Karjujen ultraäänikuvaus

Transkriptio

1 KOTELÄJALOSTUKSE TEDOTE O 2 Karjuj ultraäänikuvaus Tapani ellman ja Matti Ojala Kotieläint jalostustiete laitos elsinki 978 Julkaisijat: Kotieläint jalostustiete laitos. elsingin Yliopisto, Viikki Kotieläinjalostuslaitos, Maataloud Tutkimuskeskus, Tikkurila

2 Karjuj ultraäänikuvaus Tapani ellman ja Matti Ojala elsinki 97

3 Karjun yksilöarvostelussa pyritään elävästä eläimestä mittaamaan s tuottama liha ja silavamäärä. Silavamäärästä saadaan melko hyvä arvio silavaluotaimella ja myöskin lihamäärää pystytään arvioimaan silavamittauks perusteella, koska liha ja silavamäärät riippuvat toisistaan. Silavaluotain perustuu ultraään käyttöön, ja sillä voidaan mitata silava ja/tai liha yhdestä pisteestä kerrallaan. Kameralla, joka niinikään perustuu ultraääne, saadaan poikkileikkauskuva lihaksesta ja silavasta. Tästä kuvasta saadaan mitattua lihaks ja silavan pintaalat. Jotta saataisiin kokemusta ultraäänikuvauks käyttökelpoisuudesta, suoritettiin EteläPohjanmaan yksilötestausasemalla karjuj kuvauksia vuosina 973 ja 74. Tarkoituksa on ollut selvittää ultraäänikuvauks käyttökelpoisuus karjuj teurasarvon arvioimisessa ja s soveltuvuus yksilöarvosteluun. Karjut mitattiin myös silavaluotaimella, jotta voidaan suorittaa metelmi vertailua. Enn kaikkea on haluttu selvittää, pystytäänkö huomattavasti halvemmalla luotainmittauksella saamaan yhtä hyvä arvio karjun teurasarvosta kuin ultraäänikuvauksella. Aineisto ja mittaukset Tutkimus suoritettiin EteläPohjanmaan yksilötestausaseman karjuilla kierroksilla 5, vuosina 973 ja 74. Kierroksittain oli karjuja 4, 47, 38, 43 ja 47 kpl ja yhtesä 25 kpl. Karjut olivat eri roduista seuraavasti: yorkshire 5, maatiain 45 ja belgialain 2 kpl. Karjut kasvatettiin 25 kg:n painosta kg:n painoon ja välimittaus suoritettiin 8 kg:n painossa. Perustiedot eläimistä on esitetty taulukossa. Karjuj ultraäänikuvaukset suoritettiin eläint ollessa 8 ja kg:n painoisia. Kuvaus tapahtui kolmesta kohdasta karjuj oikealta kyljeltä (kuva s. ). Myöhemmin tulososassa ei esitetä erikse kaikkia kolm kuvauskohdan tuloksia vaan ainoastaan näid keskiarvoista lasketut tulokset. Luotainmittoja otettiin seitsemästä eri kohdasta (kuva 2. s. ) mahdollisimman samanaikaisesti kuvauks kanssa. Ultraäänikuvista mitattiin pitkän selkälihaks pintaala, siavan pintaala ja siavan paksuus. Silavan pintaala mitattiin kolmella eri tavalla, jotka on esitetty kuvassa 3 (s. 2). Koska karjut eivät ole kuvaus ja

4 2 luotauspäivinä olleet täysin oletetun painoisia, on kaikkiin mittoihin suoritettu korjaus, jolla ne on saatettu vastaamaan tasan 8 ja kg:n elopainoa. Taulukko. Painon ja iän keskiarvot ja hajonnat roduittain koke aikana. n=5 n=45 n=2 Yht. n=25 Ftesti rodut kierrot Asemalletuloikä, vtk xxw kiex s Asemalletulopaino kg xxx *kr s kg:n Punnitus, ikä Vrk E s paino., kg kg:n Punnitus, ikä Vrk x ii s paifio ;2..9,6,9 s äin 6 % testatuiåta karjuiatä on karsittu ja teurastettu. Teurastettuj katjuj osalta on Voitu suorittaa eläviefi mittoj ja teutaatulöst Vertailu, Teurastiedot saatiin yhtesä 3 karjusta. Karsitut katjut on teuraatettu jonkin verran epäsäännöllisesti ja elopaihoa ei ole punnittu riittävän lähellä teurastushetkeä, että teurastulokset olisi voitu korjata VåstaaMaan jötakin tiettyä ålopainoa. Tästä syystä on jouduttu turvautumaan hiukan poikkeuksellise mettelyyn, eli korjaamaan kaikki eläint teutästulokset Vastaamaan keskiteuraspainoa, joka oli 9 kg. Tulokset Ultraäänikuvamitat ja luotainmitat keskimäärin Kuvaustulost keskiarvot ja hajonnat on esitetty roduittain molemmissa painoissa liitteessä. Luotaimella mitatut silavan paksuudet on vastaavasti esitetty liitteessä 2. Tuloksista voidaan esimerkkinä todeta, että painon lisäys 2 kilolla on mutrftanut eräitä keskiarvotuloksia roduittain taulukossa 2 esitatyllä tavalla.

5 3 Taulukko 2. Ultraäänimittoj muutokset painovälillä 8 kg. Rotu 8 kg kg Muutos Lihaks ala, cm 2 Y M B Silavan ala, cm 2 Y M B Edellist suhde, /8 Y M B Silavan paksuus kuvasta, mm Y M B Silavan paksuus, 5 luotain Y mitan keskiarvo, mm M B Rotuj keskiarvoissahavaitutmuutokset näyttävät olevan varsin yhdmukaisia. Muutost erot eivät ainakaan ole tilastollisesti merkitseviä. S sijaan tässä tutkimuksessa mukana oleva näyte belgialaisrodusta näyttää suhteellis paksusilavaiselta. Ero näyttää korostuvan painon suuretessa. Silavan paksuud muutos ultraäänikuvasta mitattuna on sama kuin luotainmittauksella. Lukuarvoiltaan nämä eri tavoin mitatut silavan paksuudet eivät voi olla samoja, koska ne on mitattu eri kohdista. Leikkelztulokset keskimäärin Leikkelyn täydelliset tulokset nähdään liitteistä 3 5. Tulokset on korjattu vastaamaan 9 kg:n teuraspainoa. Ultraäänikuvauksella ja luotaimella saatuj tulost kanssa vertailukelpoisimpina on seuraavaan lukuasetelmaan koottu eräitä leikkelyn roduittaisia keskiarvoja. Selkäsilavan Rotu paksuus (Fc) Pintaala kylkipiirroksesta: lihas silava suhde (l/s) Silavan paksuus kylkipiirroksesta

6 4 umerolliaesti nämä teuraista otettuj mittaust tulokset poikkeavat elävi eläint suhteellis vertailukelpoisista mitoista. Yleiskuva on kuitkin varsin yhdmukain ja näyttää viittaavan siih, että elävi eläint teurasarvon arvioimin ultraäänitekniikalla, joko kuvauksella tai luotaimella, voi antaa käyttökelpoisia tuloksia. Ultraäänitekniikan heikkous piilee siinä, että vaikka sillä saadaan suhteellis hyvä arvio kyljysselän poikkileikkauspinnan liha ja silavaaloista samoin kuin niid suhteista, jää koko ruhon teurasarvon arvio silti epävarmaksi: Tämä johtuu siitä, että kyljysselkä ei yksinään anna oikeaa kuvaa koko teurasarvosta. Tämä nähdään myöhemmin käsiteltävistä korrelaatiotutkimuksista. Eri painoissa suoritettuj ultraäänikuvaust yhteys Samoj sikoj sekä 8 että kilon painoissa suoritettuj ultraäänikuvaust keskinäiset korrelaatiot on esitetty taulukossa 3. Taulukkoon on otettu vain kolm kuvauskohdan keskiarvotuloksista lasketut korrelaatiot. Eri kuvauskohti vastaavi mittoj yhteys on niin suuri, että niid yksittäin esittämin ei ole tarkoituksmukaista. Kuvauskoh. dista liee paras keskiselkä, koska se on helposti määritettävissä. Yksi mittauskohta sinänsä antaa riittävästi informaatiota. Taulukko 3. 8 kilon painossa todettuj ultraäänimittoj yhteys (r) vastaaviin mittoihin kilon painossa Lihaks ala (la) Silavan ala (sa) Silavan ala Silavan ala Silavan paksuus La/sa La/sa _ 85 La/sa p<.5, r?.4; p<., r.8; p<., r.23 Keskiakselilta on helposti havaittavissa, että lihaks alan toistuvuus kilpailee mestyksellisesti silavan aloj ja lihasilavasuhteid vastaavi korrelaatioid kanssa.

7 5 Teurastulost yhteydet Elävistä eläimistä otettavi mittoj (yttökelp9i8uus teurasarvon nustea tullee parhait ilmi niid j& leikkelyssä todetun lopullis teurastustuloks välisistä korrelaatioita. Lopulliseksi teurasarvoksi on seuraavassa tarkastelussa valittu le:..kkelyssä todettu ruhon arvokkaimman osan lihan ja silavan kokonaismäärä sekä näid suhde. Taustatiedoksi mainittuj korrelaatioid arviointia vart on syytä tarkastella ruhon arvokkaimman osan eri leikkelyosi painoja sekä niid keskinäisiä korrelaatioita. Taulukkoon 4 :J/ koottu liitteestä 3 koko aineiston paloittelutulost painot ja lihasilavasuhteet. Sulkuihin merkityt kokonaismääristä lasketut suhteet jäävät vähän piemmiksi kuin yksilöittäin lasketuista suhteista saadut keskiarvot. Taulukko 4. Leikkelytulost painot koko aineistossa. Liha kg Silava kg Liha/silava Lapa (3.86) Etuselkä (5.82) Kyljysselkä (3.9) Karepaisti (3.26) Kinkku (5.6) Yhtesä (4.9) Liitteessä 6 on esitetty paloittelutulost keskinäiset korrelaatiot. Taulukkoon 5 on kerätty leikkelyosi lihan ja silavan korrelaatiot kokonaisliha ja silavamäärään sekä näid suhteese. Taulukko 5. Leikkelyosi korrelaatiot lihan ja silavan kokonaiemääriin. Liha Silava L/S Lapa L S Etuselkä L S Kyljysselkä L S Karepaisti L S Kinkku L

8 Kun verrataan taulukoid 4 ja 5 tietoja keskään, havaitaan, että lihamääri korrelaatiot näyttävät riippuvan varsin voimakkaasti siitä, kuinka suuri on kappale absoluuttin lihamäärä ja kuinka suuri s osuus samalla on koko lihamäärästä. Koska yksittäis kappale lihamäärä sisältyy koko lihamäärään, ei esitetyillä korrelaatioilla ole suurta merkitystä. Edellä sanottu huomioon otta ne vain osoittavat, että piellä ruhon osalla ei voi olla kovin suurta merkitystä yleistä teurasarvoa arvioitaessa. ämä korrelaatiokertoimet "liian suurina" helpottavat kuitkin arvioimaan oikein myöhemmin esitettäviä ultraääni ja luotausmittoj ja ruhon eri kudososi välisiä korrelaatioita. Eräs kties mainitsemis arvoin havainto esitetyistä korrelaatioista on, että leikkelyosan lihamäärä on silavamäärää parempi koko lihamäärän arviona. Karepaistin osalta poikkeava tulos selittyy kappale vähäisellä koolla. Vastaavasti kappale silavamäärä on koko silavamäärän paras arvio. Lihasilavasuhteita ei ole laskettu erikse kaikista paloittelukappalaista. Kyljysselän (.9) ja kinkun (.75) lihasilavasuhte yhteys koko lihasilavasuhteese riittänevät osoittamaan, että myös kokonaislihasilavasuhde on parhait arvioitavissa kappale lihasilavasuhteella. Ultraääni, luotaus ja ruhomittoj vertailu Tutkimuks yhdinkysymys on, minkälais arvion ultraääni ja luotausmitat antavat karjun teurasarvosta sellaisiin ruhosta saataviin vastaavanlaisiin mittoihin verrattuna, jotka eivät vaadi ruhon täydellistä leikkelyä. Vertailu ruhosta otettuj vertailukelpoist mittoj kanssa antanee parhaan arvion siitä maksimivarmuudesta, joka elävi eläint mitoilla ylimalkaan on saavutettavissa. äin oll ruhosta otettuj mittoj korrelaatiot on syytä esittää simmäiseksi. Korrelaatiot on esitetty liitteessä 7, ja osa on koottuna taulukkoon 6. Eri mittoj vertailu on aina suoritettu ruhon koko leikellyn osan lihaja silavamääriin ja näid keskinäise suhteese. Ruhomitat on korjattu vastaamaan 9 kilon teuraspainoa. Eräitä pistearvostelumittoja otettiin mukaan luetteloon vain siksi, että ne viittaavat suhteellis luotettavaan arvioon etkin ruhon halkaisupinnalta todettuihin silavan paksuusmittoihin verrattuna. Muista mitoista voidaan todeta, että silavamäärä on yleisesti arvioitavissa luotettavammin kuin lihamäärä. Kaikkein luotettavinta on kuitkin lihasilavasuhte

9 7 Taulukko 6. Ruhomittoj korrelaatiot ruhon kokonaisliha ja silavamääriin. Silavan kiinteys Kylkipisteet keskeltä i takaa Lihamäärä Silavamäärä L/S Silavan paksuus, säkä ' : : keskiselkä il i pakara edestä " keskeltä " takaa kylki Kylkipiirros, lihaks ala silavan ala 54, " paksuus suhde l/s " l/s arvioimin etkin silloin, kun se perustuu sekä liha että silavamittoihin. Kylkipiirroksesta saatu tieto antaa yleisesti luotettavimman arvion. Lihaks ala yksinään on jopa lihamäärän arviokeinona heikompi kuin silavan ala ja etkin lihasilavasuhde. Kuitkin liha ja silavaaloj yhteiskäyttö lisää arvosteluvarmuutta sekä lihamäärän että lihasilavasuhte arvioimisessa. Ultraäänikuvauks käyttökelpoisuutta kuvaavat taulukkoon 7 liitteestä 8 poimitut korrelaatiot. Ultraäänimittoina on käytetty kolm kuvauskohdan keskiarvoja. Korrelaatioita tarkasteltaessa on syytä huomioida kuvauks ja teurastuks välin aika. Eläimet ovat olleet n. 2 kg:n painoisia teurastettaessa. Suurempi mittauspaino näyttää jonkinverran edullisemmalta etkin silavamäärää ja lihasilavasuhdetta arvioitaessa. Lihaks alan negatiivin korrelaatio lihamäärän kanssa on varsin yllätyksellin. S voimakkaampi korrelaatio silavamäärän kanssa ja edullin vaikutus lihasilavasuhteese viittaavat kuitkin oikullise

10 8 häiriöön itse aineistossa. Silavamitat antavat yleisesti suurempia korrelaatioita sekä ruhon liha ja silavamääri että myös lihasilavasuhte kanssa. Ultraäänimittoj suhdeluvut kilpailevat erittäin hyvin ruhosta todettuj lihasilavasuhteid kanssa. Tämän perusteella voidaan ultraäänikuvauks tarkkuutta pitää varsin tyydyttävänä. Taulukko 7. Ultraäänimittoj korrelaatiot ruhon kokonaisliha ja silavamääriin. Kuvauspaino Lihamäärä Silavamäärä /S Lihaks ala Silavan ala _ " n paksuus Suhde l/s " /s 8 57 _ " l/s Luotainsilavamittoj korrelaatiot paloittelutuloksiin on esitetty liitteessä 9, ja niistä tärkeimmät on koottu taulukkoon 8. Mittauspainon vaikutus luotauks onnistumise on selvästi vähäisempi ja epäjohdonmukaisempi kuin ultraäänikuvauksessa. Silavan mittauks luotettavuus ei jää sanottavasti jälke ultraäänikuvauks tasosta. Luotauksessa metetään kuitkin se etu, minkä lihaks mittaus antaa etkin lihasilavasuhte arvostelun varmistajana.

11 9 Taulukko 8. Luotainsilavamittoj korrelaatiot ruhon kokonaisliha ja silavamääriin. Mittauspaino Lihamäärä Silavamäärä L/S Säkä Keskiselkä Keskiselän sivu Pakara edestä i keskeltä Kylkisilava, keskiarvo Mittoj keskiarvo Päätelmät Eri mittausmetelmi vertailu regressioanalyyeillä osoittaa, että ultraäänikuvaus on hiukan parempi ruhon liha ja silavamääri selittäjänä kuin silavan luotaus. Ultraäänimitat selittävät ruhon lihamäärän vaihtelusta n. 45 % ja silavamäärän vaihtelusta n. 6 %. 'Luotainsilavamitat ovat yhtä hyviä lihan osalta, mutta silavamäärän vaihtelun selitysaste on piempi. Tarkasteltaessa hyväksyttyj ja karsittuj karjuj välisiä eroja ultraääni ja luotainmitoissa (liite ) voidaan havaita, että hyväksytyt karjut ovat kaikki ominaisuuksi suhte parempia. Erot ovat tilastollisesti erittäin merkitseviä lihaks pintaalaa lukuunottamatta kaikissa ultraäänimitoisea. ämä erot ovat tulleet esiin jo 8 kg:n elopainossa. Ultraäänikuvauksella todetut erot ovat jopa varmempia kuin luotauksella todetut, vaikka luotainsilavamittoja on käytetty yhtä valintaperustea.

12 Ultraäänikawaran suurin etu on 2a, että sillä saadaan mitattua lihaa ja silavan suhde, '.Ti3.,2ä tutkimuksessa käytetyllä kameralla ei. ole päästy riittävän tarkku:ute lihaks pintaalan mittaukessa. Ultr.aåänikamerat ovat kuitkin kehittyneet huomattavasti ja nykyisillä laitteilla pystytäu.n saamaan selvästi parempi arvio ruhon teursear.7,)str, kuin pelkällä silavluotauksella.

13 Kuva : Ultraäänikuvauskohdat A = cm viimeis kylkiluun etupuolelta B = viimeis kylkiluun kohdalta C = cm viimeis kylkiluun takapuolelta Kuva 2: Mittauskohdat silavaluotaimella ,,2 _,,, 5. = säkä, lapaluid kohdalta 2 = keskiselkä, cm viimeis kylkiluun etupuolelta 3 = keskiselän sivu, 67 cm ruhon keskiviivalta 4 = vas kylki viimeis kylkiluun kohdalta, 5 = oikea kylki } 67 cm ruhon keskiviivalta 6 = etupakara, paksuin kohta 7 = keskipakara, ohuin kohta

14 Kuva 3: Ultraäänikuva ja s tulkinta s = lihaks pintaala = silavan 2 cm s = " s = " " 9 p = paksuus

15 Ftesti rotuj kiertoj välillä välillä 4.t W )444» 4 i 4; W»» * 4444»... 5 Ml, »».»..., 4 W.» '» 4». 44 M » 4444»,,» 4..._. M Yhtesä n = 25 s V c.j r. 4,t,t Ml l. Cm. r. '. ('2 425,t u3,..,, Ml,t Ml r CV cm vp,t r 4 4.., ct '('.2 r ț. 4 cci,,.. '. K.'.' MD l VZ,D VD VD V, VD 44\ r. r s r ff, r Lll r r ill, r w L,,, O V VD l 22 VD r 3 O 44, Up rt TT V'T cn cy Ml 4, \ KO 2 CY t r cy ill st chod CV 2. 4 ri CD CV C S4., tc, r r, 43) r tr, us te,,t 4d. (52 42".,t 44 L2,, r,. * 3 CU CY a VS VD r. r, ) in st CV r CV CV r r V3 lc, CV r CD 5 44, t 44 '..t r r.. r TT 44 l. Pl l tg. ko, Cm r 4: C.t.. C) OD 3 ml CU 2 Maatiain n = 45 Z s C)..., TT r LC, tc, cl t, KS '. CV CV Cr, Ml C r r 3,t CC,, r C4 r r r TT, l L.% rt r r, C) Cn r V CV t.r, ,, CV ll r o 425 md VT. TT r..' Ol 3 CV KS CU 2 r LC, ch ell st CD 3 42', C4 Yorkshire n 5 s LC, CU CW tr,, r r r.t CV 5 44 C chts,,. CU CU O. r., r (J " UlC),t md.., VD Ml., V, r 2 l CV VD ll cntretr r VD.t er,." r 3 CV,t VD " VD 3 Cr (5 2(52 CD C) ). CD ) ) OD CD 3 C). C). (5..,, k..._. 3 ri w.w. ri ('2,..., rn * r4 g C a% ri , ii ri ( )..4 ' 4 å l 4>if ri ca. m F 3 cö r. r,...,.4 44 ) 3 ce,... i : :";....4 ii 3..., i;

16 Liite 2. Luotaime lla mitattuj silavan paksuuksi keskiarvo t j a hajonnat rodu itta in 8 ja kilon painoissa. Ftes ti Yhtesä. J oli ri 4 C) P.., aj O Z Yorkshire rotuj i kiertoj v älillä välillä n = 2 5 i 2 9 V l''' ««u, 3 til 4 K, K,.. K K, C \J,, ccs,, n = 5 x lil.,, K 4. li's C \ OD 5 fl :ed :ed cn 4 i , a) L.r.,JD. C' ('J tr,... K \ Cr, Cr,.. 4 r Cr, k.. k.. 4.,",.. K., (l. 44 i «4 ««Ml 4 Ml ,i O tn 3. to. co cr K,. t4 K Cr, '', Cr,. f. K \ Li, Lr Lcs 4 44 /44 4 ko,jd K \ 4 d «44 Ml 4 4 / «ko, y C lf, K \ l Ln \ cl l K \ 4 cr, KS. Cr,, Cr, ct.. \. K, OD t ('4 ll K L, klj l 4, C., ) V:, K, VD 5 5 El 5 o.4...i co co :al, o ) 4' o) o :,4 a) ), M o) w 3 M o..i ri >, Lr 5 8 o a JO 5 P4 K. l,. ll K. K 5.i. w G> 5 f al :4 C \. V) K,D Cr,.. C K,. ('4 ko r2 5. o 5 44, co o us

17 P testi rotuj kiertoj väli ll ä [ vä li l lä ) 4 4, l l': 54 iii M» 4 :d 4., G ( G) : ',, 7,, r'...,i cv4 ) G «4 c. c n+ : 3".4.. E 4 3,,.,. + cr, Cl,.:. 44, (4 6 4 Ls, 4" i Cs..i 4.7 V),4., cl. C4..,, C, c, tr,., v c c t, 4.. (. 4 4 < C4,.. C,.4 ( r cj C3,:,. a, 6 c4., 3' 3" , 4, , 4 4).4.. :,.. 4.4", (.4 Cl n, c,,, rc',,, t Cl tr, cc. Lr, cc,,..r,,r, c.; r u, n., k43 Cl / 4".4 3" 4.,,..".. 4 cs,,,,, C 4 te', c,j \.o t C.4. Li. ts 6 3". 4) 4) tfl 6 c ',r, 4, : v 4 4 =, i,,. t,, 4r tr,,, 4', tv :4,, G., ") 4 4 4, G,, C'.. 4 ( \ 4. ',..}. 4,. LE, 4 c 3 4 (V C4... d 44 C) :: C 4)3 " d ' G , C 7' 44' (,..,. 4 t,' 4, 4),o..,. 4 ir., 4 4, (.4 ' 4\.. 44)..,,. 3' L'',,. co 4) Yorkshire n = 53 ;E 4 t., Cl.4. O O.r SO., 4).. it 4 (\,:,4, v. >,, 4 r \ 44) C, C O.,. 3 (., 'D.c..C.. CU cn ce...,,,c,,i ) lf ' 3, 4 l r,. 4. t., 4.4,, C..., C.4 ), (4.M... : sed P S 44) 4.,!4 W 44.. bil 4).4...W. brk 449 " Ltr..k :5 ;:,. aa.43 3,:...' ri vi exc 5..4 ' > 4.g,.C.: '.4, td 4.. af.. b,m 4.4 r, `.. 4, '4. r4 bt,.`4 y.....i ;.,..,,. 4, M r 4 : 4..,4 a),i4.".4.4,, 7 4, :> G 'Cl..W..4 :.., cd 4. :=.. 4. E4 E, p, ii

18 Ftesti rotuj kiertoj välillä välillä i» «oc «C «ig / ««K ««MM «««44 4 ««$44 Yhtesä.4, to ri W P: o, 4 4. ca af Yorkshire n = 3, 3 SE 8 V ) i, 44 n = 33 Z s Ruhon pituus, cm Kylkipituus, cm Lihan väri ' Silavan kiinteys Kylkipisteet: keskeltä takaa Selkäsilava : säkä, mm keskiselkä, mm pakara etu, mm " keski, mm taka, mm " Kylkisilava, mm , Kylkipiirros : la, cm sa, cm sa, cm sil. paks., mm

19 Ftes t i rotuj l kiertoj vä lillä v ä li ll ä 4 til l 4, 4 44 «:a O g ei> P. g. k " \ " \. Dr /4 r\ \ l l. cr,. cm tr, ko C c = Cr, Crs cm ko t ko..: kr, Cr>,.. kfjtk" \ gl, \ K C \ S \ L.C. o >, tto, a) M 5, t l Cr>, \ ll LC \ ct Lrk ) 4 d Les /43 t, \ k \ kt, \ K \ l'l, kr, ll ln Kl c. (, / 4. '' 54 O `C V:, ln Cr, V) Cr> Kl.. r,. k ', l C \ l t V \ K \ l kr> kr,,n k, Yorkshire n = 33 ',.> Cr> r \ kr\ 3, C:C.. O.. C \ Cr l K \ lr \ K \ Kk,, \ C, C. Lihaks ala/s i lavan ala Lapa Etu se l kä " / " Ky ljy sse lkä: etuosa Karepais t i Kin kku takaosa yht. Palo itte lu y h t.

20 mo,.. 4 ko, t. cr, te \ e '.. ' l LO i l, l cf.,. ko rel Lel Lel LO Lel cj L.l, LD LO x. Les. l '4. ce. <. c ell. l l., lel V) < 3 Lel lel.: l, LD, co korrelaatiot. Liite 6. Paloittelutulost keskinäiset. el, af.,.. of,.. af O fel.. r :af i af. 4, LO, tel l ' y Cm i. ni, cm cm Lel 4. =..,, /.. tel. Ln af 4.r4 r a. ca >,.,, r4 >a l, Cfs ce 4 c%, af.44 2 T,i..i 4,.,4. w l 4, Lel. y.. ea k.o, Lel re Lel ell.4.. K ko y.., "..Q..M.. 4 < CD cl,. t,",, \ Lel \ ai..,o el d co,,. ce....i,, E.", l J C <3. ko c% 4. r 9.,.,... :al co M \.i,i 4, af 4, 4 4 >,..... al,a, t4..4 af.,,e af P4 i4 P

21 Et 8/9E 4 cu. d rn V3. k.. Csi Le,. L, Le,, ) V3 cr, 4 C ii 3 S te, co tr,,,, 4) l lo. if, cr te, d Li, C O so t tr, k. t.., ri. ri 7, M. 63Sd. T T s 3, c, '4. 8 4, K, 8 cr', cv,.. Cv Li', cv cm t \, L CV 6 kj:, Lrs k Cll D Cr, k.d cm 44.,. Cv s. dr d 3 44 rn L, 4, 4" Cr, d Le, r. '.. V) 43 k. 44, c, Cm LC.,. '. CV C r,, l.c., L, ( Lt, u co ke.. 8. CV. 4, Cv Ks CV Kl. cm.,. 6 te, 4, + 43 CV 4 r6 4, : S a) r7 V).M al. 8 > af U). (3 4, t ) P.g3 338 q. 8 Fl,St PS 83.. ri.q. 8 Pls a3t PPs ewt [ TJPA uatipi, n, n,, cm Le, Le, rn 4' in... 4'. 4, tn.4, i irs C.,.. r L.C, = Cv, Cv 4 CV,,D Cm.. Cv.. t co, tn 4 L.r'. r., C Lr, t.,, ('.4 c o co ko Cm cv 4,,. 4 CV Lel d 4 d tr. 4.. rn d,, 4,,. 6 CV 4, 4, CV l d 4 yr) res Cy,, d,c) rn. ', 44 (V Ll L.r, GO CV v3 t. Le, Ln 4, 4 4 lf,, 3 K, Lil VD a, '4 U.4 C4 4, CV cl. 4 4". '4 4 ``,. ", d <, \., rn CV K tel d, kw 6 d l d i d o 4, r C, tn VD tn l CV co L.L 4. d CV Cr, cr, ('.4.d., Csi Cr, (8 rn cv 4",... CV in n CV rn tn 4, 4 4 CV, 4"..4 CV t+, K,,C., tt, i (V (9, '4 v3 so, u, C. cm \ C 4,. 8 t lf., cr. 3 Al CD rrt ri E Oaq.irrpt u. " [ T s ll K,..4. SD, cl (4'. V3 C,. Le,,,,,... d Li, 'cl V) 4 (ct.,c) k. a) 4. t Pi C a) 4, 3.. r P. (4.,,, }. t4 3 } 88. 4' 4', 4' m. 4' 84' 4 3 y , 4 3 a) )..M a)..... ) 3 a> >, P..., co (4 : 4, >2 ai, rrl M M 74 > W.,. Yt P 3 y,....,,... 3 W ta >a ), (44'. p, 74,..,.. ',.. 4.,, x 4'. 3 M P4

22 Le,e3 3, n n '.", /ssuhteet 4 6. M 9 a )..),W 9 9. stc 8/ s/ 8/T " te, MC, ', L,, tn ' LS VD ' V) r 3 re 3 L ln,jd,n ' Ln,,, 3 cm ' te", Ln te,. n '.9 kr,. '. LD. MD. n,,", n " Lel n tn \ Lel, 3 k.o 4 3 re n L. MD LD 9.. ei: kg:n painossa kg:n painossa snnsxd uum3ts BAUTTS OA"".TS sasts snnsxad uaits 9AUTTS SABTS 8 T8 sutt.3 t (' 9. 3 te", ln CD OD tn MD. tn L,,n M3 D Ce, a, rn n, tn tn.,jd to V) " lel.4.,,,, tn ctt t. r \,, rn ' n te", VS) L, rn 3 k ). ' L/3 3 r kj) tn Cr,, Ai 4, n V) J3 Lt, V:, 3 tn in L (9 tn ct., ", u,,n LD k V, 3 tn, l. ' tn rn ln Ln. 3 n (9(9'. U tn Ln ct cr A a, r t (9.. 4 V..^ t Lapa: liha E tuse lkä: liha >,9. > () > r 4 ). r., \., r M.,i r M..... :9 og M ',..., ; >, 9 M, M , >. 4'4 4.4 P M M Pal. yht., /a Ai.

23 7 Ml 3T P3 as, 'V '' 5 co L, c, 2.4. l > to C3 i.4 5, / Cr, l Ul 5 J C, tr, i,,, 5 4 k 5., r, 4 VO ", 4,D 4, \ V) l. l ul Ul l 5'. LOS so.4. vp ll l., Cm sp,r, c, j C Ul u, Cr, 5. Cr, ' 4 ul kr) ul Cl MD ' k.c) LOS Li,.) l ul. 3 t4. C \. 5 Ul (' (V, V). '.5 t l k3 4 Mj,4, 5 (5) MO, l < til 5 c o., ko co l.. tr, d. 4., 4r, Li, tcl 4. l l M 44 r to cm mo l tel SO.4 tc, Kl K, Cn l l cr, l l.,,, te,. l re,, 4 4,D t t l ),, 4 ll co... (V 4.,,) ei..i M ei.r4 n 5 5 l C. Cr, l ", 4r, 4.,./3 4, l l t r. t 4 l.4. til. J l l Cs. Ul.5 ul l ", 4. 5 : 55,4 4 o >s 2 M Dl.4. l..,,,3, 4 3(5, 5 5,, Cm (5 L', dr. 4, cr, d t,, l.4. rs '.3 c J te, ' 3 d l l 5 LOS te, cr,. l Ul '45.. m,l) L,..D l P. a., re 2 M m r,3 4 4, V), 4 t Cr, l l l tc, u, vo 5 l 4 45 se) cc,, 4 tr, l, u, r C, l MD...) c. '', c..4 ', md 5 l (5 C. l Cr, l.4. l 4' 2 4 LOS te \ l (5 ) d L.r, 4 4 tr, Cr, l l OD ))3)333. ^. W w 4. (.4,4 cl 4,4, ,. >a 4., ) co.4 4., 4.,. >> 4., w W co 4 4 }. 2 cd +, i.... " : 4. W :ui : 433 ri C, r CU Q) ') oi GO 4 4, 4 CS.M M :cli.k 3 ) 4 3 : W ) S., : co 2 4, >... ) 4. ) :oi )....,.M oi M 4 C, 4... Lfl..., d g..,w,w 3.' )444.) 4' 54 4r,.

24 Liite. Kskäyttöön hyväksyttyj ja karsittuj karjuj väliset erot elävän eläim mitoissa. a) Ultraäänikuvamitat 8 kg:n painossa. Käyttöeläimet n = x 74 s Karsitut elaimet n = 4 x s Erotus Eron merk. Ftesti Lihaks ala Silavan ala Silavan ala m Silavan ala m Silavan paksuus m La/sa m La/sa xxx La/sa m b) Ultraäänikuvamitat kg:n painossa. Käyttöeläimet n = x 74 s Karsitut eläimet n = 4 x s Erotus Eron merk. Ftesti Lihaks ala Silavan ala ' E** Silavan ala Silavan ala Silavan paksuus EE La/sa = La/sa ME La/sa m

25 Luotaussilavamitat 8 kg:n painossa. Käyttöeläimet Karsitut eläimet Erotus Eron merk. n = 74 n = 4 Ftesti x s x s Säitä xx Keskiselkå Keskipakara xx(x) Keskiarvo (5 mitt.) m LuotaussilaVamitat kg:n painossa. Käyttöeläimet Karsitut eläimet Erotus Eron merk. n = 74 n = 4 Ftesti x s x s Säkä u Keskiselkä m Keskipakara ,.6 EW Keskiarvo (5) Painot ja iät eri vaiheissa Käyttöeläimet n = 74 Karsitut eläimet n = 4 s s Erotus Eron merk. Ftesti Asemalletuloikä Asemalletulopaino kg:n punnitusikä E " punnituspaino kg:n punnitusikä " punnituspaino

26 KOTELÄJALOSTUKSE TEDOTESARJASSA LMESTYYT: UUSTALO,., 975. Valintaindeksi raktamin kanoj jalostusarvostelua vart. Lissiaattityö, 9 s. RUOOMÄK, LKKA, 975. uor lihanaudan teurasominaisuuksi arvioimisesta. Lissiaattityö, 97 s. MAJALA, K., 975. Kotieläinjalostus ja s tutkimus. Esitelmä maataloustutkimuks päivillä, 26 s. ELLMA, T., 975. Maidon lysotsyymiaktiivisuudesta ja utaretulehduksesta Viikin karjassa. Pro gradutyö, 77 s. MAJALA, K., 975. Pohjoismaid maataloustuotanto tulevaisuud resurssitilanteessa. Esitelmä Pohjoismaid Maataloustutkijain Yhdistyks 5. kongressissa!reykjavikissa, 36 s. MAJALA, K., vuotta kotieläint jalostustutkimusta Suomessa tutkimus tänään ja huomna. Esitelmä Maa ja kotitaloud Erikoisyhdistyst Liiton lutopäivillä elsingissä , 2 s. EME, P., 975. Ultraäänikuvauksella arvioidun lihakkuud yhteys sonni kasvukoetuloksiin. Pro gradutyö, 95 s. MAJALA, K., 975. Yleisiä näkökohtia kotieläint jalostustavoitteid määrittelyssä. Esitelmä Pohjoismaid Maataloustutkijain Yhdistyks 5. kongressissa Reykjavikissa , 8 s. OJALA, M., PUTLA, MARJALEEA, VARO, M. & LAAKSO, P., 976. Sonni mittauksia yksilötestausasemilla, 45 s. ELLMA, T., OJALA, M. & VARO, M., 976. Ultraäänikuvauks käyttö pässi yksilöarvostelussa, 5 s. LDSTRÖM, U Voidaanko jalostuksella vaikuttaa utaretulehdusalttiute? 9 s. RUOOMÄK, LKKA & AKKOLA,., 976. Lihantuotantokokeid tuloksia, 5 s. LAMMASPÄVÄ, Viikki , 2 s. JOKE, LSA & LDSTRÖM, U., 977. Pillereid eiuusintatulokset 4 vuod säilytyks jälke verrattuna tuloksiin vuod säilytyks jälke, 2 s. LTUKAGAS, S., 977. Erilaist virhelähteid ja erityisesti tuotostason ja maantietieteellis alue vaikutus Aysonni jälkeläisavosteluun. Pro gradutyö, 4 s. MAJALA, K. & SYVÄJÄRV, J., 977. Mahdollisuudesta kehittää monisynnyttävää nautakarjaa valinnan avulla, 23 s. 7 ad. Rehuhyötysuhdetta käsittelevät esitelmät. Suom Maataloustieteellis Seuran kokous

27 RUOOMAK, LKKA, 977. Erirotuist lihanautoj elopainot ja iät 6 kilon teuraspainossa, 2 s. auta ja sikapäivä LDSTRÖM, U., 978. Maidon valkuain, 3 s. ELLMA, T. & OJALA, M., 978. Karjuj ultraäänikuvaus, 23 s. SS elsingin yliopiston monistuspalvelu, offset 978