Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 4"

Transkriptio

1 Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 4 HB13; M K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

2 Vielä koroista: valuuttakurssien korkopariteettiteoria (HB 18:3) Vapaasti vaihdettavat valuutat Valuuttakurssien ja korkojen välillä yhteys? Esim r = r (korot samat), missä r= esim. vuoden pituisten lainojen korko rahamarkkinoilla ja alaindeksi kuvaa valuttaa Entä jos markkinat odottavat punnan arvon heikkenevän? Euroalueella toimiva pankki ottaa lainoja punnissa, sijoittaa euroalueen rahamarkkinoille, maksaa vuoden päästä takaisin heikommilla punnilla => voittoa! Voiko tällainen arbitraasimahdollisuus olla olemassa? Valuuttakurssien korkopariteettiteorian mukaan ei voi; tulevien valuuttakurssimuutosten odotusarvon ja korkoerojen välillä oltava yhteys K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

3 Korkopariteettiteoria Pitäisi olla: valuuttakurssimuutosten jälkeen laskettu tuotto sijoitukselle odotusarvoisesti sama, ainakin jos mahdollista suojata positio valuuttatermiinillä Termiini = sopimus tulevana ajankohtana tehtävästä valuuttakaupasta ja sen suuruudesta Pitää päteä: 1+r = (1+r ) *E t+1/e t Missä E t on punnan arvo euroina ajanhetkellä t Johtopäätös: heikolle (devalvoitumassa olevalle) valuutalle maksetaan kovempaa korkoa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

4 Suomen historiaa: 1 kk Helibor ja devalvaatiot Kellutus K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

5 Korkopariteettiteoria Todennäköisesti suurin yksittäinen syy erittäin korkeisiin korkoihin Suomessa esim. syksyllä 1991 oli devalvaatio-odotus Kotimainen korko = kansainvälinen korko + devalvaatio-odotus + riskipreemio Miksi riskipreemio näin päin? Suomi tässä vaiheessa selvästi velkainen maa (koko kansantalous, etenkin julkinen sektori) => todennäköinen sijoittaja ulkomaalainen, jolle korkotuotto jossain muussa valuutassa ollut riskitöntä, ainakin valuuttakurssiriskitöntä Suomeen sijoittavan ulkomaalaisen näkökulma relevantimpi kuin ulkomaille sijoittavan suomalaisen Jos marginaalinen sijoittaja olisi ollut suomalainen, ulkomaisista papereista olisi ehkä/todennäköisesti vaadittu riskipreemio K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

6 Korkopariteetti Ongelma: huomattavan suuri osa empiirisestä evidenssistä ei juuri tue tätä mallia normaalioloissa Melkein kaikki evidenssi on teoriaa vastaan? Esim. Japanin jenillä ollut jatkuvasti erittäin alhainen korko, ei ole jatkuvasti vahvistunut suhteessa muihin valuuttoihin Carry trade: lainataan esim. Japanin jeneinä, vaihdetaan esim. dollareihin, joina tehdään sijoituksia Oli tavallista varsinkin ennen kriisiä, yleensä kannattanut Voidaan yrittää selittää jonkinlaiseksi riskipreemioksi, näennäinen ylimääräinen tuotto on korvausta riskistä Esim. Japanissa pitkään jatkuneet vaihtotaseylijäämät => paljon sijoittamista ulkomaille ja ulkomaan valuutassa, mistä vaaditaan ylimääräinen riskilisä valuuttakurssiepävarmuuden vuoksi => kotimaan korko alempi kuin ulkomainen korko K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

7 Korkopariteettiteoria Muita syitä, miksi teoria ei (yleensä) näytä toimivan Menetelmälliset ongelmat Yhteisintegraatio vs. PNS, Peso-probleema (=äärimmäinen, epätodennäköinen tilanne, jota ei datassa, mutta jonka sijoittajat ottavat huomioon yhtenä mahdollisuutena) Alkujaan: dollariin epäuskottavalla valuuttakurssilla kytketyn valuutan erittäin korkea korko; devalvoitumista pelätään, vaikka se ei jollain tarkasteluperiodilla tapahtuisi. Riskilisä kuitenkin toteutuu markkinoilla. Friedman: Meksikon korot 1950-luvulta 1970-luvulle korkeammat kuin Yhdysvaltojen, vaikka valuuttakurssi ei muuttunut ilmainen lounasko? Peso-probleema voi esiintyä muutenkin kuin valuuttakurssien ja korkojen yhteydessä. Periodi; toimiiko paremmin uudemmassa datassa? Vähemmän rajoitteita kansainväliselle arbitraasille Jos ei ole vapaita pääomanliikkeitä, mikä panisi toimimaan? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

8 Rahan kysyntä - perusteet Rahan kysyntä =? Kaikki haluavat lisää rahaa, rahan kysyntä aina ääretön? Ei, vaan rahan kysyntä tarkoittaa: Minkä osuuden annetusta bruttovarallisuudestaan ihmiset haluavat pitää rahana? Miksi kukaan haluaisi rahaa? Ei voi suoranaisesti käyttää mihinkään Ajatellaan yhden periodin olemassa olevaa taloutta Jokainen kuluttaja on jostain saanut satunnaisen valikoiman hyödykkeitä, jotka eivät vastaa kyseisen henkilön tarpeita tai preferenssejä kuin ehkä sattumalta Esim. kaikki makkarat yhdellä (joka on kasvissyöjä) ja sinappi toisella Jokaiselle kuluttajalle annetaan rahaa, jolla ei ole muuta käyttöä kuin maksuvälineenä toimiminen Vaihtokauppa kielletty! Hyödykkeitä saa vaihtaa vain rahaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

9 Rahan kysyntä - perusteet Tapahtumajärjestys: Hyödykkeet ja rahat jaetaan Haetaan hinnat, joilla jokaisen hyödykkeen tarjonta = kysyntä. Käydään kauppaa löydetyillä hinnoilla Hyödykkeet kulutetaan Maailma loppuu Kuluttajan optimointiehto: raha tuottaa saman rajahyödyn joka kohteessa, myös rahana itsenään Jos tuottaa korkeamman hyödyn kohteessa A kuin kohteessa B, siirretään B:stä A:han Hyödykkeen hinta = 1/( qi/ mi ) <=> 1/hyödykkeen hinta = qi/ mi => hyödykkeeseen i kulutetun rahan rajahyöty = ( U/ qi)*( qi/ mi) ( U/ q1)*( q1/ m1)= ( U/ q2)*( q2/ m2)= ( U/ q3)*( q3/ m3) =. = U/ M U on kokonaisutiliteetti, qi on hyödykkeen i määrä ja mi on hyödykkeeseen m käytetyn rahan määrä ja M= rahaksi jäävän osuuden määrä. Rajoite: Kullakin kuluttajalla rahaksi jäävä osuus + ostoksiin käytetty = alun perin saadun rahan määrä qi/ mi = hyödykkeen i hinnan käänteisluku Tavara maksaa 100 => yhdellä eurolla saa sadasosan tavarasta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

10 Rahan kysyntä - perusteet Rajahyöty käteen jäävästä rahasta aina 0. Rajahyöty muista hyödykkeistä positiivinen! Ainoa mahdollinen tasapaino: qi/ mi = 0 kaikilla i => rahalla ei ostovoimaa qi/ mi = 1/hinta, siis hinnat äärettömiä, rahan arvo nolla. Johtopäätös: ei löydy tasapainoa, jossa rahalla ostovoimaa Kukaan ei tavoittele lopputulosta, jossa itselle jäisi rahaa Kukaan ei halua allokaatiota, jossa itsellä hyödytöntä tavaraa, jos sen voi vaihtaa mihin tahansa muuhun vaikka kuinka huonolla vaihtosuhteella K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

11 Rahan kysyntä - perusteet Johtopäätös: yksinkertaisessa mikrotaloustieteellisessä mallissa melkein mahdotonta saada rahalle mitään arvoa Kuitenkin fiat-rahalla ostovoimaa reaalimaailmassa miten selittävissä? Ainoa järkeenkäypä selitys: odotus siitä, että maailma jatkuu, ja että rahalla ostovoimaa huomenna. Edellä kuvatussa mallissa pitäisi olla useita kierroksia Jokaisella kierroksella merkittävä joukko haluaa säilyttää rahaa käytettäväksi seuraavalla kierroksella Raha tuottaa välillisesti utiliteettia niiden hyödykkeiden kautta, joita sillä voi ostaa tulevaisuudessa => U/ M >0 MUTTA! Jos kierros tiedetään viimeiseksi, niin rahalla ei ostovoimaa = > toiseksi viimeisellä kierroksella kukaan ei halua lopuksia pitää rahaa => kolmanneksi viimeisellä Johtopäätös: rahalla voi olla ostovoimaa vain, jos maailmanlopun uskotaan tulevan yllättäen, tai maailman jatkuvan ikuisesti???? Näillä hyvin abstrakteilla pohdinnoilla erittäin vähän yhteyttä siihen, kuinka rahan kysyntää mallitetaan ja mitataan (empiirisessä) makrotaloustieteessä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

12 Malliteknisiä ratkaisuja Rahan kysynnän mallittaminen mikrotaloustieteessä vaikeaa Vaikka olisi saatu rahalle ostovoimaa jollain olettamuksella, miksi kukaan haluaisi pitää hallussaan rahaa (eikä ainoastaan hankkia sitä samalla sekunnilla käytettäväksi), varsinkaan jos tarjolla korkoa tuottavia arvopapereita tms? Ääretön kiertonopeus, raha hankitaan nyt ja käytetään 1/N sekunnin kuluttua, N-> kuluttajan optimissa kitkattomassa maailmassa Seuraavat pikemminkin malliteknisiä ratkaisuja kuin fundamentaalisia selityksiä sille, miksi rahalla on arvoa Cash-in-advance Ostaminen edellyttää aina sitä, että raha on hankittu etukäteen; pitämisaika >0 Matka pankkiautomaatilta kauppaan, aika palkkapäivästä ostospäivään Obligaatiot eivät kelpaa maksuvälineeksi, eikä hyödykkeitä saa, ellei ensin pidä rahaa hallussaan ainakin vähän aikaa => rahaa tarvitaan Entä jos voi maksaa luottokortilla? Luottokorttilaskun eräpäivä = palkkapäivä => rahan kysyntä= K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

13 Malliteknisiä ratkaisuja Raha utiliteettifunktiossa Perusajatus: raha tuo haltijalleen likviditeettipalveluita => joiltain osin kuin mikä tahansa hyödyke Mitä enemmän rahaa, sitä enemmän näitä palveluita ja korkeampi utiliteetti U= U(C,M), missä C=kulutus ja M=hallussa olevat rahat Siis sisällytetään raha suoraan kuluttajan hyötyfunktioon! Raha tuottaa utiliteettia, vaikka sitä ei käytettäisi. Kuluttaja, joka kanniskeli viikon ajan seteliä lompakossaan, tuli onnellisemmaksi. Filosofisesti melko epäilyttävä ratkaisu, mutta toimiva, ennustaa suunnilleen havaitunlaista käyttäytymistä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

14 Rahan kiertonopeus ja rahan kysyntä Jos rahalla paradoksaalisesti ostovoimaa mutta ei kysyntää, sen kiertonopeus on ääretön Halutaan, jotta voisi ostaa. Heti kun saatu, heti käytetään => hallussapitoaika 0 sekuntia. => Rahan kysyntä (=kullakin ajanhetkellä haluttu määrä) ja kiertonopeus sukulaiskäsitteitä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

15 Rahan kiertonopeus klassisessa taloustieteessä Keskeinen ero myöhempiin ajatuksiin: korolla ei merkitystä I Fisher 1911, jossain määrin edeltäjänsäkin Vaikuttanut talouspoliittiseen ajatteluun vuosikymmeniä Fisher: MV = PY Missä M=rahan määrä, V= rahan kiertonopeus; P=hintataso, Y = reaalinen bruttokansantuote (mitä termiä ei tosin Fisherin aikana käytetty) Logaritmisena m+v = p+y Yhtälö sanoo: rahan määrä kertaa yhdellä rahan yksiköllä keskimäärin tehtyjen ostosten lukumäärä riittää ostamaan koko markkinoille myydyn tuotoksen. Identiteetti, joka ei kerro mitään kausaalisuuksista V=YP/M Mikä on syy, mikä seuraus? Fisherin järkeily: kiertonopeus riippuu maksujärjestelmistä ym, muuttuu hitaasti jos ollenkaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

16 Rahan kiertonopeus klassisessa taloustieteessä Fisher ja muut ennen Keynesiä vaikuttaneet taloustieteilijät: kysyntä ei vaikuta tuotantoon makrotasolla => Y = vakio; Täystyöllisyys Ei ollut juuri mitään suhdannevaihteluteorioita Ainoa mikä joustaa, jos rahan määrää muutetaan: P Rahan kysyntäfunktio: M = PY/V Implisiittinen olettamus tässä kehikossa: rahaa ei käytetä säästöjen säilyttämiseen Lähestymistavan heikkous: kiertonopeus voi todellisuudessa vaihdella melko paljon Fisherin aikana ei tunnettu käsitettä BKT eikä sopivia tilastoja Y:n mittaamiseksi ollut => heikkoutta ei pystytty havaitsemaan saatavilla olleista tilastoista K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

17 Rahan kiertonopeus Suomessa Laskettu jakamalla nimellinen BKT keskimääräisillä M2-talletuksilla vuoden aikana Näyttää olevan niin, että noususuhdanteessa rahan kiertonopeus kiihtyy, joskin yhteys heikko; Rahan kiertonopeudella ollut hidastuva trendi? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

18 Rahan kiertonopeus - empiriaa Rahan kiertonopeus tyypillisesti suhdanneherkkä: kiihtyy suhdannenousussa Bordo & Jonung (1987) Rahan laskennallinen kiertonopeus kehittynyt U:n muotoisesti Vaihe 1: talouden monetisoituminen; Paljon tuotantoa, jota ei makseta rahalla (omavaraistaloutta, vaihtokauppaa ym) => korkea laskennallinen kiertonopeus Talous kehittyy => aletaan käyttää rahaa => kiertonopeus näennäisesti hidastuu Vaihe 2: raha- ja maksujärjestelmien kehitys => rahan kierto nopeutuu Eipä näytä Suomessa nopeutuneen 1980-luvun jälkeen! Siklos (1988, 1989): rahan kiertonopeus ei vakaa eikä sillä ole pitkän aikavälin tasapainoarvoa (random walk) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

19 Keynesin likviditeettipreferenssiteoria Sivuttiin jo korkoja käsiteltäessä Työllisyys, korko ja raha (General theory of employment interest and money; 1936; Suom. Ahti Karjalainen & Pentti Kivinen, WSOY 1951) Miksi ihmiset pitävät rahaa? Transaktiomotiivi Alkup. teoksessa mainitaan kahtena eri motiivina: tulovaikutin (income motive) ja liikevaikutin (business-motive) Ainoa klassisen taloustieteen käsittelemä Talouden aktiviteetti kasvaa tai hinnat nousevat 1 % => lisää rahan kysyntää prosentilla Varautumismotiivi Yllättävät menot tai ostosmahdollisuudet Varautumismotiivi suunnilleen suhteissa tuloihin K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

20 Keynesin teoriat Spekulatiivinen motiivi Keynesin olennaisin lisäys aiempaan teoriaan Pidetään rahaa jos sen odotettu tuotto suurempi kuin tuotto muissa sijoituskohteissa; rahan tuotto = 0 => pidetään vain jos korkojen odotetaan nousevan, mikä alentaisi joukkolainojen ym. kohteiden hintoja => Korot korkeat => odotetaan laskevan => ei kannata pitää rahaa Reaalisen rahan (real money balances) kysyntä M/P = f(y, i) Missä P= hintataso, Y= reaalinen bruttokansantuote, i = korkotaso Rahan kiertonopeus ei Keynesillä vakio; korkojen nousu vauhdittaa rahan kiertoa, raha pannaan eteenpäin jos sitä ei kannata pitää Olennainen uutuus Keynesillä: korot tässä yhteydessä, etenkin spekulatiivinen motiivi K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

21 Keynesin teoriat Tobin: jos agentit riskiaversiivisia, eivät uskalla pitää kaikkia säästöjään joukkolainoissa, joiden hinnat voivat vaihdella korkojen muuttuessa Hajautus => sisäpisteratkaisu, jossa x% säästöistä vakaassa mutta tuottamattomassa käteisessä ja 100 x % tuottavissa mutta arvoltaan epävarmoissa joukkolainoissa Selittää, miksi Keynesin lähestymistapa ei johda nurkkaratkaisuihin, joissa käteisenä joko 0% tai 100 %. Rahan tarjonta = rahan kysyntä tasapainossa Rahan tarjonnan lisäys => yleisöllä enemmän rahaa kuin haluaisi pitää epätasapaino => hakeudutaan kohti tasapainoa, mutta miten? Korot laskevat => rahan kysyntä lisääntyy Hyödykkeiden kysyntä lisääntyy => rahan kysyntä lisääntyy K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

22 Keynesiläiset teoriat Keynesiläinen IS-LM kehikko; LM-käyrä = pisteet, joissa rahan kysyntä = rahan tarjonta r LM Korkojousto voimakas: LM-käyrä lähes vaakasuora Rahan kysyntä alittaa tarjonnan Pieni korkojen muutos riittää luomaan kysynnän isolle rahamäärän lisäykselle. Rahan tarjonnan lisäys => korot alenevat => rahan kysyntä lisääntyy, eikä paljon muuta tapahdukaan Yksilön kannalta: Korot alenivat. Tämä vaikuttaa voimakkaasti siihen, että haluan pitää isomman saldon käyttelytililläni. En muuta käyttäytymistäni kuluttajana mutta annan korottoman käyttelytilini talletuksen kasvaa. => Inflaatio ei kiihdy, noususuhdanne ei ala Rahan kysyntä ylittää tarjonnan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C IS Y

23 Keynesiläiset teoriat Korkojousto heikko: LM-käyrä lähes pystysuora Korko ei enää vaikuta siihen, millä kansantulolla rahan kysyntä = rahan tarjonta Rahan tarjonnan lisäys => korot alenevat, millä on vain vähäinen vaikutus rahan kysyntään mutta voimakas vaikutus hyödykkeiden kysyntään En välitä korosta päättäessäni, paljonko rahaa pidän. Jos hallussani olevalla rahamäärällä on taipumus kasvaa, näytän kaiken ostoksiin panen kiertoon. Kuinka vakaa rahan kysynnän korkojousto on? Keynes arveli, että korkojousto epävakaa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

24 r Sama kuviona rahan tarjonta IS lisääntyy IS Heikon korkojouston LM-käyrät punaisella, voimakkaan korkojouston LM-käyrät vihreällä Y K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

25 Friedmanin moderni kvantiteettiteoria Rahan kysynnän oltava funktio monesta tekijästä Pysyväistulo Y (tulevien tulojen diskontattu nykyarvo, tai keskimääräinen tulo yli ajan); korkea pysyväistulo lisää rahan kysyntää Rahalle (esim. käyttelytileille) maksettu korko rm Vaihtoehtoisen sijoituskohteen tuotto (obligaatiot rb, osakkeet re) rb-rm kasvaa => rahan kysyntä vähenee; isompi vaihtoehtoiskustannus pitää omaisuutta rahana Odotettu inflaatio alentaa kysyntää Funktiona: M/P = f(yp, rb-rm, re-rm, -rm) Siis: obligaatioiden osakkeiden ja hyödykkeiden nimellinen tuotto (=inflaatio) suhteessa talletusten korkoon K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

26 Friedmanin moderni kvantiteettiteoria Miksi pysyväistulo? Tuloissa voi olla lyhyen aikavälin epäsäännöllisyyttä, joka vaikuttaa rahan tarpeeseen ja kysyntään melko heikosti Tästä seuraa: tavanomaiset suhdannevaihtelut vaikuttavat rahan kysyntään melko vähän; suhdannevaihtelu ymmärretään tilapäiseksi Edellytys: tulojen muutos ymmärretään tilapäiseksi tai pysyväksi Rahan tuotto sisältää mahdollisen korkotulon lisäksi sekalaisia pankkipalveluita, jos niistä ei eksplisiittisesti laskuteta Alihinnoitellut maksuliikennepalvelut tms Korko rm sisältää nyt myös pankkitallettajille tarjotut alihinnoitellut tai ilmaiset oheispalvelut Friedman arveli rahan tuoton reagoivan yleiseen korkotasoon Pankkitilien korot riippuvat markkinakoroista, jolloin obligaatioiden ja pankkitalletusten korkoero melko vakaa Lisäksi: jos talletusten keräämisestä kannattavampaa korkeiden markkinakorkojen vuoksi, enemmän oheispalveluita tallettajille Jos pankeilla täydellinen kilpailu, tallettajan saama korvaus (=korot ja alihinnoitellut oheispalvelut) riippuu yhden suhde yhteen markkinakoroista; pankin siivu ei levene korkotason noustessa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

27 Friedmanin teoria Korkotason vaikutus rahan kysyntään melko vähäinen tai olematon, kunhan suunnilleen moderni pankkijärjestelmä Rahan kysyntä melko vakaa ja reagoi lähinnä muutoksiin pysyväistulossa Tästä seuraa: rahan kiertonopeus voi lyhyellä aikavälillä vaihdella V = Y/f(Yp) Missä V = rahan kiertonopeus, Y = toteutunut kansantulo ja Yp = pysyväistulo MUTTA: ei epäsäännöllisiä, yllättäviä, talouden tilasta riippumattomia vaihteluita Noususuhdanne ilmenee rahan kierron tilapäisenä nopeutumisena, kun tulot kasvavat mutta rahan kysyntä ei (esim. edellinen Suomea kuvaava graafi) Monetarismi: rahan tarjonnan muutokset tärkein syy inflaation vaihteluun ja suhdannevaihteluihin K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

28 Keynes vs Friedman Rahan tarjonnan lisäys Rahan ylitarjonta Rahan tarjonnan vaikutukset Keynesin mukaan Rahan tarjonnan vaikutukset Friedmanin mukaan Korot alenevat Hyödykkeiden kysyntä lisääntyy Keynesin mukaan potentiaalisesti epävakaa vaikutus Rahan kysyntä lisääntyy K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

29 Baumol-Tobin Tulot könttinä säännöllisin väliajoin, käytetään tasaisesti => ajoittain rahavarallisuus >0 Varallisuutta voi siirrellä rahan ja korkoa tuottavan kohteen välillä, mutta kiinteä transaktiokulu, joko selvää rahaa tai aikaa ja eforttia Käteisellä ei korkoa, käyttelytilitalletuksen korko melkein nolla Osa tuloista kannattaa laittaa väliaikaisesti sijoituksiin Mitä useammin nostetaan sijoituksesta, sitä vähemmän pidetään tuottamatonta käteistä mutta sitä enemmän tulee transaktiokuluja Mitä korkeampi korkotaso, sitä vähemmän rahaa kannattaa pitää Mitä korkeammat kustannukset sijoitusten nostamisesta ja tekemisestä, sitä enemmän rahaa kannattaa pitää K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

30 Rahan kysyntä - empiriaa Runsaasti tutkittu! Tutkimus aiheesta jatkunut pitkään, uusia papereita tulee jatkuvasti Hakutermillä demand for money 598 tärppiä Scopus-tietokannassa, (maalisk 2013); otsikko, tiivistelmä tai hakusana Tyypillisesti testattu jonkin teorian tärkeinä pitämien muuttujien ja rahan määrän tilastollista yhteyttä Näitä muuttujia ovat voisivat olla ainakin: Ei-rahan (joukkolainat tms) korot (-) Rahaksi luettujen erien (talletukset) korot (+) Transaktiokustannukset muutettaessa rahaa muuksi (sijoitus)varallisuudeksi ja päinvastoin (+) Tulotaso (+) Varallisuus (+) Tulojen vaihtelevuus / tuloepävarmuus (+) Korko-odotukset (+) Inflaatio (-) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

31 Rahan kysyntä - empiriaa Ongelmia Muuttujat korreloivat (korot, inflaatio) Parametriarvot voivat muuttua ajassa Transaktiokustannukset hankalat mitata Monia muuttujia koskevat odotukset tärkeämpiä kuin myöhemmin toteutuvat arvot, mutta odotuksia ei yleensä havaittavissa (Ennusteet?) Ei ole hyviä tilastoja kokonaisvarallisuudesta Kausivaihtelu sekä rahan kysynnässä että esim. bruttokansantuotteessa; kausivaihtelun luonne voi vaihdella ajan kuluessa Mitä raha-aggregaattia tulisi käyttää? Teoriat ilmeisesti keskittyvät johonkin melko kapeaan käsitteeseen, M1? Emme havaitse rahan kysyntää vaan ainoastaan rahan määrän! K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

32 Näinkö? r S Kansantulo muuttuu, tulo-odotukset muuttuvat, pankkipalvelut muuttuvat, ilmasto muuttuu S=D; D= f(r,y ) => S=D = f(r,y ) Q K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

33 Rahan kysyntä - empiriaa Käytännössä useimmat rahan kysyntää testanneet ekonometriset työt pikemminkin ottavat vaikutteita rahan kysynnän teoriasta kuin suoranaisesti testaavat tai vertailevat teorioita. Ln(mt) = b0 + b1 Ln (Yt) +b2 Ln(rt) +εt Tai: Ln(mt/pt) = b0 + b1 Ln (Yt /pt) +b2 Ln(rt) +b3(pt/pt-1) +εt Yhtälössä ollut selittäjänä trendi, tulojousto usein pakotettu ykköseksi, korot olleet reaalisia ja nimellisiä, käytetyt ekonometriset menetelmät vaihdelleet Usein myös viivästettyjä arvoja selittäjille Toivottavaa, että teorian mukaiset etumerkit, korkea selitysaste (pieni osuus m:n vaihtelusta jää selittämättä), muuttujien väliset yhteydet vakaita ja virhetermi epsilon vain valkoista kohinaa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

34 Rahan kysyntä - empiriaa Useimmat 1970-luvulle saakka tehdyt empiiriset tutkimukset tuottivat pitkälti toivottuja tuloksia Rahan kysyntä korkojoustavaa Tulojen ja korkojen muutosten vaikutus rahan kysyntään melko nopea Relaatiot rahan kysynnän ja selittävien muuttujien välillä melko vakaita Relaatiot alkoivat pettää 1970-luvun alkupuolella: Yhdysvalloissa rahan määrä supistui/kasvoi hitaammin kuin yhtälöt ennustivat, Britanniassa virhe toisinpäin. Uusia estimointeja, joissa ja 1980-luvun dataa mukana => havaittiin rahan kysyntäfunktioiden muuttuneen epävakaiksi Onko rahan kysyntä muuttunut? Vai ovatko käytetyt yhtälöt olleet väärin spesifioituja? Väärät selittävät muuttujat? Pakotettu väärä funktiomuoto? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

35 Rahan kysyntä - empiriaa Epävakauttavatko institutionaaliset muutokset rahan kysyntää? Kiinteiden valuuttakurssien järjestelmän romahdus 1970-luvun alussa? Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn purku monissa maissa luvun alusta alkaen? Rahoitusinnovaatiot (luottokortit, pankkiautomaatit, bitcoin ) Voivat riippua samoista tekijöistä kuin rahan kysyntä: pitkään jatkuva korkeiden korkojen aika => kehitetään keinoja, joiden avulla selviydytään pienemmillä käteiskassoilla Empiirisen tutkimuksen reaktioita Supistettiin rahan määritelmää Lisättiin selittäviä muuttujia (esim. pankkitalletusten korko) Institutionaalisia muuttujia (pankkikonttoreiden lkm etc) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

36 Rahan kysyntä - empiriaa Viive Osittaisen sopeutumisen malli, optimaalinen hallussa olevan rahan määrä poikkeaa toteutuneesta Jäi epäselväksi, onko vakaa rahan kysyntäfunktio olemassa vai ei Epävakaa / muuttuva rahan kysyntä? Ei edes hetkellistä funktiota? Ekonometristen menetelmien kehitys Aiemmin lähinnä PNS/OLS, myöhemmin yhteisintegraatioita, virheenkorjausmalleja yms K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

37 Rahan kysyntä joitain tuloksia Etenkin M3:n kysyntäfunktio vakaa euroalueella (Hamori & Hamori 2008) Yritysten käteiskassat ovat kasvava funktio myynnistä, mutta jousto <1; (Lotti & Marcucci 2003) Elinkeinoelämän (vähittäiskaupan) keskittyminen vähentäisi rahan kysyntää? Poikkileikkaus kotitalouksilla: (Daniels & Murphy 1994) Teknologialla merkittävä vaikutus käteiskassoihin Pankkiautomaatit; alhaiset käteisnoston kulut (sis. Käytetty aika) vähentää seteleiden pitämistä Rahan kysyntä pysynyt vakaana Länsi-Afrikan rahaliitossa (Canac, Shirvani, Wilbratte, Int Econ J 2009) Rahan kysyntä pysynyt vakaana 14 Aasian maan ryhmässä (Rao & Kumar: Econ Modell 2009) Persianlahden pienissä arabimaissa (Qatar, Emiraatit ja Bahrain) M1 ja M2-rahan kysyntä pysynyt vakaana, etenkin Bahrainissa (Darrat & Al-Sowaidi 2009, Rev Fin Econ) Serletis & Gogas (JMCB 2014): Rahan kysynnän epävakaus aiemmissa tutkimuksissa usein seurausta rahan määrän väärästä mittaustavasta Pitäisi olla divisia-indeksi, jossa rahan määrän komponenteilla eri painot K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

38 Rahan kysyntä empiriaa Suomesta Suvanto (1976, Scand JE): Lavean rahan kysyntä riippuu etenkin pysyväistulosta, suppean rahan kysyntä etenkin kulloisestakin tulotasosta Inflaatio vaikuttanut suppean rahan kysyntään vasta toisen maailmansodan jälkeen, lavean rahan kysyntään jo aiemmin Abrams (1988; IMF WP): Rahoitusmarkkinoiden sääntely ja sen purkaminen vaikuttivat olennaisesti rahan kysyntään Korkojousto negatiivinen 1970-luvun lopulla, ei enää 1980-luvun alussa, uudelleen 1980-luvun puolivälistä alkaen Tukeeko Friedmanin teorioita? Korkosäännöstelyn purkaminen ei tehnyt rahan kysynnästä korkojoustavampaa, koska pankit maksoivat säännöstelykaudella asiakkailleen muulla tavoin kuin eksplisiittisenä korkona? Ripatti (1998): Rahan kysyntä Suomessa vuosina oli melko vakaa, jos käytetään suppeaa rahakäsitettä (M1), epävakaa, jos käytetään laveaa rahakäsitettä Ei tuoreita tutkimuksia? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 5 (viikko 11) ehtävä 1 Huom. tehtävänannon suluissa oleva lause on väärin. Kun rahan kysynnän näennäiskorkojousto on 0,1, se tarkoittaa,

Lisätiedot

19 Avotalouden makroteoriaa

19 Avotalouden makroteoriaa 19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900 1. Hyödykeraha Miten seuraavat asiat sopisivat hyödykerahaksi? Tarkastele asiaa rahan kolmen perusominaisuuden valossa! (1 piste/hyödyke) Vaihtovirta (230 V) Hyvä arvon mitta,

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015

RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015 RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015 1. Valuuttakurssien korkopariteettiteoria Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1 kk Suomen rahamarkk 1 kk inakorko korko

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35)

21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia 1 21.1 Politiikan tarve Suhdannevaihtelut

Lisätiedot

Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1

Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1 RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900 1. Valuuttakurssien korkopariteettiteoria Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1 kk rahamarkk 1 kk inakorko korko Saksan markan arvo 31.1.1991

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei

Lisätiedot

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32)

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssien määräytyminen 3. Avotalouden makromalli 4. Politiikkaa 1 19.1. Peruskäsitteitä Suljettu kansantalous ei ole

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Mat-2.148 Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 5

Mat-2.148 Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 5 Mat-2.148 Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 5 1. Kotitehtävä. 2. Lasketaan aluksi korkoa korolle. Jos korkoprosentti on r, ja korko maksetaan n kertaa vuodessa t vuoden ajan, niin kokonaisvuosikorko

Lisätiedot

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A II KULUTTAJANTEORIA.. Budjettirajoite * Ihmisten kaikkea toimintaa rajoittavat erilaiset rajoitteet. * Mikrotalouden kurssilla tärkein rajoite on raha. * Kuluttaja maksimoi hyötyään, mutta ei kykene toteuttamaan

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto 1. Osio 3/Tosi; Organisaatiokenttää ei mainita (s.35). 2. Osiot 1 ja 2/Epätosia; Puppua. Osio 3/Lähellä oikeata kuvion 2.1 mukaan (s.30). Osio 4/Tosi (sivun 30 tekstin

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 1. Rahoitusjärjestelmä 2. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 3. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Korkojen aikarakenne

Korkojen aikarakenne Korkojen aikarakenne opetusnäyte: osa kuvitteellista Raha- ja pankkiteorian aineopintojen kurssia Antti Ripatti Taloustiede 4.11.2011 Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 1 / 30 2003),

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

(1) Katetuottolaskelma

(1) Katetuottolaskelma (1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto

Lisätiedot

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. .. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla

Lisätiedot

Makrotalousteoria 1. Toinen luento: Keynesiläinen makroteoria. Markku Siikanen

Makrotalousteoria 1. Toinen luento: Keynesiläinen makroteoria. Markku Siikanen Makrotalousteoria 1 Toinen luento: Keynesiläinen makroteoria Markku Siikanen 2 Luento Aiheena on keynesiläiseen makroteoriaan syventyminen Uusien termien sisäistäminen Makrotason hyödykkeiden kysyntä Keynesiläinen

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 1 Ole hyvä ja vastaa kysymyksiin tähän paperiin. Tehtävät on palautettava joko luennolla tai kurssilaatikkoon (Latokartanonkaari 9., 3 krs.) ehdottomasti niitattuina

Lisätiedot

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 KOE 2: Ympäristöekonomia KANSANTALOUSTIEDE JA MATEMATIIKKA Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 8 Optioiden hinnoittelusta 1. Optioiden erilaiset kohde-etuudet 1.1. Osakeoptiot Yksi optio antaa yleensä oikeuden ostaa/myydä 1 kpl kohdeetuutena olevia

Lisätiedot

KOE 2 Ympäristöekonomia

KOE 2 Ympäristöekonomia Helsingin yliopisto Valintakoe 30.5.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta KOE 2 Ympäristöekonomia Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 7 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän kuin

Lisätiedot

Kallista vai halpaa? Myynkö vielä - vai joko ostan? Sijoitusristeily 1.-2.10.2008 Tomi Salo Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto

Kallista vai halpaa? Myynkö vielä - vai joko ostan? Sijoitusristeily 1.-2.10.2008 Tomi Salo Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto Kallista vai halpaa? Myynkö vielä - vai joko ostan? Sijoitusristeily 1.-2.10.2008 Tomi Salo Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto Sisältö markkinat nyt talouskasvu yritysten tulosodotukset kasvun

Lisätiedot

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa.

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. 2.9. Epävarmuus ja odotetun hyödyn teoria Testi. Kumman valitset a) 10 euroa varmasti. b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. Odotettu arvo 0,5* 15 + 0,5*5

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa

Lisätiedot

Valuuttariskit ja johdannaiset

Valuuttariskit ja johdannaiset Valuuttariskit ja johdannaiset Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, kansantaloustiede Lähde: Hull, Options, Futures, & Other

Lisätiedot

Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto

Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto Sisältö markkinat nyt talouskasvu kasvun riskit markkinoiden tunnelmat jatkuuko osakemarkkinoiden

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit

A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit ehtävä 5.1 Kesäkuun 3. päivä ostaja O ja myyjä M sopivat syyskuussa erääntyvästä 25 kappaleen OMX Helsinki CAP-indeksifutuurin

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10 Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,

Lisätiedot

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010 Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010 2 Taantumapelot heiluttaneet markkinoita 3 Osakkeiden nousu tasaantunut Ristiriitaisia viestejä Taloudesta

Lisätiedot

MITÄ RAHA ON? K. Kauko 10.4.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

MITÄ RAHA ON? K. Kauko 10.4.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND MITÄ RAHA ON? K. Kauko 10.4.2012 1 Mitä on raha? Raha on sellainen millä maksetaan (Ilona, 7 v.) Se on vain sellaista rahaa (Justus, 5 v.) Todella hyvää määritelmää ei taida olla Perinteinen litania: arvon

Lisätiedot

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja. Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Eurojärjestelmän perusteista

Eurojärjestelmän perusteista Eurojärjestelmän perusteista Matti Estola Yleisöluento Muikku -salissa Joensuussa 15.3.2012 Paperirahan historiasta lyhyesti Aluksi ihmiset vaihtoivat tavaroita keskenään, jolloin niiden arvoja mitattiin

Lisätiedot

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008 Korko riippuu usein laina-ajan pituudesta ja pitkille talletuksille maksetaan korkeampaa korkoa. Spot-korko s t on se korko, joka kertyy lainatulle pääomalle hetkeen t (=kokonaisluku) mennessä. Spot-korot

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 8.11.2012

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 8.11.2012 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 8.11.2012 Lauri Vilmi, KTT Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Esityksen rakenne 1. Rahajärjestelmät

Lisätiedot

Nyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F

Nyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F Mat-2.34 Investointiteoria Laskuharjoitus 2/2008, Ratkaisut 29.04.2008 Binomihilan avulla voidaan laskea T vuoden ja tietyn kupongin sisältävän joukkovelkakirjan arvo eli hinta rekursiivisesti vaihtelevan

Lisätiedot

Aikaisemmin on havaittu, että kuluttajan valinnat riippuvat hallussa olevasta rahamäärästä (m) ja hyödykkeiden hinnoista (P).

Aikaisemmin on havaittu, että kuluttajan valinnat riippuvat hallussa olevasta rahamäärästä (m) ja hyödykkeiden hinnoista (P). 2.5. Kysyntä Aikaisemmin on havaittu, että kuluttajan valinnat riippuvat hallussa olevasta rahamäärästä (m) ja hyödykkeiden hinnoista (P). Esim. X1(m, P) = X1(m, P) = P m + P 1 2 a m P 1 (Cobb-Douglas

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Kulta sijoituskohteena

Kulta sijoituskohteena Kulta sijoituskohteena Rahamuseo 28.10.2008 Eija Salavirta PT osasto SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Sisältö Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kultakronologia Kultamarkkinoiden kysyntä-tarjontarakenne

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on Kotitehtävät 4 Ratkaisuehdotukset. 1. Kuinka suureksi 3500000 euroa kasvaa 8 vuodessa, kun lähdevero on 30% ja vuotuinen korkokanta on 10, 5%, kun korko lisätään a) kerran vuodessa b) kuukausittain c)

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 3

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 3 Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 3 M 4-6; HB 9, RT 3.2 16.4.2015 16.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 1 Korkojen määräytyminen Kahdenlaisia korkoja Markkinakorkoja, lähinnä pankkien

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Malliratkaisut Demo 1

Malliratkaisut Demo 1 Malliratkaisut Demo 1 1. Merkitään x = kuinka monta viikkoa odotetaan ennen kuin perunat nostetaan. Nyt maksimoitavaksi kohdefunktioksi tulee f(x) = (60 5x)(300 + 50x). Funktio f on alaspäin aukeava paraaeli,

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Aikasarja-analyysiä taloudellisilla aineistoilla

Aikasarja-analyysiä taloudellisilla aineistoilla Aikasarja-analyysiä taloudellisilla aineistoilla Leena Kalliovirta, Luonnonvarakeskus Leena.kalliovirta@luke.fi Kurssi Tilastotiede tutuksi HY matematiikan ja tilastotieteen laitos 1 Leena Kalliovirta

Lisätiedot

Arvonlaskennan toiminta sijoitusten osalta

Arvonlaskennan toiminta sijoitusten osalta Sivu 1/5 HEDGEHOG OY Arvonlaskennan toiminta sijoitusten osalta 6.10.2014 Tässä on kuvailtu Hedgehog Oy:n käyttämän arvonlaskentajärjestelmän toimintaa sijoitusten merkinnän, tuottosidonnaisten palkkioiden,

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Korkomarkkinoiden erityispiirteet

Korkomarkkinoiden erityispiirteet Korkomarkkinoiden erityispiirteet - markkinoiden hinnoittelema talouskehitys / trading korkomarkkinoilla www.operandi.fi Rahoitusriskien hallinnan asiantuntijayritys esityksen rakenne I. peruskäsitteitä

Lisätiedot

Makrotalousteoria 1. Luento neljä: Budjettipolitiikka. Markku Siikanen

Makrotalousteoria 1. Luento neljä: Budjettipolitiikka. Markku Siikanen Makrotalousteoria 1 Luento neljä: Budjettipolitiikka Markku Siikanen Luennon aiheet Luento keskittyy keinoihin, joilla valtio voi rahoittaa toimiaan Verotus Kotimaiset lainat Velkakirjat Setelirahoitus

Lisätiedot