Osa 13. Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta
|
|
- Leena Laakso
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Osa 13. Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta (Mankiw & Taylor, Chs 23-24; voit katsoa myös Taloustieteen oppikirjasta lukua 8) 1. Mikrosta makroon 2. Bruttokansantuote 3. Bruttokansantuotteen arvo ja määrä 4. Kansantalouden tilinpitojärjestelmästä 5. Elinkustannusten mittaamisesta 1. Mikrosta makroon Mikrotaloustiede tutkii sitä, miten yksittäiset kotitaloudet ja yritykset tekevät päätöksiään ja sitä miten ne toimivat markkinoilla Makrotaloustiede tutkii kansantaloutta kokonaisuutena Miksi elintaso on korkea joissakin maissa ja matala toisissa? Mistä elintason kasvu johtuu? Miksi hintojen nousuvauhti vaihtelee? Mikä aiheuttaa inflaation? Miksi työllisyys vaihtelee yli ajan? Mistä työttömyys johtuu? Otettaessa kantaa siihen, miten kansantalous menestyy, on luonnollista katsoa kansalaisten tulotasoa Koko kansantalouden tasolla tulot = menot, koska jokaisella liiketoimella on ostaja ja myyjä ostajan menot ovat tuloa jollekin Bruttokansantuote (BKT) (gross domestic product, GDP) mittaa kansantalouden tuloja ja menoja tämä käy myös ilmi kansantalouden kiertokulkukaaviosta (kuvio 1) 1
2 Kuvio 1. Kansantalouden kiertokulkukaavio (the circular- flow diagram) Tulot tuotteiden myynnistä (bkt) Hyödykemarkkinat - tuotteiden hinnat Myydyt tuotteet Ostetut tuotteet Menot tuotteisiin (bkt:n käyttö eli kokonaiskysyntä) Yritykset - tuotantoteknologia - tuotantopanosten kysyntä - tuotteiden tarjonta Kuluttajat -tarpeet ja hyvinvointi -tuotantopanosten tarjonta -tuotteiden kysyntä Työ ja pääoma Työ ja pääoma Tuotannontekijämarkkinat - panosten hinnat Tuotantokustannukset Tuotannontekijätulot (bruttokansantulo) Yksittäisen tuotteen markkinoilla vaihdetun määrän arvo voidaan laskea periaatteessa kolmella tapaa: laskemalla tuotannon arvo = hinta tuotettu määrä laskemalla yhteen tuotannosta syntyvät tuotannontekijätulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot laskemalla kuluttajien tuotteeseen käyttämät menot Koko kansantalouden tuotannon arvo lasketaan periaatteessa samalla tavalla kokonaistuotannon arvo = kokonaistulot = tulojen käyttö bruttokansantuote BKT mittaa kokonaistuotannon arvoa bruttokansantulo BKTL kuvaa tuotannosta syntyviä kokonaistuloja bruttokansantuotteen käyttö esittää kokonaiskysyntää eli sitä mihin tulot käytetään (suljetussa taloudessa = kulutus + investoinnit) 2
3 Edellä esitetystä seuraa, että kokonaistuotannon arvo voidaan laskea kolmelle tapaa arvonlisäysmenetelmällä laskemalla kaikkien yritysten tuotannon arvot yhteen ja vähentämällä käytettyjen välituotteiden arvo, jotta kaksinkertainen laskenta vältettäisiin tulomenetelmällä laskemalla kansantaloudessa syntyneet tuotannontekijätulot yhteen loppukäyttömenetelmällä laskemalla mihin tarkoitukseen lopputuotteita käytetään eli kysytään (esim. investoinnit ja kulutus) Kolme menetelmää laskea kokonaistuotannon arvo t_id=6&page_type=sisalto 3
