Opiskelijat syövät tuettua ruokaa Sivu 22. 3/2008 Jakelu vuotias Tuulia Viljanen syö mielellään makaronilaatikkoa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opiskelijat syövät tuettua ruokaa Sivu 22. 3/2008 Jakelu 1. 12.9. 2008. 14-vuotias Tuulia Viljanen syö mielellään makaronilaatikkoa."

Transkriptio

1 3/2008 Jakeu Kuva Ari Korkaa Opiskeijat syövät tuettua ruokaa Sivu vuotias Tuuia Vijanen syö mieeään makaroniaatikkoa. Sivu 21 Kuva Ari Korkaa Kuva Annika Söderbom Kuva Laura Vesa Poika sai äitinsä munuaisen. Sivu 3 Omaishoitaja ja omainen virkistyvät. Sivu 10 Hymy ja joketeu ovat hyviä merkkejä. Sivu 12 Lomakkeita on myös saameksi. Sivu 15 Yritys voi oa sosiaainen ja hyvä. Sivu 16

2 2 3/2008 Pääkirjoitus Antaisitko ahjoista arvokkaimman? Mikä on arvokkain ahja, jonka voit ähimmäiseesi antaa? Lahjoja on monenaisia. Niitä voi ostaa tai tehdä itse, voi myös ahjoittaa omaa aikaansa. Joku arvostaa kutakeoa, toisee apsen piirros tai ystävän puheu voi oa sopivin ahja. On myös ahjoja, joiden arvoa ei voi mitata. Niiden antaminen perustuu ähimmäisenrakkauteen ja vapaaehtoisuuteen. Niitä ei tue ajateeeksi, ennen kuin tarve osuu omae tai jonkun äheisen, korvaamattoman ihmisen kohdae, ukee www. ahjaeamae.net -nimiseä potiasjärjestöjen yhteiseä internetsivustoa. Täainen ahja on tiaisuus jatkaa täysipainoista eämää, vaikka vakava sairaus on jo vienyt kuoeman porteie. Tässä ehdessä kerromme äidistä, joka uovutti munuaisen pojaeen. Suomessa tehdään munuaisen, maksan, sydämen, keuhkon ja sydänkeuhkon sekä simän sarveiskavon ja kudosten siirtoja. Potiaan kannata einsiirto voi oa ainoa seviytymiskeino: eei hän saa ajoissa uutta maksaa, sydäntä tai keuhkoa tuhoutuneen tiae, hän menehtyy. Vuosittain einsiirtoa tarvitsisi ihmistä. He ovat kaikenikäisiä, -näköisiä ja -kokoisia. Kuka tahansa meistä voi sairastua vakavasti ja joutua täaiseen tianteeseen. Joka vuosi kymmeniä ihmisiä kuoee odottaessaan sopivaa siirrännäistä. Miksi siirtoeimiä ei oe tarpeeksi tarjoa? Harva meistä ajatteee omaa kuoemaansa ja sitä, mitä ruumiie sen jäkeen tapahtuu. Joiakin on sekeä mieipide siitä, hauavatko he potto- vai arkkuhautauksen, suunnitteevatpa jotkut hautajaisjärjesteyjäänkin etukäteen. Einuovutusta ei moni tue ajateeeksi, vaikka järki sanookin, ettei esimerkiksi keuhkojaan enää tarvitse, kun on kuout. Jos hauat auttaa parantumattomasti sairaita ihmisiä uovuttamaa eimiäsi heidän käyttöönsä kuoemasi jäkeen, voit tuoda tahtosi imi aekirjoittamaa einuovutuskortin ja pitämää sen aina mukanasi esimerkiksi ompakossa. Luovutustianteessa on kiire, joten kortin on hyvä öytyä heposti. Kortin aekirjoittaneita ei rekisteröidä mitenkään. Asia on vain omassa tiedossasi, ja jos muutat mieesi, voit mioin tahansa hävittää kortin. Joku voi miettiä, onko einsiirrosta todea hyötyä vai pitkittääkö se potiaan eämää vain tiapäisesti. Einsiirrot onnistuvat kuitenkin nykyään hyvin, ja Suomessa on henkiöitä, jotka ovat eäneet jo yi 20 vuotta siirrännäisensä varassa. Einuovutuskortin voi tiata soittamaa imaiseen Lahja eämäe -paveunumeroon tai täyttämää internetsivuia oevan omakkeen. Kortin voi myös tuostaa internetistä. Kortteja on saatavia myös apteekeissa, huotoasemia ja useimmia ääkäriasemia. Seija Kauppinen Kea opettaa kuvaisten Kea-korttien myöntämisen Kuvaisesta Kea-kortista uovutaan asteittain. Uusia kuvaisia kortteja ei enää myönnetä ukien. Jos henkiöä on ennestään voimassa oeva kuvainen Kea-kortti, voidaan hänee kuitenkin myöntää imainen uusintakortti esimerkiksi henkiö- tai sai- 25 euron hintaista kuvaista Kea-korttia voi hakea asti. Sen jäkeen uusia kortteja ei myönnetä. Uusintakorttienkin myöntäminen päättyy vuonna rausvakuutustietojen muuttuessa. Uusintakorttien myöntäminen päättyy vuonna Kaikki ennen myönnetyt kortit ovat voimassa normaaisti muutoksen jäkeen. Kuvaista Kea-korttia voi käyttää normaaisti myös sen jäkeen, kun uusintakorttien myöntäminen akkaa vuonna Muutoksen myötä ne ae 65-vuotiaat Kean eäkkeensaajat, jotka eivät saa työeäkettä tai muuta vastaavaa korvausta, saavat vuoden 2009 austa eriisen kortin, joa he voivat yhdessä henkiöisyystodistuksen kanssa todistaa oikeutensa eäkeäisaennuksiin. Tietyissä tianteissa kortin voi saada pyynnöstä myös seainen Kean eäkkeensaaja, joka saa eäkettä tai vastaavaa korvausta muuata. Kea päätti uopua kuvaisesta Kea-kortista, koska kuvainen kortti ei oe asiakkaiden etuuksien hoitamisen kannata vättämätön eikä se oe virainen henkiötodistus. Kuvainen Kea-kortti on aiheuttanut väärinkäsityksiä, kun kansaaiset ovat uueet sitä viraiseksi henkiötodistukseksi. Maksutonta kuvatonta Keakorttia muutos ei koske. Kean johtajien työnjako uudistuu Kean haitus vahvisti kesäkuussa Keae uuden työjärjestyksen ja teki muutoksia johtajien työnjakoon. Muutokset pohjautuvat tämän vuoden austa voimaan tueisiin muutoksiin aissa Kansaneäkeaitoksesta. Uusi työjärjestys tuee voimaan vuoden 2009 aussa. Pääjohtaja Jorma Huuhtanen vastaa Kean strategisesta suunnitteusta, operatiivisesta johtamisesta ja kehittämisestä. Hän vamisteee Kean toiminta- ja taoussuunniteman haituksen päätettäväksi sekä tekee tuossopimuksen haituksen kanssa. Pääjohtajan aaisuudessa toimivat hainto-osasto ja taousosasto sekä sisäinen tarkastus ja Kean yiääkäri. Uuden työjärjestyksen mukaan johtaja Mikae Forss vastaa aue- ja paikaishainnon toiminnasta sekä tutkimusosastosta. Kaikki terveyteen iittyvät etuudet, työkyvyttömyyseäkkeet mukaan ukien, keskitetään terveysosastoe. Muut etuudet kuuuvat eäke- ja toimeentuoturvaosastoe. Näistä etuusosastoista vastaa johtaja Heena Pesoa. Hänen vastuuaan on myös aktuaari- ja tiasto-osasto. IT-osasto, tietohainto-osasto ja henkiöstöosasto kuuuvat johtaja Matti Puhakae. Kiinteistöt, toimitiat, hankinnat ja muut sisäiset paveut kuuuvat paveuosastoe johtaja Asko Apukan aaisuudessa. Kean etuudet 2008 Tässä ehdessä on yhyt johdanto kaikkiin Kean hoitamiin etuuksiin. Ne on ryhmitety eämäntianteittain. Tarkempia tietoja eri etuuksista ja niiden myöntämisperusteista saat Kean imaisista esitteistä, Kean internetsivuita osoitteessa puheimitse Kean paveunumeroista tai Kean toimistoista. Internetistä öytyvät yeisimmät Kean hakemusomakkeet. Ne ovat kohdassa Lomakkeet. Etuuksia koskeva ainsäädäntö on kohdassa Lainsäädäntö. Laskennat-kohdassa on muutamien etuuksien askentaohjemia. Yhteystiedot-kohdasta öydät paveunumerot ja osoitteet paikkakunnittain. Asiointi-kohdassa voit tarkistaa hakemus- ja maksutietojasi sekä hoitaa muutamien etuuksien hakemisen tai muun imoituksen. Tätä asiointipaveua et voi käyttää iman tunnistautumista. Paveuihin kirjaudut verkkopankkitunnuksiasi tai sähköiseä henkiökortiasi (HST-kortia, joka vaatii kortinukijan). Suomessa asuva, sairausvakuutettu Kean kortit...5 Sairaus, terveys Sairauskuuista osa korvataan...6 Hammashoidosta korvauksia...7 Veteraaneie erityiskorvauksia hammashoidosta...7 Tukea työterveyshuotoon...6 Lääkekuuista osa korvataan...8 Matkakorvaukset...8 Sairauspäiväraha...9 Kuntoutus Kuntoutusraha työtuojen mukaan...18 Kea kuntouttaa...19 Nuoret vajaakuntoiset kouutukseen...19 Kuntoutustuki työkyvyttömäe...19 Vammaisetuudet Vammais- ja hoitotukia apsie ja aikuisie Ruokavaiokorvaus keiakiaa sairastavae... 7 Tukea asumiseen Pienituoisie tukea asumiseen...30 Lapsiperhe Äitiysavustus pakkauksena tai rahana...17 Kansainväisiin adoptioihin tukea...14 Vanhempainvapaa ja päiväraha...17 Lapsiisä...14 Pienten asten hoidon tuet...13 Erityishoitoraha vanhemmie...14 Nuori, opiskeija Opintotuki...20 Opiskeijae kouumatkatuki...20 Sotiasavustus...17 Työeämä ja työttömyys Vuorotteukorvaus...25 Irtisanotun muutosturva...25 Työttömäe perustuki...27 Matka-avustus työn aoittamiseen...27 Työttömäe kouutuspäivärahaa...25 Kotoutumistuki maahanmuuttajie...25 Pitkäaikaistyöttömäe eäketukea...27 Eäkeäinen Eäkeäisee Keasta perusturva...28 Perhe-eäkettä eskee ja apsie...29 Rintamaisiä veteraaneie...30 Maahanmuuttajae erityistukea...30

3 3/ Kirsimarja Järvisen kaksosraskaus päättyi kaksi kuukautta ennen askettua aikaa vatavaan verenvuotoon ja keisarineikkaukseen. Kahden viikon kuuttua eikkauksesta toinen kaksospojista kuoi. Henkiin jäi Pietu, nyt 14 v, mutta hapen puutteen seurauksena vain toinen munuainen jäi toimimaan, sekin vajaaa tehoa. Lääkitys ja kuntoutus akoivat heti Pietun päästyä kotiin. Tärkeintä oi proteiinirajoitteinen ruokavaio, koska proteiini rasittaa munuaisia. Piti askea tarkkaan, kuinka pajon hänee voi proteiineja antaa, jotta kasvaminen turvattaisiin. Näytteijän tärkein rooi Tampereen Teatterin Cabaret -musikaain kurtisaanina iotteee näytteijä Kirsimarja Järvinen. Yhden munuaisen varassa, siä toisen hän uovutti 14-vuotiaae pojaeen. Omaisuovutus paras vaihtoehto Puberteetti-iän myötä todettiin, että Pietun hormonitoiminnan kiihdyttyä ruokavaio ja ääkitys eivät enää riitä munuaisen toiminnan yäpitämiseksi. Lääkäri sanoi, että pitäisi aoittaa diayysihoito, kunnes sopiva munuaisen uovuttaja öytyy. Ohimennen hän mainitsi, että paras vaihtoehto oisi omaisuovutus. Tarjouduin heti tutkittavaksi. Tutkimuksissa todettiin, että äidin munuainen sopi. Ennen eikkausta Pietun piti käydä vieä hemodiayysissä. Siinä Pietu sai bakteerituehduksen, ja eikkausta piti siirtää. Bakteerin tatuttua aettiin odottaa uutta eikkausaikaa. Se oi raskasta, kun kaikki piti järjestää uudestaan. Kirsimarja ei kuitenkaan missään vaiheessa katunut uovutuspäätöstään. Kirurgin, anestesiaääkärin ja muun henkiökunnan kanssa juteessani uottamukseni eikkaukseen vahvistui. Pietu oi reipas, vaikka eikkauksen siirtäminen vähän venyttikin pinnaa. Leikkaukseen vamistautuessaan Kirsimarjan ei tarvinnut muuttaa eämäntapojaan. Psykoogin tapaamisessa vain tarkistettiin, että menen eikkaukseen omasta vapaasta tahdostani. Leikkaus vajaa vuosi sitten HYKS:n asten ja nuorten sairaaassa kesti viitisen tuntia. Heräämössä Pietu uui, että odotamme yhä eikkaukseen pääsyä. Tunnustein eikkaushaavaani ja vakuutin, että meidät on jo eikattu. Herkkuja iman rajoituksia Kahden päivän kuuttua eikkauksesta Kirsimarja oisi päässyt kotiin. Kuva Laura Vesa Diayysihoito oisi käynyt äidin mieestä 15-vuotiaae mutta vain 30 kg painavae Pietue iian raskaaksi. Niinpä poika sai äiditä toisen munuaisen ja eää nyt normaaia murrosikäisen eämää. Paikat oivat kuitenkin vieä vähän arat. Seän puoeta piti ottaa aimmasta kykiuusta paanen pois, jotta munuainen saatiin uos heposti. Oin sairaaassa nejä päivää. Kirsimarja oi vuokrannut miehensä kanssa eikkauksen ajaksi asunnon Hesingistä. Saimme sairaaasta vuokrattavien asuntojen osoitteita. Vuokraan, kuten myös matkakorvauksiin, saimme Kean tukea. Pietu jäi sairaaaan vieä muutamaksi viikoksi ääkityksen tasapainottamiseksi. Hykimisääkkeitä hän joutuu syömään opun ikäänsä. Lääkkeiden määrä vähenee koko ajan. Nyt otetaan päivittäin enää 10 tabettia. Äidin munuainen käynnistyi Pietua hyvin. Nyt hän saa syödä mitä vain. Suurinta herkkua ovat pihvit ja uusi tuttavuus kananmuna. Pietu rakastaa myös katkarapuja ja mustekaoja. Nyt ei tarvitse tutkia joka purkin reunasta ravintoarvoja. Pojan puberteettikin pääsi kunnoa käyntiin. Koko oemus on äkkiä kuin aikuistunut. Hän jaksaa myös urheia paremmin, kun ei oe yöheräämisiä. Oo kuin ensi-ian jäkeen Munuaisen uovutus ei muuttanut Kirsimarjan eämää. Sairausomaa hän sai noin seitsemän viikkoa, ja sen oppuvaiheessa hän akoi jo enkkeiä. Kaikkia näyttämöä vaadittavia temppuja en pystynyt heti tekemään. Muuten oo oi vähän kuin ensi-ian jäkeen. Kun jotain odottaa kauan, niin sitä ajatteee, että kaikki muuttuu sen myötä. Eämä jatkui kuitenkin normaaina. Kirsimarja hauaa rohkaista kokemukseaan munuaissairaiden asten omaisia uovutukseen. On tosi pakitsevaa, kun näkee apsensa paranevan ja voivan paremmin. Eämän aatu perheessä paranee, ja uovuttaja itse pystyy eämään kuten ennenkin. Moni sanoo, että tekisi apsensa puoesta mitä tahansa, mutta Kirsimarja Järvinen teki sen konkreettisesti. Kyähän sitä astaan rakastaa vähintään yhtä pajon kuin itseään. Iita Kettunen Munuaissiirrot Suomessa tehdään vuosittain noin 200 munuaisensiirtoa. Vuoden 2006 eokuun oppuun mennessä oi tehty munuaisensiirtoa, joista 356 oi siirretty eävätä uovuttajata. Noin 350 henkiöä odottaa munuaisensiirtoa. Vuosittain apsea todetaan niin vaikea munuaissairaus, että he menehtyisivät iman munuaisensiirtoa. Vuoden kuuttua ähes 90 % siirteistä toimii. Suomessa on potiaita, jotka ovat eäneet jo yi komekymmentä vuotta täysipainoista eämää siirrännäisensä varassa. Useimmiten munuainen saadaan aivokuoeeta ihmisetä. Luovuttaja voi oa myös sairastuneen äheinen, joka hauaa uovuttaa toisen munuaisensa. Siirrettävistä munuaisista on jatkuva pua. Joka vuosi kymmeniä ihmisiä kuoee turhaan odottaessaan sopivaa siirrännäistä. Lue isää internetsivustota Lisätietoa: Munuais- ja maksaiitto ry, puh. (09) HYKS Kirurginen sairaaa, Transpantaatiotoimisto, puh. (09) 4711 Lähde:

4 4 3/2008 Lisää omia tietoja verkosta Kean asiointipaveut aajenivat toukokuussa. Nyt verkosta näkee omat etuustietonsa myös sairaanhoitokorvauksista ja ääkekorvauksista sekä vammaisetuuksista ja kansaneäkkeestä. Voit seurata sairaanhoitokorvausten omavastuuosuuden täyttymistä Sairaanhoitokorvausten tiedoista voi näppärästi katsoa, pajonko on saanut Kean korvauksia ääkkeistä ja matkoista. Tämä hepottaa ääkkeiden ja matkojen vuotuisen omavastuuosuuden seuraamista. Vaikka Kea imoittakin kirjeeä, kun omavastuuosuus on täynnä, paveusta näkee ajantasaisen tiedon itse. Lääkekorvaustiedoista voi katsoa, onko oikeus ääkkeiden erityiskorvaukseen tai rajoitettuun peruskorvaukseen myönnetty. Yrittäjä voi nyt tarkistaa asiointipaveusta, pajonko työterveyshuoon kustannuksia on kertynyt ja pajonko korvausrahaa on käytettävissä oppuvuodee. Paveun otua käytössä vajaan kuukauden, sairaanhoitokorvaustietoja oi katsottu jo yi kertaa. Hauatko tietää käsitteytianteen tai seuraavan maksupäivän? Paveussa on heppo katsoa hakemansa etuuden käsitteytianne tai seuraava maksupäivä. Asiointipaveussa ovat katsottavina jo kaikki Kean yeisimmät etuudet ja korvaukset. Lisäksi paveussa voi hakea sähköisesti useita eri etuuksia sekä tehdä etuuksiin iittyviä imoituksia. Vammaisetuuksista paveussa näkyvät 16 vuotta täyttäneen vammaistuen, eäkettä saavan hoitotuen ja ruokavaiokorvauksen tiedot. Eäketiedoissa ovat mukana vanhuuseäke, yksiöinen varhaiseäke, työkyvyttömyyseäke, kuntoutustuki, työttömyyseäke, apsikorotus ja rintamaisät. Vanhuuseäkettä, eäkettä saavan hoitotukea ja 16 vuotta täyttäneen vammaistukea voi jo hakea verkossa. Kean asiointipaveu on osoitteessa ja paveuun tunnistaudutaan pankkitunnuksia tai sähköiseä henkiökortia. Kean verkkopaveujen tietoturvassa ei oe ongemia. Tiedotusväineissä toukokuussa esiä out tianne johtui Keasta riippumattomista yhteensattumista pankkien tunnistuspaveuissa. Kea keskeytti toukokuussa noin viikoksi sairaanhoitokorvaustietojen verkkokyseyn sen jäkeen kun hesinkiäinen henkiö oi saanut omae tietokoneeeen nähtäväkseen toisen henkiön tiedot. Hän otti yhteyttä Hesingin Sanomain toimittajaan, jota Kea kuui tapahtuneesta. Tapaus tutkittiin väittömästi Kean, pankkien ja poiisin yhteistyönä. Sevityksessä kävi imi, että Kean paveut ovat kaikissa tianteissa toimineet suunniteua tavaa ja moitteettomasti. Mitään väärinkäytökseen viittaavaa ei myöskään todettu. Vahinko oi päässyt syntymään pankkien tunnistuspaveussa inhimiisten virheiden ja muiden yhteensattumien summana. Todennäköisyyttä vastaavan tianteen toistumiseen pidetään erittäin pienenä. Tapahtumat on yksityiskohtaisesti sevitetty myös tietosuojavatuutetue, joa ei out mitään huomauttamista Kean paveujen suhteen. Heidi Liesivesi Kean sähköisten asiointipaveujen käyttäminen on turvaista Näin se tapahtui Henkiö vaitsi Kean asiointipaveun sisäänkirjautumissivua virheeisesti Nordean tunnistuspaveun, kun hänen piti vaita Sampo Pankin tunnistuspaveu (inhimiinen virhe). Hän syötti Sampo Pankin tunnisteensa (käyttäjätunnus ja saasana) Nordean tunnistuspaveuun. Hänen syöttämänsä tiedot oivat sattumata siä kertaa juuri samat kuin toisen henkiön vastaavat tiedot Nordeassa (epätodennäköinen yhteensattuma). Hän sai tunnistuspaveusta nähtäväkseen toisen henkiön nimen ja henkiötunnuksen ja painoi ok-painiketta hyväksyen siten virheeiset tiedot, jotka paveu väitti Keaan. Tämän jäkeen Kean paveu näytti hänee toisen henkiön sairaanhoitokorvaustiedot. Hikka Nakari Kuva Nana Uitto Kean asiointipaveussa verkossa on heppo katsoa hakemansa etuuden käsitteytianne tai seuraava maksupäivä. Faktaruutu Omat tiedot kiinnostavat Vakuutusoikeus otti kesäkuussa käyttöön paveunumeron (vaihde) yritysnumeronsa (vaihde) rinnae. Asiakas maksaa 0100-akuiseen numeroon soittaessaan vain oman operaattorinsa sopimuksen mukaisen paikaisverkko- tai matkapuheinmaksun. Kean puheinpaveua hoitava Yhteyskeskus aajenee. Joensuun ja Lieksan yksiköihin haetaan tämän vuoden aikana yi 60 uutta paveuneuvojaa tai paveupääikköä. Rekrytoinnit uuteen Kemijärven yksikköön akavat oppusyksystä. Sinne haetaan kaikkiaan 50:ttä uutta asiakasneuvojaa ja viittä paveupääikköä. Työt sieä akavat akutavesta Kean puheinpaveua hoitaa Omien Kea-tietojen seuraaminen kiinnostaa asiakkaita. Asiointipaveuun kirjaudutaan kuukausittain ähes kertaa. Eniten katsotaan Kean ähettämiä kirjeitä ja päätöksiä. Paveun myötä postitse saapuneiden kirjeiden säiytys ei oe enää niin tärkeää, kun samat tiedot säiyvät sähköisessä muodossa. Etuuksista asiakkaita kiinnostavat eniten työttömyysturvan tiedot. Tiedoista näkee mm. etuuden seuraavan maksupäivän ja koska työttömyysajan imoituksen voi täyttää seuraavan kerran. Imoituksen tekee verkossa jo noin joka kymmenes asiakas. Kuukausittain sähköisiä imoituksia tuee Keaan reiut Hakemuksista suosituin on Vaitusten käsitteyä tehostetaan vuoden 2006 aussa toimintansa käynnistänyt Yhteyskeskus, joa on nyt toimipaikat Joensuussa, Lieksassa, Pietarsaaressa ja Jyväskyässä. Niissä on noin 140 toimihenkiöä. Vuoden kuuessa rivejä vahvistetaan yi sadaa työntekijää. Yhteyskeskuksessa asiakasneuvojat ohjaavat ja neuvovat asiakkaita Kean sosiaaiturvaasioissa. vanhempainpäivärahojen hakemus. Sen avua perhevapaan ajan tukien hakeminen on heppoa, siä paveu antaa suoraan verotuksen työtuotiedot, eikä niitä varten tarvitse erikseen kaivaa verotodistusta esiin. Paveu kertoo myös, pajonko nykyisten tuojen tuisi oa, jotta päivärahoja voi hakea vapaata edetävien kuuden kuukauden tuojen perusteea. Sosiaaiturvan muutoksenhakuautakunnae annetaan isää voimavaroja ja kevennetään sen ratkaisukokoonpanoja. Osa vaituksista voidaan ratkaista aiempaa pienemmää kokoonpanoa. Muutoksenhakuautakunta saa myös erityisen määrärahan ruuhkan purkamiseen. Eokuun aussa voimaan tueea ainmuutoksea on tarkoitus tehostaa muutoksenhakuautakunnan työtapoja. Tavoitteena on, että vaitusten keskimääräinen käsitteyaika yhenee nykyisestä 13 kuukaudesta asteittain kuuteen kuukauteen, jooin muutoksenhakijoiden oikeusturva paranee nykyisestä. Muutoksenhakuautakuntaan vaitetaan Kean päätöksistä ukuun ottamatta opintotuki- ja työttömyysturva-asioita. Vuonna 2007 autakuntaan tui ratkaistavaksi asiaa. Sosiaaiturvaa koskevien vaitusten määrä on kasvanut viime vuosina. Etenkin työkyvyttömyyseäkettä, vammaisetuuksia ja yeistä asumistukea koskevat vaitukset ovat isääntyneet. Paveunumero käyttöön vakuutusoikeudessa Puheun hinta 010-akuiseen numeroon ankaverkosta soitettaessa on tää hetkeä 8,21 senttiä/puheu + 5,90 senttiä/ minuutti ja matkapuheimesta soitettaessa 8,21 senttiä/puheu + 16,90 senttiä/minuutti. Hinnat sisätävät 22 %:n arvonisäveron. Paveunumerot otettiin vakuutusoikeuden ohea käyttöön kaikissa oikeushainnon virastoissa. Vakuutusoikeuden muut yhteystiedot pysyvät ennaaan. Kean puheinpaveuun isää työvoimaa

