Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 4
|
|
- Julia Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 4 HB13; M K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
2 Vielä koroista: valuuttakurssien korkopariteettiteoria (HB 18:3) Vapaasti vaihdettavat valuutat Valuuttakurssien ja korkojen välillä yhteys? Esim r = r (korot samat), missä r= esim. vuoden pituisten lainojen korko rahamarkkinoilla ja alaindeksi kuvaa valuttaa Entä jos markkinat odottavat punnan arvon heikkenevän? Euroalueella toimiva pankki ottaa lainoja punnissa, sijoittaa euroalueen rahamarkkinoille, maksaa vuoden päästä takaisin heikommilla punnilla => voittoa! Voiko tällainen arbitraasimahdollisuus olla olemassa? Valuuttakurssien korkopariteettiteorian mukaan ei voi; tulevien valuuttakurssimuutosten odotusarvon ja korkoerojen välillä oltava yhteys K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
3 Korkopariteettiteoria Pitäisi olla: valuuttakurssimuutosten jälkeen laskettu tuotto sijoitukselle odotusarvoisesti sama, ainakin jos mahdollista suojata positio valuuttatermiinillä Termiini = sopimus tulevana ajankohtana tehtävästä valuuttakaupasta ja sen suuruudesta Pitää päteä: 1+r = (1+r ) *E t+1/e t Missä E t on punnan arvo euroina ajanhetkellä t Johtopäätös: heikolle (devalvoitumassa olevalle) valuutalle maksetaan kovempaa korkoa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
4 Suomen historiaa: 1 kk Helibor ja devalvaatiot Kellutus K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
5 Korkopariteettiteoria Todennäköisesti suurin yksittäinen syy erittäin korkeisiin korkoihin Suomessa esim. syksyllä 1991 oli devalvaatio-odotus Kotimainen korko = kansainvälinen korko + devalvaatio-odotus + riskipreemio Miksi riskipreemio näin päin? Suomi tässä vaiheessa selvästi velkainen maa (koko kansantalous, etenkin julkinen sektori) => todennäköinen sijoittaja ulkomaalainen, jolle korkotuotto jossain muussa valuutassa ollut riskitöntä, ainakin valuuttakurssiriskitöntä Suomeen sijoittavan ulkomaalaisen näkökulma relevantimpi kuin ulkomaille sijoittavan suomalaisen Jos marginaalinen sijoittaja olisi ollut suomalainen, ulkomaisista papereista olisi ehkä/todennäköisesti vaadittu riskipreemio K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
6 Korkopariteetti Ongelma: huomattavan suuri osa empiirisestä evidenssistä ei juuri tue tätä mallia normaalioloissa Melkein kaikki evidenssi on teoriaa vastaan? Esim. Japanin jenillä ollut jatkuvasti erittäin alhainen korko, ei ole jatkuvasti vahvistunut suhteessa muihin valuuttoihin Carry trade: lainataan esim. Japanin jeneinä, vaihdetaan esim. dollareihin, joina tehdään sijoituksia Oli tavallista varsinkin ennen kriisiä, yleensä kannattanut Voidaan yrittää selittää jonkinlaiseksi riskipreemioksi, näennäinen ylimääräinen tuotto on korvausta riskistä Esim. Japanissa pitkään jatkuneet vaihtotaseylijäämät => paljon sijoittamista ulkomaille ja ulkomaan valuutassa, mistä vaaditaan ylimääräinen riskilisä valuuttakurssiepävarmuuden vuoksi => kotimaan korko alempi kuin ulkomainen korko K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
7 Korkopariteettiteoria Muita syitä, miksi teoria ei (yleensä) näytä toimivan Menetelmälliset ongelmat Yhteisintegraatio vs. PNS, Peso-probleema (=äärimmäinen, epätodennäköinen tilanne, jota ei datassa, mutta jonka sijoittajat ottavat huomioon yhtenä mahdollisuutena) Alkujaan: dollariin epäuskottavalla valuuttakurssilla kytketyn valuutan erittäin korkea korko; devalvoitumista pelätään, vaikka se ei jollain tarkasteluperiodilla tapahtuisi. Riskilisä kuitenkin toteutuu markkinoilla. Friedman: Meksikon korot 1950-luvulta 1970-luvulle korkeammat kuin Yhdysvaltojen, vaikka valuuttakurssi ei muuttunut ilmainen lounasko? Peso-probleema voi esiintyä muutenkin kuin valuuttakurssien ja korkojen yhteydessä. Periodi; toimiiko paremmin uudemmassa datassa? Vähemmän rajoitteita kansainväliselle arbitraasille Jos ei ole vapaita pääomanliikkeitä, mikä panisi toimimaan? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
8 Rahan kysyntä - perusteet Rahan kysyntä =? Kaikki haluavat lisää rahaa, rahan kysyntä aina ääretön? Ei, vaan rahan kysyntä tarkoittaa: Minkä osuuden annetusta bruttovarallisuudestaan ihmiset haluavat pitää rahana? Miksi kukaan haluaisi rahaa? Ei voi suoranaisesti käyttää mihinkään Ajatellaan yhden periodin olemassa olevaa taloutta Jokainen kuluttaja on jostain saanut satunnaisen valikoiman hyödykkeitä, jotka eivät vastaa kyseisen henkilön tarpeita tai preferenssejä kuin ehkä sattumalta Esim. kaikki makkarat yhdellä (joka on kasvissyöjä) ja sinappi toisella Jokaiselle kuluttajalle annetaan rahaa, jolla ei ole muuta käyttöä kuin maksuvälineenä toimiminen Vaihtokauppa kielletty! Hyödykkeitä saa vaihtaa vain rahaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
