Ennakointikamari ICT. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ennakointikamari ICT. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista"

Transkriptio

1 Ennakointikamari ICT Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 4/2012

2 Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto Toimialan esittely Uudellamaalla Kyselyn lähtökohdat Taustatiedot Yritysten työvoiman tarve Yritysten rekrytointi Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Lähteet: LIITE 1: Yritysten edustajien avoimet vastaukset LIITE 2: Oppilaitosten edustajien avoimet vastaukset

3 Tiivistelmä tuloksista Tämä kysely on osa Helsingin seudun kauppakamarin vetämää Ennakointikamari-hanketta osaavan työvoiman turvaamiseksi pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudun ammatillisten koulutuksen järjestäjät ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyöorganisaatio on nimetty Ennakointikamariksi. Ennakointikamarissa yritys- ja oppilaitoskyselyn näkökulmana on selvittää toimialakohtaisesti muun muassa yritysten osaamistarpeita ja oppilaitosten kehittämiskohteita. Tarkastelun kohteena ovat toimialakohtaiset yritysten ja oppilaitosten mielipiteet. Yritys- ja oppilaitoskyselyt ovatkin luonteeltaan enemmän laadullisia tapaustutkimuksia. Vastaajien tausta Web-pohjaiseen yrityskyselyn vastasi 32 yritystä, joista suurin osa, 78 prosenttia, on pk-yrityksiä. Henkilöstömäärältään vastanneet yritykset edustavat koko Uudenmaan ICT -alasta (selvityksen toimialajaottelun mukaan) noin 41 prosenttia. Kaikki yritysvastaajat toimivat ylemmissä johtotehtävissä. Oppilaitoskyselyyn vastasi 10 alan oppilaitosta. Uudellamaalla alan koulutuksesta järjestetään vastanneiden oppilaitosten toimesta opiskelijamäärissä mitattuna 60 prosenttia. Suurin osa oppilaitoskyselyyn vastanneista toimi alan koulutuspäällikköinä tai -vastaavina, lehtoreina ja opettajina. Yritysten työvoiman tarve ja rekrytointi Yritysten edustajien arviot työpaikkojen määrän kehityksestä seuraavan neljän vuoden aikana ovat positiivisemmat kuin oppilaitosten edustajilla, sillä suurin osa, 47 prosenttia, arvioi toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kasvavan seuraavan neljän vuoden aikana. Vastaavasti oppilaitosten edustajien enemmistö, 55 prosenttia, arvioi työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan seuraavan neljän vuoden aikana. Yritysten edustajista enemmistö, 70 prosenttia, arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Tällä hetkellä kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes kolmasosalla ei ole ollut vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä avonaisiin tehtäviin. Eniten vaikeuksia on ollut löytää osaavia ohjelmistokehittäjiä. Suurimpana syynä tämän hetkisiin rekrytointivaikeuksiin nähtiin ammattitaitoisen työvoiman vähyys kasvavaan kysyntään nähden. Lisäksi vastaajat kokivat, että alan palkkaustaso on joissakin tehtävissä nousut aivan liian korkeaksi tai palkkataso on liian heikko. Neljäsosa vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole ollut rekrytointivaikeuksia. Maahanmuuttajat työvoimana Yrityksistä suurimmalla osalla, 69 prosentilla, ei ole tällä hetkellä töissä maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Yritysten ja oppilaitosten edustajista suurin osa arvioi, että maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys tulee seuraavan neljän vuoden aikana säilymään ennallaan. Tällä hetkellä vastaajista 69 prosenttia oli halukas rekrytoimaan maahanmuuttajia. Tulevaisuuden muutokset ja siihen liittyvät osaamistarpeet Yritysten edustajia pyydettiin avovastauksella nimeämään tärkeimmät yritysten liiketoimintaan vaikututtavat muutokset vuoteen 2016 mennessä ja kertomaan millainen vaikutus näillä muutoksilla on yrityksen osaamistarpeisiin. Suurin osa yritysten edustajien nimeämistä muutoksista liittyivät taloudellisiin, kansainvälistymiseen ja teknisiin muutoksiin, jotka näkyvät muun muassa osaajien profiilin ja työtekijöiden määrän vaikutuksina sekä lisääntyneinä koulutustarpeina. Myös oppilaitosten edustajien vastauksissa nousivat esiin tekniset muutokset, joilla voitiin koulutuksessa vastata usealla eri tavalla. Muita muutoksia olivat henkilöstön osaamisen muutokset ja muutokset opetuksessa. Näihin voitiin vastata koulutuksessa muun muassa lisäämällä käytännön harjoittelua. Yritysvastaajista 70 prosenttia valitsi yritysten tärkeimmäksi osaamisen kehittämisen keinoksi työssäoppimisen. Toisena oli oma koulutus ja kolmantena alihankinta. 3

4 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Aikuisten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin koettiin molemmissa vastaajaryhmissä paremmaksi kuin nuorten koulutuksessa. Lisäksi oppilaitosten edustajat arvioivat koulutuksen vastaavuuden paremmaksi kuin yritysten edustajat. Molemmissa vastaajaryhmissä yli puolet vastaajista nostaa asiakaspalvelu- ja ongelmanratkaisutaidot neljän tärkeimmän yleisosaamisen joukkoon. Vähemmän tärkeitä olivat molempien vastaajaryhmien mielestä työturvallisuus, esimies- ja alaistaidot. Molemmissa vastaajaryhmissä yli puolet vastaajista nosti ICT:n hyödyntämisen eri toimialoilla kahden tärkeimmän ammatillisen osaamisen joukkoon. Tärkeimpänä edellä mainittu on oppilaitosten edustajien vastauksissa. Yritysten edustajilla tärkeimmäksi ammatillisen osaamisen taidoksi nousi ohjelmiston kehittäminen ja ylläpito. Yritysten edustajien enemmistö koki, että nuorten ja aikuisten alueen ammatillinen koulutustarjonta vastaa toimialan työvoimatarpeisiin. Kuitenkin neljäsosa vastaajista koki, ettei nuorten ammatillinen koulutustarjonta vastaa toimialan työvoimatarpeisiin. Samoin lähes kolmasosa vastaajista koki, ettei aikuisten ammatillinen koulutustarjonta vastaa toimialan työvoimatarpeisiin. Suurimpana syynä koulutustarjonnan vastaamattomuuteen pidettiin valmistuneiden käytännön taitojen osaamisen puutetta. Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Yritysten edustajien pyydettiin kertomaan, minkälaisista yhteistyömuodoista he olisivat kiinnostuneet ja / tai mistä yritys parhaiten hyötyisi toimialan ammatillisten oppilaitosten kanssa Uudellamaalla. Suurin osa vastaajista katsoi, että yritys hyötyisi parhaiten oppilaiden tekemistä opinnäyte- ja projektitöistä. Näin teoria muuttuu käytännöksi ja yritys voi muun muassa rekrytoida uusia työntekijöitä yrityksen palvelukseen. Oppilaitosten edustajien pyydettiin kertomaan, minkälaisista yhteistyömuodoista oppilaitos parhaiten hyötyisi yritysten ja muiden oppilaitosten kanssa. Hyödyllisimmäksi yritysyhteistyömuodoksi nousi työssäoppiminen. Hyödyllisin oppilaitosten välinen yhteistyömuoto oli erilaisten yhteisten tilaisuuksien, projektin jne. järjestäminen. 4

5 Johdanto Pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteisenä tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudulla toimivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia (Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta), Ami-säätiö, Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy, Helsingin kauppaoppilaitos Oy, Malmin kauppaoppilaitos Oy ja Suomen liikemiesten kauppaopiston säätiö ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyö on nimetty Ennakointikamariksi. Ennakointikamari on vuonna 2008 alkanut hanke, joka tukee Uudenmaan liiton ennakointityötä. Jatkossa Ennakointikamarista on tarkoitus tehdä pysyvä ennakoinnin työkalu Uudellemaalle. Ennakointikamariin kuuluu olennaisena osana yritys-oppilaitoskyselyt, joilla tuotetaan tietoa alueen yritysten osaamistarpeiden ennakoinnista ja ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Kyselyitä tehdään vuonna 2012 neljä kappaletta: hyvinvointiala, ICT -ala, kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala sekä finanssiala. Nyt tehtävän ICT -alan 1 yritys- ja oppilaitoskyselyn tavoitteena oli selvittää muun muassa seuraavia asioita: Mitä tarpeita on yrityksiin rekrytoitavien pohjakoulutukselle? Minkälaiset ovat työssä olevien koulutustarpeet? Miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien taidot sopivat yrityksille? Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? Saada vastauksia yrityksiltä oppilaitoksille koulutussuunnittelua ja yritysyhteistyötä varten. Mitä yritykset tietävät alueen koulutustarjonnasta? Saada yritysten mielipiteitä määrällisestä ja laadullisesta kehittämisestä. Tämä raportti jakautuu seitsemään lukuun. Luvussa 1 käydään läpi toimialan merkitystä alueella. Luvussa 2 esitellään yritys- ja oppilaitoskyselyn lähtökohtia. Raportin loput luvat 3 7 esittelevät kyselyssä saatuja tuloksia. Kyselylomaketta uudistettiin vuoden 2012 alusta kokonaisuudessaan ja myös vuoden 2012 ensimmäisen osaamiskyselyn jälkeen. 1 ICT toimialan sisältö TOL2008 luokituksen mukaan: J Informaatio ja viestintä: 58 Kustannustoiminta, 59 Elokuva-, video ja televisio-ohjelmatuotanto, äänitteiden ja musiikin kustantaminen, 60 Radio- ja televisiotoiminta, 61 Televiestintä, 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta, 63 Tietopalvelutoiminta 5

6 1 Toimialan esittely Uudellamaalla Kuviossa 1.1 on nähtävillä Uudenmaan ICT -alan yritysten toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon prosenttiosuudet koko maan vastaavista toimialoista kyselyssä käytetyn toimialaluokittelun mukaan. Uudellamaalla sijaitsee toimialaluokituksen (tol2008) päätoimialan mukaan liikevaihdosta 65 prosenttia, henkilöstä 58 prosenttia ja toimipaikoista hieman yli puolet. Taulukossa 1.1 on esitetty Uudenmaan osuus toimialajaottelun 2-numerotasolla toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon osuudet koko maan ICT -alasta. Toimiala on Suomessa keskittynyt erittäin vahvasti Uudellemaalle. Kuvio 1.1 Uudenmaan ICT -alan % -osuudet koko maan ICT -alasta vuonna 2010 (Tilastokeskus, KunTo) Liikevaihto 64,4 % Henkilöstö 58,2 % Toimipaikka 50,7 % Taulukko 1.1 Uudenmaan ICT -alan % -osuudet koko maan ICT -alasta vuonna 2010 (Tilastokeskus, KunTo) Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto 58 Kustannustoiminta 44,8 53,0 63,0 59 Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatuotanto, äänitteiden ja 61,0 67,3 75,0 musiikin kustantaminen 60 Radio- ja televisiotoiminta 39,5 80,2 87,0 61 Televiestintä 42,1 45,1 52,7 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 50,8 59,0 66,7 63 Tietopalvelutoiminta 48,6 55,4 62,3 Kunnittain tarkasteltuna eniten toimialan toimipaikkoja kaikista kunnan toimipaikoista on pääkaupunkiseudulla sekä Kirkkonummella ja Keravalla. Näissä kaikissa päästään yli koko maan keskitason (kuvio 1.3). Kunnittain tarkasteltuna eniten toimialan henkilöstöä kaikista kunnan henkilöstöstä on Helsingissä ja Espoossa (kuvio 1.4), joissa molemmissa päästään yli sekä Uudenmaan että koko maan tason. Myrskylässä ja Pukkilassa ei ollut yhtään toimialan toimipaikkaa. Lisäksi Askolassa, Karjalohjalla, Lapinjärvellä ja Pornaisissa toimipaikkojen vähäisyyden vuoksi henkilöstötietoja ei julkisteta tietojen luottamuksellisuuden takia (Tilastokeskus). 6

7 Kuvio 1.3: Toimialan toimipaikkojen % -osuudet kunnan kaikkien toimialojen toimipaikoista, vuosi 2010 (Tilastokeskus, KunTo) Espoo Helsinki Uusimaa yht. Kauniainen Vantaa Kirkkonummi Kerava Koko maa Karkkila Nurmijärvi Vihti Hyvinkää Järvenpää Porvoo Sipoo Lohja Inkoo Raasepori Tuusula Siuntio Hanko Mäntsälä Karjalohja Nummi-Pusula Loviisa Pornainen Lapinjärvi Askola Myrskylä Pukkila %-osuus kunnan kaikkien toimialojen toimipaikoista 7

8 Kuvio 1.4: Toimialan toimipaikkojen % -osuudet kunnan kaikkien toimialojen henkilöstöstä, vuosi 2010 (Tilastokeskus, KunTo) Helsinki Espoo Uusimaa yht. Koko maa Hyvinkää Vantaa Kauniainen Raasepori Vihti Tuusula Nurmijärvi Kerava Järvenpää Karkkila Kirkkonummi Loviisa Lohja Porvoo Sipoo Myrskylä Nummi-Pusula Pukkila Mäntsälä Inkoo Siuntio Hanko Askola Karjalohja Lapinjärvi Pornainen %-osuus kunnan kaikkien toimialojen henkilöstöstä ICT -alan 2 työpaikkojen sijoittumista Helsingin seudulla on tarkasteltu HSY:n katsauksessa (2011), jossa todetaan, että työpaikat ovat keskittyneet vahvasti Helsingin keskustaan, Vallilaan, Pasilaan ja Pitäjänmäelle, Espoossa Kei- 2 ICT -klusteri jaettu kolmeen alatoimialaan, johon kuuluvat seuraavat luokat TOL2008 mukaan: 1) Tavaratuotanto: 261 Elektronisten komponenttien ja piirilevyjen valmistus, 262 Tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden valmistus, 263 Viestintälaiteiden valmistus, 264 Viihde-elektroniikan valmistus, 2651 Mittaus-, testaus- ja navigointivälineiden ja - laitteiden valmistus, 2731 Optisten kuitukaapeleiden valmistus, 276 Optisten instrumenttien ja valokuvausvälineiden valmistus, 268 Tallennevälineiden valmistus, 2823 Konttorikoneiden ja -laitteiden valmistus (pl. tietokoneet ja niiden oheislaitteet) 2) Palvelutuotanto:3313 Elektronisten ja optisten laitteiden korjaus ja huolto, 474 Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä, 61 Televiestintä, 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta, 63 Tietopalvelutoiminta pl. uutistoimistot, 7733 Toimistokoneiden ja -laitteiden sekä tietokoneiden vuokraus ja leasing, 951 Tietokoneiden ja viestintälaitteiden korjaus, 9521 Viihde-elektroniikan korjaus, 4763 Musiikki- ja videotallenteiden vähittäiskauppa 3) Sisältötuotanto::581 Kirjojen ja lehtien kustantaminen ja muu kustannustoiminta, 582 Ohjelmistojen kustantaminen, 591 Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatoiminta, 592 Äänitysstudiot: äänitteiden ja musiikin kustantaminen, 60 Radio- ja televisiotoiminta, 6391 Uutistoimistot 702 Liikkeenjohdon konsultointi, 731 Mainostoiminta, 732 Markkina- ja mielipidetutkimukset 8

9 lanimeen, Laajalahteen ja Mankkaalle sekä Vantaalla Vantaankoskelle ja Pakkalaan (kartta 1). Kehyskunnissa 3 ei ole suuria toimialan työpaikkakeskittymiä. Alueen pienet toimipaikat ovat sijoittuneet pääasiassa suurimpien liikenneväylien varteen. Kartta 1: Tietotekniikka- ja sisältötuotannon yritysten (ICT) henkilöstötihentymät Helsingin seudulla 2009, HSY Kehyskunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti 9

10 2 Kyselyn lähtökohdat Ennakointikamarissa yritys- ja oppilaitoskyselyn näkökulmana on selvittää toimialakohtaisesti muun muassa yritysten osaamistarpeita ja oppilaitosten kehittämiskohteita. Tarkastelun kohteena ovat toimialakohtaiset yritysten ja oppilaitosten edustajien mielipiteet. Kyselyt ovatkin luonteeltaan laadullisia tapaustutkimuksia. Laadullisen tutkimuksen tarkoitus on yleensä kuvata tiettyä ilmiötä ja pyrkiä ymmärtämään sitä. (Tuomi & Sarajärvi 2002, ) Tapaustutkimuksessa pyritään tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään tapauksia pääasiassa miten- ja miksikysymysten avulla. (Yin 1994, 5 13.) Tavoitteena on tutkimuskohteen ominaispiirteiden systemaattinen, tarkka ja totuudenmukainen kuvailu. (Anttila 1996, 250; Hirsjärvi ym. 2004, ) Laadullisessa tutkimuksessa voidaan käyttää esimerkiksi tilastoja tai analysoida aineistoa määrällisesti, ja määrällisessä tutkimuksessa puolestaan voidaan hyödyntää aineistoina tekstejä tai muita vastaavia yleensä laadullisiksi määriteltyjä aineistoja. Laadullista tutkimusta luonnehtivia seikkoja ovat muun muassa: - tutkittavien näkökulmien huomioiminen; ei kokeellisia asetelmia, naturalismi - harkinnanvarainen tai teoreettinen otanta; suhteellisen pienet aineistokoot, tutkitaan näytteitä sosiaalisesta todellisuudesta - hypoteesittomuus; ei lukkoon lyötyjä ennakko-oletuksia tuloksista Laadullisessa tutkimuksessa tutkimusaineiston rajaus tapahtuu teoreettisen edustavuuden ehdoilla: tutkittu tapaus/tapaukset voidaan nähdä esimerkkinä yleisestä (Eskola & Suoranta 1998). Tapausta tutkimalla pyritään lisäämään ymmärrystä tietystä ilmiöstä pyrkimättä kuitenkaan yleistettävään tietoon. Yleensä tapaustutkimus valitaankin menetelmäksi, kun halutaan ymmärtää kohdetta syvällisesti ja huomioida siihen liittyvä konteksti (olosuhteet, taustat yms.). Vaikka kyse onkin tietystä, yksilöllisestä tapauksesta, arvioinnissa on kuitenkin hyvä pohtia tuloksia myös laajemmassa mittakaavassa esim. miten yritys- ja oppilaitoskyselyssä saatuja tuloksia voitaisiin mahdollisesti soveltaa muuhun tai muussa toimialassa. (Saaranen Kauppinen & Puusniekka 2006.) Entä kuinka paljon aineistoa (vastauksia) pitäisi olla? Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tavoitteena on usein jonkin ilmiön ymmärtäminen, ei tilastollisten yhteyksien etsiminen. Tämä mahdollistaa sen, ettei tutkimusaineiston tarvitse välttämättä olla suuri, joskus yksikin tapaus voi riittää. Tutkimusaineistoa pitäisi siis katsoa sen tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta: millaista aineistoa on mahdollista saada, ja miltä aineisto vaikuttaa analyysin kannalta. Laadullisessa tutkimuksessa ei yleensä voida puhua otoksesta tai näytteestä samassa merkityksessä kuin tilastollisessa tutkimuksessa. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) 10

11 3 Taustatiedot Yritys- ja oppilaitoskysely toteutettiin sähköisellä web-lomakkeella maaliskuussa 2012, ja suunnattiin toimialan yrityksille ja oppilaitoksille. Yrityskyselyn perusjoukkona (n=) käytettiin Helsingin seudun kauppakamarin (HSKK) n=338,tietotekniikan liiton n=264 sekä oppilaitosten yritysyhteistietoja n=33. Lisäksi Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry lähetti kyselyä jäsenistölleen. Kun otoksesta poistettiin päällekkäisyydet, kyselylomake lähetettiin yhteensä 610 yritykselle. Yrityskyselyyn vastasi 32 yritystä, joista suurin osa, 78 prosenttia, on pk-yrityksiä 4 (kuvio 3.1). Henkilöstömäärältään vastanneet yritykset edustavat koko Uudenmaan ICT -alasta (selvityksen toimialajaottelun mukaan) noin 41 prosenttia (Tilastokeskus, KunTo 2010). Kaikki yritysvastaajat toimivat ylemmissä johtotehtävissä. Kuvio 3.1: Yrityskyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstömäärä, % vastaajista % henkilöä 5-9 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä 250+ henkilöä Oppilaitoskyselyn perusjoukkona olivat Uudenmaan oppilaitokset (n=15), jotka tarjoavat ICT -alan koulutusta. Oppilaitoksista 10 vastasi kyselyyn. Vuonna 2010 Uudellamaalla alan koulutuksesta järjestetään vastanneiden oppilaitosten toimesta opiskelijamäärissä mitattuna (tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto sekä tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto) (pl. AMK) 60 prosenttia ja koko maasta 19 prosenttia (OPH WERA webraportointipalvelu, Tilastokeskus). Oppilaitoskyselyyn vastasivat seuraavat toimialan koulutusta pääkaupunkiseudulla tarjoavat oppilaitokset: Amiedu (2 vastaajaa) Edupoli Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, Omnia (3 vastaajaa) Haaga-Helia(AMK) (4 vastaajaa) Helsingin tekniikka alan oppilaitos, Heltech (3 vastaajaa) Keskuspuiston ammattiopisto Keski-Uudenmaan ammattiopisto, Keuda (2 vastaajaa) Länsi-Uudenmaan ammattiopisto, Luksia (3 vastaaja) Metropolia (AMK) (2 vastaajaa) Vantaan ammattiopisto Varia Suurin osa oppilaitoskyselyyn vastanneista toimi alan koulutuspäällikköinä tai -vastaavina, lehtoreina ja opettajina. 4 Pienet ja keskisuuret yritykset (PK-yritykset) määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa (40 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa (27 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) euroa ja jotka täyttävät alla määritellyn perusteen riippumattomuudesta. Riippumattomia yrityksiä ovat ne yritykset, joiden pääomasta tai äänivaltaisista osakkeista 25 prosenttia tai enemmän ei ole yhden sellaisen yrityksen omistuksessa tai sellaisten yritysten yhteisomistuksessa, joihin ei voida soveltaa tilanteen mukaan joko PK-yrityksen tai pienen yrityksen määritelmää. (Lähde: Tilastokeskus) 11

12 4 Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kehitystä seuraavan neljän vuoden kuluessa. Yritysten edustajista suurin osa, 47 prosenttia, arvioi, että työpaikkojen määrä kasvaa seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 4.1). 28 prosenttia vastaajista arvioi työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan seuraavan neljän vuoden aikana ja neljäsosa vastaajista arvioi työpaikkojen määrän vähentyvän seuraavan neljän vuoden aikana. Oppilaitosten edustajien enemmistö, 55 prosenttia, arvioi työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan seuraavan neljän vuoden aikana. Vastaajista 27 prosenttia arvioi työpaikkojen määrän vähenevän seuraavan neljän vuoden aikana ja hieman alle viidesosa arvioi työpaikkojen määrän kasvavan. Yritysten edustajien arviot työpaikkojen määrän kehityksestä seuraavan neljän vuoden aikana ovat positiivisemmat kuin oppilaitosten edustajilla. Kuvio 4.1: Kotimaisten työpaikkojen määrän kehitys seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Työpaikkojen määrä kasvaa 18,2 46,9 Työpaikkojen määrä säilyy ennallaan 28,1 54,5 Yritys Työpaikkojen määrä vähenee 25,0 27,3 Oppilaitos % vastaajista Yritysten edustajilta kysyttiin, onko heillä henkilöstössään maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Yrityksistä suurimmalla osalla, 69 prosentilla, ei ole tällä hetkellä töissä maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Niillä yrityksillä, joilla maahanmuuttajataustaista työvoimaa oli yrityksessään, eri kansallisuuksien määrä vaihteli yhdestä aina 23:neen. Yritysten ja oppilaitosten edustajista suurin osa arvioi, että maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys tulee seuraavan neljän vuoden aikana säilymään ennallaan (kuvio 4.2). Molemmista vastaajaryhmistä alle viisi prosenttia arvioi maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkityksen vähenevän seuraavan neljän vuoden aikana. 12

13 Kuvio 4.2: Maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Merkitys kasvaa 40,6 36,4 Merkitys säilyy ennallaan Merkitys vähenee 3,1 4,5 56,3 59,1 Yritys Oppilaitos % vastaajista Yritysten edustajia pyydettiin avovastauksella nimeämään tärkeimmät yritysten liiketoimintaan vaikututtavat muutokset vuoteen 2016 mennessä ja kertomaan, millainen vaikutus näillä muutoksilla on yrityksen osaamistarpeisiin. Vastaajista kolmasosa katsoi tulevaisuuden muutosten liittyvän talousnäkymiin: yrityksen, kunnan tai valtiontalouteen. Talousmuutoksen vaikuttavat osaamistarpeisiin muun muassa työn koordinoinnin ja organisoinnin muuttumisena sekä uusien osaajien tarpeena. Neljäsosa vastaajista mainitsi kansainvälistymisen, joka vaikuttaa osaamistarpeisiin muun muassa osaajien profiilin ja työtekijöiden määrässä sekä eri kulttuurien ymmärtämisessä. 15 prosenttia vastaajista toi esiin teknologisen kehityksen, joka vaikuttaa osaamistarpeisiin muun muassa lisäämällä koulutustarpeita, markkinointiosaamisen tarvetta sekä tuotekehitysosaamista. Lisäksi vastaajat mainitsivat muutokset asiakastarpeissa, jotka lisäävät muun muassa osaamisen tarvetta, myyntiosaamista, sovelluskehitystyötä sekä asiakkaan tarpeiden ymmärtämistä. (Ks. liite 1.) Oppilaitosten edustajia pyydettiin avovastauksella nimeämään tärkeimmät yritysten liiketoimintaan ja/tai osaamistarpeisiin vaikututtavat muutokset vuoteen 2016 mennessä ja kertomaan, miten koulutuksessa voidaan näihin muutoksiin vastata. Lähes kolmasosa vastaajista nosti esiin teknologiaan liittyvät muutokset, joihin voidaan vastata koulutuksessa pakollisella atk-ajokorttikoulutuksella kaikilla linjoilla, kouluttamalla enemmän sovelluksesta tietäviä tietotekniikan ammattilaisia, laajentamalla tietoteknistä koulutusta osaksi kaikkea koulutusta sekä lisäämällä määrittely-, suunnittelu-, testaus- ja projektinhallintaosaamista. Viidesosa vastaajista toi esiin muutokset henkilöstön osaamisessa ja opetuksessa. Henkilöstön osaamisen muutoksiin voidaan vastata koulutuksessa lisäämällä koulutuksen ja työelämän yhteistyötä sekä käytännön harjoittelua. Opetukseen liittyvät muutokset olivat etäopetuksen kasvaminen ja englannin kielen opetuksen tarpeen lisääntyminen. Lisäksi vastaajat toivat esiin muun muassa globalisaation ja liiketoimintaosaamisen muutokset. (Ks. liite 2.) Yritysten edustajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista keinoja, joita he käyttävät yrityksensä osaamisen kehittämisessä (kuvio 4.3). Tärkeimmäksi keinoksi nousi työssäoppiminen, jonka valitsi 70 prosenttia vastaajista. Toiseksi nousi oma koulutus ja kolmantena oli alihankinta. Yksikään vastaajista ei valinnut maahanmuuttajien koulutusta yrityksen osaamisen kehittämisen keinoksi. 13

14 Kuvio 4.3: Yritysten osaamisen kehittämisessä käyttämät keinot, %-vastaajista Työssäoppiminen Oma koulutus Alihankinta Rekrytointi Lyhytkestoinen koulutus (alle viikon) Täydennys- ja lisäkoulutus (yli viikon) Henkilöstön vuokraus Tutkintoperusteinen koulutus Työkierto Oppisopimuskoulutus Muu, mikä? Maahanmuuttajien koulutus 9,4 9,4 6,3 6,3 3,1 40,6 37,5 28,1 21,9 53,1 68, % vastaajista 5 Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö, 70 prosenttia, arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 5.1). Hieman alle neljäsosa vastaajista arvioi, että toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana, tai ettei toimialalla ole vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Kuvio 5.1: Yritysten edustajien arvio työvoiman rekrytointimahdollisuuksista toimialalla seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Toimialalla ei ole vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa 15,6 Toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa 68,8 Toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa 15, % vastaajista Yrityksiltä kysyttiin halukkuutta rekrytoida monimuotoisia ryhmiä yrityksen palvelukseen (kuvio 5.2). Yli puolet vastaajista oli halukas rekrytoimaan yli 50-vuotiaita, maahanmuuttajia tai työllistämään lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä. 14

15 Kuvio 5.2: Yritysten rekrytointihalukkuus, kyllä vastaajien %-osuus Yritykset, jotka halukkaita rekrytoimaan yli 50- vuotiaita Yritykset, jotka halukkaita rekrytoimaan maahanmuuttajia Yritykset, jotka halukkaita työllistämään lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä Yritykset, jotka halukkaita rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osa-aikatöihin Kyllä 84 % Kyllä 69% Kyllä 53% Kyllä 40% Yritysten edustajia pyydettiin nimeämään sellaisia ammatteja tai työtehtäviä, joihin on vaikea löytää sopivia työntekijöitä. Alla on lista työtehtävistä ja niiden vastaajien lukumäärä, joilla on ollut vaikeuksia löytää sopia työntekijöitä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes kolmasosalla ei ole ollut vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä. Taulukko 5.1: Ammatteja tai työtehtäviä, joihin vastaajien on ollut vaikea löytää sopivia työntekijöitä Ammatti / työtehtävä Ohjelmistokehittäjät Myyntihenkilöstö DW/BI konsultti tai arkkitehti ICT alueella erityisosaajat IT -kehitystehtävät IT -puolen integraatio ja uuden teknologian soveltaminen Java kehittäjä Järjestelmäsuunnittelija Kokenut konsultti Laadun arvioija, tarkastaja Monikanavaisten palveluiden suunnittelu Projektipäällikkö Senior System/Software Architect Testaaja Tietohallinto, tiedonhallinta Tietokantasuunnittelija Tietoturva asiantuntija /auditoija Tuotehallinnon tehtävät Vastaajien lkm 5 vastaajaa 3 vastaajaa 2 vastaajaa 1 vastaaja Yritysten edustajia pyydettiin mainitsemaan syitä edellä olevien ammattien rekrytointivaikeuksiin. Rekrytointivaikeuksien suurimpana syynä nähtiin ammattitaitoisen työvoiman vähyys kasvavaan kysyntään nähden. Lisäksi vastaajat kokivat, että alan palkkaustaso on joissakin tehtävissä nousut aivan liian korkeaksi tai palkkataso on liian heikko. Avokysymykseen vastanneista neljäsosa ilmoitti, ettei heillä ole ollut rekrytointivaikeuksia. (Ks. liite 1.) 15

16 6 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien nuorten ja aikuisten ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Aikuisten ammattitaidon vastaavuus koettiin molemmissa vastaajaryhmissä paremmaksi kuin nuorten koulutuksessa. Lisäksi oppilaitosten edustajat arvioivat koulutuksen vastaavuuden paremmaksi kuin yritysten edustajat. Enemmistö sekä yritysten (59 %) että oppilaitoksista edustajista (55 %) arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa tyydyttävästi. Oppilaitosten edustajista hieman yli kolmasosa arvioi nuorten ammattitaidon vastaavuuden olevan hyvällä tasolla. Vastaavasti yritysten edustajista tätä mieltä oli vain hieman alle viidesosa. Oppilaitosten edustajista kymmenesosa ja yritysten edustajista viidesosa arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan huonosti työelämän tarpeisiin. Molempien vastaajaryhmien enemmistö arvioi myös aikuisten ammattitaidon vastaavan pääosin työelämän tarpeisiin tyydyttävästi. Oppilaitosten edustajista peräti 41 prosenttia ja yritysten edustajista hieman alle viidesosa prosenttia arvioi aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa hyvin. Yksikään oppilaitosten edustajista ei arvioinut aikuisten ammattitaidon vastaavuutta huonoksi. Yritysten edustajista noin 16 prosenttia arvioi ammattitaidon vastaavuuden huonoksi. Kuvio 6.1: Nuorten ja aikuisten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, % vastaajista Aikuiset: Nuoret: Hyvin Tyydyttävästi Huonosti Hyvin Tyydyttävästi Huonosti 18,8 21,9 9,1 18,8 15,6 36,4 40,9 40,9 59,4 54,5 65,6 Yritys Oppilaitos % vastaajista Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin kertomaan, miten he parantaisivat koulutuksen ja työelämän vastaavuutta. Alla oleviin laatikoihin on luokiteltu saaduista vastauksista yleisimmät ehdotukset koulutuksen ja työelämän vastaavuuden parantamiseen. Kaikki vastaukset ovat nähtävissä liitteissä 1 ja 2. Yritysvastaajat Oppilaitosvastaajat Enemmän ja pidempiä harjoittelujaksoja koulutukseen Yhteistyöprojekteja opiskelijoiden ja yritysten välillä Yhteistyötä lisää oppilaitosten ja yritysten välille Lisäämällä yhteistyötä yritysten/työelämän edustajien ja oppilaitosten välille Työssäoppimisen lisääminen ja kehittäminen Opetussuunnitelmat joustavimmiksi vastaamaan muuttuviin tarpeisiin. 16

17 Kuviossa 6.2 on nähtävillä, mikä yleisosaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Molemmissa vastaajaryhmissä yli puolet vastaajista nostaa asiakaspalveluja ongelmanratkaisutaidot neljän tärkeimmän yleisosaamisen joukkoon. Vähemmän tärkeitä olivat molempien vastaajaryhmien mielestä työturvallisuus, esimies- ja alaistaidot. Avoimissa vastauksissa kielitaitovaatimuksissa mainittiin kaikissa vastauksissa englanti, lisäksi yksittäisiä mainintoja saivat äidinkieli, ruotsi ja venäjä. Vastaajien nimeämässä muussa yleistaidossa tuotiin esiin projektinhallinta, yrittäjyys ja tiedonhallintataitojen korostuminen. Kuvio 6.2: Yleisosaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Yritykset Tietotekniikkataidot Aloitekyky (aloitteellisuus) Asiakaspalvelutaidot Ongelmanratkaisutaidot Kyky reagoida muutoksiin Liiketoimintaosaaminen Tiimityötaidot Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Myyntiosaaminen Ajanhallintataidot Esimiestaidot Kielitaito, minkä kielen? Alaistaidot Muu, mikä? Työturvallisuus 3,1 15,6 15,6 12, , ,9 43,8 43,8 37,5 31,3 62, % vastaajista 17

18 Oppilaitokset Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Ongelmanratkaisutaidot Asiakaspalvelutaidot Tiimityötaidot Ajanhallintataidot Aloitekyky (aloitteellisuus) Kyky reagoida muutoksiin Tietotekniikkataidot Kielitaito, minkä kielen? Liiketoimintaosaaminen Alaistaidot Esimiestaidot Myyntiosaaminen Työturvallisuus Muu, mikä? 40,9 36,4 36,4 31,8 27,3 22,7 13,6 9,1 9,1 9,1 9,1 77,3 68,2 59,1 59, % vastaajista Kuviossa 6.3 on nähtävillä, mikä ammatillinen osaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Molemmissa vastaajaryhmissä yli puolet vastaajista nostaa ICT:n hyödyntämisen eri toimialoilla kahden tärkeimmän ammatillisen osaamisen joukkoon. Tärkeimpänä edellä mainittu on oppilaitosten edustajien vastauksissa ja toisena mobiilit ja langattomat järjestelmät. Yritysten edustajilla tärkeimmäksi ammatillisen osaamisen taidoksi nousi ohjelmiston kehittäminen ja ylläpito. Vähiten mainintoja saivat molemmissa vastaajaryhmissä laitteiden myynti ja valmistus sekä RF-työt ja sähköasennukset. Vastaajien nimeämissä muissa yleistaidoissa mainittiin virtuaalipalvelut, palvelumuotoilu, sisällönhallinta, arkkitehtuurit, projektinhallinta, toimittajahallinta, asiakaspalvelu portaaleissa ja markkinointi sosiaalisessa mediassa. 18

19 Kuvio 6.3: Ammatillisen osaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Yritykset Ohjelmistojen kehittäminen ja ylläpito ICT:n hyödyntäminen eri toimialoilla Ohjelmointitaito Pilvipalveluiden käyttöönotto Mobiilit ja langattomat järjestelmät Yhdistetyt viestintäratkaisut Sovellusvastuuhenkilöiden osaaminen Ratkaisumyynti Testaus Palvelinjärjestelmät Jokin muu, mikä? Käyttäjien tuki Perinteisten sovellusten käyttöönottaminen Sovellusten asentaminen Asennuspalvelut Huoltopalvelut Laitteiden myynti (mm. kodinelektroniikkaa) Laitteiden valmistus (mm. kodinelektroniikkaa) RF-työt ja sähköasennukset Sähköinen talotekniikka Tietoliikennelaiteasennukset ja kaapelointi Valvonta ja ilmoitusjärjestelmäasennukset 25 21,9 18,8 18,8 15,6 12,5 9,4 6,3 6,3 3,1 3,1 31,3 43,8 43,8 56,3 62, % vastaajista 19

20 Oppilaitokset ICT:n hyödyntäminen eri toimialoilla Mobiilit ja langattomat järjestelmät Asennuspalvelut Pilvipalveluiden käyttöönotto Testaus Käyttäjien tuki Huoltopalvelut Ohjelmistojen kehittäminen ja ylläpito Palvelinjärjestelmät Sähköinen talotekniikka Tietoliikennelaiteasennukset ja kaapelointi Valvonta ja ilmoitusjärjestelmäasennukset Sovellusvastuuhenkilöiden osaaminen Ohjelmointitaito Yhdistetyt viestintäratkaisut 40,9 40,9 40,9 36,4 31,8 31,8 31,8 31,8 31,8 31,8 27,3 22,7 22,7 59,1 68,2 Perinteisten sovellusten käyttöönottaminen 18,2 Sovellusten asentaminen 18,2 Laitteiden myynti (mm. kodinelektroniikkaa) 9,1 Ratkaisumyynti 9,1 RF-työt ja sähköasennukset 4,5 Jokin muu, mikä? 4,5 Laitteiden valmistus (mm. kodinelektroniikkaa) % vastaajista Yritysten edustajien enemmistön mielestä sekä nuorten että aikuisten alueen ammatillinen koulutustarjonta vastaa toimialan työvoimatarpeisiin. Kuitenkin neljäsosa vastaajista koki, ettei nuorten ammatillinen koulutustarjonta vastaa toimialan työvoimatarpeisiin. Samoin lähes kolmasosa vastaajista koki, ettei aikuisten ammatillinen koulutustarjonta vastaa toimialan työvoimatarpeisiin. Suurimpana syynä koulutustarjonnan vastaamattomuuteen pidettiin valmistuneiden käytännön taitojen osaamisen puutetta. (Ks. liite 1.) Kuvio 6.4: Alueen ammatillisista oppilaitoksista koulutetaan nuoria ja aikuisia toimialan työvoimatarpeet huomioiden, % vastaajista Aikuisia: Nuoria: liian paljon sopivasti liian vähän liian paljon sopivasti liian vähän 25,0 29,0 71,9 74, % vastaajista 20

FINANSSIALAN ENNAKOINTIKAMARI 19.9.2012 P Ä I V I K I L P E L Ä I N E N T U T K I J A K A U P U N K I T U T K I M U S T A O Y

FINANSSIALAN ENNAKOINTIKAMARI 19.9.2012 P Ä I V I K I L P E L Ä I N E N T U T K I J A K A U P U N K I T U T K I M U S T A O Y FINANSSIALAN ENNAKOINTIKAMARI 19.9.2012 P Ä I V I K I L P E L Ä I N E N T U T K I J A K A U P U N K I T U T K I M U S T A O Y Esityksen sisältö: I. Toimiala Uudellamaalla II. Osaamisselvityksen taustatiedot

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUIDEN JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI 10.5.2012

KIINTEISTÖPALVELUIDEN JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI 10.5.2012 KIINTEISTÖPALVELUIDEN JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI 10.5.2012 P Ä I V I K I L P E L Ä I N E N T U T K I J A K A U P U N K I T U T K I M U S T A O Y Esityksen sisältö: I. Toimiala Uudellamaalla II.

Lisätiedot

Talonrakentaminen 25.5.2011. Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi

Talonrakentaminen 25.5.2011. Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Talonrakentaminen 25.5.2011 Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Rakentaminen Uudellamaalla Lähde: Uudenmaan tietopalvelu: http://tietopalvelu.uudenmaanlitto.fi

Lisätiedot

Logistiikka 14.9.2011. Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi

Logistiikka 14.9.2011. Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Logistiikka 14.9.2011 Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Logistiikan toimipaikat Uudellamaalla Hanko Vantaa Sipoo Loviisa Nurmijärvi Pornainen Tuusula

Lisätiedot

Hyvinvointiala 6.3.2012. Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi

Hyvinvointiala 6.3.2012. Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Hyvinvointiala 6.3.2012 Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Hyvinvointiala Hyvinvointiala Uudellamaalla, % -osuudet koko maasta 2009 Toimiala Toimipaikkoja

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

Ennakointikamari 2009 2012. Yritys- ja oppilaitoskyselyn YHTEENVETO eri toimialojen ammatillisen osaamisen tarpeista

Ennakointikamari 2009 2012. Yritys- ja oppilaitoskyselyn YHTEENVETO eri toimialojen ammatillisen osaamisen tarpeista Ennakointikamari 2009 2012 Yritys- ja oppilaitoskyselyn YHTEENVETO eri toimialojen ammatillisen osaamisen tarpeista 2 Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto... 5 1 Kyselyn lähtökohdat... 6 2 Taustatiedot...

Lisätiedot

ENNAKOINTIKAMARI Tekninen kauppa 8.4.2010. Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi

ENNAKOINTIKAMARI Tekninen kauppa 8.4.2010. Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi ENNAKOINTIKAMARI Tekninen kauppa 8.4.2010 Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Kaupan liiketoiminta (Helsingin seudun toimialakatsaus 1/2010) Toimiala G: Tukkukauppa, agentuuritoiminta,

Lisätiedot

Finanssiala. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista

Finanssiala. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Finanssiala Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto... 4 1 Toimialan esittely Uudellamaalla... 5 2 Kyselyn lähtökohdat6 3 Taustatiedot...

Lisätiedot

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää teknologiateollisuuden toimijoilta alan tulevaisuuden koulutus-

Lisätiedot

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013 Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUT JA TURVALLISUUSALA

KIINTEISTÖPALVELUT JA TURVALLISUUSALA Ennakointikamari: KIINTEISTÖPALVELUT JA TURVALLISUUSALA Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto... 5 1 Toimialan esittely Uudellamaalla...

Lisätiedot

11. ICT-BAROMETRI 2012 5.6.2012 klo 11.30 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

11. ICT-BAROMETRI 2012 5.6.2012 klo 11.30 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen : 11. ICT-BAROMETRI 2012 5.6.2012 klo 11.30 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Häme Keski-Suomi Kymenlaakso Oulu Rauma Tampere Turku Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Oulun, Rauman, Tampereen ja

Lisätiedot

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 11.6.2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 11.6.2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen Pääkaupunkiseutu, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen ICT-toimialat Lähde:

Lisätiedot

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30 Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI 212 5.6.212 klo 11.3 Tampereen kauppakamari ICT-barometrin toteutus 212 ICT-barometri toteutettiin tänä vuonna Pirkanmaalla 11:nnen kerran. 11. ICT-barometri 212 / 5.6.212

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9..2011 klo

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli.. kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana.. kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Itä-Uudellamaalla tarvitaan vuoropuhelua yritysten ja oppilaitosten välille

Itä-Uudellamaalla tarvitaan vuoropuhelua yritysten ja oppilaitosten välille Itä-Uudellamaalla tarvitaan vuoropuhelua yritysten ja oppilaitosten välille Itä-Uudenmaan osaamistarvekysely alueen yrityksille ja organisaatioille 2016 Oikeaa osaamista ja tulevaisuuden mahdollisuuksien

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Pornainen. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Pukkila. Kuntaraportti

Pukkila. Kuntaraportti Pukkila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

Inkoo. Kuntaraportti

Inkoo. Kuntaraportti Inkoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, maaliskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, maaliskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Ennakointikamari LVIS

Ennakointikamari LVIS Ennakointikamari LVIS LVIS-alojen ammatillisen koulutuksen tarjonta ja kysyntä pääkaupunkiseudulla Minkälaisiin tehtäviin oppilaitoksista valmistutaan? Sähkö-ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö-

Lisätiedot

ICT-alan ammatillisen koulutuksen tarjonta

ICT-alan ammatillisen koulutuksen tarjonta ICT-alan ammatillisen koulutuksen tarjonta ICT-alan Ennakointikamari 17.4.2012 Kari Lepistö, toimialajohtaja, Amiedu Esityksen sisältö ICT alan ammattilliset tutkinnot Suoritetut tutkinnot pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Järvenpää. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Sipoo. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hyvinvointiala 2012. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista

Hyvinvointiala 2012. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Ennakointikamari Hyvinvointiala 2012 Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen, Eeva Kostiainen 3/2012 Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto...

Lisätiedot

Ennakointikamari. Logistiikka 2011. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista

Ennakointikamari. Logistiikka 2011. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Ennakointikamari Logistiikka 2011 Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 9/2011 Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto... 5 1 Toimialan

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle

www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle ESR -hanke 2015-2017

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Ennakointikamari. Talonrakennus. Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista

Ennakointikamari. Talonrakennus. Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista Ennakointikamari Talonrakennus Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 5/2011 Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 4 Johdanto... 6

Lisätiedot

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 Osaamistarpeet toimitustyössä Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 1 Johdanto Suomen Journalistiliiton ja Viestinnän Keskusliiton koulutustyöryhmä tekivät touko lokakuun aikana 2011 kolme samansisältöistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulutus- ja osaamistarpeet Ennakointikamari & PKS Ennakointi / Mari Korpiola

Tulevaisuuden koulutus- ja osaamistarpeet Ennakointikamari & PKS Ennakointi / Mari Korpiola Tulevaisuuden koulutus- ja osaamistarpeet Ennakointikamari & PKS Ennakointi / Mari Korpiola Osaamisen kehittämisellä potkua yrityksesi kilpailukykyyn Amiedu 9.10.2014 Helsingin seudun kauppakamari Uudenmaan

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Majoitus- ja ravitsemisalan koulutus pääkaupunkiseudulla

Majoitus- ja ravitsemisalan koulutus pääkaupunkiseudulla Majoitus- ja ravitsemisalan koulutus pääkaupunkiseudulla Mara-alan Ennakointikamari 4.5.2011 klo 12.00-16.30, Taitotalo Kongressikeskus, auditorio Fakta, Helsinki Dan Koskinen Koulutusalavastaava Helsingin

Lisätiedot

Ennakointikamari. Majoitus- ja ravitsemisala 2011. Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista

Ennakointikamari. Majoitus- ja ravitsemisala 2011. Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista Ennakointikamari Majoitus- ja ravitsemisala 2011 Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 4/2011 Sisällys Tiivistelmä tuloksista...

Lisätiedot

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Taitotalon kongressikeskus 10.5.2012 Timo Karkola Johtaja, rehtori Ami-säätiö, Amiedu ELINKEINOELÄMÄN JA KAUPPAKAMARIN TAVOITTEITA: 1. Koulutuksen ennakoinnin

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu 2014 Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Ennakointikamari. Kone ja metallituoteteollisuus 2011. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista

Ennakointikamari. Kone ja metallituoteteollisuus 2011. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Ennakointikamari Kone ja metallituoteteollisuus 2011 Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 9/2011 Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto...

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, lokakuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, lokakuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2013 Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, maaliskuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, maaliskuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusalan ammatillisen koulutuksen tarjonta Helsingin seudulla

Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusalan ammatillisen koulutuksen tarjonta Helsingin seudulla ammatillisen koulutuksen tarjonta Helsingin seudulla Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusalan Ennakointikamari 10.5.2012 Matti Vesalainen, toimialajohtaja, Amiedu Sisällys Amiedun osaamiskeskukset Kiinteistöpalvelu-

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Vihti. Kuntaraportti

Vihti. Kuntaraportti Vihti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/ Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014 TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 7..4 Sisällys Toimialojen vertailu keskiarvoittain Asiantuntijapalvelut Kauppa ja matkailu Kiinteistö- ja jätehuolto Prosessiteollisuus ja automaatio Teknologiateollisuus

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Jouni Nupponen 050 395 5170 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen viime

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Nurmijärvellä ja Kirkkonummella

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010 Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari Sisällys Ennakointikamarin taustaa tavoite toiminta tuloksia ja kokemuksia jatkosuunnitelmat Perustajajäsenet Tavoite

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.3. klo 9.00 Nuorisotyöttömyyden kasvu

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto tietoa ja toimivia työkaluja Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto 14.10.2016 Hankepartnerit Espoon seudun koulutuskuntayhtymä / Omnia Haaga Instituutti-säätiö Helmi Liiketalousopisto Oy Helsingin

Lisätiedot

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Autoalan koulutuksen kehittämistarpeiden selvittäminen vuosi 2011 Ennakointitiedon tuottaja OPH 2011:24 Koulutusaste (ammatillinen 2. aste, Ammatillinen

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jaakko Pesola 040 7255814 Jouni Nupponen 050 3955170 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.4. klo 9.00 Pitkäaikaistyöttömiä enemmän

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot