työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden TELK 50 vuotta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden TELK 50 vuotta"

Transkriptio

1 työeäkeasioiden muutoksenhakuautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden TELK 50 vuotta

2 Sisätö Esipuhe uku Aivan uusi järjestemä Tästä kaikki akoi uku Järjestemän rakentamisen aika TELK 50 vuotta Jukaisija Työeäkeasioiden muutoksenhakuautakunta Käyntiosoite Ratapihantie Hesinki Postiosoite PL Hesinki Puhein Sähköposti Toimitus Kriivari Oy Graafinen suunnitteu Workshop Päviä Oy Kannen kuvat Panu Päviä Vaokuvat Noora Lehtovuori, Heikki Päviä, Panu Päviä, Lehtikuva, 123rf, ETK:n ja TELK:n kuva-arkistot Paino Aksidenssi Oy, Hesinki 4/2013 ISBN (nid.) ISBN (PDF) PDF jukaistu verkossa 5/ uku Sosiaaiturvan huippuvuodet uku Lamatakoista asiakkuusajatteuun uku Kohti sekeämpää järjestemää Uusi aika tuo uudet haasteet Tärkeintä on uottamus Viestintää, ei tiedottamista Lääkäri tuomarina Toimintakertomus

3 4 työeäkeasioiden muutoksenhakuautakunta Besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Tek 50 vuotta 5 Esipuhe Oi Puustinen Karvaakkioikeutta vai oikeusturvaa? Vuosi 2012 on out koko työeäkejärjestemän juhavuosi. Myös TELK:n edetäjän, eäkeautakunnan, perustamisesta on kuunut 50 vuotta. Tuota aikaa muisteen oemme tehneet tämän kertomuksen kuuneista vuosikymmenistä: miten prosessi autakunnassa on kehittynyt ähinnä käytäntöihin perustuneesta menetteystä yksityiskohtaisesti säädeyksi haintoainkäytöksi ja miten yksittäisen muutoksenhakijan asema on samaa vahvistunut ja vahvistuu edeeenkin. Kertomuksesta näkyy myös, miten vatavasti se työ, jonka tekemisee kaikki työeäketurva rakentuu, on muuttunut yhteiskunnan mukana. Lainkäyttäjän tehtäviin ei kuuu miettiä kuoisiakin suhdanteita eikä eäketurvan kustannuksia, vaikka niiden keskeä eämmekin. Niistä huoehtivat toiset tahot. Sen sijaan muutoksenhakijan tuee kaikkina aikoina voida uottaa siihen, että oemme riippumattomia, puoueettomia ja oikeudenmukaisia. Lautakuntajärjestemään on kohdistunut ja kohdistuu jatkossakin eriaisia ukopuoisia paineita ja epäiyjä. Viimeksi sitä ovat kritisoineet juristit: Kritiikkiä on tuut sekä asianajaja- ja akimiesiitoita että tuomioistuimista ja tiedeyhteisön suunnasta. Meitä on moitittu karvaakkioikeudeksi ja kritisoitu erityisesti sitä, että yhteiskunnaisesti ja taoudeisesti merkittävissä kysymyksissä, joita eäkeasiat ovat, tuomiovataa käyttävät sivutoimiset henkiöt. Sen on väitetty heikentävän oikeusturvaa. Toimiva ja tehokas autakunta Vastaamme kritiikkiin siä, että autakuntajärjestemä täyttää tutkitusti kaikki hyvän ratkaisutoimen vaatimukset. Oikeusvavojat ovat todenneet tarkastuksissaan, että annamme oikeudenmukaisia ja hyvin perustetuja päätöksiä. Oemme jopa saaneet kehuja päätöstemme kieiasusta. Työskentein pitkään vakuutusoikeudessa, missä etenkin TELK:n päätösten aatua yeisesti arvostettiin. Prosessimme ovat tehokkaita. Vaitusten käsitteyaika on yhyt, tyypiisesti 5 7 kuukautta, kun se hainto- ja vakuutusoikeuksissa on tyypiisesti vuoden uokkaa. Toimiaueenamme on koko Suomi. Ratkaisumme on tehty aidosti vatakunnaisesti ja muutoksenhakijan kotipaikkakunnasta riippumattomaa ja yhtenäiseä tavaa. Työeäkejärjestemä on rakennettu yhdessä työntekijöiden ja työnantajien kanssa. Järjestöistä tuevat autakunnan jäsenet eivät toimi edustamiensa tahojen etujen ajajina, vaan puoueettomina tuomareina. Heidän mukanaoonsa on isännyt uottamusta sekä järjestöjen että yksittäisten muutoksenhakijoiden suunnaa. Oikeusaitoksen piirissä on koettu ongemaisena tuomareiden nimittäminen varsinaisten tuomioistuinten ukopuoeta ja niin sanottu tuomarinuran avaaminen on out haasteeista. Tässä monien moittima jäsentemme sivutoimisuus kääntyykin vahvuudeksemme, siä se takaa aajan kontaktipinnan työeämään ja siihen iittyvän ainsäädännön kokonaisuuteen. Noin komannes hyätyistä hakijoista vaittaa vakuutusoikeuteen. Sietä tuee harvaksetaan paautuksia, joissa puututaan autakuntakäsitteyssä imenneeseen muoto- tai asiavirheeseen. Paautukset kuuuvat normaain oikeusprosessin uonteeseen. Ne kertovat, että järjestemä toimii.

4 6 työeäkeasioiden muutoksenhakuautakunta Besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Tek 50 vuotta uvua Suomi siirtyi opuisesti sodan jäkeisen jäeenrakentamisen kaudesta modernisoitumisen aikaan ja akoi sitoutua tiiviimmin äntisen Euroopan taousjärjestemiin. Yhteiskuntaa muokkasivat kaupungistuminen, maatamuutto ja siihen iittynyt siirtoaisuus Ruotsiin sekä ay-iikkeen yhteiskunnaisen aseman vahvistuminen. Matkaa pohjoismaiseksi hyvinvointivatioksi oi kuitenkin vieä pitkäti. Pakkataso oi erittäin mataa muihin änsieurooppaaisiin maihin verrattuna ja esimerkiksi työttömyysturva perustui vieä suureta osata työttömyystöihin ja siirtotyömaihin. Vuosikymmenen mittaan teoisuustuotanto kaksinkertaistui ja vuoden 1967 jättidevavaatio vain vauhditti kehitystä. Tasaisesti vaurastuvassa maassa rakennettiin aktiivisesti hyvinvointiyhteiskuntaa ja käynnistettiin monta perustavaa aatua oevaa sosiaaiturvan järjestemää: Työeäkkeen ohea 1960-uvun tuomia uutuuksia oivat sairausvakuutus äitiyspäivärahoineen ja ääkekorvauksineen sekä sosiaaiturvatunnus ja sairausvakuutuskortti. Suomi myös siirtyi viisipäiväiseen työviikkoon. Matti Tapoa 1968 / Lehtikuva 1962 Työntekijäin eäkeaki (TEL), jossa säädökset työeäkkeestä ja vanhuuseäkkeestä. Lyhytaikaisissa työsuhteissa oevien työntekijäin eäkeaki (LEL). Eäkeautakunta perustetaan. Oof Ojaasta ELK:n ensimmäinen puheenjohtaja Sairausvakuutusaki. Eäkeautakunnan ratkaisutoiminta käynnistyy Kunnainen eäkeautakunta perustetaan. KELK:n puheenjohtajana Erkki Canth. Kunnaisten viranhatijain ja työntekijäin eäkeaki KELK:n puheenjohtajana Martti Mäenpää Säädökset perhe-eäkkeestä työeäkeakiin. Vation eäkeaki.

5 8 työeäkeasioiden muutoksenhakuautakunta Besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Tek 50 vuotta 9 Aivan uusi järjestemä Kansaneäkeain uudistuksessa vuonna 1956 henkiökohtaiset eäkesäästötiit muuttuivat verovaroin rahoitetuksi tasaeäkejärjestemäksi, minkä pakansaajajärjestöt kokivat vääryytenä. Sen seurauksena Suomeen aettiin työntekijä- ja työnantajajärjestöjen toimesta hahmotea eriistä työeäkejärjestemää, jossa eäke ei out sidoksissa tiettyyn työpaikkaan, mutta jossa eäkerahoja hainnoivat yksityiset yritykset ja jossa työnantajien oi mahdoista ainata kertyviä työeäkevaroja. Hahmoteman mukaiset työeäkeait hyväksyttiin kesää 1961 ja ne astuivat voimaan seuraavana kesänä. Eäkepäätösten ensimmäiseksi vaitusasteeksi perustettiin Eäketurvakeskuksen yhteyteen eäkeautakunta (ELK), joka piti ensimmäisen järjestäytymiskokouksensa Tehokas ja eduinen Sosiaaiministerin asettama eäkeautakunta piti ensimmäisen järjestäytymiskokouksensa sosiaaiministeriön kirjastohuoneessa Haituskatu 4:ssä. Lautakunta käsittei kokouksessaan tuevan toimintansa käytännöistä järjesteyä ja siihen iittyviä vamisteutoimenpiteitä. Ensimmäiset vaitukset autakunta käsittei saman vuoden eokuussa. Eäkeautakunnassa oi puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä, jotka kaikki toimivat tuomarinvastuua. Näistä ainakin kahden tui oa työnantaja- ja kahden työntekijäjärjestöjen ehdotuksesta nimettyjä. Jäsenistöön kuuui myös ääkäreitä ja vakuutusmatemaatikko. Sosiaaiministeriön asettama eäkeautakunta, joka toimi vaitusasteena yksityisen sektorin eäkeaitosten ja vakuutusoikeuden väissä, piti ensimmäisen järjestäytymiskokouksensa Lautakunta käsittei tuevan toimintansa käytännön järjesteyjä ja siihen iittyviä vamisteutoimenpiteitä. Puheenjohtajana toimi haitusneuvos Oof Ojaa. Lautakuntaa perustettaessa pyrittiin hainnon ohuuteen ja tehokkuuteen, sekä suhteeisen pieniin kustannuksiin. Lautakunnan jäsenten sivutoimisuus oi tietoinen vainta, josta nähtiin oevan hyötyä erityisesti ääkärijäsenten pakkaamisessa, siä siten oi mahdoista rekrytoida useampien aojen asiantuntijoita. Aivan ensimmäiset istunnot istuttiin vuonna 1963 täysistuntokokoonpanossa, vaikka jo ensimmäiset nimitykset tehtiin kahta toimivaa jaostoa varten. Yhteen jaostoon kuuuivat puheenjohtajan isäksi ääkärijäsen, vakuutusmatematiikkaa tunteva jäsen ja työeämän osapuoten asiantuntemusta edustavat jäsenet sekä työntekijä- että työnantajapuoeta. Lähde: Outi Antian eäkeautakuntaa koskeva osuus ETK:n juhakirjassa Virastosta tietotaoksi, Hesinki Kohti tuosidonnaista sosiaaiturvaa 1960-uvua synnytetyt työttömyysturvauudistus (1960), työeäkejärjestemä (1961) ja sairausvakuutus äitiysomarahoineen (1963) aajensivat huomattavasti sosiaaiturvaa ja synnyttivät maahan modernin sosiaaivakuutusjärjestemän. Niiden myötä työmarkkinajärjestöjen merkitys sosiaaiturvan kehittämisessä kasvoi ja ansiosidonnaisen sosiaaiturvan kehittäminen nousi yhteiskunnassa etusijae. Kehityksen taustaa oi taouspoitiikka, jossa aettiin korostaa teoistumisen ja taoudeisen kasvun merkitystä. Se merkitsi myös sosiaaiturvan aajentamista, siä sosiaaisten tuonsiirtojen ymmärrettiin isäävän kuutuskysyntää ja siten myös kasvua. Uudistukset toivat aajat väestöryhmät sosiaai Asiakaspaveu oi tärkeä osa työtä heti järjestemän akuajoista ähtien. Kuvassa asiakaspaveutianteessa TELK:n vamisteija Pirkko Heikkiä. turvan piiriin ja nopeuttivat Suomen muuttumista teoisuusja paveuyhteiskunnaksi. Työeäkeait uotiin 1961 työmarkkinajärjestöjen painostuksesta työmarkkinaratkaisuna kansanedustaja Veikko Kokkoan akiaoitteen työntekijäin eäkeaiksi ja eräiksi siihen iittyviksi aeiksi pohjata. Verrattuna kansaneäkkeen takaamaan vähimmäisturvaan, työeäkkeen tavoitteena oi taata työeämässä mukana oeie saavutettu kuutustaso. Osittaiseen rahastointiin perustunut rahoitus turvasi eäkkeet, mutta tuki automaattisen takaisinainauksen kautta myös teoistamista ja yritysten investointeja. Lähde: Heikki Nieminen ja Kari Saminen: Suomaainen sosiaaiturva, Hesinki Saapuneet ja käsiteyt vaitukset uvun ama, kansainen hätätia Yrittäjien (YEL) ja maataousyrittäjien eäkeait (MyEL) 1970 Yksiöinen varhaiseäke uvun taouden vahvat vuodet IT-kupa kiihdyt tää taouskasvua 1990-uvun ama ELK, KELK ja VELK yhdistyvät TELK:ksi 2007 Suuret ikäuokat siirtymässä sujuvasti eäkkeee, odotettua piikkiä ei tuekaan Lainsäädännön muutokset ja yhteiskunnan tapahtumat heijastuvat suoraan vaitusautakunnan työhön. Uudet ja vaikeasti tukittavat ait isäävät käsitetävien vaitusten määrää. Nousukausien aikana saapuvien vaitusten määrä putoaa, ja ama-aikoina se nousee, kun ihmiset pyrkivät eäkkeee työttömyysturvan aikanaan oppuessa. Kehitystä ei voi aina ennustaa: esimerkiksi suuret ikäuokat siirtyivät, päin vastoin kuin odotettiin, kivuttomasti ja iman vaitusruuhkaa suoraan vanhuuseäkkeee. Saapuneet Ratkaistut

6 10 työeäkeasioiden muutoksenhakuautakunta Besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Tek 50 vuotta 11 Tästä kaikki akoi Komikymppinen akimies Pentti Airas pestattiin eäkeautakunnan ensimmäiseksi esitteijäksi. Pentti Airas oi 1960-uvun aussa ehtinyt työskenneä muun muassa vakuutusoikeudessa, jossa hän esittei kansaneäkkeisiin iittyneitä juttuja. Sen takia 30-vuotias Airas pakattiin vastaperustetun Eäketurvakeskuksen akimieheksi syksyä Koska työeäkeait astuivat voimaan vasta seuraavana kesänä, työpaikaa oi auksi hijaista. Meitä istui kuusi henkeä pienessä toimistossa Hotei Tornia vastapäätä. Ensimmäisinä viikkoina ei tapahtunut mitään, puhein ei soinut eikä postiuukku koahtanut. Se tuntui suorastaan peottavata, kunnes oppuvuodesta asiat akoivat oputa hijaeen ähteä iikkeee, Airas muisteee. Jossakin vaiheessa joku sitten keksi, että vakuutuspäätöksistä pitää voida vaittaa. Sitä tarkoitusta varten perustettiin ensimmäiseksi vaituseimeksi eäkeautakunta, jonka ensimmäiseksi esitteijäksi minut pakattiin. Tehtävä ankesi minue työhistoriani takia uonnostaan. Laki ja miten se uetaan Ensimmäinen oma huoneisto saatiin Yrjönkadun ja Lönnrotinkadun kumasta. Kokoonpanoon kuuui työnantajien ja SAK:n esityksestä nimitettyjen jäsenten isäksi ääkärijäseniä, puheenjohtaja ja esitteijä. Airas esittei ensin yksinään kaikki jutut, kunnes taoon pakattiin isää vamisteijoita ja esitteijöitä. Lautakunta aoitti toimintansa vauhdikkaasti kesää 1962, siä sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi saatiin tarmokas Oof Ojaa, joka ehti toimia sosiaaiministerinäkin Ojaa oi oistava ja innostunut puheenjohtaja. Hän piti tehtäväänsä niin tärkeänä, että osaistui vieä ministerinäkin oessaan autakunnan kokouksiin, vaikka aikatauuissa oikin toki sovitteemista. Ojaa hahmottei monta seaista käytäntöä, joiden mukaan autakunnassa toimittiin vuosikymmeniä. Esimerkiksi hänen vaatimuksestaan kaikkien piti austa akaen pystyä askemaan hakijan eäke pennin tarkkuudea oikein. Ensimmäinen päätös annettiin jo oppukesästä 1962, ja vuonna 1964 annettiin jo 524 päätöstä, joista 128:ssa eäkeaitoksen päätös muuttui. Lautakunta työskentei tuooin kahtena viisijäsenisenä jaostona. Päätösten tyypiinen käsitteyaika oi ensimmäisinä vuosina kaksi kuukautta, vuosikymmenen opussa kome kuukautta. Ojaan toimesta autakunta otti myös käyttöön imisevissä tapauksissa paautuspäätökset, jotka ähetettiin saman tien takaisin yhtiöön. Ne oivat varsinkin akuvuosina hyvä keino nopeuttaa prosessia, siä kokemus ja osaaminen kentää oi vieä ohutta. Myöhemmin, kun kentää toimivia ääkäreitä kurssitettiin ja osaaminen isääntyi, imisevät jutut jäivät vähemmäe ja vaitukset akoivat muuttua entistä mutkikkaammiksi. Meidän oi pitkään taistetava uskottavuutemme puoesta, siä meitä pidettiin yhtiöissä jonkinaisena vättämättömänä pahana, joka meni muutteemaan heidän päätöksiään. Samaa oi juridisesti hankaaa, että Eäketurvakeskus maksoi pakkamme, vaikka käytännössä toki toimimme visusti heistä eriään, Airas muisteee. Ymmärsimme puoustavamme vakuutettujen oikeusturvaa, joten pidimme päämme ja tukitsimme rajatapaukset vakuutetun eduksi. Pari isoakin riitaa saimme aikaiseksi, ja ristiriitatianteet johtivat aika ajoin toimintamme kyseenaaistamiseen. Päätöksiä ei perustetu Jo 1960-uvua autakunnassa pohdittiin enimmäkseen, oiko etuuksien hakija oikeutettu terveydentiansa perusteea eäkkeeseen vai ei. Pentti Airas kertoo, että työmarkkinaosapuoten edustajien työeämän tuntemuksesta oi autakunnae suurta apua, siä akitekstiä soveettiin usein ensimmäisiä kertoja käytännön tapauksiin. Pyrimme pekistämään päätökset seaiseen muotoon, että niitä pystyisi ymmärtämään myös iman juristin kouutusta. Päätöksiä ei kuitenkaan perustetu tarpeeksi, vaikka yritystä toki oi. Yksi syy oi, että autakunnan ääkärijäsenet vierastivat ajatusta. Heidän mieestään kirjaiset päätökset aiheuttivat isätyötä, nostivat työn vaikeusastetta ja muuttivat sitä teoreettisemmaksi. Uskoisin, että he myös hausivat vättää ajautumista vastakkainasetteuun vakuutettujen käyttämien arvostettujen asiantuntijaääkärien kanssa, Airas kuvaa työhön kohdistuneita paineita. Emme tehneet vaituksista tiastoja, mutta päätöksemme muuttuivat aika harvoin vakuutusoikeudessa. Ehkä se johtui siitä, että me muutimme usein yhtiöiden päätöksiä hakijoiden eduksi. Meidän oi pitkään taistetava uskottavuutemme puoesta. Meitä pidettiin yhtiöissä jonkinaisena vättämättömänä pahana, joka meni muutteemaan heidän päätöksiään, muisteee Pentti Airas toiminnan akutaivata.

7 12 työeäkeasioiden muutoksenhakuautakunta Besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Tek 50 vuotta uvua yhteiskunta jatkoi modernisoitumistaan ja väestön kuutusmahdoisuudet paranivat eintason ähtiessä Jarmo Hietaranta 1973 / Lehtikuva nousuun. Öjykriisin aiheuttamat amat hidastivat kuitenkin kasvua vuosikymmenen puoessa väissä ja nostivat työttömyysuvut ennennäkemättömän suuriksi. Toipumista kuitenkin hepotti biateraaikauppa Neuvostoiiton kanssa, mikä isäsi idänvientiä öjyn hinnannousun tahdissa. Suomi tasapainoii idän ja ännen väissä ja onnistui ujittamaan siteitään änteen: Vuoden 1973 EEC-vapaakauppasopimus ja vastaava SEV-sopimus avasivat markkinoita moempiin imansuuntiin, mutta isäsivät kansainväistä kipaiua myös kotimaassa. Vuoden 1975 ETYK-sopimus oi tunnustus Suomen riippumattomuudee ja poiittista eämää suvereenisti johtaneen Urho Kekkosen uran huipennus. Suomaainen teoisuuden sekäranka oi vieä perinteinen savupiipputeoisuus, jossa akkoherkkyys akoi isääntyä pitkän rauhaisen jakson jäkeen. Samaan aikaan pystytettiin toisaata monia nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan peruspiareita: peruskouu, työttömyyspäiväraha ja -kassat, terveyskeskukset, opintotuki ja päivähoito. Myös tuoerot pienenivät tiukan tuoja tasaavan poitiikan johdosta Yrittäjien ja maataousyrittäjien eäkeait Työttömyyseäke. TEL:n odotusaika yheni yhteen kuukauteen KELK:n puheenjohtajana Erkki Mäkeä Ensimmäinen uopumiseäkeaki ELK:n puheenjohtajana Heimer Sundberg Vaitusten määrä jyrkkään nousuun vuoteen 1978 saakka, jooin saapui ähes 7000 vaitusta.

8 14 työeäkeasioiden muutoksenhakuautakunta Besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Tek 50 vuotta 15 Järjestemän rakentamisen aika 1970-uvun tuopoiittiset kokonaisratkaisut sisäsivät eriaisia sosiaaipoiittisia paketteja, joia muun muassa yhennettiin työaikaa ja kehitettiin työeäkejärjestemää. Eäke-etuudet täydentyivät vuosikymmenen aikana niin, että ne oputa turvasivat pohjoismaisen kattavasti vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheen huotajan menettämisen riskit. Työeäketurvan tavoitetaso nousi 60 prosenttiin pakasta, mikä siirsi eäkkeiden painopisteen kansaneäkkeestä työeäkkeisiin. Eäkeautakuntaan saapuneiden vaitusten määrä akoi 1970-uvun aussa kasvaa jyrkästi. Lähinnä yrittäjiä ja maataousyrittäjiä koskeneiden uusien eäkeakien takia vaitusten määrä nousi kymmenessä vuodessa 1859 vaituksesta 6172 vaitukseen. MYEL oi osa maataoustuoa Maataousyrittäjien askennainen pakka maataoustuo saatiin aikaan tavoitehinnoia, joiden nostaminen samassa suhteessa pakkojen kanssa oisi heikentänyt iikaa pakansaajien ostovoimaa. Kompensaatioksi tästä vijeijöie kehitettiin muun muassa oma eäkejärjestemä, jonka kustannuksista vatio maksoi ja maksaa edeeenkin osan. Ensimmäiset sukupovet, jotka pääsivät 1970-uvun akuvuosina nauttimaan uudesta järjestemästä, oivat sodan käyneitä ja asutustioia puurtaneita veteraaneja, jotka eivät vättämättä oeet innostuneet sosiaaiturvansa parantamisesta. Monet pyrkivät maksamaan mahdoisimman pieniä eäkemaksuja, ja oivat sitten seuraavaa vuosikymmeneä eäkkeitä hakiessaan yättyneitä eäkkeensä pienuudesta. Erityisesti emäntien pienet eäkkeet tuottivat pajon vaituksia autakuntaan, kunnes 1990-uvun aussa askentatapa muuttui emäntien kannata tasa-arvoisemmaksi ja heidän asemansa parani. Ongemia tui myös siinä, että uopumissitoumuksia antaneet vijeijät tai sukupovenvaihdoksea tian saanut seuraava sukupovi saattoivat asiaa kunnoa ymmärtämättä myydä tai vuokrata myöhemmin jonkin pastan, vaikka oivat sopineet, että tia säiyy omassa omistuksessa. Martti Hame / Lehtikuva Virheiden metsästäjät Vamisteijat Pirkko Heikkiä ja Riitta Puhakainen aoittivat kummatkin eäkeautakunnassa vuonna Asiakirjat aadittiin tuooin vieä mekaanisia Aderkirjoituskoneia. Jos tui yöntivirhe, otettiin uusi paperi ja aoitettiin sivun austa uudestaan, siä osa esitteijöistä ei sietänyt korjausakkaa eikä edes vaokopioita akaa korjatuista dokumenteista. Se opetti huoeiseksi, Heikkiä muisteee. Vamisteijan työn sisätö on säiynyt pitkäti samana vuosikymmenien mittaan: hän järjestää, sitoo ja numeroi asiakirjat ja aatii kokonaisuudesta muistion, johon hän poimii keskeiset juttuun vaikuttavat asiat. Lisäksi hän aatii esitteijää varten konseptiversion päätösdokumentin akuosasta. Vamisteijoita oi johonkin aikaan tyypiisesti kaksi yhtä esitteijää kohti ja työ tehtiin esitteijä-vamisteijat -tiimissä. Vamiit päätökset vietiin siihen aikaan nipuissa konekirjoittamoon, nykyisin esitteijä viimeisteee opuisen tekstin Minimaismi perusteuissa jatkui 1970-uvua työkyvyttömyysasiassa annettu päätös oi puoen sivun mittainen paperi, jonka sisätö oi fraasimainen ja kaikie saajie samankatainen. Vamiiseen pohjaan muutettiin ähinnä vain nimi, sekä kirjattiin ratkaisu ja pykää, johon päätös perustuu. Tyypiinen kieteisen päätöksen muotoiu oi ei oe syytä muuttaa vaituksenaaista päätöstä, TEL 4 3 mom.. Tekstistä puuttuivat väiotsikot eikä vaituksen sisätöä out avattu mitenkään. Tavaiset sähkökirjoituskoneet oivat kova sana tekstin käsitteyssä syyskuussa Konekirjoittamosta tui mikrotietokoneiden myötä tietohainto-osasto vasta seitsemisentoista vuotta myöhemmin. itse tietokoneeaan. Tuohon aikaan myös oikouimme tekstit. Pyysimme toimistosta apuhenkiön, jonka kanssa kävimme tekstin äpi niin, että toinen uki sitä ääneen ja toinen merkitsi korjaukset paperiin, Puhakainen kuvaa. Vamisteija tarkisti eäkkeen määrän käsin nauhaaskimea myös sioin, kun vaittaja vaati osaeäkkeen muuttamista täydeksi työkyvyttömyyseäkkeeksi. Nykyisin eäkkeen määrä tarkistetaan vain, jos vaitus koskee eäkkeen määrää. Laskunauhaan kirjattiin sevennykseksi askun vaiheet, muun muassa indeksikorotukset ja karttumat, Heikkiä kertoo. Tuohon aikaan tarkistettiin askemaa myös maataousyrittäjien työtuot hehtaarieen ja päiväeen. Tietokoneiden tuo on hepottanut askentaa, siä nykyisin uvut syötetään tauukkoaskentaohjemaan, joka tekee tarvittavan askeman. Nauhaaskinta käytetään edeeenkin askennan väivaiheita ja eäkkeen eri osia askettaessa.

9 16 työeäkeasioiden muutoksenhakuautakunta Besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Tek 50 vuotta uvua Suomessa eettiin voimakasta nousukautta. Kekkosen aika päättyi ja maassa siirryttiin kohti paramentaarisempaa käytäntöä. Neuvostoiiton vaikutus akoi samaa asteittain pienentyä, vaikka idänkauppa jatkui vahvana. Suomesta tui vuonna 1986 EFTA:n täysjäsen ja 1989 Euroopan Neuvoston jäsen. Ukomaisten uottojen vapauttamista 1986 seurannut havan ukomaisen ainapääoman vyöry synnytti kasinotaoudeksi kutsutun kiinteistö- ja pörssikupan. Yikuumenemista seurannut taoudeinen romahdus ajoittui kuitenkin vasta seuraavan vuosikymmenen akuun. Taouskasvu mahdoisti sosiaaiturvaetuuksien kehittämisen entistä kattavammaksi. Vuosikymmenen mittaan uudistettiin muun muassa kansaneäkejärjestemää, sairausvakuutusakia, sosiaaietuuksien verotusta, työttömyysturvaa sekä kehitettiin perhepoitiikkaa, vammaispaveuja ja toimeentuotukea. Uudistukset isäsivät eäkemenoja ja askivat eäkkeee siirtymisiän ae eurooppaaisen keskitason, mikä nostatti huota eäkemenojen kansantaoudeisesta rasituksesta Vaitusten määrä aski ae KELK:n puheenjohtajana Lars Oov Johansson Yksiöiset varhaiseäkkeet ja varhennetut vanhuuseäkkeet Osa-aikaeäke. ELK muutti omiin tioihin vuonna KELK:n puheenjohtajana Pekka Tuomisto Vesa Oja 1981 / Lehtikuva Työsuhteessa oevien taiteiijoiden ja toimittajien eäke.

10 18 työeäkeasioiden muutoksenhakuautakunta Besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Tek 50 vuotta 19 Sosiaaiturvan huippuvuodet Eäkejärjestemä täydentyi 1980-uvua yksiöiseä varhaiseäkkeeä, varhennetua vanhuuseäkkeeä ja osa-aikaeäkkeeä, joia tuotiin joustoa eäkkeee siirtymiseen. Samoin monien erityisryhmien eäkeasiat saatettiin järjestykseen: työeäkkeen piiriin tuivat freeancer-työtä tekevät näytteijät, muusikot, tukit, oppaat sekä taksikuskit ja muut keikkatyöntekijät. Vuosikymmenen aikana eäkejärjestemän kautta toteutettiin muutenkin eriaisia osaratkaisuja esimerkiksi työttömyyseäke joita yhteiskunnainen kehitys kuoinkin vaati. Uusiin akeihin iittyi pajon takautuvia kysymyksiä, jotka päätyivät aikanaan myös eäkeautakunnan käsitetäviksi. Myös maataousyrittäjien uopumiseäkeasiat työistivät autakuntaa. Hyvinkin pienie ryhmie räätäöitiin akeja maataouden rakennemuutoksen vaatimuksesta. Esimerkiksi kasvihuoneyrittäjie ja omenavijeijöie aadittiin eriinen aki tuotannosta uopumisesta. Järjestemän suuren kasvun vuodet oivat joka tapauksessa ohi, mikä näkyi myös autakuntaan saapuneiden vaitusten määrän pysymisestä samoissa ukemissa: 5341 vuonna 1980 ja 5274 vuonna Jarmo Matiainen / Lehtikuva Iso työmaa oi viihdetaiteiijoiden työsuhdeasioissa: Esimerkiksi keikka- ja studiomuusikoa saattoi oa yhdessä hakemuksessa istattuna satoja sivuja eriaisia säännöisiä ja epäsäännöisiä esiintymisiä, jooin yhden täaisen jättihakemuksen vamisteemiseen saattoi kuua jopa viikko. Viihdetaiteiijoiden pääsy vuonna 1986 uuden TaEL:n piiriin hepotti tiannetta oennaisesti. Kohti parempia prosesseja Kyä me autakunnassa tiedostimme yksiöityjen ääketieteeisten perusteiden puuttumisen juridiseksi ongemaksi, mutta yhteiskunta ei painostanut meitä siihen suuntaan ennen kuin vasta 1990-uvua, Pirjo Åkesson muisteee. TELK:n pitkäaikainen kansiapääikkö Pirjo Åkesson toimi autakunnan esitteijänä vuodesta 1974 ja kansiapääikkönä vuodesta 1981 vuoteen Ensimmäinen vuosikymmen kansiapääikkönä oi haastava jo pekästään siksi, että autakunnan työjärjestys oi vuodeta 1963 ja vanhentunut. Se ei esimerkiksi määriteyt kansiapääikön, kansiatoimikunnan eikä puheenjohtajakokouksen vatuuksia, vaikka nämä eimet vastasivat käytännön toiminnasta ja hainnosta, Åkesson muisteee. Pakkausasiat ja pienetkin haintoasiat piti käsiteä täysistunnossa, jota oi vaikea saada päätösvataiseksi. Käytännössä asiat vamistetiin kansiatoimikunnassa, jossa oi eri osapuoten edustus, ja hyväksyttiin täysistunnossa yeensä äpihuutojuttuna. Työjärjestys päivitettiin oputa ajan tasae vasta 1990-uvua. Yhteistyötä muiden vaitusautakuntien kanssa ei out, vaikka kukin teki tahoaan hyvin samankataista työtä. Lautakunnia ei myöskään out voimassa oevaa prosessiainsäädäntöä. Vasta vuoden 1996 haintoainkäyttöaki määrittei niiden toimivaan ja ratkaisi sen ikuisuuskysymyksen, oivatko vaitusautakunnat haintoa vai osa oikeusaitosta jäkimmäisen hyväksi. Geneeriset päätökset Lääketieteeisten päätösten perusteut oivat vieä 1980-uvua akitekstistä poimittuja fraaseja. Syynä oi ääkärien vastustus ja se, että kukaan ei sitä edeyttänyt. Lääkärit perusteivat resurssipuaa kietäytymisensä henkiökohtaisten perusteiden kirjaamisesta. Mutta samanainen kanta vaitsi kautta koko hainnon. Yeisuonteisten auseiden katsottiin riittävän, Pirjo Åkesson muisteee. Kyä me autakunnassa tiedostimme yksiöityjen ääketieteeisten perusteiden puuttumisen juridiseksi ongemaksi, mutta yhteiskunta ei painostanut meitä siihen suuntaan ennen kuin vasta 1990-uvua, jooin eduskunnan oikeusasiamies sitä vaati.

11 20 työeäkeasioiden muutoksenhakuautakunta Besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Tek 50 vuotta 21 Tietotekniikka tui taoon Ensimmäisten 25 vuoden ajan eäkeautakunnan päätösasiakirjat oi tuotettu käsipeiä: ensin mekaanisia Adereia ja sitten sähkökoneia. PC-tietokoneet saatiin käyttöön varsin myöhään, vuonna 1987, jooin hankittiin oma sisäverkko ja vamisteijoie ja esitteijöie omat tietokoneet. Ohjemistoksi vaittiin tuohon aikaan johtava tekstinkäsitteyohjema WordPerfect. Tietotekniikasta kiinnostunut vamisteija Kyösti Kataja akoi räätäöidä ohjemaan automaattisia toiminnaisuuksia. Vamisteijoiden ei tarvinnut enää paukutea virheetöntä tekstiä, siä tekstinkäsitteyohjema sai myöhemmän korjaiun. Makrot hakivat käsitteydokumenttiin automaattisesti tietoa eri järjestemistä, mikä tuotti vatavan tehonisäyksen verrattuna aikaisempaan paperisten dokumenttien käsin kopioitiin. Rutiiniasioiden automatisointi muutti työtä mieekkäämmäksi ja vähensi virheitä. Tietotekniikan tuoma tuottavuus auttoi osataan autakuntaa seviämään 1990-uvun amavuosien jutturuuhkasta iman merkittävää isähenkiökuntaa. Tietotekniikasta kiinnostunut Kyösti Kataja akoi räätäöidä makroja, jotka toivat tekstinkäsitteyohjemaksi vaittuun WordPerfectiin automaattisia toiminnaisuuksia. Vuonna 1987 eäkeautakunta sai käyttöönsä PC-tietokoneet, jotka korvasivat sihen siihen asti käytetyt sähkökirjoituskoneet. Samaa saatiin käyttöön oma sisäverkko. Kataja vastasi omien ohjemien tuesta ja aitteista vastasi vieä pitkään ETK. Vuonna 1996 hän sai avukseen esitteijä Kimmo Kangasjärven, joka oi juuri tuut taoon. Kaksi vuotta myöhemmin autakunnassa siirryttiin käyttämään Microsoftin Office-pakettia. Samoihin aikoihin dokumenttipohjia uudistettiin muutenkin perusteeisesti. Makrojen kirjoittaminen uusiksi uudea kieeä tiattiin Soveto Oy:tä, mutta niiden päivittämistä jatkoivat Kataja ja Kangasjärvi tehden niihin jatkuvasti pieniä parannuksia. Lautakunnan asiakirjojen automaattiset toiminnot ovat siis edeeenkin Katajan 1987 hahmotteemien makrojen periisiä. Vuosituhannen vaihteessa eäkeautakunnassa siirryttiin askennassa tauukkoaskimen käyttöön ja dokumenttipohjiin, joihin oi sijoitettu kaavoina puhtaita indeksikorotuksia ja muita hepompia perusasioita. Vaikeammat asiat asketaan edeeenkin käsin nauhaaskimea. Yksiöinen varhaiseäke keskusteutti Eäke- ja työura-asioiden pääikkö Kaija Kainen toimi SAK:n esityksestä nimitettynä työeämän asiantuntijana sioisessa eäkeautakunnassa vuosina Noina vuosina autakuntaa puhutti erityisesti yksiöisen varhaiseäkkeen perusteiden käytännön tukinta. Laki syntyi kompromissina eäkeikäkysymyksessä, jossa yksityisaojen raskasta työtä tehneet teoisuustyöntekijät hausivat mataamman eäkeiän kuin oi monia jukisaoia. Ratkaisuksi uotiin yksiöinen varhaiseäke, joka oi eräänainen työkyvyttömyyseäkkeen ievempi muoto. Sen sai, jos takana oi pitkä ja raskas työhistoria ja jos työkyky oi aentunut. Vuonna 1986 voimaan tuut ja myöhemmin pajon moitittu aki oi mieestäni fiksu sosiaaipoiittinen työkau. Se päästi eäkkeee monia 1920-uvua syntyneitä sodissa ja jäeenrakennusvuosien työmaia nuoruutensa viettäneitä ihmisiä, Kainen kuvaa. Näitä tapauksia näkyi autakunnassa, jossa sitten väännettiin kättä siitä, kuinka pitkä oi ain tarkoittama pitkä työura ja miaista työkyvyn aenemaa eäkkeee pääsyyn vaadittiin. Viisinkertainen hakijamäärä EK:n asiantuntija Johan Åströmin mieestä yksiöinen varhaiseäke toi autakunnae ison haasteen, siä ratkaisun määritteyssä oi niin monta yhtäaikaista tekijää ja koska eäkkeee pääsyn ikäraja oi niin ahainen. Tapauksia käsitetiin pajon autakunnassa ja Åström arvioi, että inja niiden suhteen kiristyi ajan mittaan. Yksiöinen varhaiseäke oi, toisin kuin työeäkeratkaisut yeensä, ikärajan osata puhtaasti eduskunnassa tehty poiittinen päätös. Haituksen esityksen perusteuissa arvioitiin, että sen saajia oisi noin henkeä. Me askeskeimme työnantajaeirissä, että määrä saattaisi tuohon verrattuna oa kominkertainen. Loputa saajia oi enimmiään yi

12 22 työeäkeasioiden muutoksenhakuautakunta Besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Tek 50 vuotta uvua Suomessa koettiin Neuvostoiiton romahduksen ja tehtyjen taouspoiittisten virheiden takia yksi Heikki Saukkomaa 1995 / Lehtikuva maan historian pahimmista taouskriiseistä. Toipuminen vuosikymmenen oppupuoiskoa oi kuitenkin nopeaa vauutan voimakkaan devavoitumisen ja Nokia-vetoisen teknoogiateoisuuden ansiosta. Laman ja pankkikriisin aiheuttamat suurtyöttömyys, konkurssit ja vekaongemat vaikuttivat kuitenkin vieä pitkään satojen tuhansien ihmisten eämään. Suomi iittyi Euroopan yhteisön jäseneksi 1995 ja integroitui entistäkin tiiviimmin eurooppaaisiin taousjärjestemiin. Liittyminen yhteisvauutta euroon vuonna 1999 eikkasi vauuttariskejä, mutta poisti mahdoisuudet itsenäisen rahapoitiikan harjoittamiseen. Sosiaaiturvan rahoitus oi kasvanut ähes keskeytyksettä 1950-uvun austa ähtien, keskimäärin kahdeksan prosenttia vuodessa. Laman seurauksena jukisia menoja oi kuitenkin karsittava, ja eikkaukset kohdistuivat myös sosiaaiturvaan. Keskeiset edut ja paveut onnistuttiin kuitenkin säiyttämään. Vaikka taous akoi toipua, sosiaaimenot henkeä kohti pysyivät kymmenen vuoden ajan ennaaan ja akoivat kasvaa uudeeen vasta 2000-uvun aussa Euroopan ihmisoikeussopimus voimaan Suomessa Vation eäkeautakunta perustetaan. VELK:n puheenjohtajana Rauno Tienhaara Timo Havu ensimmäisenä päätoimisena puheenjohtajana Laman seurauksena vaituksien määrä kasvoi saavuttaen huippunsa vuonna 1994, noin saapuneeseen vaitukseen. ELK muutti takaisin Eäketurvakeskuksen taoon Haintoainkäyttöaki tui voimaan. Sovetaminen autakuntiin 1999 ukien. Suuiset käsitteyt ja oikeudenkäyntikuujen korvaaminen mahdoiseksi.

13 24 työeäkeasioiden muutoksenhakuautakunta Besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Tek 50 vuotta 25 Lamatakoista asiakkuusajatteuun Eäkeautakuntaan saapui aman seurauksena vuosina ennätysmäärä vaituksia, noin 7000 vaitusta vuodessa. Niistä sevittiin iman merkittävää isähenkiökuntaa kehittämää vamisteijan työtä esitteijää tukevampaan suuntaan, parantamaa muutenkin työn kukua ja isäämää joustavuutta ja mahdoistamaa etätyö. Samaan suuntaan vaikutti myös uusi tietotekniikka, joka vähensi rutiinityötä. Vuosikymmenen opussa vaitusten määrä oi pienentynyt nejään tuhanteen ei 1970-uvun puoiväin tasoe. Lama eikkasi kuitenkin myös autakunnan rahoitusta, minkä vuoksi se joutui muuttamaan omista tioistaan takaisin ETK:n taoon, jossa se toimi vuoteen 2002 asti. Euroopan ihmisoikeussopimuksen voimaantuo vuonna 1990 muutti vuosikymmenen oppupuoee mennessä merkittävästi autakunnan toimintaa ja paransi muutoksenhakijoiden tiedonsaantia ja oikeusturvaa. Samoin haintoainkäyttöain myötä prosessikysymyksiin kiinnitettiin aikaisempaa suurempaa huomiota. Vakuutusoikeuden, autakuntien ja Vakuutuskuntoutus VKK ry:n opintomatka Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen syksyä Edessä keskeä TELK:n sioinen puheenjohtaja Outi Antia. Uudet tuuet puhatavat Vieä 1990-uvun puoiväissä päätöksen tyypiinen pituus oi 3/4 sivua. Noihin aikoihin aettiin aatia yksityiskohtaisempia päätöksiä, joita kokeneimmat esitteijät piotoivat itsenäisesti. Puheenjohtaja ja kansiapääikkö uonnoisesti vieä tarkastivat päätökset, mikä takasi perusteujen yhteismitaisuuden. Esitteijät joutuivat puristamaan uudentyyppisiä päätöksiä, ja erityisesti ääketieteeisten päätösten kirjaaminen tuntui hankaata. Perusteuosat kehittyivät kuitenkin hijaeen informatiivisemmiksi, kun ääkärit oivat antaneet esitteijöie kouutusta ja järjestäneet teemapäiviä, jooin käytiin äpi tyypiisimpiä tapauksia, Kimmo Kangasjärvi muisteee. Esitteijän etukäteen aatimaa esitteytekstiä ei voinut käyttää vieä 1990-uvun opussakaan, siä ne oivat aina oeet yksityiskohtaisia, suorasukaisia ja kieeisesti viimeisteemättömiä. Samoin autakunnassa käyty keskusteu on saaista ja käydään sujetuin ovin, eikä sitä kirjata mihinkään. Myös asiakirjat ovat saaisia 80 vuoden ajan. Esitteijä kirjasi vieä vuosituhannen vaihteessa päätöksen perusteuosaa varten keskusteussa nousseet ydinasiat, joiden avua hän kuvasi hakijae sen, mitä autakunta on koektiivisesti päättänyt. Nykyään pyritään siihen, että esitteytekstiä voisi käyttää myös päätöksen perusteuissa seaisenaan. Oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin Timo Havu toimi eäkeautakunnan varapuheenjohtajana ja sen ensimmäisenä päätoimisena puheenjohtajana Hänen aikanaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen voimaantuo 1990 toi Suomenkin oikeusjärjestemään sopimuksessa täsmennetyt oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset. Eäkeautakunnan ensimmäinen päätoiminen puheenjohtaja Timo Havu järjesti eäkeautakuntien muuton samoihin tioihin 2000-uvun aussa. Oi sevää, että autakunnat tuisivat yhdistymään. Kaikkien piti katkaista kytköksensä ja kaikia oi muutto edessä. Vaitusautakuntien toimintaa vavonut Eduskunnan apuaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio piti huota, että asia ei päässyt unohtumaan pitämää tarkastuksia ja muutenkin seuraamaa aktiivisesti autakuntien tiannetta. Siä oi sevä vaikutus muun muassa perusteujen kehittymiseen, Havu muisteee. Muutoksenhakijan kuueminen aivan kaikista papereista akoi tua seväksi samoin kuin se, että päätökset perusteaan kunnoa. Prosessin on otava puoueeton ja myös näytettävä sitä. Suuinen käsittey järjestetään, jos sen kautta on mahdoista saada isäsevitystä asiaan. Ehkä isoin muutos oi perusteujen kehittäminen aajemmiksi ja yksiöisemmiksi. Esitteijät tekivät varsinaisen työn siirryttäessä uuteen tapaan, jossa myös ääketieteeiset päätökset perustetiin paremmin. Vuosikymmenen opussa aoimme jo saada myönteistä paautetta päätösten aadusta. Ennen uudistusta peättiin, että avoimuus ja tarkemmat perusteut isäisivät turhia vaituksia. Näin ei kuitenkaan käynyt, siä vakuutusoikeuteen meitä ähteneiden vaitusten määrä väheni komanneksesta nejännekseen. Toinen iso muutosajuri oi vuoden 1996 haintoainkäyttöaki, joka uotettiin myös autakuntien työhön. Aikaisemmin menetteykäytännöt oivat epämääräisemmää pohjaa, mihin aki toi useita muutoksia. Se oi hyvä, siä sosiaaiprosessissa ei voi toimia perinteen varassa vaan sääntöjen pitää öytyä aista. Oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin sisätyi myös aikaisempaa sekeämpi vaatimus prosessin kohtuuisesta kestosta. Käsitteyajat yhenivät myös siksi, että vaitusten määrä väheni 1990-uvun oppupuoea jyrkästi. Loputa keskimääräinen käsitteyaika oi vain komisen kuukautta.

14 26 työeäkeasioiden muutoksenhakuautakunta Besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Tek 50 vuotta 27 Lama vaikutti pitkään nen näkyy sekin masennustapauksien määrissä, siä akohoi ja huumeet aiheuttavat masennusta paitsi käyttäjie itseeen, myös heidän äheisieen. Jotkin sairaudet ja vammat ovat toisaata harvinaistuneet tai jääneet kokonaan pois hoitojen ja työsuojeun kehittymisen myötä. Esimerkiksi mahahaava ja sen takia tehdyt eikkaukset ovat käytännössä poistuneet uusien hoitojen ansiosta. Vaikuttavien hoitojen ansiosta sydän- ja verisuonitaudit ovat siirtyneet myöhempään ikään ja akavat vaivata vasta eäkeiässä. Myös hengitys- ja ihosairauksien osuus työkyvyttömyyseäkkeiden syinä on vähentynyt jyrkästi. Säädetyyn prosessiin Yksi autakunnan ääkärijäsenistä, Timo Pohjoainen, arvioi että tuki- ja iikuntaeinten sairauksia on yi komasosaa työkyvyttömäksi todetuista. Vaikka työ on keventynyt fyysisesti, eintavat ja istumatyö tuottavat ongemia yhä nuoremmie. Mieenterveysongemia on toisea komasosaa. Niistä tärkein on masennus, joka on isääntynyt viime vuosina jyrkästi. Pohjoainen uskoo, että 1990-uvun aun ama-aika on imiöön ainakin osasyynä. Työeämän hektisyys ja asioiden muutosnopeus ovat kasvaneet niin voimakkaasti, että ihminen ei ehdi niitä riittävästi käsiteä. Keski-ikäisten ohea myös nuoret sairastuvat, ja jos masennus on vaikea ja jää krooniseksi, ihminen voi päätyä työkyvyttömäksi jo hyvin nuorena. Päihdeongemien pahenemi Ratkaisutoiminnan pääikkö Kimmo Kangasjärvi muisteee, että ennen haintoainkäyttöakia puhuttiin tavanomaisesta sosiaaiprosessista ei käytännön kautta vakiintuneista menetteytavoista. Laki toi autakunnie sevät prosessisäännöt, mutta vaikutti prosesseihin vasta viiveeä kun vakuutusoikeus oi akanut sovetaa prosessisäädöksiä aikaisempaa tiukemmin ja paautti jonkin verran juttuja puuttuen muun muassa muodoisiin jääviyskysymyksiin. Otimme opiksi ja muutimme prosessejamme. Emme me aikaisemminkaan toimineet sääteemättömästi vaan ikiaikaisten ja taossa kehittyneiden käytäntöjen perusteea. Käsitteyprosessi sai joka tapauksessa ryhtiä, siä uusi aki antoi esitteijöie sekänojaa myös sisäisessä työssä. Päätöksiin muutoksia ei kuitenkaan out vaikutusta, Kangasjärvi kertoo. Vaikka mitään maata muuttavaa ei tapahtunut, jäsenistöä oi sopeutumista siihen, että aikaisemmin opittu jouduttiin unohtamaan. Heistä se tapahtui joustavuuden kustannuksea. Nyt uusien prosessien kanssa on eetty jo pitkään ja hakijaa esimerkiksi kuuaan jokaisesta ipusta ja apusta etukäteen. Kimmo Kangasjärvi arvioi, että uusi haintoainkäyttöaki antoi esitteijöie sekänojaa myös sisäisessä työssä. Riitta Niemi kertoo, että asiakkaita kiinnostaa ennen kaikkea, missä vaiheessa vaitus on. Entä asiakkaat? Vuodesta 1979 eäkeautakunnan toimistossa työskenneyt Riitta Niemi kertoo, että vuosituhannen vaihteessa autakuntaan akoi tua uhkauksia päätöksiinsä pettyneitä vaittajita. Sen seurauksena toteutettiin isot remontit turvaisuuden parantamiseksi. Uhkauksia on tuut aina, mutta vasta vuosituhannen vaihteessa niiden suhteen ryhdyttiin toimenpiteisiin. Me toimistossa oimme puskurina esitteijöihin päin ja jouduimme yeensä ottamaan vastaan asiakkaiden ensimmäisen purkauksen. Sen jäkeen yhdistimme asiakkaiden soitot esitteijäe, Niemi kertoo. Uusie työntekijöie ensimmäinen tappouhkaus on järkytys. Eivät vanhatkaan oe niihin tottuneet, vaikka toki ovat turtuneet. Onneksi niitä on vähän. Nykyään ne johtavat aina konkreettisiin toimenpiteisiin. Kehujakin oemme saaneet, joskin niitä tuee harvemmin kuin haukkuja. Aikaisemmin moni uui, että autakunta on vakuutusaitosten jatke ja kumieimasin. Viime vuosina tapahtunut oman profiiin nosto on vaikuttanut ja asiakkaat ovat akaneet ymmärtää, että autakunta on itsenäinen vaitusaste. Ihmiset kysyvät, missä vaiheessa vaitus on, tai sitten he hauavat varmistaa, että eäkeaitos on aittanut hakemuksen mukaan kaikki paperit. Eäkeaitoksiin ei uoteta, Niemi kertoo. Tänä päivänä täytyy oa tarkka, että ei syntyisi väärinkäsityksiä. Muutoksenhakijat myös osaavat kyseä asioita tarkemmin eivätkä tyydy rutiinivastauksiin. Seitsemän kuukauden käsitteyaika on vakava asia ihmisie, joiden sairauspäiväraha on oppunut. Kyse on toimeentuosta: sosiaaitoimiston kynnys on monee yittämätön paikka.

15 28 työeäkeasioiden muutoksenhakuautakunta Besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Tek 50 vuotta uvua Suomi menestyi taoudessa hyvin, ja kehittyi ja vaurastui vientituojensa varassa yhdeksi maaiman johtavista hyvinvointivatioista. Vuosikymmenen opua taous kuitenkin romahti pankki- ja taouskriisin seurauksena muita Pohjoismaita rajummin. Perinteisen teoisuuden ja myös Nokia-vetoisen teknoogiateoisuuden kasvu oi akanut hiipua jo aikaisemmin, mikä heikensi taouden kestokykyä. Maan taouden rakenne oi kuitenkin jo ehtinyt monipuoistua paveujen suuntaan. Työeämässä työsuojeu ja ergonomia ovat kehittyneet samaa kun yhytaikaiset työsuhteet, kiire ja epävarmuus ovat isääntyneet. Kiihkeän kasvun vuosinakin suomaaisen yhteiskunnan tuoerot ja sosiaainen eriarvoisuus ovat jatkuvasti kasvaneet. Erityisesti köyhimmän väestönosan asema on heikentynyt, ja köyhyys ja syrjäytyminen eriaisine sosiaaisine ongemineen koskettavat aikaisempaa useampaa. Osa näistä imiöistä, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyys, ovat ainakin osittain edeisen vuosikymmenen aman seurausta. Marja Airio 2000 / Lehtikuva 2001 VELK:n puheenjohtajana Outi Antia VELK, KELK ja ELK muuttavat Ratapihantie 11:n tioihin. Ensimmäinen suuinen käsittey. Outi Antia ELK:n päätoimisena puheenjohtajana Ammatiista kuntoutusta koskevat asiat tuevat vaitusoikeuden piiriin Suuri eäkeuudistus, muun muassa joustava vanhuuseäkeikä vuotta ja eäkkeen karttuminen 18 vuoden iästä akaen Lautakunnat yhdistyvät TELK:ksi Outi Antia päätoimisena puheenjohtajana Työntekijän eäkeaki.

16 30 työeäkeasioiden muutoksenhakuautakunta Besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Tek 50 vuotta 31 Kohti sekeämpää järjestemää Eäkejärjestemää on vuosituhannen vaihduttua karsittu ja sekeytetty: Vuonna 2005 astui voimaan työeäkejärjestemän ensimmäinen suuri kokonaisuudistus, jossa uusien eäkkeiden määrää aettiin askea koko uran ajata, vuotiaana työskenteevät saivat kannustinkarttuman ja työeäkkeisiin tehtiin useita muitakin muutoksia. Samana vuonna eriiset LEL ja TaEL -järjestemät yhdistettiin TYEL-järjestemään. Eäkeuudistus tuotti autakuntaan runsaasti tapauksia, joissa jouduttiin miettimään siirtymäsäännösten sovetamista. Vation, kuntien ja yksityisaojen eäkeautakunnat yhdistettiin vuonna 2007 yhteisen työeäkeasioiden muutoksenhakuautakunnan ei TELK -nimen ae. Yhdistyminen tapahtui kivuttomasti, siä autakunnat oivat toimineet samoissa tioissa jo viiden vuoden ajan. Eäkeautakunta ELK oi juttumäärätään ja henkiökunnataan sevästi isoin autakunnista, siihen yhdistetyt kuntien KELK ja vation VELK oivat merkittävästi pienempiä. Fuusion yhteydessä oputkin henkiöstöasiat ja tukitoiminnot siirtyivät omae organisaatioe. Ukoistusta ja etätyötä Lautakuntafuusion seurauksena autakunta oi vuoden 2007 aussa tietotekniikankin osata omiaan ja paveut ukoistettiin saman tien. Vuonna 2011 tehtiin iso hyppäys täysin virtuaisoituun ympäristöön ja taoon jäi vain muutama työasema. Varsinaiset ohjemat pyörivät paveuntarjoajan konesain paveimia. Työntekijä tarvitsee missä hän työnsä tekeekään vain näppäimistöä, näyttöä ja suojattua tietoiikenneyhteyttä. ATK-kuut putosivat ae puoeen ja järjestemän fyysinen tietoturva parani. Tietojärjestemäpuoea vuonna 2007 käyttöön otettu uusi seainpohjainen asianhaintajärjestemä toi aivan uutta käytettävyyttä. Kaikki asiakirjat ovat keskitetysti järjestemässä, myös vanhat jutut ovat samasta vuodesta akaen haettavissa paveimeta. Nyt pitää mennä arkistoon vain ennen vuotta 2007 käsitetyjen juttujen osata. Vuosituhannen uutuuksia ovat myös sähköiset sanakirja- ja käännöstyökaut. Internet on korvannut eriaiset mapitetut yeiskirjeet ja muutenkin hepottanut tiedonhakua. Kuntien eäkeautakunnasta TELK:iin siirtynyt Eeva Ojaa muistaa, että autakunnissa vaitsi eriaisista tapauksista yättävän samanainen kuva ja samanaiset tukinnat. Onnistunut fuusio Esitteijä Eeva Ojaa siirtyi TELK:iin autakuntafuusion myötä kuntien eäkeautakunnasta vuonna Lautakunnat oivat siihen mennessä toimineet jo viiden vuoden ajan näissä samoissa tioissa itsenäisinä ja omia perinteisiä toimintakuttuurejaan noudattaen. Tietenkin kaikki tiesimme, että autakunnat yhdistetään tuevaisuudessa. Keskusteimme esimerkiksi juttujen tukinnoista, ja mieestäni meiä oi eriaisista tapauksista yättävän samanainen kuva ja samanaiset tukinnat, Ojaa muisteee. Komen hyvin eriaisen kuttuurin yhdistämisessä ja suauttamisessa oi työnjohdoe varmasti haastava työ. Muodoisesti autakunnat yhdistyivät tasavertaisina, mutta koska ELK oi out autakunnista suurin, käytännössä sisäiset työtavat tuivat sietä. Kuntien eäkeautakunnassa ei juurikaan out esitteijöiden väiä keskinäistä tiedonkukua, ainoastaan jaostojen puheenjohtajat tarkastivat päätökset ennen niiden ähettämistä eteenpäin. Vuosituhannen vaihteesta ähtien sisäinen avoimuus akoi kuitenkin merkittävästi isääntyä, ja esitteijät saivat aikaisempaa paremmin tietoa toistensa tekemisistä. Fuusion jäkeen tiedon kuku on isääntynyt ja juttuja on tehty yhä enemmän ristiin, vaikka itse oen vanhana ja pian eäkkeee jäävänä työntekijänä jatkanut ainoastaan kuntapuoen tapausten esitteemistä. Työ on jatkunut itsenäisenä, mutta päätösasiakirjojen tarkastaminen ja yhtenäisen injan pitäminen on muuttunut tarkemmaksi. Vieäkin paremmaksi Vuosituhannen aussa päätösmaia ajanmukaistettiin yhteistyössä kieitoimiston kanssa. Suurin muutos oi päätöksen ratkaisun nostaminen heti akuun ja se, että koko asia kerrotaan seaisenaan muihin päätöksiin tehtyjen viittausten sijasta: mitä on tapahtunut ja mitä on ratkaistu. Uudistus vähensi sevästi asiakkaiden puheimitse tekemiä kyseyjä, vaikka se toisaata isäsi neuvontatyyppisten puheujen määrää. Tärkeintä oi, että vaitukset vakuutusoikeuteen vähenivät. Aikaisemmin joka toinen hakija vaitti, nykyisin vaittaa enää vain joka komas. Toki muutokseen saattoi oa muitakin syitä kuin päätösten isääntynyt informatiivisuus, Kimmo Kangasjärvi muisteee. Päätöksen muoto on pysynyt samana viimeiset kymmenen vuotta. Sitä on kuitenkin päivitetty säännöisesti kieenhuotopäiviä. Lautakunnan uosanti on jatkuvasti parantunut imaisujen kehittyessä uettavammiksi ja informatiivisemmiksi. Kehitystyö ei kuitenkaan koskaan pääty, ja parhaiaan suunnitteemme siinä uutta vaihetta.

17 32 työeäkeasioiden muutoksenhakuautakunta Besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Tek 50 vuotta Uusi aika tuo uudet haasteet Lähivuosien isoja haasteita eäkejärjestemäe ovat rahoitus ja työmarkkinajärjestöjen yhteistoimintakyky. Myös työurien pirstaoituminen vaikuttaa eäkkeiden tasoihin. Muutoksenhakujärjestemä ei sekään oe vamis, vaan vaatii jatkuvaa kehittämistä. Riippumattomuus, äpinäkyvyys ja uottamuksen isääminen ovat avainasemassa, siä muuttuneessa toimintaympäristössä kansaaisten oikeustietoisuus on isääntynyt ja perus- sekä ihmisoikeuksien vaikutukset on tiedostettu yhteiskunnaisessa toiminnassa. Jukisen taouden yeinen tiukentuminen asettaa myös jatkossa omat haasteensa autakuntien työe: todennäköisesti toiminnan on tehostuttava vieä entisestään. Nikas Metio 2011 / Lehtikuva 2010 Oi Puustinen päätoimiseksi puheenjohtajaksi 2010 akaen Yhden tuomarin istunnot mahdoisiksi. Opintomatka Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, EU-tuomioistuimeen ja tutustuminen saksaaisiin sosiaaioikeuksiin TELK uusi graafinen ime. TELK 50 vuotta.

18 34 työeäkeasioiden muutoksenhakuautakunta Besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Tek 50 vuotta 35 Tärkeintä on uottamus Yksiöisesti ja kattavasti perustetu Ikäviä päätöksiä on vaitettavasti myös tehtävä, mutta ne pitää perustea kunnoa. Eäkepäätösten perusteuista käytiin kesää 2012 tiukkaa jukista debattia. Ydinongemaksi nostettiin, että vakuutusääkäri ei näe potiasta, jonka kohtaosta hän antaa ausuntonsa. Puheenjohtaja Oi Puustinen kertoo, että osittain tämän keskusteun seurauksena sosiaai- ja terveysministeriö on perustanut useampia työryhmiä. Niissä pohditaan päätösten perusteuosan parantamista seaiseksi, että hakija todea ymmärtäisi, miksi hänen hakemuksensa on hyätty. On kyse uottamuksesta: eäkkeenhakija ei uota saamaansa päätökseen, koska vakuutusääkäri koetaan kymäksi ja etäiseksi hahmoksi, joka kietää eäkkeen, jota oma ääkäri on jo puoittain upaiut. Luottamusta isätään vain avaamaa päätösten sisätöä entistä paremmin. Tämä ei koske pekästään autakuntia, vaan sama remontti on tehtävä kautta koko järjestemän. Puustinen muistuttaa, että prosenttia eäkkeenhakijoista saa jo eäkeaitoksista eäkkeensä saman tien. Luottamuspua koskee sitä nejännestä, joka on saanut kieteisen päätöksen, ja josta osa vaittaa autakuntaan. Ja osa heistä, joiden vaitus on hyätty vieä TELK:ssäkin, vaittaa aikanaan vakuutusoikeuteen. Siti jää jäjee heitä, jotka vieä prosessin opussakin saavat hykäävän päätöksen. Ehkä kymmenkunta prosenttia kaikista hakemuksista on hankaia rajatapauksia, jotka edeyttävät pitkäistä pohdintaa. Jokaisen hakijan pitäisi kuitenkin saada kokea, että hänet on otettu vakavasti ja että kaikki hänen hakemukseensa iittyvät paperit todea on uettu huoea. Kysymys on herkistä terveyteen ja kokonaistoimeentuoon iittyvistä asioista. Hakijan on voitava uottaa siihen, että hänen asiansa on turvaisissa ja osaavissa käsissä. Terveys ja ammatiinen työkyky Eäkettä ei voi saada, eei täytä sie aissa säädettyjä edeytyksiä. Oman ääkärin toteama kiistatonkin ammatiinen terveysongema ei vättämättä aiheuta yeistä työkyvyttömyyttä. Esimerkiksi ammatiisen kuntoutuksen kautta voi avautua aivan uusia mahdoisuuksia. Hoitavan ääkärin ei pitäisikään antaa ammatiiseen työkykyyn nojautuvia eäkeausuntoja potiaae, vaan keskittyä tämän terveydentian arviointiin. Lautakuntia pitää edeeenkin kehittää itsenäisen erityistuomioistuimen suuntaan. Esimerkiksi työkyvyn arvioinnissa erityisasiantuntemus on tärkeää. Iman ääkärijäsenten mukanaooa autakunnassa otaisiin pekästään ausunnon varassa. Lääkäri on yksi jäsen autakunnan koegiossa, jossa ratkaisu syntyy monesti pitkäisen keskusteun jäkeen. Jokaisen hakijan pitäisi saada kokea, että hänet on otettu vakavasti ja että kaikki hänen hakemukseensa iittyvät paperit todea on uettu huoea, Oi Puustinen injaa. Viestintää, ei tiedottamista Työeäkeasioiden muutoksenhakuautakunta TELK on viime vuosina panostanut viestintään, ajantasaisuuteen, heppoon ähestyttävyyteen ja vuorovaikutteisuuteen, kertoo tiedottajaakimiehenä vuodesta 2010 toiminut Marja Koponen. Panostusten taustaa on EU-ainsäädäntö ja viime vuosina vahvistunut vaatimus hainnon avoimuudesta. Virkanimikkeestään huoimatta Koponen korostaa, että tavoitteena on viestintä, ei tiedottaminen. Tämä on ähtökohtaisesti asiakaspaveua ja kaksisuuntaista vuoropuheua, jossa me myös kuunteemme muita. Viestimme sekä taon sisää että sen ukopuoea. Sisäisen viestinnän kohteena on henkiöstö ja jäsenistö. Tavoitteena on pitää oma väki ajan hermoa ja vahvistaa päätösten yhtenäistä injaa. Jukaisemme sisäisessä tiedotteessa muun muassa tietoja ainsäädännön muutoksista sekä kiinnostavia oikeustapauksia. Pyrimme mahdoisuuksien mukaan ennakoimaan tuevia asioita ja kertomaan niistä mahdoisimman aikaisin, jos se suinkin on mahdoista. Jatkossa sisäinenkin viestintä muuttuu enemmän ja enemmän sähköiseksi. Ukoinen viestintä rajoittuu tää hetkeä ähinnä oikeustapauksien jukaisemiseen Eäketurvakeskuksen yäpitämässä kaikie avoimessa työeäkeakipaveussa (http://tyoeakeakipaveu.etk.fi). Jatkossa jukaisemme työeäkeakipaveussa myös tyypiisiä perustapauksia työkyvyttömyysasioista, jotka konkretisoivat noudattamaamme ratkaisukäytäntöä. Niistä näkee yeiseä tasoa, miaisissa tapauksissa eäke myönnetään ja miaisissa se evätään. Näiden kohdaa toki on ymmärrettävä, että kukin tapaus on omanaisensa ja ratkaisuissa noudatetaan kokonaisharkintaa uvun päätös on 2 3 -sivuinen dokumentti, jonka iitteenä on myös vaituksenaainen päätös. Tekstin rakenne on aadittu yhteistyössä kieitoimiston kanssa, ja siinä kerrotaan heti aussa ratkaisun opputuos. Teksti on varustettu väiotsikoin, ja se etenee kertoemana niin, että kaikki asiassa tehdyt toimenpiteet näkyvät järjestyksessä. Vaituskirjemässä esitetyt vaatimukset perusteuineen avataan ja niihin vastataan. Ratkaisu myös perusteaan yksiöisesti ja päätöksen saajae pyritään sevittämään, miksi tähän tuokseen on päädytty. Yksittäisen tapauksen yksityiskohtia ei siten vättämättä voi sovetaa johonkin muuhun tapaukseen seaisenaan. Läpinäkyvyydeä uottamusta Jatkossa autakunta siirtää viestintäänsä yhä enemmän verkkoon ja uusiin sähköisiin tiedottamisen muotoihin. Se merkitsee isääntyvää ajantasaisuutta. Jukiseen keskusteuun osaistutaan tarvittaessa, mutta sosiaaisen median keskusteuihin autakunnan on vaikeaa osaistua asioiden uonteen vuoksi. Toki annamme tietoa jukisuuteenkin, ja pyrimme ennakoimaan, mitä asioita nousee esiin ja mihin suuntaan keskusteu ajautuu. Yksittäisiä tapauksia emme kuitenkaan voi ruotia. Asiakaspaveua parantaa tämän vuoden aikana käyttöön otettava vireietuokirje, jossa hakijae tiedotetaan, että hänen hakemuksensa on tuut autakunnan käsitetäväksi. Samaa kerrotaan myös jutun arvioitu käsitteyaika ja annetaan perustietopaketti käsitteyprosessista ja siitä, mistä hakija öytää asiassaan isätietoa. Juuri näitä asioita meitä eniten kysytään. Hauamme tääkin tavaa isätä toimintamme äpinäkyvyyttä ja sen myötä hakijoiden uottamusta

19 36 työeäkeasioiden muutoksenhakuautakunta Besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Tek 50 vuotta 37 Lääkäri tuomarina Timo Pohjoainen on yksi autakunnan kuudesta varsinaisesta ääkärijäsenestä. Tuki- ja iikuntaeinsairauksiin, kivunhoitoon ja kuntoutukseen perehtynyt Pohjoainen käsitteee koegojensa tavoin pitkäti oman erityisaansa tapauksia. Lääkärijäsenen vastuu ja sana painavat, siä vataosa vaituksista koskee ääketieteeisiä asioita, joissa hän on asiantuntija. Lääkärijäsen varmistaa ensimmäisenä, että esitteijän aatima dokumentti on ääketieteeisesti oikein kirjattu ja esitys perustetu. Sen jäkeen hän voi joko puotaa esitteijän päätösehdotusta tai pyytää sen ottamista keskusteuun mihin kaikia muiakin autakunnan jäseniä on oikeus. Juristit osaavat poimia ääketieteeiset faktat ja perusteut hyvin, siä niitä joutuu korjaamaan harvoin. Noin kymmenen prosenttia hakemuksista on vaikeita rajatapauksia, joissa ratkaisua joudutaan pohtimaan ja hakemaan. Keskusteussa kukin kertoo ja perusteee kantansa, jonka jäkeen tehdään joko yksimieinen päätös tai äänestetään asiasta. Äänestykseen mennään varsin harvoin ja ääkäriä on sioin saman verran äänivataa kuin muia jäseniä. Paperiääkäri? Vakuutusääkäreitä on moitittu pajon siitä, että nämä tekevät päätöksensä potiasta näkemättä. Pohjoainen muistuttaa, että vakuutusääkärin päätös perustuu aina potiasta hoitaneen ääkärin kirjaamiin öydöksiin. Vakuutusääkäri ja autakunta tarkasteevat kuitenkin näitä tietoja suhteessa akiin, vainneeseen käytäntöön ja muihin hakijoihin niin, jotta kaikki saisivat samanaisen kohteun. Usein vaitus johtuu siitä, että oma ääkäri on sanonut potiaae tämän oevan työkyvytön, ja vakuutusyhtiö ääkäreineen onkin myöhemmin toista mietä asiasta. Tähän voi oa monta eri syytä. Hoitava ääkäri on äheä potiasta ja vaistomaisesti tämän puoea, joten hänen on usein vaikea etääntyä objektiiviseksi asiantuntijaksi. Lääkäriä saattaa oa myös puutteeinen sosiaaivakuutuksen ja ainsäädännön tuntemus. Yhteiskunnan tavoitteena on nimenomaan henkiön toimintakyvyn säiyttäminen hoidon ja kuntoutuksen avua, eikä tämän työntäminen eäkkeee. Se on yeensä myös potiaan taoudeisen tian kannata paras ratkaisu, Pohjoainen kuvaa hoitavan ääkärin ja vakuutusääkärin ajatteun eroja. Ja oma ukunsa ovat yksittäiset ääkärit, jotka tehtaievat ausuntoja, ja joiden uo eäkkeee hauavat hakeutuvat. On ihan ymmärrettävää, että työpaikan menettämisen uhan aa tai muun epävarmuuden keskeä eävä keski-ikäinen ihminen öytää itsestään kaikenaista kremppaa ja kokeiee mahdoisuutta päästä eäkkeee.

20 38 työeäkeasioiden muutoksenhakuautakunta Besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Tek 50 vuotta 39 Työeämän ääni SAK:n sosiaaiasioiden pääikkö Katja Veirto on toiminut autakunnassa vuodesta 2009 akaen. Hän kokee tehtäväkseen tuoda keskusteuun tietoa työeämän käytännön vaatimuksista hakijan aaa ja kotipaikkakunnaa. Hän katsoo tehtäväkseen katsoa myös hakijan tianteen ja työhistorian perusteea, mikä on kohtuuista. Työkyvyttömyys on perinteisesti out nimenomaan suorittavaa fyysistä työtä tehneiden työntekijöiden riski, ja vaikka työergonomia on parantunut, työhön iittyvä henkinen stressi on vastaavasti isääntynyt. Vaikka yksiöistä varhaiseäkettä ei enää oe, keskusteun kohteena ovat edeeenkin rajatapaukset: kuusikymppiset työntekijät, joia on pitkä työura ja työkykyyn iittyviä ongemia omassa ammatissaan ja joia on vaikea työistyä johonkin uuteen tehtävään. Ja useimmiten se keskusteu käynnistyy työntekijäpuoen aoitteesta, Veirto kuvaa. Työkyvyttömyyseäkkeiden hakemuksia hyätään tänään enemmän kuin aikaisemmin. Saavatko rakennemuutos ja kokonaisten aojen kuihtuminen ihmisiä hakemaan eäkettä, vai onko eäkeiän myöhentämiskeskusteu saanut järjestemän suhtautumaan nihkeämmin? Lautakunnan keskusteu on Veirron mieestä rakentavaa ja asiaista. Joka istunnossa keskusteaan joistakin tapauksista ja niin sen pitää oakin. Sioin täöin niistä myös äänestetään. Tasapuoisuuden takuumies EK:n asiantuntija Johan Åström on out eäkeautakunnan ja sen jäkeen työeäkeasioiden muutoksenhakuautakunnan jäsen vuodesta 1980 akaen. Lautakunnassa hän edustaa työeämän asiantuntemusta. Oen muiden jäsenten tavoin ennen kaikkea vaan vannonut riippumaton tuomari. Tuon keskusteuun käytännön osaamista siitä, mitä työpaikoia tapahtuu. Yritän katsoa kokonaisuutta myös työeämän ja työnantajien näkökumista, Åström kuvaa rooiaan. En keskity joihinkin tiettyihin asioihin, vaan yritän ennen kaikkea pitää huota siitä, että päätökset ovat injassa keskenään, ja että kaikkia hakijoita kohdeaan tasapuoisesti. Työssään EK:ssa Åströmiä toki kiinnostaa myös menojen kurissa pysyminen, siä työnantajan osuus eäkejärjestemän rahoituksesta on neinkertainen työntekijään verrattuna. Lautakunnassa käsitetävissä asioissa yksittäisen työnantajan intressi voi kuitenkin oa ristiriidassa sen kanssa, mitä yeisen työnantajaiittouman etu oisi. Lautakunta toimii Åströmin mieestä erittäin hyvin, ja sen kokoonpano, johon kuuuu akimiesten ohea ääkärijäsen sekä työnantaja- että työntekijäpuoen edustajat, on vuosien varrea osoittautunut toimivaksi. En näe suuria muutostarpeita tuevaisuudessakaan. Erityisesti autakunnan ääkärijäsenet ovat keskeinen tukipiari johdonmukaisen injan määräytymisessä. Mitä komen vuosikymmenen aikana on muuttunut? Ennen kaikkea autakunta on itsenäistynyt ETK:n kykiäisestä riippumattomaksi tuomioistuimeksi. Siti varsinainen prosessi on muuttunut varsin vähän. Asiakirjasakut kiersivät jo 1980-uvua samaa tavoin kuin ne edeeenkin kiertävät. Haintoainkäyttöaki turvasi vaittajan asemaa, mutta samaa se isäsi byrokratiaa ja pidensi käsitteyaikoja, siä kuuemisperiaatteen edeyttämä paperien ähetteeminen edestakaisin vaatii oman aikansa. Maataouden tuntemusta Också på det andra inhemska språket MTK:n Ipo Mattia on toiminut autakunnan maataousasiantuntijana vuodesta Hänen tehtävänsä on tuoda mukaan päätöksentekoon ymmärrys maataousyrittäjän työstä ja toimeentuosta. Maataousyrittäjä ei voi ähteä pakansaajan tavoin uudeeenkouutukseen tai eäkkeee. Jos tia on myös puoison työpaikka, pitää miettiä miten jatkaa sen toimintaa ja mistä saada yhteinen toimeentuo. Onko tiaa esimerkiksi varaa teettää eäkkeee pyrkivän isännän tai emännän työpanos ukopuoisia, Mattia seittää. Luopumiseäkkeissä ja sukupovenvaihdoksissa on joskus pohdittava, kuinka kaukana tian jatkaja voi tiaansa hoitaa. Käsitetävänä voi myös oa kysymys siitä, miaisen säiörehueikkurin ja kujettimen hakija tarvitsisi voidakseen vieä jatkaa tiaaan. Työergonomia on parantunut ja taikon heiuttaminen on jäänyt vähemmäe. Perusasetema ei Mattian mieestä oe kuitenkaan muuttunut. Ihminen tuntee, että ei enää pysty eikä jaksa. Fyysisen raatamisen tiae ovat tueet henkiset paineet muun muassa tukibyrokratian kasvamisen myötä. Myös EU:n tuo heikensi monien vijeijöiden tuevaisuudenuskoa ja näkymiä, samaa kun heihin edeeenkin kohdistuu sukutian jatkamisen vaatimus ja perinteen paino. Tiojen määrä on pudonnut 50 vuodessa iki nejännekseen. Leevi Sandberg är en av två föredraganden i besvärsnämnden som huvudsakigen behandar svenskspråkiga besvär. Årigen inkommer knappt hundra besvär på det andra inhemska språket ti besvärsnämnden, viket utgör cirka 1,5 procent av aa besvär. Antaet svenskspråkiga besvär utgör mindre en tredjede av vad de svenskspråkigas ande av befokningen skue förutsätta. Företagarna, antbruksföretagarna och päsfarmarna kring kustområdena framträder kart som en egen grupp band de svenskspråkiga ändringssökandena, berättar Sandberg. Några ändringssökande framstäer aa sina handingar på svenska, andra kan däremot ha en de eer även aa handingar på finska. Det kan ti exempe bero på boningsorten, för det finns nödvändigtvis inte tiräckigt med svenskspråkiga äkare på aa stäen. Sandberg utfärdar besuten på sökandenas modersmå, atså vid behov också på svenska. De svenskspråkiga besvären behandas annars på samma sätt och i samma sammansättningar som de finskspråkiga. Det uppstår inga särskida probem med svenskspråkiga besvär eftersom sektionsmedemmarna förutsätts behärska de båda inhemska språken. Svenskspråkiga äkarutåtanden är också ika bra uppgjorda som de finska: a information är ika utförigt beskrivna i dem.

KUNTIEN ELÄKELAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2006

KUNTIEN ELÄKELAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2006 KUNTIEN ELÄKELAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2006 1 KUNTIEN ELÄKELAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 Kuntien eläkelautakunta on ensimmäinen muutoksenhakuaste Kuntien eläkevakuutuksen antamissa eläkepäätöksissä.

Lisätiedot

Yritys ja työterveyshuolto. Työterveyshuolto henkilöstön hyvinvoinnin tukena

Yritys ja työterveyshuolto. Työterveyshuolto henkilöstön hyvinvoinnin tukena Yritys ja työterveyshuoto Työterveyshuoto henkiöstön hyvinvoinnin tukena Sisäys Työterveyshuoon tavoitteet... 4 Työterveyshuoon sisätö... 5 Henkiöstön työ- ja toimintakyvyn tukeminen... 6 Terveyden ja

Lisätiedot

KUNTIEN ELÄKELAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2005

KUNTIEN ELÄKELAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2005 KUNTIEN ELÄKELAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2005 1 KUNTIEN ELÄKELAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2005 Kuntien eläkelautakunta on ensimmäinen muutoksenhakuaste Kuntien eläkevakuutuksen antamissa eläkepäätöksissä.

Lisätiedot

Palkanlaskenta. hoitaa palkat maksuun ajallaan sekä palkkatiedot verottajalle, eläkevakuutukseen ja muihin tietopankkeihin 3 2008 2.9.

Palkanlaskenta. hoitaa palkat maksuun ajallaan sekä palkkatiedot verottajalle, eläkevakuutukseen ja muihin tietopankkeihin 3 2008 2.9. 3 2008 2.9.2008 Hesingin kaupunki Taous- ja suunnitteukeskus TALOUSHALLINTOPALVELUN SÄHKÖINEN TIEDOTE Pakanaskenta hoitaa pakat maksuun ajaaan sekä pakkatiedot verottajae, eäkevakuutukseen ja muihin tietopankkeihin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNNAN TOIMINNASTA VUONNA 2014

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNNAN TOIMINNASTA VUONNA 2014 TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 1/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 4.2.2015 Faksi 0404 504 246 Merja Salonen 1(1) TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNNAN TOIMINNASTA VUONNA

Lisätiedot

Kohti strategisia yritysverkostoja. Osaraportti II Lisäarvoa luovat verkostot

Kohti strategisia yritysverkostoja. Osaraportti II Lisäarvoa luovat verkostot Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II Lisäarvoa uovat verkostot 2003 Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II Lisäarvoa uovat verkostot Esipuhe Teoisuuden ja Työnantajain Keskusiitossa

Lisätiedot

Taru Kokkonen, Kuopion kaupunki

Taru Kokkonen, Kuopion kaupunki HENKILÖSTÖVIESTINTÄ MUUTOKSESSSA Kuntamarkkinat 11. 12.9.2013 MUUTOS, MUUTOS, MUUTOS Muutos on jatkuvaa ja oemassaoon edeytys Organisaation kyky muuttua on mainetekijä vetovoima sisäiset ongemat kantautuvat

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA. 04.05.2011 Merja Ylönen

PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA. 04.05.2011 Merja Ylönen PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA 04.05.2011 Merja Yönen MIKÄ ON PALVELUSETELI? Paveusetei on yksi paveujen järjestämistapa. Paveuseteiä myönnetään asiakkaae sitoumus maksaa tietty osa tietystä yksityisen

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Omaishoidontuen päätöstekstien uudistus. Lea Ansamaa ja Sini Sivonen Oulun kaupunki

Omaishoidontuen päätöstekstien uudistus. Lea Ansamaa ja Sini Sivonen Oulun kaupunki Omaishoidontuen päätöstekstien uudistus Lea Ansamaa ja Sini Sivonen Oulun kaupunki Kuntalaisille hyötyä hakemassa Mukaan virkakielikampanjaan 2015. Haluttiin tehdä jotakin konkreettista, josta olisi suora

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion eläkelakia muutettavaksi siten, että eläkeasioissa ensimmäisenä muutoksenhakuasteena

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa?

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Suomen aktuaariyhdistys 16.2.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Sisältö Taustaa Eläkeneuvotteluryhmän työskentelystä Eläkeikä- ja työuramittareista

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Lukuteorian kertausta ja syvennystä

Lukuteorian kertausta ja syvennystä Lukuteorian kertausta ja syvennystä Tehtäviä jaoisuudesta 1. Okoot a, b, c ja d kokonaisukuja, joie a c ja (a c) (ab + cd). Osoita, että (a c) (ad + bc).. Okoon n pariton positiivinen kokonaisuku. Osoita,

Lisätiedot

ONGELMIA SOSIAALIPALVELUISSA OSAATKO OHJATA, TIEDÄTKÖ VELVOLLISUUTESI

ONGELMIA SOSIAALIPALVELUISSA OSAATKO OHJATA, TIEDÄTKÖ VELVOLLISUUTESI ONGELMIA SOSIAALIPALVELUISSA OSAATKO OHJATA, TIEDÄTKÖ VELVOLLISUUTESI Vatakunnainen seminaari kotityöpaveuyrittäjie / -ammattiaisie 9.10.2013 Oavi Korteainen Sosiaai- ja potiasasiamies 2 KOTITYÖPALVELUJEN

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

ja raja-arvot ehdotetuille kriteereille. Menetelmiä

ja raja-arvot ehdotetuille kriteereille. Menetelmiä attioiden värähteysuunnitteu Asko Taja, dipomi-insinööri Tomi Toratti, tekniikan tohtori VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka asko.taja@vtt.i tomi.toratti@vtt.i Artikkeissa esitetään menetemät, joia voidaan

Lisätiedot

Melan vuosikatsaus 2009

Melan vuosikatsaus 2009 Melan vuosikatsaus 2009 Turvaa ja hyvinvointia Melasta Vuonna 2009 käynnistyi vilkas keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä. Mela on ottanut työurien pidentämishaasteen vastaan oman asiakaskuntansa

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Arkistonmuodostuksesta tiedonhallintaan

Arkistonmuodostuksesta tiedonhallintaan ARKISTOINNIN/TIEDONHALLINNAN TAVOITE ON, ETTÄ ASIAKIRJAT PALVELEVAT TIEDONLÄHTEINÄ ELINKAARENSA KAIKISSA VAIHEISSA Tiedon öytymisen edeytys on, että kaikki noudattavat yhteisesti sovittuja toimintatapoja

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Laitetaan yhdessä prosessit kuntoon

Laitetaan yhdessä prosessit kuntoon Laitetaan yhdessä prosessit kuntoon Hesingin kaupungin taoushaintopaveu tiedottaa 2 26.5.2009 Laitetaan yhdessä prosessit kuntoon... 1 Kaupunkiyhteinen toimintatapa tiauksesta maksuun... 2 LASKE-esisevitys

Lisätiedot

Maaningan sosiaali- ja terveyspalvelut vuonna 2013

Maaningan sosiaali- ja terveyspalvelut vuonna 2013 Maaningan sosiaai- ja terveyspaveut vuonna 2013 YLEISTÄ PALVELUISTA 1/2 Kuopio järjestää Maaningan sosiaai- ja terveyspaveut vuoden 2013 austa ähtien Kuopion termit: perusturvan ja terveydenhuoon paveut

Lisätiedot

ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytalo, HKI 8.5.2014

ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytalo, HKI 8.5.2014 KOKEMUKSIA KUNTALIITOKSISTA JA KUNTALIITOSSELVITYKSISTÄ TIETOHALLINNOLLINEN NÄKÖKULMA KUOPION KAUPUNKI ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytao, HKI 8.5.2014 Jorma Haonen tietohaintopääikkö

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

HAPPI- O2 VIMPELIN VEDON KESTÄVYYS- ULKOLIIKUNTA- JA YLEISURHEILUJAOSTO

HAPPI- O2 VIMPELIN VEDON KESTÄVYYS- ULKOLIIKUNTA- JA YLEISURHEILUJAOSTO HAPPI- O2 VIMPELIN VEDON KESTÄVYYS- ULKOLIIKUNTA- JA YLEISURHEILUJAOSTO O2 - JAOSTON AJATUS TAVOITTEET: Luoda kaikie yhtääiset mahdoisuudet harrastaa ukoiikuntaa äheä, eduisesti, rennossa imapiirissä.

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 Kuntoutuskoti Taukokangas Oulainen KAMoon TYKE 2009-2012 Kari Sakko Ylivieskan Ammattiopisto 1 Sisällysluettelo 1.Yhteenveto 3 2.Työelämäjakson, tavoitteet, tehtäväkuvaus

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNNAN TOIMINNASTA VUONNA 2011

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNNAN TOIMINNASTA VUONNA 2011 TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 1/2012 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 1.2.2012 Faksi 0404 504 246 Merja Salonen 1(1) TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNNAN TOIMINNASTA VUONNA

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

AVARUUSGEOMETRIA. Suorat ja tasot avaruudessa

AVARUUSGEOMETRIA. Suorat ja tasot avaruudessa VRUUSGEOMERI varuusgeometria tarkasteee kuvioita, joiden kaikki osat eivät oe samassa tasossa. Sana avaruus tarkoittaa yeisesti n-uotteista, n 3, avaruutta. (Lukiossa ähes aina n = 3.) Suorat ja tasot

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUS. Kristiina Harenko Valtteri Niiranen Pekka Tarkela

TEKIJÄNOIKEUS. Kristiina Harenko Valtteri Niiranen Pekka Tarkela TEKIJÄNOIKEUS Kristiina Harenko Valtteri Niiranen Pekka Tarkela TALENTUM PRO Helsinki 2016 2., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi:

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2005

SUHDANNEKATSAUS 2/2005 SUHDANNEKATSAUS 2/25 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 14...25 14 Ennuste 12 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 1 2 3 4 5 6 7 SUHDANNEKATSAUS 2/25 31.1.25 1(3) SUUNNITTELUVIENTI VETÄÄ HYVIN, OSAAVASTA

Lisätiedot

PERUSOPETUS ALUEREHTORI- ORGANISAATIOMALLEJA

PERUSOPETUS ALUEREHTORI- ORGANISAATIOMALLEJA PERUSOPETUS ALUEREHTORI- ORGANISAATIOMALLEJA KUNTAORGANISAATIOT MUUTOKSEN EDESSÄ Sote-uudistus kuntaorganisaatio muutoksen edessä Monessa kaupungissa jo siirrytty tai oaan siirtymässä tiaaja-tuottajamaista

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta samankaltaisessa tilanteessa

Lisätiedot

Klaus Nyblin TYÖELÄMÄN SÄHKÖPOSTI

Klaus Nyblin TYÖELÄMÄN SÄHKÖPOSTI Klaus Nyblin TYÖELÄMÄN SÄHKÖPOSTI TALENTUM Helsinki 2009 3., uudistettu painos Copyright 2009 Talentum Media Oy ja tekijä ISBN 978-952-14-1371-1 Kansi: Outi Pallari Sivun valmistus: NotePad Ay Kariston

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

HE 106/2011 vp. olisi vähintään 22 nykyisen 32 jäsenen sijasta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2012 alusta.

HE 106/2011 vp. olisi vähintään 22 nykyisen 32 jäsenen sijasta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2012 alusta. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annettua lakia

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

Kansaneläkkeiden väheneminen keskeytyi tilapäisesti

Kansaneläkkeiden väheneminen keskeytyi tilapäisesti Lisätietoja: 06.05.2009 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kansaneläkkeiden väheneminen keskeytyi tilapäisesti vuonna 2008 Vuosina 2001 2007 sekä kansaneläkkeensaajien lukumäärä,

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN ICT-STRATEGIA, ONNISTUMISEN EVÄÄT

KUNTALIITOKSEN ICT-STRATEGIA, ONNISTUMISEN EVÄÄT KUOPIO KUNTALIITOKSEN ICT-STRATEGIA, ONNISTUMISEN EVÄÄT Kuntien ICT-muutostukiohjeman päätösseminaari Vationvarainministeriö, Hesinki 25.11.2015 Jorma Haonen, tietohaintopääikkö Kuopion kaupunki KUOPIO

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (6) 116 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Tervetuloa onnellisten ihmisten kaupunkiin!

Tervetuloa onnellisten ihmisten kaupunkiin! KUOPIO 2016 KUOPIO ON TERVEYDEN, HYVINVOINNIN JA TURVALLISUUSOSAAMISEN KESKITTYMÄ, joka tuottaa asukkaiden hyvinvointia edistäviä paveuita. Kuopio tunnistetaan hyvänä kasvuympäristönä apsie. Tervetuoa

Lisätiedot

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Korkeimmassa oikeudessa ratkaistiin 2 900 asiaa vuonna 2008 Korkein oikeus ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 kaikkiaan 2 857 asiaa, mikä on 36

Lisätiedot

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-,

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-, 1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA: PERHEVAPAAN LOMAKERTYMÄ PIENENEE LOMALLA SAIRASTAMISEEN OMAVASTUU Eduskunta hyväksyi vuosilomalain muutoksen. Muutos rajaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Yksityisyyden suoja työsuhteessa

Yksityisyyden suoja työsuhteessa Yksityisyyden suoja työsuhteessa Yksityisyyden suoja työsuhteessa Talentum Media Oy Helsinki 7., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Toimitus: Heidi Antinkari Taitto: Marja-Leena Saari

Lisätiedot

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettuun

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

SNELLMANINPUISTO KUOPION VANHIMMAN PUISTON PERUSKORJAUS KAUPUNGINPUUTARHURIEN SEURAN KESÄLUENTOPÄIVÄT KUOPIOSSA

SNELLMANINPUISTO KUOPION VANHIMMAN PUISTON PERUSKORJAUS KAUPUNGINPUUTARHURIEN SEURAN KESÄLUENTOPÄIVÄT KUOPIOSSA KUOPION VANHIMMAN PUISTON PERUSKORJAUS KAUPUNGINPUUTARHURIEN SEURAN KESÄLUENTOPÄIVÄT KUOPIOSSA 24.-26.8.2016 Kuopion kaupunki, kaupunkiympäristön paveuaue, suunnitteupaveut, kunnaistekninen suunnitteu

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Kela 75 vuotta. Elämässä mukana muutoksissa tukena. Liisa Hyssälä Pääjohtaja, Kela Tampere,

Kela 75 vuotta. Elämässä mukana muutoksissa tukena. Liisa Hyssälä Pääjohtaja, Kela Tampere, Kela 75 vuotta Elämässä mukana muutoksissa tukena Liisa Hyssälä Pääjohtaja, Kela Tampere, 20.11.2012 1 18.12.2012 Elämässä mukana muutoksissa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Paloturvallisuuden kehittämisohjelma päivitettiin.

Paloturvallisuuden kehittämisohjelma päivitettiin. 1 PALOTUTKIMUSRAATI - 22.3.2012 BRANDFORSKNINGSRÅDET RY TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 1. YLEISTÄ Vuosi 2011 oli Palotutkimusraati ry:n kahdeskymmenes toimintavuosi rekisteröitynä yhdistyksenä. Yhdistys

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika, kello 9:00 12:00 Paikka TIEKE, Salomonkatu 17 A, 10.krs Paikalla Vesa Kotilainen Pirjo Ilola Taru Rastas Martti From Kristiina Seppälä Michael Burman Itella,pj, operaattori

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari 27.10.2011 Ilona Autti-Rämö Tutkimusprofessori, LKT Mitä ajallisia muutoksia voidaan havaita nuorten työkyvyttömyys- ja

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

PEK Öljynerottimet. REK Rasvanerottimet EuroHUK Huoltokaivot NOK Näytteenottokaivot

PEK Öljynerottimet. REK Rasvanerottimet EuroHUK Huoltokaivot NOK Näytteenottokaivot K Öjynerottimet REK Rasvanerottimet EuroHUK Huotokaivot NOK Näytteenottokaivot Haittu Ympäristöhuoto Labk tuotteiden avua voidaan toteuttaa Haittua Ympäristöhuotoa, jossa kiinteistökohtainen esikäsittey

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 02/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista Vuoden 2017 eläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa vanhuuseläkkeen

Lisätiedot

VALTION ELÄKELAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2006

VALTION ELÄKELAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2006 VALTION ELÄKELAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2006 1 KERTOMUS VALTION ELÄKELAUTAKUNNAN TOIMINNASTA VUODELTA 2006 1. VALTION ELÄKELAUTAKUNNAN TEHTÄVÄ JA JÄSENET SEKÄ PÄÄTÖSVALTAISUUS Valtion eläkelautakunta

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 23.3.2016 TILAAJAVASTUUVALVONTA 2015 TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Kettumäki Jukka. Muut Tuominen Pirjo keskusvaalilautakunnan sihteeri

Kettumäki Jukka. Muut Tuominen Pirjo keskusvaalilautakunnan sihteeri Iitin kunta Pöytäkirja 5/2015 1 Keskusvaalilautakunta 25.09.2015 Aika Perjantai 25.09.2015 klo 19:05-19:25 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Leinonen Heikki Salonen Irmeli Kakko

Lisätiedot