9 Rahan kysyntä - perusteet Tapahtumajärjestys: Hyödykkeet ja rahat jaetaan Haetaan hinnat, joilla jokaisen hyödykkeen tarjonta = kysyntä. Käydään kauppaa löydetyillä hinnoilla Hyödykkeet kulutetaan Maailma loppuu Kuluttajan optimointiehto: raha tuottaa saman rajahyödyn joka kohteessa, myös rahana itsenään Jos tuottaa korkeamman hyödyn kohteessa A kuin kohteessa B, siirretään B:stä A:han Hyödykkeen hinta = 1/( qi/ mi ) <=> 1/hyödykkeen hinta = qi/ mi => hyödykkeeseen i kulutetun rahan rajahyöty = ( U/ qi)*( qi/ mi) ( U/ q1)*( q1/ m1)= ( U/ q2)*( q2/ m2)= ( U/ q3)*( q3/ m3) =. = U/ M U on kokonaisutiliteetti, qi on hyödykkeen i määrä ja mi on hyödykkeeseen m käytetyn rahan määrä ja M= rahaksi jäävän osuuden määrä. Rajoite: Kullakin kuluttajalla rahaksi jäävä osuus + ostoksiin käytetty = alun perin saadun rahan määrä qi/ mi = hyödykkeen i hinnan käänteisluku Tavara maksaa 100 => yhdellä eurolla saa sadasosan tavarasta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
10 Rahan kysyntä - perusteet Rajahyöty käteen jäävästä rahasta aina 0. Rajahyöty muista hyödykkeistä positiivinen! Ainoa mahdollinen tasapaino: qi/ mi = 0 kaikilla i => rahalla ei ostovoimaa qi/ mi = 1/hinta, siis hinnat äärettömiä, rahan arvo nolla. Johtopäätös: ei löydy tasapainoa, jossa rahalla ostovoimaa Kukaan ei tavoittele lopputulosta, jossa itselle jäisi rahaa Kukaan ei halua allokaatiota, jossa itsellä hyödytöntä tavaraa, jos sen voi vaihtaa mihin tahansa muuhun vaikka kuinka huonolla vaihtosuhteella K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
11 Rahan kysyntä - perusteet Johtopäätös: yksinkertaisessa mikrotaloustieteellisessä mallissa melkein mahdotonta saada rahalle mitään arvoa Kuitenkin fiat-rahalla ostovoimaa reaalimaailmassa miten selittävissä? Ainoa järkeenkäypä selitys: odotus siitä, että maailma jatkuu, ja että rahalla ostovoimaa huomenna. Edellä kuvatussa mallissa pitäisi olla useita kierroksia Jokaisella kierroksella merkittävä joukko haluaa säilyttää rahaa käytettäväksi seuraavalla kierroksella Raha tuottaa välillisesti utiliteettia niiden hyödykkeiden kautta, joita sillä voi ostaa tulevaisuudessa => U/ M >0 MUTTA! Jos kierros tiedetään viimeiseksi, niin rahalla ei ostovoimaa = > toiseksi viimeisellä kierroksella kukaan ei halua lopuksia pitää rahaa => kolmanneksi viimeisellä Johtopäätös: rahalla voi olla ostovoimaa vain, jos maailmanlopun uskotaan tulevan yllättäen, tai maailman jatkuvan ikuisesti???? Näillä hyvin abstrakteilla pohdinnoilla erittäin vähän yhteyttä siihen, kuinka rahan kysyntää mallitetaan ja mitataan (empiirisessä) makrotaloustieteessä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
12 Malliteknisiä ratkaisuja Rahan kysynnän mallittaminen mikrotaloustieteessä vaikeaa Vaikka olisi saatu rahalle ostovoimaa jollain olettamuksella, miksi kukaan haluaisi pitää hallussaan rahaa (eikä ainoastaan hankkia sitä samalla sekunnilla käytettäväksi), varsinkaan jos tarjolla korkoa tuottavia arvopapereita tms? Ääretön kiertonopeus, raha hankitaan nyt ja käytetään 1/N sekunnin kuluttua, N-> kuluttajan optimissa kitkattomassa maailmassa Seuraavat pikemminkin malliteknisiä ratkaisuja kuin fundamentaalisia selityksiä sille, miksi rahalla on arvoa Cash-in-advance Ostaminen edellyttää aina sitä, että raha on hankittu etukäteen; pitämisaika >0 Matka pankkiautomaatilta kauppaan, aika palkkapäivästä ostospäivään Obligaatiot eivät kelpaa maksuvälineeksi, eikä hyödykkeitä saa, ellei ensin pidä rahaa hallussaan ainakin vähän aikaa => rahaa tarvitaan Entä jos voi maksaa luottokortilla? Luottokorttilaskun eräpäivä = palkkapäivä => rahan kysyntä= K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
13 Malliteknisiä ratkaisuja Raha utiliteettifunktiossa Perusajatus: raha tuo haltijalleen likviditeettipalveluita => joiltain osin kuin mikä tahansa hyödyke Mitä enemmän rahaa, sitä enemmän näitä palveluita ja korkeampi utiliteetti U= U(C,M), missä C=kulutus ja M=hallussa olevat rahat Siis sisällytetään raha suoraan kuluttajan hyötyfunktioon! Raha tuottaa utiliteettia, vaikka sitä ei käytettäisi. Kuluttaja, joka kanniskeli viikon ajan seteliä lompakossaan, tuli onnellisemmaksi. Filosofisesti melko epäilyttävä ratkaisu, mutta toimiva, ennustaa suunnilleen havaitunlaista käyttäytymistä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
14 Rahan kiertonopeus ja rahan kysyntä Jos rahalla paradoksaalisesti ostovoimaa mutta ei kysyntää, sen kiertonopeus on ääretön Halutaan, jotta voisi ostaa. Heti kun saatu, heti käytetään => hallussapitoaika 0 sekuntia. => Rahan kysyntä (=kullakin ajanhetkellä haluttu määrä) ja kiertonopeus sukulaiskäsitteitä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