4 Kansantalouden kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan tase eli huoltotase Kokonaistarjonta Kokonaiskysyntä Kotimainen tuotanto eli bruttokansantuote + Tuonti = Kulutus + Investoinnit + Vienti Taloudellinen hyvinvointi syntyy kulutuksesta Vienti on keino maksaa tuonti Bruttokansantuote tuotetaan Suomessa sijaitsevissa yrityksissä ja yhteisöissä hyödyntämällä teknologiaa ja käyttämällä työtä ja pääomaa 2. Bruttokansantuote Bruttokansantuote on kotimaassa toimivien tuotantoyksiköiden tiettynä aikana (tavallisesti vuoden kuluessa) tuottamien lopputuotteiden (tavaroiden ja palvelusten) markkina-arvo Suomen BKT:ssa on mukana kaikkien Suomessa toimivien tuotantoyksiköiden tuotanto, mutta ei siis ulkomailla toimivien suomalaisten yksiköiden tuotanto Siihen sisältyvät tarkasteltuna aikana tuotettujen hyödykkeiden myynnistä saadut tulot, muttei vanhojen (käytettyjen) hyödykkeiden myyntituloja. välituotteiden tuotantoa ei lasketa mukaan jolloin BKT mittaa arvonlisäystä Bruttokansantuotteeseen ei lasketa kotityön arvoa (sille on oma satelliittitilinpito, on_tuotanto.pdf). On arvoltaan n. 39% BKT:sta. eikä ympäristöhaittoja (joita varten kehitetään vihreää tilinpitoa ) mutta virallisen talouden ulkopuolella tapahtuva toiminta (harmaa talous, rikollisuus) lasketaan arvioimalla 4
5 Esimerkki: ruuan valmistus Ainekset 400 g kypsää lihaa, kinkkua tai makkaraa 6 kypsää perunaa 2 isoa sipulia 2 rkl voita suolaa mustapippuria myllystä 1 kananmuna jokaiselle ruokailijalle Lisäkkeeksi: maustekurkkua etikkapunajuuria Resepti Kuutioi liha ja perunat. Silppua sipulit. Kuumenna voi isossa pannussa ja hauduta sipulisilppu kauniin läpikuultavaksi. Lisää kuutioitu liha tai makkara ja peruna. Kuumenna kunnolla, mutta älä polta. Mausta suolalla ja pippurilla. Paista jokaisen annoksen päälle vielä kananmuna. Tarjoa pyttipannun kanssa maustekurkkua ja etikkapunajuuria Pyttipannuateria BKTkontribuutio = pyttipannuaterian hinta aineksien arvo Bruttokansantuotteen Y komponentit ovat kulutus C kotitalouksien ostamat tavarat ja palvelut (asunnot pois luettuna) investoinnit (eli kiinteän pääoman bruttomuodostus) I koneet, laitteet ja rakennukset (ml. asunnot), joita käytetään muiden hyödykkeiden valmistukseen julkinen kulutus G valtion ja kuntien ostamat tavarat ja palvelut valtion ja kuntien maksamia tulonsiirtoja ei lasketa mukaan, koska niihin ei liity tavaroiden tai palvelusten vaihtoa. nettovienti NX eli vienti tuonti, X-M Y = C+ I + G + NX tai Y = C + I + G + X - M Ulkomaisten tuotteiden kulutus lisää kulutusta, mutta vähentää nettovientiä, joten bkt ei muutu. 5
6 Taulukko 1. Suomen BKT vuonna 2015 (huoltotase) Yhteensä Asukasta Osuus Bruttokansantuote mrd. kohti, % 1 Kulutusmenot 166,5 80,4 Yksityiset kulutusmenot ,8 Julkiset kulutusmenot 50,9 24,6 2 Kiinteän pääoman bruttomuodostus 42,1 20,3 Yksityinen 33,8 16,3 Julkinen 8,3 4,0 3 Varastojen muutokset -1,4-0,7 4 Tavaroiden ja palvelujen nettovienti 0,7 0,3 Tavaroiden ja palvelujen vienti 77,3 37,3 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 76,6 37,0 5 Tilastollinen ero -0,7-0,3 Bruttokansantuote markkinahintaan (= ) 207,2 100 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito Kokonaiskysynnän erien BKT-osuudet , % Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Yksityiset investoinnit Julkiset investoinnit Nettovienti Nettoviennin kääntyminen negatiiviseksi on asia, josta meillä kannetaan huolta 6
7 Bruttokansantuotteen hintakäsitteet Perushinta = hinta, joka maksetaan tuotteesta tuottajalle (ei sisällä tuoteveroja, mutta sisältää tuotetukipalkkiot) käytetään silloin kun halutaan kuvata asioita tarjonnan (esim. yritysten ja toimialojen kannalta) laskettaessa vaikkapa toimialojen BKT-osuuksia, kuten seuraavassa taulukossa ja kuviossa Ostajanhinta (markkinahinta)= hinta, jonka ostaja tuotteesta maksaa käytetään kuvattaessa asioita BKT:n käytön kannalta esimerkiksi laskettaessa kulutuksen ja investointien BKTosuuksia Perushinta + tuoteverot - tuotetukipalkkiot + kaupan ja kuljetuksen lisät = ostajanhinta Suomen perushintainen bkt vuonna 2014 toimialoittain Arvonlisäys, mrd. Osuus, % euroa 2014 A Maa-, metsä- ja kalatalous 5,0 2,8 B Kaivostoiminta ja louhinta 0,7 0,4 C Tehdasteollisuus 29,6 16,8 D_E Energiahuolto, vesi- ja jätehuolto 4,0 2,3 F Rakentaminen 11,0 6,2 G Kauppa 17,0 9,6 H Kuljetus ja varastointi 8,9 5,0 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2,8 1,6 J Informaatio ja viestintä 9,8 5,5 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 5,2 2,9 L Kiinteistöalan toiminta 21,7 12,3 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 8,9 5,0 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 5,9 3,3 O Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 11,2 6,3 P Koulutus 10,2 5,8 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 17,7 10,0 R Taiteet, viihde ja virkistys 2,3 1,3 S Muu palvelutoiminta 3,0 1,73 T Kotitalouspalvelut 0,2 0,1 Toimialat yhteensä eli kansantalouden bruttoarvonlisäys 176,7 100,0 perushintaan Tuoteverot 29,3 Tuotetukipalkkiot 0,8 Bruttokansantuote markkinahintaan 205,2 Keskiväkiluku, henkeä Bruttokansantuote markkinahintaan/asukas, euroa
8 Kuvio 2. Kansantalouden tuotantorakenne SektoreidenosuudetperushintaisestaBKT:sta(%) Alkutuotanto Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Tehdasteollisuus Muu jalostus (kuin tehdasteollisuus) Tehdasteollisuuden bktosuus on supistunut viime vuosina, yksityisten palvelujen kasvanut 3. Bruttokansantuotteen arvo ja määrä Nimellinen BKT (nominal GDP) (kuten taulukossa 1) mittaa lopputuotteiden arvoa käyvin hinnoin vuoden 2012 BKT vuoden 2012 hinnoin arvo = hinta määrä Kansantalouden kasvun mittaamiseksi on erotettava hinnan muutos määrän muutoksesta Reaalinen eli kiinteähintainen BKT (real GDP) mittaa lopputuotteiden arvoa tietyn perusvuoden hinnoin hinnat eivät nyt muutu, joten BKT:n kasvu kuvaa lopputuotteiden määrän kasvua esimerkiksi vuoden 2012 BKT esitettynä vuoden 2010 hinnoin Kun käytettävissä on BKT-deflaattori eli hintaindeksi (esim =100), joka kuvaa lopputuotteiden hintojen kehitystä, voidaan nimellinen BKT muuttaa reaaliseksi eli kiinteähintaiseksi : Kiinteähintainen BKT 20xx = (Nimellinen BKT 20xx /BKT-deflaattori 2010 ) 100 8
9 Oppikirjan esimerkki: Nimellinen ja reaalinen BKT, kun kansantaloudessa on kaksi tuotetta, hodarit ja hampurilaiset Lähde: Ilkka Kieman luennot Copyright 2010 South-Western Nimellinen BKT saadaan laskemalla tuotettujen hyödykkeiden käypien hintojen mukaiset arvot yhteen ja reaalinen BKT, kun samassa laskussa käytetään viitevuoden (esimerkissä vuoden 2003) hintoja. Copyright 2010 South-Western 9
10 BKT-deflaattori BKT-deflaattori on hintatason mittari, joka saadaan kun nimellisen ja reaalisen BKT:n suhde kerrotaan sadalla: Nimellinen BKT BKTdeflaat tori20xx = 100 Reaalinen BKT 20XX 20XX BKT-deflaattori kertoo kuinka suuri osa BKT:n muutoksesta johtuu vain hintojen muutoksesta (ei siis tuotetun määrän muutoksesta). Nimellisestä BKT:stä päästään reaaliseen BKT:een edellistä määritelmää hyväksi käyttäen, jos BKTdeflaattori tunnetaan: Nimellinen BKT Reaalinen BKT20XX = 100 BKTdeflaattori 20XX 20XX 10
11 Suomen BKT (mrd. euroa) KÄYPIIN HINTOIHIN, MRD. EUROA VIITEVUODEN 2010 HINTOIHIN, MRD EUROA 0 Seuraavan sivun taulukon 3 selite: A: BKT käypiin hintoihin, miljardia euroa B: BKT viitevuoden 2010 hintoihin, miljardia euroa C: BKT:n volyymi-indeksi, 2010=100 laskettu jakamalla kaikki sarakkeen B arvot saman sarakkeen vuoden 2010 luvulla ja kertomalla sadalla D: Arvon muutos, % ( = E + F) käypähintaisen BKT:n prosenttimuutos E: Volyymin muutos, % viitevuoden 2010 hintoihin lasketun BKT:n eli BKT:n volyymiindeksin prosenttimuutos F: Hinnan muutos eli BKT-deflaattorin muutos, % 11
12 Taulukko 3. Suomen BKT vuosina Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito A B C D(=E+F) E F , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 0,5 0,4 Kuvio 3. Kaksi tapaa kuvata BKT:n kasvua 1. tapa BKT:n volyymi-indeksi, 2010 = 100 Taulukon 3 sarake C
13 Kuvio 3. Kaksi tapaa kuvata BKT:n kasvua 2. tapa BKT:n volyymin muutos, % vuodessa Taulukon 3 sarake E Kansantalouden tilinpitojärjestelmästä Tilinpitojärjestelmä on kansantaloustieteen suurimpia saavutuksia Siinä kirjataan kansantaloudessa toimivien yksiköiden suorittamat taloustoimet Perustuu YK:n hyväksymiin suosituksiin John Maynard Keynes asetti oppilaansa James Meaden (Nobel-palkinto 1977) ja Richard Stonen (Nobel-palkinto 1984) tekemään ensimmäiset suositukset Tilipitojärjestelmän avulla voidaan laatia esimerkiksi huoltotase: Y + M = C + I + G + X Suomen huoltotase: ks Taulukko 1 edellä 13
14 5. Elinkustannusten mittaamisesta Kansantalouden inflaatiovauhti on sen hintatason muutosvauhti tiettynä periodina, tavallisesti vuoden kuluessa Hintatasoa voidaan mitata monella tavoin BKT-deflaattori kuluttajahintaindeksi Kuluttajahintaindeksi kuvaa kulutusrakenteeltaan keskimääräisen perheen elinkustannuksia Muodostetaan laskemalla samansisältöisen kulutuskorin hinta eri vuosina (esim. 1 maito ja 2 leipää) Suomen kuluttajahintaindeksi Kuvaa Suomessa asuvien kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palvelusten hintakehitystä pitäen kulutuskoria ja sen painotusta samana koko indeksin laskenta-ajan. Laskettu meillä vuodesta 1921 lähtien Kuluttajahintaindeksi 2010 = 100 (eli indeksi, jonka perusvuosi on 2010) sisältää 497 tavaraa ja palvelua ja noin hintatietoa. Tietoja kerätään noin liikkeestä. Lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla 14
15 Kuluttajahintaindeksin laskenta Kerätään hintatiedot: Kerätään hintatieto kustakin kulutuskorin hyödykkeestä kunakin ajankohtana (yleensä kuukausittain). Lasketaan kulutuskorin kustannukset: Hinta-aineiston perusteella lasketaan korin arvo kullakin ajanhetkellä. Valitaan perusvuosi ja lasketaan indeksi: Valitaan perusvuodeksi kulutustutkimuksen tekovuosi. Muita vuosia verrataan kyseiseen vuoteen. Jaetaan kulutuskorin hinta perusvuoden hintatasolla ja kerrotaan sadalla. Inflaatioprosentin laskeminen Inflaatioprosenti on hintaindeksin (KHI) prosenttimuutos edellisestä ajankohdasta. KHI vuonna 2 KHI vuonna 1 Inflaatiovauhti vuonna 2 = 100 KHI vuonna 1 15
16 Oppikirjan esimerkki: Kuluttajahintaindeksi kansantaloudessa, jossa on kaksi tuotetta, hodarit ja hampurilaiset 1. Päätetään, mikä on kulutuskori. 2. Hankitaan tuotteiden hintatiedot kunakin vuonna. 3. Lasketaan korin hinta kunakin vuonna. 16
17 4. Valitaan perusvuosi, ja lasketaan kuluttajahintaindeksi. 5. Lasketaan inflaatiovauhti. Copyright 2010 South-Western Kuluttajahintaindeksien 2010=100, 2005=100 ja 2000=100 painorakennevertailu, prosenttia (Tilastokeskus) 17
18 14 Kuvio 4. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos Suomessa, , prosenttia Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajahintaindeksi Inflaatiovauhti EU-maissa ja euroalueella Inflaatiovauhtia mitataan tavallisimmin kuluttajahintaindeksin muutoksella (vuodessa tai kuukaudessa) Yhdenmukaistetuilla eli harmonisoiduilla indekseillä tarkoitetaan kuluttajahintaindeksejä, jotka on laskettu samalla tavoin eri maissa (harmonised indices of consumer prices, HICPs) sen kattavuus ja hyödykevalikoima on kuitenkin erilainen kuin kotimaisen kuluttajahintaindeksin. Siksi yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kehittyy hieman eri tavalla kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi. Niiden avulla voidaan verrata inflaatiota eri maissa 18
19 BKT-deflaattori ja kuluttajahintaindeksi Inflaatiota mitataan joskus myös BKT-deflaattorin muutoksella (esimerkiksi vuodessa) BKT-deflaattori mittaa kaikkien maassa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen hintatasoa, kuluttajahintaindeksi mittaa vain kuluttajien ostamien hintatasoa Vienti- ja tuontihintojen muutokset synnyttävät eroja BKT-deflaattorin ja kuluttajahintaindeksin välille. Yleensä ne kehittyvät samalla tavoin 19
20 Elinkustannuksen mittaamisen ongelmat Uudet tuotteet: indeksit eivät ota huomioon että kuluttajat voivat saavuttaa saman elintason pienemmillä menoilla siirtymällä uusiin tuotteisiin joita ei ole alkuperäisessä korissa. Samojen tuotteiden laatumuutos: samalla rahalla parempia tuotteita (matkapuhelimet, digitaaliset kamerat, kannettavat tietokoneet, yms.) Inflaation mittaamisen tarve Hintatason ja inflaation mittaaminen on tärkeää siksi, että voitaisiin verrata rahamääräisiä mittareita eri periodeina, esimerkiksi palkkoja eri vuosina reaalipalkka = nimellinen palkka/hintataso Reaalikorko saadaan vähentämällä nimellisestä korkokannasta inflaatiovauhti 20
21 Nimellisten suureiden vertailu eri ajankohtina Nimellisarvojen vertaamiseksi voidaan käyttää kaavaa Nimellisarvo vuoden 2 euroissa = Nimellisarvo vuoden 1euroissa hintataso vuonna 2 hintataso vuonna 1 21
14 Mikrosta makroon (Taloustieteen oppikirja, luku 8)
14 Mikrosta makroon (Taloustieteen oppikirja, luku 8) 1. Kansantalouden kiertokulku ja kokonaistuotannon mittaaminen 2. Bruttokansantuote ja bruttoarvonlisäys 3. Bruttokansantuotteen arvo ja määrä 4. Kansantalouden
Lisätiedot(Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 23-24; Taloustieteen oppikirja, luku 8)
13 Mikrosta makroon (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 23-24; Taloustieteen oppikirja, luku 8) 1. Kansantalouden kiertokulku ja kokonaistuotannon mittaaminen 2. Bruttokansantuote 3. Bruttokansantuotteen arvo
Lisätiedot12 Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta (Mankiw & Taylor, Chs 23-24)
12 Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta (Mankiw & Taylor, Chs 23-24) 1. Mikrosta makroon 2. Bruttokansantuote 3. Bruttokansantuotteen arvo ja määrä 4. Kansantalouden tilinpitojärjestelmästä
LisätiedotAluetilinpito
Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo
Lisätiedot8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429
8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9
LisätiedotKansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.
Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2020 19.6.2018 11:00 EURO & TALOUS 3/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2020 kesäkuussa 2018. Kesäkuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2021 18.12.2018 11:00 EURO & TALOUS 5/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2021. Joulukuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin,
LisätiedotEnnuste vuosille (kesäkuu 2019)
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2019 2021 (kesäkuu 2019) 11.6.2019 11:00 EURO & TALOUS 3/2019 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2019 2021 kesäkuussa 2019. Kesäkuu 2019 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Kansantalouden tilinpito 1 Monisteen sisältö Kansantalouden tilinpito, BKT Nimelliset ja reaaliset suureet Logaritmiset luvut, indeksit Maksutase Taloudellisten muuttujien
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 13.6.2017 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2019 kesäkuussa 2017. Eurojatalous.fi Suomen Pankin ajankohtaisia
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.12.2015 11:00 EURO & TALOUS 5/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite
Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2005 2007 Ennusteen taulukkoliite 30.3.2005 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2005 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.6.2015 11:00 EURO & TALOUS 3/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
LisätiedotArvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen
Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa
LisätiedotKauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2016 Kauppa 20% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus 9% Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja
LisätiedotEnnustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat
Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,1 3,9 2,7 2,5 17,6 2,6 4,2 6,1 7,0 20,1 5,1 7,4 5,9 6,5 2,1 2,6 2,9 2,4 2,0 1,0 0,4 1,2 0,5 0,8
Lisätiedot16.4.2015 Matti Paavonen 1
1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät
LisätiedotSuomen taloustilanne. 1) Elintason (bkt/asukas) kasvu 2) Bruttokansantuotteen kehitys 3) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 4) Inflaatio ja työttömyys
Suomen taloustilanne 1) Elintason (bkt/asukas) kasvu 2) Bruttokansantuotteen kehitys 3) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 4) Inflaatio ja työttömyys Matti Pohjola 1. Elintason (bkt/asukas) kasvu 64 000
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen
LisätiedotSuomen taloustilanne. 1) Elintason (bkt/asukas) kasvu 2) Bruttokansantuotteen kehitys 3) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 4) Inflaatio ja työttömyys
Suomen taloustilanne 1) Elintason (bkt/asukas) kasvu 2) Bruttokansantuotteen kehitys 3) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 4) Inflaatio ja työttömyys Matti Pohjola 1. Elintason (bkt/asukas) kasvu 64 Bkt
LisätiedotSUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotToimintaympäristön muutoksia
Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013
LisätiedotEnnustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat
Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7
LisätiedotY55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010
Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 1 Ole hyvä ja vastaa kysymyksiin tähän paperiin. Tehtävät on palautettava joko luennolla tai kurssilaatikkoon (Latokartanonkaari 9., 3 krs.) ehdottomasti niitattuina
LisätiedotMikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne
Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi
Lisätiedot14 Mikrosta makroon kansantalouden kuvausjärjestelmiä
14 Mikrosta makroon kansantalouden kuvausjärjestelmiä (Talous8eteen oppikirja, luku 8) 1. Kansantalouden kiertokulku ja kokonaistuotannon mi?aaminen 2. Bru?okansantuote ja bru?oarvonlisäys 3. Bru?okansantuo?een
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla
LisätiedotKeski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen
Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys
LisätiedotTyöpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014
Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotKuopion työpaikat 2017
Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51
LisätiedotKauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 Kauppa 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja
LisätiedotRuututietokanta 2018: 250m x 250m
Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2018 2019 11.4.2018 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Hannu Karhunen Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Heikki Taimio KYSYNNÄN JA TARJONNAN
LisätiedotRuututietokanta 2016: 250m x 250m
Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2017: 250m x 250m
Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2015: 250m x 250m
Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta
LisätiedotKuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
LisätiedotAlue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014
Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan
LisätiedotTalouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010
Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018
LisätiedotKauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009 Ennusteen taulukkoliite 20.3.2007 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2007 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko
LisätiedotTulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys
Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Yrittäjyyden trendit petri.malinen@yrittajat.fi Yritysrakenne Suomessa 2016 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 728 5,5%
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT
Lisätiedotƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)
ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± ) ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ƒ ) ± ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ± ± Ò ± ± ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ)
LisätiedotSUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 23.9.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008 Ennusteen taulukkoliite 26.9.2006 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2006 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko
LisätiedotUlkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia
Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa
LisätiedotRuututietokanta 2014: 250m x 250m
Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotKoko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %
Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, % Maakunta Osuus arvon- Arvonlisäys lisäyksestä, % mrd. euroa KOKO MAA 100,0 185,5 Uusimaa 39,0 72,3 Pirkanmaa 8,4 15,6 Varsinais-Suomi
LisätiedotKauppa luo kasvua 15.8.2016. Jaana Kurjenoja
Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 Kauppa 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
LisätiedotMitä on kansantalouden tilinpito?
Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotTalouden näkymät vuosina
Talouden näkymät vuosina 2012-2014 Euro & talous 3/2012 Pääjohtaja 1 Kasvunäkymät vaimenevat 2 Suomen talous kasvaa lähivuosina hitaasti 180 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko) Viitevuoden
LisätiedotTyöpaikat Vaasassa
Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT
LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten
LisätiedotSUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukko- ja kuvioliite
Suomen taloudelliset näkymät 23 25 Ennusteen taulukko- ja kuvioliite Julkisuuten 18.3.23 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/23 Talvi 23 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2019 2020 10.4.2019 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Hannu Karhunen Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Elina Pylkkänen Heikki Taimio ENNUSTEEN KESKEISIÄ
LisätiedotOsta Suomalaista Luo työtä
Osta Suomalaista Luo työtä Panos-tuotos-laskelma: kotimaisen tuotteen tai palvelun kuluttamisen vaikutus työllisyyteen sekä julkisen sektorin tuloihin 21.12.201 7 Pasi Holm 6.6.2016 Taloustutkimus Oy 1
LisätiedotYT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA
YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3
LisätiedotSUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukko- ja kuvioliite
Suomen taloudelliset näkymät 22 24 Ennusteen taulukko- ja kuvioliite Julkisuuten 24.9.22 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/22 Kesä 22 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko
LisätiedotMiten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.
Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 22.3.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotVaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?
Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta
LisätiedotTutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia
Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät
LisätiedotTILASTOKATSAUS 23:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot
LisätiedotNopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
LisätiedotYt-tilastot Tytti Naukkarinen
Yt-tilastot 2017 Tytti Naukkarinen 8.1.2018 Vuosivertailu 2007 2017 Alkaneiden yt-neuvottelujen alaiset henkilöt 250000 200000 150000 100000 50000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
LisätiedotKUOPION TYÖPAIKAT
KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät
LisätiedotAlue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014
Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013
NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen
LisätiedotIisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015
Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT
LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000
LisätiedotTyöpaikat Vaasan seudulla
Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa
LisätiedotYT-TILASTOT Tytti Naukkarinen
YT-TILASTOT 2016 9.1.2017 Tytti Naukkarinen VUOSIVERTAILU 2006 2016 ALKANEIDEN YT-NEUVOTTELUJEN ALAISET HENKILÖT 250000 200000 150000 100000 50000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
LisätiedotSUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudellinen kehitys Ennusteen taulukko- ja kuvioliite
Suomen taloudellinen kehitys 2 22 Ennusteen taulukko- ja kuvioliite 18.12.2 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2 27.11.2 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014
Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat
LisätiedotTilastokatsaus 12:2010
Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.
LisätiedotTalouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013
3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
Lisätiedot