Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 4"

Transkriptio

1 Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 4 HB13; M K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

2 Vielä koroista: valuuttakurssien korkopariteettiteoria (HB 18:3) Vapaasti vaihdettavat valuutat Valuuttakurssien ja korkojen välillä yhteys? Esim r = r (korot samat), missä r= esim. vuoden pituisten lainojen korko rahamarkkinoilla ja alaindeksi kuvaa valuttaa Entä jos markkinat odottavat punnan arvon heikkenevän? Euroalueella toimiva pankki ottaa lainoja punnissa, sijoittaa euroalueen rahamarkkinoille, maksaa vuoden päästä takaisin heikommilla punnilla => voittoa! Voiko tällainen arbitraasimahdollisuus olla olemassa? Valuuttakurssien korkopariteettiteorian mukaan ei voi; tulevien valuuttakurssimuutosten odotusarvon ja korkoerojen välillä oltava yhteys K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

3 Korkopariteettiteoria Pitäisi olla: valuuttakurssimuutosten jälkeen laskettu tuotto sijoitukselle odotusarvoisesti sama, ainakin jos mahdollista suojata positio valuuttatermiinillä Termiini = sopimus tulevana ajankohtana tehtävästä valuuttakaupasta ja sen suuruudesta Pitää päteä: 1+r = (1+r ) *E t+1/e t Missä E t on punnan arvo euroina ajanhetkellä t Johtopäätös: heikolle (devalvoitumassa olevalle) valuutalle maksetaan kovempaa korkoa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

4 Suomen historiaa: 1 kk Helibor ja devalvaatiot Kellutus K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

5 Korkopariteettiteoria Todennäköisesti suurin yksittäinen syy erittäin korkeisiin korkoihin Suomessa esim. syksyllä 1991 oli devalvaatio-odotus Kotimainen korko = kansainvälinen korko + devalvaatio-odotus + riskipreemio Miksi riskipreemio näin päin? Suomi tässä vaiheessa selvästi velkainen maa (koko kansantalous, etenkin julkinen sektori) => todennäköinen sijoittaja ulkomaalainen, jolle korkotuotto jossain muussa valuutassa ollut riskitöntä, ainakin valuuttakurssiriskitöntä Suomeen sijoittavan ulkomaalaisen näkökulma relevantimpi kuin ulkomaille sijoittavan suomalaisen Jos marginaalinen sijoittaja olisi ollut suomalainen, ulkomaisista papereista olisi ehkä/todennäköisesti vaadittu riskipreemio K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

6 Korkopariteetti Ongelma: huomattavan suuri osa empiirisestä evidenssistä ei juuri tue tätä mallia normaalioloissa Melkein kaikki evidenssi on teoriaa vastaan? Esim. Japanin jenillä ollut jatkuvasti erittäin alhainen korko, ei ole jatkuvasti vahvistunut suhteessa muihin valuuttoihin Carry trade: lainataan esim. Japanin jeneinä, vaihdetaan esim. dollareihin, joina tehdään sijoituksia Oli tavallista varsinkin ennen kriisiä, yleensä kannattanut Voidaan yrittää selittää jonkinlaiseksi riskipreemioksi, näennäinen ylimääräinen tuotto on korvausta riskistä Esim. Japanissa pitkään jatkuneet vaihtotaseylijäämät => paljon sijoittamista ulkomaille ja ulkomaan valuutassa, mistä vaaditaan ylimääräinen riskilisä valuuttakurssiepävarmuuden vuoksi => kotimaan korko alempi kuin ulkomainen korko K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

7 Korkopariteettiteoria Muita syitä, miksi teoria ei (yleensä) näytä toimivan Menetelmälliset ongelmat Yhteisintegraatio vs. PNS, Peso-probleema (=äärimmäinen, epätodennäköinen tilanne, jota ei datassa, mutta jonka sijoittajat ottavat huomioon yhtenä mahdollisuutena) Alkujaan: dollariin epäuskottavalla valuuttakurssilla kytketyn valuutan erittäin korkea korko; devalvoitumista pelätään, vaikka se ei jollain tarkasteluperiodilla tapahtuisi. Riskilisä kuitenkin toteutuu markkinoilla. Friedman: Meksikon korot 1950-luvulta 1970-luvulle korkeammat kuin Yhdysvaltojen, vaikka valuuttakurssi ei muuttunut ilmainen lounasko? Peso-probleema voi esiintyä muutenkin kuin valuuttakurssien ja korkojen yhteydessä. Periodi; toimiiko paremmin uudemmassa datassa? Vähemmän rajoitteita kansainväliselle arbitraasille Jos ei ole vapaita pääomanliikkeitä, mikä panisi toimimaan? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

8 Rahan kysyntä - perusteet Rahan kysyntä =? Kaikki haluavat lisää rahaa, rahan kysyntä aina ääretön? Ei, vaan rahan kysyntä tarkoittaa: Minkä osuuden annetusta bruttovarallisuudestaan ihmiset haluavat pitää rahana? Miksi kukaan haluaisi rahaa? Ei voi suoranaisesti käyttää mihinkään Ajatellaan yhden periodin olemassa olevaa taloutta Jokainen kuluttaja on jostain saanut satunnaisen valikoiman hyödykkeitä, jotka eivät vastaa kyseisen henkilön tarpeita tai preferenssejä kuin ehkä sattumalta Esim. kaikki makkarat yhdellä (joka on kasvissyöjä) ja sinappi toisella Jokaiselle kuluttajalle annetaan rahaa, jolla ei ole muuta käyttöä kuin maksuvälineenä toimiminen Vaihtokauppa kielletty! Hyödykkeitä saa vaihtaa vain rahaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

9 Rahan kysyntä - perusteet Tapahtumajärjestys: Hyödykkeet ja rahat jaetaan Haetaan hinnat, joilla jokaisen hyödykkeen tarjonta = kysyntä. Käydään kauppaa löydetyillä hinnoilla Hyödykkeet kulutetaan Maailma loppuu Kuluttajan optimointiehto: raha tuottaa saman rajahyödyn joka kohteessa, myös rahana itsenään Jos tuottaa korkeamman hyödyn kohteessa A kuin kohteessa B, siirretään B:stä A:han Hyödykkeen hinta = 1/( qi/ mi ) <=> 1/hyödykkeen hinta = qi/ mi => hyödykkeeseen i kulutetun rahan rajahyöty = ( U/ qi)*( qi/ mi) ( U/ q1)*( q1/ m1)= ( U/ q2)*( q2/ m2)= ( U/ q3)*( q3/ m3) =. = U/ M U on kokonaisutiliteetti, qi on hyödykkeen i määrä ja mi on hyödykkeeseen m käytetyn rahan määrä ja M= rahaksi jäävän osuuden määrä. Rajoite: Kullakin kuluttajalla rahaksi jäävä osuus + ostoksiin käytetty = alun perin saadun rahan määrä qi/ mi = hyödykkeen i hinnan käänteisluku Tavara maksaa 100 => yhdellä eurolla saa sadasosan tavarasta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

10 Rahan kysyntä - perusteet Rajahyöty käteen jäävästä rahasta aina 0. Rajahyöty muista hyödykkeistä positiivinen! Ainoa mahdollinen tasapaino: qi/ mi = 0 kaikilla i => rahalla ei ostovoimaa qi/ mi = 1/hinta, siis hinnat äärettömiä, rahan arvo nolla. Johtopäätös: ei löydy tasapainoa, jossa rahalla ostovoimaa Kukaan ei tavoittele lopputulosta, jossa itselle jäisi rahaa Kukaan ei halua allokaatiota, jossa itsellä hyödytöntä tavaraa, jos sen voi vaihtaa mihin tahansa muuhun vaikka kuinka huonolla vaihtosuhteella K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

11 Rahan kysyntä - perusteet Johtopäätös: yksinkertaisessa mikrotaloustieteellisessä mallissa melkein mahdotonta saada rahalle mitään arvoa Kuitenkin fiat-rahalla ostovoimaa reaalimaailmassa miten selittävissä? Ainoa järkeenkäypä selitys: odotus siitä, että maailma jatkuu, ja että rahalla ostovoimaa huomenna. Edellä kuvatussa mallissa pitäisi olla useita kierroksia Jokaisella kierroksella merkittävä joukko haluaa säilyttää rahaa käytettäväksi seuraavalla kierroksella Raha tuottaa välillisesti utiliteettia niiden hyödykkeiden kautta, joita sillä voi ostaa tulevaisuudessa => U/ M >0 MUTTA! Jos kierros tiedetään viimeiseksi, niin rahalla ei ostovoimaa = > toiseksi viimeisellä kierroksella kukaan ei halua lopuksia pitää rahaa => kolmanneksi viimeisellä Johtopäätös: rahalla voi olla ostovoimaa vain, jos maailmanlopun uskotaan tulevan yllättäen, tai maailman jatkuvan ikuisesti???? Näillä hyvin abstrakteilla pohdinnoilla erittäin vähän yhteyttä siihen, kuinka rahan kysyntää mallitetaan ja mitataan (empiirisessä) makrotaloustieteessä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

12 Malliteknisiä ratkaisuja Rahan kysynnän mallittaminen mikrotaloustieteessä vaikeaa Vaikka olisi saatu rahalle ostovoimaa jollain olettamuksella, miksi kukaan haluaisi pitää hallussaan rahaa (eikä ainoastaan hankkia sitä samalla sekunnilla käytettäväksi), varsinkaan jos tarjolla korkoa tuottavia arvopapereita tms? Ääretön kiertonopeus, raha hankitaan nyt ja käytetään 1/N sekunnin kuluttua, N-> kuluttajan optimissa kitkattomassa maailmassa Seuraavat pikemminkin malliteknisiä ratkaisuja kuin fundamentaalisia selityksiä sille, miksi rahalla on arvoa Cash-in-advance Ostaminen edellyttää aina sitä, että raha on hankittu etukäteen; pitämisaika >0 Matka pankkiautomaatilta kauppaan, aika palkkapäivästä ostospäivään Obligaatiot eivät kelpaa maksuvälineeksi, eikä hyödykkeitä saa, ellei ensin pidä rahaa hallussaan ainakin vähän aikaa => rahaa tarvitaan Entä jos voi maksaa luottokortilla? Luottokorttilaskun eräpäivä = palkkapäivä => rahan kysyntä= K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