15 Rahan kiertonopeus klassisessa taloustieteessä Keskeinen ero myöhempiin ajatuksiin: korolla ei merkitystä I Fisher 1911, jossain määrin edeltäjänsäkin Vaikuttanut talouspoliittiseen ajatteluun vuosikymmeniä Fisher: MV = PY Missä M=rahan määrä, V= rahan kiertonopeus; P=hintataso, Y = reaalinen bruttokansantuote (mitä termiä ei tosin Fisherin aikana käytetty) Logaritmisena m+v = p+y Yhtälö sanoo: rahan määrä kertaa yhdellä rahan yksiköllä keskimäärin tehtyjen ostosten lukumäärä riittää ostamaan koko markkinoille myydyn tuotoksen. Identiteetti, joka ei kerro mitään kausaalisuuksista V=YP/M Mikä on syy, mikä seuraus? Fisherin järkeily: kiertonopeus riippuu maksujärjestelmistä ym, muuttuu hitaasti jos ollenkaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
16 Rahan kiertonopeus klassisessa taloustieteessä Fisher ja muut ennen Keynesiä vaikuttaneet taloustieteilijät: kysyntä ei vaikuta tuotantoon makrotasolla => Y = vakio; Täystyöllisyys Ei ollut juuri mitään suhdannevaihteluteorioita Ainoa mikä joustaa, jos rahan määrää muutetaan: P Rahan kysyntäfunktio: M = PY/V Implisiittinen olettamus tässä kehikossa: rahaa ei käytetä säästöjen säilyttämiseen Lähestymistavan heikkous: kiertonopeus voi todellisuudessa vaihdella melko paljon Fisherin aikana ei tunnettu käsitettä BKT eikä sopivia tilastoja Y:n mittaamiseksi ollut => heikkoutta ei pystytty havaitsemaan saatavilla olleista tilastoista K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
17 Rahan kiertonopeus Suomessa Laskettu jakamalla nimellinen BKT keskimääräisillä M2-talletuksilla vuoden aikana Näyttää olevan niin, että noususuhdanteessa rahan kiertonopeus kiihtyy, joskin yhteys heikko; Rahan kiertonopeudella ollut hidastuva trendi? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
18 Rahan kiertonopeus - empiriaa Rahan kiertonopeus tyypillisesti suhdanneherkkä: kiihtyy suhdannenousussa Bordo & Jonung (1987) Rahan laskennallinen kiertonopeus kehittynyt U:n muotoisesti Vaihe 1: talouden monetisoituminen; Paljon tuotantoa, jota ei makseta rahalla (omavaraistaloutta, vaihtokauppaa ym) => korkea laskennallinen kiertonopeus Talous kehittyy => aletaan käyttää rahaa => kiertonopeus näennäisesti hidastuu Vaihe 2: raha- ja maksujärjestelmien kehitys => rahan kierto nopeutuu Eipä näytä Suomessa nopeutuneen 1980-luvun jälkeen! Siklos (1988, 1989): rahan kiertonopeus ei vakaa eikä sillä ole pitkän aikavälin tasapainoarvoa (random walk) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
19 Keynesin likviditeettipreferenssiteoria Sivuttiin jo korkoja käsiteltäessä Työllisyys, korko ja raha (General theory of employment interest and money; 1936; Suom. Ahti Karjalainen & Pentti Kivinen, WSOY 1951) Miksi ihmiset pitävät rahaa? Transaktiomotiivi Alkup. teoksessa mainitaan kahtena eri motiivina: tulovaikutin (income motive) ja liikevaikutin (business-motive) Ainoa klassisen taloustieteen käsittelemä Talouden aktiviteetti kasvaa tai hinnat nousevat 1 % => lisää rahan kysyntää prosentilla Varautumismotiivi Yllättävät menot tai ostosmahdollisuudet Varautumismotiivi suunnilleen suhteissa tuloihin K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
20 Keynesin teoriat Spekulatiivinen motiivi Keynesin olennaisin lisäys aiempaan teoriaan Pidetään rahaa jos sen odotettu tuotto suurempi kuin tuotto muissa sijoituskohteissa; rahan tuotto = 0 => pidetään vain jos korkojen odotetaan nousevan, mikä alentaisi joukkolainojen ym. kohteiden hintoja => Korot korkeat => odotetaan laskevan => ei kannata pitää rahaa Reaalisen rahan (real money balances) kysyntä M/P = f(y, i) Missä P= hintataso, Y= reaalinen bruttokansantuote, i = korkotaso Rahan kiertonopeus ei Keynesillä vakio; korkojen nousu vauhdittaa rahan kiertoa, raha pannaan eteenpäin jos sitä ei kannata pitää Olennainen uutuus Keynesillä: korot tässä yhteydessä, etenkin spekulatiivinen motiivi K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
21 Keynesin teoriat Tobin: jos agentit riskiaversiivisia, eivät uskalla pitää kaikkia säästöjään joukkolainoissa, joiden hinnat voivat vaihdella korkojen muuttuessa Hajautus => sisäpisteratkaisu, jossa x% säästöistä vakaassa mutta tuottamattomassa käteisessä ja 100 x % tuottavissa mutta arvoltaan epävarmoissa joukkolainoissa Selittää, miksi Keynesin lähestymistapa ei johda nurkkaratkaisuihin, joissa käteisenä joko 0% tai 100 %. Rahan tarjonta = rahan kysyntä tasapainossa Rahan tarjonnan lisäys => yleisöllä enemmän rahaa kuin haluaisi pitää epätasapaino => hakeudutaan kohti tasapainoa, mutta miten? Korot laskevat => rahan kysyntä lisääntyy Hyödykkeiden kysyntä lisääntyy => rahan kysyntä lisääntyy K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
22 Keynesiläiset teoriat Keynesiläinen IS-LM kehikko; LM-käyrä = pisteet, joissa rahan kysyntä = rahan tarjonta r LM Korkojousto voimakas: LM-käyrä lähes vaakasuora Rahan kysyntä alittaa tarjonnan Pieni korkojen muutos riittää luomaan kysynnän isolle rahamäärän lisäykselle. Rahan tarjonnan lisäys => korot alenevat => rahan kysyntä lisääntyy, eikä paljon muuta tapahdukaan Yksilön kannalta: Korot alenivat. Tämä vaikuttaa voimakkaasti siihen, että haluan pitää isomman saldon käyttelytililläni. En muuta käyttäytymistäni kuluttajana mutta annan korottoman käyttelytilini talletuksen kasvaa. => Inflaatio ei kiihdy, noususuhdanne ei ala Rahan kysyntä ylittää tarjonnan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C IS Y
23 Keynesiläiset teoriat Korkojousto heikko: LM-käyrä lähes pystysuora Korko ei enää vaikuta siihen, millä kansantulolla rahan kysyntä = rahan tarjonta Rahan tarjonnan lisäys => korot alenevat, millä on vain vähäinen vaikutus rahan kysyntään mutta voimakas vaikutus hyödykkeiden kysyntään En välitä korosta päättäessäni, paljonko rahaa pidän. Jos hallussani olevalla rahamäärällä on taipumus kasvaa, näytän kaiken ostoksiin panen kiertoon. Kuinka vakaa rahan kysynnän korkojousto on? Keynes arveli, että korkojousto epävakaa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
24 r Sama kuviona rahan tarjonta IS lisääntyy IS Heikon korkojouston LM-käyrät punaisella, voimakkaan korkojouston LM-käyrät vihreällä Y K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
25 Friedmanin moderni kvantiteettiteoria Rahan kysynnän oltava funktio monesta tekijästä Pysyväistulo Y (tulevien tulojen diskontattu nykyarvo, tai keskimääräinen tulo yli ajan); korkea pysyväistulo lisää rahan kysyntää Rahalle (esim. käyttelytileille) maksettu korko rm Vaihtoehtoisen sijoituskohteen tuotto (obligaatiot rb, osakkeet re) rb-rm kasvaa => rahan kysyntä vähenee; isompi vaihtoehtoiskustannus pitää omaisuutta rahana Odotettu inflaatio alentaa kysyntää Funktiona: M/P = f(yp, rb-rm, re-rm, -rm) Siis: obligaatioiden osakkeiden ja hyödykkeiden nimellinen tuotto (=inflaatio) suhteessa talletusten korkoon K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
26 Friedmanin moderni kvantiteettiteoria Miksi pysyväistulo? Tuloissa voi olla lyhyen aikavälin epäsäännöllisyyttä, joka vaikuttaa rahan tarpeeseen ja kysyntään melko heikosti Tästä seuraa: tavanomaiset suhdannevaihtelut vaikuttavat rahan kysyntään melko vähän; suhdannevaihtelu ymmärretään tilapäiseksi Edellytys: tulojen muutos ymmärretään tilapäiseksi tai pysyväksi Rahan tuotto sisältää mahdollisen korkotulon lisäksi sekalaisia pankkipalveluita, jos niistä ei eksplisiittisesti laskuteta Alihinnoitellut maksuliikennepalvelut tms Korko rm sisältää nyt myös pankkitallettajille tarjotut alihinnoitellut tai ilmaiset oheispalvelut Friedman arveli rahan tuoton reagoivan yleiseen korkotasoon Pankkitilien korot riippuvat markkinakoroista, jolloin obligaatioiden ja pankkitalletusten korkoero melko vakaa Lisäksi: jos talletusten keräämisestä kannattavampaa korkeiden markkinakorkojen vuoksi, enemmän oheispalveluita tallettajille Jos pankeilla täydellinen kilpailu, tallettajan saama korvaus (=korot ja alihinnoitellut oheispalvelut) riippuu yhden suhde yhteen markkinakoroista; pankin siivu ei levene korkotason noustessa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
27 Friedmanin teoria Korkotason vaikutus rahan kysyntään melko vähäinen tai olematon, kunhan suunnilleen moderni pankkijärjestelmä Rahan kysyntä melko vakaa ja reagoi lähinnä muutoksiin pysyväistulossa Tästä seuraa: rahan kiertonopeus voi lyhyellä aikavälillä vaihdella V = Y/f(Yp) Missä V = rahan kiertonopeus, Y = toteutunut kansantulo ja Yp = pysyväistulo MUTTA: ei epäsäännöllisiä, yllättäviä, talouden tilasta riippumattomia vaihteluita Noususuhdanne ilmenee rahan kierron tilapäisenä nopeutumisena, kun tulot kasvavat mutta rahan kysyntä ei (esim. edellinen Suomea kuvaava graafi) Monetarismi: rahan tarjonnan muutokset tärkein syy inflaation vaihteluun ja suhdannevaihteluihin K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
28 Keynes vs Friedman Rahan tarjonnan lisäys Rahan ylitarjonta Rahan tarjonnan vaikutukset Keynesin mukaan Rahan tarjonnan vaikutukset Friedmanin mukaan Korot alenevat Hyödykkeiden kysyntä lisääntyy Keynesin mukaan potentiaalisesti epävakaa vaikutus Rahan kysyntä lisääntyy K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
29 Baumol-Tobin Tulot könttinä säännöllisin väliajoin, käytetään tasaisesti => ajoittain rahavarallisuus >0 Varallisuutta voi siirrellä rahan ja korkoa tuottavan kohteen välillä, mutta kiinteä transaktiokulu, joko selvää rahaa tai aikaa ja eforttia Käteisellä ei korkoa, käyttelytilitalletuksen korko melkein nolla Osa tuloista kannattaa laittaa väliaikaisesti sijoituksiin Mitä useammin nostetaan sijoituksesta, sitä vähemmän pidetään tuottamatonta käteistä mutta sitä enemmän tulee transaktiokuluja Mitä korkeampi korkotaso, sitä vähemmän rahaa kannattaa pitää Mitä korkeammat kustannukset sijoitusten nostamisesta ja tekemisestä, sitä enemmän rahaa kannattaa pitää K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
30 Rahan kysyntä - empiriaa Runsaasti tutkittu! Tutkimus aiheesta jatkunut pitkään, uusia papereita tulee jatkuvasti Hakutermillä demand for money 598 tärppiä Scopus-tietokannassa, (maalisk 2013); otsikko, tiivistelmä tai hakusana Tyypillisesti testattu jonkin teorian tärkeinä pitämien muuttujien ja rahan määrän tilastollista yhteyttä Näitä muuttujia ovat voisivat olla ainakin: Ei-rahan (joukkolainat tms) korot (-) Rahaksi luettujen erien (talletukset) korot (+) Transaktiokustannukset muutettaessa rahaa muuksi (sijoitus)varallisuudeksi ja päinvastoin (+) Tulotaso (+) Varallisuus (+) Tulojen vaihtelevuus / tuloepävarmuus (+) Korko-odotukset (+) Inflaatio (-) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
31 Rahan kysyntä - empiriaa Ongelmia Muuttujat korreloivat (korot, inflaatio) Parametriarvot voivat muuttua ajassa Transaktiokustannukset hankalat mitata Monia muuttujia koskevat odotukset tärkeämpiä kuin myöhemmin toteutuvat arvot, mutta odotuksia ei yleensä havaittavissa (Ennusteet?) Ei ole hyviä tilastoja kokonaisvarallisuudesta Kausivaihtelu sekä rahan kysynnässä että esim. bruttokansantuotteessa; kausivaihtelun luonne voi vaihdella ajan kuluessa Mitä raha-aggregaattia tulisi käyttää? Teoriat ilmeisesti keskittyvät johonkin melko kapeaan käsitteeseen, M1? Emme havaitse rahan kysyntää vaan ainoastaan rahan määrän! K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
32 Näinkö? r S Kansantulo muuttuu, tulo-odotukset muuttuvat, pankkipalvelut muuttuvat, ilmasto muuttuu S=D; D= f(r,y ) => S=D = f(r,y ) Q K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
33 Rahan kysyntä - empiriaa Käytännössä useimmat rahan kysyntää testanneet ekonometriset työt pikemminkin ottavat vaikutteita rahan kysynnän teoriasta kuin suoranaisesti testaavat tai vertailevat teorioita. Ln(mt) = b0 + b1 Ln (Yt) +b2 Ln(rt) +εt Tai: Ln(mt/pt) = b0 + b1 Ln (Yt /pt) +b2 Ln(rt) +b3(pt/pt-1) +εt Yhtälössä ollut selittäjänä trendi, tulojousto usein pakotettu ykköseksi, korot olleet reaalisia ja nimellisiä, käytetyt ekonometriset menetelmät vaihdelleet Usein myös viivästettyjä arvoja selittäjille Toivottavaa, että teorian mukaiset etumerkit, korkea selitysaste (pieni osuus m:n vaihtelusta jää selittämättä), muuttujien väliset yhteydet vakaita ja virhetermi epsilon vain valkoista kohinaa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
34 Rahan kysyntä - empiriaa Useimmat 1970-luvulle saakka tehdyt empiiriset tutkimukset tuottivat pitkälti toivottuja tuloksia Rahan kysyntä korkojoustavaa Tulojen ja korkojen muutosten vaikutus rahan kysyntään melko nopea Relaatiot rahan kysynnän ja selittävien muuttujien välillä melko vakaita Relaatiot alkoivat pettää 1970-luvun alkupuolella: Yhdysvalloissa rahan määrä supistui/kasvoi hitaammin kuin yhtälöt ennustivat, Britanniassa virhe toisinpäin. Uusia estimointeja, joissa ja 1980-luvun dataa mukana => havaittiin rahan kysyntäfunktioiden muuttuneen epävakaiksi Onko rahan kysyntä muuttunut? Vai ovatko käytetyt yhtälöt olleet väärin spesifioituja? Väärät selittävät muuttujat? Pakotettu väärä funktiomuoto? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
35 Rahan kysyntä - empiriaa Epävakauttavatko institutionaaliset muutokset rahan kysyntää? Kiinteiden valuuttakurssien järjestelmän romahdus 1970-luvun alussa? Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn purku monissa maissa luvun alusta alkaen? Rahoitusinnovaatiot (luottokortit, pankkiautomaatit, bitcoin ) Voivat riippua samoista tekijöistä kuin rahan kysyntä: pitkään jatkuva korkeiden korkojen aika => kehitetään keinoja, joiden avulla selviydytään pienemmillä käteiskassoilla Empiirisen tutkimuksen reaktioita Supistettiin rahan määritelmää Lisättiin selittäviä muuttujia (esim. pankkitalletusten korko) Institutionaalisia muuttujia (pankkikonttoreiden lkm etc) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
36 Rahan kysyntä - empiriaa Viive Osittaisen sopeutumisen malli, optimaalinen hallussa olevan rahan määrä poikkeaa toteutuneesta Jäi epäselväksi, onko vakaa rahan kysyntäfunktio olemassa vai ei Epävakaa / muuttuva rahan kysyntä? Ei edes hetkellistä funktiota? Ekonometristen menetelmien kehitys Aiemmin lähinnä PNS/OLS, myöhemmin yhteisintegraatioita, virheenkorjausmalleja yms K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
37 Rahan kysyntä joitain tuloksia Etenkin M3:n kysyntäfunktio vakaa euroalueella (Hamori & Hamori 2008) Yritysten käteiskassat ovat kasvava funktio myynnistä, mutta jousto <1; (Lotti & Marcucci 2003) Elinkeinoelämän (vähittäiskaupan) keskittyminen vähentäisi rahan kysyntää? Poikkileikkaus kotitalouksilla: (Daniels & Murphy 1994) Teknologialla merkittävä vaikutus käteiskassoihin Pankkiautomaatit; alhaiset käteisnoston kulut (sis. Käytetty aika) vähentää seteleiden pitämistä Rahan kysyntä pysynyt vakaana Länsi-Afrikan rahaliitossa (Canac, Shirvani, Wilbratte, Int Econ J 2009) Rahan kysyntä pysynyt vakaana 14 Aasian maan ryhmässä (Rao & Kumar: Econ Modell 2009) Persianlahden pienissä arabimaissa (Qatar, Emiraatit ja Bahrain) M1 ja M2-rahan kysyntä pysynyt vakaana, etenkin Bahrainissa (Darrat & Al-Sowaidi 2009, Rev Fin Econ) Serletis & Gogas (JMCB 2014): Rahan kysynnän epävakaus aiemmissa tutkimuksissa usein seurausta rahan määrän väärästä mittaustavasta Pitäisi olla divisia-indeksi, jossa rahan määrän komponenteilla eri painot K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
38 Rahan kysyntä empiriaa Suomesta Suvanto (1976, Scand JE): Lavean rahan kysyntä riippuu etenkin pysyväistulosta, suppean rahan kysyntä etenkin kulloisestakin tulotasosta Inflaatio vaikuttanut suppean rahan kysyntään vasta toisen maailmansodan jälkeen, lavean rahan kysyntään jo aiemmin Abrams (1988; IMF WP): Rahoitusmarkkinoiden sääntely ja sen purkaminen vaikuttivat olennaisesti rahan kysyntään Korkojousto negatiivinen 1970-luvun lopulla, ei enää 1980-luvun alussa, uudelleen 1980-luvun puolivälistä alkaen Tukeeko Friedmanin teorioita? Korkosäännöstelyn purkaminen ei tehnyt rahan kysynnästä korkojoustavampaa, koska pankit maksoivat säännöstelykaudella asiakkailleen muulla tavoin kuin eksplisiittisenä korkona? Ripatti (1998): Rahan kysyntä Suomessa vuosina oli melko vakaa, jos käytetään suppeaa rahakäsitettä (M1), epävakaa, jos käytetään laveaa rahakäsitettä Ei tuoreita tutkimuksia? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C
Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016
Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)
LisätiedotLuentorunko 10: Kv. pääomaliikkeet ja lyhyen aikavälin makrot
Luentorunko 10: Kv. pääomaliikkeet ja lyhyen aikavälin makrotasapaino Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Kiinteä valuuttakurssi Edelleen lyhyen aikavälin makrotasapaino,
LisätiedotKappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala
Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline
LisätiedotLuentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS
Luentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS-AD-malli Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto IS-TR-IFM: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, kiinteät
LisätiedotMallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009
Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 5 (viikko 11) ehtävä 1 Huom. tehtävänannon suluissa oleva lause on väärin. Kun rahan kysynnän näennäiskorkojousto on 0,1, se tarkoittaa,
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:
Lisätiedot3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.
. Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä
Lisätiedot19 Avotalouden makroteoriaa
19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32
LisätiedotRAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta
RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin
LisätiedotPalkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys
Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
LisätiedotMillaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet
Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei
Lisätiedot21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35)
21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia 1 21.1 Politiikan tarve Suhdannevaihtelut
LisätiedotRAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset
RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900 1. Hyödykeraha Miten seuraavat asiat sopisivat hyödykerahaksi? Tarkastele asiaa rahan kolmen perusominaisuuden valossa! (1 piste/hyödyke) Vaihtovirta (230 V) Hyvä arvon mitta,
LisätiedotÖljyn hinnan romahdus
Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,
LisätiedotKokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017
Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 1 Sisältö AS AD lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä Malli avotaloudessa kiinteillä ja kelluvilla kursseilla Tarjonta ja
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät
LisätiedotMat-2.148 Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 5
Mat-2.148 Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 5 1. Kotitehtävä. 2. Lasketaan aluksi korkoa korolle. Jos korkoprosentti on r, ja korko maksetaan n kertaa vuodessa t vuoden ajan, niin kokonaisvuosikorko
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
LisätiedotKappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala
Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet
LisätiedotKansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa
Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia
LisätiedotLuentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa
Luentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Tarkastellaan edellistä luentorunkoa tarkemmin finanssi- ja rahapolitiikkaa
LisätiedotSeuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1
RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900 1. Valuuttakurssien korkopariteettiteoria Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1 kk rahamarkk 1 kk inakorko korko Saksan markan arvo 31.1.1991
LisätiedotLuentorunko 7: Raha, hintataso ja valuuttakurssit pitkällä aikav
Luentorunko 7: Raha, hintataso ja valuuttakurssit pitkällä aikavälillä Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Mitä on raha? Rahan määrä ja hintataso pitkällä aikavälillä.
LisätiedotI I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A
II KULUTTAJANTEORIA.. Budjettirajoite * Ihmisten kaikkea toimintaa rajoittavat erilaiset rajoitteet. * Mikrotalouden kurssilla tärkein rajoite on raha. * Kuluttaja maksimoi hyötyään, mutta ei kykene toteuttamaan
Lisätiedottalletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?
TALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 1.6.2017 1. Kerro lyhyesti (korkeintaan kolmella lauseella ja kaavoja tarvittaessa apuna käyttäen), mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (a) moraalikato (moral hazard) (b)
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 4 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Kokonaistarjonta esitetään AS-AD -kehikossa tuotantokuilun ja inflaation välisenä yhteytenä. Tämä saadaan
LisätiedotEurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.
LisätiedotPankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry
Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,
LisätiedotMallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009
Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei
Lisätiedot19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32)
19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssien määräytyminen 3. Avotalouden makromalli 4. Politiikkaa 1 19.1. Peruskäsitteitä Suljettu kansantalous ei ole
Lisätiedot3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)
3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti
LisätiedotPankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola
Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset
LisätiedotLuentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, IS-TR-malli
Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, Johdanto Kysyntä ja IS-käyrä Lyhyen aikavälin
Lisätiedot(1) Katetuottolaskelma
(1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1
LisätiedotPääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto
Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto 1. Osio 3/Tosi; Organisaatiokenttää ei mainita (s.35). 2. Osiot 1 ja 2/Epätosia; Puppua. Osio 3/Lähellä oikeata kuvion 2.1 mukaan (s.30). Osio 4/Tosi (sivun 30 tekstin
LisätiedotHarjoitustehtävät 6: mallivastaukset
Harjoitustehtävät 6: mallivastaukset Niku Määttänen & Timo Autio Makrotaloustiede 31C00200, talvi 2018 1. Maat X ja Y ovat muuten identtisiä joustavan valuuttakurssin avotalouksia, mutta maan X keskuspankki
Lisätiedot1 Komparatiivinen statiikka ja implisiittifunktiolause
Taloustieteen matemaattiset menetelmät 27 materiaali 4 Komparatiivinen statiikka ja implisiittifunktiolause. Johdanto Jo opiskeltu antaa nyt valmiu tutkia taloudellisia malleja Kiinnostava malli voi olla
LisätiedotMakrokatsaus. Huhtikuu 2016
Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen
Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa
LisätiedotInstructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016
tudent: ate: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 016 Assignment: 016 www 1. Millä seuraavista tuotteista on itseisarvoltaan pienin kysynnän hintajousto? A. Viini B. Elokuvat
LisätiedotMAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014
MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 KOE 2: Ympäristöekonomia KANSANTALOUSTIEDE JA MATEMATIIKKA Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotKansantalouden kuvioharjoitus
Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain
LisätiedotHelsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat
Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun
LisätiedotKansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.
Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja
LisätiedotEuro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät
Euro & talous 1/211 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Pääjohtaja 1 Aiheet Ajankohtaista tänään Maailmantalouden ennuste Suomen talouden näkymät vuosina 211-213 2 Ajankohtaista
LisätiedotKorkojen aikarakenne
Korkojen aikarakenne opetusnäyte: osa kuvitteellista Raha- ja pankkiteorian aineopintojen kurssia Antti Ripatti Taloustiede 4.11.2011 Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 1 / 30 2003),
LisätiedotKUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?
KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista
LisätiedotProf. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen
Harjoitukset 3. 1. (a) Dismalandissa eri puolueiden arvostukset katusiivoukselle ovat Q A (P ) = 60 6P P A (Q) = 10 Q/6 Q B (P ) = 80 5P P B (Q) = 16 Q/5 Q C (P ) = 50 2P P C (Q) = 25 Q/2 Katusiivous on
Lisätiedota) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.
.. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää
Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin
Lisätiedot16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31)
16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 1. Rahoitusjärjestelmä 2. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 3. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa
Lisätiedotb) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa.
2.9. Epävarmuus ja odotetun hyödyn teoria Testi. Kumman valitset a) 10 euroa varmasti. b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. Odotettu arvo 0,5* 15 + 0,5*5
LisätiedotESIMERKKEJÄ JA HARJOITUKSIA
ESIMERKKEJÄ JA HARJOITUKSIA OSA I: MATEMAATTISTEN MERKINTÖJEN JA KIRJAINSYMBOLIEN KÄYTTÖÄ (ja tutustumista tilinpitoon ja keynesiläiseen malliin) Harjoitellaan seuraavassa kirjainsymbolien käyttöä ja yhtälöiden
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta
Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 8 Optioiden hinnoittelusta 1. Optioiden erilaiset kohde-etuudet 1.1. Osakeoptiot Yksi optio antaa yleensä oikeuden ostaa/myydä 1 kpl kohdeetuutena olevia
LisätiedotPankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi
LisätiedotKuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta
Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Lisätiedotja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n.
Harjoitukset 2, vastauksia. Ilmoittakaa virheistä ja epäselvyyksistä! 1. b (kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle) 2. c (kysyntäkäyrä siirtyy oikealle) 3. ei mikään edellisistä; oikea vastaus olisi p 2
LisätiedotNiku Määttänen, Aalto-yliopisto ja Etla. Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Rahan syntyminen ja tuhoutuminen Rahan määrä vaihtelee yli ajan eikä se ole suoraan esim. keskuspankin kontrollissa. Miten rahaa
LisätiedotKallista vai halpaa? Myynkö vielä - vai joko ostan? Sijoitusristeily 1.-2.10.2008 Tomi Salo Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto
Kallista vai halpaa? Myynkö vielä - vai joko ostan? Sijoitusristeily 1.-2.10.2008 Tomi Salo Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto Sisältö markkinat nyt talouskasvu yritysten tulosodotukset kasvun
LisätiedotSuomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa
Meri Obstbaum Suomen Pankki Suomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa Euro ja talous -tiedotustilaisuus 11.6.2019 11.6.2019 1 Euro ja talous 3/2019 Pääkirjoitus Ennuste
Lisätiedota) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista.
Taloustieteen perusteet Kesä 204 Harjoitus 6: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi) Tehtävä Tarkastellaan avointa kansantaloutta. Analysoi avotalouden makromallin avulla, miten seuraavat
LisätiedotKuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta
Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
LisätiedotTaloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus
1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi
LisätiedotKulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus
Kulutus Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 13.11.2013 Antti Ripatti (HECER) Kulutus 13.11.2013 1 / 11 Indifferenssikäyrät ja kuluttajan teoria Tarkastellaan edustavaa kotitaloutta.
LisätiedotLuentorunko 11: Työllisyys, tuotanto ja inflaatio
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Rahamarkkinat Lyhyen aikavälin tasapainosta (luentorungot 9-10) pitkän aikavälin tasapainoon. Neoklassinen synteesi. Rahamarkkinoiden
LisätiedotY55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010
Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 1 Ole hyvä ja vastaa kysymyksiin tähän paperiin. Tehtävät on palautettava joko luennolla tai kurssilaatikkoon (Latokartanonkaari 9., 3 krs.) ehdottomasti niitattuina
LisätiedotOletetaan, että virhetermit eivät korreloi toistensa eikä faktorin f kanssa. Toisin sanoen
Yhden faktorin malli: n kpl sijoituskohteita, joiden tuotot ovat r i, i =, 2,..., n. Olkoon f satunnaismuuttuja ja oletetaan, että tuotot voidaan selittää yhtälön r i = a i + b i f + e i avulla, missä
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 6 1 Korkolaskentaa Oletetaan, että korkoaste on r Jos esimerkiksi r = 0, 02, niin korko on 2 prosenttia Tätä korkoastetta käytettään diskonttaamaan tulevia tuloja ja
LisätiedotLuentorunko 4: Intertemporaaliset valinnat
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Tarkastellaan tarkemmin säästämiseen ja investoimiseen liittyviä intertemporaalisia valintoja ja rajoitteita. Reaalikorko. Yksityisen
Lisätiedot1. Tutkitaan regressiomallia Y i = β 0 + β 1 X i + u i ja oletetaan, että tavanomaiset
TA7, Ekonometrian johdantokurssi HARJOITUS 7 RATKAISUEHDOTUKSET 16.3.2015 1. Tutkitaan regressiomallia Y i = β 0 + X i + u i ja oletetaan, että tavanomaiset regressiomallin oletukset pätevät (Key Concept
LisätiedotHanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi
Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN
LisätiedotGlobaaleja kasvukipuja
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden
LisätiedotKOE 2 Ympäristöekonomia
Helsingin yliopisto Valintakoe 30.5.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta KOE 2 Ympäristöekonomia Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 7 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän kuin
LisätiedotLainaaminen, säästäminen ja pankit. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Lainaaminen, säästäminen ja pankit Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Viimeksi hyödyke- ja työmarkkinat milloin markkinat onnistuvat, milloin epäonnistuvat Tänään lainaaminen, säästäminen,
LisätiedotVaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?
Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta
LisätiedotKYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT
KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT Paikka, jossa ostaja ja myyjä kohtaavat, voivat hankkia tietoa vaihdettavasta tuotteesta sekä tehdä
LisätiedotPankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014
Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus
Lisätiedot4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen
LisätiedotSijoituspolitiikka. Lahden Seudun Ekonomit ry Hyväksytty vaalikokouksessa
Sijoituspolitiikka Lahden Seudun Ekonomit ry Hyväksytty vaalikokouksessa 8.11.2017 Sijoitustoiminnan perusperiaatteet 1/4 Lahden Seudun ekonomit ryn sijoitustoiminnan perusperiaatteet ovat yhdistyksen
LisätiedotMakrotalousteoria 1. Toinen luento: Keynesiläinen makroteoria. Markku Siikanen
Makrotalousteoria 1 Toinen luento: Keynesiläinen makroteoria Markku Siikanen 2 Luento Aiheena on keynesiläiseen makroteoriaan syventyminen Uusien termien sisäistäminen Makrotason hyödykkeiden kysyntä Keynesiläinen
LisätiedotMitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets
Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,
LisätiedotMaailmantalouden vauhti kiihtyy?
Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä
LisätiedotMaailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia
Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat
LisätiedotEKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä
Erkki Liikanen Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Euro & talous 1/2017 Julkinen 1 Esityksen sisältö 1. Rahapolitiikka voimakkaasti kasvua tukevaa 2. Euroalueen kasvu vahvistunut,
LisätiedotVoidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10
Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,
LisätiedotAsuntosijoittamisen alueelliset tuotot
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot 2018-2022 20.6.2018 Lähestymistapa Laskelmat on tehty vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Vuokratuotto lasketaan vanhoille kerrostaloasunnoille. Asuntosijoittamisen
LisätiedotJos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P
Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella
LisätiedotI MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT
I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '
LisätiedotVieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto
Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto Sisältö markkinat nyt talouskasvu kasvun riskit markkinoiden tunnelmat jatkuuko osakemarkkinoiden
Lisätiedot