5 3/ Kuva Nana Uitto Sähköinen resepti ensin Turkuun Sähköinen resepti otetaan asteittain käyttöön ensin Turussa. Sieä ensimmäinen sähköinen resepti kirjoitetaan ja taennetaan Kean reseptikeskukseen tämän vuoden oppupuoea. Turku tekee pioneerityön ei sähköisen reseptin käytöstä main, jonka mukaan muiden Turun kanssa samaa tietojärjestemää käyttävien kuntien on heppo siirtyä sähköisen reseptin käyttäjiksi. Kotka tekee vastaavan pioneerityön toisen järjestemän osata ja ottaa järjestemän käyttöön ensi vuoden aussa. Asteittaisea aoittamisea sähköisen reseptikeskuksen mahdoiset astentaudit saadaan hoidettua, jotta seuraavia järjestemään iittyviä kunnia ei oe murheita, kehittämispääikkö Erkki Aatonen Keasta sanoo. Turussa sähköisiä reseptejä toimittavat auksi 1 4 kaupungin terveysasemaa. Ensi vuoden akupuoea niitä toimittavat myös muut kaupungin terveysasemat. Sioin järjeste- mään tuee mukaan ehkä myös ensimmäinen yksityinen ääkäriasema. Toiminta aajenee pikku hijaa koko Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin. Laki edeyttää, että vuoden 2011 huhtikuun akuun mennessä koko maa käyttää vatakunnaista reseptikeskusta, jonne sähköiset ääkemääräykset taentuvat ja josta apteekit saavat ne ääkkeiden asiakkaae toimittamista varten. Kean reseptikeskus on osa Kansaista terveysarkistoa. Aatosen mukaan tärkeää sähköisen reseptin toimittamisessa on se, että kaikki apteekit kykenevät niitä käsitteemään. Ei oe epäiystäkään, etteivätkö kaikki apteekit hauaisi oa mukana. Esimerkiksi Turussa toiminnan aettua potias voi hakea sähköiseä reseptiä määrätyt ääkkeensä mistä tahansa Turun apteekista. Kuva Annika Söderbom Kehittämispääikkö Erkki Aatonen Lääkäreie ammattikortti Sähköisen reseptin kirjoittamista ja reseptikeskuksen tietojen käyttämistä varten turkuaiset terveyskeskusääkärit saavat kuvaisen ammattikortin. Potias ei tarvitse sähköisen reseptin vuoksi uusia kortteja. Jos hän hauaa ääkärin määräämistä ääkkeistä korvausta apteekista, hän tarvitsee Keakortin niin kuin ennenkin. Mutta jos potias katsoo kotona internetistä omia Kean reseptikeskukseen taetettuja tietojaan, hän voi käyttää siihen verkkopankkitunnuksiaan tai sähköistä henkiökorttia. Asiakkaan tarvitsee vain imoittaa apteekissa, että ääkäri on kirjoittanut hänee sähköisen ääkereseptin. Asiointia kyä nopeuttaa, jos mukana on ääkärin antama potiasohje, mutta pakoinen se ei oe. Apteekki öytää reseptin aina henkiötunnukseakin. Apteekin tuee joka tapauksessa varmistua, että asiakkaaa on oikeus noutaa ääke. Luovuttaessaan ääkkeen apteekki tekee asiaankuuuvat toimitusmerkinnät, jotka taentuvat reseptikeskukseen, Aatonen kuvaiee sähköisen reseptin kätevyyttä. Asiakkaan kannata on tärkeää, että tiedot ovat taessa. Hänen ei tarvitse kaivaa reseptejään aatikon pohjata vaan ne öytyvät tiedostosta. Myös jokainen ääkäri näkee sietä, mitä potiaae on aiemmin määrätty. Erkki Aatosen mukaan potiaan on turvaisempaa käyttää sähköistä kuin paperista reseptiä, koska siä ääkäri voi varmistaa, että potias vättyy turhita pääekkäisitä tai toistensa kanssa sopimattomita ääkkeitä. Jos potias hauaa paperisen reseptin, hän toki seaisen saa, mutta sioin tiedot eivät taennu sähköiseen arkistoon. Hikka Aroa Kean kortit Suomessa asuva, sairausvakuutettu Jokainen Suomessa pysyvästi asuva tai sairausvakuutuksen piiriin kuuuva saa Kea-kortin. Kea-kortia voit osoittaa oikeutesi Suomen sairausvakuutukseen. Sitä tarvitset mm. apteekissa ja ääkärin vastaanotoa, jotta voit saada korvauksen suoraan paikan päää. Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä Maahanmuuttajan Kea-kortti Kun muutat Suomeen, imoittaudu Kean toimistoon ja täytä hakemusomake. Sen perusteea Kea antaa päätöksen, kuuutko Kean sosiaaiturvan piiriin. Jos kuuut, saat Kea-kortin. Eurooppaainen sairaanhoitokortti Suomen sairausvakuutukseen kuuuva voi tiata eurooppaaisen sairaanhoitokortin Kean toimistosta. Eurooppaaisen sairaanhoitokortin hatijaa on oikeus ääketieteeisistä syistä vättämättömään sairaanhoitoon oeskeessaan toisessa EU- ja ETA-maassa sekä Sveitsissä. Kortti on imainen ja se on voimassa kaksi vuotta kerraaan. Eurooppaainen sairaanhoitokortti ei korvaa Suomessa käytettävää Kea-korttia. Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä

6 6 3/2008 Kuva Annika Söderbom Jokean kouun tapahtumat viime marraskuussa merkitsivät aajojen erityistoimenpiteiden käynnistämistä Tuusuan kunnassa ja muia tahoia. Kea päätti omata osataan tukea jäkihoitoa varaamaa eriisen euron suuruisen määrärahan tapauksen uhrien ja heidän omaistensa kuntoutukseen. Rahamäärää käytetään kriisivaiheen jäkeisen psykoterapian järjestämiseen. Ensimmäiset hakemukset saapuivat Keaan maaiskuun 2008 opua. Eokuun akuun mennessä on ratkaistu 12 hakemusta, ähes kaikki myönteisinä. Hakijat ovat pääasiassa keski-ikäisiä tavaa tai toisea tapahtuman vaikutuspiirissä oevia henkiöitä. Kean Eteä-Suomen vakuutusaueen yiääkäri Kyösti Haukipuro arvioi, että kuukausittain on jatkossa odotettavissa muutama hakemus. Hakemuksia varmaan tuee isää, kun kriisivaiheesta on tarvetta siirtyä kuntouttavaan vaiheeseen tai kun kriisin myöhäisvaikutukset tuevat esie. Tyypiisiä oireita ovat eriaiset masennustiat, ahdistuneisuusja unihäiriöt ja pekoreaktiot, Haukipuro toteaa. Kean kuntoutusta nuorie ja aikuisie Jokean tapahtumien jäkihoito on käynnistynyt Keassa Yiääkäri Kyösti Haukipuro arvioi, että Jokean tapahtumien vuoksi Kean kuntoutukseen hakeutuu isää ihmisiä, kun kriisivaiheesta on tarve siirtyä kuntoutukseen. Kean kuntoutusta voivat saada Jokean kouun oppiaat, opettajat ja muut työntekijät sekä heidän perheensä/ omaisensa muut tapahtumapaikaa oeet (esimerkiksi auttamistyöhön osaistuneet) ja heidän perheensä/omaisensa sekä muut tapauksen johdosta psykoterapiaa tarvitsevat, kun oireiden yhteys tapahtumaan on imeinen. Kuntoutuksesta päätetyn työnjaon mukaisesti kuitenkin asten ei ae 16-vuotiaiden psykoterapiakuntoutus kuuuu kokonaan terveydenhuoon vastuue. Siten Kean tukemaa psykoterapiaa voidaan myöntää vuotiaie nuorie ja vuotiaie aikuisie joko pidempikestoisena enintään kome vuotta kestävänä tai yhytkestoisena terapiana. Psykoterapiat myönnetään Kean harkinnanvaraista psykoterapiaa koskevien myöntöedeytysten ja menetteyn mukaisesti. Tämä edeyttää terveydenhuoossa käynnistettyä akuhoitoa ja akuutin vaiheen kriisiterapiaa. Kun pidemmän terapian tarve on imeistä, terveydenhuoto ohjaa hakemaan Kean tukemaa terapiaa. Kuntoutuspäätös noin viikossa Kean ja kunnan edustajat sopivat hyvissä ajoin kuntoutuksen järjestämisen yhteistyöstä ja siinä noudatettavista menetteytavoista. Sovitut menetteyt ovat toimineet hyvin, Haukipuro sanoo. Tuusuan kunta on järjestänyt erittäin hyvin omae vastuueen kuuuvat terveydenhuoon tehtävät kriisihoidon järjestäminen ja psykiatrikonsutaatiot mukaan ukien. Myös muiden ähikuntien terveydenhuoon yksiköt ovat hoitaneet osansa hyvin, kun on out kyse heidän asukkaistaan. Keassa kuntoutuksen järjestäminen tapahtuu asiakkaan omassa vakuutuspiirissä, ensisijaisesti Kean Keski-Uudenmaan vakuutuspiirissä. Mukana on out myös Kean Hyvinkään-Riihimäen vakuutuspiiri. Asiantuntijaääkärin arviointi saadaan Kean auekeskuksesta. Menettey on taannut sen, että päätökset Keassa on voitu tehdä nopeasti käytännössä noin viikon kuuessa, Haukipuro sanoo. Kea hauaa hänen mukaansa omata osataan edeeen tukea niiden henkiöiden työssä ja arkieämässä seviytymistä, jotka tarvitsevat pitkäaikaista terapeuttista tukea tämän ikävän tapahtuman jäkeen. Hikka Aroa Ruotsissa tiukennettiin työkyvyttömän tukea Ruotsissa sairauspäivärahan saaminen rajoitettiin vuoteen heinäkuun austa. Samaa sairausvakuutuksen kautta maksettu määräaikainen työkyvyttömyyseäke akkasi. Uuden ain mukaan 30 vuotta täyttänyt voi saada työkyvyttömyyseäkettä vain, jos hänen työkykynsä on pysyvästi aentunut. Ae 30-vuotiaie määräaikainen eäke on edeeen mahdoinen ns. aktiviteettikorvauksena. Ruotsin työkyvyttömyyseäke on nimetään sairauskorvaus, sjukersättning. Sairauspäiväraha on nimetään sjukpenning. Ennen ainmuutosta myönnetty määräaikainen työkyvyttömyyseäke on nimetään tidsbegränsad sjukersättning. Ruotsin sairausvakuutuksen uudet säännöt koskevat myös Suomessa asuvia henkiöitä, jotka ovat ansainneet Ruotsista eäkettä. Heinäkuun 1. päivänä määräaikaista työkyvyttömyyseäkettä Ruotsista nostaneet voivat hakemuksesta saada sie enintään 18 kuukauden jatkoajan. Toinen vaihtoehto on hakea pysyvää työkyvyttömyyseäkettä Ruotsista, jos täyttää sen vaatimukset. Ruotsin kassa ähettää kirjeen kuusi kuukautta ennen määräaikaisen työkyvyttömyyseäkkeen päättymistä niie, jotka vieä saavat sitä. Kirjeessä on ohjeet, miten pitää toimia, jos hauaa jatkoa eäkkeee. Jos hakemus määräaikaisesta työkyvyttömyyseäkkeestä on jätetty viimeistään syyskuussa ja eäke akaisi takautuen kesäkuussa tai aikaisemmin, Ruotsin kassa voi myöntää sen vanhan ain mukaisesti. Uuden ain mukaan sairauskorvausta ei työkyvyttömyyseäkettä voi saada Ruotsista vain seainen 30 vuotta täyttänyt henkiö, jonka työkyky on todettu pysyvästi aentuneeksi ja jonka työkykyä ei voida parantaa kuntoutuksea, kouutuksea tai muia toimin. Suomessa asuvae eäkkeenhakijae ain tiukennus voi aiheuttaa toimeentuo-ongemia, jos hänee myönnetään Suomesta työkyvyttömyyseäke, mutta Ruotsissa hakemus hyätään, kun häntä ei katsota sieä pysyvästi työkyvyttömäksi. Eäketurvakeskuksen tietojen mukaan Suomesta ähtee Ruotsiin runsaat työkyvyttömyyshakemusta vuodessa. Kuntoutusketjun kautta työhön Ruotsin uuden ain mukaan sairauspäivärahaa maksetaan enintään 364 päivää 15 kuukauden aikana. Jos sairaus jatkuu pidempään, Ruotsin kassa voi hakemuksesta pidentää päivärahan maksua enintään 550 päivään. Sairauspäiväraha aenee, jos sairaus jatkuu yi vuoden. Normaaisti päiväraha on Ruotsissa 80 % työtuoista. Pidennetty sairauspäiväraha on 75 %. Päivärahan maksua sääteee ns. kuntoutusketju, jonka aikana sairastuneee etsitään sopivaa työtä mm. kuntoutuksen tai kouutuksen avua. Ensimmäiset 90 päivää maksetaan sairauspäivärahaa, jos henkiö ei kykene sairauden takia normaaiin työhönsä. Seuraavien 90 päivän ajata voi saada päivärahaa vain, jos ei kykene mihinkään työnantajansa tarjoamaan työhön. 180 päivän jäkeen päivärahaa maksetaan vain, jos ei ainkaan kykene työmarkkinoie tai jos näyttäisi sitä, että henkiö kykenee paaamaan työpaikaeen ennen kuin vuosi on kuunut. Hikka Nakari Sairaus, terveys Tukea työterveyshuotoon Kea korvaa työnantajie ja yrittäjie noin puoet hyvän työterveyshuotokäytännön mukaan järjestetyn työterveyshuoon kustannuksista. Ehkäisevästä työterveyshuoosta korvaus on 60 %. Työterveyshuoon toimenpiteet ovat työntekijöie maksuttomia. Katso tarkemmin Työterveyshuoto-esitteestä ja internetistä Sairauskuuista osa korvataan Kea korvaa sairausvakuutusain mukaan osan yksityisääkärin pakkioista (60 % Kean vahvistamasta taksasta) ja osan yksityisääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon kustannuksista (75 % 13,46 euroa yittävätä osata Kean vahvistamasta taksasta). Mikä on taksa? Yksityisistä sairaanhoitopaveuista perityt maksut ovat yeensä suurempia kuin Kean taksat. Taksojen perusteet säätää vationeuvosto sosiaai- ja terveysministeriön esityksestä. Sen jäkeen Kea vahvistaa uetteon korvattavista tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä sekä niie taksat, joihin voit tutustua joko Kean internetsivuia tai toimistoissa. Korvaustaso on nykyisin noin % terveydenhuoon perimistä todeisista pakkioista. Suorakorvaus tai hakemus Voit saada Kea-korvauksen jo hoitopaikassa näytettyäsi Kea-korttisi. Korvaus voidaan vähentää suoraan hoitopaikan askusta, jos hoitopaikka on tehnyt sopimuksen Kean kanssa (= suorakorvaus). Jos et oe saanut suorakorvausta, voit hakea korvauksen Keasta jäkikäteen kuuden kuukauden kuuessa siitä, kun oet maksanut hoidon. Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä

7 3/ k TERVEYDEKSI Resepti on arvokas paperi Saatuasi ääkereseptin kiikutat sen apteekkiin, joka niin sanotusti toimittaa vamisteen ja askuttaa sinuta omavastuuosuutesi. Kean osuus tuee toista tietä suoraan apteekie. Asiakas ei heposti edes pane merkie, että hän on iman tinkimistä saanut ääkkeensä huomattavasti pienemmää rahaa kuin mikä sen todeinen hinta on. Korvauksea on merkitystä erityisesti niie, jotka käyttävät pitkiä aikoja suhteeisen kaiita ääkkeitä tai joia on käytössään monta ääkettä. Peruskorvaus on 42 %, mutta monista vaikeiden sairauksien hoitoon tarkoitetuista ääkkeistä voi saada tavaista korkeamman korvauksen, ei tietyiä edeytyksiä 72 % tai täydet 100 %. Viimeksi mainituista potias maksaa vain 3 euroa ostokerrata. 140 euroa Lääkekorvauksia saa vuosittain noin kaksi komasosaa Suomessa asuvista henkiöistä. Korvausta saaneen ääkkeet maksavat vuoden aikana keskimäärin noin 440 euroa, mistä asiakas maksaa omasta pussistaan noin 140 euroa. Suurimmiaan tämä omavastuu voi kaenterivuoden aikana oa vähän yi 600 euroa, minkä jäkeen saa oppuvuoden ajan korvausten piiriin kuuuvat ääkkeet kokonaan korvattuina. Apteekit toimittavat vuosittain vähän ae 40 mijoonaa reseptiä ei keskimäärin päivässä. Sairausvakuutus maksaa korvausta noin 33 mijoonasta reseptistä. Yhden täaisen arvo on keskimäärin 48 euroa, siis ei aivan pikkuraha. Vaihteu ääkkeiden väiä on kuitenkin suuri, ja siihen vaikuttaa sekin minkä kokoisesta pakkauksesta on kyse. Kaeimmiaan vuoden ääkitys voi joiakin erikoisvamisteia maksaa yi euroa. Lääkevaihto on isännyt hintakipaiua sen piiriin kuuuvien vamisteiden kesken, jooin hintataso on saattanut pudota jopa kymmenesosaan akuperäisestä. Näin on käynyt muun muassa joiekin koesteroi-, mahahaava- ja masennusääkkeie. Lääkkeen teho ei muutu, vaikka hinta aenee, joten saman hyödyn saa pienemmää rahaa. 255 euroa Noin puoet resepteistä kirjoitetaan terveyskeskuksissa ei terveydenhuoon eturintamaa. Terveyskeskusääkärin määräämän ääkkeen hinta oi viime vuonna keskimäärin 39 euroa ei kymmenkunta euroa tavaista ahaisempi. Terveyskeskuksissa hoidetaan kansantauteja, joiden ääkitys saattaa juuri ääkevaihdon vuoksi oa eduistakin. Myös esimerkiksi antibiootit ja tuehduskipuääkkeet ovat pääosin hapoja. Kaeimpia reseptejä kirjoittavat syöpäääkärit ja hermoston sairauksien erikoisääkärit ei neuroogit. Viime vuonna syöpäääkärin reseptin keskimääräinen hinta oi 255 euroa, ja neuroogeia se oi 183 euroa. Nämä ääkärit hoitavat usein vaikeita sairauksia, joten kustannuksen suuruuden ymmärtää. Lääkityksen siirtyminen avohoitoon vähentää myös sairaaahoidon tarvetta, jooin varoja säästyy. Yhden sairaaapäivän hinnaa voisi saada vaikkapa verenpaineääkityksen vuodeksi. Timo Kaukka tutkimusprofessori, Kean tutkimusosasto Psykoterapiakuntoutus tukee pauuta työhön Kean tukema psykoterapiakuntoutus on työistymisen näkökumasta tuokseisinta vanhemmie henkiöie, miehie ja työeämässä jo aikaisemmin oeie. Tämä imenee äskettäin jukaistusta Kean tutkimuksesta, jossa tarkasteaan Kean tukeman psykoterapiakuntoutuksen vaikutuksia vuonna 2002 kuntoutuksen päättäneiä henkiöiä. Tarkasteu perustuu rekisteripohjaisiin seurantatietoihin vuosita 2002, 2003 ja Terveydeisistä syistä ennen psykoterapiaa työmarkkinoiden ukopuoea oeista komannes siirtyi psykoterapian jäkeen takaisin työmarkkinoie. Parhaiten työistyivät vanhemmat, työeämässä jo aikaisemmin oeet, miehet sekä ne, joia oi out psyykenääkitys jo ennen kuntoutusta. Myös ne nuoret, joiden opiskeu- tai työtianne oi sekeä psykoterapian akaessa, oivat työistyneet usein hyvin. Kuntoutuksen perusteena yeisimmät mieenterveysongemat oivat aikuisia mieiaahäiriöt ja neuroosit ja ae 16-vuotiaia käytös- ja tunnehäiriöt. Kean tukeman psykoterapian tavoitteena on parantaa tai paauttaa mieenterveyshäiriön vuoksi heikentynyttä työ- tai opiskeukykyä ja näin tukea työssä pysymistä ja työhön siirtymisen edeytyksiä. Vuonna 2004 tehtyjen ohjeiden ja sevennysten perusteea päävastuu työikäisten psykoterapiasta on Keaa ja asten psykoterapiasta jukisea terveydenhuooa. Hoitovastuu on aina jukisea terveydenhuooa. Toimeentuokatkoksen voi vättää Sairauspäivärahan enimmäisajan jäkeisen mahdoisen toimeentuokatkoksen voi vättää hakemaa esimerkiksi työttömyysturvaa. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään sen kaenterikuukauden oppuun, jota seuraavan kuukauden aikana päivärahapäivien määrä nousee 300 päivään. Jos työkyvyttömyys kuitenkin jatkuu, toimeentuon turvaamiseksi voi hakea työkyvyttömyyseäkettä. Eäkepäätös saattaa syystä tai toisesta viipyä eäkeaitoksessa ja toimeentuoon uhkaa tua katkos. Kun sairauspäivärahan maksu oppuu ja työkyvyttömyyseäkehakemus on vireiä tai jos hakemus on jo hyätty, Kea voi maksaa tietyin edeytyksin työttömän peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Jos asiakas on työttömyyskassan jäsen, hän voi saada omasta kassastaan työttömän ansiopäivärahaa. Jotta saisi työttömyysturvaa, täytyy imoittautua työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon. Keasta muistutetaan, että on erityisen tärkeää imoittautua työnhakijaksi hyvissä ajoin, viimeistään sairauspäivärahan päättymistä seuraavana arkipäivänä, jottei pahoja katkoksia toimeentuoturvaan tuisi. Kannattaa myös huomioida, että työttömyysetuutta ei voi maksaa päivitä, jooin työnhaku ei oe out voimassa työvoimatoimistossa. Jos työttömyysturvaa hakevaa on voimassaoeva kokoaikainen työ- tai virkasuhde, työttömyyspäivärahan saamisen edeytyksenä on isäksi, että työantajaa ei oe tarjota työkykyä vastaavaa työtä. Asia sevitetään työnantajan aekirjoittamaa todistuksea, mikä tuee esittää työvoimatoimistossa sekä toimittaa Keaan tai kassaan työttömyyspäivärahahakemuksen iitteenä. Lisätietoa työttömyysturvasta saa soittamaa Kean paveunumeroon , joka on avoinna arkisin ko Sairaus, terveys Veteraaneie erityiskorvauksia hammashoidosta Veteraaneie, joia on jokin veteraanitunnuksista tai todistus miinanraivaukseen osaistumisesta, korvataan yksityistä hammashoitoa eriisen ain perusteea. Veteraanit saavat poikkeukseisesti korvausta myös proteettisen työn kustannuksista. Veteraanien suun ja hampaiden tutkimuksesta, ehkäisevästä hoidosta ja protetiikkaan iittyvästä yksityisham- masääkärin tai erikoishammasteknikon kiinisestä työstä Kea korvaa 100 % ja proteesien teknisestä työstä 50 % taksan määrästä. Erikoishammasteknikon suorittaman kokoproteesihoidon Kea korvaa hammasääkärin ähetteen perusteea. Veteraanien muusta hammashoidosta Kea korvaa 60 % taksan määrästä. Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä Hammashoidosta korvauksia Kea korvaa sairausvakuutusain mukaan osan yksityisen hammasääkärin suorittamasta suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon kustannuksista. Korvausta ei makseta hammasteknisestä työstä eikä proteettisista toimenpiteistä. Oikomishoidon kustannuksista korvaus maksetaan vain erityisin perustein. Yksityishammasääkärin suorittaman suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon kustannuksista korvataan 60 % taksan määrästä. Tutkimuksen kustannuksia korvataan kerran kaenterivuodessa. Korvaus on käytännössä noin 40 % keskimääräisistä pakkioista. Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä Ruokavaiokorvaus keiakiaa sairastavae Kea maksaa ruokavaiokorvausta 16 vuotta täyttäneie keiakiaa sairastavie. Verottoman korvauksen määrä on 21 euroa/kk. Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä

8 8 3/2008 Asiakasmaksut nousivat Sosiaai- ja terveydenhuoon asiakasmaksut sekä joidenkin maksujen perusteena oevat tuorajat nousivat eokuussa. Osaa maksuista ei oe korotettu moneen vuoteen. Päivähoitomaksujen korotukset perustuvat akiin ja muiden maksujen korotukset vationeuvoston asetukseen. Samaa tuorajat ja maksut sidottiin indeksiin. Terveydenhuoon maksut Terveyskeskuksen ääkärissä käynnistä perittävän vuosimaksun enimmäismäärä nousi 22 eurosta 25,60 euroon. Jos paveun käyttäjä ei maksa vuosimaksua, hänetä voidaan periä enintään 12,80 euron käyntimaksu jokaiseta käynnitä. Vuosimaksun vaihtoehtona terveyskeskus voi periä käyntimaksua kometa ensimmäisetä käynnitä kaenterivuodessa, jooin käyntimaksu on 12,80 euroa. Sairaaan poikinikkamaksun enimmäismäärä nousi 22 eurosta 25,60 euroon käynnitä. Päiväkirurginen toimenpide maksaa enintään 83,90 euroa (aikaisemmin 72 euroa). Suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon maksut jukisessa terveydenhoidossa jakautuvat perusmaksuun sekä erikseen veoitettaviin hoito- ja tutkimusmaksuihin. Hoitokäynnin perusmaksu porrastettiin komeen maksuryhmään. Suuhygienistin vastaanotoa käynnin enimmäisperusmaksu on 7 euroa, hammasääkärin vastaanottokäynnin perusmaksu nousi 7 eurosta 9 euroon ja erikoishammasääkärin 11 eurosta 13 euroon. Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä paveusta perittävä ns. sakkomaksu nousi 27 eurosta 31,50 euroon. Lääkärin ja hammasääkärin todistus tai ausunto maksaa 31,50 euroa. Ajokorttia varten tarvittava ääkärintodistus maksaa enintään 38 euroa. Lyhytaikaisessa aitoshoidossa oevata voidaan periä hoidosta ja yäpidosta psykiatrian toimintayksikössä enintään 14 euroa (aikaisemmin 12 euroa) hoitopäivätä ja muussa yhytaikaisessa aitoshoidossa enintään 30,30 euroa (aikaisemmin 26 euroa) hoitopäivätä. Vammaisee aitoshoitona tai kehitysvammaisten erityishuotona annetusta kuntoutushoidosta voidaan periä enintään 10,50 euroa (aikaisemmin 9 euroa) hoitopäivätä. Maksut indeksiin Jatkossa terveydenhuoon maksut sidotaan kansaneäkeindeksiin, koska se kuvaa parhaiten jukisten terveyspaveujen suurimpien käyttäjäryhmien, pienituoisten eäkeäisten ja työttömien, tuojen ja maksukyvyn kehitystä. Kotipaveun kuukausimaksun perusteena oevia tuorajoja tarkistetaan jatkossa työeäkeindeksin muutoksen mukaisesti. Indeksitarkistukset tehdään kahden vuoden väein ja tarkistetut maksut tuevat voimaan vuoden austa ukien. Ensimmäinen tarkistus toteutuu vuoden 2010 austa ukien. Maksukatto pysyi ennaaan Kunnaisen terveydenhuoon asiakasmaksuissa on 590 euron maksukatto kaenterivuotta kohti. Tätä maksukattoa ei nyt korotettu. Maksukaton täytyttyä potias saa oppuvuoden avohoidon paveut maksutta ja yhytaikaisen aitoshoidon hoitopäivämaksu aenee 12 euroon. Ae 18-vuotiaiden asten maksut otetaan huomioon huotajan maksukatossa. Maksukattoa kerryttävät potiaan itse maksamat maksut terveyskeskuksen ääkäripaveut, fysioterapia, sarjahoito, sairaaan poikinikkamaksut, päiväkirurgian maksut sekä yhytaikaisen aitoshoidon maksut niin terveydenhuoon kuin sosiaaihuoon aitoksissa. Maksukattoon eivät kuuu esimerkiksi maksut hammashoidosta, sairaankujetuksesta tai ääkärintodistuksista eikä tuosidonnaiset maksut, kuten pitkäaikaisen aitoshoidon kuukausimaksut. Potiaan on itse seurattava maksukaton täyttymistä. Tätä varten hän saa terveyskeskuksesta seurantakortin ja ohjeita. (Lähde: Sosiaai- ja terveysministeriö) Viitehintajärjestemä hiitsemään ääkemenoja Suomessa on tarkoitus ottaa käyttöön ääkkeiden viitehintajärjestemä. Järjestemään sisäytettäisiin ne keskenään samaa ääkeainetta sisätävät myyntiuvaiset ääkevamisteet, joie on vahvistettu korvattavuus. Viitehintajärjestemä koostuisi viitehintaryhmistä, jotka perustuisivat Lääkeaitoksen yäpitämään uetteoon keskenään vaihtokepoisista ääkevamisteista. Viitehintaryhmäe asetettava viitehinta oisi korkein hinta, jonka perusteea ryhmään sisäytetyn ääkevamisteen korvauksen suuruus voitaisiin askea. Viitehintajärjestemässä potias voisi omaa vainnaaan vaikuttaa itseeen aiheutuviin kustannuksiin. Jos potias ostaa ääkevamisteen, jonka hinta on enintään viitehinnan suuruinen, hänee maksetaan osakorvaus koko ääkkeen hinnasta. Jos hän ostaa viitehintaa kaiimman ääkkeen, hän joutuu itse maksamaan ääkkeen hinnan ja viitehinnan väisen erotuksen. Tianteissa, joissa ääkäri hoidoisin perustein katsoo tietyn kaupaisen vamisteen potiaae tarpeeiseksi, korvaus maksettaisiin ääkärin ääkemääräykseen kirjaaman vamisteen hinnasta. Viitehintajärjestemä täydentäisi jo käytössä oevaa ääkevaihtoa. Järjestemään sisäytettäisiin ääkevaihdon piirissä jo oevien keskenään vaihtokepoisten vamisteiden isäksi vuoden 2006 ääkeain muutoksea ääkevaihdon ukopuoee jätetyt samaa vaikuttavaa ääkeainetta sisätävät vastaavat vamisteet. Muutoksia pyritään edistämään eduisimpien vaihtokepoisten ääkevamisteiden käyttöä ja isäämään ääkeyritysten väistä kipaiua. Hinnataan eduisempiin rinnakkaisvamisteisiin siirtymisen tavoitteena on pienentää ääkkeen ostosta potiaae aiheutuvia kustannuksia, vähentää sairausvakuutusmaksun korotuspainetta sekä hiitä vation menojen kasvua. Viitehintajärjestemää arvioidaan saavutettavan vuosittain noin 85 mijoonan euron kokonaissäästö, josta 33 mijoonaa euroa kohdistuisi potiaan suoriin ääkekustannuksiin. Sairausvakuutusain muuttamista koskevan ain on tarkoitus tua voimaan vuoden 2009 austa. Viitehintajärjestemää koskevia säännöksiä soveettaisiin 1. päivästä huhtikuuta 2009 akaen. Lääkeain muuttamista koskevan ain on tarkoitus tua voimaan huhtikuun 2009 austa. Kuva Nana Uitto Työssäkäyvien tupakointi väheni Vuoden 1995 tupakkaain uudistus vähensi vain työssäkäyvien päivittäistä tupakointia. Näyttää sitä, että tupakoinnin vähentämiseksi aadituia aeia ja niihin iittyviä toimenpiteiä on mahdoista vähentää tupakoinnin aoittamista, isätä tupakoinnin opettamista sekä vähentää ympäristön tupakansavue atistumista, mutta akien vaikutus ei oe yhtä voimakas kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä, VTM Satu Heakorpi tiivistää kesäkuussa Hesingin yiopistossa tarkastetun väitöskirjatutkimuksensa tuoksia. Tutkimuksen mukaan vuoden 1995 tupakkaain uudistuksen jäkeen päivittäistupakointi väheni ja tupakoinnin opettaminen isääntyi työssä oevia, kun taas niissä väestöryhmissä, jotka eivät oeet tupakkaain vaikutuspiirissä, vastaavaa vähentymistä päivittäistupakoinnin yeisyydessä ei tapahtunut. Ympäristön tupakansavue atistuminen väheni työpaikoia vuoden 1995 jäkeen. Matkakorvaukset Sairaus, terveys Kea maksaa sairauden tai kuntoutuksen vuoksi ähimpään hoitopaikkaan tehtyjen matkojen kuuista matkakorvauksia seuraavasti: 9,25 euroa yittävän osuuden (yhteen suuntaan). Kun itse maksetut osuudet yittävät 157,25 euroa kaenterivuoden 2008 aikana, Kea maksaa yittävän osan kokonaan. Vuosittaiseen omavastuuseen voidaan ottaa mukaan myös ae omavastuun jääneet sairaustai kuntoutusmatkat, joista oet imoittanut Keaan kuuden kuukauden kuuessa matkan maksamisesta. Toimita Keaan taksikuitit. Yöpymisrahaa enintään 20,18 euroa yötä. Matkakuujen korvaus voidaan vähentää suoraan kujetusaskusta, jos potias antaa kujetuksen suorittaneee taksie vatakirjan (= suorakorvaus). Muuten hakuaikaa on kuusi kuukautta askun maksamisesta. Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä Lääkekuuista osa korvataan Kea voi korvata ääkärin määräämien ääkkeiden kustannuksia seuraavasti: Peruskorvaus on 42 % ääkkeen hinnasta. Vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa korvaus on joko aempi erityiskorvaus 72 % tai yempi erityiskorvaus 100 %. Yemmän erityiskorvauksen ääkkeistä on itse maksettava 3 euroa jokaisesta vamisteesta. Eräiden kaiiden mutta hoidon kannata merkittävien ääkkeiden korvaamista on rajoitettu. Niitä voidaan korvata vain vationeuvoston päätöksen mukaisesti ja korvaamiseen vaaditaan yeensä erikoisääkärin B-ausunto. Jos korvattujen ääkekustannustesi omavastuuosuus vuonna 2008 yittää 643,14 euroa, voit saada oikeuden isäkorvaukseen ja yittävä osa korvataan kokonaan. Maksat jatkossa kuitenkin 1,50 euroa jokaisesta korvattavasta vamisteesta. Kea imoittaa isäkorvausoikeuden täyttymisestä kirjeitse. Tää imoituksea saat isäkorvauksen suoraan apteekissa. Lisäkorvausta varten on syytä säiyttää ääkkeiden ostokuitit tai merkityttää ostot apteekissa Miinus-kirjaan. Apteekissa osoitat oikeutesi ääkekorvauksiin Keakortia. Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä

9 3/ k TUTKITTU Huono kirja, juoneton eokuva tai pitkäveteinen esitys ovat omiaan heikentämään tarkkaavuutta ja keskittymistä. Ajatukset herpaantuvat nopeasti ja ähtevät kukemaan omia raiteitaan. Tämä on tavaista ja kovin tuttua itse kuekin. Tuooin kyse on ihan tavaisesta ukoisten tekijöiden aiheuttamasta tarkkaamattomuudesta, kyvyttömyydestä keskittää huomio havainnoitavaan asiaan. On myös tarkkaamattomuutta, jonka syyt ovat ihmisen sisää, bioogisessa ja psyykkisessä rakenteessa, ja ovat kehittyneet perimän ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksen tuoksena. Kyse voi oa keskittymisvaikeuksien, yiaktiivisuuden ja hetken mieijohteiden mukaisen käyttäytymisen, impusiivisuuden, muodostamasta yhdistemästä, jota nykyisin nimitetään aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöksi, ADHD:ksi. ADHD kuvattiin ensimmäisen kerran noin sata vuotta sitten. Oireyhtymän tunnistanut tutkija arvei, että kyseiset oireet oivat JUTTU Aikuinenkin tarvitsee hoitoa tarkkaavuusongemiinsa moraaisen kontroin puutteen ja sopeutumattomuuden seurausta, joa hän tosin arvei oevan aivoperäisiäkin syitä. Vähän myöhemmin häiriötä aettiin nimittää vähäiseksi aivovaurioksi. Nykyisin tiedetään, että häiriöön iittyvät oireet akavat viimeistään seitsemän vuoden iässä ja aiheuttavat kouussa ja opinnoissa sekä muiden asten kanssa seviytymisessä vaikeuksia ja paineita kotieämässä. Lapsen arvaamatonta ja touhuavaa käyttäytymistä on vanhempien ja sisarusten vaikea ymmärtää, koska sitä on niin vaikea muuttaa. Varhaisapsuudessa imaantuneiden vaikeuksien tiedetään tavaisesti jatkuvan nuoruuden kautta aikuisuuteen saakka. Näitä häiriöitä saattaa esiintyä 4-8 %:a apsista ja nuorista. Pojia ne ovat yeisempiä kuin tytöiä. Aikuisia yiaktiivisuuden ja tarkkaamattomuuden tunnistetun esiintyvyyden on todettu vähenevän ehkä 2 6 %:n väie. Syynä on pidetty aikuistumisen mukaista oireiden muuttumista. Lapsie ominainen yivikkaus ja motorinen evottomuus väistyvät ja vaitsevaksi tuevat haittaava tarkkaamattomuus ja keskittymisvaikeudet. Iän myötä kasautuvat pettymykset ja pärjäämättömyys opiskeussa, työssä ja ihmissuhteissa sekä kykenemättömyys ratkoa arkipäivään tai työhön iittyviä ongemia isäävät oheisvaikeuksia kuten päihderiippuvuutta, asosiaaisuutta, ahdistusta ja masennusta. Häiriön aiheuttamien oheisvaikeuksien johdosta taustaa oeva perusvaikeus, ADHD, saattaakin heposti jäädä tunnistamatta. On myös arvetu, että osa aikuisista on jo vuosien aikana tottunut perushäiriöönsä siinä määrin, että vaikean paikan tuen he imaisevatkin vain sen aiheuttamia oheisoireita kuten masennusta ja ahdistusta. Tarkkaavuuden, oman toiminnan ja ruumiin sekä tunteiden sääteyn ja tavaisten ongemien ratkaisukyvyn pysyvistä vaikeuksista kärsivän on vaikea sopeutua omaan eämäänsä. Ristiriitoja tuottaa mm. se, ettei pysty käyttämään kykyjään hauamaaan rakentavaa tavaa. On joitakin tutkimushavaintoja, joiden mukaan tarkkaavuushäiriöön iittyvä yienergisyys, vuoas idearikkaus ja varsinkin impusiivisuus ovat hetkittäin edistäneet tuotteiaisuutta ammateissa, joissa itse on voinut säädeä työaikoja ja työn suorittamista. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ja iän mukana isääntyvät ja aikuisuudessa puhkeavat oheishäiriöt ovat yeensä niin haitaisia, että aikuinen ei seviä niiden kanssa yksin vaan on hoidon ja sitä tukevan kuntoutuksen tarpeessa. Mitä aikaisemmin häiriöstä kärsivä apsi voidaan tunnistaa ja ohjata hyvään hoitoon ja sitä tukevaan kuntoutukseen, sitä kykenevämpi hän on siirtymään tasapainoiseen aikuisuuteen. Raimo Raitasao tutkimusprofessori, Kean tutkimusosasto Kansaneäkkeitä vieä rästissä Kean keväää tekemässä poiminnassa öytyi ennätysmäärä henkiöitä, joia saattaa oa oikeus pieneen kansaneäkkeeseen. Kean toimistot ottivat heihin yhteyttä kesän aikana ja hakemuksia on tuut runsaasti. Osa hakijoista on jo saanut päätöksen kansaneäkkeestään, mutta suuren määrän takia ratkaisematta on vieä runsaasti hakemuksia. Kea tekee vuosittain poiminta-ajoja tietokannasta öytääkseen seaiset Suomessa asuvat henkiöt, jotka eivät oe hakeneet kansaneäkettä. Tänä vuonna toimistojen sevitettäväksi tui huomattavasti enemmän henkiöitä kuin aikaisemmin, ei ähes Lisäys johtuu kansaneäkkeeseen tehdystä tasokorotuksesta, kuntien kaeusuokituksen poistumisesta sekä pienimmän maksettavan kansaneäkkeen määrän pienentymisestä. Näiden ainmuutosten vuoksi kansaneäkkeen voi saada hieman aiempaa suuremmia eäketuoia. Kansaneäke jää useimmiten pieneksi, koska hakijoia on muuta eäkettä. Kansaneäkettä maksetaan enintään puoeta vuodeta takautuen. Kea pidättää takautuvasta kertamaksusta 40 %:n ennakkoveron verohainnon ohjeen mukaisesti. Kuukausittain tiie tuevasta ae 150 euron kansaneäkkeestä ennakkoveroa ei peritä, vaan sen osuus pidätetään työeäkkeestä. Hikka Nakari Ruotsaaiset ovat sairausomia ja suomaaiset työttöminä Suomaaiset ovat sairausomaa kokopäiväisesti ja sairauspäivärahan aikarajat ovat täsmäisiä. Ruotsissa sairausomaa oevia on enemmän kuin Suomessa, mutta sieä sairaatkin osaistuvat työeämään, ja sosiaaipoitiikka on työeämään integroivampaa kuin Suomessa. Tämä imenee keväää imestyneestä raportista, tutkijat Heka Hytti Keasta Suomessa ja Laura Hartman IFAUsta, Työmarkkinapoitiikan arvioinnin instituutista, Ruotsissa vertaievat Suomen ja Ruotsin harjoittamaa poitiikkaa sen suhteen, miten sosiaaiturvajärjestemissä suhtaudutaan henkiöihin, joiden työkyky on aentunut. Vuonna 2006 sairauspäivärahaa tai ennenaikaista eäkettä (sairaus- ja aktivointikorvausta) koko- tai osa-aikaisesti sai 13 % ruotsaaisista ja 9 % suomaaisista työikäisistä. Suunta on out sama jo useita vuosia: Ruotsissa sairaana oevien ukumäärä on suurempi. Tutkijoiden mukaan seitys voi oa se, että Ruotsissa on mahdoista saada osa-aikaisia sairausetuuksia. Ruotsin integroivae poitiikae on tunnusomaista paitsi sairausetuuksien osa-aikaisuus myös toimintarajoitteisten aktivointi eriaisia työmarkkinapoiittisia toimenpiteiä. Toimintarajoitteisie suunnatut toimenpiteet tavoittavat 1,8 % Ruotsin väestöstä, kun Suomen vastaava prosenttiuku on 0,4. Tutkijoiden mieestä huono puoi Ruotsin poitiikassa on se, että korkeat korvaustasot, mahdoisuus osasairausomaan ja pääsy hyödyntämään erityisiä vammaistoimenpiteitä kannustavat uokitteemaan ihmisiä sairaiksi tai toimintarajoitteisiksi, mikä puoestaan johtaa etuuksien iiaiseen käyttöön. Suomen työnantajia on merkittävä rooi sairausomaprosessissa sekä taoudeisesti että myös järjestämänsä työterveyshuoon kautta. Järjestemä kannustaa pitämään sairauspoissaoot kurissa, mutta vaikeuttaa toimintarajoitteisten pääsyä työmarkkinoie. Suomen yhden vuoden aikaraja sairauspäivärahae aiheuttaa sen, että ihmisten vakuutusaika menee umpeen ja heidän on vaikeaa paata työhön. Sairauspäiväraha Sairaus, terveys Sairauden vuoksi työhönsä kykenemätön vuotias voi saada työtuojensa menetyksen korvauksena Keasta veroista sairauspäivärahaa, jos sairaus kestää sairastumispäivän isäksi yi yhdeksän arkipäivää. Jos työnantaja maksaa työsopimukseen perustuen sairausajata pakkaa, Kea maksaa päivärahan työnantajae. YEL-vakuutetua yrittäjää on oikeus sairauspäivärahaan, kun työkyvyttömyys on kestänyt sairastumispäivän ja sitä seuraavat kome arkipäivää. Sairauspäiväraha määräytyy yeensä verotuksessa vahvistettujen ja pakkakertoimea korjattujen työtuojen perusteea tai kuuden viime kuukauden työtuojen perusteea, Yrittäjän ja maataousyrittäjän työtuoiksi otetaan yeensä viimeisen vahvistetun verovuoden YEL- tai MY- EL-vakuutuksen vuosityötuot pakkakertoimea tarkistettuina. Tuottomae tai vähätuoisee Kea voi maksaa sairauspäivärahaa 15,20 euroa arkipäivää kohti, jos työkyvyttömyys kestää yhtäjaksoisesti vähintään 55 päivää. Työttömän sairauspäiväraha määräytyy vähintään työttömyysturvan mukaan ja opiskeijan vähintään opintotuen mukaan. Osasairauspäiväraha Osasairauspäiväraha tukee työhön pauuta pitkän sairausoman jäkeen. Sitä voi saada työkyvytön, joa on out oikeus sairauspäivärahaan vähintään 60 arkipäivätä väittömästi ennen osa-aikaiseen työhön pauuta. Osasairauspäivärahan saaminen edeyttää määräaikaista siirtymistä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön sekä sopimusta työn ja ansioiden vähenemisestä %:a. Osasairauspäivärahan määrä on aina puoet varsinaisesta sairauspäivärahasta. Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä

10 10 3/2008 Kuva Mika Ahonen Omaishoitaja ja omainen virkistäytyvät yhdessä Yhteiseä kuntoutuskurssia sekä omaishoitaja että hoidettava voivat oa evoisia: he saavat oa yhdessä mutta erossa arkirutiineista. Riitta Ahonen Normaai arki 72-vuotiaaa Ritva Piispasea on yhtä juoksemista. Hän on 93-vuotiaan Azheimerin tautia sairastavan äitinsä Toini Minkkisen omaishoitaja. Moemmie pääsy yhteisee kuntoutuskurssie Rokuan kuntokeskukseen tui todea tarpeeseen. Tämä on sevä virkistysreissu ja hepotus minue. Äitikin on tyytyväinen ja nauttii oostaan, ja minue on mukavaa, kun kaikki on vamiina. Arkirutiineista on hyvä päästä väiä eroon, Ritva Piispanen kertoo. Kurssin kohderyhmänä ovat yi 65-vuotiaat omaishoitajat, jotka hoitavat muistihäiriöistä omaistaan. Kurssin suunnitteivat Ouun seudun omaishoitajat ja äheiset ry, Kea ja Rokuan kuntokeskus. Ritva Piispasen tianne on sikäi erikoinen, että hän ei asu hoidettavansa kanssa samassa taoudessa. Äiti asuu Ouussa Tuiran paveukeskuksessa, jossa Ritva Piispanen käy nejä kertaa päivässä hoivaamassa häntä. Vaihtoehtona oisi out ostaa hoivapaveut kaupungita. Oen ainoa apsi, ja siksi minue oi aika heppo päätös pitää äidistä huota. Laitan hänee aamupaan, ämpimän Jatkuu viereiseä sivua W Orvokki Ojaa nautti vesijumpasta, joskin aviopuoiso Lauri Ojaa hiukan arastei ensin veteen menoa. Eämä muuttuu saakavaasti Omaishoitajien ja hoidettavien yhteinen kuntoutuskurssi on varsin ainutaatuinen. Kurssi-idea syntyi omaishoitajien aoitteesta. Tavoitteena on, että omaishoitaja jaksaisi tärkeässä työssään mahdoisimman pitkään. Koetamme etsiä tähän voimavaroja, Ouun seudun omaishoitajat ja äheiset ry:n kuntoutussuunnitteija Saa Jämsén sanoo. Omaishoitajat viestittivät meie, että oisi hienoa päästä kuntoutukseen tai sopeutumisvamennukseen, mutta minne saada hoidettava siksi aikaa? Yhteiskurssi on tärkeä, jotta omaishoitaja pystyisi rentoutumaan eikä miettisi miten hoidettava jaksaa, hän sanoo. Joskus omaishoitajat pyrkivät pitämään arkipäivänsä mahdoisimman samanaisena kuin ennen sairastumista. Kaikkein yeisin taitaa oa tianne, jossa omaishoitaja eräänä päivänä huomaa oevansa erittäin väsynyt ja uupunut. Eämä on muuttunut saakavaasti huomaamatta ihan eriaiseksi. Useimmiten omaishoitaja joutuu uopumaan omasta ajasta ja harrastuksista myös ystäväpiiri kaventuu. Loppujen opuksi voi oa, että parisuhde muuttuu hoitosuhteeksi, Jämsén sanoo. Kurssi auttaa omaishoitajia ja hoidettaviakin miettimään omaishoitajan näkökumaa ei sitä, miten omaishoitaja jaksaa ja mistä hän saa voimaa hoitotianteeseen. Moempien on voitava hyvin, jotta toisea on hyvä oa. Tämänkataisia kursseja tarvittaisiin jatkossakin, Jämsén sanoo. Toinen kurssiviikko odottaa vieä okakuussa. Kea on myöntänyt kursseja Rokuae vuodesta 2006 akaen komeksi vuodeksi. Kurssi on osaistujie imainen. Kuva Mika Ahonen Ritva Piispanen nautti 93-vuotiaan äitinsä Toini Minkkisen kanssa kauniista kesäpäivästä Rokuan kuntokeskuksessa. Arkieämässä tytär käy hoivaamassa äitiään nejä kertaa päivässä Tuiran paveukeskuksessa Ouussa.

11 3/ Kuntoutussuunnitteija Saa Jämsénin mieestä omaishoitajien ja hoidettavien yhteiskurssi on tärkeä, jotta omaishoitaja voisi osaistua ja rentoutua. Moni kurssi jää käymättä, jos sopivaa hoitopaikkaa ei hoidettavae öydy. Vinkkejä omaishoitoperheiden vapaaehtoisie Kuva Mika Ahonen Jatkoa edeisetä sivua S ruoan keo yhden kahden maissa ja viiden kuuden aikaan tuen aittamaan jotain syötävää. Iaa käyn vieä auttamassa äidin nukkumaan. Akuvuodesta Toini-äiditä eikattiin rintasyöpä ja hän sai sädehoitoa. Kuntoutuskurssi osui hyvään ajankohtaan, siä iäkäs toipias tarvitsee vieä pajon isähoitoa ja huomiota. Äiti on tyytyväinen, kun oen tässä koko ajan saatavia. Minue on out rauhoittavaa nähdä, että hän nukkuu yöt mahdottoman hyvin. Keskusteut auttavat. Miehensä omaishoitajana toimiva pudasjärveäinen Orvokki Ojaa toivoi kurssita vaihteua eämään ja muiden samassa tianteessa oevien ihmisten tapaamista ja yhdessäooa. Kotona mies vain istuu, katsoo ikkunasta uos ja iikkuu hyvin vähän. Kun täää käveemme pitkiä käytäviä ja rannaa, tuee viikon aikana enemmän käveyä kuin kotona vuoden aikana yhteensä, Ojaa sanoo. Jo pekkä nejän seinän sisätä uospääseminen ja matka virkistävät. Omaishoitajan päivistä muodostuu heposti samankataisia, ja pikkuhijaa omat harrastukset jäävät. Kuntoutusviikon aikana Ojaa on nauttinut erityisesti vesijumpasta ja patikkaretkistä rannaa. Kotiooissa enkkeiy ja vesivoimisteu ovat jääneet. Vuoteen en oe voinut jättää Lauria pitkäksi aikaa yksin. Siksi on tärkeää, että pääsimme kurssie yhdessä. Aamupäivisin omaishoitajat ja hoidettavat jakaantuivat omiin ryhmiinsä noin komen tunnin ajaksi. Orvokki Ojaa oisi tosin toivonut vieä hiukan pidempiä vapaita omaishoidon vastuusta. Kotona mieheä täytyy jatkuvasti oa tiedossa, missä minä oen. Hän huoestuu, jos oen vähänkään poissa. Voin piipahtaa asioia, kun sanon, missä oen ja kerron suunnieen sen ajan, minkä viivyn. Kurssia pohdittiin omaishoitajien pienryhmissä arjen järjestymistä ja uusien, jokapäiväistä eämää hepottavien ratkaisujen öytämistä. Ojaan mieestä keskusteut auttavat. Eniten kuitenkin kaipaisin enemmän kahdenkeskisiä jutteutuokioita ääkärin ja psykoogin kanssa. Kaikista asioista ei haua puhua muiden kuuen, eikä aina viitsisi edes rasittaa muita omaishoitajia omia huoiaan. Kuva Mika Ahonen Iäkkäissä omaishoitoperheissä toimivie vapaaehtoisie suunnattu Arjen ankkurina -opaskirja on imestynyt. Kirja on osa projektia, jossa Eäkeiiton isäksi ovat mukana Omaishoitajat ja Läheiset -iitto, Stakes sekä Vanhustyön keskusiitto. Oppaan jukaisemista on tukenut Raha-automaattiyhdistys. Opas pohjautuu toiminnassa mukana oevien vapaaehtoisten ja omaishoitoperheiden kokemuksiin. Se sisätää tietoa ja vinkkejä omaishoitoperheitä tukevaan vapaaehtoistoimintaan. Oppaasta öytyy runsaasti esimerkkejä siitä, miten vapaaehtoinen voi auttaa sekä omaishoitajaa että hoidettavaa tavaisen ihmisen taidoin. Käytännön neuvoja annetaan myös haastaviin tianteisiin. Kirjaa (52 s.) voi tiata Eäkeiitosta hintaan 5 euroa kp + postija käsitteykuut. Tiaukset osoitteesta Eäkeiitto ry/arjen ankkurit, Kaevankatu 61, Hesinki tai Lauri Ojaa ja Saa Jämsén odottavat omaishoitajien ja hoidettavien yhteisen vesiiikunnan akamista. k PUHEENVUORO Pajastuksia Eämme mieikuvayhteiskunnassa. Siinä ratkaisevia ovat näyttöarvot: mieikuvamme asioista, esineistä ja ihmisistä. Meidän on siis tehtävä niin tuotteista kuin itsestämmekin toisia (mahdoisia ostajia) houkutteevia, simää mieyttäviä. Tähän kuuuu myös Suomi-kuvasta huoehtiminen. Vähemmän tärkeää on, miaisia pinnan oemme tai miainen Suomi oikeasti on. Asioiden todeinen tia saattaa oa myös epätoivottu, kuten syrjäytymisattiudesta kieivä oemus. Totuutta ei saa pajastaa. Luin ehdestä kovasti yeistyneestä staiauksesta ja opin, että styistin tehtävä on uoda ihmisestä menestyvä, dynaaminen ja vauras mieikuva. Nyt tiedän viimeinkin, miten syrjäytymi- nen poistetaan: ähetetään syrjäytyneet staiattaviksi. Sen jäkeen voimmekin akkauttaa toimeentuotuen ja muut vastaavat etuudet tarpeettomina. Mikä tässä sosiaaiturvan uudistamiskomitean tietoon saatettakoon. Kean voimme muuttaa Kasaksi, Kansanstaiausaitokseksi. Odotan tuota päivää: varmaankin tyyikurssit kuuuvat meidän kasaaisten työsuhdeetuihin. Lehtijutussa haastatetu styisti moitti naisia, jotka menevät työpaikaeen miei ja sieu auki repsottaen kaikkien uettavaksi. Viisaampaa oisi vaita työvaate, joka on samaa rooiasu ja suoja. Oen taas kerran ajastani jäjessä, mutta en ymmärrä tuota ajatuskukua. Minusta avoimet ja rooittomat ihmiset ovat kauniita. Kehotus oa kukematta maaimaa sieu avoimena johti minut tuumimaan, että pintaesteettisen kuttuurimme ytimestä öytyykin jotain muuta kuin pekän ukokuoren arvostaminen. Onko se oetus, että sisimmässämme on jotain kammottavaa, joka tuisi kätkeä eriaisin suojamuurein, jotta muut ihmiset pohjimmitaan pahoja kun ovat eivät hyökkäisi meitä vastaan? Ei. En usko vaikka siihenkin kuttuurimme tarjoaa ainekset, että se, mitä toivottaisiin piiotettavaksi, oisi ähtökohtainen pahuutemme, synkät saaisuutemme ja katkerat ja kostonhauiset ajatuksemme. Sen sijaan meidän tuisi kätkeä se, mikä tekee meistä eäviä oentoja: haavoittuvuutemme ja heikkoutemme. Siinä se totuus, jota niin epätoivoisesti peitteemme. Myönnetään: vaatteet voivat uoda varmuutta, ja tukka hyvin, kaikki hyvin. Kovin suojaton on ihmispoo maaimaa, jos kottu on out ja kampauskin repsottaa. Tiedoksi ystäväeni (ex-ystäväeni), joka uonnehti hiuksiani attiamopiksi: Kasassa kaikki on toisin. Täydeisesti muotoiut kutrini tekevät minusta haavoittumattoman. Tuua Hene vastaava tutkija, Kea

12 12 3/2008 Lapsen kiei kehittyy arkisesti On vatava määrä syitä, miksi vanhemman kannattaa puoeksi tunniksi pysähtyä eikkimään apsen kanssa ja sitten vieä uettaisiin kirjaa. Näissä on rikkaat ainekset apsen kieen tukemiseen Marja-Leena Laakso sanoo. Riittävän hyvään vanhemmuuteen kuuuu apsen kanssa ukeminen ja eikkiminen vaikkapa puoi tuntia päivässä. kieen kehityksen tukemisen keinot ovat maaiman yksinkertai- -Lapsen simpia. Ne eivät oe saatiedettä tai hienoja, vaikeita ja monimutkaisia asioita. Ne ovat arkista apsen kanssa oemista. Kiei kehittyy arkitianteissa. Mutta nykyajassa on jotakin seaista, joka tahtoo syrjäyttää hyvän arjen, jossa juteaan, tehdään ja koetaan yksinkertaisia asioita yhdessä apsen kanssa. Lapsi- ja kehityspsykoogian professori Marja-Leena Laakso Jyväskyän yiopiston varhaiskasvatuksen yksiköstä hauaa mainostaa apsen kanssa eikkimistä ja kirjojen ukemista. Ae 4-vuotiaan apsen vanhemmat voisivat varata joka päivä puoi tuntia apsen kanssa eikkimiseen. He voisivat asettua istumaan attiae apsen tasoon ja eikkiä. On monta hyvää syytä, miksi se kannattaa. Vanhemman osoittama kiinnostus apsen eikkiin vahvistaa vanhemman ja apsen väistä kiintymyssuhdetta ja kertoo sanoja voimakkaammin, että apsi ja hänen kiinnostuksen kohteensa ovat vanhemmae tärkeitä. Näin yhteinen eikki vahvistaa apsen itsetuntoa. Leikissä tapahtuva asioiden kuvaaminen ja tapahtumien kertominen tukevat sekä apsen kietä että mieikuvitusta. Leikkitianteissa apsi akaa heposti myös kertoa omista asioistaan. Hän ei oe vastausautomaatti, joka heti hoitopäivän jäkeen vastaiisi kysymyksiin päivän kuusta päiväkodissa. Mutta kun vanhempi asettuu aas ja on rauhassa paikaaan, apsi saattaa eikkiessään sanoa, että Vie öi Mattia tänään. Sitten voidaan keskustea, mitä riidassa oikein tapahtui, miksi ja miten se sevitettiin. Kuva Ikka Pietarinen Lukemisessa puheen aatu on parasta Kirjojen ukemisea apsee on Suomessa vahvat perinteet, täää käydään kirjastossa, uetaan apsie itasatu ja monissa perheissä uetaan useassa vaiheessa pitkin päivää. Missään muussa vuorovaikutuksessa kuin kirjan ukemisessa puhe ei oe yhtä hyväaatuista. Kirjan ukemisen kaikki eementit tukevat kieen kehitystä. Lukemisessa on sekeä asia, mistä puhutaan. Jo yhdeä kuvakirjan sivua pääsee kertomaan monenaista tarinaa ja kehittämään apsen mieikuvitusta. Sanavarasto kehittyy ja kieen kehitys muutenkin vauhdittuu, Laakso kertoo. Lukemisessa myös kieen rakenne on parhaimmiaan. Ensin vastasyntyneen katse harhaiee. Hetken kuuttua se kohdistuu hoitajan otsan hiusrajaan, koska vauva hakee kontrastipintoja. Sitten vauva öytää äidin ja isän simät. Vaippaa vaihdettaessa vauvan katse on 90 % vaipanvaihtoajasta äidin simissä. Kun äiti iikkuu, vauvan pieni pää iikkuu mukana ja simät ovat uppoutuneet äidin simiin. Siinä on kuin syvästi rakastunut pari, joka ei saa simiään irti toisistaan, apsi- ja kehityspsykoogian professori Marja-Leena Laakso kuvaiee. Täaisessa intensiivisessä katsekontaktissa vauva räväyttää ensihymynsä noin 4 8 viikon ikäisenä. Ensihymy on tärkeä merkki siitä, että vauvan kehittyminen on päässyt hyvään vauhtiin ja siitä, että apsi on vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Vauvan koko kommunikaatiossa tapahtuu sioin vatava muutos. Monet vanhemmatkin akavat kohdistaa puhettaan vasta sioin vauvaeen, Laakso Lukutianne on vastavuoroinen ja ämmin, kun istutaan vierekkäin tai syikkäin. Se on apsen tunne-eämän hoivaamisen kannata erinomainen hetki. Lukeminen tosin voi oa uuden tekniikan vatakaudea uhanaainen. Monet vanhemmat toki vaitsevat apsie teevisiosta vain hyviä astenohjemia, kuten esimerkiksi muumiohjemat, joissa kiei on rikasta ja ääntäminen sekeää. Teevisiossa on tarjoa myös kauhistuttavia esimerkkejä astenohjemista, joissa puhe on epäsevää ja huuto hirvittävää. Laakso muistuttaa, ettei teevisio koskaan korvaa vastavuoroisuutta. Kieeisesti hyväaatuistenkaan ohjemien varaan ei apsen kieen kehitystä voi askea. Hyvät merkit: ensihymy ja joketeu Vauvan ensihymy ja joketeu ovat ensimmäisiä merkkejä kieen normaaista kehittymisestä. sanoo. Jos vauva ei ähde katsekontaktiin tai hymyiyyn, saattaa syntyä noidankehä, jossa vanhempikaan ei juttee vauvae ja houkuttee vastavuoroisuuteen. Seainen vauva, joka tarvitsee houkutteua vastavuoroisuuteen erityisen pajon, saakin sitä vähemmän. Kuiu normaaiin kehitykseen saattaa ähteä syvenemään. Laakso uskoo, että taidot katsekontaktiin ja tunneimaisuun opitaan. Toiset ovat toki kontaktissa ja imaisuissa ähtökohtaisesti taitavampia kuin toiset. Vähemmän taitavat tarvitsisivat enemmän tiaisuuksia harjoitea. Vanhempien pitäisi sitkeästi metsästää vauvan katsekontaktia, hymyiä ja jutea vauvae eikä uopua, kun katsekontaktia ei näytä syntyvän. Se tukisi kieeisten ja vuorovaikutustaitojen oppimista. Esikieeisen kehityksen aikatauuissa on pajon apsikohtaista vaihteua. Se, että toiset vau- Jatkuu viereiseä sivua W Vammaistuet Vammais- ja hoitotukia apsie ja aikuisie Ae 16-vuotiaan vammaistukea saa apsi, joka on sairauden tai vamman takia huoenpidon ja kuntoutuksen tarpeessa vähintään puoi vuotta niin, että se aiheuttaa perheee erityistä rasitusta ja sitoo perhettä enemmän kuin samanikäisen terveen apsen hoito. Kea on yhteistyössä asiantuntijaääkäreiden kanssa määriteyt tuen saamisen perusteita eri sairauksiin. 16 vuotta täyttänyt henkiö voi saada Keata vammaistukea, jos hänen toimintakykynsä on heikentynyt vähintään vuoden ajan eikä hän saa jatkuvaa eäkettä työkyvyttömyyden tai iän perusteea. Vammaistukea maksetaan korvaukseksi sairauden tai vamman aiheuttamasta haitasta, avun, ohjauksen tai vavonnan tarpeesta ja/tai erityiskustannuksista. Perusvammaistukea voi saada vain, jos vammaisea on oennaisen haitan tai avuntarpeen isäksi erityiskustannuksia keskimäärin vammaistuen verran kuukaudessa. Perusvammaistuki on 81,83 euroa, korotettu vammaistuki 190,94 euroa ja yin vammaistuki 370,24 euroa kuukaudessa. Tuki on verotonta. Yi kome kuukautta kestävä aitoshoito voi keskeyttää tuen. Takautuva hakuaika on puoi vuotta. Eäkettä saavan hoitotuea tuetaan sairaan tai vammaisen eäkkeensaajan kotona asumista ja sieä tapahtuvaa hoitoa. Hoitotuki voidaan myöntää henkiöe, jonka toimintakyvyn voidaan arvioida oevan aentunut sairauden tai vamman johdosta ainakin vuoden ajan. Työttömyyseäkettä, osatyökyvyttömyyseäkettä tai osaaikaeäkettä saava voi saada vammaistukea. Tuki on porrastettu komeen ryhmään avun, ohjauksen ja vavonnantarpeen sekä erityiskustannusten perusteea, perushoitotuki 54,80 euroa/kk, korotettu hoitotuki 136,43 euroa/kk ja yin hoitotuki 288,49 euroa/kk. Takautuva hakuaika on puoi vuotta. Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä

13 3/ Kuva Annika Söderbom vat hymyievät aiemmin tai ovat katseessaan tarkkaavaisempia, kertoo myös vauvan yksiöisestä temperamentista. Vataosa vauvoista kehittyy esikieeisessä kommunikaatiossaan iman mitään pumia. Normaain vaihteu on aaja Kohta katsekontaktin jäkeen vauva oppii ymmärtämään eeitä ja tuottaman niitä itse. Myös äänteyn jäjittey ähtee iikkeee. Akuvaiheessa äiti ja isä jäjitteevät vauvan äänteyä. Pian vauva rupeaa puoestaan matkimaan hänee tuotettuja äänteitä ja imeitä. Aikuiset maintavat vauvae tuntemuksia korostetuia imeiä. Vauva painaa tianteen mieeensä ja oppii näin kommunikaation eri muotoja. Lapsi akaa keskimäärin seitsemän kuukauden iässä tuottaa joketeua. Se on myös tärkeä virstanpyväs. Se, että apsi ei 10 kuukauden ikään mennessä joketee ei toistee konsonantti vokaai-rytmistä äänteyä, on hymyn ja katsekontaktin puutteen ohea ensimmäisiä merkkejä mahdoisista kieeisen kehityksen ongemista. Joketeun imaantumista kannattaa seurata ja, jos sitä ei aa imaantua, kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi neuvoan terveydenhoitajaan. Laakso korostaa kuitenkin, että kieen normaain kehityksen vaihteu on aaja. Hän kertoo emeritaprofessori Paua Lyytisen tutkimuksesta, joka käsitteee apsen tuottamaa ja ymmärtämää sanavarastoa: Vuoden ikäisiä apsia on käytössään keskimäärin noin seitsemän sanaa. Jotkut käyttävät jopa 60:ta sanaa, ja isoa osaa ei oe vieä yhtään sanaa. Kaikki nämä kuuuvat normaaiin kieen kehitykseen. 1 ½-vuotiaia on käytössään keskimäärin 70 sanaa ja vikkeimmin kehittyneiä on jo mekein 400 sanaa. 1 ½ -vuotiaana on täysin normaaia, ettei apsi sano vieä yhtään sanaa jopa 2-vuotiaana, varsinkin jos apsea on hyvä katsekontakti, hän käyttää eeitä, vikuttaa, nostaa käsiä kun hauaa syiin, osoittaa esineitä ja seuraa toisen osoittavia eeitä, Laakso kuvaiee. En oisi huoissani, vaikkei 1 ½ -vuotias tuottaisikaan oi- Kieihäiriöt ovat Marja-Leena Laakson mukaan moninaisia. Niiä on vahva perinnöinen tausta. Toisaata ahdistava ja turvaton ympäristökin saattaa jarruttaa kieen kehitystä. keita sanoja, jos kommunikaation muut piirteet antavat ymmärtää, että kieeen tarvittavat rakenteet ovat kunnossa. Tärkeää on, että apsi tuntuu ymmärtävän kietä; missä on amppu, tuo pao, pane usikka suuhun jne. Noin 2 ½ -vuotiaana, vikkaimmassa vaiheessa, apsi saattaa oppia 50 sanaa päivässä. 2 ½ -vuotiaiden kärkipäää on jopa yi 600 sanaa ja pienimmiään vain kome tuotettua sanaa. Jos 2 ½ -vuotiaaa on vain Aikuisia ja vanhemmia apsia on sekärankatietona, miten toimia pienen vauvan kanssa. Kun näemme vauvan, pistämme kasvomme noin 20 cm:n päähän vauvan kasvoista. Se on aue, johon vauvan tarkan näön kenttä uottuu. Naiset myös kimittävät vauvae. Tiedetään, että vauvan tarkan kuuon aue toimii sieä, missä naisääni puhuu diskantissa, apsi- ja kehityspsykoogian professori Marja-Leena Laakso sanoo. Kun puhumme vauvae, käytämme voimakkaita imeitä: murheen merkkinä rypisteemme otsaamme ja kumiamme voimakkaasti ja pistämme suupieiä aaspäin ja hämmästyksessä nostamme kumakarvat iioiteun yös. Vaihteemme ääntä voimakkaasti, nostamme ja askemme sävekukua, hidastamme puheen tempoa ja toistamme sanoja. muutama tuotettu sana, oisin kieen kehityksestä jo hieman huoissani pekän suppean sanavaraston perusteea. Jos kommunikaation muia aueia ei oe mitään poikkeavaa, on hyvin todennäköistä, että sanatkin kohta öytyvät. On apsia, jotka rakentavat päänsä sisää kietä meko vamiiksi, ja kun he akavat puhua, he tuottavat hyvin pian jo kokonaisia auseita. Vauvan kanssa seurusteu sekärankatietoa Näitä ei oe tarvinnut opiskea mistään, näin tehdään automaattisesti. Meiä on uontainen kyky toimia vauvan kanssa, Laakso kertoo. Jos äiti on esimerkiksi synnytyksen jäkeen masentunut tai häneä on perhe-eämän vaikeuksia, akohoiongemia tai muita paineita, biooginen sekärankaan rakennettu mekanismi ei aukaistu pääe. Sioin äiti voi käyttäytyä täysin ajatteemattomasti vauvan kanssa ja oa tiedostamatta vauvan tarpeita. Laakson mukaan isien ja äitien uontaisia voimavaroja pitäisi vahvistaa. Hän korostaa, että vanhemmia on uontainen kyky, eikä kukaan muu osaa yhtä hyvin iahduttaa vauvaa ja tunnistaa tämän mieeniikkeitä. Sitä ei hyvää tarkoittavien sukuaistenkaan pitäisi kovin herkästi mennä horjuttamaan. Hikka Aroa Kaksikieisiä perheitä kannustava esite on kokeiu Kea otti äitiyspakkaukseen kaksikieisie perheie suunnatun esitteen Anna apseesi ahja Ge ditt barn en gåva ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Esite on tarkoitettu perheie, joissa apsen vanhemmia on eri äidinkieet. Siinä annetaan tietoa apsen kasvattamisesta kaksikieisyyteen ja sen vaikutuksesta apsen kieeiseen kehitykseen sekä käytännön neuvoja vanhemmie. Kaksikieiset perheet ovat kansainväistymisen ja EU-jäsenyyden myötä Suomessa merkittävästi isääntyneet viime vuosina ja isääntyvät edeeen. Esitteessä käsiteään kaikkia kieiä, ei pekästään suomen ja ruotsin kietä. Esite otettiin pakkaukseen Suomenruotsaaisten kansankäräjien aoitteesta. Kansankäräjät on myös kustantanut esitteen, joka on saatu äitiyspakkaukseen maksuttomana. Esite vaittiin pakkaukseen kokeiumieessä, ja siitä kysytään paautetta syksyä tehtävässä äitiyspakkauksen tuotteita koskevassa Kean tutkimuskyseyssä. Äitiyspakkauksessa on monta apsen syntymään ja hoitoon iittyvää esitettä. Lapsiperhe Pienten asten hoidon tuet Lapsea on oikeus päivähoitoon vanhempainpäivärahakauden päättymisen jäkeen oppivevoisuuden akuun asti. Vanhemmat voivat vaita joko kunnaisen hoitopaikan tai Kean tuen, joka voi oa kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki. Jos vanhemmat eivät oe vainneet kunnan järjestämää päivähoitoa, he saavat Keata asten kotihoidon tukea, kun perheessä on ae 3-vuotias apsi. Kotihoidon tukeen kuuuu hoitoraha. Sitä maksetaan erikseen jokaisesta tukeen oikeuttavasta apsesta. Yhdestä ae 3-vuotiaasta apsesta se on 294,28 euroa, kustakin seuraavasta ae 3-vuotiaasta apsesta 94,09 euroa ja ae normaain oppivevoisuusiän oevasta apsesta 60,46 euroa kuukaudessa. Lisäksi voidaan maksaa hoitoisää kuukausittain enintään 168,19 euroa, mutta vain yhdestä apsesta. Sen saaminen ja määrä riippuvat perheen tuoista. Ottovanhemmat voivat saada myös yi 3-vuotiaae ottoapseeen kotihoidon tukea hoitovapaan ajan, enintään siihen saakka kun apsi aoittaa kouun. Lasten yksityisen hoidon tukea maksetaan, jos perheen ae kouuikäistä asta hoitaa yksityinen päivähoidon tuottaja. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on 137,33 euroa asta kohden, ja perhe voi saada tuoista riippuen hoitoisää enintään 134,55 euroa asta kohden kuukaudessa. Yksityisen hoidon tuki maksetaan päivähoidon tuottajae, mutta perhe hakee tuen. Osittaista hoitorahaa maksetaan 70 euroa kuukaudessa työ- tai virkasuhteessa oevae vanhemmae, jonka työaika on ae 3-vuotiaan tai perusopetuksen ensimmäiseä ja toisea uokaa oevan apsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia viikossa. Katso tarkemmin Lapsiperheee-esitteestä ja internetistä

14 14 3/2008 Kuva Vidar Lindqvist Kaksi kietä yksi perhe Miten kaksikieisessä perheessä puhutaan? Metzerin perheessä Minna puhuu perheen komen apsen kanssa useimmin suomea ja Wather ruotsia. Lapset käyvät ruotsinkieistä kouua. Minna ja Wather puhuvat myös ruotsia keskenään. Tammisaareaisessa rivitaossa on Metzerin perheen keittiö. Yhdessä nurkassa 11-vuotias Lukas istuu tietokoneen ääressä ennen kuin keskusteu käynnistyy ruokapöydässä. Vanhin tytär, 14-vuotias Andrea ei oe kotona toisin kuin Edith, 7 vuotta. Hetken päästä apset siirtyvät toiseen huoneeseen eikkimään. Kuuen ruotsia oven äpi. Vähän ajan kuuttua kiei vaihtuu suomeksi. Lapset ovat johdonmukaisia ei mitään sekakietä. Sekakiei voi muodostua ansaksi apsie, jotka eävät kaksikieisessä ympäristössä. Kumpikaan kiei ei kehity kunnoa, sanoo isä Wather, ammatitaan teknikko. Hän kasvoi itsekin kaksikieisessä perheessä. Äiti oi saksaainen ja isä ruotsaainen. Neivuotiaana hän muutti Ruotsiin ja siitä ähtien ruotsi on out haitseva kiei. Wather ymmärtää suomea, mutta ei puhu sitä sujuvasti. Lastensa kanssa hän päätti oa puhumatta saksaa, koska täää saksan kieee on niin vähän ympäristön tukea. Saksaaisia sukuaisiaan Wather tapaa vain harvoin. Joskus hän puhuu saksaa hesinkiäisten ystäviensä kanssa, vaan ei Tammisaaressa, missä perhe on asunut nejä vuotta. Kieitaito on rikkautta Kun Minna odotti ensimmäistä tytärtä, hän toivoi isän puhuvan tyttäreeen saksaa. Ruotsiahan minä aoin puhua. Kome kietä perheessä oisi tiennyt iikaa sirkusta, Wather seittää. Hesingissä, missä ruotsinkieisiä ympäristöjä on vähän, jouduin usein tukkaamaan Watherie, kertoo Minna. Tammisaaressa perhe viihtyy. Minna, joka on aina out kiinnostunut kieistä, saa tiaisuuden puhua ruotsia myös työssään fysioterapeuttina. Suomen jäkeen hänen vahvin kieensä oi pitkään enganti, mutta kouussa Espoossa hän oi hyvä myös ruotsin kieessä. Minna oi kotona asten kanssa kome vuotta ennen kuin apset menivät ruotsinkieiseen tarhaan, jossa noudatettiin Steinerpedagogiikkaa. Lapset puhuvat sujuvaa suomea. Kun heiä on suomenkieisiä kavereita tai serkkuja käymässä Hesingistä he toimivat suomenkieisten ja Tammisaaren ruotsinkieisten asten tukkeina. Koskaan en oe puhunut pekästään suomea asten kanssa. Kaikki riippuu tianteesta. Kouuyhteyksissä tuntuu uontevata puhua ruotsia myös heidän kanssaan, Minna kertoo. Ruotsiksi tehtävän haastatteun aikana Minna puhuu ruotsia myös apsie. Aikaisemmin, kun Minna ja Wather eivät haunneet asten ymmärtävän keskusteujaan, he puhuivat keskenään engantia. Nykyisin apset osaavat jo engantia, joten kahdenkeskinen kiei on tää hetkeä saksa. Nykyisin saksa on myös yksi niistä kieistä, joia Minna ja Wather ukevat apsieen satuja. Sunniva Ekbom Lapsiisä Lapsiperhe Kea maksaa kuukausittain apsen vanhemmae verotonta apsiisää Suomessa asuvasta apsesta, kunnes apsi täyttää 17 vuotta: vanhimmasta apsesta 100 euroa, toisesta 110,50 euroa, komannesta 131 euroa, nejännestä 151,50 euroa sekä viidennestä ja jokaisesta seuraavasta apsesta 172 euroa. Yksinhuotajae maksetaan jokaisesta apsesta yksinhuotajakorotusta 46,60 euroa. Ahvenanmaaa on omat apsiisien määrät, joista päättää maakuntahaitus. Lapsiisien seuraavia maksupäiviä ovat: ja Katso tarkemmin Lapsiperheee-esitteestä ja internetistä Kansainväisiin adoptioihin tukea Kea maksaa verotonta adoptiotukea kertakorvauksena niie ottovanhemmie, jotka adoptoivat ae 18-vuotiaan apsen ukomaita. Tuen määrä vaihteee sen mukaan, mistä maasta apsi adoptoidaan: Virosta euroa, Kiinasta ja Koumbiasta euroa sekä muista maista euroa. Katso tarkemmin Lapsiperheee-esitteestä ja internetistä Erityishoitoraha vanhemmie Äidiä tai isää voi oa oikeus saada yhytaikaisista ja tiapäisistä ansionmenetyksistään korvausta veroisena erityishoitorahana, jos hän osaistuu vaikeasti sairaan ae 16-vuotiaan apsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaaassa, sairaaan tai erityishuotopiirin poikinikaa tai näihin iittyvässä kotihoidossa sekä kuntoutus- tai sopeutumisvamennuskurssia. Eei apsen sairaus oe vaikea, erityishoitorahaa voi saada vain ae 7-vuotiaan apsen sairaaa- tai poikinikkahoidon ajata. Erityishoitoraha määräytyy sairauspäivärahan tavoin hakijan työtuoista. Tuottomae tai pienituoisee voidaan maksaa arkipäivätä 15,20 euron erityishoitoraha sekä työttömäe tai opiskeijae vähintään työttömyysturvan tai opintotuen suuruista erityishoitorahaa. Katso tarkemmin Lapsiperheee-esitteestä ja internetistä

15 3/ Skovit dá maid sámegiii 14 skovi eat juo gárvá Kea jorgaa ohcanskoviid sámegieaide. Oassi skoviin ea ubmi jorgait buot gomma sámegiii: davvi -, anár- ja nuortaašsámegiii. Jorgaanbarggus ovdánuvvo okta giea hávi. Bargu ea ággahuvvon eanetohkogieas dahjege davvisámegieas. Gárvvisin Kea interneahttasiidduin eat 14 davvisámegieatskovi: ammoaš ássandoarjja, eaáhaga oažžu dikšundoarjja ja 16 jagi deavdán ápmásiiddoarjja, skuvamátkedoarjja, buhtadusohcamuš buohccedikšungouin, oassebuohcanbeaiveruhtaohcamuš, áhči vánhemiidodvohcamuš, eatni vánhemiidovdohcamuš, ammuhus bargguhisvuođaáiggis, vuođđobeaiveruhta/bargomárkandoarjja, mánáid ruoktodikšun doarjja ohcamuš, ammuhus ogoriikkaide fárremis dahje gaskaboddasaš orrumis ogoriikkain, ohcamuš Suoma ássanvuđot sosiáadorvvu heiveheamis Supmii fárredettiin,vuoe 16-jahkásačča ápmásiiddoarjjaohčamuš, oahppodoarjjaohčamuš ámmátaš oahppoágádusat, ogahagat ja ábmotaaskuvat sihke daidda báddaas oahppoágádusat ja oahppodoarjjaohčamuš ámmátskuvat ja aaoahpahagat. Ubmiin ea moatteot guovddáš ovddu ohcamuša jorgaeapmi goit davvisámegiii. Suomas eat suii davvisámegiea hái, nuortaašgiea háit eat suii 300 ja maid anársáme-giea háit eat suii 300. Sápmeaččaid ruovttuguovus, Ohcejohka, Anár, Eanođat ja Soađegii,eanetohku háá davvisámegiea. Anár ea dáin áidna gieda, gos háojuvvojit buot gobma sámegiea. Kea Anára doaimmahagas sáhttá dikšut áššiid sihke davvi- ja nuortaašsámegiii. Maid Muonio doaimmahat bávaa davvisámegiii. Dárbbu miede Kea doaimmahat ordne áššehassii dukka. Davvisámegieat skovit eat printemis Kea interneahttačujuhusas >omakkeet > saamenkieiset omakkeet. Apurahansaajien sosiaaiturvaa parannetaan Apurahaa työskenteevien sosiaaiturvaa parannetaan ja sekeytetään. Apurahansaajien on tarkoitus päästä maataousyrittäjän eäkeain (MYEL) mukaisen eäketurvan ja kuntoutusetuuksien sekä ryhmähenkivakuutuksen piiriin. He pääsisivät myös maataousyrittäjien tapaturmavakuutusain (MATAL) mukaisen työtapaturmaturvan sekä sairausvakuutusain (SVL) mukaisten ansiosidonnaisten päivärahaetuuksien ja Keankuntoutusrahan piiriin. Asiaan vaikuttavien akien on tarkoitus tua voimaan vuoden 2009 austa. Uuden ain mukaan Suomessa asuva apurahansaaja oisi vevoinen vakuuttamaan itsensä Maataousyrittäjien eäkeaitoksessa. Apurahan suuruuden tuee oa vuotuiseksi MYEL-työtuoksi muutettuna vähintään 3 093,33 euroa. Apurahansaajan eäketurva määräytyisi hänee vahvistetun MYEL-työtuon perusteea samaa tavoin kuin maataousyrittäjää. Myös apurahansaajien ansiosidonnaisen työtapaturmaturvan sekä SVL:n päivärahojen ja Kean kuntoutusrahan perusteena oisi apurahansaajie apurahan perusteea vahvistettu MYEL-työtuo. Apurahansaajat voisivat hautessaan ottaa MATAL:n mukaisen vapaaajan tapaturmavakuutuksen. Apurahansaaja, joa ei aiemman työssäoonsa perusteea oe oikeutta työttömyyspäivärahaan, saisi työmarkkinatukea 130 ensimmäisen työttömyyspäivän ajata tietyin edeytyksin iman tarveharkintaa. Uudistuksen myötä apurahansaajie tuisi maksettavaksi akisääteisiä vakuutusmaksuja keskimäärin noin 14 % MYELvakuutetun apurahan määrästä. Kea kääntää hakuomakkeita saamen kieie. Osa omakkeista on tarkoitus kääntää kaikie komee saamen kieee: pohjois-, inarin- ja kotansaameksi. Käännöstyössä edetään kiei kerraaan. Työ on aoitettu enemmistökieestä ei pohjoissaamesta. Vamiina Kean internetsivuia on 14 pohjoissaamenkieistä hakuomaketta: yeinen asumistuki, eäkettä saavan hoitotuki ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuki, kouumatkatuki, korvaushakemus sairaanhoitokustannuksista, osasairauspäivärahahakemus, isän vanhempainetuushakemus, äidin vanhempainetuushakemus, imoitus työttömyysajasta, peruspäiväraha/työmarkkinatuki, Pohjoismaiden uusi verosopimus tupaverotuksen poistamiseksi Pohjoismaiden verosopimus vuodeta 1996 muuttuu tuojen ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi. Suomen kannata merkittävin muutos on, että kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa siirrytään eäkkeiden osata hyvitysmenetemään. Muutokset koskevat myös osingon, myyntivoiton ja imaauksea työskenteystä saadun Lomakkeita nyt myös saameksi 14 omaketta jo vamiina asten kotihoidontuen hakemus, imoitus muutosta ukomaie tai tiapäisestä oeskeusta ukomaia, hakemus Suomen asumisperusteisen sosiaaiturvan sovetamisesta Suomeen muutettaessa sekä ae 16-vuotiaan vammaistukihakemus, opintotukihakemus ammatiisissa oppiaitoksissa, ukioissa ja kansanopistoissa sekä niihin rinnastettavissa oppiaitoksissa sekä ammattikouuissa ja yiopistoissa opisekeevie. Tavoitteena on parin kymmenen keskeisimmän etuuden hakemuksen kääntäminen ainakin pohjoissaameksi. Suomessa on noin pohjoissaamen puhujaa, kotansaamen puhujia on noin 300 ja inarinsaamen puhujia noin 300. Saameaisten kotiseutuaueea Utsjoea, Inarissa, Enontekiössä ja Sodankyässä,enemmistö puhuu pohjoissaamea. Inari on näistä ainoa kunta, jossa puhutaan kaikkia komea saamen kietä. Kean Inarin toimistossa Ivaossa voi asioida sekä pohjoisettä kotansaamen kieeä. Myös Muonion toimisto paveee pohjoissaameksi. Tarvittaessa Kean toimisto järjestää asiakkaae tukkauksen. Pohjoissaamenkieiset omakkeet on tuostettavissa Kean internetosoitteessa www. kea.fi >omakkeet > saamenkieiset omakkeet. Pohjoismaiden sosiaaiturvasta internetissä Kesäkuussa avattu pohjoismainen sosiaaiturvaportaai opastaa maasta toiseen muuttavia sosiaaiturvaan iittyvissä kysymyksissä. Internetsivusto on tarkoitettu avuksi niie, jotka suunnitteevat muuttoa toiseen Pohjoismaahan esimerkiksi opiskeijana, työntekijänä tai eäkeäisenä. Sivustota öytyy tietoa eri Pohjoismaiden perhe-etuuksista, sairausetuuksista, eäkkeistä ja työttömyysturvasta. Linkkien avua öytyvät oikeat viranomaiset eri maissa. Tietoa on viiden Pohjoismaan ei Isannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan sosiaaiturvasta. Sen isäksi mukana ovat Färsaaret ja Grönanti. Portaai on kahdeksankieinen: seitsemän pohjoismaisen kieen isäksi tietoa on engan- niksi. Internetsivustoa ovat oeet rakentamassa eri Pohjoismaiden sosiaaiturvaviranomaiset. Suomesta työhön osaistuivat Kea ja Eäketurvakeskus. Sivuston on rahoittanut Pohjoismaiden ministerineuvosto. Pohjoismaisen sosiaaiturvaportaain internetosoite on tuon verotusta ja keskinäistä sopimusmenetteyä. Muutos koskee henkiöitä, jotka muuttavat Suomeen yeisesti verovevoisiksi jäkeen. Muutos koskee myös henkiöitä, jotka jo asuvat Suomessa, mutta akavat saada eäketuoa muusta Pohjoismaasta vasta myöhemmin. Pöytäkirjan määräysten tutua soveettavaksi verotetaan heidän tapauksessaan muusta Pohjoismaasta saatu eäke Suomessa ja ukomainen vero vähennetään (hyvitetään) Suomessa ao. eäkkeestä menevästä verosta. Pohjoismaiden edustajat aekirjoittivat sopimuspöytäkirjan huhtikuun 4. päivänä. Sopimuksen voimaansaattaminen edeyttää eduskunnan hyväksymistä. Lisätietoja

16 16 3/2008 Sosiaaiseta yrityksetä Euroopan kärkihoivaa Menta Oy:n ukotyötoimintayksikkö poisti kantoja Nokian Pitkäniemen sairaaan aueeta. Kuvaan ehtivät Raimo Rantanen (vas.), Vie Rooth, Kari Väimäki, Jonna Rask, Raimo Korkeasao, Petra Kuisma ja Osmo Aatonen. Kuva Ari Korkaa Pirkanmaaa majaiee Euroopan paras sosiaainen yritys: Menta Oy. Yrityksen väestä komannes on vajaakuntoisia. Heistä moni on vammauttanut sekänsä entisessä työssään. Sosiaaisten yritysten kattojärjestö vaitsi viime vuonna nokiaaisen Kuntoutuskeskus Menta Oy SYS:n aansa Euroopan parhaaksi. Vuonna 2006 pirkanmaaainen einkeinoeämä vaitsi Mentain Pirkanmaan uusyrittäjäksi. Menta osaistuu ahkerasti kuntien järjestämiin hoiva-aan kipaiutuksiin. Säännöisesti sitä ostaa paveuita 14 kuntaa. Nopeasti kasvava komevuotias Menta Oy:n perustivat vuonna 2005 Päivi Mäenpää ja Päivi Aatonen. Moemmat ovat koko ikänsä tehneet hoitotöitä. He akoivat tuottaa mieenterveyskuntoutujien asumispaveuja ja aajensivat pian astensuojeun aitospaveuihin. Työ on vastannut odotuksia, mutta yritys on kasvanut suuremmaksi kuin suunnitteimme, toimitusjohtaja, sairaanhoitaja Päivi Mäenpää kertoo. Henkiöstöpääikkö, mieenterveyshoitaja Päivi Aatonen oi jututuspäivänä neuvotteemassa Menta Oy:n aajennuksesta Pitkäniemen sairaaaan. Kasvu siis jatkuu. Aiomme kasvaa ähivuosina hiitysti. Toivomme, että terveys, into ja pankinjohtajan kärsiväisyys riittävät, Mäenpää sanaiee. Yritys työisti kesää 47 henkiöä. Heistä 14 on vajaakuntoisia, pääasiassa tukieinsairauksia potevia ja aergikkoja. Menta Oy teki viime vuonna iikevaihtoa reiut 1,6 mijoonaa euroa. Taouspääikkö Berita Leppänen toteaa, että yritys on päässyt nopeasti voitoiseksi vaikka on investoinut huomattavasti. Kuva Ari Korkaa Aktiivinen kuntoutus kysyttyä Mentaia on kome toimipistettä: Suodenniemen Sävin nuo- Jari Vesterberg huoehtii, että Suodenniemen Sävin nuorisokodin apsia on pao haussa. Jatkuu viereiseä sivua

17 3/ Sosiaainen yritys? Työministeriö yäpitää rekisteriä sosiaaisista yrityksistä. Nimeä saa käyttää, jos henkiöstöstä ainakin 30 % on vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä. Sosiaainen yritys saa heidän työistämisekseen pakkatukea eduisemmin kuin muut yritykset. Sosiaainen yritys tavoitteee voittoa kuten muutkin yritykset. Työntekijäe yritys on tavainen työpaikka. Professori Juhani Laurinkari Kuopion yiopiston vammaistutkimusyksiköstä näkee sosiaaisten yritysten ainsäädännössä puutteita. Kohderyhmistä puuttuvat esimerkiksi mieenterveyskuntoutujat. Yrityksee rekisteröinti sosiaaiseksi yritykseksi ei juuri tuo etuja. Yritys ei voi suoraan rekisteröityä sosiaaiseksi yritykseksi, joten täainen viranomaistoiminta askee rekisteröinti-intoa. Kuva Ari Korkaa Menta Oy:n Mari Hakoa, Päivi Mäenpää ja Päivi Aatonen tunnemoivat tuevan toimipisteensä ei Nokian Pitkäniemen sairaaan aueea. risokoti sekä Nokian Linnavuoren ja Vammaan Päiväniemen tehostetut asumispaveuyksiköt. Sekä Linnavuoressa että Päiväniemessä on 17 asumispaikkaa. Ne ovat yeensä täynnä. Lisäksi Nokian päivätoiminnassa ja työkokeiussa käy päivittäin kymmenkunta mieenterveyskuntoutujaa. Sosiaaipsykoogi Mari Hakoa vastaa päivä- ja työtoiminnoista sekä kuntoutujien yksiöohjauksesta. Esimerkiksi puu- ja metaityöpajoja ohjaavat kyseisten aojen ammattiaiset hoiva-ammattiaisen kanssa. Ryhmiä perustetaan kuntoutujien toiveiden mukaisesti, Hakoa upaa. Toimitusjohtaja Mäenpää pitää Mentain vattina juuri kuntouttavaa työ- ja päivätoimintaa. Henkiöstömitoituksemme on reiumpi kuin jukisea puoea, joten asiakasta kohti jää enemmän aikaa, Mäenpää sanoo. Menta työistää vajaakuntoisia ähi- ja sairaanhoitajia sekä keittiötyöntekijöitä, kaikki pysyvästi ja kokoaikaisesti. Museosta nuorisokotiin Sävin apsi- ja nuorisokoti on kahdentoista 6 18-vuotiaan sijaiskoti. Menta Oy pystyy yeensä sijoittamaan Säviin kiireeistä sijoitusta tarvitsevan apsen. Nuoriso-ohjaaja Jari Vesterberg toimii nuorisokodin vastaavana ohjaajana. Muita ohjaajia on 14. Vesterberg vioitti sekänsä vuonna 2006 edeisessä ammatissa, museomestarina. Kun sisusta ja särkyääkkeistä huoimatta sekä rasittui iiaksi, tuin vuoden kuuttua tänne. Menta oi sikäi tuttu, että vaimo oi jo yrityksen pakkaistoia, mies kertoo. Vesterberg tuntee nyt oevansa omaa aaaan. Hänen tavaiseen työpäiväänsä kuuuvat asten tavaiset kotiaskareet ja kiinteistönhuoto. Kouujen, sosiaaiviranomaisten ja asten vanhempien kanssa asiointiin menee pajon aikaa. Lasten ja nuorten takia hauan ja jaksan tehdä töitä. Tämä työ motivoi, Vesterberg kiteyttää. HANNU KASKINEN Lapsiperhe Vanhempainvapaa ja päiväraha Äidiä ja isää on oikeus työsuhteen katkeamatta pitää äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaata apsen syntymän ja hoidon takia. Kea maksaa näitä ajoita vanhempainpäivärahoja. Äitiysrahaa maksetaan äidie 105 arkipäivätä, tai erityisäitiysrahaa jopa raskauden akamisesta ähtien, jos työoosuhteet ovat vaaraksi odottavan äidin tai sikiön terveydee. Isyysrahaa maksetaan apsen hoitoon osaistuvae isäe yhteensä 18 arkipäivätä enintään nejänä jaksona äidin äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana sekä sen isäksi 1 12 arkipäivätä vanhempainrahan jatkoksi, jos isä käyttää vähintään kaksi viikkoa vanhempainvapaan opusta. Vanhempainrahaa maksetaan äidie tai isäe 158 arkipäivätä. Isyysrahaa ja vanhempainrahaa maksetaan samoin perustein myös ae 7-vuotiaana hoitoon otetun adoptioapsen vanhemmie. Ottovanhempi voi saada vanhempainpäivärahaa enintään 200 arkipäivätä. Vanhempainpäivärahat määräytyvät yeensä verotuksessa vahvistettujen työtuojen tai yrittäjätuojen perusteea kuten sairauspäivärahat. Vanhempainpäivärahat ovat veroisia. Tuottomae tai hyvin pienituoisee vanhempainpäivärahaa maksetaan 15,20 euroa. arkipäivätä. Työttömäe vanhempainpäiväraha maksetaan työttömyysturvan suuruisena. Opiskeeva äiti tai isä voi saada yhtä aikaa sekä vanhempainpäivärahaa 15,20 euroa arkipäivätä että opintotukiain mukaista opintorahaa. Katso tarkemmin Lapsiperheee-esitteestä ja internetistä Äitiysavustus pakkauksena tai rahana Lasta odottava äiti voi vaita vauvan tarvikkeita ja vaatteita sisätävän äitiyspakkauksen tai verottoman rahasumman 140 euroa. Myös ottovanhemmia on oikeus äitiysavustukseen, kun apsi otetaan hoitoon ae 18-vuotiaana. Katso tarkemmin Lapsiperheee-esitteestä ja internetistä Sotiasavustus Kea maksaa sotiasavustusta asevevoisen paveusaikana puoison ja asten toimeentuon turvaamiseksi. Asevevoisee itseeen voidaan maksaa vain asumisavustusta sekä paveusaikana erääntyvät eatusmaksut ja opintoainojen korot. Asevevoisea tarkoitetaan myös siviiipaveuksessa oevaa sekä vapaaehtoisessa asepaveuksessa oevaa naista. Omaisia tarkoitetaan aviopuoisoa ja apsia sekä avopuoisoa, joa on yhteinen apsi asevevoisen kanssa. Kea maksaa sotiasavustuksena perusavustusta, joka vastaa täyttä kansaneäkettä. Lasten määrä korottaa perusavustusta. Täydestä avustuksesta vähennetään perheen käytettävissä oevat tuot (esim. pakka, josta on vähennetty vero). asumisavustusta, joka korvaa nekin asumiskuut, joihin ei saa asumistukea. erityisavustusta, esimerkiksi asten tarvikkeisiin ja asten eatusmaksut, jotka asevevoisen kuuuisi maksaa paveusaikana. Katso tarkemmin Asevevoisee-infoesitteestä ja internetistä

18 18 3/2008 Mikä Kännikapina? Kaikie avoin iike, jonka tavoitteena on kyseenaaistaa vaaa oeva akohoimyönteinen imasto Osa RAY-rahoitteista hanketta, jota hainnoi Raittiuden Ystävät ry. Osoitteessa voi käydä jättämässä kannanottonsa tai vaikka ostamassa En usko humaaan -t-paidan Kuva Vaua Aunoa Miten Suomi juo? Kokonaiskuutus sataprosenttisena akohoina oi vuonna 2007 noin 10,5 itraa asukasta kohti uvua kuutus oi noin 7 itraa, 90-uvua hieman ae 9 itraa. Kymmenesosa väestöstä juo ähes puoet kuutetusta akohoista Runsaasti akohoia käyttävät sairastavat 2 3 kertaa enemmän kuin muut Tavaisimpia runsaan akohoinkäytön aiheuttamia sairauksia ovat tapaturmat, masennus, pekotiat, hermotaudit ja vatsan aueen sairaudet. Lähteet: ja Seitteemättä sevin päin Io iman viinaa on teeskenteyä? Ei suinkaan, uskovat humaanhuuruista juomakuttuuriamme kirkastamaan pyrkivät kännikapinaiset. Eämää on myös iman perjantaipuoa tai mäyräkoirakännejä. Sen todistavat kännikapinaiset Nataia Lauria, Mikko Laakso ja Janne Vakeapää. He kuuuvat internetissä toimivaan Kännikapina-iikkeeseen, joka pyrkii vapauttamaan Suomen humaanpavonnasta. Kännikapinan tavoite ei oe, että suomaaiset opettaisivat akohoin käytön kokonaan. Tarkoitus on saada ihmiset kyseenaaistamaan humaaa ihannoiva juomakuttuurimme, jotta kenenkään ei tarvitsisi seittää juomattomuuttaan, Janne Vakeapää kertoo. Nykyään vain raittius käsitetään vaintana, vaikka myös akohoin käyttö on vainta, joka täysi-ikäisen ihmisen pitäisi perustea itseeen, Mikko Laakso muistuttaa. Humaassa hömö oo Kaikki kome ovat kokeieet akohoia, oeet humaassakin nuorempina. Kokemukset akohoista eivät kuitenkaan oeet tajuntaa räjäyttäviä. Ensimmäistä kertaa join, kun oin 18-vuotias. Join, koska muutkin joivat. Oin todea pettynyt, kun humaassa ei tuutkaan hieno fiiis vaan paremminkin hömö oo. Muutamassa vuodessa kypsyi päätös uopua akohoista kokonaan, Vakeapää muisteee. Nataia Lauriae raittius on out vainta jo pitkään, mutta omien asten myötä mukaan tui aatteen pao. En oe koskaan nauttinut juomisesta, nuorempana saatoin ottaa asiisen muiden mieiksi. Kun minusta tui äiti, ymmärsin vaintani yhteiskunnaisen uottuvuuden. Akohoi ja apset eivät oikein sovi yhteen: kun aikuiset juovat, apset sysätään sivummae. Kuuun niihin ihmisiin, joie akohoi ei yksinkertaisesti sovi. Muutamakin asiinen tekee minusta suruisen ja aakuoisen, perusteee puoestaan Laakso. Juomattomuuttaan saa edeeen seiteä. Komikko kuitenkin kiitteee, että ähipiirissä on ihmisiä, jotka eivät käytä akohoia oenkaan tai jotka käyttävät sitä kohtuuisesti. Ennen oi paremmin? Mikko Laakso muisteee, että vieä 80-uvun aussa oi harvinaista, että ähijunissa tapahtui humaaisten aiheuttamia järjestyshäiriöitä. Laman myötä imiö on tuut jäädäkseen. Vieä parikymmentä vuotta sitten seaista ihmistä, joka kävi viikoa juomassa akohoia ravintoassa, pidettiin vähän epäiyttävänä. Yhteisössä toimi sosiaainen kontroi ja muutenkin juomista kontrooitiin enemmän. Nythän päihtyneee tarjoiaan ihan missä vain. Laakso kaipaa myös vanhan suomaaisen maaaisyhteiskunnan tervettä suhtautumista akohoiin: sie oi oma paikkansa isoissa juhissa muutaman kerran vuodessa, jooin oi saittua tai jopa suotavaa juoda itsensä humaaan. Akohoi ei kuitenkaan out päivittäinen osa ihmisten eämää. Kännikapinaiset uskovat, että akohoin arkipäiväistyminen on synnyttänyt tianteen, jossa eriaiset näkemykset eivät tahdo saada sijaa. Jos seaista yrittää esittää, niin kuin Kännikapina varovaisesti yrittää tehdä, ihmisie tuee herkästi seainen oo, että heitä syyistetään heidän eämäntavastaan. Siitä ei kuitenkaan oe kysymys, Laakso korostaa. Puo viinaa viikossa Akohoia käytetään nyt nejä kertaa enemmän kuin 40 vuotta sitten. Vuonna 2005 akohoin kokonaiskuutus 100-prosenttisena akohoina oi noin 10,5 itraa asukasta kohti. Se on puoen itran puo kirkasta viinaa jokaisee suomaaisee joka viikko. Janne Vakeapää muistuttaa, että nuorista miehistä kaksi komesta on riskikäyttäjiä. Itsekin opiskeijana hän on nähnyt asian käytännössä: viinaa virtaa opiskeijapiireissä pajon ja usein. Nataia Laurian mieestä suruisinta on nähdä aaikäisiä humaassa kaupungia. Kukaan ei pysäytä heitä, vie tateen tai kerro vanhemmie. Miten voidaan teini-ikäisiin vaikuttaa, jos ne, jotka yrittävät vaikuttaa, juovat itse? Eriaisia nuoriakin maassamme kasvaa: nuorten säännöinen humaajuominen on vähentynyt, ja täysin raittiiden osuus on kasvanut. Se ei kuitenkaan auta, kun nuorten kokonaiskuutus on pysynyt ennaaan ja jopa isääntynyt joidenkin ryhmien keskuudessa. Arjesta seviää imankin Mitä kännikapinaisten mieestä sitten pitäisi tehdä, jotta akohoin ihannointi Suomessa vähenisi? Komikon terveiset ähtevät akohoiteoisuuden ja vatiovaan suuntaan. Vaistaminen ja kieot eivät oe parhaita tapoja, vaan pitäisi pyrkiä muuttamaan mieikuvia. Joka tuutista tuevat mainokset uovat kuvaa, että akohoia kannattaa käyttää, sen avua saa kavereita ja menestystä. Akohoiteoisuus käyttää mijoonia mainostamiseen, Vakeapää muistuttaa. Mikko Laakso ennustaa, että kun akohoin aiheuttamat haitat mm. terveydee ja sitä kautta taoudee kasvavat riittävän suuriksi, kun yhteiskunnan toimivuus on uhattuna, vatiovata puuttuu asiaan. Nataia Lauria puoestaan uskoo, että muutos ähtee nuorista. Muutoksen avain on, että mahdoistettaisiin tapahtumat ja tiaisuudet, joissa voi pitää hauskaa iman akohoia. Kännikapinaiset peräänkuuuttavat uudenaista sosiaaisuutta ja tysän arjen sietokykyä. Ihmiset peittävät omaa ahdistustaan juomaa. Yhteisöisyys on kärsinyt vararikon, ihmiset tuntevat oonsa irraisiksi. Arkea ei oikein kestetä. Akohoi ei kuitenkaan poista ahdistusta vaan monesti synnyttää sitä, Laakso toteaa. Hei Sarioa Kuntoutus Kuntoutusraha työtuojen mukaan Kuntoutusrahaa voi Keasta saada vuotias, joka osaistuu kokopäiväisesti esimerkiksi Kean, terveydenhuoon tai työterveyshuoon järjestämään kuntoutukseen pysyäkseen työeämässä, paatakseen työhön tai tuakseen työmarkkinoie. Myös oppisopimuskouutuksen ajata voidaan maksaa kuntoutusrahaa vajaakuntoisee henkiöe. Kuntoutusrahan määrä vastaa useimmiten sairauspäivärahan määrää. Kuntoutukseen osaistuvae voidaan maksaa myös harkinnanvaraista, verotonta yäpitokorvausta kahdeksan euroa päivätä kuntoutukseen osaistumisesta aiheutuviin yimääräisiin kustannuksiin. Korvausta voi saada sioin, kun kuntoutusrahan määrä on enintään 17,47 euroa päivässä. Jos henkiö on kuntoutuksensa jäkeen esimerkiksi työharjoitteussa tai työssä, josta hän saa aikaisempaa ansiotasoaan tuntuvasti pienempää pakkaa, hän voi saada Keata harkinnanvaraista kuntoutusavustusta. Katso tarkemmin Kuntoutukseen-esitteestä ja internetistä

19 3/ Aina akohoisti iman viinaakin Kittiä Pöntsössä asuva taiteiija Reijo Raekaio tuntee oevansa vieäkin akohoisti vaikka edeisestä ryypystä on kuunut yi kymmenen vuotta. Seuraavaa ryyppyään hän vättää päivän kerraaan. Reijo Raekaio pitää akohoistin titteiä hyvänä, se on hänen mieestään parempi kuin maisteri tai professori. Kun tietää, että on akohoisti, pitää oa kirkkaaksi kiiotettu peruutuspeii, josta näkyy miaista viinanhuuruinen eämä on seaisee, joa ei itsehiintä peaa. Saarnamieheksi Raekaio ei kuitenkaan oe ryhtynyt, jokaisen tuee hänen mieestään kantaa vastuu itsestään ja äheisistään. Muistan aina, miainen hevetti oi maata jossakin nurkassa krapuassa, ainoana ajatuksena, miten saada isää viinaa hepottamaan ooa, ja kuinka hepotusryypyn jäkeen kaikki oi taas yhtä hevettiä, Raekaio kuvaiee. Häneä menneisyys on sevitetty ja rypemiset ryvetty, mutta iman viinaa hän on vain päivän kerraaan. Pitkä ryyppyura Jäkeenpäin ajatetuna minä oen out koko eämäni akohoisti. Se on jonkinainen geenivirhe, ja akohoismi on sairaus. Sen tunnustaminen on vaikeaa. Aoitin 14-vuotiaana. Jo sioin akohoinkäyttö oi sairaaoista, aina se oi humaahakuista, ryyppäämisen opettaminen ei koskaan out heppoa. Raekaion mukaan eämä kuki kuin vuoristorata. Ryyppykierteen jäkeen piti tehdä ujasti töitä. Sitten, kun oi saanut tietyn määrän tauuja maaattua, akoi armoton syöksykierre. Se päättyi aina samanaiseen ryvettyneeseen ja on- Kuva Timo Lindhom nettomaan tiaan. Siitä akoi taas hetken nousu. Juoppo on oikein aikaansaava. Kun omatunto akaa kokuttaa, niin työ maistuu. Viimeiseä portia oin akohoinkäytön suhteen siinä vaiheessa, kun vaimo sanoi, että nyt on vain yksi mahdoisuus: viimeinen ryyppy on otettu tai tiemme eroavat. En öytänyt hänestä mitään pahaa, sehän oisi hyvä syy ryypätä, jos vaimo oisi ikeä ja piruinen. Päätin hakeutua hoitoon, en tosin siä mieeä, että opettaisin kokonaan ryyppäyksen. Ajattein, että hoidon jäkeen eämä oisi taas järjestyksessä. Myyhoidossa Ruotsissa Hakeuduin Piteån akohoistien hoitokotiin Ruotsiin. Kittiässä oi tuooin järkevä sosiaaityöntekijä, joka vaikutti asiaan niin, että sain kunnan maksusitoumuksen hoitokustannuksiin. Kunnan maksama hoito ei sinänsä out kova kustannus yhteiskunnae, koska oin maksanut sen, ehkä muutama tonnin rahasumman yhteiskunnae akohoiverossa. Oin ryypännyt eämäni aikana ainakin euroa, saattaa oa, että euroa. Sain ainakin mahdoisuuden parempaan eämään. Akohoikinikoita Reijo Raekaio pitää rahan tuhauksena. Hänen mieestään akohoistia ei voi auttaa kukaan muu kuin toinen akohoisti. Akohoikinikoia siitetään vaatteet ja aitetaan ihminen ukoisesti kuntoon, yödään pierit taskuun ja menoksi. Seainen hoito on turhaa, ei sietä raittiita tue. Yritetään opettaa akohoisteja kohtuukäyttäjiksi, ei seainen onnistu. Sanotaan, että pitää juoda sivistyneesti, ottaa asiinen tai kaksi, akohoistie seainen ei onnistu, Raekaio kärjistää. Reijo Raekaion kokemuksen mukaan akohoisti seitteee ja vaehteee. Lääkärie hän kertoo, että otan kerran viikossa kohtuuisesti, mutta juo siti jatkuvasti. Viimein eteen tuee asemie jäämisiä ja kotiin pauun unohtumisia sekä rattijuoppouksia, tianne ei oe enää hainnassa. Avun voi Reijo Raekaion mukaan saada vain vertaisetaan, toiseta akohoistita. Eämä remonttiin Reijo Raekaio kertoo, että Suomessa akohoiparantoaan meneminen tuntui häpeäistä. Kun hoitoaitos oi Ruotsissa ja sieä oi suomenkieinen ryhmä, siinä ei out häpeää. Sinne pääsi joakin tavaa piioon. Ajatus oa viisi viikkoa Piteåssa tuntui hyvätä, ja ehkä sen jäkeen pysyisi pää kunnossa. Sieä akoi kuitenkin reheinen ja perusteeinen itsetutkiskeu, pistettiin miettimään akohoistin eämää ja taustoja. Ei voinut enää vaehdea. Oin siinä ajatuksessa, että on uonnoista juoda jatkuvasti viinaa ja se kuuuu asiaan. Näin siihen asti vain toisia, jotka oivat minun mieestäni pahempia. Ennen hoitoon menoa Raekaio oi nejä viikkoa iman viinaa, jotta oisi paremmassa kunnossa, kun hoito akaisi. Auksi opetetiin oemaan päivä kerraaan sevin päin. Ensin minun piti tunnustaa kaikki ne ikävät asiat, mitä juovuksissa oin tehnyt, eikä se out heppoa. Myyhoidossa ei katsota teevisiota, ei ueta ehtiä, ei nostea puntteja eikä saa tavata ketään. Piti vain keskittyä ajatteemaan yksinäisyydessä omaa tiaansa. Parin viikon kuuttua hoitoaitokseen tuivat perheenjäsenet ja äheiset ihmiset, oi perheviikko. Heitä ei kuitenkaan saanut tavata, vaan heitäkin kouutettiin, kerrottiin akohoismista sairautena ja miten siihen pitää suhtautua. Sieä käytiin äpi, miten he ovat kokeneet juopon käyttäytymisen. Sen jäkeen tui kohtaaminen minun kanssani. Minun piti kuunnea kaikki ne pahat asiat, joita he oivat kokeneet. En saanut muuta kuin kuunnea, minua ei out puheoikeutta. Sain kuunnea vaimoni kertomuksen itsestäni. Kaikista eniten korpesi anoppi, joka kertoi miesvainajansa sanoneen, kun oi tavannut minut ensimmäisen kerran, että vaimoni saa tuosta juopon miehen. Kun kaikki oivat sanoneet sen, mitä sydämeä oi, he poistuivat. Seuraavana päivänä Raekaio sai puoustautua, mutta ei hän pystynyt kuin pyytämään anteeksi, kaikita erikseen, edeisenä päivänä esiin tueita kauheuksia. Kaikki oi kuitenkin totta, ei siitä voinut suuttua. Sen jäkeen keskustetiin vieä hyvät ja huonot asiat. Sitten saattoi unohtaa vanhan eämän ja akaa austa uuden paremman eämän. Minua ei oikeastaan out vaihtoehtoja. Oen tyytyväinen eämääni, ryyppäsin urakaa sen viinamäärän minkä tarvitsin. Jos akaisin uudeeen ryyppäämisen, joisin jo toisten osuuksia, Reijo Raekaio naurahtaa. Sven Pahajoki Kuntoutus Nuoret vajaakuntoiset kouutukseen Työkyvyttömyyseäkkeee siirtymisen ehkäisemiseksi vuotiaat vajaakuntoiset nuoret ohjataan ammatiiseen kuntoutukseen tai kouutukseen. Heie maksetaan toimeentuoturvana kuntoutusrahaa, jonka määrä on kuntoutuksen ajata vähintään 17,47 euroa päivässä (noin 426 euroa/kk) ja kuntoutuksen väiajoita 20 % pienempi. Samata ajata nuoren on mahdoista saada myös vammaistukea. Katso tarkemmin Kuntoutukseen-esitteestä ja internetistä Kea kuntouttaa Kean tehtäviin kuuuu vajaakuntoisten ammatiinen kuntoutus akisääteisenä ae 65-vuotiaitten vaikeavammaisten ääkinnäinen kuntoutus akisääteisenä kuntoutustarpeen sevittäminen esimerkiksi sioin, kun henkiö on saanut Kean sairauspäivärahaa 60 arkipäivätä ja kun hän hakee työkyvyttömyyseäkettä tai kun hänen eäkehakemuksensa hyätään sekä muuta ammatiista ja ääkinnäistä kuntoutusta harkinnanvaraisena eduskunnan myöntämän määrärahan mukaan. Vuodee 2008 tähän on myönnetty 102 mijoonaa euroa. Siitä maksetaan mm. asten perhekuntoutusta ja aikuisten psykoterapiaa. Katso tarkemmin Kuntoutukseen-esitteestä ja internetistä Kuntoutustuki työkyvyttömäe Määräajaksi myönnettävä kuntoutustuki on työkyvyttömyyseäke, mutta siä pyritään edistämään työhön pauuta. Ensisijaisia ovat työkykyä yäpitävät ja kuntouttavat toimet ja hakijan jäjeä oevan työkyvyn sevittäminen. Tuen edeytyksenä on, että hakijae on aadittu hoito- tai kuntoutussuunnitema tai että sitä vamisteaan. Kuntoutustuki vastaa määrätään normaaia työkyvyttömyyseäkettä ja se haetaan kuten työkyvyttömyyseäke. Katso tarkemmin Eäkkeee-esitteestä ja internetistä

20 20 3/2008 k RUOKA Syksy on juuresten juhaa Varhaisimmat juuresmuistoni iittyvät nauriiseen. Äidin mainio keino saada touhuavat mukuansa aoieen oi antaa meie käteen usikka ja nauriin puoikas. Sen jättäminen oi aikaa vievää puuhaa, mutta sinnikkyyden pakkiona oi monta mehukasta herkkuhetkeä. Nykyisinkin jokakeväinen itsestäänsevyys on kyvää nauriin siemeniä kasvimaae muistorikkaan makueämyksen toivossa. Mitä hyvää juureksissa? Nauris on maamme ensimmäisiä vijeykasveja. Se suojasi esi-isiämme keripukita, siä se oi mitei ainoa C-vitamiinin ähde 1500-uvue saakka. Täöin ruokavaikoima täydentyi kaaia. Nauriissa on C-vitamiinia yhtä pajon kuin antussa ja mandariinissa (noin 40 mg/100 g). Muita juureksia ovat porkkana, anttu, punajuuri, pasternakka, retiisi, retikka, mukuaseeri, piparjuuri, mustajuuri ja juuripersija. Energiaa niissä on vain niukasti (15 50 kca/100 g), joten en eivät ainakaan ihota. Esimerkiksi keskikokoisia porkkanoita voi popsia 12 kappaetta, ennen kuin niistä saa yhden sukaapatukan sisätämän energiamäärän (200 kca). Juurekset ovat muutenkin todeisia terveyspakkauksia, siä niissä on runsaasti ravintokuitua sekä eriaisia vitamiineja ja kivennäisaineita. Juurekset ovat myös eduista ja ekoogista ruokaa. Niiden vijey onnistuu avomaaa ainakin Ouun korkeudee saakka ja säiytystiaksi riittää tavainen keari. Juuresten matkaa peota ruokapöytään kuuu vain murto-osa siitä energiamäärästä, jonka kasvihuonevihannesten tuotanto vaatii. Juurekset ovat myös paremmin suojassa iman saasteita kuin ehtivihannekset. Tosin myös juureksiin iittyy pieniä riskejä. Punajuuri, anttu ja nauris saattavat kerätä maaperästä haitaista nitraattia, minkä vuoksi niitä ei suositea ae 1-vuotiaie. Lisäksi siitepöye aergiset voivat oa aergisia myös joiekin juureksie kuten pasternakae ja seerie. Muutakin kuin porkkanaa Suomessa käytetään juureksia 10,6 kg henkiöä kohden vuodessa. Se on vain viidennes kasvisten kokonaiskuutuksesta (53 kg/henkiö/vuosi). Suosituin juures on porkkana, jota käytetään keskimäärin 8,4 kg vuodessa. Kasviksista vain tomaatti ja kurkku porhatavat suosiossa niukasti sen edee. Vuoden 2008 vihannekseksi nimettiin punajuuri, joa vainnaa hautaan edistää sen tunnettuutta ja käyttöä. Sen vahvuuksia ovat hyvä säiyvyys, hieno aromi ja monipuoinen ravintoainesisätö. Siinä on runsaasti varsinkin fooihappoa ja kaiumia. Punajuurta käytetään nykyisin vain hieman yi puoi kioa henkiöä kohden vuodessa ja kovin yksipuoisesti, ähinnä etikkasäiykkeenä ja rosoissa. Sen nuoria naattejakin voi käyttää saaateissa ja pinaatin tavoin, kuten tehdään Keski-Euroopassa. Porkkana, anttu, nauris ja retiisi ovat raikkaimmiaan seaisenaan puresketuina ja mehukkaana raasteena. Moderni käyttötapa on syödä niitä pitkuaisiksi paoiksi pikottuina herkuisen dippikastikkeen kera. Kaikki juurekset antavat pikanttia makua ja väriä keittoihin, pata- ja aatikkoruokiin, kasvispihveihin, rieskoihin ja sämpyöihin. Herkuisen isäruoan saa hauduttamaa paoiteut juurekset mausteiden kera kypsiksi uunivuoassa. Juuresten käyttöä kannattaisi isätä ja monipuoistaa perinteisistä jouuruoista ympärivuotiseen käyttöön. Syksyisin juuri maasta nostettuina juuresten maku on parhaimmiaan ja vaikoimat aajimmiaan, joten nyt on oiva tiaisuus uusiin juureskokeiuihin. Juuripersijan ja mustajuuren makuun pääsee yeensä vain niitä itse kasvattamaa, jos ei satu bongaamaan niitä torita tai kauppahaista. Paua Hakaa johtava tutkija, Kean tutkimusosasto, Turku Pentti Takaa kuout Kean sanomien pidetty koumnisti, vastaava tutkija Pentti Takaa Kean tutkimusosastota kuoi yättäen ja äkiisesti 1. heinäkuuta kesämökiään Mouhijärveä. Hän oi 60-vuotias. Kean sanomien toimitus pahoitteee syvästi mukavan ja asiantuntevan työtoverin menetystä. Kean rahoitusta sekeytetään Kansaneäkeakia, sairausvakuutusakia ja Kansaneäkeaitoksesta annettua akia ehdotetaan muutettavaksi. Vation perusrahoitusosuus kansaneäkkeistä nostetaan 53 %:iin. Nykyisin se on 40 %: Muu osa rahoitetaan työnantajan kansaneäkemaksuia, kansaneäkerahaston tuotoia ja vation isärahoitusosuudea. Kansaneäkerahaston rahoitusomaisuuden vähimmäismäärä oisi 5 % kansaneäkkeiden kuuista. Vähimmäismäärän saavuttaminen turvattaisiin vation isärahoitusosuudea. Kansaneäkkeiden rahoitusuudistuksea sekeytetään ja yksinkertaistetaan kansaneäkkeiden rahoitusta koskevia säännöksiä. Uudistuksea ei muuteta vation ja työnantajien käytännössä toteutuneita osuuksia kansaneäkkeiden rahoituksesta. Sairausvakuutusmaksuja määrättäessä sairausvakuutusrahaston iikkumavaraa väjennetään siten, että rahoitusomaisuuden määrä sairausvakuutuksen kuuista voisi vaihdea 8 12 %:n rajoissa nykyisen 8 10 %:n asemesta. Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun maksuprosentista säädettäisiin vuosittain annettavaa asetuksea, kun nykyisin maksua tarkistetaan vuosittain annettavaa aia. Muut kuin sairausvakuutusja kuntoutusetuudet erotetaan Kean sairausvakuutusrahastosta omaksi muun sosiaaiturvan rahastoksi. Uudesta rahastosta maksetaan noin 37 % Kansaneäkeaitoksen etuusmenoista. Uuden rahaston varoja voidaan tiapäisesti käyttää myös jonkin toisen samaan rahastoon kuuuvan etuuden maksamiseen. Kean toimintakuut kohdennetaan nykyistä tarkemmin aitoksen eri etuusrahastoie. Lisäksi nostetaan Kean toimihenkiöiden eäkkeiden maksamisesta huoehtivan eäkevastuurahaston varojen vähimmäistasoa 41 %:n eäkevastuun täydestä määrästä. Esitykset iittyvät vation vuoden 2009 taousarvioesitykseen, ja niiden on tarkoitus tua voimaan vuoden 2009 austa. Nuori, opiskeija Opintotuki Opintotukea ovat opintoraha 17 vuotta täyttäneie, asumisisä vuokraa asuvie apsettomie opiskeijoie ja ukomaia opiskeevie sekä opintoainan vationtakaus ja korkoavustus. Opintoraha nousi eokuussa ja on euroa/kk. Opintoraha on veroista tuoa, ja sen suuruus määräytyy oppiaitoksen, hakijan iän, kotona asumisen ja perhesuhteiden mukaan. Vanhempien tuot voivat estää tai pienentää toisea asteea opiskeevan perheettömän, ae 20-vuotiaan opintorahan. Vanhempien tuojen pienuus voi myös korottaa opintorahaa. Asumisisä on enintään 80 % vuokrasta, pienimmiään 26,90 euroa ja suurimmiaan 201,60 euroa kuukaudessa. Omata vanhemmataan asunnon vuokranneiden asumisisä on enintään 58,87 euroa. Asumisisään vaikuttavat omien tuojen isäksi samassa asunnossa asuvan puoison tai avopuoison tuot. Lapsiperhe voi hakea Kean yeistä asumistukea. Opiskeijan omat tuot voivat estää opintotuen saamisen. Opiskeijan kannattaa itse seurata vuosituojaan ja ottaa sevää, miten ne vaikuttavat opintotukeen. Laskentaohjema öytyy Kean internetsivuita kohdassa Opintotuki. Liikaa maksetun opintotuen takaisinperinnän voi vättää paauttamaa edeisenä vuonna iikaa maksetun tuen viimeistään maaiskuun oppuun mennessä. Paauttamisen ja muut muutokset voit hoitaa sähköisen asioinnin avua internetosoitteessa Kun opinnot ovat päättyneet, Kea voi maksaa pienituoisee vation takaaman opintoainan korot enintään viiden puoivuotiskauden ajan. Katso tarkemmin Opiskeijae-esitteestä ja internetistä Opiskeijae kouumatkatuki Päätoimisesti ukioissa tai ammatiisissa oppiaitoksissa opiskeevie voidaan korvata päivittäisten kouumatkojen kustannukset, kun opiskeijan yhdensuuntainen kouumatka asunnota oppiaitokseen on vähintään 10 kiometriä ja kouumatkan kustannukset ovat yi 54 euroa kuukaudessa. Opiskeija maksaa aina itse matkoistaan vähintään 43 euroa kuukaudessa. Katso tarkemmin Opiskeijae-esitteestä ja internetistä

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Kela sähköisti palvelunsa Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Etuudet äitiysavustuksesta eläkkeeseen Lapsiperheet Työttömät Eläkeläiset Opiskelijat Sairastaminen Asumisen tuet Kuntoutus

Lisätiedot

Yrittäjien tapaturmavakuutus

Yrittäjien tapaturmavakuutus TUOTESELOSTE Voimassa 1.1.2008 akaen. Yrittäjien tapaturmavakuutus Yrittäjäe eduista turvaa tapaturmien varata Yrittäjä on yeisen sairausvakuutuksen korvausten varassa, jos työssä, työmatkaa tai vapaa-aikana

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan terveysosaston lääkekorvausryhmä 17.2.2010 Suomen lääkekorvausjärjestelmä: Mitä korvataan? Kela korvaa lääkkeitä,

Lisätiedot

Maaningan sosiaali- ja terveyspalvelut vuonna 2013

Maaningan sosiaali- ja terveyspalvelut vuonna 2013 Maaningan sosiaai- ja terveyspaveut vuonna 2013 YLEISTÄ PALVELUISTA 1/2 Kuopio järjestää Maaningan sosiaai- ja terveyspaveut vuoden 2013 austa ähtien Kuopion termit: perusturvan ja terveydenhuoon paveut

Lisätiedot

Yritys ja työterveyshuolto. Työterveyshuolto henkilöstön hyvinvoinnin tukena

Yritys ja työterveyshuolto. Työterveyshuolto henkilöstön hyvinvoinnin tukena Yritys ja työterveyshuoto Työterveyshuoto henkiöstön hyvinvoinnin tukena Sisäys Työterveyshuoon tavoitteet... 4 Työterveyshuoon sisätö... 5 Henkiöstön työ- ja toimintakyvyn tukeminen... 6 Terveyden ja

Lisätiedot

Verkkotunnistautuminen

Verkkotunnistautuminen Verkkotunnistautuminen Lapin TIVA seminaari Rovaniemeä Jukka Keso 29.9.2006 Fujitsu ettei tietotekniikka kävisi työstä Fujitsu on tieto- ja viestintätekniikan paveutoimittaja Patja- ja Sohva-toimintamait

Lisätiedot

ASIAKASMAKSULAIN JA -ASETUKSEN MUKAISET LAITOSHOIDON JA TERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON ASIAKASMAKSUT 1.1.2014 ALKAEN

ASIAKASMAKSULAIN JA -ASETUKSEN MUKAISET LAITOSHOIDON JA TERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON ASIAKASMAKSUT 1.1.2014 ALKAEN ASIAKASMAKSULAIN JA -ASETUKSEN MUKAISET LAITOSHOIDON JA TERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON ASIAKASMAKSUT 1.1.2014 ALKAEN 1/3 2014 AVOHOIDON MAKSUT Maksukatto 679,00 Terveyskeskusmaksu sisältyy maksukattoon Terveyskeskusmaksu

Lisätiedot

PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA. 04.05.2011 Merja Ylönen

PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA. 04.05.2011 Merja Ylönen PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA 04.05.2011 Merja Yönen MIKÄ ON PALVELUSETELI? Paveusetei on yksi paveujen järjestämistapa. Paveuseteiä myönnetään asiakkaae sitoumus maksaa tietty osa tietystä yksityisen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Terveydenhuollon palvelualue. www.kuopio.fi/terve-kuopio-kioski

Kuopion kaupunki Terveydenhuollon palvelualue. www.kuopio.fi/terve-kuopio-kioski Kuopion kaupunki Terveydenhuoon paveuaue www.kuopio.fi/terve-kuopio-kioski HYVINVOINTIKIOSKI-HANKE 1.12.2011-30.11.2014 Päätoteuttaja: Kuopion kaupunki perusturvan ja terveydenhuoon paveuaueet Osatoteuttajat:

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus numeroina 2014

Terveys ja kuntoutus numeroina 2014 Terveys ja kuntoutus numeroina 2014 Voit hakea Kelan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Sisältö Lääkärin- ja hammaslääkärin palkkiot Tutkimus ja hoito Matkakorvaus sairaus- ja kuntoutusmatkoista Lääkekorvaukset

Lisätiedot

YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN PALVELUKOKONAISUUDESSA KUOPION MALLIN MUKAAN

YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN PALVELUKOKONAISUUDESSA KUOPION MALLIN MUKAAN Mitä kuuuu kehittämistyöeni? YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN PALVELUKOKONAISUUDESSA KUOPION MALLIN MUKAAN Annukka Jämsä-Taskinen apuaisosastonhoitaja, toimintaterapeutti Kuopion kaupunki

Lisätiedot

TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT 2015-2016 - HUOMIOITA KESKEISIIN KEHITTÄMISTARPEISIIN JA -KOHTEISIIN

TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT 2015-2016 - HUOMIOITA KESKEISIIN KEHITTÄMISTARPEISIIN JA -KOHTEISIIN TYÖLLISTYMISEN TUEN 2015-2016 - HUOMIOITA KESKEISIIN KEHITTÄMISTARPEISIIN JA -KOHTEISIIN Perusturva- ja terveysautakunta 21.10.2014 Pirjo Oksanen ESITYKSEN SISÄLTÖ Uusi työistymistä edistävä moniaainen

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

LIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014

LIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014 LIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014 Liite 1: Vuoropysäköintikysey 2014 Lehtoniemen aueeta tueiden asukaspaautteiden pohjata on Kanavaharjunkadua sekä Järvihemenkadua

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN ASIAKASMAKSUT 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN ASIAKASMAKSUT 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN ASIAKASMAKSUT 2015 Perusturvalautakunta 2.12.2014 81 13. TERVEYSKESKUKSEN AVOHOIDON MAKSUT 13.1. Terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalvelumaksu - maksuja ei saa

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Miten lääkkeitä korvataan ja

Miten lääkkeitä korvataan ja Miten lääkkeitä korvataan ja kenelle? Jaana Harsia-Alatalo Proviisori Terveysosasto/lääkeryhmä 1 Miksi ja kenelle lääkkeitä korvataan? Historiaa. Sairausvakuutuslain mukainen lääkekorvausjärjestelmä tuli

Lisätiedot

KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016

KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016 KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016 KOTI JA PERHE TERVEYS JA KUNTOUTUS OPISKELU JA ASEVELVOLLISUUS TYÖTTÖMYYS ELÄKKEELLE Hakemukset ja liitteet www.kela.fi/asiointi Puhelinpalvelu ma pe klo 8 18 Asevelvollisen

Lisätiedot

Vastaanottotoiminnan tiimimalliin siirtyminen 2015

Vastaanottotoiminnan tiimimalliin siirtyminen 2015 Vastaanottotoiminnan tiimimaiin siirtyminen 2015 Jari Saarinen Terveysjohtaja 19.8.2015 1 Kuopion kaupungin strategia 2020 Asiakasähtöisyys Ennataehkäisevät paveut Peruspaveuita tuee keventää, keskittyä

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

KUOPIO KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET. Kouluterveyskysely 2013 Kuopion tulokset

KUOPIO KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET. Kouluterveyskysely 2013 Kuopion tulokset KUOPIO KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET Kouuterveyskysey 2013 Kuopion tuokset VASTAAJAT Kyseyyn vastanneet peruskouujen 8. ja 9. uokkien oppiaat sekä ukioiden 1. ja 2. vuoden opiskeijat ja ammatiisten oppiaitosten

Lisätiedot

Kela ja lääkekorvaukset

Kela ja lääkekorvaukset Kela ja lääkekorvaukset 1 Korvausjärjestelmä ja lääkkeen korvattavuus 2 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia?

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA AVOSAIRAANHOIDON SEKÄ ERIKOISSAIRAANHOIDON ASIAKASMAKSUT 1.1.2015 ALKAEN

TERVEYDEN- JA AVOSAIRAANHOIDON SEKÄ ERIKOISSAIRAANHOIDON ASIAKASMAKSUT 1.1.2015 ALKAEN TERVEYDEN- JA AVOSAIRAANHOIDON SEKÄ ERIKOISSAIRAANHOIDON ASIAKASMAKSUT 1.1.2015 ALKAEN Terveydenhuollon asiakasmaksut tarkistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 23.10.2014 annetun valtioneuvoston

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia? 2

Lisätiedot

KUN RANGAISTUS TULEE KOTIIN: LASTENSUOJELUN ROOLI VALVONTARANGAISTUKSESSA

KUN RANGAISTUS TULEE KOTIIN: LASTENSUOJELUN ROOLI VALVONTARANGAISTUKSESSA KUN RANGAISTUS TULEE KOTIIN: LASTENSUOJELUN ROOLI VALVONTARANGAISTUKSESSA Sosiaaityöntekijä Kirsi Koivistoinen Lapsiperhepaveut/poiisin sosiaaityö LASTENSUOJELU JA VALVONTARANGAISTUS Taustaa 9/2013 ähtien

Lisätiedot

Elinkaarihanke Vaihtoehtoisena investointimallina. Veli-Matti Paananen

Elinkaarihanke Vaihtoehtoisena investointimallina. Veli-Matti Paananen Vei-Matti Paananen Einkaarihanke Vaihtoehtoisena investointimaina Vei-Matti Paananen Yeistä einkaarihankkeista Suomessa Vaikka puhutaan uudesta ja innovatiivisesta hankemaista, on ensimmäisestä Suomessa

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia? 2

Lisätiedot

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Sosiaalista turvaa sairauden aikana Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Toimeentulo sairauden aikana Kelan sairauspäiväraha korvaa ansionmenetystä sairausloman ajalla: 16-67- vuotiaille työssä käyville, yrittäjille,

Lisätiedot

NILSIÄN TERVEYS- JA PALVELUKESKUSHANKE. Nilsiä-neuvottelukunnan kokous 27.2.2013

NILSIÄN TERVEYS- JA PALVELUKESKUSHANKE. Nilsiä-neuvottelukunnan kokous 27.2.2013 NILSIÄN TERVEYS- JA PALVELUKESKUSHANKE Nisiä-neuvotteukunnan kokous 27.2.2013 LÄHTÖKOHDAT Hankesuunnitema 2008 Suunnitemasta toteutunut v. 2009 aikana paveukeskuksen kotihoitotiojen peruskorjaus / Oukan

Lisätiedot

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Takaisinperintä Regressi Mari Haavisto 4.4.20 Korvauksen hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

Liite nro 3 Kouvolan kaupunki Pela 13.1.2009. Ei säädöksiä Ryhmäkertoja on yleensä 10.

Liite nro 3 Kouvolan kaupunki Pela 13.1.2009. Ei säädöksiä Ryhmäkertoja on yleensä 10. Liite nro 3 Kouvolan kaupunki Pela 13.1.2009 1 (5) Perusturva Terveydenhuollon asiakast 1.1.2009 alkaen Avoterveydenhuolto nimi Terveyskeskuksen lääkäripalvelun Terveyskeskuksen päivystyksen 12,80 1*)

Lisätiedot

Kokemuksia ja mahdollisuuksia vapaa sivistystyö nuorisotakuun ja maahanmuuttajien koulutuksen toteuttajana 7.3.2013, Helsinki,

Kokemuksia ja mahdollisuuksia vapaa sivistystyö nuorisotakuun ja maahanmuuttajien koulutuksen toteuttajana 7.3.2013, Helsinki, Kokemuksia ja mahdoisuuksia vapaa sivistystyö nuorisotakuun ja maahanmuuttajien kouutuksen toteuttajana 7.3.2013, Hesinki, Kuopion kansaaisopisto: Maria Normi ja Johanna Jussia SUOMEA MAAHANMUUTTAJANUORILLE

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva

Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva Kelan toiminta-ajatus: Elämässä mukana muutoksissa tukena Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva Kela turvaa väestön toimeentuloa, edistää terveyttä ja tukee itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

155 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen indeksitarkistus 1.1.2014 alkaen / muutos 1.1.2015 alkaen

155 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen indeksitarkistus 1.1.2014 alkaen / muutos 1.1.2015 alkaen 155 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen indeksitarkistus 1.1.2014 alkaen / muutos 1.1.2015 alkaen Dnro D/17/02.09.00/2012 Aikaisemmat käsittelyt: johtokunta 23.12.2013 205 johtokunta 25.8.2014

Lisätiedot

Haluan hyvää palvelua. Mitä voin kuluttajana vaatia? VERO2015. Taija Härkki p. 0400 432 585. copyright@taija.härkki.201 5

Haluan hyvää palvelua. Mitä voin kuluttajana vaatia? VERO2015. Taija Härkki p. 0400 432 585. copyright@taija.härkki.201 5 Hauan hyvää paveua. Mitä voin kuuttajana vaatia? VERO2015 Taija Härkki p. 000 32 585 1 5 Maaima huutaa.. Päätä nopeasti ja kadu kaikessa rauhassa 2 3 2 korostuvat Asiakkaan asema muuttumassa yksiöinen

Lisätiedot

MobilePay sovelluksen sopimusehdot

MobilePay sovelluksen sopimusehdot MobiePay soveuksen sopimusehdot MobiePay by Danske Bank on mobiiiaitteisiin adattava Danske Bank Oyj:n maksuväine (jäjempänä MobiePay-soveus) sähköistä rahansiirtoa varten. Näitä sopimusehtoja soveetaan

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005 Kela tiedottaa 28.12.2004 Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005 Ensi vuosi tuo tasokorotuksia moniin Kelan maksamiin etuuksiin. Vanhempainpäivärahojen, sairauspäivärahan, kuntoutusrahan ja erityishoitorahan

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT 1.1.2014 LUKIEN TERVEYSPALVELUT. Maksut v. 2013 Maksut v. 2014 Joensuu/Kontiolahti/ Joensuu/Kontiolahti/

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT 1.1.2014 LUKIEN TERVEYSPALVELUT. Maksut v. 2013 Maksut v. 2014 Joensuu/Kontiolahti/ Joensuu/Kontiolahti/ 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT 1.1.2014 LUKIEN TERVEYSPALVELUT Maksut v. 2013 Maksut v. 2014 Terveyskeskuksen avohoidon maksut (A 7 ) Terveyskeskuslääkärin vastaanotto a) vuosimaksu b) käyntimaksu

Lisätiedot

Valtioneuvoston asianhallinnan esiselvitys (VN-asianhallinta) Käytössä olevien järjestelmien arkkitehtuurinmukaisuusarviot

Valtioneuvoston asianhallinnan esiselvitys (VN-asianhallinta) Käytössä olevien järjestelmien arkkitehtuurinmukaisuusarviot Vationeuvoston asianhainnan esisevitys (VN-asianhainta) Käytössä oevien järjestemien arkkitehtuurinmukaisuusarviot 10.6.2014 Sisätö Arviointimai ja karkea ooginen tavoitearkkitehtuuri Arvioitavat oemassa

Lisätiedot

LIITE 2: LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2015

LIITE 2: LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2015 LIITE 2: LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2015 Liite 2: Vuoropysäköintikysey 2015 Lehtoniemen aueeta tueiden asukaspaautteiden pohjata on Kanavaharjunkadua sekä Järvihemenkadua

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettiartikkeleita 3, 2009 Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kela myöntää psykoterapiakuntoutusta työ-

Lisätiedot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MAKSUT. Avoterveydenhoidon maksut

TERVEYSPALVELUJEN MAKSUT. Avoterveydenhoidon maksut Perusturvalautakunta 65 19.12.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudet asiakasmaksut 1.1.2014 Ptltk 65 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuissa noudatetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LAKISÄÄTEISET ASIAKASMAKSUT 1.1.2016 ALKAEN

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LAKISÄÄTEISET ASIAKASMAKSUT 1.1.2016 ALKAEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LAKISÄÄTEISET ASIAKASMAKSUT 1.1.2016 ALKAEN Maksukatto (L 6 a ) 679,00 691,00 1 Terveyskeskuksen avohoidon maksut (A 7 ) Terveyskeskuslääkärin vastaanotto a) vuosimaksu b)

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 63 16.06.2015. 63 Asianro 4565/06.00.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 63 16.06.2015. 63 Asianro 4565/06.00.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) 63 Asianro 4565/06.00.00/2015 Vanhuspaveuiden ääkärityön uudeeen järjestey Viime vuosina Kuopiossa on toteutettu vanhuspaveuiden paveurakenneuudistus, jonka myötä

Lisätiedot

Kelan palvelut henkilöasiakkaille

Kelan palvelut henkilöasiakkaille Kelan palvelut henkilöasiakkaille Susanna Sinda, Kelan Ulkomaan yksikkö 17. 18.2.2010 Kelan palvelukanavat Kelan palvelukanavia ovat posti puhelinpalvelu verkkopalvelut 1) kaikille avoimet palvelut (www.kela.fi)

Lisätiedot

Lexmarkin tulostuksenhallinta

Lexmarkin tulostuksenhallinta Lexmarkin tuostuksenhainta Optimoi verkkotuostus ja saavuta kipaiuetu tuostuksenhaintaratkaisua, jonka voit ottaa käyttöön omissa tioissasi tai pivipaveun kautta. Turvainen ja kätevä tuosteiden vapautus

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt

3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt 3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt ja ostot Suorakorvausmenettely koskee Suomessa asuvia, sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuja henkilöitä. Lisäksi suorakorvausmenettely koskee

Lisätiedot

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa.

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. 1 Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. Tunnistetaan yhteisen asiakkaan tilanne Kela tarjoaa

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI, PERUSTURVA, VANHUSPALVELUIDEN LÄÄKÄRITYÖN JÄRJESTÄMINEN 1.1.2016 ALKAEN. Heli Mattila Geriatrian asiantuntijalääkäri 6.6.

KUOPION KAUPUNKI, PERUSTURVA, VANHUSPALVELUIDEN LÄÄKÄRITYÖN JÄRJESTÄMINEN 1.1.2016 ALKAEN. Heli Mattila Geriatrian asiantuntijalääkäri 6.6. KUOPION KAUPUNKI, PERUSTURVA, VANHUSPALVELUIDEN LÄÄKÄRITYÖN JÄRJESTÄMINEN 1.1.2016 ALKAEN Hei Mattia Geriatrian asiantuntijaääkäri 6.6.15 LÄÄKÄRIPOOLI, TOIMINTA-AJATUS Monisairaan vanhuksen tarpeiden havaitseminen

Lisätiedot

Galleria BE 19 Do Up with Art Create Happy Spaces sisustusleikin ohjeistus 2010

Galleria BE 19 Do Up with Art Create Happy Spaces sisustusleikin ohjeistus 2010 Gaeria BE 19 Do Up with Art Create Happy Spaces sisustuseikin ohjeistus 2010 Do Up With Art Create Happy Spaces sisustuseikin kuvaus ja säännöt Do Up with Art - Create Happy Spaces -sisustustapa, on jokaisee

Lisätiedot

Y L E I S O H J E SAIRAUSKASSA LAIVAN JÄSENILLE

Y L E I S O H J E SAIRAUSKASSA LAIVAN JÄSENILLE Y L E I S O H J E SAIRAUSKASSA LAIVAN JÄSENILLE 1.1.2015 YHTEYSTIEDOT Postiosoite: Käyntiosoite: Sairauskassa Laiva Meyer Turku Oy, (P32) PL 666 Telakkakatu 1 20101 TURKU 20240 TURKU Palvelemme: ma to

Lisätiedot

KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS

KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS - MITÄ TARKASTETAAN - MITEN TARKASTUS ETENEE JA - MITEN JATKOTOIMET ETENEVÄT Ympäristöterveydenhuoon aueeiset kouutuspäivät 9.-10.9.2014 Ouu Ympäristöterveyssuunnitteija

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu

Ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu MTEMTIIKN KOE mmatiisen kouutuksen kaikkien aojen yhteinen matematiikan vamiuksien kipaiu Nimi: Oppiaitos:.. Kouutusaa:... Luokka:.. Sarjat: LIT MERKKI OMN SRJSI. Tekniikka ja iikenne:... Matkaiu-,ravitsemus-

Lisätiedot

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012 Naiset Kelan etuuksien saajina Helena Pesola 5.6.2012 2 Naiset Kelan etuuksien saajina Esityksen sisältö 1. Kelan etuudet ja toimintakulut 1945 2011 2. Naisten ja miesten keskiansiot 3. Lapsiperheiden

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia? 2

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 26.02.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.5.2014 1. Laissa ja asetuksessa olevat maksut, joihin sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi indeksitarkistukset 22.1.2014

Lisätiedot

Lämmitysverkoston perussäätö säästää rahaa ja luo terveellisen sisäilmaston

Lämmitysverkoston perussäätö säästää rahaa ja luo terveellisen sisäilmaston Lämmitysverkoston perussäätö säästää rahaa ja uo terveeisen sisäimaston 1 E nergiansäästöä voidaan vaikuttaa isoihin asioihin. Maapaon imaston ämpiämisen ja kasvihuoneimiön torjuminen ovat tuevaisuuden

Lisätiedot

Sijoittumista koskevat säännöt

Sijoittumista koskevat säännöt Esikoulu Pedagoginen hoitotoiminta Kuva: Patricia Hagelin Sijoittumista koskevat säännöt Enköpingin kunta SÄÄNNÖT 22.11.2012 SKN2012/338 Koululautakunnan vahvistama 22.11.2012 Nykyinen enimmäismaksun

Lisätiedot

1 1) 1) Maksuprosentin Maksuprosentin 1.1.2015 osoittama euromäärä osoittama euromäärä

1 1) 1) Maksuprosentin Maksuprosentin 1.1.2015 osoittama euromäärä osoittama euromäärä PERITTÄVÄT ASIAKASMAKSUT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1.1.2015 lukien 1.1.2014 1.1.2015 Jatkuva ja säännöllinen kotipalvelu ja kotisairaanhoito * vähintään yhtenä päivänä viikossa Jäljempänä mainitun maksuprosentin

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Kokouskutsu 28/2015 1 (1) Kaupunginhallitus. 5 Asianro 4565/06.00.00/2015

Kuopion kaupunki Kokouskutsu 28/2015 1 (1) Kaupunginhallitus. 5 Asianro 4565/06.00.00/2015 Kuopion kaupunki Kokouskutsu 28/2015 1 (1) Perusturva- ja terveysautakunta 63 16.6.2015 5 Asianro 4565/06.00.00/2015 Vanhuspaveuiden ääkärityön uudeeen järjestey Päätöshistoria Perusturva- ja terveysautakunta

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015

Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015 Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015 Sairaanhoitokorvausten muutokset matkakorvaukset hammashoidon korvaukset 15.1.2015 Anne Giss pääsuunnittelija Kelan terveysosasto Matkakorvaustilastot Matkakorvaukset

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Kun muutat Suomeen tai Suomesta Kun muutat Suomeen tai

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytalo, HKI 8.5.2014

ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytalo, HKI 8.5.2014 KOKEMUKSIA KUNTALIITOKSISTA JA KUNTALIITOSSELVITYKSISTÄ TIETOHALLINNOLLINEN NÄKÖKULMA KUOPION KAUPUNKI ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytao, HKI 8.5.2014 Jorma Haonen tietohaintopääikkö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta 18.11.2014, 156

Sosiaali- ja terveyslautakunta 18.11.2014, 156 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT 1.1.2015 LUKIEN (AMA = asiakasmaksuasetus 912/1992) Sosiaali- ja terveyslautakunta 18.11.2014, 156 TERVEYSPALVELUJEN MAKSUT 1.1.2015 AMA 7 Terveyskeskuksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun

Lisätiedot

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle.

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle. Kela Hakemus Lasten kotihoidon tuki Lasten yksityisen hoidon tuki WH 1 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja www.kela.fi/lapsiperheet Voit

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia? 2

Lisätiedot

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT 2015-2016 - HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA, TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSISTA JA KESKEISTÄ KEHITTÄMISKOHTEISTA

TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT 2015-2016 - HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA, TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSISTA JA KESKEISTÄ KEHITTÄMISKOHTEISTA TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT 2015-2016 - HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA, TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSISTA JA KESKEISTÄ KEHITTÄMISKOHTEISTA Kaupunginhaitus 1.12.2014 Pirjo Oksanen ESITYKSEN SISÄLTÖ Muutama tärppi

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen

Lisätiedot

Sähköinen resepti Terveystalossa

Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Terveystalo on siirtynyt sähköisen reseptin eli ereseptin käyttöön. Kaikki apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat siirtyneet sähköiseen

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus > yhteensovitus 5 Koulutusajan tuet työttömälle

Lisätiedot

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. tukea,turvaa,etuja. www.oaj.fi

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. tukea,turvaa,etuja. www.oaj.fi 2012 2013 jäsen+ Opetusaan Ammattijärjestö OAJ tukea,turvaa,etuja www.oaj.fi Eina Keinänen ei auksi tiennyt, että sosionomin on mahdoista iittyä OAJ:hin, mutta kun se sevisi, vainta oi sevä. Lastentarhanopettaja

Lisätiedot

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Vakuutusyhtiöiltapäivä 12.5.2015 Reetta Kyyrö Terveysosasto Kv-sairaanhoitotiimi Ulkomailla syntyneet sairaanhoitokustannukset 1. Äkillinen sairastuminen

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot