Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2017

Transkriptio

1 Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2017 Kansainvälisten liikkuvuuslukujen keräämisen yhteydessä ammatillisilta oppilaitoksilta ja aikuiskoulutuskeskuksilta sekä oppisopimustoimistoilta kysyttiin nyt neljättä kertaa, millaisilla resursseilla kansainvälistä toimintaa oppilaitoksissa organisoidaan. Aikaisemmat kyselyt toteutettiin vuosina 2011, 2013 ja Vuoden 2017 kansainvälisen toiminnan resursseja kartoittavaan kyselyyn vastasi puolet (80 kpl) tilastointiin osallistuneista organisaatioista. Vastausprosentti on vaihdellut 40 prosentin molemmin puolin vuosittain. Kysely on barometrityyppinen, eli sen kysymykset ovat melko yleisiä ja helposti toistettavissa. Näin ollen tuloksia on useassa kohdin verrattu aiemman kyselyvuoden tuloksiin, silloin kun se on mahdollista. Kansainväliseen toimintaan kohdistetaan nyt vähintään saman verran henkilöstöresursseja kuin kaksi vuotta sitten Kyselyyn vastanneista yli kolmannes ilmoitti, että oppilaitoksella on käytettävissään kokopäiväinen kvpäällikkö tai -koordinaattori. Tilanne on siten sama kuin edellisellä kyselykerralla ja huomattavasti parempi kuin vuosina 2013 ja 2011, jolloin vain neljäsosa vastanneista oppilaistoksista ilmoitti näin. Puolipäiväinen kv-päällikkö tai -koordinaattori on noin neljänneksellä. Kansainvälisiä asioita organisoiva tiimi löytyy yli puolelta kyselyyn vastanneista oppilaitoksista, mikä on 9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Myös muita henkilöstöresursseja kv-työhön oppilaitoksilla on hieman enemmän nyt kuin vuonna Kokopäiväinen kv-päällikkö tai -koordinaattori Puolipäiväinen kv-koordinaattori Kv-tiimi Muita henkilöstöresursseja Kuva 1. Oppilaitosten resurssit 2017 ja 2015 (%) Opettajien ja muun henkilöstön osallistuminen kansainväliseen toimintaan on lisääntynyt vuodesta Vastanneista 54 prosenttia arvioi saavansa hyvin tai erittäin hyvin oppilaitoksensa henkilöstöä mukaan kvtoimintaan. Tyydyttävästi kv-toimintaan osallistutaan nyt pienemmästä määrästä organisaatiota kuin edellisellä kyselykerralla. Huonosti tai ei ollenkaan -vaihtoehdon valinneiden osuus on myös tasaisesti laskenut kaikkien kyselykertojen välillä.

2 Hyvin/erittäin hyvin Tyydyttävästi Ei ollenkaan/huonosti 6 7 Kuva 2. Opettajien ja muun henkilöstön osallistuminen kv-toimintaan 2017 ja 2015 (%) Koulutusvientihankkeisiin suhtaudutaan myönteisesti Koulutusvientihankkeissa aktiivisesti mukana on noin neljäsosa kyselyyn vastanneista oppilaitoksista ja yli 40 prosenttia on jo suunnitellut koulutusvientiä. Ei ole 35 Ei vielä, mutta suunnitteilla 42 Kyllä, aktiivisesti 23 Kuva 3. Onko oppilaitos mukana koulutusvientihankkeissa? (%) Kansainvälisen toimintaan kohdistetaan yhä enemmän resursseja suhteessa strategisiin tavoitteisiin Vuonna 2017 oppilaitoksilta kysyttiin, onko niillä erillinen kansainvälisyysstrategia ja 58 prosentilla vastanneista tällainen löytyy. Erillisen kansainvälisyystrategian sijaan 38 prosenttia kyselyyn vastanneista oppilaitoksista kirjaa kansainvälisen toimintansa osaksi yleistä strategiaansa. Vain neljällä prosentilla vastanneista oppilaitoksista ei ole lainkaan kansainvälisyysstrategiaa. Koulutuksen järjestäjän ja/tai oppilaitoksen kv-toiminnan henkilöstöresurssit ovat yli 40 prosentin mielestä hyvin tai erittäin hyvin suhteessa strategiassa ja toimintasuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Suhteellisesti tilanteen hyväksi kokevien osuus on noussut tasaisesti jo ensimmäisestä kyselykerrasta Puolet vastanneista oppilaitoksista kokee, että henkilöstöresurssit vastaavat strategian tavoitteisiin

3 tyydyttävästi. Edellistä kyselykertaa huomattavasti pienempi osuus vastanneista pitää henkilöstöresurssien ja toiminnan tavoitteiden vastaavuutta huonona. Hyvin/erittäin hyvin Tyydyttävästi Ei ollenkaan/huonosti 6 16 Kuva 4. Henkilöstöresurssit ovat suhteessa strategiassa asetettuihin tavoitteisiin (%) Yli 40 prosenttia resurssikyselyyn vastanneista arvioi, että koulutuksen järjestäjän ja/tai oppilaitoksen kvtoiminnan budjettiresurssit ovat hyvin tai erittäin hyvin suhteessa strategian tavoitteisiin. Myös tilanteen huonoksi kokeneiden suhteellinen osuus on laskenut huomattavasti vuodesta Hyvin/erittäin hyvin Tyydyttävästi Ei ollenkaan/huonosti 8 15 Kuva 5. Budjettiresurssit ovat suhteessa strategiassa asetettuihin tavoitteisiin (%)

4 Oppilaitoksen omarahoitusta on yhä useammalla oppilaitoksella käytettävissään mutta sen määrän/oppilaitos koetaan pienentyneen Erillistä omarahoitusta, eli kansainvälisyysmäärärahaa budjetissaan on kyselyn mukaan 73 prosentilla oppilaitoksista eli 10 prosenttiyksiköllä enemmän oppilaitoksia kuin vuonna Vastanneista 51 % arvioi määrärahan pysyneen samana viime vuosien aikana. Edellisellä kyselykerralla tätä mieltä oli vain 38 prosenttia vastanneista. Pienentyneeksi määrärahan arvioi 41 prosenttia kyselyyn vastanneista oppilaitoksista. Vuonna 2015 näin arvio vain kolmasosa vastanneista. Määräraha liittyy useimmiten opiskelijoiden sekä opettajien ja muun henkilöstön ulkomaanjaksoihin. Opiskelijaliikkuvuuteen Opettajaliikkuvuuteen Kehittämishankkeisiin Muuhun Kuva 6. Kansainvälisyysmäärärahan käyttö 2017 ja 2015 (%) Avokysymyksen Mihin muuhun kansainvälisyysmäärärahaa käytetään? oli kirjattu useimmiten kvhenkilöstön palkka- ja matkakulut. Lisäksi määrärahalla kehitetään kv-toimintaa yleisesti. Vastanneista pienempi osuus kuin edellisellä kyselykerralla eli 11 prosenttia on sitä mieltä, että kvtoimintaan suunnattuja resursseja ollaan oppilaitoksissa lisäämässä (15% vuonna 2015). Myös edellistä kyselykertaa pienempi osuus vastaajista arvioi, että näitä resursseja ollaan vähentämässä. Enemmistö (74%) uskookin toimintaan suunnattujen resurssien pysyvän samalla tasolla. Kysyttäessä mihin vastaajat arvioivat kv-toimintaan suunnattujen lisäysten tai vähennysten kohdistuvan, valitsi 18 prosenttia vastanneista liikkuvuustoiminnot ja 16 prosenttia henkilötyövuodet tai kehittämishankkeet. Ristiintaulukoidessa resurssimuutosten suuntaa käy ilmi, että vähennysten uskotaan kohdistuvan useimmiten liikkuvuustoimintoihin ja lisäysten henkilötyövuosiin. Vielä vuonna 2015 vastaavassa analyysissa vähennysten uskottiin kohdistuvan henkilötyövuosiin muita kohteita useammin.

5 Henkilötyövuosiin Liikkuvuustoimintoihin Kehittämishankkeisiin Muuhun 3 3 Kuva 7. Kv-toimintaan suunnattujen resurssimuutosten (vähennysten tai lisäysten) kohdentuminen 2017 ja 2015 (%) Kyselyyn kirjatun avovastauksen mukaan liikkuvuustoiminnot halutaan oppilaitoksissa ohjata yhä enemmän täysin Erasmus+ - rahoituksella toteutettaviksi. Ulkopuolisen projektirahan merkitys liikkuvuuden mahdollistajana on yhä tärkeämpi Vuosittain yhä useampi kyselyyn vastannut oppilaitos ilmoittaa, että oppilaitoksella on käytettävissään ulkopuolista projektiraha kansainväliseen toimintaa. Vuonna 2015 näin arvioi 80 prosenttia ja nyt 83 prosenttia vastanneista. Molempina kyselyvuosina 40 prosenttia vastanneista arvioi ulkopuolisen rahan osuuden kasvaneen viime vuosien aikana. Pienentyneeksi ulkopuolisen projektirahan osuuden arvioi viidesosa vastanneista eli saman verran kuin vuonna Ulkopuolista projektirahaa kohdistetaan enimmäkseen liikkuvuustoimintoihin., mutta entistä enemmän myös muuhun toimintaan, kuten verkostoitumiseen.

6 Opiskelijaliikkuvuuteen Opettajaliikkuvuuteen Kehittämishankkeisiin Muuhun Kuva 8. Ulkopuolisen projektirahan käyttö 2017 ja 2015 (%) Kotikansainvälisyyteen panostetaan yhä enemmän Vielä vuoden 2015 kyselyssä yli puolet kyselyyn vastanneista arvioi, että kotikansainvälisyys on oppilaitoksissa satunnaista tai että sitä ei ole ollenkaan. Nyt vuoden 2017 kyselyssä reilusti yli puolet vastanneista arvioi kotikansainvälisyyttä olevan melko paljon tai sitä harjoitettavan jopa aktiivisesti ja suunnitelmallisesti.

7 Oppilaitoksessa ei ole kotikansainvälisyystoimintaa Kotikv-toiminta on satunnaista Kotikv-toimintaa on vuosittain melko paljon Kotikv-toiminta on aktiivista ja suunnitelmallista Kuva 9. Kotikansainvälisyyden toteutuminen oppilaitoksissa 2017 ja 2015(%) Kotikansainvälisyyden toteuttamiseen henkilö- ja/tai budjettiresursseja on yhä useamman mielestä varattu resursseja ei resursseja huonot tyydyttävät hyvät erittäin hyvät Kuva 10. Kotikansainvälisyyteen varatut resurssit 2017 ja 2015 (%) Esimerkkejä kotikansainvälisyydestä: Opiskelijoiden kansainvälinen opintopolku noudattaa samaa mallia kuin kansainvälisyysstrategiamme, eli on linjassa strategiaamme. Opiskelija voi valita kotikansainvälistymisopintoja sekä ulkomailla tapahtuvaa tutkinnon opiskeluun liittyvää kansainvälistymistä.

8 Omat opiskelijat toimivat saapuvien opiskelijoiden tutoreina koulussa ja vapaa-ajalla. Saapuvat opiskelijat ovat muutamasta päivästä pariin viikkoon koululla ja omat opiskelijat tutustutetaan heihin. Yhteistoimintaa ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden tai vaihtariopiskelijoiden ja suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Teemapäiviä / -viikkoja / -iltoja jne. Kotikansainvälisyys on yksittäisten aktiivisten opettajien varassa. On yksittäisiä tapahtumia, opettajat tekevät yhteistyötä kotokoulutuksen ryhmien kanssa jne. Kansainvälisten partnerioppilaitosten vierailuja, esim. partneri- ja liikkuvuushankkeiden myötä sekä kansainvälinen ammatillinen kilpailutoiminta.