kyvyt stressin tunnistamiseen kun taas 10 % vastaajista pystyvyysarvi li heikhk. 24 % vastaajista valitsi siltä väliltä vaihtehdn. Vastaajat kykenevät hyvin humaamaan päivittäisiä pieniä hyvä hetkiä, sillä 28 % arvii pystyvänsä tähän aivan varmasti ja 44 % taksui kyllä pystyvänsä. Tähän kysymykseen li suhteellisen helppa valita pystyvyyttään kuvaavin vaihteht, sillä alle 20 % valitsi pulivälin vaihtehdn. Vain 9 % kki mat kykynsä päivittäisten pienien hetkien humaamiseen hunksi ja 19 % ei arviinut levansa sen enempää pystyvä kuin pystymätönkään. Oma pystyvyys uusien tuttavien ja ystävien saamiseen arviitiin hyväksi (62 %), 11 %:lla pystyvyyskkemus tässä jäi hunhkksi ja 2 % arvii, ettei le lainkaan pystyvä saamaan uusia tuttavia ja ystäviä. Neljässa vastaajista valitsi pulivälin vaihtehdn. Vastaajista 55 % arvii kykenevänsä hulehtimaan terveyteen vaikuttavista elämäntavista, kun 15 % arvii pystyvyytensä heikksi tässä suhteessa. Lähes klmassa (31 %) vastaajista ei arviinut pystyvyyttään terveyteen vaikuttavista elämäntavista hulehtimisessa sen paremmin hyväksi kuin hunksikaan. (Kuvi 8) 23

24 Kuinka hyvin pystyt suunnittelemaan ja hallitsemaan ajankäyttöäsi? 1% 11% 34% 43% 12% ylläpitämään tasapaina pintjen, työssäkäynnin ja vapaa-ajan välillä? 2% 14% 36% 40% 9% tunnistamaan stressaantuneisuuttasi? 1% 9% 24% 47% 19% humaamaan päivittäisiä pieniä hyviä hetkiä? 1% 8% 19% 44% 28% saamaan uusia tuttavia ja ystäviä? 2% 11% 25% 42% 20% hulehtimaan terveyteen vaikuttavista elämäntavistasi, kuten riittävästä levsta, liikunnasta ja ravitsemuksesta? 2% 13% 31% 40% 15% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% En pysty lainkaan En ehkä pysty Siltä väliltä Pystyn Pystyn hyvin varmasti Kuvi 8. Pystyvyys arjen hyvinvinnin ylläpitämiseen (n=5000) 2.8 Keskeisimmät haasteet uudessa elämäntilanteessa ja päällimmäiset tunteet piskelujen alussa Viimeisissä avkysymyksissä vastaajia pyydettiin kuvailemaan keskeisimmiksi kkemiaan haasteita uutena piskelijana ja uudessa elämäntilanteessa sekä tisella kysymyksellä kuvaamaan yhdellä sanalla päällimmäistä tunnetaan pintjen alussa. Ihan kyselyn lpussa vastaajille annettiin vielä mahdllisuus tuda esille, mitä vielä haluaisi sana. 24

25 Uuteen elämäntilanteeseen speutuminen kuluttaa piskelijan vimavarja Kysymykseen uuden elämäntilanteen keskeisimmistä haasteista vastasi 2547 kyselyyn sallistunutta uutta piskelijaa. Vastauksista nusi esiin useampia erilaisia teemja, jihin keskeisimmät haasteet uutena piskelijana liittyvät. Vahvimmin krstui speutuminen uuteen elämäntilanteeseen ja itsenäiseen pärjäämiseen. (Taulukk 6) Taulukk 6. Uuden elämäntilanteen keskeisimmät haasteet. TEEMA LUOKKA ESIMERKIKSI Uuteen elämäntilanteeseen Tasapainn löytäminen elämän eri sa-alueiden välille piskelujen, työn, perheelämän ja vapaa-ajan speutuminen Ajankäyttö ja asiiden pririsinti yhteensvittaminen Uudenlaisen rytmin löytäminen ja arjen sujuvuus valintjen tekeminen eri asiiden välillä Uusiin asiihin tttuminen ja speutuminen ajan riittävyys kaikkeen tekemiseen Itsenäisyyteen ja vastuuseen suhtautuminen speutuminen akateemiseen vapauteen lukuisiin muutksiin tttuminen uuden tiedn maksuminen uudenlaiseen arkeen speutuminen n peteltava tekemään kaikki itse Arjen asiat Rahjen riittävyys ja ikeanlainen käyttö Terveellisistä elämäntavista hulehtiminen: uni, liikunta ja ravitsemus Oma jaksaminen Riittävä vapaa-aika ja rentutuminen Omasta hyvinvinnista hulehtiminen Stressi ja sen hallinta kaikki terveellinen n kallista selviytyminen kaikista kustannuksista rahankäytön suunnittelu riittävän levn ja unen turvaaminen kaiken uuden keskellä liikkumiselle ei jää aikaa terveellinen ruka maksaa liikaa vapaa-aikaa ei le riittävästi rentutuessa tuntee syyllisyyttä kaikesta siitä, mitä pitäisi lla tekemässä kaikkeen muuhun pitäisi panstaa paitsi itseensä mnet asiat stressaavat nyt ja tulevaisuuden suhteet Opiskelu Työmäärästä selviytyminen Oikeanlaisten tekniikiden kehittäminen ja itsekuri Oikeanlaisten valintjen tekeminen 25 piskelutehtävät vat vaativia uudenlaiseen piskeluun tttuminen ikeiden kurssivalintjen tekeminen

26 Opinnissa nnistuminen hyvin ja työllistyminen Mtivaati- ja keskittymisvaikeudet Ssiaaliset suhteet Uusien ystävyyssuhteiden luminen ja vanhista kiinnipitäminen Yksinäisyys Terveys Masennus, ahdistus Fyysinen terveys työmäärä hyvien arvsanjen saamiseksi töiden löytäminen petustahti ei le spiva ja siksi vaikea ylläpitää mtivaatita paikallaan leminen ja keskittyminen n vaikeaa muihin tutustuminen tdellisen ystävän saaminen laajan ssiaalisen verkstn hankkiminen riittävästi aikaa panstaa myös vanhihin ystävyyssuhteisiin yksinäisyys hulettaa Uusilla piskelijilla päällimmäiset tunteet enimmäkseen psitiivisia Päällimmäistä tunnetta kskevaan kysymykseen li 3582 vastaajaa. Laadullisesta aineiststa etsittiin samat maininnat, laskettiin ne ja maininnista mudstettiin kategriat psitiiviset, negatiiviset ja neutraalit päällimmäiset tunteet. Edellä mainittuihin kategriihin spimattmat maininnat jätettiin yksittäisinä mainintina hajamainintihin ja analyysin ulkpulelle. Selvästi eniten mainintja, 38 % (n=1876), li psitiivisten päällimmäisten tunteiden kategriassa. Innstunut kuvasi päällimmäistä tunnetta peräti 597 vastaajan mielestä ja mukavana, kivana tai mahtavana pintjen alitusta kuvasi 397 vastaajaa. Paljn mainintja saivat myös mtivitunut (158) mainintaa ja dttava (139). Negatiivisten päällimmäisten tunteiden kategriaan sijittui yhteensä 954 tunnetta kuvaavaa sanaa (19 %). Tavallisimmat maininnat livat sekavaa (199), jännittynyt (188), stressaantunut (134) ja ahdistunut (119). Neutraaleja mainintja tai mainintja, jtka eivät varsinaisesti le tunnetta kuvaavia adjektiiveja, li 367 (7 %). Tällaisia livat hämmentävää (150), jännittävää tai jännää (102) ja k (47). Suurin sa vastaajista kerti levansa ilinen ja tyytyväinen uuteen elämäntilanteeseen ja sen mukanaan tumiin uusiin mahdllisuuksiin Onk jtain muuta, mitä vielä haluaisit sana -kysymykseen vastasi 543 (11 %) kyselyyn vastanneista. Yleinen sävy avimissa kmmenteissa n psitiivinen. Suurin sa vastaajista kerti levansa ilinen ja tyytyväinen uuteen elämäntilanteeseen ja sen mukanaan tumiin uusiin mahdllisuuksiin. Opiskelijiden kkemat alkuhankaluudet keskittyivät aiemmin esille tulleiden teemjen ympärille. Näitä livat esimerkiksi kettu yksinäisyys, alkhlin käytön liiallisuus 26

27 piskelijatapahtumissa, stressi, huli timeentulsta ja tiednsaannin vaikeus. Kyselyä ja kysymyksiä kskevia kmmentteja li myös paljn. Kyselystä li yleisesti pidetty ja se n kettu hyödylliseksi. Vastauksista nusi esille kuusi teemaa: 1. Kettu il, innstus, ptimismi ja tyytyväisyys maa alaa/ppilaitsta khtaan Olen tdella ilinen uudesta piskelupaikastani Elämä n nyt pullllaan uutta ja kivaa! Kiits! 2. Kettu stressi, yksinäisyys, ahdistus tai piskelun raskaus I think I need help. A dctr maybe. Or better yet, a friend. But I m t stressed t figure that ut 3. Käytännölliset parannusehdtukset ppilaitkselle Opettajien tiednvälitys n llut ainakin näin alkuvaiheessa puutteellista infrmaati ei le kulkenut vaadittavalla tehkkuudella... Olisi hiena, js nurille tutaisiin enemmän esille tukipalveluista ja niiden timinnasta. Kaikki eivät välttämättä uskalla mennä kuraattrille 4. Tuutritimintaa kskevat kmmentit Minusta lisi parempi, js tutreina timisivat 3. vuden piskelijat tai sitä vanhemmat. Tutrini eivät sanneet vastata piskeluun liittyviin kysymyksiin, esim. kurssivalinnista ja jtkin käytännön asiatkin jäivät epäselviksi. He nnistuivat kuitenkin tumaan meidät fuksit yhteen. Kiittää mahtavia tutreita jtka teki kulun alittamisesta helpmpaa Tutrs are very helpful 5. Kansainvälisten piskelijiden kmmentit Sumesta ja/tai sumalaisista Finland is an amazing cuntry with beautiful peple, beautiful creatures (except t much alchl and cigarettes which can be reduced). I am thankful t be a part f it <3 I lve Finland, but studying here is smething very bring Yeah. Thanks Finland fr ffering the chance f a lifetime with free tuitin We lve yu and are very grateful fr this. 6. Kyselyyn ja kysymyksiin liittyvät kkemukset Thank yu fr asking all these questins! I appreciate yur cncern fr actual student feedback Selkeä ja npeasti tehtävä kysely Ensimmäiseen kysymykseen li vaikea vastata, sillä len muuttanut lapsuudenkdistani, mutta en piskelujen vuksi. 27

28 3 Yhteenveta Uusien piskelijiden kysely tteutettiin syksyllä 2015 ja sillä kartitettiin piskelijiden ensikkemuksia uudesta elämäntilanteestaan ja muutksista, jita tapahtuu pintjen alussa usealla elämän eri sa-alueella. Kyselyn tarkituksena li mudstaa näkemys uusien piskelijiden khtaamista haasteista itsenäisessä asumisessa, pintjen alittamisessa ja piskeluyhteisössä timimisessa, hyvinvinnista ja pärjäämisestä arjessa. Kyselyyn vastasi 5000 uutta piskelijaa. Vastanneista 65 % li muuttanut pis lapsuuden kdistaan pintjensa takia, ja heistä ylivimaisesti enin sa (89 %) li samalla vaihtanut myös asuinpaikkakuntaa. Asunnn löytyminen n sujunut melk vaivattmasti samin kuin itsenäisen elämisen alittaminen ja ktiaskareista selviäminen. Uusi asuinpaikkakunta palveluineenkin n tullut mnelle uudelle piskelijalle varsin npeasti tutuksi, vaikka jka seitsemäs piskelija kkeekin vaikeana tai melk vaikeana uuden paikkakunnan palvelujen löytämisen. Elämisen kustantaminen n keskeisin haaste ja pulma mnelle piskelijalle: vaikeaksi tai melk vaikeaksi sen kki 34 % vastanneista. Itsenäisen asumisen alittamisen helpttamiseksi piskelijat esittivät useita eri timenpiteitä, jista merkittävä sa ksketti asumisen taludellista tukea tai piskelijabudjettiin spivia palveluja, tarjuksia ja alennuksia piskelijille. Lisäksi kansainvälisten piskelijiden asumisen alittamista helpttaisi humattavasti englanninkielinen asumistietus ja asumiseen liittyvät käytännölliset hjeistukset. Myös valmennusta ja tieta itsenäiseen asumiseen tivttiin, henkilökhtaista tukihenkilötimintaa ja vertaistuen välittämistä. Nämä tarpeet kuvastavat itsenäisen asumisen tukitarpeiden lisäksi yhtäältä myös tuen tarvetta siirtymävaiheeseen niin nuruudesta aikuisuuteenkin kuin siirtymään tiselta asteelta krkeakuluun. Itse pintjen alittaminen n myös tunut mukanaan mia haasteitaan. Yli neljännes vastaajista kki vaikeuksia ensimmäisten piskeluhmmien tekemisessä. Neuvja ja pastusta vastaajat kkivat saavansa tarvittaessa ilahduttavan hyvin ja samin spiva tah tai henkilö neuvjen kysymiseksi löytyy melk vaivatta. Infrmaati ppilaitsten tukipalveluista näyttäisi tavittavan piskelijat melk hyvin, vaikkakin lähes jka viidennellä n vaikeuksia löytää ikeaa taha neuvjen kysymiseksi. Opiskelun alittamiseen vastaajat tivvat lisää neuvntaa, hjausta ja tukea useissa eri asiissa. Henkilökhtaiseen pintjen suunnitteluun kuten kurssivalintihin tivtaan enemmän hjausta ja vielä varhaisemmassa vaiheessa. Orientaativiikk n tärkeä pintjen suunnittelun ja pintihin kiinnittymisen kannalta ja sen rganisintiin sekä sisältöihin vastaajat kiinnittäisivät vieläkin enemmän humiita. Lisäksi kaivattiin rientitumista pintihin j ennen pintjen alittamista esimerkiksi lähettämällä etukäteismateriaalia tai kkamalla ppilaitsten verkksivuille käytännön infrmaatiita. Tuutrintia kaivataan vielä enemmän ja pidempikestisesti. Ryhmäytymistä sekä yhteisöllisyyden kkemusta vahvistavaa timintaa tivttiin myös vahvistettavan. 28

29 Tisiin piskelijihin tutustumisessa nin 15 %:lla vastaajista li vaikeuksia ja prukihin ja ryhmiin mukaan pääsemisessä jka viides (20 %) kki vaikeuksia. Tutustumista ja mukaan pääsemistä helpttavia ja vaikeuttavia tekijöitä vastaajat nimesivät useita. Rakenteellisista seikista esiin nstettiin tuutritiminnan ja ryhmäyttämisen tärkeys sekä järjestetyt vapaa-ajan tapahtumat. Näihin edelleenkin panstamalla ja erilaiset henkilökhtaiset minaisuudet, tilanteet ja tarpeet humiivalla timinnalla parhaillaan edistetään ssiaalista integritumista, yhteisöllisyyttä ja vähennetään ulkpulelle jäämistä sekä yksinäisyyden kkemusta. Tuutritiminta pulestaan saa erittäin paljn kiitsta sakseen tässä kyselyssä samin kuin Nyytin tteuttamissa Uusien piskelijiden kyselyssä edellisvusinakin. Nin 76 % vastaajista kki tuutritiminnan erittäin tai melk hyödyllisenä ja tärkeänä paitsi pintjen alittamisessa ja käytännön asiissa, myös tisiin piskelijihin tutustumisessa. Myös piskelijatapahtumissa viihdytään hyvin. Uusista piskelijista 63 % kki piskelijatapahtumat jk parhaana asiana piskelijaelämässä tai hauskana ja kivana yhteisenä ajanviettna, ja 14 %:lle ne vat ihan k tapa viettää aikaa. Tisaalta 17 % vastaajista ei llut sallistunut piskelijatapahtumiin. Syyt sallistumattmuuteen liittyvät maan itseen esimerkiksi maan elämäntilanteeseen tai ei vain ke makseen tällaisia tapahtumia, mutta myös piskelijatapahtumien sisältöön, ajankhtaan ja paikkaan ja riittämättömään tiedtukseen. Osa ei halua sallistua, kska kkevat esimerkiksi jäävänsä ulkpuliseksi, kun muut vat j ehtineet ryhmäytyä tai, kska eivät jaksa katsella liikaa juneita ja hunsti käyttäytyviä piskelukavereita. Opiskelijatapahtumien kyky vastata piskelijiden erilaisiin tarpeisiin n varmasti asia, jhn kannattaa kiinnittää humita. Erityisesti tapahtumien hjelmaa, sisältöä ja aikataulutusta vi miettiä niiden mnipulisuuden ja ihmisten erilaiset elämäntilanteen huminttaen. Suhtautuminen alkhlinkäyttöön piskelijatapahtumissa jaki mielipiteitä syksyn 2015 kyselyssä samin kuin aiemmissakin kyselyissä. Aihetta lähestyttiin tällä kertaa eri kysymyksin kuin vunna 2014, jllin kysymykset livat j erilaiset kuin vusina Yleistä asenneilmapiiriä aihetta khtaan tunnusteltiin mnivalintakysymyksellä, jka sisälsi 22 väittämää. Ensisijaisesti vastaajat näkevät, että n jkaisen ma asia ja jkaisen malla vastuulla paljnk alkhlia käyttää piskelijatapahtumissa. Nähtiin myös, että alkhli spii tisiin tapahtumiin paremmin kuin tisiin ja, että piskelijatapahtumissa alkhlin käyttö ei saisi lla se tapahtuman varsinainen sisältö eli ei päärlissa. Vastauksista nusi esille myös kkemus siitä, että tapahtumien järjestelyissä ei riittävästi teta humin piskelijita, jtka eivät käytä alkhlia. Täysin alkhlittmia tapahtumia tivttiin levan nykyistä enemmän ja ainakin yhtä paljn kuin muitakin tapahtumia. Kaikkinensa nähtiin, että tapahtumien järjestämisessä ja yleisessä ilmapiirissä lisi tarvetta kannustaa päihteettömyyteen ja päihteettömyyden nrmalisimiseen. Tärkeää nkin, että piskelijiden erilaiset tarpeet ja kiinnstuksenkhteet tetaan humin, ja erilaisia vaihtehtja n tarjlla. Vaikka uudet piskelijat arviivatkin pystyvänsä ylläpitämään arjen hyvinvintiaan melk hyvin, niin siltikin mni piskelija visi hyötyä maan elämänhallintaan ja 29

30 hyvinvintiin liittyvän pystyvyyden tunteen kasvattamisesta tai sen tukemisesta elämän eri sa-alueilla. Tukea kaivataan tasapainn ylläpitämisessä pintjen, työssäkäynnin ja vapaa-ajan välillä, ja terveyteen vaikuttavien elämäntapjen hulehtimisessa. Myös ajankäytön suunnitteluun ja hallintaan sekä uusien tuttavien ja ystävien saamiseen liittyvän man timijuuden tukeminen n tärkeää. Kaikkinensa mnet uudet piskelijat vivat varsin hyvin ja selviävät elämäntilanteen muutksista ja vaatimuksista pääsin hyvin. Mni kuitenkin khtaa enemmän tai vähemmän haasteita, jtka liittyvät uuteen elämäntilanteeseen, arjen asiihin, maan jaksamiseen, piskeluun, ssiaalisiin suhteisiin ja terveydentilaan. Etenkin uuteen elämäntilanteeseen speutuminen ja erityisesti nurilla aikuisilla itsenäisen elämän alittaminen kysyy vimavarja ja kettelee niiden rajja. Itsenäisen pärjäämisen, jaksamisen ja piskelukyvyn tukemisen kannalta uusien piskelijiden vimavarjen vahvistaminen lisi tarpeellista humiida krkeakulukntekstissakin esimerkiksi sisällyttämällä arjen ja elämänhallintatekniikita, kuten ajanhallintaa, saksi rientivia pintja. Opiskelun alittaminen näyttäytyy valtasalle uusista piskelijista elämänvaiheena, jka tu mukanaan uusia mahdllisuuksia ja jhn suhtaudutaan avimen kiinnstuneesti ja innstuneesti. Mnella päällimmäiset tuntemukset vat psitiivisia, mutta myös pahaa la ja negatiivisia tuntemuksia tutiin esille. Jillekin uusi elämäntilanne n kvinkin stressaava ja myös esimerkiksi piskelun raskaus n yllättänyt negatiivisesti. Onkin tärkeää tunnistaa ja humiida yksilökhtaiset ert elämäntilanteessa ja arjen hyvinvinnissa. Ehdtuksia kyselyn tulsten perusteella: uusien piskelijiden (nurten aikuisten) speutumista uuteen elämäntilanteeseen tulisi tukea tarjamalla: tukea ja käytännöllistä neuvntaa itsenäiseen asumiseen tukea ja neuvntaa elämisen kustantamiseen ja taludenhallintaan tukea ja hjausta arjen- ja elämänhallintaan esimerkiksi sisällyttämällä näitä vahvistavia tekniikita rientiviin pintihin tai erillisenä kurssina tieta, tukea ja hjausta hyvinvinnin ja mielenterveyden ylläpitämiseen mahdllisuuksia vertaistukeen kuten vertaisryhmiin asuin- ja piskeluyhteisöissä uusien piskelijiden piskelijayhteisöön ja pintihin kiinnittymistä tulisi tukea tarjamalla: riittävää hjausta pintjen suunnitteluun hjausta piskelutekniikihin riittävää etukäteisinfrmaatiita ennen piskelujen alkamista erilaiset tarpeet humiivaa pitkäkestista tuutritimintaa riittävästi yhteisöön integritumisen mahdllisuuksia kiinnittämällä humita ryhmäyttämiseeen erilaiset tarpeet humiivia ja mnipulisia mahdllisuuksia sallistua piskelijajärjestöjen timintaan ja tapahtumiin 30

31 Lähteet Annina Lindberg, Elina Marttinen, Pasi Aklahti ja Minna Savlainen, Tunnelmat vaihtelevat hauskasta ja ktisasta aina kauhuun ja hukassaln - Raprtti uusien piskelijiden kyselystä Nyyti ry. Nyyti ry, Kkemuksia, kntakteja ja kannustavia haasteita Raprtti kyselystä uusille piskelijille Nyyti ry, Miten menee uusi piskelija Raprtti syksyn 2012 kyselystä. Nyyti ry, Vastuu ja vapaus kulkevat käsi kädessä Raprtti kyselystä uusille piskelijille. 31

32 LIITE 1. TULOKSIA TAUSTAMUUTTUJANA KORKEAKOULUTYYPPI 32

33 33

34 34

35 35

36 36

37 37

38 38 LIITE 2. TULOKSIA TAUSTAMUUTTUJANA SUKUPUOLI

39 39

40 40

41 41

42 42

43 43

44 44