13 Malliteknisiä ratkaisuja Raha utiliteettifunktiossa Perusajatus: raha tuo haltijalleen likviditeettipalveluita => joiltain osin kuin mikä tahansa hyödyke Mitä enemmän rahaa, sitä enemmän näitä palveluita ja korkeampi utiliteetti U= U(C,M), missä C=kulutus ja M=hallussa olevat rahat Siis sisällytetään raha suoraan kuluttajan hyötyfunktioon! Raha tuottaa utiliteettia, vaikka sitä ei käytettäisi. Kuluttaja, joka kanniskeli viikon ajan seteliä lompakossaan, tuli onnellisemmaksi. Filosofisesti melko epäilyttävä ratkaisu, mutta toimiva, ennustaa suunnilleen havaitunlaista käyttäytymistä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

14 Rahan kiertonopeus ja rahan kysyntä Jos rahalla paradoksaalisesti ostovoimaa mutta ei kysyntää, sen kiertonopeus on ääretön Halutaan, jotta voisi ostaa. Heti kun saatu, heti käytetään => hallussapitoaika 0 sekuntia. => Rahan kysyntä (=kullakin ajanhetkellä haluttu määrä) ja kiertonopeus sukulaiskäsitteitä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

15 Rahan kiertonopeus klassisessa taloustieteessä Keskeinen ero myöhempiin ajatuksiin: korolla ei merkitystä I Fisher 1911, jossain määrin edeltäjänsäkin Vaikuttanut talouspoliittiseen ajatteluun vuosikymmeniä Fisher: MV = PY Missä M=rahan määrä, V= rahan kiertonopeus; P=hintataso, Y = reaalinen bruttokansantuote (mitä termiä ei tosin Fisherin aikana käytetty) Logaritmisena m+v = p+y Yhtälö sanoo: rahan määrä kertaa yhdellä rahan yksiköllä keskimäärin tehtyjen ostosten lukumäärä riittää ostamaan koko markkinoille myydyn tuotoksen. Identiteetti, joka ei kerro mitään kausaalisuuksista V=YP/M Mikä on syy, mikä seuraus? Fisherin järkeily: kiertonopeus riippuu maksujärjestelmistä ym, muuttuu hitaasti jos ollenkaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

16 Rahan kiertonopeus klassisessa taloustieteessä Fisher ja muut ennen Keynesiä vaikuttaneet taloustieteilijät: kysyntä ei vaikuta tuotantoon makrotasolla => Y = vakio; Täystyöllisyys Ei ollut juuri mitään suhdannevaihteluteorioita Ainoa mikä joustaa, jos rahan määrää muutetaan: P Rahan kysyntäfunktio: M = PY/V Implisiittinen olettamus tässä kehikossa: rahaa ei käytetä säästöjen säilyttämiseen Lähestymistavan heikkous: kiertonopeus voi todellisuudessa vaihdella melko paljon Fisherin aikana ei tunnettu käsitettä BKT eikä sopivia tilastoja Y:n mittaamiseksi ollut => heikkoutta ei pystytty havaitsemaan saatavilla olleista tilastoista K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

17 Rahan kiertonopeus Suomessa Laskettu jakamalla nimellinen BKT keskimääräisillä M2-talletuksilla vuoden aikana Näyttää olevan niin, että noususuhdanteessa rahan kiertonopeus kiihtyy, joskin yhteys heikko; Rahan kiertonopeudella ollut hidastuva trendi? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

18 Rahan kiertonopeus - empiriaa Rahan kiertonopeus tyypillisesti suhdanneherkkä: kiihtyy suhdannenousussa Bordo & Jonung (1987) Rahan laskennallinen kiertonopeus kehittynyt U:n muotoisesti Vaihe 1: talouden monetisoituminen; Paljon tuotantoa, jota ei makseta rahalla (omavaraistaloutta, vaihtokauppaa ym) => korkea laskennallinen kiertonopeus Talous kehittyy => aletaan käyttää rahaa => kiertonopeus näennäisesti hidastuu Vaihe 2: raha- ja maksujärjestelmien kehitys => rahan kierto nopeutuu Eipä näytä Suomessa nopeutuneen 1980-luvun jälkeen! Siklos (1988, 1989): rahan kiertonopeus ei vakaa eikä sillä ole pitkän aikavälin tasapainoarvoa (random walk) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

19 Keynesin likviditeettipreferenssiteoria Sivuttiin jo korkoja käsiteltäessä Työllisyys, korko ja raha (General theory of employment interest and money; 1936; Suom. Ahti Karjalainen & Pentti Kivinen, WSOY 1951) Miksi ihmiset pitävät rahaa? Transaktiomotiivi Alkup. teoksessa mainitaan kahtena eri motiivina: tulovaikutin (income motive) ja liikevaikutin (business-motive) Ainoa klassisen taloustieteen käsittelemä Talouden aktiviteetti kasvaa tai hinnat nousevat 1 % => lisää rahan kysyntää prosentilla Varautumismotiivi Yllättävät menot tai ostosmahdollisuudet Varautumismotiivi suunnilleen suhteissa tuloihin K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

20 Keynesin teoriat Spekulatiivinen motiivi Keynesin olennaisin lisäys aiempaan teoriaan Pidetään rahaa jos sen odotettu tuotto suurempi kuin tuotto muissa sijoituskohteissa; rahan tuotto = 0 => pidetään vain jos korkojen odotetaan nousevan, mikä alentaisi joukkolainojen ym. kohteiden hintoja => Korot korkeat => odotetaan laskevan => ei kannata pitää rahaa Reaalisen rahan (real money balances) kysyntä M/P = f(y, i) Missä P= hintataso, Y= reaalinen bruttokansantuote, i = korkotaso Rahan kiertonopeus ei Keynesillä vakio; korkojen nousu vauhdittaa rahan kiertoa, raha pannaan eteenpäin jos sitä ei kannata pitää Olennainen uutuus Keynesillä: korot tässä yhteydessä, etenkin spekulatiivinen motiivi K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

21 Keynesin teoriat Tobin: jos agentit riskiaversiivisia, eivät uskalla pitää kaikkia säästöjään joukkolainoissa, joiden hinnat voivat vaihdella korkojen muuttuessa Hajautus => sisäpisteratkaisu, jossa x% säästöistä vakaassa mutta tuottamattomassa käteisessä ja 100 x % tuottavissa mutta arvoltaan epävarmoissa joukkolainoissa Selittää, miksi Keynesin lähestymistapa ei johda nurkkaratkaisuihin, joissa käteisenä joko 0% tai 100 %. Rahan tarjonta = rahan kysyntä tasapainossa Rahan tarjonnan lisäys => yleisöllä enemmän rahaa kuin haluaisi pitää epätasapaino => hakeudutaan kohti tasapainoa, mutta miten? Korot laskevat => rahan kysyntä lisääntyy Hyödykkeiden kysyntä lisääntyy => rahan kysyntä lisääntyy K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

22 Keynesiläiset teoriat Keynesiläinen IS-LM kehikko; LM-käyrä = pisteet, joissa rahan kysyntä = rahan tarjonta r LM Korkojousto voimakas: LM-käyrä lähes vaakasuora Rahan kysyntä alittaa tarjonnan Pieni korkojen muutos riittää luomaan kysynnän isolle rahamäärän lisäykselle. Rahan tarjonnan lisäys => korot alenevat => rahan kysyntä lisääntyy, eikä paljon muuta tapahdukaan Yksilön kannalta: Korot alenivat. Tämä vaikuttaa voimakkaasti siihen, että haluan pitää isomman saldon käyttelytililläni. En muuta käyttäytymistäni kuluttajana mutta annan korottoman käyttelytilini talletuksen kasvaa. => Inflaatio ei kiihdy, noususuhdanne ei ala Rahan kysyntä ylittää tarjonnan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C IS Y

23 Keynesiläiset teoriat Korkojousto heikko: LM-käyrä lähes pystysuora Korko ei enää vaikuta siihen, millä kansantulolla rahan kysyntä = rahan tarjonta Rahan tarjonnan lisäys => korot alenevat, millä on vain vähäinen vaikutus rahan kysyntään mutta voimakas vaikutus hyödykkeiden kysyntään En välitä korosta päättäessäni, paljonko rahaa pidän. Jos hallussani olevalla rahamäärällä on taipumus kasvaa, näytän kaiken ostoksiin panen kiertoon. Kuinka vakaa rahan kysynnän korkojousto on? Keynes arveli, että korkojousto epävakaa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

24 r Sama kuviona rahan tarjonta IS lisääntyy IS Heikon korkojouston LM-käyrät punaisella, voimakkaan korkojouston LM-käyrät vihreällä Y K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

25 Friedmanin moderni kvantiteettiteoria Rahan kysynnän oltava funktio monesta tekijästä Pysyväistulo Y (tulevien tulojen diskontattu nykyarvo, tai keskimääräinen tulo yli ajan); korkea pysyväistulo lisää rahan kysyntää Rahalle (esim. käyttelytileille) maksettu korko rm Vaihtoehtoisen sijoituskohteen tuotto (obligaatiot rb, osakkeet re) rb-rm kasvaa => rahan kysyntä vähenee; isompi vaihtoehtoiskustannus pitää omaisuutta rahana Odotettu inflaatio alentaa kysyntää Funktiona: M/P = f(yp, rb-rm, re-rm, -rm) Siis: obligaatioiden osakkeiden ja hyödykkeiden nimellinen tuotto (=inflaatio) suhteessa talletusten korkoon K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

26 Friedmanin moderni kvantiteettiteoria Miksi pysyväistulo? Tuloissa voi olla lyhyen aikavälin epäsäännöllisyyttä, joka vaikuttaa rahan tarpeeseen ja kysyntään melko heikosti Tästä seuraa: tavanomaiset suhdannevaihtelut vaikuttavat rahan kysyntään melko vähän; suhdannevaihtelu ymmärretään tilapäiseksi Edellytys: tulojen muutos ymmärretään tilapäiseksi tai pysyväksi Rahan tuotto sisältää mahdollisen korkotulon lisäksi sekalaisia pankkipalveluita, jos niistä ei eksplisiittisesti laskuteta Alihinnoitellut maksuliikennepalvelut tms Korko rm sisältää nyt myös pankkitallettajille tarjotut alihinnoitellut tai ilmaiset oheispalvelut Friedman arveli rahan tuoton reagoivan yleiseen korkotasoon Pankkitilien korot riippuvat markkinakoroista, jolloin obligaatioiden ja pankkitalletusten korkoero melko vakaa Lisäksi: jos talletusten keräämisestä kannattavampaa korkeiden markkinakorkojen vuoksi, enemmän oheispalveluita tallettajille Jos pankeilla täydellinen kilpailu, tallettajan saama korvaus (=korot ja alihinnoitellut oheispalvelut) riippuu yhden suhde yhteen markkinakoroista; pankin siivu ei levene korkotason noustessa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

27 Friedmanin teoria Korkotason vaikutus rahan kysyntään melko vähäinen tai olematon, kunhan suunnilleen moderni pankkijärjestelmä Rahan kysyntä melko vakaa ja reagoi lähinnä muutoksiin pysyväistulossa Tästä seuraa: rahan kiertonopeus voi lyhyellä aikavälillä vaihdella V = Y/f(Yp) Missä V = rahan kiertonopeus, Y = toteutunut kansantulo ja Yp = pysyväistulo MUTTA: ei epäsäännöllisiä, yllättäviä, talouden tilasta riippumattomia vaihteluita Noususuhdanne ilmenee rahan kierron tilapäisenä nopeutumisena, kun tulot kasvavat mutta rahan kysyntä ei (esim. edellinen Suomea kuvaava graafi) Monetarismi: rahan tarjonnan muutokset tärkein syy inflaation vaihteluun ja suhdannevaihteluihin K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

28 Keynes vs Friedman Rahan tarjonnan lisäys Rahan ylitarjonta Rahan tarjonnan vaikutukset Keynesin mukaan Rahan tarjonnan vaikutukset Friedmanin mukaan Korot alenevat Hyödykkeiden kysyntä lisääntyy Keynesin mukaan potentiaalisesti epävakaa vaikutus Rahan kysyntä lisääntyy K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

29 Baumol-Tobin Tulot könttinä säännöllisin väliajoin, käytetään tasaisesti => ajoittain rahavarallisuus >0 Varallisuutta voi siirrellä rahan ja korkoa tuottavan kohteen välillä, mutta kiinteä transaktiokulu, joko selvää rahaa tai aikaa ja eforttia Käteisellä ei korkoa, käyttelytilitalletuksen korko melkein nolla Osa tuloista kannattaa laittaa väliaikaisesti sijoituksiin Mitä useammin nostetaan sijoituksesta, sitä vähemmän pidetään tuottamatonta käteistä mutta sitä enemmän tulee transaktiokuluja Mitä korkeampi korkotaso, sitä vähemmän rahaa kannattaa pitää Mitä korkeammat kustannukset sijoitusten nostamisesta ja tekemisestä, sitä enemmän rahaa kannattaa pitää K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

30 Rahan kysyntä - empiriaa Runsaasti tutkittu! Tutkimus aiheesta jatkunut pitkään, uusia papereita tulee jatkuvasti Hakutermillä demand for money 598 tärppiä Scopus-tietokannassa, (maalisk 2013); otsikko, tiivistelmä tai hakusana Tyypillisesti testattu jonkin teorian tärkeinä pitämien muuttujien ja rahan määrän tilastollista yhteyttä Näitä muuttujia ovat voisivat olla ainakin: Ei-rahan (joukkolainat tms) korot (-) Rahaksi luettujen erien (talletukset) korot (+) Transaktiokustannukset muutettaessa rahaa muuksi (sijoitus)varallisuudeksi ja päinvastoin (+) Tulotaso (+) Varallisuus (+) Tulojen vaihtelevuus / tuloepävarmuus (+) Korko-odotukset (+) Inflaatio (-) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

31 Rahan kysyntä - empiriaa Ongelmia Muuttujat korreloivat (korot, inflaatio) Parametriarvot voivat muuttua ajassa Transaktiokustannukset hankalat mitata Monia muuttujia koskevat odotukset tärkeämpiä kuin myöhemmin toteutuvat arvot, mutta odotuksia ei yleensä havaittavissa (Ennusteet?) Ei ole hyviä tilastoja kokonaisvarallisuudesta Kausivaihtelu sekä rahan kysynnässä että esim. bruttokansantuotteessa; kausivaihtelun luonne voi vaihdella ajan kuluessa Mitä raha-aggregaattia tulisi käyttää? Teoriat ilmeisesti keskittyvät johonkin melko kapeaan käsitteeseen, M1? Emme havaitse rahan kysyntää vaan ainoastaan rahan määrän! K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

32 Näinkö? r S Kansantulo muuttuu, tulo-odotukset muuttuvat, pankkipalvelut muuttuvat, ilmasto muuttuu S=D; D= f(r,y ) => S=D = f(r,y ) Q K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

33 Rahan kysyntä - empiriaa Käytännössä useimmat rahan kysyntää testanneet ekonometriset työt pikemminkin ottavat vaikutteita rahan kysynnän teoriasta kuin suoranaisesti testaavat tai vertailevat teorioita. Ln(mt) = b0 + b1 Ln (Yt) +b2 Ln(rt) +εt Tai: Ln(mt/pt) = b0 + b1 Ln (Yt /pt) +b2 Ln(rt) +b3(pt/pt-1) +εt Yhtälössä ollut selittäjänä trendi, tulojousto usein pakotettu ykköseksi, korot olleet reaalisia ja nimellisiä, käytetyt ekonometriset menetelmät vaihdelleet Usein myös viivästettyjä arvoja selittäjille Toivottavaa, että teorian mukaiset etumerkit, korkea selitysaste (pieni osuus m:n vaihtelusta jää selittämättä), muuttujien väliset yhteydet vakaita ja virhetermi epsilon vain valkoista kohinaa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

34 Rahan kysyntä - empiriaa Useimmat 1970-luvulle saakka tehdyt empiiriset tutkimukset tuottivat pitkälti toivottuja tuloksia Rahan kysyntä korkojoustavaa Tulojen ja korkojen muutosten vaikutus rahan kysyntään melko nopea Relaatiot rahan kysynnän ja selittävien muuttujien välillä melko vakaita Relaatiot alkoivat pettää 1970-luvun alkupuolella: Yhdysvalloissa rahan määrä supistui/kasvoi hitaammin kuin yhtälöt ennustivat, Britanniassa virhe toisinpäin. Uusia estimointeja, joissa ja 1980-luvun dataa mukana => havaittiin rahan kysyntäfunktioiden muuttuneen epävakaiksi Onko rahan kysyntä muuttunut? Vai ovatko käytetyt yhtälöt olleet väärin spesifioituja? Väärät selittävät muuttujat? Pakotettu väärä funktiomuoto? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

35 Rahan kysyntä - empiriaa Epävakauttavatko institutionaaliset muutokset rahan kysyntää? Kiinteiden valuuttakurssien järjestelmän romahdus 1970-luvun alussa? Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn purku monissa maissa luvun alusta alkaen? Rahoitusinnovaatiot (luottokortit, pankkiautomaatit, bitcoin ) Voivat riippua samoista tekijöistä kuin rahan kysyntä: pitkään jatkuva korkeiden korkojen aika => kehitetään keinoja, joiden avulla selviydytään pienemmillä käteiskassoilla Empiirisen tutkimuksen reaktioita Supistettiin rahan määritelmää Lisättiin selittäviä muuttujia (esim. pankkitalletusten korko) Institutionaalisia muuttujia (pankkikonttoreiden lkm etc) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

36 Rahan kysyntä - empiriaa Viive Osittaisen sopeutumisen malli, optimaalinen hallussa olevan rahan määrä poikkeaa toteutuneesta Jäi epäselväksi, onko vakaa rahan kysyntäfunktio olemassa vai ei Epävakaa / muuttuva rahan kysyntä? Ei edes hetkellistä funktiota? Ekonometristen menetelmien kehitys Aiemmin lähinnä PNS/OLS, myöhemmin yhteisintegraatioita, virheenkorjausmalleja yms K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

37 Rahan kysyntä joitain tuloksia Etenkin M3:n kysyntäfunktio vakaa euroalueella (Hamori & Hamori 2008) Yritysten käteiskassat ovat kasvava funktio myynnistä, mutta jousto <1; (Lotti & Marcucci 2003) Elinkeinoelämän (vähittäiskaupan) keskittyminen vähentäisi rahan kysyntää? Poikkileikkaus kotitalouksilla: (Daniels & Murphy 1994) Teknologialla merkittävä vaikutus käteiskassoihin Pankkiautomaatit; alhaiset käteisnoston kulut (sis. Käytetty aika) vähentää seteleiden pitämistä Rahan kysyntä pysynyt vakaana Länsi-Afrikan rahaliitossa (Canac, Shirvani, Wilbratte, Int Econ J 2009) Rahan kysyntä pysynyt vakaana 14 Aasian maan ryhmässä (Rao & Kumar: Econ Modell 2009) Persianlahden pienissä arabimaissa (Qatar, Emiraatit ja Bahrain) M1 ja M2-rahan kysyntä pysynyt vakaana, etenkin Bahrainissa (Darrat & Al-Sowaidi 2009, Rev Fin Econ) Serletis & Gogas (JMCB 2014): Rahan kysynnän epävakaus aiemmissa tutkimuksissa usein seurausta rahan määrän väärästä mittaustavasta Pitäisi olla divisia-indeksi, jossa rahan määrän komponenteilla eri painot K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

38 Rahan kysyntä empiriaa Suomesta Suvanto (1976, Scand JE): Lavean rahan kysyntä riippuu etenkin pysyväistulosta, suppean rahan kysyntä etenkin kulloisestakin tulotasosta Inflaatio vaikuttanut suppean rahan kysyntään vasta toisen maailmansodan jälkeen, lavean rahan kysyntään jo aiemmin Abrams (1988; IMF WP): Rahoitusmarkkinoiden sääntely ja sen purkaminen vaikuttivat olennaisesti rahan kysyntään Korkojousto negatiivinen 1970-luvun lopulla, ei enää 1980-luvun alussa, uudelleen 1980-luvun puolivälistä alkaen Tukeeko Friedmanin teorioita? Korkosäännöstelyn purkaminen ei tehnyt rahan kysynnästä korkojoustavampaa, koska pankit maksoivat säännöstelykaudella asiakkailleen muulla tavoin kuin eksplisiittisenä korkona? Ripatti (1998): Rahan kysyntä Suomessa vuosina oli melko vakaa, jos käytetään suppeaa rahakäsitettä (M1), epävakaa, jos käytetään laveaa rahakäsitettä Ei tuoreita tutkimuksia? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182. . Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,

Lisätiedot

19 Avotalouden makroteoriaa

19 Avotalouden makroteoriaa 19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017

Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 1 Sisältö AS AD lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä Malli avotaloudessa kiinteillä ja kelluvilla kursseilla Tarjonta ja

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 tudent: ate: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 016 Assignment: 016 www 1. Millä seuraavista tuotteista on itseisarvoltaan pienin kysynnän hintajousto? A. Viini B. Elokuvat

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n.

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n. Harjoitukset 2, vastauksia. Ilmoittakaa virheistä ja epäselvyyksistä! 1. b (kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle) 2. c (kysyntäkäyrä siirtyy oikealle) 3. ei mikään edellisistä; oikea vastaus olisi p 2

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Kulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus

Kulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus Kulutus Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 13.11.2013 Antti Ripatti (HECER) Kulutus 13.11.2013 1 / 11 Indifferenssikäyrät ja kuluttajan teoria Tarkastellaan edustavaa kotitaloutta.

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT Paikka, jossa ostaja ja myyjä kohtaavat, voivat hankkia tietoa vaihdettavasta tuotteesta sekä tehdä

Lisätiedot

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Nyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F

Nyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F Mat-2.34 Investointiteoria Laskuharjoitus 2/2008, Ratkaisut 29.04.2008 Binomihilan avulla voidaan laskea T vuoden ja tietyn kupongin sisältävän joukkovelkakirjan arvo eli hinta rekursiivisesti vaihtelevan

Lisätiedot

a) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista.

a) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista. Taloustieteen perusteet Kesä 204 Harjoitus 6: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi) Tehtävä Tarkastellaan avointa kansantaloutta. Analysoi avotalouden makromallin avulla, miten seuraavat

Lisätiedot

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Päätöksentekijä on riskipakoinen, jos hyötyfunktio on konkaavi. a(x) = U (x) U (x)

Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Päätöksentekijä on riskipakoinen, jos hyötyfunktio on konkaavi. a(x) = U (x) U (x) Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Hyöty (engl. utility) = arvo, jonka koemme riskitilanteessa eli, kun teemme päätöksiä epävarmuuden (todennäköisyyksien) vallitessa. Vrt.

Lisätiedot

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Samu Kurri Suomen Pankki Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/216 29.9.216 Julkinen 1 Esityksen teemat Muutokset maailmantalouden kasvuennusteessa

Lisätiedot

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1 Ratkaistaan tasapainopiste yhtälöparista: P = 25-2Q P = 10 + Q Ratkaisu on: Q = 5, P = 15 Kuluttajan ylijäämä

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Markkinakatsaus. tammikuu 2017

Markkinakatsaus. tammikuu 2017 Markkinakatsaus tammikuu 2017 Talouskehitys IMF:n odotukset Maailman BKT-kasvun suhteen ennallaan (3,4 prosenttia 2017 ja 3,6 prosenttia 2018). Talousennusteisiin liittyy kuitenkin tällä hetkellä tavallista

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

SUHDANNEVAIHTELU, TALOUSTILASTOT JA ENNUSTEET. Markku Lanne TTT-kurssi

SUHDANNEVAIHTELU, TALOUSTILASTOT JA ENNUSTEET. Markku Lanne TTT-kurssi SUHDANNEVAIHTELU, TALOUSTILASTOT JA ENNUSTEET Markku Lanne TTT-kurssi 1.2.2012 Mitä on suhdannevaihtelu? Kokonaistaloudellisen aktiviteetin eli reaalisen bruttokansantuotteen (BKT) vaihtelu trendinsä ympärillä.

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

, tuottoprosentti r = X 1 X 0

, tuottoprosentti r = X 1 X 0 Ostat osakkeen hintaan ja myyt sen vuoden myöhemmin hintaan X 1. Kokonaistuotto on tällöin R = X 1, tuottoprosentti r = X 1 ja pätee R = 1 + r. Lyhyeksimyymisellä tarkoitetaan, että voit myydä osakkeen

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

Miksi olette tällä kurssilla?

Miksi olette tällä kurssilla? Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka

Lisätiedot

Kallista vai halpaa? Myynkö vielä - vai joko ostan?

Kallista vai halpaa? Myynkö vielä - vai joko ostan? Kallista vai halpaa? Myynkö vielä - vai joko ostan? Hämeen Osakesäästäjät Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto Sisältö markkinat nyt talouskasvu yritysten tulosodotukset kasvun riskit markkinoiden

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016 Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Sentimentti. Hämeen osakesäästäjien kevätkokous Jarno Lönnqvist

Sentimentti. Hämeen osakesäästäjien kevätkokous Jarno Lönnqvist Sentimentti Hämeen osakesäästäjien kevätkokous Jarno Lönnqvist 14.4.2011 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain lausujan omia mielipiteitä. Viittaukset

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli Tommi Välimäki 29.1.2003 Peruskäsitteitä: kysyntä ja tarjonta Hyödykkeen arvo kuluttajalle on maksimihinta, jonka hän olisi siitä valmis maksamaan Arvon raja-arvo vähenee määrän funktiona, D=MV

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen

Lisätiedot

Mihin kannattaa sijoittaa voiko menneisyydestä oppia? Lippo Suominen Huhtikuu 2014 Nordea Varallisuudenhoito

Mihin kannattaa sijoittaa voiko menneisyydestä oppia? Lippo Suominen Huhtikuu 2014 Nordea Varallisuudenhoito Mihin kannattaa sijoittaa voiko menneisyydestä oppia? Lippo Suominen Huhtikuu 2014 Nordea Varallisuudenhoito 2 Suomalainen pitää osakesijoittamista lottoamisena Professori Vesa Puttonen, Helsingin kauppakorkeakoulu,

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä Kuluttajan teoriaa tähän asti Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa - Tavoitteen optimointia rajoitteella Luento 6 Kuluttajan ylijäämä 8.2.2010 Budjettirajoite (, ) hyödykeavaruudessa - Kulutus =

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä?

Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä? Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä? Sijoitusristeily 23.-24.3.2007 Tomi Salo Pj Helsingin Osakesäästäjät Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto Pitkää nousua takana pörssinousu

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Valtiotieteellinen tiedekunta Talous- ja tilastotieteen valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2015

Valtiotieteellinen tiedekunta Talous- ja tilastotieteen valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2015 Valtiotieteellinen tiedekunta Talous- ja tilastotieteen valintakoe rvosteluperusteet Kesä 2015 KIRJISUUSKOE 1a Euron dollarimääräistä kysyntää ja tarjontaa voidaan kuvata seuraavasti: Euron dollarikurssi

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä.

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. HUUTOKAUPOISTA A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. 2. Huutokauppapelejä voidaan käyttää taloustieteen

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 allivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 6 (viikko 12) Tehtävä 1 Koska keskuspankki tarjoaa yön-yli-lainaa tietyllä korolla, ei yhdenkään pankin kannata ottaa lainaa tätä korkeammalla

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Aikasarja-analyysiä taloudellisilla aineistoilla

Aikasarja-analyysiä taloudellisilla aineistoilla Aikasarja-analyysiä taloudellisilla aineistoilla Leena Kalliovirta, Luonnonvarakeskus Leena.kalliovirta@luke.fi Kurssi Tilastotiede tutuksi HY matematiikan ja tilastotieteen laitos 1 Leena Kalliovirta

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 22. lokakuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONE pitää matkustajat liikkeessä liukuporrasinnovaatioilla. KONEen viimeisin liukuporrasinnovaatio, KONE

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015 Markkinakatsaus Marraskuu 2015 Talouskehitys EK:n suhdannebarometrin mukaan Suomessa teollisuuden tilauksiin odotetaan hienoista piristymistä loppuvuonna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi

Lisätiedot

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 Ehtamo Demo 1: Arvaa lähimmäksi Jokainen opiskelija arvaa reaaliluvun välillä [0, 100]. Opiskelijat, joka arvaa lähimmäksi yhtä kolmasosaa (1/3) kaikkien

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Osa 21 Raha- ja finanssipolitiikka

Osa 21 Raha- ja finanssipolitiikka Osa 21 Raha- ja finanssipolitiikka 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia Mankiw & Taylor, Ch 35; Taloustieteen oppikirja, luku 13 1. Politiikan

Lisätiedot