Hyvinvointiala Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista

Transkriptio

1 Ennakointikamari Hyvinvointiala 2012 Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen, Eeva Kostiainen 3/2012

2 Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto Toimialan esittely Uudellamaalla Toimialan työllisyyden ennakointi koko maassa ja Helsingin seudulla Kyselyn lähtökohdat Taustatiedot Yritysten työvoiman tarve Yritysten rekrytointi Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Lähteet: LIITE 1: Avoimet vastaukset

3 Tiivistelmä tuloksista Tämä kysely on osa Helsingin seudun kauppakamarin vetämää Ennakointikamari-hanketta osaavan työvoiman turvaamiseksi pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudun ammatillisten koulutuksen järjestäjät ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyöorganisaatio on nimetty Ennakointikamariksi. Ennakointikamarissa yritys- ja oppilaitoskyselyn näkökulmana on selvittää toimialakohtaisesti muun muassa yritysten osaamistarpeita ja oppilaitosten kehittämiskohteita. Tarkastelun kohteena ovat toimialakohtaiset yritysten ja oppilaitosten mielipiteet. Yritys- ja oppilaitoskyselyt ovatkin luonteeltaan enemmän laadullisia tapaustutkimuksia. Vastaajien tausta Yrityskyselyyn vastanneista 90 prosenttia oli pk-yrityksiä. Vastanneet yritykset edustavat henkilöstömäärältään 51 prosenttia Uudenmaan hyvinvointialasta (Tilastokeskus: yritysrekisteri 2009). Oppilaitoskyselyyn vastasi 12 toimialan koulutusta antavaa oppilaitosta. Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten vastaajien enemmistö arvioi toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kasvavan seuraavan neljän vuoden kuluessa. Lähes puolella yrityksistä (48 %) on maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Sekä yritysten edustajien että oppilaitosvastaajien enemmistö arvioi maahanmuuttajataustaisen työvoiman ja työperäisen maahanmuuton merkityksen kasvan seuraavan neljän vuoden kuluessa. Yritysten ja oppilaitosten edustajat arvioivat toimialan työmarkkinoilla vuoteen 2016 mennessä tärkeimmiksi muutoksiksi muun muassa heikon taloustilanteen vaikutuksen alan rahoitukseen, yksityisen sektorin kasvun alalla, ammattitaitoisen työvoiman saannin vaikeutumisen, hoitotarpeen kasvun ja kilpailun kovenemisen. Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö arvioi (53 %), että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Yli viidesosan mielestä toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa. Eniten yrityksillä on ollut vaikeuksia löytää sairaanhoitajia, lähihoitaja sekä lastentarhanopettajia. Rekrytointiongelmien syynä pidettiin ammattitaitoisen työvoiman vähyyttä kasvavaan kysyntään nähden. Taustalla nähtiin alan heikko vetovoima, työn raskaus ja alhainen palkkataso koulutukseen nähden. Osa piti koulutusmäärää liian alhaisena. Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Aikuisten ammattitaidon vastaavuus koettiin molemmissa vastaajaryhmissä paremmaksi kuin nuorten koulutuksessa. Oppilaitosten edustajat arvioivat vastaavuuden paremmaksi kuin yritysten edustajat. Yritysten edustajat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä alueen nuorten ja aikuisten ammatilliseen koulutustarjontaan. Kuitenkin kolmasosa piti nuorten koulutusmääriä ja 41 prosenttia aikuisten koulutusmääriä liian alhaisina. Yritykset käyttävät osaamisensa kehittämiseen pääosin omaa koulutusta (50 %) sekä täydennys- ja lisäkoulutusta (45 %). Tulevaisuuden yleis- ja ammatillisessa osaamisessa vastaajaryhmät korostivat lähes samoja ominaisuuksia. Yleisosaamisessa molemmilla korostuivat vuorovaikutus- ja viestintätaidot sekä tiimityötaidot ja ammatillisessa osaamisessa mielenterveys- ja päihdetyö sekä ikääntyvän väestön hyvinvointipalvelut. Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Yritykset antoivat palautetta oppilaitoksille: yhteistyötä kiiteltiin ja toivottiin lisää. Lisäksi toivottiin muun muassa opettajien tietojen päivittämistä työelämän vaatimusten mukaan, maahanmuuttajille ammattitaidon näyttömahdollisuuksia ilman määräävää kielitaitovaatimusta sekä opiskelijoiden ohjauksen lisäämistä käytännön jaksojen aikana.

4 Johdanto Pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteisenä tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudulla toimivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia (Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta), Ami-säätiö, Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy, Helsingin kauppaoppilaitos Oy, Malmin kauppaoppilaitos Oy ja Suomen liikemiesten kauppaopiston säätiö ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyö on nimetty Ennakointikamariksi. Ennakointikamari on vuonna 2008 alkanut hanke, joka tukee Uudenmaan liiton ennakointityötä. Jatkossa Ennakointikamarista on tarkoitus tehdä pysyvä ennakoinnin työkalu Uudellemaalle. Ennakointikamariin kuuluu olennaisena osana yritysoppilaitoskyselyt, joilla tuotetaan tietoa alueen yritysten osaamistarpeiden ennakoinnista ja ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Kyselyitä tehdään vuonna 2012 neljä kappaletta: hyvinvointiala, ICT -ala, kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala sekä finanssiala. Nyt tehtävän hyvinvointialan 1 yritys- ja oppilaitoskyselyn tavoitteena oli selvittää muun muassa seuraavia asioita: Mitä tarpeita on yrityksiin rekrytoitavien pohjakoulutukselle? Minkälaiset ovat työssä olevien koulutustarpeet? Miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien taidot sopivat yrityksille? Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? Saada vastauksia yrityksiltä oppilaitoksille koulutussuunnittelua ja yritysyhteistyötä varten. Mitä yritykset tietävät alueen koulutustarjonnasta? Saada yritysten mielipiteitä määrällisestä ja laadullisesta kehittämisestä. Tämä raportti jakautuu kahdeksaan lukuun. Luvussa 1 käydään läpi toimialan merkitystä alueella. Luvussa 2 esitellään muutamia ennakointitietoja toimialalta. Luvussa 3 käydään läpi yritys- ja oppilaitoskyselyn lähtökohtia. Raportin loput luvat 4 8 esittelevät kyselyssä saatuja tuloksia. Kyselylomaketta uudistettiin vuoden 2012 alusta, joten kaksi vuotta sitten tehdyn hyvinvointialan ensimmäisen osaamiskyselyn tuloksia ei voida kaikilta osin verrata nyt tehtyyn kyselyyn. 1 Toimialan esittely Uudellamaalla Kuviossa 1.1 on nähtävillä Uudenmaan hyvinvointialan yritysten toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon prosenttiosuudet koko maan vastaavista toimialoista kyselyssä käytetyn toimialaluokittelun mukaan. Uudellamaalla sijaitsee käytetyllä toimialajaottelulla reilu kolmasosa toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta Kuvio 1.1: Uudenmaan hyvinvointialan % osuus koko maan hyvinvointialasta vuonna 2009 (Tilastokeskus, KunTo) Liikevaihto 33,9 % Toimipaikka 32,4 % Henkilöstö 30,8 % 1 Hyvinvointiala TOL2008: Q Terveys- ja sosiaalipalvelut: tämä pääluokka sisältää sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen. Tähän pääluokkaan kuuluvia palveluja tuottavat sekä julkisen että yksityisen sektorin yksiköt. 4

5 Toimialan yhteydessä on myös hyvä tarkastella Uudenmaan väestön ikäjakaumaa (kuvio 1.2). Asukkaiden jakautuminen ikäryhmiin poikkeaa selvästi Uudenmaan kuntien välillä samoin kuin Uudenmaan ja muun Suomen välillä. Uudenmaan väestö painottuu työikäisiin ja nuoriin aikuisiin enemmän kuin muualla Suomessa. Vastaavasti eläkeikäisten osuus on pienempi kuin muualla. Lasten ja nuorten osuudessa ei ole suurta eroa Uudenmaan ja muun maan välillä. Lasten ja kouluikäisen nuorten osuus on muita kuntia alhaisempi Helsingissä, jossa vastaavasti nuorten aikuisten osuus on erittäin korkea. Useimmissa Helsingin seudun kehyskunnissa samoin kuin Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kunnissa jakauma on päinvastainen: lasten ja nuorten osuudet ovat korkeat ja nuorten aikuisten osuus matala. Korkeimmat lasten ja nuorten osuudet ovat Pornaisissa ja Nurmijärvellä. Eläkeikäisten osuus on korkein Lapinjärvellä, Myrskylässä, Hangossa, Loviisassa ja Karjalohjalla. Suhteellisesti vähiten eläkeikäisiä on Pornaisissa, Kirkkonummella ja Nurmijärvellä. (Uudenmaan liiton tietopalvelu Väestön ikärakenne vaikuttaa voimakkaasti hyvinvointipalvelujen kysyntään ja painopisteisiin sekä työvoiman tarjontaan alueella. Kuvio 1.2: Väestön ikäjakauma Uudenmaan kunnissa vuonna 2010 Kunnittain tarkasteltuna eniten toimialan toimipaikkoja kaikista kunnan toimipaikoista on Kauniaisissa. Seuraavina tulevat suuruusjärjestyksessä Espoo, Hyvinkää, Helsinki, Kerava ja Järvenpää, joissa kaikissa päästään yli koko Uudenmaan keskitason (kuvio 1.3). Kunnittain tarkasteltuna eniten toimialan henkilöstöä kaikista kunnan henkilöstöstä on Kauniaisissa (kuvio 1.3). Pukkilassa toimipaikkoja oli vain kaksi, joten tietojen luottamuksellisuuden takia yhtä tai kahta toimipaikkaa koskevia tietoja ei julkisteta (Tilastokeskus).

6 Kuvio 1.3: Toimialan toimipaikkojen % osuudet kunnan kaikkien toimialojen toimipaikoista ja henkilöstöstä, vuosi 2009 Kauniainen Espoo Hyvinkää Helsinki Kerava Järvenpää Uusimaa yht. Lohja Kirkkonummi Vihti Koko maa Loviisa Porvoo Sipoo Vantaa Karkkila Nurmijärvi Tuusula Myrskylä Raasepori Siuntio Mäntsälä Hanko Inkoo Lapinjärvi Karjalohja Pornainen Nummi-Pusula Askola Pukkila Kauniainen Karjalohja Lapinjärvi Raasepori Pornainen Sipoo Myrskylä Kirkkonummi Vihti Siuntio Järvenpää Mäntsälä Loviisa Hyvinkää Nummi-Pusula Nurmijärvi Koko maa Tuusula Kerava Uusimaa yht. Helsinki Lohja Espoo Inkoo Karkkila Porvoo Askola Vantaa Hanko Pukkila %-osuus kunnan kaikkien toimialojen toimipaikoista %-osuus kunnan kaikkien toimialojen henkilöstöst 2 Toimialan työllisyyden ennakointi koko maassa ja Helsingin seudulla Opetushallituksen (Hanhijoki, Katajisto, Kimari & Savioja, 2011) Koulutus ja työvoiman kysyntä väliraportin tavoite on esitellä vuoteen 2025 ulottuvia työvoiman kysyntäennusteita. Näistä on johdettu aloittajatarpeet 2010-luvun loppupuolelle. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutukseen ennakoidaan noin aloittajan lisäystarvetta. Se kohdistuu eniten ammatilliseen peruskoulutukseen, jossa aloittajamäärää tulisi lisätä noin 20 prosenttia. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen ennakointitulos vastaa nykytilaa. Yliopistokoulutuksen aloittajatarve on ennakoitu selvästi nykytilaa suuremmaksi, mutta todellisuudessa lisäystarve ei ole kovin suuri, sillä tilastoista puuttuu sellaisia lääketieteen opiskelijoita, jotka ovat vaihtaneet alaa lääketieteeseen saman yliopiston sisällä. Opintoaloista suhteellisesti suurimpia kasvutarpeita ennakoidaan hammaslääketieteen ja muun hammashuollon ammatilliseen peruskoulutukseen, kuntoutuksen ja liikunnan yliopistokoulutukseen sekä sosiaali- ja terveysalan peruskoulutukseen. Sosiaali- ja terveysalan kasvu on määrällisesti ylivoimaisesti suurin ja vastaa koko koulutusalan kasvutarvetta. (Emt. 5 6.) Toimialakehityksessä vuosina tarkastellaan kahta VATTin laatimaa toimialaennustetta, joita on käytetty laadittaessa ammattirakenne-ennusteita. VATT julkaisi alkuvuodesta 2010 raportin (2010a) työvoiman tarpeesta Suomen taloudessa vuosina Talouden rakenneanalyysi täydentyi loppuvuodesta 2010 vaihtoehtoisella näkemyksellä. VATT on laatinut skenaarioista myös alueelliset ennusteet maakuntien liittojen ja niiden ennakointiryhmien käyttöön. Toimialaennusteissa käytetty kansantalouden tilinpidon työllisten määrän taso on muunnettu Opetushallituksessa työssäkäyntitilaston tasoon, koska ennakoinnissa keskeiset ammattien työllisyystiedot saadaan Tilastokeskuksesta työssäkäyntitilastosta. Kansantalouden tilinpidon aineistoissa ja Opetushallituksen käyttämissä toimialaluokituksissa on 6

7 eroja, jotka ennakointityössä on huomioitu. Tässä kerrotut toimialoittaiset tiedot ovat työssäkäyntitilaston tasossa. (Emt. 10.) Terveydenhuoltopalvelujen toimialan työllisten määrä oli vuonna 2007 noin Toimialan ennakoidaan peruskehitysvaihtoehdossa kasvavan kaudella noin henkilöllä (38 %). Tämä merkitsee viime vuosia vielä hieman suurempaa vuosittaista kasvua, joka on kaikista toimialoista sekä määrällisesti että suhteellisesti suurin. Toimialan tavoitevaihtoehdossa työllisten määrän kasvun ennakoidaan puolittuvan peruskehitysvaihtoehtoon verrattuna. Määrä kasvaisi noin :lla (17 %). Vaihtoehdossa on asetettu tavoitteeksi peruskehitystä pienempi palveluiden kysyntä, jolloin palvelut voidaan turvata pienemmällä henkilöstön kasvulla. (Emt. 18.) Sosiaalipalveluiden toimialalla työllisten määrä oli vuonna 2007 noin Peruskehitysvaihtoehdossa työllisten määrän ennakoidaan lisääntyvän henkilöllä kaudella (36 %). Tämä merkitsee noin henkilön keskimääräistä vuosittaista lisäystä. Molemmat alatoimialat, lasten päivähoito sekä muut sosiaalipalvelut, kasvaisivat prosentuaalisesti koko toimialan kasvuvauhdin mukaisesti. Tavoitevaihtoehdossa toimialalle ennakoidaan peruskehitystä pienempää kasvua, noin henkilöä (22 %). Kasvu on kuitenkin määrällisesti selvästi suurinta kaikista toimialoista. Painotukset sosiaalipalveluiden alatoimialojen välillä eivät muuttuisi. Tavoitevaihtoehdossa on lähtökohtana se, että palvelujen kysyntä kasvaa vähemmän kuin peruskehitysvaihtoehdossa. (Emt. 18.) Työllisten muutoksissa ammattiryhmittäin vuosina toimialaennusteet, ammattirakennevaihtoehdot toimialoittain ja työllisten määrän muutos kussakin ammattiryhmässä on ennakoitu kahdelle eri vaihtoehdolle. Ammattirakennevaihtoehtojen keskeisin aineisto on ollut toimialoittainen rakenneanalyysi ja siitä tuotetut raportit (VATT 2010a; 2010b). Tämän lisäksi ennakoinnissa on hyödynnetty aikaisempien Opetushallituksen tekemien ennakointien (2009a; 2009b) tausta-aineistoa ja julkaisuja. Raporttia varten on pyritty hyödyntämään tuoreimpia tulevaisuutta koskevia näkemyksiä, raportteja ja tietyissä erityiskysymyksissä hankittu myös eri alojen asiantuntijoiden näkemyksiä alojen sisäisistä kehityspiirteistä, jotka tulisi ottaa huomioon ammattirakenne-ennustetta laadittaessa. (Emt. 20.) Sosiaali- ja terveysalan pääammattiryhmän työllisten määrä oli vuonna 2007 lähes Määrä kasvaa vuoteen 2025 mennessä peruskehityksessä noin työllisellä (35 %) ja tavoitekehityksessä (24 %) työllisellä. Lisäykset ovat pääammattiryhmässä suurimmat kaikista ammattiryhmistä. Sosiaali- ja terveysalan pääammattiryhmän työlliset sijoittuvat noin 85-prosenttisesti terveydenhuoltopalvelujen ja sosiaalipalvelujen toimialoille (kuvio 2.1). Emt. 34.) Molemmat toimialat ovat ennakointikaudella voimakkaasti kasvavia eli perusskenaariossa yli kolmanneksella ja tavoiteskenaariossa noin viidenneksellä. Sosiaalipalveluiden sekä terveydenhuoltopalveluiden toimialojen työllisten määrän kasvun aiheuttavat ennen kaikkea maamme vanhusväestön voimakas kasvu ja sen eri vaikutukset palvelurakenteeseen. Tavoitekehityksessä sosiaalipalveluiden toimialalla on suurempi kasvu kuin terveydenhuoltopalveluiden toimialalla, mistä johtuvat painotuserot eri ammattiryhmien työllisten kysynnässä kahden vaihtoehdon välillä. Ero kahden kehitysvaihtoehdon välillä aiheutuu siitä, että perusskenaarion laadinnan (VATT) taustalla ovat Euroopan komission ennusteet ikäriippuvaisten menojen kasvusta. Tällöin työvoiman kysyntä muodostui historiallista kehitystä nopeammaksi ja suuremmaksi kuin tavoiteskenaariossa. Siinä palveluiden kysynnän kasvuun on oletettu yhden prosenttiyksikön vuotuinen vähennys perusskenaarioon verrattuna. (Emt ) 7

8 Kuvio 2.1. Sosiaali- ja terveysala pääammattiryhmän työpaikat toimialoittain vuonna 2007 ja ennakoitu muutos vuosina tavoitekehityksen mukaan. (Hanhijoki ym. 2011, 35) Alan työllisten määrän kasvu on viime vuosikymmenellä ollut erittäin voimakasta. Ennakointikaudella vuotuinen kasvu on hitaampaa kuin viime vuosina. Suurimmat työllisten määrän lisäykset ovat sosiaalialan työntekijöiden, sairaanhoitajien sekä perus- ja lähihoitajien ammattiryhmissä. Sosiaali- ja terveysalan ammateissa työskentelevien osuus kaikista työllisistä kasvaa ennakointikaudella molemmissa kehitysvaihtoehdoissa: vuonna 2007 osuus oli 13,5 prosenttia ja vuonna 2025 sen ennakoidaan olevan peruskehitysvaihtoehdossa noin 18 prosenttia ja tavoitekehitysvaihtoehdossa noin 16 prosenttia. (Emt. 36.) Taulukko 2.1: Sosiaali- ja terveysalan työlliset ammattiryhmittäin vuosina 2000 ja 2007 sekä ennakoitu vuotuinen muutos vuosina (Hanhijoki ym. 2011, 35) Sosiaali- ja terveysalan työ Työlliset Ennakoitu vuotuinen muutos Vuotuinen Peruskehitys Tavoitekehitys keskim. muutos määrä määrä % määrä % määrä % 7.1 Perus- ja lähihoitajat , , ,2 7.2 Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat , , ,4 7.3 Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat , , ,0 7.4 Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat , , ,1 7.5 Sosiaalialan erityisasiantuntijat , , ,2 7.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat ,0 81 1,5 37 0,7 Yhteensä , , ,2 8

9 Helsingin seudulla on arvioitu (Montén 2010, liitetaulu 7) avautuvan vuoteen 2020 mennessä ammattiryhmittäin toimialalta työpaikkoja yhteensä seuraavasti (muutos + poistuma työmarkkinoilta): 7.1 Perus- ja lähihoitajat noin työpaikkaa 7.2 Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat: noin työpaikkaa 7.3 Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat: noin työpaikkaa 7.4 Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat: noin työpaikkaa 7.5 Sosiaalialan erityisasiantuntijat: noin työpaikkaa 7.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat: noin 995 työpaikkaa Tämä tekee yhteensä noin työpaikkaa koko sosiaali- ja terveysalalle Helsingin seudulla vuoteen 2020 mennessä. 3 Kyselyn lähtökohdat Ennakointikamarissa yritys- ja oppilaitoskyselyn näkökulmana on selvittää toimialakohtaisesti muun muassa yritysten osaamistarpeita ja oppilaitosten kehittämiskohteita. Tarkastelun kohteena ovat toimialakohtaiset yritysten ja oppilaitosten edustajien mielipiteet. Kyselyt ovatkin luonteeltaan laadullisia tapaustutkimuksia. Laadullisen tutkimuksen tarkoitus on yleensä kuvata tiettyä ilmiötä ja pyrkiä ymmärtämään sitä. (Tuomi & Sarajärvi 2002, ) Tapaustutkimuksessa pyritään tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään tapauksia pääasiassa miten- ja miksi kysymysten avulla. (Yin 1994, 5-13.) Tavoitteena on tutkimuskohteen ominaispiirteiden systemaattinen, tarkka ja totuudenmukainen kuvailu. (Anttila 1996, 250; Hirsjärvi ym. 2004, ) Laadullisessa tutkimuksessa voidaan käyttää esimerkiksi tilastoja tai analysoida aineistoa määrällisesti, ja määrällisessä tutkimuksessa puolestaan voidaan hyödyntää aineistoina tekstejä tai muita vastaavia yleensä laadullisiksi määriteltyjä aineistoja. Laadullista tutkimusta luonnehtivia seikkoja ovat muun muassa: tutkittavien näkökulmien huomioiminen; ei kokeellisia asetelmia, naturalismi harkinnanvarainen tai teoreettinen otanta; suhteellisen pienet aineistokoot, tutkitaan näytteitä sosiaalisesta todellisuudesta hypoteesittomuus; ei lukkoon lyötyjä ennakko-oletuksia tuloksista Laadullisessa tutkimuksessa tutkimusaineiston rajaus tapahtuu teoreettisen edustavuuden ehdoilla: tutkittu tapaus/tapaukset voidaan nähdä esimerkkinä yleisestä (Eskola & Suoranta 1998). Tapausta tutkimalla pyritään lisäämään ymmärrystä tietystä ilmiöstä pyrkimättä kuitenkaan yleistettävään tietoon. Yleensä tapaustutkimus valitaankin menetelmäksi, kun halutaan ymmärtää kohdetta syvällisesti ja huomioida siihen liittyvä konteksti (olosuhteet, taustat yms.). Vaikka kyse onkin tietystä, yksilöllisestä tapauksesta, arvioinnissa on kuitenkin hyvä pohtia tuloksia myös laajemmassa mittakaavassa esim. miten yritys- ja oppilaitoskyselyssä saatuja tuloksia voitaisiin mahdollisesti soveltaa muuhun tai muussa toimialassa. (Saaranen Kauppinen & Puusniekka 2006.) Entä kuinka paljon aineistoa (vastauksia) pitäisi olla? Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tavoitteena on usein jonkin ilmiön ymmärtäminen, ei tilastollisten yhteyksien etsiminen. Tämä mahdollistaa sen, ettei tutkimusaineiston tarvitse välttämättä olla suuri, joskus yksikin tapaus voi riittää. Tutkimusaineistoa pitäisi siis katsoa sen tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta: millaista aineistoa on mahdollista saada, ja miltä aineisto vaikuttaa analyysin kannalta. Laadullisessa tutkimuksessa ei yleensä voida puhua otoksesta tai näytteestä samassa merkityksessä kuin tilastollisessa tutkimuksessa. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) 9

10 4 Taustatiedot Yritys- ja oppilaitoskysely toteutettiin sähköisesti Internet-lomakkeella tammi helmikuun vaihteessa, ja suunnattiin toimialan yrityksille ja oppilaitoksille. Yrityskysely perusjoukkona (n=) käytettiin Helsingin seudun kauppakamarin (HSKK) n=61, Lääkäripalveluyritykset ry:n n=32, Sosiaalialan Työnantajat ry:n n=343 ja Terveyspalvelualan liiton n=90 jäsenyritysrekistereitä sekä oppilaitosten yritysyhteistietoja n=112. Kun otoksesta poistettiin päällekkäisyydet, kyselylomake lähetettiin yhteensä 516 yritykselle ja yhdistykselle 2. Yrityskyselyn vastasi 58 yritystä, joista suurin osa, 90 prosenttia, on pk-yrityksiä 3 (kuvio 4.1). Henkilöstömäärältään vastanneet yritykset edustavat koko Uudenmaan hyvinvointialasta (selvityksen toimialajaottelun mukaan) noin 51 prosenttia (Tilastokeskus: yritysrekisteri 2009). Kaikki yritysvastaajat toimivat ylemmissä johtotehtävissä. Kuvio 4.1: Yrityskyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstömäärä, % vastaajista % henkilöä5-9 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä 250+ henkilöä Oppilaitoskyselyn perusjoukkona olivat Uudenmaan oppilaitokset (n=19), jotka tarjoavat hyvinvointialan toimialan koulutusta. Oppilaitoksista 12 vastasi kyselyyn. Uudellamaalla alan koulutuksesta järjestetään vastanneiden oppilaitosten toimesta opiskelijamäärissä mitattuna perustutkintoa suorittavista opiskelijoista 88,6 prosenttia, ammatti- ja erikoisammattitutkintoa suorittavista opiskelijoista 74,4 prosenttia ja yhteensä kaikista (pt, at ja eat opiskelijoista) 86,5 prosenttia Oppilaitoskyselyyn vastasivat seuraavat toimialan koulutusta pääkaupunkiseudulla tarjoavat oppilaitokset: Arcada (AMK) (2 vastaajaa) Amiedu (11 vastaajaa) Edupoli (2 vastaajaa) Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, Omnia (18 vastaajaa) Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö (4 vastaaja) Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos, Hesote (27 vastaajaa) Hyria koulutus Oy (2 vastaajaa) Keski-Uudenmaan ammattiopisto, Keuda (2 vastaajaa) Länsi-Uudenmaan ammattiopisto, Luksia (1 vastaaja) 2 Sosiaalialan Työnantajat ry:n yhteystiedoissa oli myös yhdistysten yhteystietoja. 3 Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa (40 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa (27 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) euroa ja jotka täyttävät alla määritellyn perusteen riippumattomuudesta. Riippumattomia yrityksiä ovat ne yritykset, joiden pääomasta tai äänivaltaisista osakkeista 25 prosenttia tai enemmän ei ole yhden sellaisen yrityksen omistuksessa tai sellaisten yritysten yhteisomistuksessa, joihin ei voida soveltaa tilanteen mukaan joko pk-yrityksen tai pienen yrityksen määritelmää. (Lähde: Tilastokeskus) 10

11 Metropolia (AMK) (5 vastaajaa) Seurakuntaopisto (2 vastaajaa) Vantaan ammattiopisto Varia (4 vastaajaa) Suurin osa oppilaitoskyselyyn vastanneista toimi alan lehtorina, opettajana, kouluttajana, koulutusvastaavana tai - päällikkönä. 5 Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kehitystä seuraavan neljän vuoden kuluessa. Yritysten edustajista suurin osa, hieman alle 60 prosenttia, arvioi, että työpaikkojen määrä kasvaa seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 5.1). Hieman yli kolmasosa vastaajista arvioi työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan seuraavan neljän vuoden aikana ja noin kymmenesosa vastaajista arvioi työpaikkojen määrän vähentyvän seuraavan neljän vuoden aikana. Oppilaitosten edustajien enemmistö arvioi työpaikkojen määrän kasvavan (75 %) ja noin viidesosa arvioi työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan seuraavan neljän vuoden aikana. Noin viisi prosenttia vastaajista arvioi työpaikkojen määrän vähenevän seuraavan neljän vuoden aikana. Saadut tulokset noudattelevat samaa linjaa kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä ensimmäisessä hyvinvointialojen osaamiskyselyssä. Myös silloin sekä yritysvastaajien että oppilaitosvastaajien enemmistö arvioi työpaikkojen määrän kasvavan seuraavan neljän vuoden aikana. Kuvio 5.1: Kotimaisten työpaikkojen määrän kehitys seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Työpaikkojen määrä kasvaa 58,6 75,3 Työpaikkojen määrä säilyy ennallaan Työpaikkojen määrä vähenee 31,0 19,8 10,3 4,9 Yritys Oppilaitos % vastaajista Nyt tehdyssä kyselyssä kysyttiin yrityksiltä, onko heillä henkilöstössään maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Vastaajien niukalla enemmistöllä (52 %) ei ole töissä maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Lähes puolella yrityksistä kuitenkin oli henkilöstössään maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä, ja niissä eri kansallisuuksien määrä vaihteli yhdestä aina 30:neen. Yritysten edustajista suurin osa arvioi, että maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys tulee seuraavan neljän vuoden aikana joko kasvamaan (55 %) tai säilymään ennallaan (41 %) (kuvio 5.2). Oppilaitosten edustajien enemmistö, 82 prosenttia oli sitä mieltä, että merkitys tulee kasvamaan. Molemmista vastaajaryhmistä alle viisi prosenttia arvioi maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkityksen vähenevän seuraavan neljän vuoden aikana. Tulokset ovat samansuuntaiset kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä. 11

12 Kuvio 5.2: Maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Merkitys kasvaa 55,2 81,5 Merkitys säilyy ennallaan 17,3 41,4 Yritys Merkitys vähenee 3,4 1,2 Oppilaitos % vastaajista Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin avovastauksella nimeämään tärkeimmät yritysten liiketoimintaan vaikututtavat muutokset vuoteen 2016 mennessä. Vastauksissa tuotiin esiin yleisen taloustilanteen heikkenemin ja kuntien, valtion ja EU:n talouden kiristyminen. Julkisen sektorin säästötoimien pelättiin vaikuttavan alan rahoitukseen. Yksityisen sektorin osuuden uskottiin kasvavan alalla ja yksityisten palveluiden kysynnän ja asiakkaiden maksuhalukkuuden lisääntyvän. Liiketoiminnan kannattavuus nähtiin haasteena lähitulevaisuudessa. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus huolestutti vastaajia ja suurten ikäluokkien eläköityminen tuotiin esiin vastauksissa. Samalla työmäärän ja palvelutarpeen nähtiin lisääntyvän vanhusväestön osuuden kasvaessa ja huonokuntoisten ja moniongelmaisten asiakkaiden lisääntyessä. Osa vastaajista kantoi huolta henkilökunnan hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Ulkomaalaistaustaisen työvoiman uskottiin lisääntyvän tulevaisuudessa. Menestyminen kilpailutuksissa koettiin haasteena ja alan kilpailutilanteen nähtiin kovenevan. Tietotekniikan nähtiin tulevan vahvasti alalle ja terveyspalveluiden teknistyvän. Muina muutoksina mainittiin muun muassa uusi vanhuspalvelulaki, kuntauudistus, sosiaalipoliittiset ratkaisut ja viranomaispäätökset ja suositukset. Kaikki avoimet vastaukset on luettavissa liitteessä 1. Tulevaisuuden muutokset nähtiin samansuuntaisina myös kahden vuoden takaisessa kyselyssä. Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin edelleen arvioimaan, miten muutokset vaikuttavat yritysten osaamistarpeisiin. Osaamistarpeiden nähtiin kasvavan ja osaamisen korostuvan tulevaisuudessa. Osa vastaajista arvioi monialaisen osaamisen tarpeen lisääntyvän, muutama vastaaja korosti eritysosaamisen tarvetta. Avainasemaan nousi tulevaisuudessa osaavan työvoiman saatavuus, kun osaamistarpeet muuttuvat. Erikseen tuotiin esiin kasvava tarve taloushallinnon, markkinoinnin ja johtamisen osaamiselle sekä tietotekniselle osaamiselle. Myös yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen nähtiin korostuvan tulevaisuudessa. Osa vastaajista painotti alan ydinosaamisen merkitystä kilpailukyvylle, erityisesti vanhustyön osaamisen nähtiin korostuvan tulevaisuudessa. Kielitaidon tärkeyttä ja kykyä monikulttuurisuuteen tuotiin esiin ja maahanmuuttajien kohdalla korostettiin suomenkielen osaamisen tärkeyttä. Toimintaympäristön muutosten nähtiin johtavan jatko- ja täydennyskoulutuksen kasvuun ja muutoksiin myös tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa, muun muassa arveltiin olevan tarvetta uusille tutkintonimikkeille, kuten hoiva-avustajalle. Myös oppisopimuskoulutus nähtiin yhtenä ratkaisuna. Muutokset vaativat ennakointia, jatkuvaa kehittämistä ja laadun parantamista. Myös työntekijöiden hyvinvointiin ja jaksamiseen on vastaajien mielestä panostettava. Muutamat, lähinnä yritysvastaajat, katsoivat, etteivät osaamistarpeet muutu. Osa katsoi osaamisen heikkenevän muutosten myötä. (Ks. liite 1) Yritysten edustajia pyydettiin valitsemaan keinoja, joita he käyttävät yrityksensä osaamisen kehittämisessä. Tärkeimmäksi keinoksi nousi oma koulutus, jonka valitsi 50 prosenttia vastaajista. Toisena oli täydennys- ja lisäkoulutus (yli viikon) ja kolmantena lyhytkestoinen koulutus (alle viikon) sekä rekrytointi. Yksikään vastaajista ei valinnut henkilöstön vuokrausta yrityksen osaamisen kehittämisen keinoksi. Muina keinoina mainittiin kaikkien annettujen vaihtoehtojen keinojen käyttö jollakin tavalla sekä koulutusohjelman muokkaus tilannetta palvelevaksi. 12

13 Myös kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä tärkein yrityksen osaamisen kehittämisen keino oli oma koulutus. Toiseksi nousi lyhytkestoinen koulutus ja kolmantena oli työssäoppiminen sekä täydennys- ja lisäkoulutus. Silloin vähiten mainintoja sai maahanmuuttajien koulutus. Kuvio 5.3: Yritysten osaamisen kehittämisessä käyttämät keinot, % vastaajista Oma koulutus Täydennys- ja lisäkoulutus (yli viikon) Lyhytkestoinen koulutus (alle viikon) Rekrytointi Työssäoppiminen (esim. yrityksen asiakas- ja Oppisopimuskoulutus Työkierto Tutkintoperusteinen koulutus Maahanmuuttajien koulutus Alihankinta Muu, mikä? Henkilöstön vuokraus 0 10,3 8,6 5,2 3,4 19,0 31,0 29,3 37,9 37,9 44,8 50, % vastaajista 6 Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö, 53 prosenttia, arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 6.1). Reilu neljäsosa arvioi, että toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Noin viidesosa yritysten edustajista arvioi, ettei toimialalla ole vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Tulokset ovat samansuuntaiset kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä. Kuvio 6.1: Yritysten edustajien arvio työvoiman rekrytointimahdollisuuksista toimialalla seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Toimialalla ei ole vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa 20,7 Toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa 53,4 Toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa 25, % vastaajista 13

14 Yrityksiltä kysyttiin halukkuutta rekrytoida monimuotoisia ryhmiä yrityksen palvelukseen ja suurin osa hyvinvointialan yrityksistä oli halukas rekrytoimaan näitä eri ryhmiä (kuvio 6.2). Lähes kaikki vastaajat olivat valmiita rekrytoimaan yli 50- vuotiaita (95 %). Kuvio 6.2: Yritysten rekrytointihalukkuus, kyllä vastaajien %-osuus Yritykset, jotka halukkaita rekrytoimaan yli 50- vuotiaita Yritykset, jotka halukkaita työllistämään lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä Yritykset, jotka halukkaita rekrytoimaan maahanmuuttajia Yritykset, jotka halukkaita rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osa-aikatöihin Kyllä 95 % Kyllä 77% Kyllä 76% Kyllä 60% Yritysten edustajia pyydettiin nimeämään sellaisia ammatteja tai työtehtäviä, joihin on vaikea löytää sopivia työntekijöitä. Suurin osa ammateista tai työtehtävistä koski terveydenhuoltoalaa: sairaanhoitajia ja lähihoitajia. Kuviossa 6.3 on lista työtehtävistä ja niiden vastaajien lukumäärä, joilla on ollut vaikeuksia löytää sopia työntekijöitä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 40 prosentilla ei ole ollut vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä. Liitteessä 1 on luettavissa kaikki annetut vastaukset. Kaksi vuotta sitten oli vaikeinta löytää lähihoitajia. Kuvio 6.3: Työtehtäviä, joihin yritysten on ollut vaikea löytää sopivia työntekijöitä Sairaanhoitaja vastauksia 12 kpl Lähihoitaja vastauksia 12 kpl Lastentarhanopettaja, vastauksia 4 kpl Yksittäisiä mainintoja mm. keittäjä, siivous, lastenhoitaja, sosiaalityöntekijä, sosionomi, taloushallinnon ammattilainen, uimavalvoja, työhön valmentaja, emäntä/ohjaaja, iltavalvoja 14

15 Yritysten edustajia pyydettiin mainitsemaan syitä edellä olevien ammattien rekrytointivaikeuksiin. Rekrytointivaikeuksien takana nähtiin ammattitaitoisen työvoiman vähyys kasvavaan kysyntään nähden. Alalla vallitsee työntekijän markkinat, jolloin vähemmän houkutteleviin paikkoihin ei riitä soveltuvia hakijoita. Lisäksi taustalla nähtiin alan heikko vetovoima, työn raskaus ja alhainen palkkataso koulutukseen nähden. Osa katsoi, että alalle koulutetaan liian vähän. Avokysymykseen vastanneista 28 prosenttia ilmoitti, ettei heillä ole ollut rekrytointivaikeuksia. 7 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien nuorten ja aikuisten ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Aikuisten ammattitaidon vastaavuus koettiin molemmissa vastaajaryhmissä paremmaksi kuin nuorten koulutuksessa. Lisäksi oppilaitosten edustajat arvioivat koulutuksen vastaavuuden paremmaksi kuin yritysten edustajat. Oppilaitosten edustajista 62 prosenttia ja yritysten edustajistakin 35 prosenttia arvioi aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa hyvin. Ainoastaan noin kolme prosenttia yritysten edustajista arvioi vastaavuuden huonoksi. Enemmistö sekä yritysten (71 %) että oppilaitoksista edustajista (65 %) arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa tyydyttävästi. Oppilaitosten edustajista 35 prosenttia arvioi nuorten ammattitaidon vastaavuuden olevan hyvällä tasolla, kun yritysten edustajista tätä mieltä oli vain 16 prosenttia. Yritysten edustajista 13 prosenttia arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan huonosti työelämän tarpeisiin. Kuvio 7.1: Nuorten ja aikuisten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, % vastaajista Nuoret: Aikuiset: Hyvin Tyydyttävästi Huonosti Hyvin Tyydyttävästi Huonosti 3,4 16,4 13,1 34, ,5 59,5 62,1 70,5 65 Yritys Oppilaitos % vastaajista Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin kertomaan, miten he parantaisivat koulutuksen ja työelämän vastaavuutta. Saaduista vastauksista voitiin muodostaa kahdeksan luokkaa vastausten sisällön perusteella 4. Alla olevaan luetteloon nämä luokat on laitettu suuruusjärjestykseen luokan vastusmäärän perusteella vastaajaryhmittäin. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. 4 Luokkien nimet ovat tutkijan antamia vastausten sisällön perusteella. 15

16 Yritysvastaajat Enemmän ja pidempiä harjoittelujaksoja koulutukseen Enemmän, tiiviimpää ja säännöllisempää yhteistyötä yritysten/työelämän edustajien ja oppilaitosten välille Opetuksen keskityttävä käytännön ammatilliseen osaamiseen Työelämän pelisäännöt selviksi jo koulutuksessa Opettajien työelämäjaksot. Oppilaitosvastaajat Lisää ja tiiviimpää yhteistyötä ja vuoropuhelua yritysten/työelämän edustajien ja oppilaitosten välille Työssäoppimisen ja työpaikoilla tapahtuvan opetuksen lisääminen ja kehittäminen Työpaikkaohjaamisen kehittäminen harjoittelujaksoilla Yhteinen suunnittelu ja ennakointi yritysten kanssa Opettajien työelämäjaksojen mahdollistaminen. Kuviossa 7.2 on nähtävillä, mikä yleisosaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Molemmilla vastaajaryhmillä oli kuuden kärjessä samat yleisosaamisen osa-alueet: vuorovaikutus- ja viestintä-, tiimityö-, asiakaspalvelu- ja ongelmanratkaisutaidot sekä kyky reagoida muutoksiin. Kaikki oleellisia taitoja huomioiden toimialan ja sen, että töitä tehdään ihmisten parissa. Avoimissa vastauksissa kielitaitovaatimuksissa mainittiin useamman kerran englanti, suomi, ruotsi ja venäjä. Avoimissa vastauksissa tuotiin esiin tukevaisuudessa korostuvana yleisosaamisena muun muassa ergonomia, työhyvinvointi sekä oman työn ja ammattitaidon kehittäminen. Kuvio 7.2: Yleisosaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Yritykset Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Tiimityötaidot Asiakaspalvelutaidot Kyky reagoida muutoksiin Aloitekyky (aloitteellisuus) Ongelmanratkaisutaidot Alaistaidot Esimiestaidot Ajanhallintataidot Tietotekniikkataidot Kielitaito, minkä kielen? Liiketoimintaosaaminen Työturvallisuus Myyntiosaaminen Muu, mikä? 8,6 8,6 6,9 5,2 46,6 44,8 41,4 32,8 29,3 25,9 22,4 17,2 58,6 72,4 67, % vastaajista 16

17 Oppilaitokset Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Tiimityötaidot Kyky reagoida muutoksiin Asiakaspalvelutaidot Ongelmanratkaisutaidot Aloitekyky (aloitteellisuus) Ajanhallintataidot Tietotekniikkataidot Työturvallisuus Alaistaidot Kielitaito, minkä kielen? Esimiestaidot Liiketoimintaosaaminen Muu, mikä? Myyntiosaaminen 4,9 29,6 29,6 28,4 25,9 17,3 14,8 14,8 14, ,5 59,3 59, % vastaajista Kuviossa 7.3 on nähtävillä, mikä ammatillinen osaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Molempien vastaajaryhmien mielestä mielenterveys- ja päihdetyö sekä ikääntyvän väestön hyvinvointipalvelut ovat tulevaisuudessa tärkeitä ammatillisia osaamisalueita. Avoimissa vastauksissa mainittiin muun muassa lastensuojelu, järjestötyö, sosiaalityö, maahanmuuttajatyö, tuki- ja liikuntaelimistön hoito, kuntoutus, infektioiden leviämisen hallinta ja työskentely asiakkaan kotona. Kuvio 7.3: Ammatillisen osaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Yritykset Mielenterveys- ja päihdetyö Ikääntyvän väestön hyvinvointipalvelut Ennakoiva terveydenhoito ja terveyden edistäminen Vanhustyö Johtaminen sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla Kuntoutus Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus Asiakaspalvelu ja tietohallinta (vastaanottotoiminta) Sairaanhoito Vammaistyö Jokin muu, mikä? Lääkeala Apteekkiala Ensihoito Hammastekniikka Suun terveydenhoito 5,2 15,5 13,8 13,8 37,9 36,2 32,8 32, ,6 24,1 22, % vastaajista 17

18 Oppilaitokset Ikääntyvän väestön hyvinvointipalvelut Vanhustyö Mielenterveys- ja päihdetyö Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus Ennakoiva terveydenhoito ja terveyden edistäminen Kuntoutus Vammaistyö Sairaanhoito Johtaminen sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla Asiakaspalvelu ja tietohallinta (vastaanottotoiminta) Lääkeala Suun terveydenhoito Jokin muu, mikä? Ensihoito Apteekkiala Hammastekniikka 32,1 24,7 19, ,1 7,4 6,2 2,5 1,2 1,2 48,1 44,4 40,7 40,7 67,9 77, % vastaajista Yritysten edustajien enemmistö koki, että nuorten ja aikuisten alueen ammatillinen koulutustarjonta vastaa toimialan työvoimatarpeisiin. Kuitenkin huomattava osa vastaajista koki, ettei aikuisten ja nuorten ammatillinen koulutustarjonta vastaa toimialan työvoimatarpeisiin. Suurimpana syynä koulutustarjonnan vastaamattomuuteen pidettiin alan työvoimapulaa ja koulutuspaikkojen vähyyttä siihen nähden. Kaikki valmistuvat eivät myöskään sovellu alalle. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. Kuvio 7.4: Alueen ammatillisista oppilaitoksista koulutetaan nuoria ja aikuisia toimialan työvoimatarpeet huomioiden, % vastaajista liian paljon Nuoria: Aikuisia: sopivasti liian vähän liian paljon sopivasti liian vähän 1,7 32,8 41,4 58,6 65, % vastaajista 18

19 8 Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Yritysten edustajien pyydettiin merkitsemään annetusta listasta tai nimeämään itse ne oppilaitokset, jotka ovat heille tuttuja (kuvio 8.1). Tunnetuin oli Laurea: vastaajista 79 prosenttia tunsi oppilaitoksen ja sen tarjonnan. Toisena olivat Amiedu ja Helsingin Diakonia opisto, jonka tunnisti 70 prosenttia vastaajista. Myös Metropolia kuului tunnetuimpien koulutuksen tarjoajien joukkoon, sen tunnisti 69 prosenttia vastaajista. Kuvio 8.1: Yritysten edustajien tuntemat oppilaitokset, vastaajien lkm Laurea Amiedu Helsingin Diakoniaopisto Metropolia Omnia Seurakuntaopisto Edupoli HeSoTe Keuda Arcada Keskuspuiston ammattikoulu Hyria Luksia Varia Yrkesinstitutet Prakticum Jokin muu oppilaitos Laajasalon opisto Axxell Helpa vastaajien lkm Yritysten edustajat saivat halutessaan antaa alueen oppilaitoksille palautetta ja tätä mahdollisuutta käytti hyväkseen viidesosa yrityksistä. Annetuissa vastauksissa yhteistyötä kiiteltiin tai sitä toivottiin lisää. Lisäksi esitettiin erilaisia toiveita muun muassa opettajien tietojen päivittäminen työelämän vaatimusten mukaan, maahanmuuttajille ammattitaidon näyttömahdollisuuksia ilman määräävää kielitaitovaatimusta ja opiskelijoiden ohjauksen lisäämistä käytännön jaksojen aikana. Kaikki vastaukset ovat luettavista liitteestä 1. Oppilaitosten edustajien pyydettiin valitsemaan tai nimeämään ne oppilaitokset, joiden kanssa jo tehdään yhteistyötä tai joiden kanssa haluttaisiin ruveta yhteistyöhön. Eniten tehdään yhteistyötä Helsingin Diakonissalaitoksen, Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen sekä Vantaa ammattiopiston kanssa. Yhteistyöhön haluttaisiin ryhtyä eniten alueen ammattikorkeakoulujen, Metropolian ja Laurean, kanssa. 19

20 Kuvio 8.2: Oppilaitosten edustajien valitsemat oppilaitokset joiden kanssa tehdään jo yhteistyötä, vastaajien lkm Helsingin Diakoniaopisto HeSoTe Varia Keskuspuiston ammattikoulu Keuda Omnia Amiedu Laurea Helpa Seurakuntaopisto Luksia Hyria Edupoli Metropolia Axxell Laajasalon opisto Yrkesinstitutet Prakticum Jokin muu oppilaitos Arcada vastaajien lkm Kuvio 8.3: Oppilaitosten edustajien valitsemat oppilaitokset joiden kanssa haluttaisiin tehdä yhteistyötä, vastaajien lkm Metropolia Laurea Amiedu Keskuspuiston ammattikoulu Keuda Luksia Edupoli Hyria Helsingin Diakoniaopisto Yrkesinstitutet Prakticum Arcada Helpa Omnia Seurakuntaopisto HeSoTe Varia Axxell Laajasalon opisto Jokin muu oppilaitos vastaajien lkm 20