Ennakointikamari. Kulttuuriala. Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ennakointikamari. Kulttuuriala. Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista"

Transkriptio

1 Ennakointikamari Kulttuuriala Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 11/2011

2

3 Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto Toimialan esittely Uudellamaalla Toimialan työllisyyden ennakointi koko maassa ja Helsingin seudulla Kyselyn lähtökohdat Taustatiedot Yritysten työvoiman tarve Yritysten rekrytointi Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Lähteet: LIITE 1: Avoimet vastaukset... 28

4

5 Tiivistelmä tuloksista Tämä kysely on osa Helsingin seudun kauppakamarin vetämää Ennakointikamari-hanketta osaavan työvoiman turvaamiseksi pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudun ammatillisten koulutuksen järjestäjät ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyöorganisaatio on nimetty Ennakointikamariksi. Kulttuurialan yritys- ja oppilaitoskysely on viides vuonna 2011 tehty kysely toimialan yrityksille ja oppilaitoksille Uudellamaalla. Ennakointikamarissa yritys- ja oppilaitoskyselyn näkökulmana on selvittää toimialakohtaisesti muun muassa yritysten osaamistarpeita ja oppilaitosten kehittämiskohteita. Tarkastelun kohteena ovat toimialakohtaiset yritysten ja oppilaitosten mielipiteet eli tutkimuksen kohteena on rajattu kokonaisuus, yksi tapahtuma. Yritys- ja oppilaitoskyselyt ovatkin luonteeltaan laadullisia tapaustutkimuksia. Vastaajien tausta Yrityskyselyyn vastanneista kaikki ovat pk-yrityksiä. Henkilöstömäärältään vastanneet yritykset edustavat koko kulttuurialalta noin kymmenesosaa Uudellamaalla (Tilastokeskus: yritysrekisteri 2009). Oppilaitoskyselyyn vastasivat 20 toimialan koulutusta antavaa oppilaitosta. Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten vastaajien enemmistö arvioi toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan seuraavan neljän vuoden kuluessa. Suurimmalla osalla yrityksistä (72 %) ei ole maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Yritysten edustajien enemmistö arvioi maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkityksen kasvan seuraavan neljän vuoden kuluessa, oppilaitosvastaajien enemmistö taas arvioivat merkityksen säilyvän ennallaan. Yritysten ja oppilaitosten edustajat arvioivat toimialan työmarkkinoilla vuoteen 2015 mennessä suurimpana muutoksena kilpailun kovenemisen. Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Yrityksistä suurin osa olisi halukas rekrytoimaan yli 50-vuotiaita (94 %), työllistämään lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä työntekijöitä (81 %) tai rekrytoimaan maahanmuuttajia (75 %) yrityksen palvelukseen. Myös hieman yli puolet yrityksistä olisi halukkaita vajaakuntoisten rekrytointiin esim. osa-aikatöihin. Eniten yrityksillä on ollut vaikeuksia löytää tekstiilialan osaajia. Rekrytointiongelmien syynä ovat usein miten olleet hakijoiden koulutuksen epäsopivuus, hakijoiden vähäinen työkokemusta tai alan palkkataso. Yritysten mielestä tulevan neljän vuoden aikana alan toimenkuvat laajentuvat ja moniosaajien tarve kasvaa. Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Sekä yritysten että oppilaitosten vastaajien enemmistö arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa tyydyttävästi. Vastaavuutta voisi parantaa muun muassa lisäämällä työssäoppimis- ja käytännönkokemusjaksoja koulutuksessa, lisäämällä yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä sekä päivittämällä opiskelupaikkojen ja koulutuksen vastaavuutta nykypäivän tilanteeseen. Oppilaitoksista valmistuvien aikuisten tai siellä täydennyskouluttautuvien ammattitaito vastaa paremmin työelämän vaatimuksiin molempien vastaajaryhmien mielestä. Suurin osa oppilaitos- ja yritysvastaajista arvioi aikuiskoulutuksen merkityksen kasvavan tulevaisuudessa. Yritysten edustajat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä alueen nuorten ja aikuisten ammatilliseen koulutustarjontaan. Yritykset käyttävät osaamisensa kehittämiseen pääosin omaa koulutusta (lähes 80 %). Tulevaisuuden täydennys- ja jatkokoulutustarpeina nähtiin tietotekniikka- ja asiakaspalvelukoulutus. 3

6 Tulevaisuuden yleis- ja ammatillisessa osaamisessa vastaajaryhmät korostivat hieman eri ominaisuuksia. Yleisosaamisessa molemmilla korostuivat asiakasnäkökulma ja ammatillisessa osaamisessa muotoilutaito. Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Yritykset ja oppilaitokset pitivät toivottavina ja toteuttamiskelpoisina yhteistyömuotoina seuraavia: 1. Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 2. Opiskelijatyönä tehtävien projektien ja selvitysten tilaaminen oppilaitoksilta 3. Asiantuntijaluennot 4. Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Yrityksissä tuettiin työssäoppijoita saavuttamaan heille asetetut oppimistavoitteet seuraavin keinoin: perehdyttäminen, laadun tarkistus, käytännön toimet ja omiin arviointikykyihin luottaminen. Oppilaitoksia vastaavasti pyydettiin kertomaan, miten oppilaitos tukee opettajien yhteydenpitoa ja ymmärrystä muun muassa toimialan yritysten toiminnasta. Toimintamuotoja olivat oppilaiden työssäoppimisjakson valvonta ja siinä yhteydessä yrityksiin tutustuminen, mahdollisuus työelämänjaksoihin sekä opettajien henkilökohtainen kiinnostus ja verkostot. Yrityksiä pyydettiin valikoimaan annetusta listasta alueen oppilaitoksia, joiden tarjonnan he tuntevat. Alueen kolme tunnetuinta oppilaitosta olivat: 1. Haaga-Helia 2. Metropolia 3. Omnia 4

7 Johdanto Pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteisenä tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudulla toimivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia (Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta), Ami-säätiö, Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy, Helsingin kauppaoppilaitos Oy, Malmin kauppaoppilaitos Oy ja Suomen liikemiesten kauppaopiston säätiö ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyö on nimetty Ennakointikamariksi. Ennakointikamari on kaksivuotinen hanke, joka tukee Uudenmaan liiton ennakointityötä. Jatkossa Ennakointikamarista on tarkoitus tehdä pysyvä ennakoinnin työkalu Uudellemaalle. Ennakointikamariin kuuluu olennaisena osana yritysoppilaitoskyselyt, joilla tuotetaan tietoa alueen yritysten osaamistarpeiden ennakoinnista ja ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Kyselyitä tehdään vuonna 2011 viisi kappaletta: majoitus- ja ravitsemisala, talonrakennus, logistiikka, kone- ja metallituoteteollisuus sekä kulttuuriala. Nyt tehtävän kulttuurialan 1 yritys- ja oppilaitoskyselyn tavoitteena oli selvittää muun muassa seuraavia asioita: Mitä tarpeita on yrityksiin rekrytoitavien pohjakoulutukselle? Minkälaiset ovat työssä olevien koulutustarpeet? Miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien taidot sopivat yrityksille? Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? Saada vastauksia yrityksiltä oppilaitoksille koulutussuunnittelua ja yritysyhteistyötä varten. Mitä yritykset tietävät koulutustarjonnasta? Saada yritysten mielipiteitä määrällisestä ja laadullisesta kehittämisestä. Tämä raportti jakautuu seitsemään eri lukuun. Luvussa 1 käydään läpi toimialan merkitystä alueella. Luvussa 2 esitellään muutamia ennakointitietoja toimialalta. Luvussa 3 käydään läpi yritys- ja oppilaitoskyselyn lähtökohtia. Raportin loput luvat 4 8 esittelevät kyselyssä saatuja tuloksia. 1 Kulttuuriala TOL2008: 131 Tekstiilikuitujen valmistelu ja kehruu, 132 Kankaiden kudonta. 133 Tekstiilien viimeistely, 139 Muiden tekstiilituotteiden valmistus, 14 Vaatteiden valmistus, 15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus, 162 Puu-, korkki-, olki- ja punontatuotteiden valmistus, 2652 Kellojen valmistus, 74 Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle, 900 Kulttuuri- ja viihdetoiminta 5

8 1 Toimialan esittely Uudellamaalla Taulukossa 1.1 on nähtävillä Uudenmaan kulttuurialan yritysten toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon prosenttiosuudet koko maan vastaavista toimialoista kyselyssä käytetyn kulttuurin toimialaluokittelun mukaan. Uudellamaalla sijaitsee käytetyllä toimialajaottelulla lähes 40 prosenttia toimipaikoista sekä noin viidesosa henkilöstöstä ja liikevaihdosta. Suomessa oleva kellojen valmistus sijoittuu kokonaisuudessaan Uudellemaalle. Kyseessä on kuitenkin hyvin pieni toimiala, jonka vuoksi alasta ei ole saatavilla henkilöstö ja liikevaihtotietoja. Toiseksi suurin toimiala on muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle, johon sisältyvät muun muassa taideteollinen muotoilu ja suunnittelu sekä valokuvaustoiminta. Taulukko 1.1: Uudenmaan %-osuus koko maasta vuonna 2009 (Tilastokeskus, KunTo) Toimiala Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto 13 Tekstiilien valmistus 18,1 15,6 7,1 14 Vaatteiden valmistus 21,5 8,2 8,0 15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus 8,8 0,9 3,0 162 Puu-, korkki-, olki- ja punontatuotteiden valmistus 10,2 3,3 7, Kellojen valmistus Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle 50,3 53,7 59,8 90 Kulttuuri- ja viihdetoiminta 45,7 48,6 45,9 yht. 38,8 19,7 20,4 Kunnittain tarkasteltuna eniten toimialan toimipaikkoja kaikista kunnan toimipaikoista on Helsingissä. Seuraavina tulevat suuruusjärjestyksessä Kauniainen, Loviisa, Espoo, Porvoo, Kirkkonummi, Hanko, Siuntio, Raasepori ja Vihti, joissa kaikissa päästään yli koko maan keskitason (kuvio 1.1). Kunnittain tarkasteltuna eniten toimialan henkilöstöä kaikista kunnan henkilöstöstä on Lohjalla (kuvio 1.2). Lohjan lisäksi Raaseporissa päästään yli koko maan keskitason. Kauniaisissa, Nurmijärvellä, Helsingissä ja Keravalla päästään yli koko Uudenmaan keskitason. 6

9 Kuvio 1.1: Toimialan toimipaikkojen %-osuudet kunnan kaikkien toimialojen toimipaikoista, vuosi 2009 Uusimaa Espoo Porvoo Hanko Raasepori Koko maa Karjalohja Tuusula Nurmijärvi Hyvinkää Nummi-Pusula Inkoo Lapinjärvi Karkkila Pukkila %-osuus kunnan kaikien toimialojen toimipaikoista Kuvio 1.2: Toimialan henkilöstön %-osuudet kunnan kaikkien toimialojen henkilöstöstä, vuosi 2009 Raasepori Kauniainen Helsinki Uusimaa Vihti Espoo Porvoo Tuusula Vantaa Hyvinkää Nummi-Pusula Karkkila Inkoo Lapinjärvi Pukkila %-osuus kunnan kaikkien toimialojen henkilöstöstä 7

10 2 Toimialan työllisyyden ennakointi koko maassa ja Helsingin seudulla Opetushallituksen (Hanhijoki, Katajisto, Kimari & Savioja, 2011) Koulutus ja työvoiman kysyntä väliraportin tavoite on esitellä vuoteen 2025 ulottuvia työvoiman kysyntäennusteita. Näistä on johdettu aloittajatarpeet 2010-luvun loppupuolelle. Kulttuurialan koulutuksen nykyinen aloittajamäärä on kaksinkertainen verrattuna ennakointitulokseen. Vähennystarpeet kohdistuvat kaikille koulutusasteille: eniten ammatilliseen peruskoulutukseen ja vähiten yliopistokoulutukseen. Opintoaloista suurimmat supistustarpeet nykytilaan nähden ovat viestintä- ja informaatiotieteiden ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa, kulttuurin- ja taiteiden tutkimuksen yliopistokoulutuksessa, musiikin ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä käsi- ja taideteollisuuden kaikkien koulutusasteiden koulutuksessa. Kulttuurialan koulutus on ollut hyvin suosittua. Tämä on johtanut aloittajamäärien merkittävään kasvuun viimeisten vuoden aikana. Ennakointitulokseen vaikuttaa se, että suuressa osassa kulttuurialan ammatteja työntekijät ovat keskimääräistä nuorempia ja poistuma jää muiden ammattien työntekijöiden poistumaa pienemmäksi. Myös läpäisyn parantamista ja moninkertaisen koulutuksen vähentämistä koskevat tavoitteet vaikuttavat ennakointitulosta alentavasti. Kulttuuri- ja tiedotustyöntekijät työskentelevät pääosin virkistys- ja kulttuuritoiminnan toimialalla. Ennakoituun aloittajatarpeeseen vaikuttaa lisäksi se, että virkistys- ja kulttuuritoiminnan toimialan työllisten määrän on ennakoitu pienentyvän selvästi ennakointikaudella tavoitekehityksessä. Tästä huolimatta ennakoinnissa nähdään monilla toimialoilla kulttuurialoihin liittyvien ammattien ja osaamisen merkityksen kasvavan. Tämä on otettu huomioon ennakoinnissa ammattirakenne-ennusteiden sekä ammattien ja koulutuksen vastaavuusavaimien laadinnassa. (mts. 4.) Toimialakehityksessä vuosina tarkastellaan kahta VATTin laatimaa toimialaennustetta, joita on käytetty laadittaessa ammattirakenne-ennusteita. VATT julkaisi alkuvuodesta 2010 raportin (2010a) työvoiman tarpeesta Suomen taloudessa vuosina Talouden rakenneanalyysi täydentyi loppuvuodesta 2010 vaihtoehtoisella näkemyksellä. VATT on laatinut skenaarioista myös alueelliset ennusteet maakuntien liittojen ja niiden ennakointiryhmien käyttöön. Toimialaennusteissa käytetty kansantalouden tilinpidon työllisten määrän taso on muunnettu Opetushallituksessa työssäkäyntitilaston tasoon, koska ennakoinnissa keskeiset ammattien työllisyystiedot saadaan Tilastokeskuksesta työssäkäyntitilastosta. Kansantalouden tilinpidon aineistoissa ja Opetushallituksen käyttämissä toimialaluokituksissa on eroja, jotka ennakointityössä on huomioitu. Tässä kerrotut toimialoittaiset tiedot ovat työssäkäyntitilaston tasossa. (mts. 10.) Virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminnan sekä kustannustoiminnan toimialalla (myöhemmin lyhennettynä virkistys- ja kulttuuritoiminnan toimiala) työskenteli työllistä vuonna Työllisyyden pienentymistä on ennakoitu peruskehityksessä 10 prosenttia. Tavoitekehityksessä on ennakoitu työllisyyden supistumista 6 prosenttia, lähes työllistä kyseisellä jaksolla. Supistus kohdentuu molemmissa kehittämisvaihtoehdoissa selkeästi kustantamisen, painamisen ja tallenteiden jäljentämisen sekä kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden kulttuurilaitosten alatoimilaoille. Viimeksi mainitun alatoimialan työllisyyden pieneneminen johtuu pääasiassa julkisen kysynnän laskusta. Tavoitekehityksessä on ennakoitu työllisyyden pienentymistä kustantamisen (14 %) sekä kirjastojen, museoiden ja muiden kulttuurilaitosten (23 %) alatoimialoilla. Kasvua on ennakoitu elokuva-, radio-, televisio- ja muun taiteellisen toiminnan ja uutistoimistojen (3 %) sekä muun urheilu-, huvi- ja virkistyspalvelujen (5 %) alatoimialoilla. (mts. 19.) Työllisten muutoksissa ammattiryhmittäin vuosina toimialaennusteet, ammattirakennevaihtoehdot toimialoittain ja työllisten määrän muutos kussakin ammattiryhmässä on ennakoitu kahdelle eri vaihtoehdolle. Ammattirakennevaihtoehtojen keskeisin aineisto on ollut toimialoittainen rakenneanalyysi ja siitä tuotetut raportit (VATT 2010a; 2010b). Tämän lisäksi ennakoinnissa on hyödynnetty aikaisempien Opetushallituksen tekemien ennakointien (2009a; 2009b) tausta-aineistoa ja julkaisuja. Tätä raporttia varten on pyritty hyödyntämään tuoreimpia tulevaisuutta koskevia näkemyksiä, raportteja ja tietyissä erityiskysymyksissä hankittu myös eri alojen asiantuntijoiden näkemyksiä alojen sisäisistä kehityspiirteistä, jotka tulisi ottaa huomioon ammattirakenne-ennustetta laadittaessa. (mts. 20.) Kulttuuri- ja tiedotustyön pääammattiryhmän työllisten määrän on ennakoitu supistuvan nykytilan työllisestä 7 prosentilla peruskehityksessä. Tavoitekehityksessä työllisten määrän on ennakoitu kasvavan 12 prosentilla (5 400 työllistä). Ero perus- ja tavoitekehityksen välille on ennakoitu työlliseksi. Työllisyyden ennakoitu kasvu johtuu lähinnä ammattirakenteiden muutoksesta, koska 8

11 niillä toimialoilla, joilla pääosa kulttuuri- ja tiedotustyön työntekijöistä työskentelee, työllisyyden on ennakoitu supistuvaksi. Kulttuuri- ja tiedotustyön pääammattiryhmän työntekijöiden on ennakoitu toimivan vuonna 2025 tavoitekehityksen vaihtoehdossa pääosin virkistys- ja kulttuuritoiminnan (45 %) sekä liike-elämän kaupallis-hallinnollisten palvelujen (15 %), järjestötoiminnan (6 %) sekä koulutuksen ja tutkimuksen (6 %) toimialoilla (katso kuvio 2.1). Nämä kolme viimeksi mainittua toimialaa on ennakoitu työllisyydeltään kasvaviksi toimialoiksi. Toimialojen ennustettu työllisyyskehitys ei lisää pääammattiryhmän työvoiman tarvetta, joten työllisyyden kasvu johtuu ammattirakenteen muutoksesta. Kuvio 2.1. Kulttuuri- ja tiedotustyö -pääammattiryhmän työpaikat toimialoittain vuonna 2007 ja ennakoitu muutos vuosina tavoitekehityksen mukaan. Peruskehityksessä on ennakoitu työllisyyden lievää kasvua vain taide- ja kulttuurialan johtajien ja tuottajien ammattiryhmässä. Tavoitekehityksessä on arvioitu työllisyyden kasvua kaikissa muissa ammattiryhmissä paitsi kirjasto-, arkisto- ja museoalan asiantuntijoiden sekä tiedottajien ja toimittajien ammattiryhmissä (katso taulukko 2.1). VATT on arvioinut työllisyyden pienenemisen kirjasto-, arkisto- ja museoalalla johtuvan pääasiassa julkisen kysynnän hiipumisesta siitä huolimatta, että kirjasto- ja tietopalvelut sekä museot ovat vankka osa suomalaisen kulttuurin perustaa ja yleiset kirjastot ainoa kulttuurisektorin kunnallinen peruspalvelu (katso myös OKM 2010b). Taulukko 2.1: Kulttuuri- ja tiedotustyön työlliset ammattiryhmittäin vuosina 2000 ja 2007 sekä ennakoitu vuotuinen muutos vuosina Kulttuuri- ja tiedotustyö Työlliset Ennakoitu vuotuinen muutos Vuotuinen Peruskehitys Tavoitekehitys keskim. muutos määrä määrä % määrä % määrä % 9.1 Käsi- ja taideteollisuuden työntekijät ,8-9 -0,8 28 1,9 9.2 Taiteilijat ja taidealan muut asiantuntijat , , ,2 9.3 Taide- ja kulttuurialan johtajat ja tuottajat ,6 5 0, ,4 9.4 Kirjasto-, arkisto-, ja museoalan asiantuntijat , ,5-3 -0,1 9.5 Tiedottajat ja toimittajat , , ,2 Yhteensä , , ,6 9

12 Kulttuuri- ja virkistystoiminnan toimialalla kustannustoiminnan alatoimialan työllisyyden on ennakoitu supistuvan jyrkästi myös tavoitekehityksessä. Osittain tästä syystä tiedottajien ja toimittajien sekä graafisen alan, joka kuuluu teollisen työn pääammattiryhmään, työntekijöiden määrien on ennakoitu ammattirakenteiden muutoksen seurauksena pienentyvän nykytilasta. Voidaan lisäksi olettaa, että kustannus- ja media-alan rakenteellinen murros jatkuu maassamme. Määrällisesti suurinta työllisyyden kasvu on taitelijoiden ja taidealan muiden asiantuntijoiden sekä taide- ja kulttuurialan johtajien ja tuottajien ammattiryhmissä. Elokuva-, radio-, televisio- ja muun taiteellisen toiminnan ja uutistoimistojen alatoimialan työllisyyden ennakoidaan kasvavan jonkin verran tavoitekehityksessä. Tämän ja viime vuosien työllisyyden kasvun perusteella on ennakoitu taide- ja kulttuurialan johtajien ja tuottajien sekä taiteilijoiden ja taidealan muiden asiantuntijoiden määrän kasvavan vastaisuudessa. Vuosien työllisyyden toteutuneeseen kehitykseen verrattuna näiden ammattiryhmien työllisten ennakoitu vuotuinen kasvu on kuitenkin hyvin pientä (katso taulukko 2.1). (mts ) Helsingin seudulla on arvioitu (Montén 2010, 37) avautuvan vuoteen 2020 mennessä ammattiryhmittäin toimialalta työpaikkoja seuraavasti (muutos + poistuma työmarkkinoilta): - taiteilijat ja taidealan muut asiantuntijat: noin työpaikkaa - taide- ja kulttuurialan johtajat ja tuottajat: noin työpaikkaa - kirjasto-, arkisto- ja museoalan asiantuntijat: noin työpaikkaa - tekstiili-, vaatetus- ja nahkatyöntekijät: noin työpaikkaa - käsi- ja taideteollisuuden työntekijät: noin 400 työpaikkaa Yhteensä kulttuurialalle (selvityksen toimialanluokittelun mukaisesti) avautuu Helsingin seudulla vuoteen 2020 mennessä noin työpaikkaa. 10

13 3 Kyselyn lähtökohdat Ennakointikamarissa yritys- ja oppilaitoskyselyn näkökulmana on selvittää toimialakohtaisesti muun muassa yritysten osaamistarpeita ja oppilaitosten kehittämiskohteita. Tarkastelun kohteena ovat toimialakohtaiset yritysten ja oppilaitosten edustajien mielipiteet. Kyselyt ovatkin luonteeltaan laadullisia tapaustutkimuksia. Laadullisen tutkimuksen tarkoitus on yleensä kuvata tiettyä ilmiötä ja pyrkiä ymmärtämään sitä. (Tuomi & Sarajärvi 2002, )Tapaustutkimuksessa pyritään tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään tapauksia pääasiassa miten- ja miksikysymysten avulla. (Yin 1994, 5 13.) Tavoitteena on tutkimuskohteen ominaispiirteiden systemaattinen, tarkka ja totuudenmukainen kuvailu. (Anttila 1996, 250; Hirsjärvi ym. 2004, ) Laadullisessa tutkimuksessa voidaan käyttää esimerkiksi tilastoja tai analysoida aineistoa määrällisesti, ja määrällisessä tutkimuksessa puolestaan voidaan hyödyntää aineistoina tekstejä tai muita vastaavia yleensä laadullisiksi määriteltyjä aineistoja. Laadullista tutkimusta luonnehtivia seikkoja ovat muun muassa: - tutkittavien näkökulmien huomioiminen; ei kokeellisia asetelmia, naturalismi - harkinnanvarainen tai teoreettinen otanta; suhteellisen pienet aineistokoot, tutkitaan näytteitä sosiaalisesta todellisuudesta - hypoteesittomuus; ei lukkoonlyötyjä ennakko-oletuksia tuloksista Laadullisessa tutkimuksessa tutkimusaineiston rajaus tapahtuu teoreettisen edustavuuden ehdoilla: tutkittu tapaus/tapaukset voidaan nähdä esimerkkinä yleisestä (Eskola & Suoranta 1998). Tapausta tutkimalla pyritään lisäämään ymmärrystä tietystä ilmiöstä pyrkimättä kuitenkaan yleistettävään tietoon. Yleensä tapaustutkimus valitaankin menetelmäksi, kun halutaan ymmärtää kohdetta syvällisesti ja huomioida siihen liittyvä konteksti (olosuhteet, taustat yms.). Vaikka kyse onkin tietystä, yksilöllisestä tapauksesta, arvioinnissa on kuitenkin hyvä pohtia tuloksia myös laajemmassa mittakaavassa esim. miten yritys- ja oppilaitoskyselyssä saatuja tuloksia voitaisiin mahdollisesti soveltaa muuhun tai muussa toimialassa. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) Entä kuinka paljon aineistoa (vastauksia) pitäisi olla? Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tavoitteena on usein jonkin ilmiön ymmärtäminen, ei tilastollisten yhteyksien etsiminen. Tämä mahdollistaa sen, ettei tutkimusaineiston tarvitse välttämättä olla suuri, joskus yksikin tapaus voi riittää. Tutkimusaineistoa pitäisi siis katsoa sen tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta: millaista aineistoa on mahdollista saada, ja miltä aineisto vaikuttaa analyysin kannalta. Laadullisessa tutkimuksessa ei yleensä voida puhua otoksesta tai näytteestä samassa merkityksessä kuin tilastollisessa tutkimuksessa. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) 4 Taustatiedot Yritys- ja oppilaitoskysely toteutettiin sähköisesti Internet-lomakkeella, ja suunnattiin toimialan yrityksille ja oppilaitoksille. Yrityskysely perusjoukkona käytettiin Helsingin seudun kauppakamarin (HSKK) n=103, Finatex ry:n n=20 ja Taito Uusimaa ry n=120 jäsenyritysrekistereitä. Yhteensä kyselylomake lähetettiin siis 243 yritykselle. Yrityskyselyn vastasi 18 yritystä, jotka kaikki ovat pk-yrityksiä 2 (kuvio 4.1). Henkilöstömäärältään vastanneet yritykset edustavat koko Uudenmaan kulttuurialasta (selvityksen toimialajaottelun mukaan) noin kymmentä prosenttia (Tilastokeskus: yritysrekisteri 2009). Kaikki yritysvastaajat toimivat ylemmissä johtotehtävissä: 67 prosenttia vastaajista oli yrittäjiä. 2 Pienet ja keskisuuret yritykset (PK-yritykset) määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa (40 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa (27 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) euroa ja jotka täyttävät alla määritellyn perusteen riippumattomuudesta. Riippumattomia yrityksiä ovat ne yritykset, joiden pääomasta tai äänivaltaisista osakkeista 25 prosenttia tai enemmän ei ole yhden sellaisen yrityksen omistuksessa tai sellaisten yritysten yhteisomistuksessa, joihin ei voida soveltaa tilanteen mukaan joko PK-yrityksen tai pienen yrityksen määritelmää. (Lähde: Tilastokeskus) 11

14 Kuvio 4.1: Yrityskyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstömäärä, %-vastaajista 100+ Yrityksen henkilöstömäärä (luokiteltu) %- vastaajista Oppilaitoskyselyn perusjoukkona olivat Uudenmaan oppilaitokset (n=30), jotka tarjoavat toimialan koulutusta. Oppilaitoksista 20 vastasi kyselyyn. Uudellamaalla alan koulutuksesta järjestetään vastanneiden oppilaitosten toimesta opiskelijamäärissä mitattuna 69 % 3. Oppilaitoskyselyyn vastasivat seuraavat toimialan koulutusta pääkaupunkiseudulla tarjoavat oppilaitokset: AEL Ammattiopisto Luovi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, Omnia (9 vastaajaa) Helsingin kaupunki Helsingin tekniikka-alojen oppilaitos, Heltech (3 vastaajaa) Helsingin palvelualojen oppilaitos (10 vastaajaa) Hyria koulutus Oy (2 vastaajaa) Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Invalidisäätiö, Keskuspuiston ammattiopisto (2 vastaajaa) Inveon, Samskommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland Kelloseppäkoulu (2 vastaajaa) Keski-Uudenmaan ammattiopisto, Keuda Länsi-Uudenmaan ammattiopisto, Luksia (5 vastaajaa) Metropolia (AMK) (3 vastaajaa) Pop & Jazz Konservatorion säätiö (2 vastaajaa) Seurakuntaopisto (2 vastaajaa) Sovinto ry, vaihtoehtoinen ammatti- ja oppisopimuskoulu Suomen Kansallisoopperan balettioppilaitos TTS Työtehoseura ry Vantaan ammattiopisto Varia (2 vastaajaa) Suurin osa oppilaitoskyselyyn vastanneista toimi alan opettajana, lehtorina, tuntiopettajana tai koulutus- ja kehittämispäälliköinä. Lisäksi vastaajina oli rehtoreita, koulutus-, yksikön- ja osastonjohtajia sekä aikuiskoulutuksen yhdyshenkilöitä. 3 Luvussa mukana eivät ole: Sovinto ry, tietoja ei löydy Wera -tietokannasta ja Metropolia, koska järjestää ammattikorkeakoulutusta. 12

15 5 Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kehitystä seuraavan neljän vuoden kuluessa. Yritysten edustajista suurin osa, hieman yli 70 prosenttia, arvioi, että työpaikkojen määrä säilyy ennallaan seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 5.1). Lähes viidesosa vastaajista arvioi työpaikkojen määrä kasvavan seuraavan neljän vuoden aikana ja noin kymmenesosa vastaajista arvioi työpaikkojen määrän vähentyvän seuraavan neljän vuoden aikana. Oppilaitosten edustajien enemmistö arvioi työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan (68 %) ja noin kymmenesosa arvioi työpaikkojen määrä kasvavan seuraavan neljän vuoden aikana. Neljäsosa vastaajista arvioi työpaikkojen määrä vähenevän seuraavan neljän vuoden aikana. Oppilaitokset arvioivat tulevaisuuden näkymiä työpaikkojen määrän osalta yrityksiä hieman negatiivisemmin. Kuvio 5.1: Kotimaisten työpaikkojen määrän kehitys seuraavan neljän vuoden aikana, %-vastaajista Työpaikkojen määrä kasvaa Työpaikkojen määrä säilyy ennallaan Yritykset Oppilaitokset Työpaikkojen määrä vähenee %-vastaajista Nyt tehdyssä kyselyssä kysyttiin yrityksiltä, onko heillä töissä maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Vastaajien enemmistöllä (72 %) ei ole töissä maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Niissä yrityksissä, joissa maahanmuuttajataustaista työvoimaa oli, eri kansalaisuuksien määrä vaihteli yhdestä kuuteen. Yritysten edustajista suurin osa arvioi, että maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys tulee seuraavan neljän vuoden aikana joko kasvamaan (50 %) tai säilymään ennallaan (44 %) (kuvio 5.2). Oppilaitosten edustajien enemmistö, 76 prosenttia oli sitä mieltä, että merkitys tulee säilymään ennallaan. Kuvio 5.2: Maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys seuraavan neljän vuoden aikana, %-vastaajista Merkitys kasvaa Merkitys säilyy ennallaan Yritykset Oppilaitokset Merkitys vähenee %-vastaajista 13

16 Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista kolme tärkeintä kone- ja metallituoteteollisuuden toimialan työmarkkinoilla vuoteen 2015 mennessä tapahtuvaa muutosta. Yritysvastaajien mielestä tärkeimmät muutokset ovat: 1. Kilpailun koveneminen, 61 % 2. Eläköityminen, 39 % 3. Kansainvälistyminen, 28 % Oppilaitosvastaajien mielestä tärkeimmät muutokset ovat: 1. Kilpailun koveneminen, 60 % 2. Palkkakehitys ei pysy hintojen nousun vauhdissa, 33 % 3. Osa-aikatyön lisääntyminen, 31 % Kaikki vastausvaihtoehdot ovat nähtävillä kuvioissa 5.3 ja 5.4. Muina muutoksina vastaajat mainitsivat yrityspuolella sen, että työ on iltapainotteista ja oppilaitospuolella liiallisen koulutuksen töitä ei riitä kaikille, verkkokaupan laajenemisen, kulutustottumusten muuttumisen, kulttuuriprojektien lyhytkestoisuuden, arvojen koventumisen, palvelukysynnän lisääntymisen sekä motivaation puutteen työntekoon. Kuvio 5.3: Työmarkkinoiden muutokset vuoteen 2015 mennessä, yritysvastaajat Kilpailun koveneminen Eläköityminen Kansainvälistyminen Kiristyvä verotus Pula osaavasta työvoimasta Töiden ulkoistaminen Palkkakehitys ei pysy hintojen nousun vauhdissa Työssäjaksamiseen panostetaan entistä enemmän Asenne työntekoon heikkenee Harmaan talouden lisääntyminen Muu, mikä? Koneellistuminen Koulutuksen puute Lainakorkojen nousu Kohtuuhintaisten asuntojen puute Osa-aikatyön lisääntyminen Ulkomaalaistaustainen työvoima alalla lisääntyy Työperäinen maahanmuutto kasvaa Vuorotyö ei houkuttele alalle uusia tulijoita Vuokra-asuntojen puute %-vastaajista 14

17 Kuvio 5.4: Työmarkkinoiden muutokset vuoteen 2015 mennessä, oppilaitosvastaajat Kilpailun koveneminen Palkkakehitys ei pysy hintojen nousun vauhdissa Osa-aikatyön lisääntyminen Töiden ulkoistaminen Asenne työntekoon heikkenee Kansainvälistyminen Eläköityminen Pula osaavasta työvoimasta Muu, mikä? Kiristyvä verotus Työssäjaksamiseen panostetaan entistä Koulutuksen puute Vuokra-asuntojen puute Harmaan talouden lisääntyminen Koneellistuminen Ulkomaalaistaustainen työvoima alalla lisääntyy Työperäinen maahanmuutto kasvaa Kohtuuhintaisten asuntojen puute Lainakorkojen nousu Vuorotyö ei houkuttele alalle uusia tulijoita %-vastaajista 6 Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö, 50 prosenttia, arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 6.1). Lähes kolmasosa arvioi, ettei toimialalla ole vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Reilu viidesosa arvioi, että toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Kuvio 6.1: Yritysten edustajien arvio työvoiman rekrytointimahdollisuuksista toimialalla seuraavan neljän vuoden aikana, %-vastaajista Toimialalla ei ole vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa Toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa Toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa %-vastaajista 15

18 Yrityksiltä kysyttiin halukkuutta rekrytoida monimuotoisia ryhmiä yrityksen palvelukseen. Yrityksistä suurin osa olisi halukas rekrytoimaan yli 50-vuotiaita (94 %) tai työllistämään lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä työntekijöitä (81 %) yrityksen palvelukseen (taulukko 6.1). 75 prosenttia vastaajista olisi halukas rekrytoimaan maahanmuuttajia ja 58 prosenttia olisi valmis rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osa-aikatöihin. Taulukko 6.1: Yritysten %-osuus, jotka olisivat halukkaita: Kyllä, % Ei, % a) rekrytoimaan maahanmuuttajia b) rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osa-aikatöihin c) rekrytoimaan yli 50-vuotiaita 94 6 d) työllistämään lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä työntekijöitä yrityksen tarpeen 81 mukaan 19 Yritysten edustajia pyydettiin vielä valitsemaan tai nimeämään sellaisia ammatteja tai työtehtäviä, joihin on vaikea löytää sopivia työntekijöitä. Taulukossa 6.2 on lista työtehtävistä ja niiden yritysten lukumäärä, joilla on ollut vaikeuksia löytää sopia työntekijöitä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä puolella ei ole ollut vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä. Taulukko 6.2: Työtehtäviä, joihin yritysten on ollut vaikea löytää sopivia työntekijöitä Työtehtävä Yritysvastaajien lkm Tekstiiliala 4 Vaatetusala 3 Kirjansidonta 1 Muotoilu ja mallintaminen Ohjaustoiminta Puuala Sirkusartisti Yritysten edustajien pyydettiin mainitsemaan syitä edellä olevien ammattien rekrytointivaikeuksiin. Kolmen kärki on seuraava: hakijoiden koulutus, hakijoiden vähäinen työkokemus ja palkkaus toimialalla. Muina vastaajien nimeäminä ongelmina mainittiin luuloharhat omasta osaamisen tasosta sekä kykenemättömyys myyntiin, sirkusalan taiteilijakoulutusta ei ole sekä perinteisen kirjasidonnan osaaminen ja kiinnostus vähenevät. 16

19 Kuvio 6.2: Yritysten edustajien valitsemat suurimmat syyt rekrytointiongelmiin, %-vastaajista Hakijoiden koulutus Hakijoiden vähäinen työkokemus Palkkaus toimialalla Avoimeen tehtävään ei ole hakijoita Hakijoiden kielitaito Työaika Muu, mikä? Hakijoiden sosiaaliset taidot Työskentely-ympäristö Hakijoiden vanhentuntu osaaminen Toimialan huono imago %-vastaajista Yritysten edustajia pyydettiin valitsemaan tai nimeämään ne työtehtävät, jotka vastaajien mielestä muuttuvat eniten neljän vuoden aikana yrityksessä. Kolmen kärki oli seuraava: toimenkuvien laajentuminen, moniosaajien tarpeen kasvu sekä asiakaspalveluun panostaminen. Muuna mainittiin taitovaatimusten lisääntyminen. Kuvio 6.3: Yritysten edustajien valitsemat työtehtävät, jotka muuttuvat eniten seuraavan neljän vuoden aikana, %-vastaajista Toimenkuvat laajentuvat Moniosaajien tarve kasvaa Asiakaspalveluun panostetaan enemmän Hallinnolliset työt lisääntyvät Asiakaspalvelu sähköistyy Taloushallinto sähköistyy Tekninen osaaminen korostuu Vuorotyö/ epäsäännöllinen työaika lisääntyy Vastaajan nimeämä muu työtehtävä %-vastaajista 7 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien nuorten ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Oppilaitosten edustajat arvioivat yrityksiä hieman positiivisemmin nuorten ammattitaidon vastaavuutta työelämän vaatimuksiin, sillä lähes 40 prosenttia arvioi vastaavuuden olevan hyvällä tasolla - yritysten edustajista hieman yli viidesosa arvioi vastaavuuden olevan hyvällä tasolla. Enemmistö sekä yritysten edustajista (44 %) että oppilaitoksista (60 %) arvioivat nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa tyydyttävästi. 17

20 Kuvio 7.1: Nuorten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, %-vastaajista Hyvin Tyydyttävästi Huonosti Yritykset Oppilaitokset %-vastaajista Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan myös, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien aikuisten tai siellä täydennyskouluttautuvien ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Kaiken kaikkiaan vastaavuus koettiin molemmissa vastaajaryhmissä paremmaksi kuin nuorten koulutuksessa. Oppilaitosten edustajista hieman yli puolet ja yritysten edustajistakin reilu viidesosa arvioi aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa hyvin. Oppilaitosten edustajista 45 prosenttia ja yritysten edustajista 67 prosenttia arvioivat ammattitaidon vastaavan tyydyttävästi työelämän tarpeisiin. Kuvio 7.2: Aikuisten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, %-vastaajista Hyvin Tyydyttävästi Huonosti Yritykset Oppilaitokset %-vastaajista Niitä vastaajia, jotka arvioivat joko nuorten tai/ja aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän vaatimuksia huonosti tai erittäin huonosti, pyydettiin antamaan ehdotuksia vastaavuuden parantumiseen. Saaduista vastauksista voitiin muodostaa kahdeksan eri luokkaa vastausten sisällön perusteella 4. Alla olevaan luetteloon nämä luokat on laitettu suuruusjärjestykseen luokan vastusmäärän perusteella vastaajaryhmittäin. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. 4 Luokkien nimet ovat tutkijan antamia vastausten sisällön perusteella. 18

21 Yritysvastaajat 1. Työssäoppimista ja käytännönkokemusta lisää koulutukseen 2. Lisää yhteistyötä yritysten/työelämän edustajien ja oppilaitosten välille 3. Opiskelupaikkojen ja koulutuksen vastaavuus nykypäivän tilanteeseen 4. Koulutettavien asenteen, työelämään sopeutumisen ja sitoutumisen parantaminen 5. Jatko- ja täydennyskoulutukseen täsmäkoulutusta työpaikan tarpeiden mukaan 6. Opettajien pätevyyden ja oppilaitoksen välineistön nykyaikaistaminen 7. Oppisopimuskoulutusta 7. Oppisopimuskoulutusta 8. Muut ehdotukset 8. Muut ehdotukset Oppilaitosvastaajat 1. Lisää yhteistyötä yritysten/työelämän edustajien ja oppilaitosten välille 2. Sisällölliset parannukset opintosuunnitelmiin 3. Opiskelupaikkojen ja koulutuksen vastaavuus nykypäivän tilanteeseen 4. Työssäoppimista ja käytännönkokemusta lisää koulutukseen 5. Koulutettavien asenteen, työelämään sopeutumisen ja sitoutumisen parantaminen 6. Opettajien pätevyyden ja oppilaitoksen välineistön nykyaikaistaminen Yritysten edustajia pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä keinoa, joita he käyttävät yrityksensä osaamisen kehittämisessä. Tärkeimmäksi keinoksi nousi oma koulutus, jonka valitsi 78 prosenttia vastaajista kolmen kärkeen. Toisena oli työssäoppiminen, kolmantena alihankinta sekä lyhytkestoinen koulutus (alle viikon). Yksikään vastaajista ei valinnut henkilöstön vuokrausta eikä maahanmuuttajien koulutusta. Kuvio 7.3: Yritysten osaamisen kehittämisessä käyttämät keinot, %-vastaajista Oma koulutus Työssäoppiminen Alihankinta Lyhytkestoinen koulutus Täydennys- ja lisäkoulutus Tutkintoperusteinen Rekrytointi Työnkierto Oppisopimuskoulutus Henkilöstön vuokraus Maahanmuuttajien koulutus %-vastaajista Yritysten edustajia pyydettiin valitsemaan tai nimeämään täydennys- ja jatkokoulutustarpeita yrityksessä seuraavan neljän vuoden aikana. Vastaajien ykköskoulutustarpeeksi nousi tietotekniikkakoulutus, toiseksi asiakaspalvelukoulutus ja kolmanneksi erikoistumiskoulutus. Erikoistumiskoulutuksen osalta mainittiin visuaaliset taidot, teatteritekniikka, vaatteiden suunnittelu ja valmistus. Muita koulutustarpeita olivat markkinointi-viestintä, työssä jaksaminen ja vuorovaikutustaidot, osaamisen päivittäminen sekä seminaarit ulkomailla. Oman alan tutkintoihin tähtäävinä koulutuksina vastaajat nimesivät yrittäjän ammattitutkinto, kirjasidonta, kasvatustieteen maisteri ja sosionomi. 19

22 Kuvio 7.4: Yritysten täydennys- ja jatkokoulutustarpeet seuraavan neljän vuoden aikana, %-vastaajista Tietotekniikkakoulutus Asiakaspalvelukoulutus Erikoistumiskoulutus, mikä? Muu koulutustarve, mikä? Esimieskoulutus Oman alan tutkintoihin tähtäävä koulutus, mikä? Yrityksellämme ei ole koulutustarvetta % vastaajista Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan ammatillisen aikuiskoulutuksen merkitystä tulevaisuudessa toimialan näkökulmasta. Suurin osa yritys- ja oppilaitosvastaajista katsoi, että aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Kuvio 7.5: Ammatillisen aikuiskoulutuksen merkityksen muuttuminen tulevaisuudessa, %-vastaajista Merkitys kasvaa Merkitys säilyy ennallaan Merkitys vähenee Yritykset Oppilaitokset %-vastaajista Kuviossa 7.6 on nähtävillä, mikä yleisosaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Molemmat vastaajaryhmät valitsivat kärkipäähän asiakasnäkökulman tärkeyden. Yritysten edustajista yli 40 prosenttia valitsi seuraavat vaihtoehdot: 1. Asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen 2. Myyntiosaaminen 3. Kyky reagoida muutoksiin 4. Aloitekyky (aloitteellisuus) 5. Laadun ymmärtäminen 20

23 Oppilaitosten edustajista yli 40 prosenttia valitsi seuraavat vaihtoehdot: 1. Käytännön taidot 2. Asiakaspalvelutaidot 3. Ongelmaratkaisutaidot Kielitaidossa eniten mainintoja sai englanti (4 kpl) ja venäjä (2 kpl). Molemmissa vastaajaryhmissä kukan ei arvioinut ergonomian, työkyvyn edistämisen ja työturvallisuuden korostuvan tulevaisuudessa. Kuvio 7.6: Yleisosaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, %-vastaajista Yritykset Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen Kyky reagoida muutoksiin Laadun ymmärtäminen Asiakaspalvelutaidot Ongelmanratkaisutaidot Ymmärtää yrityksen taloudellisen tuloksen muodostumisen Vieraiden kulttuurien ymmärtäminen Kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden ymmärtäminen Yrittäjyys Tiedonhallintataidot Kielitaito, minkä kielen? Työkyvyn edistäminen Muu, mikä? %-vastaajista 21

24 Oppilaitokset Käytännön taidot Asiakaspalvelutaidot Ongelmanratkaisutaidot Aloitekyky (aloitteellisuus) Ryhmätyötaidot (mm. tiimityöskentely, moniammatillinen työryhmä) Yrittäjyys Ajanhallintataidot Myyntiosaaminen Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Laadun ymmärtäminen Tietotekniikkataidot Vastuuntunto Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen Ymmärtää yrityksen taloudellisen tuloksen muodostumisen Vieraiden kulttuurien ymmärtäminen Kyky reagoida muutoksiin Joustavuus Tiedonhallintataidot Oppimistaidot Kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden ymmärtäminen Kielitaito, minkä kielen? Muu, mikä? Työturvallisuus Työkyvyn edistäminen Ergonomia %-vastaajista Kuviossa 7.7 on nähtävillä, mikä ammatillinen osaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Kolmasosa yritysvastaajista valitsi kärkipäähän seuraavat osaamisalueet: 1. Perinteiset käsityötaidot 2. Materiaalintuntemus 3. Muotoilutaidot Kolmasosa oppilaitosvastaajista valitsi kärkipäähän seuraavat osaamisalueet: 1. Koneiden ja laitteiden osaaminen 2. Muotoilutaidot 3. Multimediataidot ja -tuotteet 22

25 Kuvio 7.7: Ammatillisen osaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, %-vastaajista Yritykset Perinteiset käsityötaidot Materiaalituntemus Muotoilutaito Esiintymistaito Multimediataidot ja -tuotteet Vaatteiden suunnittelu ja ompeleminen Visuaalinen viestintä www-sivujen suunnittelu Koneiden ja laitteiden osaaminen Graafinen suunnittelu Kuvaaminen Äänitystekniikka www-tekniikat, striimaus ja käyttöliittymä Valotekniikka opeleminen Tehostetekniikka Sirkustekniikat Musiikkifysiikka Jokin muu, mikä? Kuvaus ja leikkaus Tanssitaito Ympäristötaide Mikromekaanikkataidot Maalaustaito Kuvanveisto Editointi Oppilaitokset %-vastaajista Koneiden ja laitteiden osaaminen Muotoilutaito Multimediataidot ja -tuotteet Materiaalituntemus Perinteiset käsityötaidot Visuaalinen viestintä Vaatteiden suunnittelu ja ompeleminen Jokin muu, mikä? Graafinen suunnittelu Esiintymistaito www-sivujen suunnittelu www-tekniikat, striimaus ja käyttöliittymä Kuvaaminen Maalaustaito Mikromekaanikkataidot Tehostetekniikka Ympäristötaide Editointi Kuvanveisto Kuvaus ja leikkaus Tanssitaito Valotekniikka Äänitystekniikka Musiikkifysiikka Sirkustekniikat %-vastaajista 23

26 Yritysten edustajien mielestä heille olisi enemmän hyötyä/tarvetta erikoisammattitutkintokoulutuksen kuin ammattitutkintokoulutuksen suorittaneista työntekijöistä. Yritysten edustajien enemmistö koki, että nuorten ja aikuisten alueen ammatillinen koulutustarjonta vastaa toimialan määrällisiin tarpeisiin. Vastaajista viidesosa koki nuorten ja kolmasosa aikuisten koulutustarjonnassa puutteita. Suurimpana syynä koulutustarjonnan vastaamattomuuteen pidettiin alan kiinnostavuuden puutetta, pienuutta ja koulutustarpeen vähyyttä. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. 8 Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista viisi toivottavaa ja toteuttamiskelpoista yhteistyömuotoa. Yritysten edustajien viiden kärki on seuraava (kuvio 8.1): 1. Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 2. Opiskelijatyönä tehtävien projektien ja selvitysten tilaaminen oppilaitoksilta 3. Asiantuntijaluennot 4. Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö 5. Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Opinnäyteaiheiden antaminen Oppilaitosten edustajien viiden kärki on seuraava (kuvio 8.2): 1. Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 2. Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 3. Opiskelijatyönä tehtävien projektien ja selvitysten tilaaminen oppilaitoksilta 4. Asiantuntijaluennot 5. Osallistuminen opiskelijoiden osaamisen arviointiin Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmässä 24

27 Kuvio 8.1: Yhteistyömuodot, jotka ovat toivottavia ja toteuttamiskelpoisia yritysten ja oppilaitosten välillä pyrittäessä kehittämään ammatillista koulutusta tulevaisuudessa, yritysvastaajat %-vastaajista Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Opiskelijatyönä tehtävien projektien ja selvitysten tilaaminen oppilaitoksilta Asiantuntijaluennot oppilaitoksissa Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Opinnäyteaiheiden antaminen Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille Yritysvierailujen järjestäminen opiskelijoille Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmissä Rekrytointi Osallistuminen opiskelijoiden osaamisen arviointiin Oppilaitoksien talouden tukeminen, sponsorointi Stipendit Resurssien antaminen oppilaitosten käyttöön (esim. tilat, opetusmateriaalit) %-vastaajista Kuvio 8.2: Yhteistyömuodot, jotka ovat toivottavia ja toteuttamiskelpoisia yritysten ja oppilaitosten välillä pyrittäessä kehittämään ammatillista koulutusta tulevaisuudessa, oppilaitosvastaajat %-vastaajista Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Opiskelijatyönä tehtävien projektien ja selvitysten tilaaminen oppilaitoksilta Asiantuntijaluennot oppilaitoksissa Osallistuminen opiskelijoiden osaamisen arviointiin Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmissä Rekrytointi Yritysvierailujen järjestäminen opiskelijoille Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö Opinnäyteaiheiden antaminen Resurssien antaminen oppilaitosten käyttöön (esim. tilat, opetusmateriaalit) Oppilaitoksien talouden tukeminen, sponsorointi Stipendit %-vastaajista Yrityksiä pyydettiin arvioimaan, miten hyvin yritys osaa arvioida ja tukea sitä, miten työssäoppijat saavuttavat heille asetetut oppimistavoitteet. Kolmasosasta vastauksista voitiin muodostaa seuraavat arvioinnin avainsanat: perehdyttäminen, laadun tarkistus, käytännön toimet ja omiin arviointikykyihin luottaminen. Kolmas vastaajista arvioi osaavansa hyvin arvioida ja tukea työssäoppijoita. Kymmenesosa ei osannut arvioida yrityksen arviointi ja tukemiseen tasoa. Loput vastaajista arvioivat tukemisen ja arvioinnin riittäväksi. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteestä 1. Oppilaitoksia vastaavasti pyydettiin kertomaan, miten oppilaitos tukee opettajien yhteydenpitoa ja ymmärrystä muun muassa toimialan yritysten toiminnasta. Selväsi eniten mainintoja tuli oppilaiden työssäoppimisjaksojen valvontaan ja sitä kautta luontevaa yhteydenpitoa yrityksiin. Lisäksi opettajille annettiin muun muassa mahdollisuus työelämänjaksoihin, yritystapaamisiin ja osallistuminen alan neuvottelukuntiin. Lisäksi painotettiin opettajien henkilökohtaista kiinnostusta ja verkostoja. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteestä 1. 25

28 Yrityksiä pyydettiin valikoimaan annetusta listasta tai nimeämän itse alueen oppilaitoksia, joiden tarjonnan he tuntevat. Saadut vastaukset on kerätty alla olevaan taulukkoon. Taulukko 8.1: Yritykset tunnistivat alueen oppilaitoksia ja niiden tarjontaa seuraavasti: Oppilaitos Yritysmainintojen lkm Haaga-Helia 12 Metropolia 10 Omnia 9 Markkinointi-Instituutti 8 Amiedu 7 Edupoli 7 Luksia 7 Keuda 6 Arcada 5 Pop & Jazz Konservatorio 5 Axxell 4 Suomen Kansallisoopperan balettioppilaitos 4 Kelloseppäkoulu 3 Keskuspuiston ammattikoulu 3 Taidekoulu MAA 3 AEL 2 Seurakuntaopisto 2 Varia 2 Inveon, Helpa, Heltech, Hyria, Invalidiliiton Järvenpään 1 koulutuskeskus, Kanneljärven opisto, Pekka Halosen akatemia, Sovinto ry, TTS Muita: Diak, Espoon esittävän taiteen koulu, Espoon 1 kuvataide koulu, Espoon Tanssiopisto, Laurea, Musiikkiopisto Avonia, Musiikkiopisto Juvenalia, Practicum, Sasstamalan aikuisopisto Oppilaitoksilta kysyttiin halukkuutta tai tarvetta tehdä yhteistyötä muiden alan oppilaitosten kanssa. Vastaajista 78 % antoi vastauksensa. Näistä reilu kymmenesosa kertoi oppilaitoksen tekevän jo yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa. Ne, joilla ei ollut vielä yhteistyötä, toivoivat muun muassa - yhteistyötä alueellisella tasolla: pääkaupunkisedun oppilaitoksiin tai lähialueen oppilaitoksiin - opetussuunnitelmayhteistyötä - kansainvälistä yhteistyötä - yritysyhteistyötä - tiettyjen alojen tai oppilaitosten kanssa tapahtuvaa yhteistyötä Tarkemmat vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. 26

29 Lähteet: Anttila, P Tutkimuksen taito ja tiedon hankinta. Helsinki: Gummerrus. Eskola, J. & Suoranta, J Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. 10. painos. Helsinki :Tammi. Hanhijoki, I., Katajisto, J., Kimari, M. & Savioja, H Koulutus ja työvoiman kysyntä Ennakointitulokisa tulevaisuuden työpaikoista ja koulutustarpeista, väliraportti. Opetushallitus. Karikorpi, M. (toim.) Kone- ja metallituoteteollisuus Loppuraportti. Teknologiateollisuus ry. Montén, S Koulutus & työvoima. Helsingin seutu Osaamisella kohti tulevaisuutta. Tuomi, J. & Sarajärvi, A Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi. Yin, R. K Case study research: Design and methods. Thousand Oaks, CA: Sage Sähköinen lähde: Anita Saaranen-Kauppinen & Anna Puusniekka KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere : Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. <http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/>. 27

30 LIITE 1: Avoimet vastaukset Yritysten edustajien antamat vastaukset ovat mustalla ja oppilaitosten edustajien antamat vastaukset ovat sinisellä. Vastaukset ovat suoria lainauksia annetuista vastauksista. Miten parantaisitte koulutuksen ja työelämän vastaavuutta (nuoret ja aikuiset)? Työssäoppimista ja käytännön kokemusta lisää koulutukseen - Enemmän työssäoppimisjaksoja, myös opettajille! - työharjoittelujen pidempiä jaksoja; itsensä markkinointitaitoja enemmän; yrityskoulutus puolta enemmän koulutukseen - enemmän työssäoppimisjaksoja - Työssäoppimisen lisäys ja korvauksia työnantajille tehdystä opetustyöstä - Työharjoittelua enemmän Ammattimiesten/naisten assistenttina, tai vastaavissa työtehtävissä itsenäisesti. - lisäämällä työssäoppimista Lisää yhteistyötä yritysten/työelämän edustajien ja oppilaitosten välille - aktiivisuutta puolin ja toisin. - Vuorovaikutus, palautetta molempiin suuntiin - yhteistyöllä yritysten kanssa. - Yhteistyötä enemmän oppilaitosten ja yritysten välillä Koulutettavien asenteen, työelämään sopeutumisen ja sitoutumisen parantaminen - Työtaidot, käyttäytyminen työpaikalla, vastuullisuus oppilaista ja työn tekeminen annettujen ohjeiden mukaan täytyy nykyään opettaa uusille opettajille kädestä pitäen. Tämä vie liikaa aikaa ja ihmetyttää miksi käytännön työtaitoja ei opeteta oppilaitoksissa. - Aikuiset ei mene käsityöalan koulutukseen oppiakseen uuteen ammattiin. Kyseessä on valtion tukema downshiftausjakso. Omaa firmaa voi kenties harkita, jos on tehnyt uran, tilillä on tarpeeksi roposia, omakotitalo ja mökki hankittuna. Olen haastellut kymmeniä aikuisopiskelijoita, joiden suunnitelmissa ei ole realisminhiventäkään. Niin kauan kuin heille ei kerrota alan työllistämistotuutta vaan katsellaan koto-ohjelmia ja unelmoidaan, koulutusrahat valuvat tyhjyyteen. Budjetointi, raha, todellisuus. Ensin on tehtävä laskelmat siitä miten todennäköistä on työllistäminen, sen jälkeen mietitään koulutusta. Työllistyminen vaatii myös asennetta. Ei asiakas halua ostaa sitä mikä on sinun unelmasi. Ketä kiinnostaa? Niin kauan kuin aikuisopiskelija haahuilee toteuttamassa itseään, ollaan väärillä vesillä. Asiakaslähtöisyys puuttuu koulutuksesta kokonaan. Itsensä toteuttamiskoulutukset maksullisiksi, niillä voidaan työllistää käsityöalan ammattilaiset. Opiskelupaikkojen ja koulutuksen vastaavuus nykypäivän tilanteeseen - oppilaitosten tulisi tutustua enemmän todelliseen työelämään - Oppisopimuskoulutus yrittäjille ilmaiseksi. Tällä hetkellä kouluopetus on täysin vieraantunut työelämän tarpeista. Suomalainen osaaminen kädentaitoalalla on täysin lapsen kengissä esim. venäläiseen ja virolaiseen osaamiseen. Pukuompelijoiden saumat 3v peruskoulutuksen jälkeen ovat niin kauheata katsottavaa, että kukaan järkevä työnantaja ei palkkaa. Ja kuka oppii mitään, jos koulussa tarvitsee vain käydä kuittaamassa itsensä kahvitauolla saapuneeksi ja poistuneeksi. Olen nähnyt myös miten tekstiililinjalla nukutaan kangaspuitten alla, kun opiskelu ei maita. Opettajaa ei kiinnosta, kunta saa rahat kun oppilas pysyy kirjoilla. Kuka kehittyy? Suomi, oppilas vai budjetti? Ei ainakaan työelämä hyödy, se on varmaa. Tarvitsemme opettajia, jotka osaa, mutta vain papereilla opetetaan. Tarvitsemme myös tiukkaa kuria. Onko asianmukaista, että 8h esim. huovutusta powerpointtina yliopistolla opiskellut pedagogi opettaa pätevänä ammattioppilaitoksessa tuleville ammattilaisille tekstiiliä, jos kentällä on ihmisiä joilta löytyy alalta kansainvälistä kokemusta kymmenen, kahdenkymmenen vuoden ajalta, mutta ei pedagogista pätevyyttä. Kärsimme paperiidiotismista. - Koulutusta siirrettävä aloille ja tehtäviin, joilla tulevaisuudessa on todellista kysyntää. Kädentaitojen ja käytännön taitojen merkitys kasvaa luovien tehtävien lisäksi. Jatko- ja täydennyskoulutukseen täsmäkoulutusta työpaikan tarpeiden mukaan - koulutusta työelämän puolelta myös - kuunnellaan enemmän, mitä yritykset tarvitsevat Opettajien ja oppilaitoksen pätevyyden nykyaikaistaminen - Enemmän työssäoppimisjaksoja, myös opettajille! Oppisopimuskoulutusta - Vaatetusalan teollisiin tehtäviin ei kouluteta tällä hetkellä, koska Suomessa yrityksiä on vähän, ehkä oppisopimus ym. työssä oppiminen voisi olla ratkaisu asiaan. Muut ehdotukset - Kehitysvamma-alan koulutusta on niukalti. Koulutus pitäisi sisältää kokonaisvaltainen ihmisen kuntouttaminen, liikunnan, ravinnon ja ohjauksen keinoin sekä rautaista ammattiosaamista kehitysvammaisuudesta, psykologiasta. - Hyvä oppia alaistaitoja ja työskentelyä moniammatillisessa tiimissä. Tavoitteellisuutta ja vastuunottoa työstä ja työtehtävistä. - Liian usein kyse on vanhentuneista ajattelu ja toimintatavoista. esim. joustavaa ajattelua voidaan opettaa. Miten parantaisitte koulutuksen ja työelämän vastaavuutta (nuoret)? 28

Talonrakentaminen 25.5.2011. Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi

Talonrakentaminen 25.5.2011. Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Talonrakentaminen 25.5.2011 Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Rakentaminen Uudellamaalla Lähde: Uudenmaan tietopalvelu: http://tietopalvelu.uudenmaanlitto.fi

Lisätiedot

FINANSSIALAN ENNAKOINTIKAMARI 19.9.2012 P Ä I V I K I L P E L Ä I N E N T U T K I J A K A U P U N K I T U T K I M U S T A O Y

FINANSSIALAN ENNAKOINTIKAMARI 19.9.2012 P Ä I V I K I L P E L Ä I N E N T U T K I J A K A U P U N K I T U T K I M U S T A O Y FINANSSIALAN ENNAKOINTIKAMARI 19.9.2012 P Ä I V I K I L P E L Ä I N E N T U T K I J A K A U P U N K I T U T K I M U S T A O Y Esityksen sisältö: I. Toimiala Uudellamaalla II. Osaamisselvityksen taustatiedot

Lisätiedot

Logistiikka 14.9.2011. Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi

Logistiikka 14.9.2011. Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Logistiikka 14.9.2011 Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Logistiikan toimipaikat Uudellamaalla Hanko Vantaa Sipoo Loviisa Nurmijärvi Pornainen Tuusula

Lisätiedot

ENNAKOINTIKAMARI Tekninen kauppa 8.4.2010. Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi

ENNAKOINTIKAMARI Tekninen kauppa 8.4.2010. Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi ENNAKOINTIKAMARI Tekninen kauppa 8.4.2010 Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Kaupan liiketoiminta (Helsingin seudun toimialakatsaus 1/2010) Toimiala G: Tukkukauppa, agentuuritoiminta,

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Hyvinvointiala 6.3.2012. Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi

Hyvinvointiala 6.3.2012. Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Hyvinvointiala 6.3.2012 Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Hyvinvointiala Hyvinvointiala Uudellamaalla, % -osuudet koko maasta 2009 Toimiala Toimipaikkoja

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUIDEN JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI 10.5.2012

KIINTEISTÖPALVELUIDEN JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI 10.5.2012 KIINTEISTÖPALVELUIDEN JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI 10.5.2012 P Ä I V I K I L P E L Ä I N E N T U T K I J A K A U P U N K I T U T K I M U S T A O Y Esityksen sisältö: I. Toimiala Uudellamaalla II.

Lisätiedot

Ennakointikamari 2009 2012. Yritys- ja oppilaitoskyselyn YHTEENVETO eri toimialojen ammatillisen osaamisen tarpeista

Ennakointikamari 2009 2012. Yritys- ja oppilaitoskyselyn YHTEENVETO eri toimialojen ammatillisen osaamisen tarpeista Ennakointikamari 2009 2012 Yritys- ja oppilaitoskyselyn YHTEENVETO eri toimialojen ammatillisen osaamisen tarpeista 2 Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto... 5 1 Kyselyn lähtökohdat... 6 2 Taustatiedot...

Lisätiedot

Ennakointikamari. Kone ja metallituoteteollisuus 2011. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista

Ennakointikamari. Kone ja metallituoteteollisuus 2011. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Ennakointikamari Kone ja metallituoteteollisuus 2011 Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 9/2011 Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto...

Lisätiedot

Ennakointikamari. Logistiikka 2011. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista

Ennakointikamari. Logistiikka 2011. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Ennakointikamari Logistiikka 2011 Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 9/2011 Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto... 5 1 Toimialan

Lisätiedot

Ennakointikamari. Talonrakennus. Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista

Ennakointikamari. Talonrakennus. Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista Ennakointikamari Talonrakennus Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 5/2011 Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 4 Johdanto... 6

Lisätiedot

Ennakointikamari. Majoitus- ja ravitsemisala 2011. Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista

Ennakointikamari. Majoitus- ja ravitsemisala 2011. Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista Ennakointikamari Majoitus- ja ravitsemisala 2011 Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 4/2011 Sisällys Tiivistelmä tuloksista...

Lisätiedot

KULTTUURIN ENNAKOINTIKAMARI 23.11.2011

KULTTUURIN ENNAKOINTIKAMARI 23.11.2011 KULTTUURIALAN KOULUTUSTARJONTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA KULTTUURIN ENNAKOINTIKAMARI 23.11.2011 Vuokko Vänskä Koulutusopas 2011: Kulttuurialalla tuotetaan elämyksiä ja palveluita, jotka lisäävät elämän laatua.

Lisätiedot

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää teknologiateollisuuden toimijoilta alan tulevaisuuden koulutus-

Lisätiedot

Hyvinvointiala 2012. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista

Hyvinvointiala 2012. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Ennakointikamari Hyvinvointiala 2012 Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen, Eeva Kostiainen 3/2012 Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto...

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelut- ja turvallisuusalan ennakointikamari

Kiinteistöpalvelut- ja turvallisuusalan ennakointikamari Kiinteistöpalvelut- ja turvallisuusalan ennakointikamari Kiinteistöpalvelut- ja turvallisuusalan ennakointikamari Matti Husso Tuntiopettaja KM, tradenomi (turvallisuus) matti.husso@edu.hel.fi 040-33 40

Lisätiedot

Majoitus- ja ravitsemisalan koulutus pääkaupunkiseudulla

Majoitus- ja ravitsemisalan koulutus pääkaupunkiseudulla Majoitus- ja ravitsemisalan koulutus pääkaupunkiseudulla Mara-alan Ennakointikamari 4.5.2011 klo 12.00-16.30, Taitotalo Kongressikeskus, auditorio Fakta, Helsinki Dan Koskinen Koulutusalavastaava Helsingin

Lisätiedot

Finanssiala. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista

Finanssiala. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Finanssiala Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto... 4 1 Toimialan esittely Uudellamaalla... 5 2 Kyselyn lähtökohdat6 3 Taustatiedot...

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUT JA TURVALLISUUSALA

KIINTEISTÖPALVELUT JA TURVALLISUUSALA Ennakointikamari: KIINTEISTÖPALVELUT JA TURVALLISUUSALA Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto... 5 1 Toimialan esittely Uudellamaalla...

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Ennakointikamari ICT. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista

Ennakointikamari ICT. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Ennakointikamari ICT Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 4/2012 Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto... 5 1 Toimialan esittely

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Ennakointikamari LVIS

Ennakointikamari LVIS Ennakointikamari LVIS LVIS-alojen ammatillisen koulutuksen tarjonta ja kysyntä pääkaupunkiseudulla Minkälaisiin tehtäviin oppilaitoksista valmistutaan? Sähkö-ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö-

Lisätiedot

ICT-alan ammatillisen koulutuksen tarjonta

ICT-alan ammatillisen koulutuksen tarjonta ICT-alan ammatillisen koulutuksen tarjonta ICT-alan Ennakointikamari 17.4.2012 Kari Lepistö, toimialajohtaja, Amiedu Esityksen sisältö ICT alan ammattilliset tutkinnot Suoritetut tutkinnot pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusalan ammatillisen koulutuksen tarjonta Helsingin seudulla

Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusalan ammatillisen koulutuksen tarjonta Helsingin seudulla ammatillisen koulutuksen tarjonta Helsingin seudulla Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusalan Ennakointikamari 10.5.2012 Matti Vesalainen, toimialajohtaja, Amiedu Sisällys Amiedun osaamiskeskukset Kiinteistöpalvelu-

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

1 Kyselyn tausta ja tavoite

1 Kyselyn tausta ja tavoite Sisällys 1 Kyselyn tausta ja tavoite...3 2 Vastaajien tausta...4 3 Yritysten työvoiman tarve...5 4 Yritysten rekrytointi...6 5 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus...8 6 Oppilaitosyhteistyö...14 7 Yhteenveto

Lisätiedot

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006 MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET Olli Poropudas Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.26 Työpaikka-avaukset ammattiryhmittäin 2-15 1 HOITOTYÖ 2 TEOLLINEN TYÖ 9 TAL.-HALL.

Lisätiedot

www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle

www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle ESR -hanke 2015-2017

Lisätiedot

Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa

Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2009 Katsauksia ja keskusteluja Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa Matti Kimari 1 Johdanto Tässä artikkelissa esitellään Opetushallituksen koulutustarpeiden

Lisätiedot

Helsingin tekniikan alan oppilaitos HELTECH

Helsingin tekniikan alan oppilaitos HELTECH Helsingin tekniikan alan oppilaitos HELTECH Perttu Vuorenmaa Osastonjohtaja Logistiikkaosasto PL3932 00099 Helsingin kaupunki perttu.vuorenmaa@edu.hel.fi Helsingin tekniikan alan oppilaitos HELTECH Heltech

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 14.6.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät 209 000 Työvoima 2

Lisätiedot

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013 Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 28.11.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

Veikko Vuoristo Majoitus- ja ravitsemisala III 4.5.2011

Veikko Vuoristo Majoitus- ja ravitsemisala III 4.5.2011 Veikko Vuoristo 4.5.2011 Majoitus- ja ravitsemisala III = Keskustelufoorumi, jossa tiedonvaihtoa tuetaan avoimella keskustelulla eri toimialojen osaamistarpeista. Kokoontuu toimialakohtaisesti. Koostuu

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 2013-2016

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 2013-2016 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 2013-2016 Koulutuksen järjestäjien aluetilaisuus 22.11.2013 Liisa Pohjolainen Linjanjohtaja Helsingin kaupunki Amkesun mahdollisuudet

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

ENNAKOINTIKAMARI: MAJOITUS- JA RAVITSEMISALA Ennakkokyselyn tulokset

ENNAKOINTIKAMARI: MAJOITUS- JA RAVITSEMISALA Ennakkokyselyn tulokset ENNAKOINTIKAMARI: MAJOITUS- JA RAVITSEMISALA Ennakkokyselyn tulokset Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen Eeva Kostiainen 2/2009 Sisällys 1 Kyselyn tausta ja tavoite...3 2 Vastaajien tausta...4 3 Yritysten

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Vinoutuneet koulutustarve-ennusteet

Vinoutuneet koulutustarve-ennusteet Vinoutuneet koulutustarve-ennusteet Olli Poropudas 1 Työvoimamenetelmässä koulutustarve arvioidaan kaavalla: koulutustarve = poistuma + työpaikkojen muutos. Toisin sanoen työvoimaa on koulutettava niin

Lisätiedot

Hyvinvointialan koulutus miten vastaamme muuttuviin haasteisiin?

Hyvinvointialan koulutus miten vastaamme muuttuviin haasteisiin? Hyvinvointialan koulutus miten vastaamme muuttuviin haasteisiin? ENNAKOINTIKAMARI yksityiset hyvinvointialat 8.9.2010 Marja-Leena Räsänen-Ala-Aho Amiedu - Hyvinvointialan osaamiskeskus Hyvinvointialan

Lisätiedot

Yksityiset hyvinvointipalvelut

Yksityiset hyvinvointipalvelut Ennakointikamari Yksityiset hyvinvointipalvelut Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 9/2010 Sisällys 1 Kyselyn tausta ja tavoite...

Lisätiedot

Liikenne- ja kuljetuspalvelualan ennakointikamari, pääkaupunkiseutu. 27.1.2009 Leija Tapio Jalonen

Liikenne- ja kuljetuspalvelualan ennakointikamari, pääkaupunkiseutu. 27.1.2009 Leija Tapio Jalonen Liikenne- ja kuljetuspalvelualan ennakointikamari, pääkaupunkiseutu 27.1.2009 Leija Tapio Jalonen Liikenne- ja kuljetuspalvelualan ammatillisen koulutuksen tarjonta pääkaupunkiseudulla Katsaus koulutustarjontaan

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari Kemi 27.10.2010 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Loimu-projekti,

Lisätiedot

Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus. Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila

Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus. Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila Kumialan tutkintojen kehittäminen Kumialan koulutus on verrattain nuorta, ammatillinen

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 Osaamistarpeet toimitustyössä Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 1 Johdanto Suomen Journalistiliiton ja Viestinnän Keskusliiton koulutustyöryhmä tekivät touko lokakuun aikana 2011 kolme samansisältöistä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014 TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 7..4 Sisällys Toimialojen vertailu keskiarvoittain Asiantuntijapalvelut Kauppa ja matkailu Kiinteistö- ja jätehuolto Prosessiteollisuus ja automaatio Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulutus- ja osaamistarpeet Ennakointikamari & PKS Ennakointi / Mari Korpiola

Tulevaisuuden koulutus- ja osaamistarpeet Ennakointikamari & PKS Ennakointi / Mari Korpiola Tulevaisuuden koulutus- ja osaamistarpeet Ennakointikamari & PKS Ennakointi / Mari Korpiola Osaamisen kehittämisellä potkua yrityksesi kilpailukykyyn Amiedu 9.10.2014 Helsingin seudun kauppakamari Uudenmaan

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Osaavia työntekijöitä majoitus- ja ravitsemisalalle

Osaavia työntekijöitä majoitus- ja ravitsemisalalle Osaavia työntekijöitä majoitus- ja ravitsemisalalle Yrittäjä ja työnantaja: Hyödynnä avainkontaktisi Uudellamaalla 1 Apua henkilöstön hankintaan ja kehittämiseen Hyvä yrittäjä tai työnantaja Miten varmistat,

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Ennakointikamari. Tekninen kauppa. Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista

Ennakointikamari. Tekninen kauppa. Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista Ennakointikamari Tekninen kauppa Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Eeva Kostiainen & Päivi Kilpeläinen 4/2010 Sisällys 1 Kyselyn tausta ja tavoite...

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2025

KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2025 Ilpo Hanhijoki, Jukka Katajisto, Matti Kimari ja Hannele Savioja KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2025 Ennakointituloksia tulevaisuuden työpaikoista ja koulutustarpeista, väliraportti Raportit ja selvitykset

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Uudenmaan AMKESU 25.11.2014. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan AMKESU 25.11.2014. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan AMKESU 25.11.2014 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Koulutustarjonta Alustava arvio työvoimatarpeen kehityksestä Uudenmaan AmKesu Yhteinen tekeminen Kolutuksen järjestäjiä

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Sipoo Opiskelijoita noin 7 000, henkilökuntaa noin 620 12 koulutusyksikköä (Järvenpää,

Lisätiedot

Haasteita ja kokemuksia

Haasteita ja kokemuksia Haasteita ja kokemuksia alueellisesta ennakoinnista Ennakointiseminaari 2011 Luova tulevaisuus 30. - 31.8.2011 Tulosaluejohtaja Seija Mattila Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut 1 TAIn ennakointihanke

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA Elisa Miettinen elisa.a.miettinen@jyu.fi Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY

Lisätiedot

ENNAKOINTIKAMARI: LIIKENNE- JA KULJETUSPALVELUT Ennakkokyselyn tulokset

ENNAKOINTIKAMARI: LIIKENNE- JA KULJETUSPALVELUT Ennakkokyselyn tulokset ENNAKOINTIKAMARI: LIIKENNE- JA KULJETUSPALVELUT Ennakkokyselyn tulokset Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 2008 Sisällys 1 Kyselyn tausta ja tavoite...3 2 Vastaajien tausta...4 3 Yritysten työvoiman

Lisätiedot