Ennakointikamari ICT. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ennakointikamari ICT. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista"

Transkriptio

1 Ennakointikamari ICT Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 4/2012

2 Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto Toimialan esittely Uudellamaalla Kyselyn lähtökohdat Taustatiedot Yritysten työvoiman tarve Yritysten rekrytointi Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Lähteet: LIITE 1: Yritysten edustajien avoimet vastaukset LIITE 2: Oppilaitosten edustajien avoimet vastaukset

3 Tiivistelmä tuloksista Tämä kysely on osa Helsingin seudun kauppakamarin vetämää Ennakointikamari-hanketta osaavan työvoiman turvaamiseksi pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudun ammatillisten koulutuksen järjestäjät ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyöorganisaatio on nimetty Ennakointikamariksi. Ennakointikamarissa yritys- ja oppilaitoskyselyn näkökulmana on selvittää toimialakohtaisesti muun muassa yritysten osaamistarpeita ja oppilaitosten kehittämiskohteita. Tarkastelun kohteena ovat toimialakohtaiset yritysten ja oppilaitosten mielipiteet. Yritys- ja oppilaitoskyselyt ovatkin luonteeltaan enemmän laadullisia tapaustutkimuksia. Vastaajien tausta Web-pohjaiseen yrityskyselyn vastasi 32 yritystä, joista suurin osa, 78 prosenttia, on pk-yrityksiä. Henkilöstömäärältään vastanneet yritykset edustavat koko Uudenmaan ICT -alasta (selvityksen toimialajaottelun mukaan) noin 41 prosenttia. Kaikki yritysvastaajat toimivat ylemmissä johtotehtävissä. Oppilaitoskyselyyn vastasi 10 alan oppilaitosta. Uudellamaalla alan koulutuksesta järjestetään vastanneiden oppilaitosten toimesta opiskelijamäärissä mitattuna 60 prosenttia. Suurin osa oppilaitoskyselyyn vastanneista toimi alan koulutuspäällikköinä tai -vastaavina, lehtoreina ja opettajina. Yritysten työvoiman tarve ja rekrytointi Yritysten edustajien arviot työpaikkojen määrän kehityksestä seuraavan neljän vuoden aikana ovat positiivisemmat kuin oppilaitosten edustajilla, sillä suurin osa, 47 prosenttia, arvioi toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kasvavan seuraavan neljän vuoden aikana. Vastaavasti oppilaitosten edustajien enemmistö, 55 prosenttia, arvioi työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan seuraavan neljän vuoden aikana. Yritysten edustajista enemmistö, 70 prosenttia, arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Tällä hetkellä kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes kolmasosalla ei ole ollut vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä avonaisiin tehtäviin. Eniten vaikeuksia on ollut löytää osaavia ohjelmistokehittäjiä. Suurimpana syynä tämän hetkisiin rekrytointivaikeuksiin nähtiin ammattitaitoisen työvoiman vähyys kasvavaan kysyntään nähden. Lisäksi vastaajat kokivat, että alan palkkaustaso on joissakin tehtävissä nousut aivan liian korkeaksi tai palkkataso on liian heikko. Neljäsosa vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole ollut rekrytointivaikeuksia. Maahanmuuttajat työvoimana Yrityksistä suurimmalla osalla, 69 prosentilla, ei ole tällä hetkellä töissä maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Yritysten ja oppilaitosten edustajista suurin osa arvioi, että maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys tulee seuraavan neljän vuoden aikana säilymään ennallaan. Tällä hetkellä vastaajista 69 prosenttia oli halukas rekrytoimaan maahanmuuttajia. Tulevaisuuden muutokset ja siihen liittyvät osaamistarpeet Yritysten edustajia pyydettiin avovastauksella nimeämään tärkeimmät yritysten liiketoimintaan vaikututtavat muutokset vuoteen 2016 mennessä ja kertomaan millainen vaikutus näillä muutoksilla on yrityksen osaamistarpeisiin. Suurin osa yritysten edustajien nimeämistä muutoksista liittyivät taloudellisiin, kansainvälistymiseen ja teknisiin muutoksiin, jotka näkyvät muun muassa osaajien profiilin ja työtekijöiden määrän vaikutuksina sekä lisääntyneinä koulutustarpeina. Myös oppilaitosten edustajien vastauksissa nousivat esiin tekniset muutokset, joilla voitiin koulutuksessa vastata usealla eri tavalla. Muita muutoksia olivat henkilöstön osaamisen muutokset ja muutokset opetuksessa. Näihin voitiin vastata koulutuksessa muun muassa lisäämällä käytännön harjoittelua. Yritysvastaajista 70 prosenttia valitsi yritysten tärkeimmäksi osaamisen kehittämisen keinoksi työssäoppimisen. Toisena oli oma koulutus ja kolmantena alihankinta. 3

4 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Aikuisten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin koettiin molemmissa vastaajaryhmissä paremmaksi kuin nuorten koulutuksessa. Lisäksi oppilaitosten edustajat arvioivat koulutuksen vastaavuuden paremmaksi kuin yritysten edustajat. Molemmissa vastaajaryhmissä yli puolet vastaajista nostaa asiakaspalvelu- ja ongelmanratkaisutaidot neljän tärkeimmän yleisosaamisen joukkoon. Vähemmän tärkeitä olivat molempien vastaajaryhmien mielestä työturvallisuus, esimies- ja alaistaidot. Molemmissa vastaajaryhmissä yli puolet vastaajista nosti ICT:n hyödyntämisen eri toimialoilla kahden tärkeimmän ammatillisen osaamisen joukkoon. Tärkeimpänä edellä mainittu on oppilaitosten edustajien vastauksissa. Yritysten edustajilla tärkeimmäksi ammatillisen osaamisen taidoksi nousi ohjelmiston kehittäminen ja ylläpito. Yritysten edustajien enemmistö koki, että nuorten ja aikuisten alueen ammatillinen koulutustarjonta vastaa toimialan työvoimatarpeisiin. Kuitenkin neljäsosa vastaajista koki, ettei nuorten ammatillinen koulutustarjonta vastaa toimialan työvoimatarpeisiin. Samoin lähes kolmasosa vastaajista koki, ettei aikuisten ammatillinen koulutustarjonta vastaa toimialan työvoimatarpeisiin. Suurimpana syynä koulutustarjonnan vastaamattomuuteen pidettiin valmistuneiden käytännön taitojen osaamisen puutetta. Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Yritysten edustajien pyydettiin kertomaan, minkälaisista yhteistyömuodoista he olisivat kiinnostuneet ja / tai mistä yritys parhaiten hyötyisi toimialan ammatillisten oppilaitosten kanssa Uudellamaalla. Suurin osa vastaajista katsoi, että yritys hyötyisi parhaiten oppilaiden tekemistä opinnäyte- ja projektitöistä. Näin teoria muuttuu käytännöksi ja yritys voi muun muassa rekrytoida uusia työntekijöitä yrityksen palvelukseen. Oppilaitosten edustajien pyydettiin kertomaan, minkälaisista yhteistyömuodoista oppilaitos parhaiten hyötyisi yritysten ja muiden oppilaitosten kanssa. Hyödyllisimmäksi yritysyhteistyömuodoksi nousi työssäoppiminen. Hyödyllisin oppilaitosten välinen yhteistyömuoto oli erilaisten yhteisten tilaisuuksien, projektin jne. järjestäminen. 4

5 Johdanto Pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteisenä tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudulla toimivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia (Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta), Ami-säätiö, Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy, Helsingin kauppaoppilaitos Oy, Malmin kauppaoppilaitos Oy ja Suomen liikemiesten kauppaopiston säätiö ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyö on nimetty Ennakointikamariksi. Ennakointikamari on vuonna 2008 alkanut hanke, joka tukee Uudenmaan liiton ennakointityötä. Jatkossa Ennakointikamarista on tarkoitus tehdä pysyvä ennakoinnin työkalu Uudellemaalle. Ennakointikamariin kuuluu olennaisena osana yritys-oppilaitoskyselyt, joilla tuotetaan tietoa alueen yritysten osaamistarpeiden ennakoinnista ja ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Kyselyitä tehdään vuonna 2012 neljä kappaletta: hyvinvointiala, ICT -ala, kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala sekä finanssiala. Nyt tehtävän ICT -alan 1 yritys- ja oppilaitoskyselyn tavoitteena oli selvittää muun muassa seuraavia asioita: Mitä tarpeita on yrityksiin rekrytoitavien pohjakoulutukselle? Minkälaiset ovat työssä olevien koulutustarpeet? Miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien taidot sopivat yrityksille? Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? Saada vastauksia yrityksiltä oppilaitoksille koulutussuunnittelua ja yritysyhteistyötä varten. Mitä yritykset tietävät alueen koulutustarjonnasta? Saada yritysten mielipiteitä määrällisestä ja laadullisesta kehittämisestä. Tämä raportti jakautuu seitsemään lukuun. Luvussa 1 käydään läpi toimialan merkitystä alueella. Luvussa 2 esitellään yritys- ja oppilaitoskyselyn lähtökohtia. Raportin loput luvat 3 7 esittelevät kyselyssä saatuja tuloksia. Kyselylomaketta uudistettiin vuoden 2012 alusta kokonaisuudessaan ja myös vuoden 2012 ensimmäisen osaamiskyselyn jälkeen. 1 ICT toimialan sisältö TOL2008 luokituksen mukaan: J Informaatio ja viestintä: 58 Kustannustoiminta, 59 Elokuva-, video ja televisio-ohjelmatuotanto, äänitteiden ja musiikin kustantaminen, 60 Radio- ja televisiotoiminta, 61 Televiestintä, 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta, 63 Tietopalvelutoiminta 5

6 1 Toimialan esittely Uudellamaalla Kuviossa 1.1 on nähtävillä Uudenmaan ICT -alan yritysten toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon prosenttiosuudet koko maan vastaavista toimialoista kyselyssä käytetyn toimialaluokittelun mukaan. Uudellamaalla sijaitsee toimialaluokituksen (tol2008) päätoimialan mukaan liikevaihdosta 65 prosenttia, henkilöstä 58 prosenttia ja toimipaikoista hieman yli puolet. Taulukossa 1.1 on esitetty Uudenmaan osuus toimialajaottelun 2-numerotasolla toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon osuudet koko maan ICT -alasta. Toimiala on Suomessa keskittynyt erittäin vahvasti Uudellemaalle. Kuvio 1.1 Uudenmaan ICT -alan % -osuudet koko maan ICT -alasta vuonna 2010 (Tilastokeskus, KunTo) Liikevaihto 64,4 % Henkilöstö 58,2 % Toimipaikka 50,7 % Taulukko 1.1 Uudenmaan ICT -alan % -osuudet koko maan ICT -alasta vuonna 2010 (Tilastokeskus, KunTo) Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto 58 Kustannustoiminta 44,8 53,0 63,0 59 Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatuotanto, äänitteiden ja 61,0 67,3 75,0 musiikin kustantaminen 60 Radio- ja televisiotoiminta 39,5 80,2 87,0 61 Televiestintä 42,1 45,1 52,7 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 50,8 59,0 66,7 63 Tietopalvelutoiminta 48,6 55,4 62,3 Kunnittain tarkasteltuna eniten toimialan toimipaikkoja kaikista kunnan toimipaikoista on pääkaupunkiseudulla sekä Kirkkonummella ja Keravalla. Näissä kaikissa päästään yli koko maan keskitason (kuvio 1.3). Kunnittain tarkasteltuna eniten toimialan henkilöstöä kaikista kunnan henkilöstöstä on Helsingissä ja Espoossa (kuvio 1.4), joissa molemmissa päästään yli sekä Uudenmaan että koko maan tason. Myrskylässä ja Pukkilassa ei ollut yhtään toimialan toimipaikkaa. Lisäksi Askolassa, Karjalohjalla, Lapinjärvellä ja Pornaisissa toimipaikkojen vähäisyyden vuoksi henkilöstötietoja ei julkisteta tietojen luottamuksellisuuden takia (Tilastokeskus). 6

7 Kuvio 1.3: Toimialan toimipaikkojen % -osuudet kunnan kaikkien toimialojen toimipaikoista, vuosi 2010 (Tilastokeskus, KunTo) Espoo Helsinki Uusimaa yht. Kauniainen Vantaa Kirkkonummi Kerava Koko maa Karkkila Nurmijärvi Vihti Hyvinkää Järvenpää Porvoo Sipoo Lohja Inkoo Raasepori Tuusula Siuntio Hanko Mäntsälä Karjalohja Nummi-Pusula Loviisa Pornainen Lapinjärvi Askola Myrskylä Pukkila %-osuus kunnan kaikkien toimialojen toimipaikoista 7

8 Kuvio 1.4: Toimialan toimipaikkojen % -osuudet kunnan kaikkien toimialojen henkilöstöstä, vuosi 2010 (Tilastokeskus, KunTo) Helsinki Espoo Uusimaa yht. Koko maa Hyvinkää Vantaa Kauniainen Raasepori Vihti Tuusula Nurmijärvi Kerava Järvenpää Karkkila Kirkkonummi Loviisa Lohja Porvoo Sipoo Myrskylä Nummi-Pusula Pukkila Mäntsälä Inkoo Siuntio Hanko Askola Karjalohja Lapinjärvi Pornainen %-osuus kunnan kaikkien toimialojen henkilöstöstä ICT -alan 2 työpaikkojen sijoittumista Helsingin seudulla on tarkasteltu HSY:n katsauksessa (2011), jossa todetaan, että työpaikat ovat keskittyneet vahvasti Helsingin keskustaan, Vallilaan, Pasilaan ja Pitäjänmäelle, Espoossa Kei- 2 ICT -klusteri jaettu kolmeen alatoimialaan, johon kuuluvat seuraavat luokat TOL2008 mukaan: 1) Tavaratuotanto: 261 Elektronisten komponenttien ja piirilevyjen valmistus, 262 Tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden valmistus, 263 Viestintälaiteiden valmistus, 264 Viihde-elektroniikan valmistus, 2651 Mittaus-, testaus- ja navigointivälineiden ja - laitteiden valmistus, 2731 Optisten kuitukaapeleiden valmistus, 276 Optisten instrumenttien ja valokuvausvälineiden valmistus, 268 Tallennevälineiden valmistus, 2823 Konttorikoneiden ja -laitteiden valmistus (pl. tietokoneet ja niiden oheislaitteet) 2) Palvelutuotanto:3313 Elektronisten ja optisten laitteiden korjaus ja huolto, 474 Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä, 61 Televiestintä, 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta, 63 Tietopalvelutoiminta pl. uutistoimistot, 7733 Toimistokoneiden ja -laitteiden sekä tietokoneiden vuokraus ja leasing, 951 Tietokoneiden ja viestintälaitteiden korjaus, 9521 Viihde-elektroniikan korjaus, 4763 Musiikki- ja videotallenteiden vähittäiskauppa 3) Sisältötuotanto::581 Kirjojen ja lehtien kustantaminen ja muu kustannustoiminta, 582 Ohjelmistojen kustantaminen, 591 Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatoiminta, 592 Äänitysstudiot: äänitteiden ja musiikin kustantaminen, 60 Radio- ja televisiotoiminta, 6391 Uutistoimistot 702 Liikkeenjohdon konsultointi, 731 Mainostoiminta, 732 Markkina- ja mielipidetutkimukset 8

9 lanimeen, Laajalahteen ja Mankkaalle sekä Vantaalla Vantaankoskelle ja Pakkalaan (kartta 1). Kehyskunnissa 3 ei ole suuria toimialan työpaikkakeskittymiä. Alueen pienet toimipaikat ovat sijoittuneet pääasiassa suurimpien liikenneväylien varteen. Kartta 1: Tietotekniikka- ja sisältötuotannon yritysten (ICT) henkilöstötihentymät Helsingin seudulla 2009, HSY Kehyskunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti 9

10 2 Kyselyn lähtökohdat Ennakointikamarissa yritys- ja oppilaitoskyselyn näkökulmana on selvittää toimialakohtaisesti muun muassa yritysten osaamistarpeita ja oppilaitosten kehittämiskohteita. Tarkastelun kohteena ovat toimialakohtaiset yritysten ja oppilaitosten edustajien mielipiteet. Kyselyt ovatkin luonteeltaan laadullisia tapaustutkimuksia. Laadullisen tutkimuksen tarkoitus on yleensä kuvata tiettyä ilmiötä ja pyrkiä ymmärtämään sitä. (Tuomi & Sarajärvi 2002, ) Tapaustutkimuksessa pyritään tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään tapauksia pääasiassa miten- ja miksikysymysten avulla. (Yin 1994, 5 13.) Tavoitteena on tutkimuskohteen ominaispiirteiden systemaattinen, tarkka ja totuudenmukainen kuvailu. (Anttila 1996, 250; Hirsjärvi ym. 2004, ) Laadullisessa tutkimuksessa voidaan käyttää esimerkiksi tilastoja tai analysoida aineistoa määrällisesti, ja määrällisessä tutkimuksessa puolestaan voidaan hyödyntää aineistoina tekstejä tai muita vastaavia yleensä laadullisiksi määriteltyjä aineistoja. Laadullista tutkimusta luonnehtivia seikkoja ovat muun muassa: - tutkittavien näkökulmien huomioiminen; ei kokeellisia asetelmia, naturalismi - harkinnanvarainen tai teoreettinen otanta; suhteellisen pienet aineistokoot, tutkitaan näytteitä sosiaalisesta todellisuudesta - hypoteesittomuus; ei lukkoon lyötyjä ennakko-oletuksia tuloksista Laadullisessa tutkimuksessa tutkimusaineiston rajaus tapahtuu teoreettisen edustavuuden ehdoilla: tutkittu tapaus/tapaukset voidaan nähdä esimerkkinä yleisestä (Eskola & Suoranta 1998). Tapausta tutkimalla pyritään lisäämään ymmärrystä tietystä ilmiöstä pyrkimättä kuitenkaan yleistettävään tietoon. Yleensä tapaustutkimus valitaankin menetelmäksi, kun halutaan ymmärtää kohdetta syvällisesti ja huomioida siihen liittyvä konteksti (olosuhteet, taustat yms.). Vaikka kyse onkin tietystä, yksilöllisestä tapauksesta, arvioinnissa on kuitenkin hyvä pohtia tuloksia myös laajemmassa mittakaavassa esim. miten yritys- ja oppilaitoskyselyssä saatuja tuloksia voitaisiin mahdollisesti soveltaa muuhun tai muussa toimialassa. (Saaranen Kauppinen & Puusniekka 2006.) Entä kuinka paljon aineistoa (vastauksia) pitäisi olla? Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tavoitteena on usein jonkin ilmiön ymmärtäminen, ei tilastollisten yhteyksien etsiminen. Tämä mahdollistaa sen, ettei tutkimusaineiston tarvitse välttämättä olla suuri, joskus yksikin tapaus voi riittää. Tutkimusaineistoa pitäisi siis katsoa sen tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta: millaista aineistoa on mahdollista saada, ja miltä aineisto vaikuttaa analyysin kannalta. Laadullisessa tutkimuksessa ei yleensä voida puhua otoksesta tai näytteestä samassa merkityksessä kuin tilastollisessa tutkimuksessa. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) 10

11 3 Taustatiedot Yritys- ja oppilaitoskysely toteutettiin sähköisellä web-lomakkeella maaliskuussa 2012, ja suunnattiin toimialan yrityksille ja oppilaitoksille. Yrityskyselyn perusjoukkona (n=) käytettiin Helsingin seudun kauppakamarin (HSKK) n=338,tietotekniikan liiton n=264 sekä oppilaitosten yritysyhteistietoja n=33. Lisäksi Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry lähetti kyselyä jäsenistölleen. Kun otoksesta poistettiin päällekkäisyydet, kyselylomake lähetettiin yhteensä 610 yritykselle. Yrityskyselyyn vastasi 32 yritystä, joista suurin osa, 78 prosenttia, on pk-yrityksiä 4 (kuvio 3.1). Henkilöstömäärältään vastanneet yritykset edustavat koko Uudenmaan ICT -alasta (selvityksen toimialajaottelun mukaan) noin 41 prosenttia (Tilastokeskus, KunTo 2010). Kaikki yritysvastaajat toimivat ylemmissä johtotehtävissä. Kuvio 3.1: Yrityskyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstömäärä, % vastaajista % henkilöä 5-9 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä 250+ henkilöä Oppilaitoskyselyn perusjoukkona olivat Uudenmaan oppilaitokset (n=15), jotka tarjoavat ICT -alan koulutusta. Oppilaitoksista 10 vastasi kyselyyn. Vuonna 2010 Uudellamaalla alan koulutuksesta järjestetään vastanneiden oppilaitosten toimesta opiskelijamäärissä mitattuna (tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto sekä tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto) (pl. AMK) 60 prosenttia ja koko maasta 19 prosenttia (OPH WERA webraportointipalvelu, Tilastokeskus). Oppilaitoskyselyyn vastasivat seuraavat toimialan koulutusta pääkaupunkiseudulla tarjoavat oppilaitokset: Amiedu (2 vastaajaa) Edupoli Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, Omnia (3 vastaajaa) Haaga-Helia(AMK) (4 vastaajaa) Helsingin tekniikka alan oppilaitos, Heltech (3 vastaajaa) Keskuspuiston ammattiopisto Keski-Uudenmaan ammattiopisto, Keuda (2 vastaajaa) Länsi-Uudenmaan ammattiopisto, Luksia (3 vastaaja) Metropolia (AMK) (2 vastaajaa) Vantaan ammattiopisto Varia Suurin osa oppilaitoskyselyyn vastanneista toimi alan koulutuspäällikköinä tai -vastaavina, lehtoreina ja opettajina. 4 Pienet ja keskisuuret yritykset (PK-yritykset) määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa (40 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa (27 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) euroa ja jotka täyttävät alla määritellyn perusteen riippumattomuudesta. Riippumattomia yrityksiä ovat ne yritykset, joiden pääomasta tai äänivaltaisista osakkeista 25 prosenttia tai enemmän ei ole yhden sellaisen yrityksen omistuksessa tai sellaisten yritysten yhteisomistuksessa, joihin ei voida soveltaa tilanteen mukaan joko PK-yrityksen tai pienen yrityksen määritelmää. (Lähde: Tilastokeskus) 11

12 4 Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kehitystä seuraavan neljän vuoden kuluessa. Yritysten edustajista suurin osa, 47 prosenttia, arvioi, että työpaikkojen määrä kasvaa seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 4.1). 28 prosenttia vastaajista arvioi työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan seuraavan neljän vuoden aikana ja neljäsosa vastaajista arvioi työpaikkojen määrän vähentyvän seuraavan neljän vuoden aikana. Oppilaitosten edustajien enemmistö, 55 prosenttia, arvioi työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan seuraavan neljän vuoden aikana. Vastaajista 27 prosenttia arvioi työpaikkojen määrän vähenevän seuraavan neljän vuoden aikana ja hieman alle viidesosa arvioi työpaikkojen määrän kasvavan. Yritysten edustajien arviot työpaikkojen määrän kehityksestä seuraavan neljän vuoden aikana ovat positiivisemmat kuin oppilaitosten edustajilla. Kuvio 4.1: Kotimaisten työpaikkojen määrän kehitys seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Työpaikkojen määrä kasvaa 18,2 46,9 Työpaikkojen määrä säilyy ennallaan 28,1 54,5 Yritys Työpaikkojen määrä vähenee 25,0 27,3 Oppilaitos % vastaajista Yritysten edustajilta kysyttiin, onko heillä henkilöstössään maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Yrityksistä suurimmalla osalla, 69 prosentilla, ei ole tällä hetkellä töissä maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Niillä yrityksillä, joilla maahanmuuttajataustaista työvoimaa oli yrityksessään, eri kansallisuuksien määrä vaihteli yhdestä aina 23:neen. Yritysten ja oppilaitosten edustajista suurin osa arvioi, että maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys tulee seuraavan neljän vuoden aikana säilymään ennallaan (kuvio 4.2). Molemmista vastaajaryhmistä alle viisi prosenttia arvioi maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkityksen vähenevän seuraavan neljän vuoden aikana. 12

13 Kuvio 4.2: Maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Merkitys kasvaa 40,6 36,4 Merkitys säilyy ennallaan Merkitys vähenee 3,1 4,5 56,3 59,1 Yritys Oppilaitos % vastaajista Yritysten edustajia pyydettiin avovastauksella nimeämään tärkeimmät yritysten liiketoimintaan vaikututtavat muutokset vuoteen 2016 mennessä ja kertomaan, millainen vaikutus näillä muutoksilla on yrityksen osaamistarpeisiin. Vastaajista kolmasosa katsoi tulevaisuuden muutosten liittyvän talousnäkymiin: yrityksen, kunnan tai valtiontalouteen. Talousmuutoksen vaikuttavat osaamistarpeisiin muun muassa työn koordinoinnin ja organisoinnin muuttumisena sekä uusien osaajien tarpeena. Neljäsosa vastaajista mainitsi kansainvälistymisen, joka vaikuttaa osaamistarpeisiin muun muassa osaajien profiilin ja työtekijöiden määrässä sekä eri kulttuurien ymmärtämisessä. 15 prosenttia vastaajista toi esiin teknologisen kehityksen, joka vaikuttaa osaamistarpeisiin muun muassa lisäämällä koulutustarpeita, markkinointiosaamisen tarvetta sekä tuotekehitysosaamista. Lisäksi vastaajat mainitsivat muutokset asiakastarpeissa, jotka lisäävät muun muassa osaamisen tarvetta, myyntiosaamista, sovelluskehitystyötä sekä asiakkaan tarpeiden ymmärtämistä. (Ks. liite 1.) Oppilaitosten edustajia pyydettiin avovastauksella nimeämään tärkeimmät yritysten liiketoimintaan ja/tai osaamistarpeisiin vaikututtavat muutokset vuoteen 2016 mennessä ja kertomaan, miten koulutuksessa voidaan näihin muutoksiin vastata. Lähes kolmasosa vastaajista nosti esiin teknologiaan liittyvät muutokset, joihin voidaan vastata koulutuksessa pakollisella atk-ajokorttikoulutuksella kaikilla linjoilla, kouluttamalla enemmän sovelluksesta tietäviä tietotekniikan ammattilaisia, laajentamalla tietoteknistä koulutusta osaksi kaikkea koulutusta sekä lisäämällä määrittely-, suunnittelu-, testaus- ja projektinhallintaosaamista. Viidesosa vastaajista toi esiin muutokset henkilöstön osaamisessa ja opetuksessa. Henkilöstön osaamisen muutoksiin voidaan vastata koulutuksessa lisäämällä koulutuksen ja työelämän yhteistyötä sekä käytännön harjoittelua. Opetukseen liittyvät muutokset olivat etäopetuksen kasvaminen ja englannin kielen opetuksen tarpeen lisääntyminen. Lisäksi vastaajat toivat esiin muun muassa globalisaation ja liiketoimintaosaamisen muutokset. (Ks. liite 2.) Yritysten edustajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista keinoja, joita he käyttävät yrityksensä osaamisen kehittämisessä (kuvio 4.3). Tärkeimmäksi keinoksi nousi työssäoppiminen, jonka valitsi 70 prosenttia vastaajista. Toiseksi nousi oma koulutus ja kolmantena oli alihankinta. Yksikään vastaajista ei valinnut maahanmuuttajien koulutusta yrityksen osaamisen kehittämisen keinoksi. 13

14 Kuvio 4.3: Yritysten osaamisen kehittämisessä käyttämät keinot, %-vastaajista Työssäoppiminen Oma koulutus Alihankinta Rekrytointi Lyhytkestoinen koulutus (alle viikon) Täydennys- ja lisäkoulutus (yli viikon) Henkilöstön vuokraus Tutkintoperusteinen koulutus Työkierto Oppisopimuskoulutus Muu, mikä? Maahanmuuttajien koulutus 9,4 9,4 6,3 6,3 3,1 40,6 37,5 28,1 21,9 53,1 68, % vastaajista 5 Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö, 70 prosenttia, arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 5.1). Hieman alle neljäsosa vastaajista arvioi, että toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana, tai ettei toimialalla ole vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Kuvio 5.1: Yritysten edustajien arvio työvoiman rekrytointimahdollisuuksista toimialalla seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Toimialalla ei ole vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa 15,6 Toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa 68,8 Toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa 15, % vastaajista Yrityksiltä kysyttiin halukkuutta rekrytoida monimuotoisia ryhmiä yrityksen palvelukseen (kuvio 5.2). Yli puolet vastaajista oli halukas rekrytoimaan yli 50-vuotiaita, maahanmuuttajia tai työllistämään lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä. 14

15 Kuvio 5.2: Yritysten rekrytointihalukkuus, kyllä vastaajien %-osuus Yritykset, jotka halukkaita rekrytoimaan yli 50- vuotiaita Yritykset, jotka halukkaita rekrytoimaan maahanmuuttajia Yritykset, jotka halukkaita työllistämään lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä Yritykset, jotka halukkaita rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osa-aikatöihin Kyllä 84 % Kyllä 69% Kyllä 53% Kyllä 40% Yritysten edustajia pyydettiin nimeämään sellaisia ammatteja tai työtehtäviä, joihin on vaikea löytää sopivia työntekijöitä. Alla on lista työtehtävistä ja niiden vastaajien lukumäärä, joilla on ollut vaikeuksia löytää sopia työntekijöitä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes kolmasosalla ei ole ollut vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä. Taulukko 5.1: Ammatteja tai työtehtäviä, joihin vastaajien on ollut vaikea löytää sopivia työntekijöitä Ammatti / työtehtävä Ohjelmistokehittäjät Myyntihenkilöstö DW/BI konsultti tai arkkitehti ICT alueella erityisosaajat IT -kehitystehtävät IT -puolen integraatio ja uuden teknologian soveltaminen Java kehittäjä Järjestelmäsuunnittelija Kokenut konsultti Laadun arvioija, tarkastaja Monikanavaisten palveluiden suunnittelu Projektipäällikkö Senior System/Software Architect Testaaja Tietohallinto, tiedonhallinta Tietokantasuunnittelija Tietoturva asiantuntija /auditoija Tuotehallinnon tehtävät Vastaajien lkm 5 vastaajaa 3 vastaajaa 2 vastaajaa 1 vastaaja Yritysten edustajia pyydettiin mainitsemaan syitä edellä olevien ammattien rekrytointivaikeuksiin. Rekrytointivaikeuksien suurimpana syynä nähtiin ammattitaitoisen työvoiman vähyys kasvavaan kysyntään nähden. Lisäksi vastaajat kokivat, että alan palkkaustaso on joissakin tehtävissä nousut aivan liian korkeaksi tai palkkataso on liian heikko. Avokysymykseen vastanneista neljäsosa ilmoitti, ettei heillä ole ollut rekrytointivaikeuksia. (Ks. liite 1.) 15

16 6 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien nuorten ja aikuisten ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Aikuisten ammattitaidon vastaavuus koettiin molemmissa vastaajaryhmissä paremmaksi kuin nuorten koulutuksessa. Lisäksi oppilaitosten edustajat arvioivat koulutuksen vastaavuuden paremmaksi kuin yritysten edustajat. Enemmistö sekä yritysten (59 %) että oppilaitoksista edustajista (55 %) arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa tyydyttävästi. Oppilaitosten edustajista hieman yli kolmasosa arvioi nuorten ammattitaidon vastaavuuden olevan hyvällä tasolla. Vastaavasti yritysten edustajista tätä mieltä oli vain hieman alle viidesosa. Oppilaitosten edustajista kymmenesosa ja yritysten edustajista viidesosa arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan huonosti työelämän tarpeisiin. Molempien vastaajaryhmien enemmistö arvioi myös aikuisten ammattitaidon vastaavan pääosin työelämän tarpeisiin tyydyttävästi. Oppilaitosten edustajista peräti 41 prosenttia ja yritysten edustajista hieman alle viidesosa prosenttia arvioi aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa hyvin. Yksikään oppilaitosten edustajista ei arvioinut aikuisten ammattitaidon vastaavuutta huonoksi. Yritysten edustajista noin 16 prosenttia arvioi ammattitaidon vastaavuuden huonoksi. Kuvio 6.1: Nuorten ja aikuisten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, % vastaajista Aikuiset: Nuoret: Hyvin Tyydyttävästi Huonosti Hyvin Tyydyttävästi Huonosti 18,8 21,9 9,1 18,8 15,6 36,4 40,9 40,9 59,4 54,5 65,6 Yritys Oppilaitos % vastaajista Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin kertomaan, miten he parantaisivat koulutuksen ja työelämän vastaavuutta. Alla oleviin laatikoihin on luokiteltu saaduista vastauksista yleisimmät ehdotukset koulutuksen ja työelämän vastaavuuden parantamiseen. Kaikki vastaukset ovat nähtävissä liitteissä 1 ja 2. Yritysvastaajat Oppilaitosvastaajat Enemmän ja pidempiä harjoittelujaksoja koulutukseen Yhteistyöprojekteja opiskelijoiden ja yritysten välillä Yhteistyötä lisää oppilaitosten ja yritysten välille Lisäämällä yhteistyötä yritysten/työelämän edustajien ja oppilaitosten välille Työssäoppimisen lisääminen ja kehittäminen Opetussuunnitelmat joustavimmiksi vastaamaan muuttuviin tarpeisiin. 16

17 Kuviossa 6.2 on nähtävillä, mikä yleisosaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Molemmissa vastaajaryhmissä yli puolet vastaajista nostaa asiakaspalveluja ongelmanratkaisutaidot neljän tärkeimmän yleisosaamisen joukkoon. Vähemmän tärkeitä olivat molempien vastaajaryhmien mielestä työturvallisuus, esimies- ja alaistaidot. Avoimissa vastauksissa kielitaitovaatimuksissa mainittiin kaikissa vastauksissa englanti, lisäksi yksittäisiä mainintoja saivat äidinkieli, ruotsi ja venäjä. Vastaajien nimeämässä muussa yleistaidossa tuotiin esiin projektinhallinta, yrittäjyys ja tiedonhallintataitojen korostuminen. Kuvio 6.2: Yleisosaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Yritykset Tietotekniikkataidot Aloitekyky (aloitteellisuus) Asiakaspalvelutaidot Ongelmanratkaisutaidot Kyky reagoida muutoksiin Liiketoimintaosaaminen Tiimityötaidot Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Myyntiosaaminen Ajanhallintataidot Esimiestaidot Kielitaito, minkä kielen? Alaistaidot Muu, mikä? Työturvallisuus 3,1 15,6 15,6 12, , ,9 43,8 43,8 37,5 31,3 62, % vastaajista 17

18 Oppilaitokset Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Ongelmanratkaisutaidot Asiakaspalvelutaidot Tiimityötaidot Ajanhallintataidot Aloitekyky (aloitteellisuus) Kyky reagoida muutoksiin Tietotekniikkataidot Kielitaito, minkä kielen? Liiketoimintaosaaminen Alaistaidot Esimiestaidot Myyntiosaaminen Työturvallisuus Muu, mikä? 40,9 36,4 36,4 31,8 27,3 22,7 13,6 9,1 9,1 9,1 9,1 77,3 68,2 59,1 59, % vastaajista Kuviossa 6.3 on nähtävillä, mikä ammatillinen osaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Molemmissa vastaajaryhmissä yli puolet vastaajista nostaa ICT:n hyödyntämisen eri toimialoilla kahden tärkeimmän ammatillisen osaamisen joukkoon. Tärkeimpänä edellä mainittu on oppilaitosten edustajien vastauksissa ja toisena mobiilit ja langattomat järjestelmät. Yritysten edustajilla tärkeimmäksi ammatillisen osaamisen taidoksi nousi ohjelmiston kehittäminen ja ylläpito. Vähiten mainintoja saivat molemmissa vastaajaryhmissä laitteiden myynti ja valmistus sekä RF-työt ja sähköasennukset. Vastaajien nimeämissä muissa yleistaidoissa mainittiin virtuaalipalvelut, palvelumuotoilu, sisällönhallinta, arkkitehtuurit, projektinhallinta, toimittajahallinta, asiakaspalvelu portaaleissa ja markkinointi sosiaalisessa mediassa. 18

19 Kuvio 6.3: Ammatillisen osaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Yritykset Ohjelmistojen kehittäminen ja ylläpito ICT:n hyödyntäminen eri toimialoilla Ohjelmointitaito Pilvipalveluiden käyttöönotto Mobiilit ja langattomat järjestelmät Yhdistetyt viestintäratkaisut Sovellusvastuuhenkilöiden osaaminen Ratkaisumyynti Testaus Palvelinjärjestelmät Jokin muu, mikä? Käyttäjien tuki Perinteisten sovellusten käyttöönottaminen Sovellusten asentaminen Asennuspalvelut Huoltopalvelut Laitteiden myynti (mm. kodinelektroniikkaa) Laitteiden valmistus (mm. kodinelektroniikkaa) RF-työt ja sähköasennukset Sähköinen talotekniikka Tietoliikennelaiteasennukset ja kaapelointi Valvonta ja ilmoitusjärjestelmäasennukset 25 21,9 18,8 18,8 15,6 12,5 9,4 6,3 6,3 3,1 3,1 31,3 43,8 43,8 56,3 62, % vastaajista 19

20 Oppilaitokset ICT:n hyödyntäminen eri toimialoilla Mobiilit ja langattomat järjestelmät Asennuspalvelut Pilvipalveluiden käyttöönotto Testaus Käyttäjien tuki Huoltopalvelut Ohjelmistojen kehittäminen ja ylläpito Palvelinjärjestelmät Sähköinen talotekniikka Tietoliikennelaiteasennukset ja kaapelointi Valvonta ja ilmoitusjärjestelmäasennukset Sovellusvastuuhenkilöiden osaaminen Ohjelmointitaito Yhdistetyt viestintäratkaisut 40,9 40,9 40,9 36,4 31,8 31,8 31,8 31,8 31,8 31,8 27,3 22,7 22,7 59,1 68,2 Perinteisten sovellusten käyttöönottaminen 18,2 Sovellusten asentaminen 18,2 Laitteiden myynti (mm. kodinelektroniikkaa) 9,1 Ratkaisumyynti 9,1 RF-työt ja sähköasennukset 4,5 Jokin muu, mikä? 4,5 Laitteiden valmistus (mm. kodinelektroniikkaa) % vastaajista Yritysten edustajien enemmistön mielestä sekä nuorten että aikuisten alueen ammatillinen koulutustarjonta vastaa toimialan työvoimatarpeisiin. Kuitenkin neljäsosa vastaajista koki, ettei nuorten ammatillinen koulutustarjonta vastaa toimialan työvoimatarpeisiin. Samoin lähes kolmasosa vastaajista koki, ettei aikuisten ammatillinen koulutustarjonta vastaa toimialan työvoimatarpeisiin. Suurimpana syynä koulutustarjonnan vastaamattomuuteen pidettiin valmistuneiden käytännön taitojen osaamisen puutetta. (Ks. liite 1.) Kuvio 6.4: Alueen ammatillisista oppilaitoksista koulutetaan nuoria ja aikuisia toimialan työvoimatarpeet huomioiden, % vastaajista Aikuisia: Nuoria: liian paljon sopivasti liian vähän liian paljon sopivasti liian vähän 25,0 29,0 71,9 74, % vastaajista 20

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30 Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI 212 5.6.212 klo 11.3 Tampereen kauppakamari ICT-barometrin toteutus 212 ICT-barometri toteutettiin tänä vuonna Pirkanmaalla 11:nnen kerran. 11. ICT-barometri 212 / 5.6.212

Lisätiedot

Pornainen. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Järvenpää. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

Sipoo. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Jouni Nupponen 050 395 5170 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen viime

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.3. klo 9.00 Nuorisotyöttömyyden kasvu

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Vihti. Kuntaraportti

Vihti. Kuntaraportti Vihti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/ Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2013 Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010 Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari Sisällys Ennakointikamarin taustaa tavoite toiminta tuloksia ja kokemuksia jatkosuunnitelmat Perustajajäsenet Tavoite

Lisätiedot

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto tietoa ja toimivia työkaluja Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto 14.10.2016 Hankepartnerit Espoon seudun koulutuskuntayhtymä / Omnia Haaga Instituutti-säätiö Helmi Liiketalousopisto Oy Helsingin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014 NÄKYMIÄ TAMMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Tammikuun työllisyyskatsaus 1/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.2. klo 9.00 Avoimia työpaikkoja tammikuun

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen kasvussa

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita kesäkuun lopussa yli 74 000 Uudenmaan

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 0295 020 914 Jouni Nupponen 0295 021 117 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.12. klo 9.00 Marraskuun lopussa 9 537 avointa työpaikkaa kasvua

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu on tasaantunut, pitkäaikaistyöttömyys

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Lokakuun työllisyyskatsaus 10/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.11. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita vajaa 5

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.9. klo 9.00 Työttömiä nuoria yli 40 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.9. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 13,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 23.4. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 14,9 % enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.3.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 90 876 avoimia

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2015

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5. klo 9.00 Työttömyys kasvaa edelleen 15 prosentin vuosivauhtia

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 366 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen HEL 2012-013867 T 00 01 06 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6. klo 9.00 Toukokuun lopussa 11 716 avointa työpaikkaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Uudenmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Uudenmaan Yrittäjät raportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Työelämän tarpeiden laadullinen ennakointi, Satakunnan Ennakointikamarit

Työelämän tarpeiden laadullinen ennakointi, Satakunnan Ennakointikamarit Työelämän tarpeiden laadullinen ennakointi, Satakunnan Ennakointikamarit Teijo Wahlman, Johanna Alanen, Kari-Matti Koittola Omnia 27.1.2011 WinNova Länsirannikon Koulutus Oy Henkilökuntaa 750 Opiskelijoita

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

Raskaudenkeskeytykset tilastojen valossa

Raskaudenkeskeytykset tilastojen valossa Raskaudenkeskeytykset tilastojen valossa Naistentautien alueellinen koulutus 7.11.2016 Erikoisuunnittelija Anna Heino anna.heino@thl.fi 13.11.2016 1 Raskaudenkeskeytysrekisteri Tilastoja kerätty 1950-luvulta,

Lisätiedot

Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla

Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla HSY:n sukkulointiaineistot Karttasarja perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon (Tilastokeskus 31.12.2014) Kartoilla tarkastellaan työmatkoja molempiin suuntiin:

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset

Yhteishankintakoulutukset z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot