Hyvinvointiala Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointiala 2012. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista"

Transkriptio

1 Ennakointikamari Hyvinvointiala 2012 Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen, Eeva Kostiainen 3/2012

2 Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto Toimialan esittely Uudellamaalla Toimialan työllisyyden ennakointi koko maassa ja Helsingin seudulla Kyselyn lähtökohdat Taustatiedot Yritysten työvoiman tarve Yritysten rekrytointi Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Lähteet: LIITE 1: Avoimet vastaukset

3 Tiivistelmä tuloksista Tämä kysely on osa Helsingin seudun kauppakamarin vetämää Ennakointikamari-hanketta osaavan työvoiman turvaamiseksi pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudun ammatillisten koulutuksen järjestäjät ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyöorganisaatio on nimetty Ennakointikamariksi. Ennakointikamarissa yritys- ja oppilaitoskyselyn näkökulmana on selvittää toimialakohtaisesti muun muassa yritysten osaamistarpeita ja oppilaitosten kehittämiskohteita. Tarkastelun kohteena ovat toimialakohtaiset yritysten ja oppilaitosten mielipiteet. Yritys- ja oppilaitoskyselyt ovatkin luonteeltaan enemmän laadullisia tapaustutkimuksia. Vastaajien tausta Yrityskyselyyn vastanneista 90 prosenttia oli pk-yrityksiä. Vastanneet yritykset edustavat henkilöstömäärältään 51 prosenttia Uudenmaan hyvinvointialasta (Tilastokeskus: yritysrekisteri 2009). Oppilaitoskyselyyn vastasi 12 toimialan koulutusta antavaa oppilaitosta. Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten vastaajien enemmistö arvioi toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kasvavan seuraavan neljän vuoden kuluessa. Lähes puolella yrityksistä (48 %) on maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Sekä yritysten edustajien että oppilaitosvastaajien enemmistö arvioi maahanmuuttajataustaisen työvoiman ja työperäisen maahanmuuton merkityksen kasvan seuraavan neljän vuoden kuluessa. Yritysten ja oppilaitosten edustajat arvioivat toimialan työmarkkinoilla vuoteen 2016 mennessä tärkeimmiksi muutoksiksi muun muassa heikon taloustilanteen vaikutuksen alan rahoitukseen, yksityisen sektorin kasvun alalla, ammattitaitoisen työvoiman saannin vaikeutumisen, hoitotarpeen kasvun ja kilpailun kovenemisen. Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö arvioi (53 %), että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Yli viidesosan mielestä toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa. Eniten yrityksillä on ollut vaikeuksia löytää sairaanhoitajia, lähihoitaja sekä lastentarhanopettajia. Rekrytointiongelmien syynä pidettiin ammattitaitoisen työvoiman vähyyttä kasvavaan kysyntään nähden. Taustalla nähtiin alan heikko vetovoima, työn raskaus ja alhainen palkkataso koulutukseen nähden. Osa piti koulutusmäärää liian alhaisena. Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Aikuisten ammattitaidon vastaavuus koettiin molemmissa vastaajaryhmissä paremmaksi kuin nuorten koulutuksessa. Oppilaitosten edustajat arvioivat vastaavuuden paremmaksi kuin yritysten edustajat. Yritysten edustajat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä alueen nuorten ja aikuisten ammatilliseen koulutustarjontaan. Kuitenkin kolmasosa piti nuorten koulutusmääriä ja 41 prosenttia aikuisten koulutusmääriä liian alhaisina. Yritykset käyttävät osaamisensa kehittämiseen pääosin omaa koulutusta (50 %) sekä täydennys- ja lisäkoulutusta (45 %). Tulevaisuuden yleis- ja ammatillisessa osaamisessa vastaajaryhmät korostivat lähes samoja ominaisuuksia. Yleisosaamisessa molemmilla korostuivat vuorovaikutus- ja viestintätaidot sekä tiimityötaidot ja ammatillisessa osaamisessa mielenterveys- ja päihdetyö sekä ikääntyvän väestön hyvinvointipalvelut. Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Yritykset antoivat palautetta oppilaitoksille: yhteistyötä kiiteltiin ja toivottiin lisää. Lisäksi toivottiin muun muassa opettajien tietojen päivittämistä työelämän vaatimusten mukaan, maahanmuuttajille ammattitaidon näyttömahdollisuuksia ilman määräävää kielitaitovaatimusta sekä opiskelijoiden ohjauksen lisäämistä käytännön jaksojen aikana.

4 Johdanto Pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteisenä tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudulla toimivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia (Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta), Ami-säätiö, Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy, Helsingin kauppaoppilaitos Oy, Malmin kauppaoppilaitos Oy ja Suomen liikemiesten kauppaopiston säätiö ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyö on nimetty Ennakointikamariksi. Ennakointikamari on vuonna 2008 alkanut hanke, joka tukee Uudenmaan liiton ennakointityötä. Jatkossa Ennakointikamarista on tarkoitus tehdä pysyvä ennakoinnin työkalu Uudellemaalle. Ennakointikamariin kuuluu olennaisena osana yritysoppilaitoskyselyt, joilla tuotetaan tietoa alueen yritysten osaamistarpeiden ennakoinnista ja ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Kyselyitä tehdään vuonna 2012 neljä kappaletta: hyvinvointiala, ICT -ala, kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala sekä finanssiala. Nyt tehtävän hyvinvointialan 1 yritys- ja oppilaitoskyselyn tavoitteena oli selvittää muun muassa seuraavia asioita: Mitä tarpeita on yrityksiin rekrytoitavien pohjakoulutukselle? Minkälaiset ovat työssä olevien koulutustarpeet? Miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien taidot sopivat yrityksille? Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? Saada vastauksia yrityksiltä oppilaitoksille koulutussuunnittelua ja yritysyhteistyötä varten. Mitä yritykset tietävät alueen koulutustarjonnasta? Saada yritysten mielipiteitä määrällisestä ja laadullisesta kehittämisestä. Tämä raportti jakautuu kahdeksaan lukuun. Luvussa 1 käydään läpi toimialan merkitystä alueella. Luvussa 2 esitellään muutamia ennakointitietoja toimialalta. Luvussa 3 käydään läpi yritys- ja oppilaitoskyselyn lähtökohtia. Raportin loput luvat 4 8 esittelevät kyselyssä saatuja tuloksia. Kyselylomaketta uudistettiin vuoden 2012 alusta, joten kaksi vuotta sitten tehdyn hyvinvointialan ensimmäisen osaamiskyselyn tuloksia ei voida kaikilta osin verrata nyt tehtyyn kyselyyn. 1 Toimialan esittely Uudellamaalla Kuviossa 1.1 on nähtävillä Uudenmaan hyvinvointialan yritysten toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon prosenttiosuudet koko maan vastaavista toimialoista kyselyssä käytetyn toimialaluokittelun mukaan. Uudellamaalla sijaitsee käytetyllä toimialajaottelulla reilu kolmasosa toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta Kuvio 1.1: Uudenmaan hyvinvointialan % osuus koko maan hyvinvointialasta vuonna 2009 (Tilastokeskus, KunTo) Liikevaihto 33,9 % Toimipaikka 32,4 % Henkilöstö 30,8 % 1 Hyvinvointiala TOL2008: Q Terveys- ja sosiaalipalvelut: tämä pääluokka sisältää sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen. Tähän pääluokkaan kuuluvia palveluja tuottavat sekä julkisen että yksityisen sektorin yksiköt. 4

5 Toimialan yhteydessä on myös hyvä tarkastella Uudenmaan väestön ikäjakaumaa (kuvio 1.2). Asukkaiden jakautuminen ikäryhmiin poikkeaa selvästi Uudenmaan kuntien välillä samoin kuin Uudenmaan ja muun Suomen välillä. Uudenmaan väestö painottuu työikäisiin ja nuoriin aikuisiin enemmän kuin muualla Suomessa. Vastaavasti eläkeikäisten osuus on pienempi kuin muualla. Lasten ja nuorten osuudessa ei ole suurta eroa Uudenmaan ja muun maan välillä. Lasten ja kouluikäisen nuorten osuus on muita kuntia alhaisempi Helsingissä, jossa vastaavasti nuorten aikuisten osuus on erittäin korkea. Useimmissa Helsingin seudun kehyskunnissa samoin kuin Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kunnissa jakauma on päinvastainen: lasten ja nuorten osuudet ovat korkeat ja nuorten aikuisten osuus matala. Korkeimmat lasten ja nuorten osuudet ovat Pornaisissa ja Nurmijärvellä. Eläkeikäisten osuus on korkein Lapinjärvellä, Myrskylässä, Hangossa, Loviisassa ja Karjalohjalla. Suhteellisesti vähiten eläkeikäisiä on Pornaisissa, Kirkkonummella ja Nurmijärvellä. (Uudenmaan liiton tietopalvelu Väestön ikärakenne vaikuttaa voimakkaasti hyvinvointipalvelujen kysyntään ja painopisteisiin sekä työvoiman tarjontaan alueella. Kuvio 1.2: Väestön ikäjakauma Uudenmaan kunnissa vuonna 2010 Kunnittain tarkasteltuna eniten toimialan toimipaikkoja kaikista kunnan toimipaikoista on Kauniaisissa. Seuraavina tulevat suuruusjärjestyksessä Espoo, Hyvinkää, Helsinki, Kerava ja Järvenpää, joissa kaikissa päästään yli koko Uudenmaan keskitason (kuvio 1.3). Kunnittain tarkasteltuna eniten toimialan henkilöstöä kaikista kunnan henkilöstöstä on Kauniaisissa (kuvio 1.3). Pukkilassa toimipaikkoja oli vain kaksi, joten tietojen luottamuksellisuuden takia yhtä tai kahta toimipaikkaa koskevia tietoja ei julkisteta (Tilastokeskus).

6 Kuvio 1.3: Toimialan toimipaikkojen % osuudet kunnan kaikkien toimialojen toimipaikoista ja henkilöstöstä, vuosi 2009 Kauniainen Espoo Hyvinkää Helsinki Kerava Järvenpää Uusimaa yht. Lohja Kirkkonummi Vihti Koko maa Loviisa Porvoo Sipoo Vantaa Karkkila Nurmijärvi Tuusula Myrskylä Raasepori Siuntio Mäntsälä Hanko Inkoo Lapinjärvi Karjalohja Pornainen Nummi-Pusula Askola Pukkila Kauniainen Karjalohja Lapinjärvi Raasepori Pornainen Sipoo Myrskylä Kirkkonummi Vihti Siuntio Järvenpää Mäntsälä Loviisa Hyvinkää Nummi-Pusula Nurmijärvi Koko maa Tuusula Kerava Uusimaa yht. Helsinki Lohja Espoo Inkoo Karkkila Porvoo Askola Vantaa Hanko Pukkila %-osuus kunnan kaikkien toimialojen toimipaikoista %-osuus kunnan kaikkien toimialojen henkilöstöst 2 Toimialan työllisyyden ennakointi koko maassa ja Helsingin seudulla Opetushallituksen (Hanhijoki, Katajisto, Kimari & Savioja, 2011) Koulutus ja työvoiman kysyntä väliraportin tavoite on esitellä vuoteen 2025 ulottuvia työvoiman kysyntäennusteita. Näistä on johdettu aloittajatarpeet 2010-luvun loppupuolelle. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutukseen ennakoidaan noin aloittajan lisäystarvetta. Se kohdistuu eniten ammatilliseen peruskoulutukseen, jossa aloittajamäärää tulisi lisätä noin 20 prosenttia. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen ennakointitulos vastaa nykytilaa. Yliopistokoulutuksen aloittajatarve on ennakoitu selvästi nykytilaa suuremmaksi, mutta todellisuudessa lisäystarve ei ole kovin suuri, sillä tilastoista puuttuu sellaisia lääketieteen opiskelijoita, jotka ovat vaihtaneet alaa lääketieteeseen saman yliopiston sisällä. Opintoaloista suhteellisesti suurimpia kasvutarpeita ennakoidaan hammaslääketieteen ja muun hammashuollon ammatilliseen peruskoulutukseen, kuntoutuksen ja liikunnan yliopistokoulutukseen sekä sosiaali- ja terveysalan peruskoulutukseen. Sosiaali- ja terveysalan kasvu on määrällisesti ylivoimaisesti suurin ja vastaa koko koulutusalan kasvutarvetta. (Emt. 5 6.) Toimialakehityksessä vuosina tarkastellaan kahta VATTin laatimaa toimialaennustetta, joita on käytetty laadittaessa ammattirakenne-ennusteita. VATT julkaisi alkuvuodesta 2010 raportin (2010a) työvoiman tarpeesta Suomen taloudessa vuosina Talouden rakenneanalyysi täydentyi loppuvuodesta 2010 vaihtoehtoisella näkemyksellä. VATT on laatinut skenaarioista myös alueelliset ennusteet maakuntien liittojen ja niiden ennakointiryhmien käyttöön. Toimialaennusteissa käytetty kansantalouden tilinpidon työllisten määrän taso on muunnettu Opetushallituksessa työssäkäyntitilaston tasoon, koska ennakoinnissa keskeiset ammattien työllisyystiedot saadaan Tilastokeskuksesta työssäkäyntitilastosta. Kansantalouden tilinpidon aineistoissa ja Opetushallituksen käyttämissä toimialaluokituksissa on 6

7 eroja, jotka ennakointityössä on huomioitu. Tässä kerrotut toimialoittaiset tiedot ovat työssäkäyntitilaston tasossa. (Emt. 10.) Terveydenhuoltopalvelujen toimialan työllisten määrä oli vuonna 2007 noin Toimialan ennakoidaan peruskehitysvaihtoehdossa kasvavan kaudella noin henkilöllä (38 %). Tämä merkitsee viime vuosia vielä hieman suurempaa vuosittaista kasvua, joka on kaikista toimialoista sekä määrällisesti että suhteellisesti suurin. Toimialan tavoitevaihtoehdossa työllisten määrän kasvun ennakoidaan puolittuvan peruskehitysvaihtoehtoon verrattuna. Määrä kasvaisi noin :lla (17 %). Vaihtoehdossa on asetettu tavoitteeksi peruskehitystä pienempi palveluiden kysyntä, jolloin palvelut voidaan turvata pienemmällä henkilöstön kasvulla. (Emt. 18.) Sosiaalipalveluiden toimialalla työllisten määrä oli vuonna 2007 noin Peruskehitysvaihtoehdossa työllisten määrän ennakoidaan lisääntyvän henkilöllä kaudella (36 %). Tämä merkitsee noin henkilön keskimääräistä vuosittaista lisäystä. Molemmat alatoimialat, lasten päivähoito sekä muut sosiaalipalvelut, kasvaisivat prosentuaalisesti koko toimialan kasvuvauhdin mukaisesti. Tavoitevaihtoehdossa toimialalle ennakoidaan peruskehitystä pienempää kasvua, noin henkilöä (22 %). Kasvu on kuitenkin määrällisesti selvästi suurinta kaikista toimialoista. Painotukset sosiaalipalveluiden alatoimialojen välillä eivät muuttuisi. Tavoitevaihtoehdossa on lähtökohtana se, että palvelujen kysyntä kasvaa vähemmän kuin peruskehitysvaihtoehdossa. (Emt. 18.) Työllisten muutoksissa ammattiryhmittäin vuosina toimialaennusteet, ammattirakennevaihtoehdot toimialoittain ja työllisten määrän muutos kussakin ammattiryhmässä on ennakoitu kahdelle eri vaihtoehdolle. Ammattirakennevaihtoehtojen keskeisin aineisto on ollut toimialoittainen rakenneanalyysi ja siitä tuotetut raportit (VATT 2010a; 2010b). Tämän lisäksi ennakoinnissa on hyödynnetty aikaisempien Opetushallituksen tekemien ennakointien (2009a; 2009b) tausta-aineistoa ja julkaisuja. Raporttia varten on pyritty hyödyntämään tuoreimpia tulevaisuutta koskevia näkemyksiä, raportteja ja tietyissä erityiskysymyksissä hankittu myös eri alojen asiantuntijoiden näkemyksiä alojen sisäisistä kehityspiirteistä, jotka tulisi ottaa huomioon ammattirakenne-ennustetta laadittaessa. (Emt. 20.) Sosiaali- ja terveysalan pääammattiryhmän työllisten määrä oli vuonna 2007 lähes Määrä kasvaa vuoteen 2025 mennessä peruskehityksessä noin työllisellä (35 %) ja tavoitekehityksessä (24 %) työllisellä. Lisäykset ovat pääammattiryhmässä suurimmat kaikista ammattiryhmistä. Sosiaali- ja terveysalan pääammattiryhmän työlliset sijoittuvat noin 85-prosenttisesti terveydenhuoltopalvelujen ja sosiaalipalvelujen toimialoille (kuvio 2.1). Emt. 34.) Molemmat toimialat ovat ennakointikaudella voimakkaasti kasvavia eli perusskenaariossa yli kolmanneksella ja tavoiteskenaariossa noin viidenneksellä. Sosiaalipalveluiden sekä terveydenhuoltopalveluiden toimialojen työllisten määrän kasvun aiheuttavat ennen kaikkea maamme vanhusväestön voimakas kasvu ja sen eri vaikutukset palvelurakenteeseen. Tavoitekehityksessä sosiaalipalveluiden toimialalla on suurempi kasvu kuin terveydenhuoltopalveluiden toimialalla, mistä johtuvat painotuserot eri ammattiryhmien työllisten kysynnässä kahden vaihtoehdon välillä. Ero kahden kehitysvaihtoehdon välillä aiheutuu siitä, että perusskenaarion laadinnan (VATT) taustalla ovat Euroopan komission ennusteet ikäriippuvaisten menojen kasvusta. Tällöin työvoiman kysyntä muodostui historiallista kehitystä nopeammaksi ja suuremmaksi kuin tavoiteskenaariossa. Siinä palveluiden kysynnän kasvuun on oletettu yhden prosenttiyksikön vuotuinen vähennys perusskenaarioon verrattuna. (Emt ) 7

8 Kuvio 2.1. Sosiaali- ja terveysala pääammattiryhmän työpaikat toimialoittain vuonna 2007 ja ennakoitu muutos vuosina tavoitekehityksen mukaan. (Hanhijoki ym. 2011, 35) Alan työllisten määrän kasvu on viime vuosikymmenellä ollut erittäin voimakasta. Ennakointikaudella vuotuinen kasvu on hitaampaa kuin viime vuosina. Suurimmat työllisten määrän lisäykset ovat sosiaalialan työntekijöiden, sairaanhoitajien sekä perus- ja lähihoitajien ammattiryhmissä. Sosiaali- ja terveysalan ammateissa työskentelevien osuus kaikista työllisistä kasvaa ennakointikaudella molemmissa kehitysvaihtoehdoissa: vuonna 2007 osuus oli 13,5 prosenttia ja vuonna 2025 sen ennakoidaan olevan peruskehitysvaihtoehdossa noin 18 prosenttia ja tavoitekehitysvaihtoehdossa noin 16 prosenttia. (Emt. 36.) Taulukko 2.1: Sosiaali- ja terveysalan työlliset ammattiryhmittäin vuosina 2000 ja 2007 sekä ennakoitu vuotuinen muutos vuosina (Hanhijoki ym. 2011, 35) Sosiaali- ja terveysalan työ Työlliset Ennakoitu vuotuinen muutos Vuotuinen Peruskehitys Tavoitekehitys keskim. muutos määrä määrä % määrä % määrä % 7.1 Perus- ja lähihoitajat , , ,2 7.2 Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat , , ,4 7.3 Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat , , ,0 7.4 Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat , , ,1 7.5 Sosiaalialan erityisasiantuntijat , , ,2 7.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat ,0 81 1,5 37 0,7 Yhteensä , , ,2 8

9 Helsingin seudulla on arvioitu (Montén 2010, liitetaulu 7) avautuvan vuoteen 2020 mennessä ammattiryhmittäin toimialalta työpaikkoja yhteensä seuraavasti (muutos + poistuma työmarkkinoilta): 7.1 Perus- ja lähihoitajat noin työpaikkaa 7.2 Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat: noin työpaikkaa 7.3 Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat: noin työpaikkaa 7.4 Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat: noin työpaikkaa 7.5 Sosiaalialan erityisasiantuntijat: noin työpaikkaa 7.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat: noin 995 työpaikkaa Tämä tekee yhteensä noin työpaikkaa koko sosiaali- ja terveysalalle Helsingin seudulla vuoteen 2020 mennessä. 3 Kyselyn lähtökohdat Ennakointikamarissa yritys- ja oppilaitoskyselyn näkökulmana on selvittää toimialakohtaisesti muun muassa yritysten osaamistarpeita ja oppilaitosten kehittämiskohteita. Tarkastelun kohteena ovat toimialakohtaiset yritysten ja oppilaitosten edustajien mielipiteet. Kyselyt ovatkin luonteeltaan laadullisia tapaustutkimuksia. Laadullisen tutkimuksen tarkoitus on yleensä kuvata tiettyä ilmiötä ja pyrkiä ymmärtämään sitä. (Tuomi & Sarajärvi 2002, ) Tapaustutkimuksessa pyritään tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään tapauksia pääasiassa miten- ja miksi kysymysten avulla. (Yin 1994, 5-13.) Tavoitteena on tutkimuskohteen ominaispiirteiden systemaattinen, tarkka ja totuudenmukainen kuvailu. (Anttila 1996, 250; Hirsjärvi ym. 2004, ) Laadullisessa tutkimuksessa voidaan käyttää esimerkiksi tilastoja tai analysoida aineistoa määrällisesti, ja määrällisessä tutkimuksessa puolestaan voidaan hyödyntää aineistoina tekstejä tai muita vastaavia yleensä laadullisiksi määriteltyjä aineistoja. Laadullista tutkimusta luonnehtivia seikkoja ovat muun muassa: tutkittavien näkökulmien huomioiminen; ei kokeellisia asetelmia, naturalismi harkinnanvarainen tai teoreettinen otanta; suhteellisen pienet aineistokoot, tutkitaan näytteitä sosiaalisesta todellisuudesta hypoteesittomuus; ei lukkoon lyötyjä ennakko-oletuksia tuloksista Laadullisessa tutkimuksessa tutkimusaineiston rajaus tapahtuu teoreettisen edustavuuden ehdoilla: tutkittu tapaus/tapaukset voidaan nähdä esimerkkinä yleisestä (Eskola & Suoranta 1998). Tapausta tutkimalla pyritään lisäämään ymmärrystä tietystä ilmiöstä pyrkimättä kuitenkaan yleistettävään tietoon. Yleensä tapaustutkimus valitaankin menetelmäksi, kun halutaan ymmärtää kohdetta syvällisesti ja huomioida siihen liittyvä konteksti (olosuhteet, taustat yms.). Vaikka kyse onkin tietystä, yksilöllisestä tapauksesta, arvioinnissa on kuitenkin hyvä pohtia tuloksia myös laajemmassa mittakaavassa esim. miten yritys- ja oppilaitoskyselyssä saatuja tuloksia voitaisiin mahdollisesti soveltaa muuhun tai muussa toimialassa. (Saaranen Kauppinen & Puusniekka 2006.) Entä kuinka paljon aineistoa (vastauksia) pitäisi olla? Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tavoitteena on usein jonkin ilmiön ymmärtäminen, ei tilastollisten yhteyksien etsiminen. Tämä mahdollistaa sen, ettei tutkimusaineiston tarvitse välttämättä olla suuri, joskus yksikin tapaus voi riittää. Tutkimusaineistoa pitäisi siis katsoa sen tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta: millaista aineistoa on mahdollista saada, ja miltä aineisto vaikuttaa analyysin kannalta. Laadullisessa tutkimuksessa ei yleensä voida puhua otoksesta tai näytteestä samassa merkityksessä kuin tilastollisessa tutkimuksessa. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) 9

10 4 Taustatiedot Yritys- ja oppilaitoskysely toteutettiin sähköisesti Internet-lomakkeella tammi helmikuun vaihteessa, ja suunnattiin toimialan yrityksille ja oppilaitoksille. Yrityskysely perusjoukkona (n=) käytettiin Helsingin seudun kauppakamarin (HSKK) n=61, Lääkäripalveluyritykset ry:n n=32, Sosiaalialan Työnantajat ry:n n=343 ja Terveyspalvelualan liiton n=90 jäsenyritysrekistereitä sekä oppilaitosten yritysyhteistietoja n=112. Kun otoksesta poistettiin päällekkäisyydet, kyselylomake lähetettiin yhteensä 516 yritykselle ja yhdistykselle 2. Yrityskyselyn vastasi 58 yritystä, joista suurin osa, 90 prosenttia, on pk-yrityksiä 3 (kuvio 4.1). Henkilöstömäärältään vastanneet yritykset edustavat koko Uudenmaan hyvinvointialasta (selvityksen toimialajaottelun mukaan) noin 51 prosenttia (Tilastokeskus: yritysrekisteri 2009). Kaikki yritysvastaajat toimivat ylemmissä johtotehtävissä. Kuvio 4.1: Yrityskyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstömäärä, % vastaajista % henkilöä5-9 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä 250+ henkilöä Oppilaitoskyselyn perusjoukkona olivat Uudenmaan oppilaitokset (n=19), jotka tarjoavat hyvinvointialan toimialan koulutusta. Oppilaitoksista 12 vastasi kyselyyn. Uudellamaalla alan koulutuksesta järjestetään vastanneiden oppilaitosten toimesta opiskelijamäärissä mitattuna perustutkintoa suorittavista opiskelijoista 88,6 prosenttia, ammatti- ja erikoisammattitutkintoa suorittavista opiskelijoista 74,4 prosenttia ja yhteensä kaikista (pt, at ja eat opiskelijoista) 86,5 prosenttia Oppilaitoskyselyyn vastasivat seuraavat toimialan koulutusta pääkaupunkiseudulla tarjoavat oppilaitokset: Arcada (AMK) (2 vastaajaa) Amiedu (11 vastaajaa) Edupoli (2 vastaajaa) Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, Omnia (18 vastaajaa) Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö (4 vastaaja) Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos, Hesote (27 vastaajaa) Hyria koulutus Oy (2 vastaajaa) Keski-Uudenmaan ammattiopisto, Keuda (2 vastaajaa) Länsi-Uudenmaan ammattiopisto, Luksia (1 vastaaja) 2 Sosiaalialan Työnantajat ry:n yhteystiedoissa oli myös yhdistysten yhteystietoja. 3 Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa (40 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa (27 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) euroa ja jotka täyttävät alla määritellyn perusteen riippumattomuudesta. Riippumattomia yrityksiä ovat ne yritykset, joiden pääomasta tai äänivaltaisista osakkeista 25 prosenttia tai enemmän ei ole yhden sellaisen yrityksen omistuksessa tai sellaisten yritysten yhteisomistuksessa, joihin ei voida soveltaa tilanteen mukaan joko pk-yrityksen tai pienen yrityksen määritelmää. (Lähde: Tilastokeskus) 10

11 Metropolia (AMK) (5 vastaajaa) Seurakuntaopisto (2 vastaajaa) Vantaan ammattiopisto Varia (4 vastaajaa) Suurin osa oppilaitoskyselyyn vastanneista toimi alan lehtorina, opettajana, kouluttajana, koulutusvastaavana tai - päällikkönä. 5 Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kehitystä seuraavan neljän vuoden kuluessa. Yritysten edustajista suurin osa, hieman alle 60 prosenttia, arvioi, että työpaikkojen määrä kasvaa seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 5.1). Hieman yli kolmasosa vastaajista arvioi työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan seuraavan neljän vuoden aikana ja noin kymmenesosa vastaajista arvioi työpaikkojen määrän vähentyvän seuraavan neljän vuoden aikana. Oppilaitosten edustajien enemmistö arvioi työpaikkojen määrän kasvavan (75 %) ja noin viidesosa arvioi työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan seuraavan neljän vuoden aikana. Noin viisi prosenttia vastaajista arvioi työpaikkojen määrän vähenevän seuraavan neljän vuoden aikana. Saadut tulokset noudattelevat samaa linjaa kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä ensimmäisessä hyvinvointialojen osaamiskyselyssä. Myös silloin sekä yritysvastaajien että oppilaitosvastaajien enemmistö arvioi työpaikkojen määrän kasvavan seuraavan neljän vuoden aikana. Kuvio 5.1: Kotimaisten työpaikkojen määrän kehitys seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Työpaikkojen määrä kasvaa 58,6 75,3 Työpaikkojen määrä säilyy ennallaan Työpaikkojen määrä vähenee 31,0 19,8 10,3 4,9 Yritys Oppilaitos % vastaajista Nyt tehdyssä kyselyssä kysyttiin yrityksiltä, onko heillä henkilöstössään maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Vastaajien niukalla enemmistöllä (52 %) ei ole töissä maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Lähes puolella yrityksistä kuitenkin oli henkilöstössään maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä, ja niissä eri kansallisuuksien määrä vaihteli yhdestä aina 30:neen. Yritysten edustajista suurin osa arvioi, että maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys tulee seuraavan neljän vuoden aikana joko kasvamaan (55 %) tai säilymään ennallaan (41 %) (kuvio 5.2). Oppilaitosten edustajien enemmistö, 82 prosenttia oli sitä mieltä, että merkitys tulee kasvamaan. Molemmista vastaajaryhmistä alle viisi prosenttia arvioi maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkityksen vähenevän seuraavan neljän vuoden aikana. Tulokset ovat samansuuntaiset kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä. 11

12 Kuvio 5.2: Maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Merkitys kasvaa 55,2 81,5 Merkitys säilyy ennallaan 17,3 41,4 Yritys Merkitys vähenee 3,4 1,2 Oppilaitos % vastaajista Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin avovastauksella nimeämään tärkeimmät yritysten liiketoimintaan vaikututtavat muutokset vuoteen 2016 mennessä. Vastauksissa tuotiin esiin yleisen taloustilanteen heikkenemin ja kuntien, valtion ja EU:n talouden kiristyminen. Julkisen sektorin säästötoimien pelättiin vaikuttavan alan rahoitukseen. Yksityisen sektorin osuuden uskottiin kasvavan alalla ja yksityisten palveluiden kysynnän ja asiakkaiden maksuhalukkuuden lisääntyvän. Liiketoiminnan kannattavuus nähtiin haasteena lähitulevaisuudessa. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus huolestutti vastaajia ja suurten ikäluokkien eläköityminen tuotiin esiin vastauksissa. Samalla työmäärän ja palvelutarpeen nähtiin lisääntyvän vanhusväestön osuuden kasvaessa ja huonokuntoisten ja moniongelmaisten asiakkaiden lisääntyessä. Osa vastaajista kantoi huolta henkilökunnan hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Ulkomaalaistaustaisen työvoiman uskottiin lisääntyvän tulevaisuudessa. Menestyminen kilpailutuksissa koettiin haasteena ja alan kilpailutilanteen nähtiin kovenevan. Tietotekniikan nähtiin tulevan vahvasti alalle ja terveyspalveluiden teknistyvän. Muina muutoksina mainittiin muun muassa uusi vanhuspalvelulaki, kuntauudistus, sosiaalipoliittiset ratkaisut ja viranomaispäätökset ja suositukset. Kaikki avoimet vastaukset on luettavissa liitteessä 1. Tulevaisuuden muutokset nähtiin samansuuntaisina myös kahden vuoden takaisessa kyselyssä. Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin edelleen arvioimaan, miten muutokset vaikuttavat yritysten osaamistarpeisiin. Osaamistarpeiden nähtiin kasvavan ja osaamisen korostuvan tulevaisuudessa. Osa vastaajista arvioi monialaisen osaamisen tarpeen lisääntyvän, muutama vastaaja korosti eritysosaamisen tarvetta. Avainasemaan nousi tulevaisuudessa osaavan työvoiman saatavuus, kun osaamistarpeet muuttuvat. Erikseen tuotiin esiin kasvava tarve taloushallinnon, markkinoinnin ja johtamisen osaamiselle sekä tietotekniselle osaamiselle. Myös yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen nähtiin korostuvan tulevaisuudessa. Osa vastaajista painotti alan ydinosaamisen merkitystä kilpailukyvylle, erityisesti vanhustyön osaamisen nähtiin korostuvan tulevaisuudessa. Kielitaidon tärkeyttä ja kykyä monikulttuurisuuteen tuotiin esiin ja maahanmuuttajien kohdalla korostettiin suomenkielen osaamisen tärkeyttä. Toimintaympäristön muutosten nähtiin johtavan jatko- ja täydennyskoulutuksen kasvuun ja muutoksiin myös tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa, muun muassa arveltiin olevan tarvetta uusille tutkintonimikkeille, kuten hoiva-avustajalle. Myös oppisopimuskoulutus nähtiin yhtenä ratkaisuna. Muutokset vaativat ennakointia, jatkuvaa kehittämistä ja laadun parantamista. Myös työntekijöiden hyvinvointiin ja jaksamiseen on vastaajien mielestä panostettava. Muutamat, lähinnä yritysvastaajat, katsoivat, etteivät osaamistarpeet muutu. Osa katsoi osaamisen heikkenevän muutosten myötä. (Ks. liite 1) Yritysten edustajia pyydettiin valitsemaan keinoja, joita he käyttävät yrityksensä osaamisen kehittämisessä. Tärkeimmäksi keinoksi nousi oma koulutus, jonka valitsi 50 prosenttia vastaajista. Toisena oli täydennys- ja lisäkoulutus (yli viikon) ja kolmantena lyhytkestoinen koulutus (alle viikon) sekä rekrytointi. Yksikään vastaajista ei valinnut henkilöstön vuokrausta yrityksen osaamisen kehittämisen keinoksi. Muina keinoina mainittiin kaikkien annettujen vaihtoehtojen keinojen käyttö jollakin tavalla sekä koulutusohjelman muokkaus tilannetta palvelevaksi. 12

13 Myös kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä tärkein yrityksen osaamisen kehittämisen keino oli oma koulutus. Toiseksi nousi lyhytkestoinen koulutus ja kolmantena oli työssäoppiminen sekä täydennys- ja lisäkoulutus. Silloin vähiten mainintoja sai maahanmuuttajien koulutus. Kuvio 5.3: Yritysten osaamisen kehittämisessä käyttämät keinot, % vastaajista Oma koulutus Täydennys- ja lisäkoulutus (yli viikon) Lyhytkestoinen koulutus (alle viikon) Rekrytointi Työssäoppiminen (esim. yrityksen asiakas- ja Oppisopimuskoulutus Työkierto Tutkintoperusteinen koulutus Maahanmuuttajien koulutus Alihankinta Muu, mikä? Henkilöstön vuokraus 0 10,3 8,6 5,2 3,4 19,0 31,0 29,3 37,9 37,9 44,8 50, % vastaajista 6 Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö, 53 prosenttia, arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 6.1). Reilu neljäsosa arvioi, että toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Noin viidesosa yritysten edustajista arvioi, ettei toimialalla ole vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Tulokset ovat samansuuntaiset kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä. Kuvio 6.1: Yritysten edustajien arvio työvoiman rekrytointimahdollisuuksista toimialalla seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Toimialalla ei ole vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa 20,7 Toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa 53,4 Toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa 25, % vastaajista 13

14 Yrityksiltä kysyttiin halukkuutta rekrytoida monimuotoisia ryhmiä yrityksen palvelukseen ja suurin osa hyvinvointialan yrityksistä oli halukas rekrytoimaan näitä eri ryhmiä (kuvio 6.2). Lähes kaikki vastaajat olivat valmiita rekrytoimaan yli 50- vuotiaita (95 %). Kuvio 6.2: Yritysten rekrytointihalukkuus, kyllä vastaajien %-osuus Yritykset, jotka halukkaita rekrytoimaan yli 50- vuotiaita Yritykset, jotka halukkaita työllistämään lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä Yritykset, jotka halukkaita rekrytoimaan maahanmuuttajia Yritykset, jotka halukkaita rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osa-aikatöihin Kyllä 95 % Kyllä 77% Kyllä 76% Kyllä 60% Yritysten edustajia pyydettiin nimeämään sellaisia ammatteja tai työtehtäviä, joihin on vaikea löytää sopivia työntekijöitä. Suurin osa ammateista tai työtehtävistä koski terveydenhuoltoalaa: sairaanhoitajia ja lähihoitajia. Kuviossa 6.3 on lista työtehtävistä ja niiden vastaajien lukumäärä, joilla on ollut vaikeuksia löytää sopia työntekijöitä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 40 prosentilla ei ole ollut vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä. Liitteessä 1 on luettavissa kaikki annetut vastaukset. Kaksi vuotta sitten oli vaikeinta löytää lähihoitajia. Kuvio 6.3: Työtehtäviä, joihin yritysten on ollut vaikea löytää sopivia työntekijöitä Sairaanhoitaja vastauksia 12 kpl Lähihoitaja vastauksia 12 kpl Lastentarhanopettaja, vastauksia 4 kpl Yksittäisiä mainintoja mm. keittäjä, siivous, lastenhoitaja, sosiaalityöntekijä, sosionomi, taloushallinnon ammattilainen, uimavalvoja, työhön valmentaja, emäntä/ohjaaja, iltavalvoja 14

15 Yritysten edustajia pyydettiin mainitsemaan syitä edellä olevien ammattien rekrytointivaikeuksiin. Rekrytointivaikeuksien takana nähtiin ammattitaitoisen työvoiman vähyys kasvavaan kysyntään nähden. Alalla vallitsee työntekijän markkinat, jolloin vähemmän houkutteleviin paikkoihin ei riitä soveltuvia hakijoita. Lisäksi taustalla nähtiin alan heikko vetovoima, työn raskaus ja alhainen palkkataso koulutukseen nähden. Osa katsoi, että alalle koulutetaan liian vähän. Avokysymykseen vastanneista 28 prosenttia ilmoitti, ettei heillä ole ollut rekrytointivaikeuksia. 7 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien nuorten ja aikuisten ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Aikuisten ammattitaidon vastaavuus koettiin molemmissa vastaajaryhmissä paremmaksi kuin nuorten koulutuksessa. Lisäksi oppilaitosten edustajat arvioivat koulutuksen vastaavuuden paremmaksi kuin yritysten edustajat. Oppilaitosten edustajista 62 prosenttia ja yritysten edustajistakin 35 prosenttia arvioi aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa hyvin. Ainoastaan noin kolme prosenttia yritysten edustajista arvioi vastaavuuden huonoksi. Enemmistö sekä yritysten (71 %) että oppilaitoksista edustajista (65 %) arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa tyydyttävästi. Oppilaitosten edustajista 35 prosenttia arvioi nuorten ammattitaidon vastaavuuden olevan hyvällä tasolla, kun yritysten edustajista tätä mieltä oli vain 16 prosenttia. Yritysten edustajista 13 prosenttia arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan huonosti työelämän tarpeisiin. Kuvio 7.1: Nuorten ja aikuisten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, % vastaajista Nuoret: Aikuiset: Hyvin Tyydyttävästi Huonosti Hyvin Tyydyttävästi Huonosti 3,4 16,4 13,1 34, ,5 59,5 62,1 70,5 65 Yritys Oppilaitos % vastaajista Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin kertomaan, miten he parantaisivat koulutuksen ja työelämän vastaavuutta. Saaduista vastauksista voitiin muodostaa kahdeksan luokkaa vastausten sisällön perusteella 4. Alla olevaan luetteloon nämä luokat on laitettu suuruusjärjestykseen luokan vastusmäärän perusteella vastaajaryhmittäin. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. 4 Luokkien nimet ovat tutkijan antamia vastausten sisällön perusteella. 15

16 Yritysvastaajat Enemmän ja pidempiä harjoittelujaksoja koulutukseen Enemmän, tiiviimpää ja säännöllisempää yhteistyötä yritysten/työelämän edustajien ja oppilaitosten välille Opetuksen keskityttävä käytännön ammatilliseen osaamiseen Työelämän pelisäännöt selviksi jo koulutuksessa Opettajien työelämäjaksot. Oppilaitosvastaajat Lisää ja tiiviimpää yhteistyötä ja vuoropuhelua yritysten/työelämän edustajien ja oppilaitosten välille Työssäoppimisen ja työpaikoilla tapahtuvan opetuksen lisääminen ja kehittäminen Työpaikkaohjaamisen kehittäminen harjoittelujaksoilla Yhteinen suunnittelu ja ennakointi yritysten kanssa Opettajien työelämäjaksojen mahdollistaminen. Kuviossa 7.2 on nähtävillä, mikä yleisosaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Molemmilla vastaajaryhmillä oli kuuden kärjessä samat yleisosaamisen osa-alueet: vuorovaikutus- ja viestintä-, tiimityö-, asiakaspalvelu- ja ongelmanratkaisutaidot sekä kyky reagoida muutoksiin. Kaikki oleellisia taitoja huomioiden toimialan ja sen, että töitä tehdään ihmisten parissa. Avoimissa vastauksissa kielitaitovaatimuksissa mainittiin useamman kerran englanti, suomi, ruotsi ja venäjä. Avoimissa vastauksissa tuotiin esiin tukevaisuudessa korostuvana yleisosaamisena muun muassa ergonomia, työhyvinvointi sekä oman työn ja ammattitaidon kehittäminen. Kuvio 7.2: Yleisosaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Yritykset Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Tiimityötaidot Asiakaspalvelutaidot Kyky reagoida muutoksiin Aloitekyky (aloitteellisuus) Ongelmanratkaisutaidot Alaistaidot Esimiestaidot Ajanhallintataidot Tietotekniikkataidot Kielitaito, minkä kielen? Liiketoimintaosaaminen Työturvallisuus Myyntiosaaminen Muu, mikä? 8,6 8,6 6,9 5,2 46,6 44,8 41,4 32,8 29,3 25,9 22,4 17,2 58,6 72,4 67, % vastaajista 16

17 Oppilaitokset Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Tiimityötaidot Kyky reagoida muutoksiin Asiakaspalvelutaidot Ongelmanratkaisutaidot Aloitekyky (aloitteellisuus) Ajanhallintataidot Tietotekniikkataidot Työturvallisuus Alaistaidot Kielitaito, minkä kielen? Esimiestaidot Liiketoimintaosaaminen Muu, mikä? Myyntiosaaminen 4,9 29,6 29,6 28,4 25,9 17,3 14,8 14,8 14, ,5 59,3 59, % vastaajista Kuviossa 7.3 on nähtävillä, mikä ammatillinen osaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Molempien vastaajaryhmien mielestä mielenterveys- ja päihdetyö sekä ikääntyvän väestön hyvinvointipalvelut ovat tulevaisuudessa tärkeitä ammatillisia osaamisalueita. Avoimissa vastauksissa mainittiin muun muassa lastensuojelu, järjestötyö, sosiaalityö, maahanmuuttajatyö, tuki- ja liikuntaelimistön hoito, kuntoutus, infektioiden leviämisen hallinta ja työskentely asiakkaan kotona. Kuvio 7.3: Ammatillisen osaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Yritykset Mielenterveys- ja päihdetyö Ikääntyvän väestön hyvinvointipalvelut Ennakoiva terveydenhoito ja terveyden edistäminen Vanhustyö Johtaminen sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla Kuntoutus Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus Asiakaspalvelu ja tietohallinta (vastaanottotoiminta) Sairaanhoito Vammaistyö Jokin muu, mikä? Lääkeala Apteekkiala Ensihoito Hammastekniikka Suun terveydenhoito 5,2 15,5 13,8 13,8 37,9 36,2 32,8 32, ,6 24,1 22, % vastaajista 17

18 Oppilaitokset Ikääntyvän väestön hyvinvointipalvelut Vanhustyö Mielenterveys- ja päihdetyö Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus Ennakoiva terveydenhoito ja terveyden edistäminen Kuntoutus Vammaistyö Sairaanhoito Johtaminen sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla Asiakaspalvelu ja tietohallinta (vastaanottotoiminta) Lääkeala Suun terveydenhoito Jokin muu, mikä? Ensihoito Apteekkiala Hammastekniikka 32,1 24,7 19, ,1 7,4 6,2 2,5 1,2 1,2 48,1 44,4 40,7 40,7 67,9 77, % vastaajista Yritysten edustajien enemmistö koki, että nuorten ja aikuisten alueen ammatillinen koulutustarjonta vastaa toimialan työvoimatarpeisiin. Kuitenkin huomattava osa vastaajista koki, ettei aikuisten ja nuorten ammatillinen koulutustarjonta vastaa toimialan työvoimatarpeisiin. Suurimpana syynä koulutustarjonnan vastaamattomuuteen pidettiin alan työvoimapulaa ja koulutuspaikkojen vähyyttä siihen nähden. Kaikki valmistuvat eivät myöskään sovellu alalle. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. Kuvio 7.4: Alueen ammatillisista oppilaitoksista koulutetaan nuoria ja aikuisia toimialan työvoimatarpeet huomioiden, % vastaajista liian paljon Nuoria: Aikuisia: sopivasti liian vähän liian paljon sopivasti liian vähän 1,7 32,8 41,4 58,6 65, % vastaajista 18

19 8 Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Yritysten edustajien pyydettiin merkitsemään annetusta listasta tai nimeämään itse ne oppilaitokset, jotka ovat heille tuttuja (kuvio 8.1). Tunnetuin oli Laurea: vastaajista 79 prosenttia tunsi oppilaitoksen ja sen tarjonnan. Toisena olivat Amiedu ja Helsingin Diakonia opisto, jonka tunnisti 70 prosenttia vastaajista. Myös Metropolia kuului tunnetuimpien koulutuksen tarjoajien joukkoon, sen tunnisti 69 prosenttia vastaajista. Kuvio 8.1: Yritysten edustajien tuntemat oppilaitokset, vastaajien lkm Laurea Amiedu Helsingin Diakoniaopisto Metropolia Omnia Seurakuntaopisto Edupoli HeSoTe Keuda Arcada Keskuspuiston ammattikoulu Hyria Luksia Varia Yrkesinstitutet Prakticum Jokin muu oppilaitos Laajasalon opisto Axxell Helpa vastaajien lkm Yritysten edustajat saivat halutessaan antaa alueen oppilaitoksille palautetta ja tätä mahdollisuutta käytti hyväkseen viidesosa yrityksistä. Annetuissa vastauksissa yhteistyötä kiiteltiin tai sitä toivottiin lisää. Lisäksi esitettiin erilaisia toiveita muun muassa opettajien tietojen päivittäminen työelämän vaatimusten mukaan, maahanmuuttajille ammattitaidon näyttömahdollisuuksia ilman määräävää kielitaitovaatimusta ja opiskelijoiden ohjauksen lisäämistä käytännön jaksojen aikana. Kaikki vastaukset ovat luettavista liitteestä 1. Oppilaitosten edustajien pyydettiin valitsemaan tai nimeämään ne oppilaitokset, joiden kanssa jo tehdään yhteistyötä tai joiden kanssa haluttaisiin ruveta yhteistyöhön. Eniten tehdään yhteistyötä Helsingin Diakonissalaitoksen, Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen sekä Vantaa ammattiopiston kanssa. Yhteistyöhön haluttaisiin ryhtyä eniten alueen ammattikorkeakoulujen, Metropolian ja Laurean, kanssa. 19

20 Kuvio 8.2: Oppilaitosten edustajien valitsemat oppilaitokset joiden kanssa tehdään jo yhteistyötä, vastaajien lkm Helsingin Diakoniaopisto HeSoTe Varia Keskuspuiston ammattikoulu Keuda Omnia Amiedu Laurea Helpa Seurakuntaopisto Luksia Hyria Edupoli Metropolia Axxell Laajasalon opisto Yrkesinstitutet Prakticum Jokin muu oppilaitos Arcada vastaajien lkm Kuvio 8.3: Oppilaitosten edustajien valitsemat oppilaitokset joiden kanssa haluttaisiin tehdä yhteistyötä, vastaajien lkm Metropolia Laurea Amiedu Keskuspuiston ammattikoulu Keuda Luksia Edupoli Hyria Helsingin Diakoniaopisto Yrkesinstitutet Prakticum Arcada Helpa Omnia Seurakuntaopisto HeSoTe Varia Axxell Laajasalon opisto Jokin muu oppilaitos vastaajien lkm 20

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

Järvenpää. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pornainen. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sipoo. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.3.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 90 876 avoimia

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.12. klo 9.00 Marraskuun lopussa 9 537 avointa työpaikkaa kasvua

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Lokakuun työllisyyskatsaus 10/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.11. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita vajaa 5

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.9. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 13,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.3. klo 9.00 Nuorisotyöttömyyden kasvu

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 23.4. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 14,9 % enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Jouni Nupponen 050 395 5170 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen viime

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

Vihti. Kuntaraportti

Vihti. Kuntaraportti Vihti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/ Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2013 Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu on tasaantunut, pitkäaikaistyöttömyys

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita kesäkuun lopussa yli 74 000 Uudenmaan

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto tietoa ja toimivia työkaluja Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto 14.10.2016 Hankepartnerit Espoon seudun koulutuskuntayhtymä / Omnia Haaga Instituutti-säätiö Helmi Liiketalousopisto Oy Helsingin

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6. klo 9.00 Toukokuun lopussa 11 716 avointa työpaikkaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2015

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5. klo 9.00 Työttömyys kasvaa edelleen 15 prosentin vuosivauhtia

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa. Marko Koskinen,

Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa. Marko Koskinen, Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa Marko Koskinen, 23.6.2011 Uusi hallitusohjelma mm. - Painopistealueet: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, 2. Julkisen talouden vakauttaminen,

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.9. klo 9.00 Työttömiä nuoria yli 40 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014 NÄKYMIÄ TAMMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Tammikuun työllisyyskatsaus 1/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.2. klo 9.00 Avoimia työpaikkoja tammikuun

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 0295 020 914 Jouni Nupponen 0295 021 117 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen kasvussa

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010 Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari Sisällys Ennakointikamarin taustaa tavoite toiminta tuloksia ja kokemuksia jatkosuunnitelmat Perustajajäsenet Tavoite

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

UUSIMAA. Työllisyyskatsaus

UUSIMAA. Työllisyyskatsaus Työllisyyskatsaus Pitkäaikaistyöttömiä yli neljännes enemmän kuin viime vuonna Hanko 13,9 Raasepori 11,1 Lohja 12,5 Inkoo 8,8 Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain Karkkila 11,8 Siuntio

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen esittely

E-verkostomallialoitteen esittely E-verkostomallialoitteen esittely ICT-talo 20.1.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.1.2012 1 Tässä ennakoinnilla tarkoitetaan Valituilta ilmiöalueilta: o Tulevaisuustiedon tuottamista

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Uudenmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Uudenmaan Yrittäjät raportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot