Finanssiala. Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista

Transkriptio

1 Finanssiala Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista

2

3 Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto Toimialan esittely Uudellamaalla Kyselyn lähtökohdat6 3 Taustatiedot Yritysten työvoiman tarve Yritysten rekrytointi Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Lähteet: LIITE 1: Yritysten edustajien avoimet vastaukset LIITE 2: Oppilaitosten edustajien avoimet vastaukset Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 9/2012 2

4

5 Tiivistelmä tuloksista Tämä kysely on osa Helsingin seudun kauppakamarin vetämää Ennakointikamari-hanketta osaavan työvoiman turvaamiseksi pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudun ammatillisten koulutuksen järjestäjät ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyöorganisaatio on nimetty Ennakointikamariksi. Ennakointikamarissa yritys- ja oppilaitoskyselyn näkökulmana on selvittää toimialakohtaisesti mm. yritysten osaamistarpeita ja oppilaitosten kehittämiskohteita. Tarkastelun kohteena ovat toimialakohtaiset yritysten ja oppilaitosten mielipiteet. Yritys- ja oppilaitoskyselyt ovatkin luonteeltaan enemmän laadullisia tapaustutkimuksia. Vastaajien tausta Yrityskyselyyn vastasi 27 yritystä, joista suurin osa, 63 prosenttia, on pk-yrityksiä. Vastanneet yritykset edustavat henkilöstömäärällä arvioituna noin 14 prosenttia toimialan yritysten toimipaikoista Helsingin seudulla. Kaikki yritysvastaajat toimivat ylemmissä johtotehtävissä (johtaja tai päällikkötason tehtävissä). Oppilaitoskyselyn perusjoukkona olivat Uudenmaan oppilaitokset (n=10), jotka tarjoavat alan koulutusta. Oppilaitoksista 9 vastasi kyselyyn. Suurin osa, 70 prosenttia, oppilaitoskyselyyn vastanneista toimi alan lehtoreina, koulutuspäällikköinä tai vastaavina tai rehtoreina. Yritysten työvoiman tarve ja rekrytointi Yritysten (56 %) ja oppilaitosten (52 %) edustajista suurin osa arvioi, että työpaikkojen määrä säilyy ennallaan seuraavan neljän vuoden aikana. Oppilaitosten edustajien arvioita kotimaisten työpaikkojen määrän kehityksestä seuraavan neljän vuoden aikana voidaan pitää positiivisempana kuin yritysten edustajien, kolmasosa arvioi työpaikkojen määrän kasvavan ja noin viidesosa arvioi työpaikkojen määrän vähenevän seuraavan neljän vuoden aikana. Vastaavasti yritysten edustajista reilu kolmasosa vastaajista arvioi työpaikkojen määrän vähenevän seuraavan neljän vuoden aikana ja seitsemän prosenttia vastaajista arvioi työpaikkojen määrän kasvavan seuraavan neljän vuoden aikana. Yritysten edustajista enemmistö (70 %) arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Neljäsosa vastaajista arvioi, ettei toimialalla tule olemaan vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Vain neljä prosenttia vastaajista arvioi, että toimialalla tulee olemaan suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Maahanmuuttajat työvoimana Yrityksistä suurimmalla osalla (74 %) ei ollut tällä hetkellä töissä maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Niissä yrityksissä, joissa maahanmuuttajataustaista työvoimaa oli, eri kansallisuuksien määrä vaihteli yhdestä kahteentoista. Molempien vastaajaryhmien edustajista suurin osa arvioi, että maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys tulee säilymään ennallaan seuraavan neljän vuoden aikana. Oppilaitosten edustajista tosin lähes yhtä suuri osa arvioi merkityksen kasvavan seuraavan neljän vuoden kuluessa. Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien nuorten ja aikuisten ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Aikuisten ammattitaidon vastaavuus koettiin molemmissa vastaajaryhmissä hieman paremmaksi kuin nuorten koulutuksessa. Lisäksi oppilaitosten edustajat arvioivat koulutuksen vastaavuuden paremmaksi kuin yritysten edustajat. Molemmissa vastaajaryhmissä ehdotettiin koulutuksen ja työelämän vastaavuuden parantamiseksi lisää ja tiiviimpää yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä mm. erilaisten yhteisten projektien ja hankkeiden avulla. Tulevaisuuden osaamistarpeet Molempien vastaajaryhmien mielestä ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana yleisosaamisen taidoista tulee korostumaan eniten vuorovaikutus- ja viestintätaidot. Yritysten edustajista yli puolet valitsi edellä mainitun lisäksi myös asiakaspalvelutaidot, myyntiosaamisen, kyky reagoida muutoksiin ja aloitekyvyn. Oppilaitosten edustajista yli puolet valitsi vuorovaikutus- ja viestintätaitojen lisäksi myös ongelmanratkaisutaidot, aloitekyvyn, tiimityötaidot, verkosto-osaamisen, asiakaspalvelu- ja 3

6 tietotekniikkataidot. Yritysten edustajien mielestä ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä korostuvat seuraavan neljän vuoden aikana riskienhallinta, sijoittaminen ja finanssialan lainsäädäntö. Oppilaitosten edustajien mielestä korostuvat eniten sähköinen liiketoiminta, riskien hallinta, eettiset säännöt, kansantalous ja rahoitusmarkkinoiden rakenne sekä rahoituspalvelut. Johdanto Pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteisenä tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudulla toimivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia (Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta), Amisäätiö, Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy, Helsingin kauppaoppilaitos Oy, Malmin kauppaoppilaitos Oy ja Suomen liikemiesten kauppaopiston säätiö ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyö on nimetty Ennakointikamariksi. Ennakointikamari on vuonna 2008 alkanut hanke, joka tukee Uudenmaan liiton ennakointityötä. Jatkossa Ennakointikamarista on tarkoitus tehdä pysyvä ennakoinnin työkalu Uudellemaalle. Ennakointikamariin kuuluu olennaisena osana yritys-oppilaitoskyselyt, joilla tuotetaan tietoa alueen yritysten osaamistarpeiden ennakoinnista ja ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Kyselyitä tehdään vuonna 2012 neljä kappaletta: hyvinvointiala, ICT -ala, kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala sekä finanssiala. Nyt tehtävän finanssialan 1 yritys- ja oppilaitoskyselyn tavoitteena oli selvittää mm. seuraavia asioita: Mitä tarpeita on yrityksiin rekrytoitavien pohjakoulutukselle? Minkälaiset ovat työssä olevien koulutustarpeet? Miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien taidot sopivat yrityksille? Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? Saada vastauksia yrityksiltä oppilaitoksille koulutussuunnittelua ja yritysyhteistyötä varten. Mitä yritykset tietävät alueen koulutustarjonnasta? Saada yritysten mielipiteitä määrällisestä ja laadullisesta kehittämisestä. Tämä raportti jakautuu seitsemään lukuun. Luvussa 1 käydään läpi toimialan merkitystä alueella. Luvussa 2 esitellään yritys- ja oppilaitoskyselyn lähtökohtia. Raportin loput luvat 3-7 esittelevät kyselyssä saatuja tuloksia. 1 Rahoitus- ja vakuutustoiminta (TOL2008): 64 Rahoituspalvelut (pl. vakuutus- ja eläkevakuutustoiminta) 641 Pankkitoiminta 642 Rahoitusalan holdingyhtiöiden toiminta 643 Rahastotoiminta 649 Muut rahoituspalvelut (pl. vakuutus- ja eläkevakuutustoiminta) 65 Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja eläkevakuutustoiminta (pl. pakollinen sosiaalivakuutus) 651 Vakuutustoiminta 652 Jälleenvakuutustoiminta 653 Eläkevakuutustoiminta 66 Rahoitusta ja vakuuttamista palveleva toiminta 661 Rahoitusta ja vakuuttamista palveleva toiminta (pl. vakuutus- ja eläkevakuutustoiminta) 662 Vakuutus- ja eläkevakuutustoimintaa avustava toiminta 663 Omaisuudenhoitotoiminta 4

7 1 Toimialan esittely Uudellamaalla Taulukossa 1.1 on nähtävillä Uudenmaan finanssisalan yritysten toimipaikkojen ja henkilöstön prosenttiosuudet koko maan vastaavasta toimialasta kyselyssä käytetyn toimialaluokittelun mukaan. Uudellamaalla sijaitsee toimialaluokituksen (TOL2008) mukaan henkilöstä 56 prosenttia ja toimipaikoista 40 prosenttia. Taulukko 1.1 Uudenmaan finanssisalan % -osuudet koko maan vastaavasta alasta vuonna 2010 (Tilastokeskus, KunTo) Toimipaikat Henkilöstö 64 Rahoituspalvelut 42,1 53,6 65 Vakuutustoiminta (pl. pakollinen sosiaalivakuutus) 27,4 53,6 66 Rahoitusta ja vakuuttamista palveleva toiminta 40,4 72,6 Toimiala yht. 40,3 55,5 Toimiala on keskittynyt Uudellamaalla pääkaupunkiseudulle, sillä henkilöstöstä 93 prosenttia työskentelee seudulla (taulukko 1.2). Henkilöstöstä suurin osa, 76 prosenttia, työskentelee Helsingissä sijaitsevissa toimipaikoissa. Toiseksi eniten henkilöstöä on Espoossa, 15 prosenttia. Taulukko 1.1 Uudenmaan kuntien finanssisalan henkilöstön % -osuudet koko Uudenmaan finanssialasta vuonna 2010 (Tilastokeskus, KunTo) Henkilöstö Helsinki 75,5 Espoo 14,7 Vantaa 2,6 Kauniainen 0,2 Pääkaupunkiseutu yht. 93 muut Uudenmaan kunnat yht. 7 Kunnittain tarkasteltuna eniten toimialan henkilöstöä kaikista kunnan henkilöstöstä on Helsingissä ja Kauniaisissa (kuvio 1.1), joissa molemmissa päästään yli Uudenmaan keskitason. Lisäksi Espoossa toimialan henkilöstömäärän osuus on yli koko maan keskitason. Tietosuojasyistä Karjalohjan, Myrskylä, Pukkilan ja Siuntion henkilöstömäärän osuutta ei voitu laskea (henkilöstömäärä alle 5). 5

8 Kuvio 1.1: Toimialan henkilöstön % -osuudet kunnan kaikkien toimialojen henkilöstöstä, vuosi 2010 (Tilastokeskus, KunTo) Helsinki Kauniainen Uusimaa yht. Espoo Koko maa Järvenpää Lohja Mäntsälä Raasepori Kirkkonummi Sipoo Inkoo Karkkila Pornainen Porvoo Askola Kerava Loviisa Nummi-Pusula Vihti Nurmijärvi Hyvinkää Tuusula Hanko Vantaa Lapinjärvi Karjalohja Myrskylä Pukkila Siuntio 2,5 2,4 2,1 1,8 1,8 1,6 1,6 1,6 1,6 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,4 1,3 1,1 0,8 0,8 0,8 3,1 3 4,4 4,9 5,7 7, % kunnan kaikista toimialoista 2 Kyselyn lähtökohdat Ennakointikamarissa yritys- ja oppilaitoskyselyn näkökulmana on selvittää toimialakohtaisesti mm. yritysten osaamistarpeita ja oppilaitosten kehittämiskohteita. Tarkastelun kohteena ovat toimialakohtaiset yritysten ja oppilaitosten edustajien mielipiteet. Kyselyt ovatkin luonteeltaan laadullisia tapaustutkimuksia. Laadullisen tutkimuksen tarkoitus on yleensä kuvata tiettyä ilmiötä ja pyrkiä ymmärtämään sitä. (Tuomi & Sarajärvi 2002, ) Tapaustutkimuksessa pyritään tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään tapauksia pääasiassa miten- ja miksi-kysymysten avulla. (Yin 1994, 5-13.) Tavoitteena on tutkimuskohteen ominaispiirteiden systemaattinen, tarkka ja totuudenmukainen kuvailu. (Anttila 1996, 250; Hirsjärvi ym. 2004, ) Laadullisessa tutkimuksessa voidaan käyttää esimerkiksi tilastoja tai analysoida aineistoa määrällisesti, ja määrällisessä tutkimuksessa puolestaan voidaan hyödyntää aineistoina tekstejä tai muita vastaavia yleensä laadullisiksi määriteltyjä aineistoja. Laadullista tutkimusta luonnehtivia seikkoja ovat mm: - tutkittavien näkökulmien huomioiminen; ei kokeellisia asetelmia, naturalismi - harkinnanvarainen tai teoreettinen otanta; suhteellisen pienet aineistokoot, tutkitaan näytteitä sosiaalisesta todellisuudesta - hypoteesittomuus; ei lukkoon lyötyjä ennakko-oletuksia tuloksista 6

9 Laadullisessa tutkimuksessa tutkimusaineiston rajaus tapahtuu teoreettisen edustavuuden ehdoilla: tutkittu tapaus/tapaukset voidaan nähdä esimerkkinä yleisestä (Eskola & Suoranta 1998). Tapausta tutkimalla pyritään lisäämään ymmärrystä tietystä ilmiöstä pyrkimättä kuitenkaan yleistettävään tietoon. Yleensä tapaustutkimus valitaankin menetelmäksi, kun halutaan ymmärtää kohdetta syvällisesti ja huomioida siihen liittyvä konteksti (olosuhteet, taustat yms.). Vaikka kyse onkin tietystä, yksilöllisestä tapauksesta, arvioinnissa on kuitenkin hyvä pohtia tuloksia myös laajemmassa mittakaavassa esim. miten yritys- ja oppilaitoskyselyssä saatuja tuloksia voitaisiin mahdollisesti soveltaa muuhun tai muussa toimialassa. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) Entä kuinka paljon aineistoa (vastauksia) pitäisi olla? Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tavoitteena on usein jonkin ilmiön ymmärtäminen, ei tilastollisten yhteyksien etsiminen. Tämä mahdollistaa sen, ettei tutkimusaineiston tarvitse välttämättä olla suuri, joskus yksikin tapaus voi riittää. Tutkimusaineistoa pitäisi siis katsoa sen tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta: millaista aineistoa on mahdollista saada, ja miltä aineisto vaikuttaa analyysin kannalta. Laadullisessa tutkimuksessa ei yleensä voida puhua otoksesta tai näytteestä samassa merkityksessä kuin tilastollisessa tutkimuksessa. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) 3 Taustatiedot Yritys- ja oppilaitoskysely toteutettiin sähköisellä web-lomakkeella elokuussa 2012, ja suunnattiin toimialan yrityksille ja oppilaitoksille. Yrityskyselyn perusjoukkona käytettiin Helsingin seudun kauppakamarin (HSKK) n=110, Finanssialan Keskusliiton (n=139) ja oppilaitosten (n=29) yritysyhteystietoja. Lisäksi otokseen haettiin HSKK ammattihausta (n=454)toimialaan kuuluvien yritysten yhteystietoja. Kun perusjoukkoa tarkennettiin ja poistettiin päällekkäisyydet, kyselylomake lähetettiin yhteensä 287 yritykselle. Yrityskyselyyn vastasi 27 yritystä, joista suurin osa, 63 prosenttia, on pk-yrityksiä 2 (kuvio 3.1). Vastausprosentti oli 9 ja vastanneet yritykset edustavat henkilöstömäärällä arvioituna noin 39 prosenttia Helsingin seudulla. Kaikki yritysvastaajat toimivat ylemmissä johtotehtävissä (johtaja tai päällikkötason tehtävissä). Kuvio 3.1: Yrityskyselyyn vastanneiden yritysten toimipaikkojen henkilöstömäärä, % vastaajista 250+ henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä 1-9 henkilöä % Oppilaitoskyselyn perusjoukkona olivat Uudenmaan oppilaitokset (n=10), jotka tarjoavat alan koulutusta. Oppilaitoksista 9 vastasi kyselyyn, joten vastaajien edustavuus alan oppilaitostarjonnasta alueella on erinomainen. 2 Pienet ja keskisuuret yritykset (PK-yritykset) määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa (40 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa (27 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) euroa ja jotka täyttävät alla määritellyn perusteen riippumattomuudesta. Riippumattomia yrityksiä ovat ne yritykset, joiden pääomasta tai äänivaltaisista osakkeista 25 prosenttia tai enemmän ei ole yhden sellaisen yrityksen omistuksessa tai sellaisten yritysten yhteisomistuksessa, joihin ei voida soveltaa tilanteen mukaan joko PK-yrityksen tai pienen yrityksen määritelmää. (Lähde: Tilastokeskus) 7

10 Oppilaitoskyselyyn vastasivat seuraavat toimialan koulutusta pääkaupunkiseudulla tarjoavat oppilaitokset: Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA (2 vastaajaa) Haaga-Helia (2 vastaajaa) Helmi Liiketalousopisto (5 vastaajaa) Hyria koulutus Oy (1 vastaaja) Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, Omnia (1 vastaaja) Keski-Uudenmaan ammattiopisto, Keuda (2 vastaajaa) Mercuria Kauppiaitten kauppaoppilaitos (4 vastaajaa) Metropolia ammattikorkeakoulu (1 vastaaja) Suomen Liikemiesten Kauppaopisto (2 vastaajaa) Suurin osa, 70 prosenttia, oppilaitoskyselyyn vastanneista toimi alan lehtoreina, koulutuspäällikköinä tai vastaavina sekä rehtoreina. 4 Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kehitystä seuraavan neljän vuoden kuluessa. Yritysten edustajista suurin osa, 56 prosenttia, arvioi, että työpaikkojen määrä säilyy ennallaan seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 4.1). Reilu kolmasosa vastaajista arvioi työpaikkojen määrän vähenevän seuraavan neljän vuoden aikana ja seitsemän prosenttia vastaajista arvioi työpaikkojen määrän kasvavan seuraavan neljän vuoden aikana. Oppilaitosten edustajien enemmistö, 52 prosenttia, arvioi työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan seuraavan neljän vuoden aikana. Vastaajista noin kolmasosa arvioi työpaikkojen määrän kasvavan ja noin viidesosa arvioi työpaikkojen määrän vähenevän seuraavan neljän vuoden aikana. Oppilaitosten edustajien arvioita kotimaisten työpaikkojen määrän kehityksestä seuraavan neljän vuoden aikana voidaan pitää positiivisempana kuin yritysten edustajien. Kuvio 4.1: Kotimaisten työpaikkojen määrän kehitys seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Työpaikkojen määrä kasvaa 7,4 28,6 Työpaikkojen määrä säilyy ennallaan 55,6 52,4 Yritys Oppilaitos Työpaikkojen määrä vähenee 19,0 37, % vastaajista Yritysten edustajilta kysyttiin, onko heillä henkilöstössään maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Yrityksistä suurimmalla osalla, 74 prosentilla, ei ollut tällä hetkellä töissä maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Niissä yrityksissä, joissa maahanmuuttajataustaista työvoimaa oli, eri kansallisuuksien määrä vaihteli yhdestä kahteentoista. Suurimmalla osalla kuitenkin eri kansallisuuksien määrä oli alle viisi. 8

11 Yritysten edustajista suurin osa arvioi, että maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys tulee säilymään ennallaan seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 4.2). Myös oppilaitosten edustajista niukka enemmistö arvioi merkityksen säilyvän ennallaan. Tosin lähes yhtä suuri osa oppilaitosten edustajista arvioi merkityksen kasvavan seuraavan neljän vuoden kuluessa. Yksikään yritysten edustaja ja oppilaitostenkin edustajista vain alle kymmenesosa arvioi maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkityksen vähenevän seuraavan neljän vuoden aikana. Kuvio 4.2: Maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Merkitys kasvaa 33,3 42,9 Merkitys säilyy ennallaan 47,6 66,7 Yritys Oppilaitos Merkitys vähenee 9, % vastaajista Yritysten edustajia pyydettiin avovastauksella nimeämään tärkeimmät yritysten liiketoimintaan vaikuttavat muutokset vuoteen 2016 mennessä ja kertomaan, millainen vaikutus näillä muutoksilla on yrityksen osaamistarpeisiin. Vastaajien antamat vastaukset luokiteltiin sisällön mukaan eri luokkiin. Puolet vastauksista (52 %) voitiin sijoittaa luokkaan muutokset palveluissa. Palvelun muutokset voitiin jakaa vielä kahteen ryhmään: sähköisen palvelun lisääntyminen ja sen tuomat muutokset asiakaspalveluun sekä palvelun muuttuminen kokonaisvaltaisemmaksi, jolloin tarvitaan yhä monimuotoisempaa osaamista. Toiseksi suurin luokka oli finanssialan sääntely ja lainsäädäntömuutokset, jotka vaikuttavat mm. myynti- ja valvontatehtäviin, liiketoimintamalleihin ja muutosjohtamiseen. Kolmas luokka pitää sisällään muutokset globaalissa taloustilanteessa, joka sinällään ei aiheuta muutoksia osaamistarpeissa. Viimeiseen luokkaan on kerätty kaikki muut muutokset, joita olivat mm. eläköityminen ja yhtiökohtainen hinnoittelu. Alla olevassa kuviossa on esitetty kaikki eri luokat ja niihin liittyvät osaamismuutokset, jos sellaisia voitiin vastauksista löytää. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteestä 1. 9

12 Kuvio 4.3 Yritysten nimeämät liiketoimintaan vaikuttavat muutokset vuoteen 2016 mennessä, ja niiden vaikutus osaamistarpeisiin MUUTOKSET PALVELUISSA mm. - sähköinen palvelu - asiakaspalvelussa muutoksia mm. 24/7 - kokonaisvaltainen palvelu - moniosaajia FINANSSIALAN SÄÄNTELY JA LAINSÄÄDÄNTÖ mm. - osaamisen lisääntyminen valvonta- ja myyntitehtävissä - uudet säännökset ja vaikutukset liiketoimintamalleihin MUUTOKSET TALOUDESSA - Euroopan rahoitusmarkkinoiden kehitys - ei suoraa vaikutusta osaamistarpeisiin MUUT MUUTOSET mm. - yhtiökohtainen hinnoittelu, eläköityminen Oppilaitosten edustajia pyydettiin avovastauksella nimeämään tärkeimmät yritysten liiketoimintaan ja/tai osaamistarpeisiin vaikuttavat muutokset vuoteen 2016 mennessä ja kertomaan, miten koulutuksessa voidaan näihin muutoksiin vastata. Vastaajien antamat vastaukset luokiteltiin sisällön mukaan eri luokkiin. Suurimpana luokkana olivat muutokset palveluissa, ja mainintoja saivat sähköisen asioinnin lisääntyminen sekä monipuolistuvat tehtävät, joiden tekemiseen tarvitaan vuorovaikutustaitoisia ja hyviä asiakaspalvelijoita sekä moniosaajia. Muita luokkia olivat muutokset taloudellisessa tilanteessa ja eläköityminen. Vastaajat esittävät myös lukuisia muita muutoksia, jotka ovat luettavissa liitteestä 2. Yritysten edustajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista keinoja, joita he käyttävät yrityksensä osaamisen kehittämisessä (kuvio 4.5). Tärkeimmäksi keinoksi nousi oma koulutus, jonka valitsi 70 prosenttia vastaajista. Toiseksi käytetyimpänä keinona oli työssäoppiminen (67 %) ja kolmantena rekrytointi (41 %). Vähiten yritykset käyttivät henkilöstön vuokrausta ja maahanmuuttajien koulutusta, jotka jäivät ilman valintoja. Kuvio 4.5: Yritysten osaamisen kehittämisessä käyttämät keinot, % -vastaajista Oma koulutus Työssäoppiminen Rekrytointi Työkierto Lyhytkestoinen koulutus Täydennys- ja lisäkoulutus Tutkintoperusteinen koulutus Oppisopimuskoulutus Alihankinta Henkilöstön vuokraus Maahanmuuttajien koulutus Muu, mikä? 7,4 3,7 14,8 40,7 33,3 29,6 25,9 70,4 66, % vastaajista 10

13 5 Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö, 70 prosenttia, arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 5.1). Neljäsosa vastaajista arvioi, ettei toimialalla tule olemaan vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Vain neljä prosenttia vastaajista arvioi, että toimialalla tulee olemaan suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Kuvio 5.1: Yritysten edustajien arvio työvoiman rekrytointimahdollisuuksista toimialalla seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Toimialalla ei ole vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa 25,9 Toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa 70,4 Toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa 3, % vastaajista Yrityksiltä kysyttiin halukkuutta rekrytoida monimuotoisia ryhmiä yrityksen palvelukseen (kuvio 5.2). Lähes 90 prosenttia vastaajista oli halukas rekrytoimaan yli 50-vuotiaita. Samoin suuri osa vastaajista oli halukas rekrytoimaan maahanmuuttajia (73 %) tai työllistämään lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä (65 %). Hieman alle puolet, 46 prosenttia, vastaajista oli myös halukas rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osa-aikatöihin. Kuvio 5.2: Yritysten rekrytointihalukkuus, kyllä vastaajien % -osuus Yritykset, jotka halukkaita rekrytoimaan yli 50- vuotiaita Yritykset, jotka halukkaita rekrytoimaan maahanmuuttajia Yritykset, jotka halukkaita työllistämään lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä Yritykset, jotka halukkaita rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osa-aikatöihin Kyllä 89 % Kyllä 73% Kyllä 65% Kyllä 46% 11

14 Yritysten edustajia pyydettiin nimeämään sellaisia ammatteja tai työtehtäviä, joihin on vaikea löytää sopivia työntekijöitä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä suurin osa, 67 prosenttia, vastasi, ettei yrityksellä ole ollut vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä. Muutamilla vastaajilla on ollut vaikeuksia löytää erityisasiantuntijoita mm. riskien hallintaan sekä sijoituspäällikköä, yrityspalveluneuvoja, päivittäispalvelun neuvojaa, asiakaslähtöistä ratkaisumyyjää ja tietojärjestelmäosaajaa. Lisäksi muutama vastaaja totesi ilman ammatti- tai työtehtävän nimeämistä, että osaavan henkilöstön löytäminen yleensäkin on haasteellista. Yritysten edustajia pyydettiin mainitsemaan syitä edellä olevien ammattien rekrytointivaikeuksiin. Rekrytointivaikeuksia aiheutti eniten kilpailu osaavista tekijöistä, sillä joidenkin (osaamis)alueiden erityisosaajia on hyvin vähän. Lisäksi mainittiin myös alueelliset ongelmat: pääkaupunkiseudulla kova kilpailu ammattilaisista ja maaseudulla ammattilaisia ei löydy. (ks. vastaukset liitteestä 1.) 6 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien nuorten ja aikuisten ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Aikuisten ammattitaidon vastaavuus koettiin molemmissa vastaajaryhmissä hieman paremmaksi kuin nuorten koulutuksessa. Lisäksi oppilaitosten edustajat arvioivat koulutuksen vastaavuuden paremmaksi kuin yritysten edustajat. Enemmistö yritysten (59 %) edustajista arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän vaatimuksiin pääasiassa tyydyttävästi, reilu kolmasosa hyvin ja noin neljä prosenttia huonosti. Oppilaitosten edustajista suurin osa (57 %) arvioi nuorten ammattitaidon vastaavuuden olevan hyvällä tasolla ja loput vastaajista pitivät ammattitaitoa tyydyttävänä. Yritysten edustajien enemmistö (67 %), arvioi myös aikuisten ammattitaidon vastaavan pääosin työelämän vaatimuksiin tyydyttävästi. Loput vastaajista arvioivat aikuisten ammattitaidon vastaavuuden hyväksi. Oppilaitosten edustajista suurin osa (67 %) arvioi aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän vaatimuksiin hyvin. Loput vastaajista arvioivat vastaavuuden tyydyttäväksi. Kummastakaan vastaajaryhmästä ei arvioitu aikuisten ammattitaidon vastaavuutta huonoksi. Kuvio 6.1: Nuorten ja aikuisten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, % vastaajista Hyvin 37,0 57,1 Aikuiset: Nuoret: Tyydyttävästi Huonosti Hyvin Tyydyttävästi 3,7 42,9 33,3 33,3 59,3 66,7 66,7 Yritys Oppilaitos Huonosti % vastaajista 12

15 Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin kertomaan, miten he parantaisivat koulutuksen ja työelämän vastaavuutta. Alla oleviin laatikoihin on luokiteltu saaduista vastauksista yleisimmät ehdotukset koulutuksen ja työelämän vastaavuuden parantamiseen. Kaikki vastaukset ovat nähtävissä liitteissä 1 ja 2. Yritysvastaajat Oppilaitosvastaajat Yhteistyö tiiviimpää oppilaitosten kanssa Enemmän työharjoittelua Lisää yhteistyötä mm. erilaiset projektit ja hankkeet, työssäoppiminen Yleisosaamisen sijaan koulutuspolku toimialaan Kuvioissa 6.2 ja 6.3 on nähtävillä, mikä yleisosaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Vastaaja ryhmien välille tuli jonkin verran eroavaisuuksia, tosin ensimmäisenä molemmilla oli vuorovaikutus- ja viestintätaidot. Yritysten edustajista yli puolet valitsi edellä mainitun lisäksi myös asiakaspalvelutaidot, myyntiosaamisen, kyvyn reagoida muutoksiin ja aloitekyvyn. Vähiten tärkeinä pidettiin työturvallisuutta ja kansainvälisyystaitoja. Oppilaitosten edustajista yli puolet valitsi vuorovaikutus- ja viestintätaitojen lisäksi myös ongelmanratkaisutaidot, aloitekyvyn, tiimityötaidot, verkosto-osaamisen, asiakaspalvelu- ja tietotekniikkataidot. Vähiten tärkeänä pidettiin työturvallisuutta. Avoimissa vastauksissa kielitaitovaatimuksissa mainittiin englanti ja venäjä. Vastaajien nimeämässä muussa yleistaidossa tuotiin esille työelämän perustaidot ja substanssiosaaminen. Kuvio 6.2: Yleisosaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, yritysten edustajat, % vastaajista Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Asiakaspalvelutaidot Myyntiosaaminen Kyky reagoida muutoksiin Aloitekyky (aloitteellisuus) Esimiestaidot Liiketoimintaosaaminen Ajanhallintataidot Ongelmanratkaisutaidot Tietotekniikkataidot Tiimityötaidot Kielitaito, minkä kielen? Verkosto-osaaminen Alaistaidot Yritysvastuu Vastaajan nimeämä muu osaaminen Kansainvälisyystaidot Työturvallisuus 3,7 3,7 55,6 51,9 40,7 40,7 33,3 33,3 33,3 29,6 22,2 22,2 18,5 77,8 74,1 74, % vastaajista 13

16 Kuvio 6.3: Yleisosaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, oppilaitosten edustajat, % vastaajista Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Ongelmanratkaisutaidot Aloitekyky (aloitteellisuus) Tiimityötaidot Verkosto-osaaminen Asiakaspalvelutaidot Tietotekniikkataidot Kyky reagoida muutoksiin Ajanhallintataidot Liiketoimintaosaaminen Myyntiosaaminen Kansainvälisyystaidot Kielitaito, minkä kielen? Alaistaidot Esimiestaidot Yritysvastuu Työturvallisuus Vastaajan nimeämä muu osaaminen 66,7 57,1 57,1 57,1 52,4 52,4 47,6 42,9 38,1 38,1 23,8 28, ,3 14,3 9,5 4, % vastaajista Kuviossa 6.4 on nähtävillä, mikä ammatillinen osaaminen yritysten edustajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Kolmen kärjessä olivat seuraavat ammatillisen osaamisen taidot: riskienhallinta, sijoittaminen ja finanssialan lainsäädäntö. Vähiten valintoja sai vaihtoehto eettiset säännöt. Kuvio 6.4: Ammatillisen osaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Riskienhallinta Sijoittaminen Finanssialan lainsäädäntö Vakuutuspalvelut Rahoituspalvelut Sähköinen liiketoiminta Säästäminen Kansantalous ja rahoitusmarkkinoiden rakenne Verotus Eettisen säännöt Jokin muu, mikä? 3,7 29,6 22,2 22,2 18,5 59,3 51,9 48,1 44,4 40,7 40, % vastaajista 14

17 Kuviossa 6.5 on nähtävillä, mikä ammatillinen osaaminen oppilaitosten edustajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Kolmen kärjessä ovat sähköinen liiketoiminta, riskien hallinta, eettiset säännöt, kansantalous ja rahoitusmarkkinoiden rakenne sekä rahoituspalvelut. Kuvio 6.5: Ammatillisen osaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Sähköinen liiketoiminta 85,7 Riskienhallinta 47,6 Eettisen säännöt 42,9 Kansantalous ja rahoitusmarkkinoiden rakenne 42,9 Rahoituspalvelut 42,9 Vakuutuspalvelut 38,1 Sijoittaminen 33,3 Säästäminen 28,6 Finanssialan lainsäädäntö 23,8 Verotus 23,8 Jokin muu, mikä? 4, % vastaajista Suurin osa yritysten edustajista arvioi, että alueen oppilaitoksista valmistuu sopivasti nuoria ja aikuisia toimialan työvoimatarve huomioiden. Hieman alle viidesosan mielestä nuorten alueen ammatillinen koulutustarjonta ei ole riittävää ja lähes kolmasosa arvioi, ettei aikuisten ammatillinen koulutustarjonta vastaa toimialan työvoimatarpeisiin. Syinä koulutustarjonnan vastaamattomuuteen pidettiin sitä, ettei pelkkä koulutus vielä riitä, vaan työkokemuksen myötä tulee lopullinen valmius toimia työtehtävissä. (Ks. liite 1.) Kuvio 6.5: Alueen ammatillisista oppilaitoksista koulutetaan nuoria ja aikuisia toimialan työvoimatarpeet huomioiden, % vastaajista liian paljon Aikuisia: Nuoria: sopivasti liian vähän liian paljon sopivasti liian vähän 18, , % vastaajista 15

18 7 Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Yritysten edustajia pyydettiin kertomaan, minkälaisista yhteistyömuodoista he olisivat kiinnostuneet, ja / tai mistä yritys parhaiten hyötyisi toimialan ammatillisten oppilaitosten kanssa Uudellamaalla. Suurin osa vastaajista katsoi, että yritys hyötyisi parhaiten työssäoppimispaikkojen ja kesätyöpaikkojen järjestämisestä. Lisäksi mainittiin yhteiset projektit ja opinnäytetyöt, opettajien tietojen päivittäminen sekä erilaiset tapahtumat. (ks. liite 1.) Oppilaitosten edustajien pyydettiin kertomaan, minkälaisista yhteistyömuodoista oppilaitos parhaiten hyötyisi yritysten ja muiden oppilaitosten kanssa. Hyödyllisimmäksi yritysyhteistyömuodoksi nousi työelämään tutustuminen sekä oppilaiden että opettajien osalta. Myös yrityskohtaisesti räätälöidyt koulutukset ja kehittämishankkeet koettiin hyödyllisenä yhteistyömuotona. Hyödyllisin oppilaitosten välinen yhteistyömuoto oli eri toimintamallien vertailu ja hyvien käytäntöjen löytäminen. (ks. liite 2.) Yritysvastaajien nimeämät hyödyllisimmät / kiinnostavimmat yhteistyömuodot Työharjoittelu, kesätyöpaikkojen tarjoaminen Yhteiset projektit ja opinnäytetyöt Opettajien tietojen päivittäminen, tiiviimpi yhteistyö Oppilaitosluennot, messutapahtumat Oppilaitosvastaajien nimeämät hyödyllisimmät yritysyhteistyömuodot Työelämään tutustuminen Yhteiset projektit ja opinnäytetyöt Räätälöidyt koulutukset ja kehittämishankkeet Opettajien työelämäjaksot Oppilaitosvastaajien nimeämät hyödyllisimmät oppilaitosyhteistyön muodot Toimintamallien vertailu ja hyvät käytännöt Verkostoituminen Kouluttajavaihdot Yhteiset tilaisuudet, hankkeet, koulutukset, seminaarit Vastaajat saivat myös antaa palautetta kyselystä tai esittää tulevaisuuden näkemyksiä alan työvoimasta ja osaamisen kehittämisestä Helsingin seudun kauppakamarille. Kolme yritysten edustajaa ja yksi oppilaitosten edustaja käytti tätä tilaisuutta hyväkseen. (ks. liite 1 ja 2.) 16

19 Lähteet: Anttila, P Tutkimuksen taito ja tiedon hankinta. Helsinki: Gummerrus. Eskola, J. & Suoranta, J Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. 10. painos. Helsinki :Tammi. Tuomi, J. & Sarajärvi, A Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi. Yin, R. K Case study research: Design and methods. Thousand Oaks, CA: Sage Sähköinen lähde: Anita Saaranen-Kauppinen & Anna Puusniekka KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere : Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. < 17

20 LIITE 1: Yritysten edustajien avoimet vastaukset Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät yrityksenne liiketoimintaa vaikuttavat muutokset vuoteen 2016 mennessä ja minkälainen vaikutus näillä muutoksilla on yrityksenne osaamistarpeisiin? Muutokset palveluissa Sähköinen asiointi - Asiakaspalvelu digitaalisten kanavien kautta tulee kasvamaan merkittävästi: edellyttää nykyistä huomattavasi parempaa sähköisten välineiden osaamista - Pankkiasioiden hoidon siirtyminen yhä enenevässä määrin verkkoon, mikä edellyttää taitoa hoitaa asiakkuutta eri kanavissa sekä kykyä kehittää uusia palveluja verkkoon. Asiakkaan talouden hoidon osaamisen tarpeet - muuttuvat vaativammiksi entistä laajempaa osaamista. - Asiakkaat siirtyvät hoitamaan yhä enenevässä määrin verkkoon pankkiasioitaan, mikä edellyttää asiakkuuden hoidon osaamista eri kanavissa sekä kykyä kehittää palveluja verkkoon. Asiakkaan kokonaistalouden hoidon osaamisen merkitys kasvaa. - Liiketoiminnan siirtyminen nettiin ja samalla asiakaspalvelun tarve puhelimitse 24/7. Tarvitaan palvelukykyistä henkilöstöä, joka on valmis epäsäännöllisiin työaikoihin vuorokauden ympäri. - Sähköinen myynti lisääntyy - Pankkiasiointi vähenee. Nettipankin käyttö lisääntyy. Tuottojen saaminen kovenee. Perittävien osuus kasvaa. - Vaativan osaamisen tarve kasvaa - rutiininomaiset työt vähenevät - Sähköisten palvelujen lisääntyminen. Palvelu kokonaisvaltaisemmaksi - Palvelun muuttuminen kokonaisvaltaisemmaksi - Rutiininomaisten palveluiden kysyntä vähenee ja vaativien neuvontapalveluiden tarve kasvaa. - toimialaliukuma - finanssisektori liukuu yhä enemmän uusille toimialoille ja tarvitsemme yhä enemmän monimuotoista osaamista. - Alan keskittyminen ja toimialan mahdolliset laajenemiset. Moniosaamista vaaditaan entistä enemmän. - Asiakaskäyttäytymisen muutosten ennakointi johtaa väistämättömästi moniosaamisen tarpeen lisääntymiseen. - Asiakaskäyttäytymisen muutosten ennakointi johtaa väistämättömästi moniosaamisen tarpeen lisääntymiseen. Toimintaympäristön muuttuessa on myös organisaation osattava muuttua samassa määrin ja mieluummin proaktiivisesti kuin reaktiivisesti. Finanssialan sääntely ja lainsäädäntö muutokset - Finanssialan sääntelyn lisääntyminen ja sitä kautta osaamisen lisääminen myynti- ja valvontatehtävissä - Sääntelyn lisääntyminen ja muuttuminen. Sisäistettävä uudet säännökset ja niiden vaikutukset liiketoimintamalleihin. Muutettava toimintatapoja vastaavasti. Muutosjohtamisen osaamista. - Sääntelyn ja valvonnan lisääntyminen. - rahoitusalaan sääntelymuutokset ja yleinen taloustilanne - uusi lainsäädäntö - lisää lakisääteisiä tehtäviä, ei suurta merkitys osaamistarpeeseen - Määräykset sijoitustoiminnan osaamisen varmistamiseksi. - Lainsäädännön muutokset. Taloudelliset muutokset - Euroopan rahoitusmarkkinoiden kehitys. Ei suoraa vaikutusta osaamistarpeisiin - Euroopan taloustilanne ja asiakkaiden luottamus omaan talouteen. - EU -tasolla toteutuvat päätökset rahoitustoimintaan. - Finanssialan kilpailu kiristyy ja Euroopan tilanne kiristää kannattavuutta entisestään. - Euroalueen taloustilanne vaikuttaa pankki- ja vakuutusalaan voimakkaasti. - Globaali taloustilanne Muut muutokset - Mahdollinen yhtiökohtainen hinnoittelu 18

21 - Vapaaehtoisen eläkevakuuttamisen verotuen väheneminen. - Eläkeköityminen, hiljaisen tietotaidon siirtyminen, osaavan - korvaavan väen löytäminen, sitouttaminen Onko yrityksessänne tai toimipaikassanne tällä hetkellä ammatteja tai työtehtäviä, joihin teidän on vaikea löytää sopivia työntekijöitä? - Tietyille erityisasiantuntijuutta vaativille alueille, esim. riskienhallinta - Erityisasiantuntemusta vaativat tehtävät, esim. riskien hallinta - tietyt tietojärjestelmiin liittyvät tehtävät - Sijoituspäällikkö - asiakaslähtöiset ratkaisumyyjät - Palveluneuvojat ja esimiehet - Osaavan henkilöstön löytäminen on yleisesti haasteellista. Asiakaspalvelutyö on mainettaan vaativampaa työtä. - Yrityspalveluneuvoja, päivittäispalvelun neuvoja - Yrityksemme tarvitsee erityisosaamista melkeinpä kaikissa tehtävissä, joten kaikkiin tehtäviin on haasteellista löytää sopivaa ammattitaitoa, kokemusta sekä asennetta omaavia henkilöitä. - Ei. - Ei - Ei ole, yhtiömme on edelleen vetovoimainen työnantaja - Ei - Ei ole. - ei ole - Ei ole. - ei. - ei ole - ei - Ei ole - Ei suurempia vaikeuksia. - Ei ole Mitkä ovat mielestänne syyt edellä mainittujen ammattien tai työtehtävien rekrytointiongelmiin? - Kova kysyntä. - Osaavista henkilöistä kilpailevat useat työnantajat. - Kilpailu osaavista työntekijöistä - alan spesifit järjestelmät ja kova kilpailu osaavista tekijöistä - Joidenkin alueiden erityisosaajia on hyvin vähän - vähän ko. alueen osaajia koko maassa - Alueelliset ongelmat: pääkaupunkiseudulla kova kilpailu ammattilaisista ja maaseudulla taas ammattilaisia ei löydy. työtehtävät ovat yhä kompleksisimpia ja vaativat aika laajaa substanssiosaamista ja asiakasosaamista - Finanssiala ei välttämättä ole houkutteleva työpaikkana. - Työ koetaan ehkä liian yksinkertaisena, nuoret kouluttautuneet tahtovat edetä pian urallaan (jopa 1-2 vuoden sisällä ) - Rahoitusala on vielä attraktiivinen - Tätä ongelmaa ei ole - Ei erityistä mainittavaa. - Ei vastausta - Ei ole. - Ei ole. - ei ole - Ei ongelmia. - ei 19

22 Miten parantaisitte koulutuksen ja työelämän vastaavuutta? - Koulutuksen pitäisi olla tiiviimmin yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa. Nuorilla on tänä päivänä liian ruusuinen kuva tehtävistä eikä heillä ole realistista käsitystä siitä, että työt on aloitettava useimmiten rutiinitehtävistä. - Digitaalisen liiketoiminnan osaamista pitäisi vahvistaa ja uusien työelämään tulijoiden pitäisi tuoda ko. osaamista vieläkin vahvemmin yrityksiin - Läheisempi yhteistyö harjoitteluvaiheessa - työssä oppimisen kautta ja syventyvä yhteistyö oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä. - Lisäämällä yhteistyötä ja samansuuntaista viestintää opiskelijoille mm. urakehityksen suhteen - Koulutuksella / oppilaitoksilla on haaste seurata alan kehitystä ja rekrytointitarpeen muutoksia. Oppilaitosten ja työnantajien tiiviimpi yhteistyö ja sitä kautta opettamisen kehittyminen olisi välttämätöntä - Työelämävaatimukset tulisi ottaa entistä paremmin huomioon koulutussisällöissä. yhteistyötä yritysten ja koulutusorganisaatioiden välillä tulisi käytännön tasolla lisätä. - Enemmän työssä harjoittelua. Toisaalta teoriapohja on hyväkin olla taustalla. - Toimistotehtäviin tarvittaisiin 'alempaa' koulutustasoa kuin korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut. - Teoreettisen opetuksen rinnalla tulisi lisätä työssäoppimista käytännön läheisesti enemmässä määrin. Näin valmistuvien henkilöiden valmiudet työelämään olisivat parempia. - Pakolliset työharjoittelut korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopiskelijoilla sekä tietysti ammattikouluissa. Mitä nuorempana pääsee tutustumaan opiskelualan käytännön työhön, sitä realistisempi käsitys siitä ja omasta soveltuvuudesta alalle ja työelämästä yleensä muodostuu. - Pankki- ja vakuutusalan koulutusta ei saada julkisen kautta riittävän kattavasti. - Koulutuksen pitää antaa riittävät perustiedot jota sitten työharjoittelulla täydennetään ammatilliseksi osaamiseksi. Myös olisi hyvä opettaa pitkäjänteisyyttä ja rehellisen työn merkitystä. Johtajaksi ei tulla yhdessä yössä vaan pitkän työkokemuksen tuloksena, kuten muutenkin kaikilla aloilla harjoitus, sitkeys ja oikeanlainen nöyryys tekee mestareista. - Työkokemusta ja työnkiertoa.. - Lisää harjoittelua koulutukseen. Kursseja ja opetusta työelämän pelisäännöistä. - Pankkimaailmaan suunnatut oppilaitosten erilliskurssit helpottaisivat pankkityöhön oppimista. - - alaistaitoja opetukseen - vuorovaikutusta opettajien ja yritysten välillä voisi tiivistää, jotta opetus tukisi ja vastaisi mahdollisimman paljon käytännön tarpeita Miksi mielestänne alueenne ammatillinen koulutustarjonta ei vastaa toimialanne työvoimatarpeisiin? - Jossain määräin esim. tradenomikoulutuksessa painottuu valmistuminen esimiestehtäviin. Tämä johtaa liian suurin odotuksiin opiskelijoiden osalta, koska esimiestyöhön kehittyminen vaatii riittävää kokemusta alan perustehtävistä. - Teoria ja käytäntö liian kaukana toisistaan. - Pelkällä koulutuksella ei tule vielä ammattilaiseksi, työkokemus antaa lopulliset valmiudet tehtäviin. Jo opiskelujen aikana olisi hyvä olla jonkin verran töissä, niin näkökulma asioihin laajenee. - Tarpeet ovat niin pienet, että minun ei kannata tätä arvioida. Minkälaisista yhteistyömuodoista yrityksenne olisi kiinnostunut ja/tai yrityksenne parhaiten hyötyisi toimialanne ammatillisten oppilaitosten kanssa Uudellamaalla? - Yleisestä oppilaitos / työssäoppimisyhteistyöstä. - harjoittelut - Kuuden kuukauden harjoittelujaksot oppilaille - Työharjoittelu, kesätyöpaikat - työharjoittelut - Opinnäytteet - yhteiset projektit, harjoittelupaikat - Opinnäyteyhteistyö - tutkimus - Opettajien tietojen päivitystä toimialasta; oppilaille alan esittely, työharjoittelu. - vuorovaikutuksen lisääminen opettajien kanssa = teorian ja käytännön yhdistäminen nykyistä tiiviimmin 20

23 - aito yhteistyö vastaavien opettajien kanssa - Meillä on jo hyvää kokemusta oppilaitosten messutapahtumiin osallistumisesta. Opiskelijat voisivat tulla ryhminä tutustumaan työpaikkaamme. - Parhaimpien kesä- ja ruuhkahuipputyöntekijöiden löytäminen - Oppilaitosluennot; finanssialan osaamisen lisääminen opetussuunnitelmaan; - Teemme jo yhteistyötä koko finanssialan toimijat ja oppilaitokset. - Yhteisyötä tehdään ammattikorkeakoulujen kanssa. - Olemme rakentamassa oppilaitosyhteistyömallia, joten tähän on aiheesta vaikea kommentoida. - En osaa sanoa. - Voisimme kertoa oppilaitoksissa yrittäjyydestä ja eläkevakuuttamisesta (jotain yhteistyötä on ollutkin). - En osaa heti sanoa, kun tiedossani ei ole mitkä olisivat realistiset mahdollisuudet - Suoraa vastausta en osaa antaa. Organisaatiomme on sen verran pieni ja tulosvaateet tosi kovat, jotta emme voi ottaa kauheasti harjoittelijoita. Ja tosiaankin tarvittaisiin työkokemusta jotta pärjäisi näissä töissä ja että asiakkaat hyväksyisivät uuden työntekijän toimitus organisaatioomme. - En tiedä. - Ei millään tavalla. Jos teille on tullut mieleen kommentteja kyselystä, voitte antaa siitä Helsingin seudun kauppakamarille palautetta tai esittää näkemyksiä tulevaisuuden työvoimasta ja osaamisen kehittämisestä: - Varsinaista finanssialan/pankki- ja vakuutusalan linjaa ei ilm. ole ammattikorkeakouluissa, olisiko ehkä tarpeen?? - Taloudellista ajattelua tulee kehittää jo yläkoulussa ja lukioissa / ammatillisessa koulutuksessa. - Kysely Helsinki -keskeinen. Kehäkolmosen ulkopuolella tilanne nähdään jossain määrin toisin. Jos teille on tullut mieleen kommentteja kyselylomakkeesta, voitte antaa siitä palautetta tähän: - Joissakin kohtaa pitäisi vastauksia pystyä myös kommentoimaan sillä ne eivät ole niin mustavalkoisia - Kommentit olivat pakollisia, vaikka edellisen kyselykohdan perusteella kommenttia ei olisi tarvittu. 21

24 LIITE 2: Oppilaitosten edustajien avoimet vastaukset Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät yritysten liiketoimintaan ja/tai osaamistarpeisiin vaikuttavat muutokset vuoteen 2016 mennessä ja miten koulutuksessa voidaan näihin muutoksiin vastata? Muutokset palveluissa - sähköisen liiketoiminnan lisääntyminen - Yrittäjyyttä olisi saatava lisää Suomeen sillä kansantalous tarvitsee yrityksiä voidakseen tulla toimeen. Osaaminen keskittyy yhä enemmän sähköiseen liiketoimintaan kaikilla sektoreilla. Koulutuksen on elettävä ajassa, joten opettajien on seurattava liiketoiminnan kehityksen mukana ja opetuksessa on huomioitava yhä lisääntyvä sähköinen liiketoiminta. Laskutus, kauppa, kommunikaatio, atk:n käyttö. Pilvi lienee päivän sana tietoliikenteessä. - Tehtävät ovat entistä monipuolisempia, tarvitaan moniosaajia, jotka hallitsevat asiakaspalvelun ja myynnin ja yhä monimutkaisempia tuotekonsepteja. Työ tapahtuu verkostoissa ja työn vaihtelevuus kasvaa. Koulutuksen pitää muuttua työelämän mukana luovuuteen ja kokeiluun kannustavaksi työpainotteiseksi oppimisympäristöksi. - Osaamistarpeet vuoteen 2016 mennessä: * Moniosaaja eli työtehtävien toimenkuvat ja sisällöt muuttuvat => moniosaajan on helpompi siirtyä uusiin ja monipuolisiin työtehtäviin * Vuorovaikutusosaaja eli vuorovaikutus- ja viestintätaidot korostuvat työyhteisössä=> vuorovaikutusosaajan on helpompi jakaa tietoaan, verkostoitua, kehittää, ymmärtää asiakasta, myydä jne. * Teknologiaosaaja eli teknologia muuttuu ja kehittyy => teknologiaosaajan on helpompi ottaa käyttöön uusia välineitä ja ohjelmia omissa työtehtävissä. - Verkkopalvelut korostuvat, suuret megatrendit tulevat paremmin esille myös finanssipalveluissa, palvelujen täytyy muuttua ja tulee tehdä enemmän yhteistyötä asiakkaiden kanssa. Asiakas ja yritys voittavat yhdessä. Tarvitaan - joustavuus työjärjestelyissä, hyvä asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaidot Muutokset taloudessa - EU - kilpailu kovenee ja euro kriisi hankaloittaa tilannetta - Eurokriisistä selviytyminen, julkisen talouden mukautuspaineet, väestön ikääntyminen. Eläköityminen - Eläköityminen. Uusien henkilöiden osaamistarpeet - Toimisto/taloushallintopuolen henkilöstöä siirtyy eläkkeelle - näiden töiden kiinnostavuutta pitäisi parantaa. Muita muutoksia - Teknologian kehitys ja teknologiaosaamisen tarve yhdessä muun substanssiosaamisen kanssa, liiketoimintaosaaminen ja palveluosaaminen. Näitä voitaisiin enenevästi huomioida esim. ammatillisessa koulutuksessa. - Henkilöstöltä vaaditaan yhtä aikaa syväosaamista finanssialan substansista sekä laaja-alainen näkemys alasta sekä hyvät vuorovaikutustaidot. - Hyvin vaikea arvioida, minkälaisia ammatteja/osaamista tarvitaan. Mutta muutosvalmiutta ja yhteistyökykyä tarvitaan kaikessa liiketoiminnassa. - Väestön ikääntyminen ja mamujen lisääntyminen, osaamisen monipuolistuminen vaateena - aitoa/nopeaa palvelua tässä ja nyt. - sosiaalisen median lisääntyminen vuorovaikutuksessa - tehokkaat toimintatavat ja -prosessit joustavuus kansainvälisyys Koulutuksessa annetaan valmiuksia kohdata nämä haasteet. Miten parantaisitte koulutuksen ja työelämän vastaavuutta? - Lisätään työssäoppimista - Lisäämällä työelämän ja koulutuksen verkostoitumista ja yhteistyötä koulutuksen suunnittelussa, 22

25 toteutuksessa ja arvioinnissa. - Opintoihin työelämäläheistä työskentelyä, yhteistyö koulutusta järjestävien tahojen ja työelämätahojen kanssa sekä opinnoissa tehtäviä, joissa opiskelijat saavat mahdollisuuden verkostoitua alansa toimijoiden kanssa. - Lisää työskentelyä työelämän kanssa. - Enemmän vuoropuhelua ja yhteisiä hankkeita. - Vuorovaikutteisella yhteistyöllä - Jatkuvalla vuoropuhelulla - yhteistyöllä - yhteistyöllä työelämän kanssa, lisääntynyt kuitenkin jo hyvin - Yritysten edustajien käyttäminen opetussisältöjen suunnitteluun. Opiskelijat mukaan yrityselämän projekteihin. - työtehtäviin perustuvat oppimisprojektit - Lisäämällä esim. nuorten oppisopimuskoulutusta ja myös opettajien ohjausta työpaikoille. - koulutuksesta tulee yleisosaajia mutta toimiala tietämys puuttuu. esim. lakimiehet. Koulutuspolku myös toimialaan. - Työelämän odotukset ja vaatimukset ovat tosi kovia erityisesti nuorille. Yrityksen ja toimialan spesifit asiat opitaan työelämässä. Työelämässä hankittu osaaminen on saatava osaksi koulussa hankittavaa osaamista - Työelämä ja koulutus kohtaavat jo aika hyvin. Koulutuksessa on varsinkin nuorten kohdalla kiinnitettävä huomiota työelämän pelisääntöihin. Työelämä taas toimii moraalittomasti käyttäen hyväksi ilmaista työvoimaa. Yhteistyötä olisi jotenkin saatava selkeämmäksi. Lienee kuitenkin niin, että raha ratkaisee. Työelämä olisi ehkä motivoituneempi ohjaamaan koulutettavaa jos ohjaaja saa siitä korvausta tehdystä työstä. Malli on kyllä olemassa mutta se vaatii tarkennusta. Oppisopimuskoulutus on aika hyvä malli siitä miten nuori tai aikuinen voi edetä työelämään ja samalla kouluttautua. Pyörää ei tarvitse keksiä enää uudelleen vaan sitä on huollettava ja siihen on mietittävä ehkä uusia ominaisuuksia. Nopeita muutoksia ei saada aikaan mutta jatkuva yhteyden pito työelämään luo tulosta jollakin aikajänteellä. - Tämä kysymys on varmasti ikuinen on ongelma. Tähän on edelleen varmasti yksi keskeinen tekijä - eli yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä syventäminen edelleen. Työssäoppimisjaksot eivät välttämättä yksinään takaa koulutuksen ja työelämän vastaavuutta. - Koulutuksen järjestäjien ja työelämän yhteistyön tulee tapahtua kaikilla tasoilla, ei vain ylimmillä tasoilla. Tuotteet ovat vaikeampia kuin ns. perinteiset palvelutuotteet, joten tuoteosaamisen merkitys korostuu. Vakuutustuotteissa niiden ymmärtäminen ennen ensimmäistä harjoittelua tulisi olla mahdollista. Vakuutuksissa tietyt pelisäännöt ovat kuitenkin samanlaisia. Minkälaisista yritysyhteistyön muodoista oppilaitoksenne parhaiten hyötyy? - Työssäoppimispaikkojen tarjoamisesta, vierailevista luennoitsijoista ja vierailukäynneistä yrityksiin. - työharjoittelu ja yhteinen osaamisen arviointi - Työssä oppiminen - Työssäoppimisjaksoista ja luennoitsijoista - Yritysyhteistyön tulisi tukea opiskelijan osaamisen kehittymistä opiskelun aikana (opiskeluaika voi kestää kolme vuotta). Ensin opiskelijalle yleistä tietoa finanssialalta eli mistä finanssiala koostuu => tutustutaan eri finanssialan yrityksiin opiskelijaryhmänä. Sitten opiskelijalle tarkempaa tietoa/taitoa finanssialalta eli mitä finanssialalla tehdään => tehdään tehtäviä/selvityksiä/jne. yhdessä oppilaitoksen ja finanssialan yritysten kanssa. Lopuksi opiskelijalle syvällisempää osaamista finanssialalta eli mitä minun täytyy osata finanssialan työtehtävässäni =>opiskelija työskentelee finanssialan yrityksessä. - Esimerkiksi sellaisista, jotka antavat opiskelijoille mahdollisuuden päästä työelämään jo opintojensa aikana esim. työssäoppimisen kautta sekä sellaisista, jotka antavat opiskelijoille muuten mahdollisuuden avartaa työelämätietouttaan - opiskelijat pääsevät mukaan aitoihin projekteihin - Opiskelijat tekevät aitoja projekteja yrityksien toimeksiantoina. 23