n TIEDOTE N:0 1 Karjalan koeasema Reijo Heikkilä ja Pekka Koivukangas Sääolosuhteet ja viljelyvarmuus Pohjois-Karjalassa Tohmajärvi 1979

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "n TIEDOTE N:0 1 Karjalan koeasema Reijo Heikkilä ja Pekka Koivukangas Sääolosuhteet ja viljelyvarmuus Pohjois-Karjalassa Tohmajärvi 1979"

Transkriptio

1 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Karjalan koeasema n TIEDOTE N:0 1 L. Reijo Heikkilä ja Pekka Koivukangas Tohmajärvi 1979 Sääolosuhteet ja viljelyvarmuus Pohjois-Karjalassa

2 Maatalouden tutkimuskeskus KARJALAN KOEASEMA TIEDOTE N:0 1 Reijo Heikkilä ja Pekka Koivukangas Tohmajärvi 1979 Sääolosuhteet ja viljely varmuus Pohjois Karjalassa

3 Johdanto Karjalan koeasemalla, on tehty säännöllisesti säähavaintoja vuodesta 1925 alkaen. Varsinkin sääolosuhteilta poikkeuksellisten vuosien jälkeen viljelijät, neuvonta ja tiedotusvälineet ovat erityisen kiinnostuneita, kuinka yleisiä vastaavanlaiset ilmiöt ovat. Tällaisia poikkeuksellisia vuosia ovat olleet Pohjois-Karjalassa esim. kesät 1972 ja 1976, kesän 1972 ollessa harvinaisen lämmin ja kesän 1976 kylmä. Kesä 1974 oli huomattavasti normaalia runsassateisempi. Tässä tiedotteessa on lämpötila-, sade-, haihtumis-, lumija routamittausten tuloksia, mitkä on mitattu pääasiassa koeasemalla sijaitsevalla Ilmatieteen laitoksen ilmastoasemalla. Lisäksi on kiinnitetty huomiota hallojen yleisyyteen kasvukauden eri aikoina.

4 Lämpötila Lämpåtilamittaukset on tehty kojuissa, joissa lämpömittari on 2 metrin korkeudella maanpinnasta. Taulukoissa 1, 2 ja 3 on esitetty keskilämpötilat kuukausittain Taulukkoon 2 on laskettu kasvukauden kuukausittaisten lämpötilojen lisäksi tehoisan lämpötilan summat. Vuodesta 1966 lähtien lasketut tehoisat lämpötilasummat eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien vastaaviin summiin, koska vasta vuodesta 1966 lähtien tehoisan lämpötilan summa on laskettu vuorokautisten keskilämpötilojen - pohjalta. Aikaisemmilta vuosilta saadut arvot on laskettu käyttäen hyväksi ainoastaan kasvukauden kuukausien keskilämpötilalukuja ja saatu täten epätarkempia tehoisan lämpötilan arvoja. Kasvukauden keskimääräinen lämpötila koeasemalla on 11.9 C ja tehoisan lämpötilan summa 1064 C. Vuosittainen vaihtelu on ollut lämpötilan osalta ja tehoisa lämpötilasumma on vaihdellut 837 C C. Kasvukausi on kestänyt koeasemalla keskimäärin 155 vuorokautta alkaen 2.5, ja päättyen 4,10. Termiset vuodenajat Tohmajärvellä ovat Kolkin mukaan seuraavat: kevät (45 vrk), kesä (104 vrk), syksy (56 vrk) ja talvi (160 vrk). Talvikauden keskilämpötila koeasemalla on ollut ( ) -4,7 C. Talven keskilämpötilat kuukausittain on esitetty taulukossa 3. Vuosina lämpötilamittaukset tehtiin sekä koeasemalla että n. 3 kilometrin päässä, 75 m korkeammalla sijaitsevalla koeaseman omistamalla Harjulan tilalla. Taulukosta 16 ilmenevät näiden mittauspisteiden lämpötiaerot.

5 Sade olot Etelä- ja Keski-Suomessa sataa vuodessa keskimäärin mm. Karjalan koeasemalla vuotuinen sademäärä on keskimäärin n. 610 mm, vuosittaisten vaihtelujen ollessa 50 vuoden aikana mm. Sateesta tulee kasvukauden aikana noin puolet, Touko - kesäkuu on huomattavasti kuivempi kuin heinä - syyskuu. Taulukossa 6 on esitetty keskilämpötilat ja sademäärät vuosina Pysyvä lumipeite tulee keskimäärin 10.11, ja lumi sulaa 25»4, eli lumipeitepäiviä on keskimäärin 157. Pysyvä lumipeite tulee tavallisesti routaantumattomaan maahan. Routaantuminen alkaa keskimäärin noin viikkoa lumentulon jälkeen. Lunta on enimmillään keskimäärin 67 cm. Roudan paksuus on keskimäärin n. 20 cm ja se sulaa hietapelloilta 2.5, ja mutamaalta 7.5, Haihtuminen Haihtuminen altaasta kasvukauden aikana on huomattavasti suur empi (451 mm) kuin kasvukauden keskimääräinen sade määrä (310 mm), Ainoastaan syyskuun sademäärä on selvästi haihtumista suurempi (taulukko 11). Hallojen esiintyminen Kun lämpötila laskee kasvukauden aikana niin alas, että kasvi tämän johdosta vaurioituu, puhutaan hallasta. Eri viljelykasveilla tämä lämpötila on erilainen. Myös mm. ilman kosteus ja kylmän jakson pituus vaikuttavat siihen, missä lämpötilassa kasvi vaurioituu. Luonnollisesti myös kasvin kehitysaste vaikuttaa vaurion syntyyn. Viljat ja peruna vaurioituvat yleensä lämpötila laskee alle 3 o C.

6 4 Hallan syntytavan mukaan voidaan erottaa kolmenlaisia halloja: tuulihalla, laaksohalla ja säteilyhalla. Esiintymisajankohdan mukaan puhutaan keväthalloista, kesähalloista ja syyshalloista. Maanpinnan korkeus ero vaikuttaa ratkaisevasti hallojen yleisyyteen. Esim. Karjalan koeaseman Suotalon tilalla viimeinen kesähalla on keskimäärin kesäkuun puolessa välissä ja koeasemaa 75 m korkeammalla Harjulan tilalla toukokuun lopulla. Taulukoissa 13 ja-'14 on esitetty hallojen esiintyminen Karjalan koeaseman Suotalon tilan ilmastoasemalla vuosina Yleisimmin haittaa on syyshalloista, mutta myös keväthallat ovat vaurioittaneet muutamina vuosina pahoin varsinkin ohran oraita. Kesähalloista sensijaan haittaa on ollut harvemmin. Elokuun puolen välin jälkeen syyshalloja alkaa esiintyä jo melko yleisesti. Ankaria, pahasti viljoja ja perunaa vioittavia halloja elokuussa koeasemalla on esiintymyt 1-2 kertaa kymmenessä vuodessa. Viljelyvarmuus Mahdollisimman hyvän taloudellisen tuloksen saamiseksi viljelijän kannattaa viljellä sellaisia viljelykasvilajeja Ja lajikkeita, jotka soveltuvat mahdollisimman hyvin paikallisiin ilmastolosuhteisiin. Pohjois-Karjalassa viljellään etupäässä nurmia ja rehuviljaa. Nykyistä paremman viljelyvarmuuden saavuttamiseksi viljelyn painopistettä kannattaisi siirtää viljan viljelystä nurmen viljelyyn. Kauran kasvuaika on noin 2-3 viikkoa ohran kasvuaikaa pitempi, mistä syystä kauran viljelyä ei suositella maakunnan pohjoisosiin ja eteläosiinkin soveltuvat vain aikaisimmat lajikkeet.

7 Painopiste onkin siirtynyt viime vuosina selvästi kauran viljelystä ohran viljelyyn. Toisaalta kaura on ohraa selvästi vaatimattomampi kasvi, joka viihtyy melko hyvin myös happamilla turv la ja sen oraat kestävät ohraa huomattavasti paremmin alueella yleisesti esiintyviä kw4halloja. Näistä syistä johtuen Karjalan koeaseman mutasoilta on saatu kaurasta keskimäärin ohraa selvästi parempi sato (kuva41.

8 "Mr. 6 Nr2 «

9 Taulukko 1 Lämpötila, 0C norm.arvot II -6.8 III 1.0 IV , ? _21, V P.C) VI 16.1 VTI 13.q VIII 8.6 IX 2.9 X -2.0 XI -6.9 XII 2.2 T-XII , , ! ' \ , , ,9 15, , q.2 A _ _ P P _ P ,5 _ 1, , _ , P , ,

10 Taulukko 2 8 TI..asvukardr,n. nn. Norm. arvnt , _ 60 V VI VIT VTIT TY. -st _ Tx Thrjra J rrot, 1925 q P R ,P R , R ,8 14, r 43 8,8 14, ,5 P., / , q9n / , , , / R , , ,0 16,4 12,R , ,9 19, , P , , ').S ,5 15, ,' 10,7 1 6,1 5=', 13, ,1 4, '-' , lz.n , 1 14n " q 1", x -> -75 o.,) ,3 1n ,4 0n-3 IP'^1

11 Taulukko 3 9 Talvikauden lämpötila, 0 Nom. arvot TV X XI XII I , , q6 : , ,

12 Taulukko 4-10 Sademäärä, mm Nom. arvot TT. 27 III 37 IV 39 V 57 VI 74 VIT 74 VTTT 67 TX 64 X 50 XI , , : R , A P , P :: : ' ' ' , r i :: ! : , : , ' ' , : A XII T-XTT

13 Taulukko 5 11 Kasvukauden sademäärä, mm Norm. arvot V VI VII VIII IV V - IX Koko vuosi n ' , ' 'M r)

14 Taulukko 6 12 KESKILÄMPbTILAT JA SADEMÄÄRÄT v Vuosi Keski- Keskilämpöt. Sade Vuosi lämpöt. Sade o C o mm C mm , , / Normaaliarvot vuosilta

15 Taulukko 7 Telvikauden sademäärä, mm Norm, arvot 1 II III IV X XI XII YHT R ' g R A a

16 Vuosi Taulukko 8 14 Lumipeite Päivä LUMIHAVAINTOJA v vahvimmill. cm Lumen sulam. suovilj. Ensilumi Pysyvä lumipeite Lumipeite päiviä kpl ' z / ' _.23, Keskim,

17 %J.)EPÄIVIEN LTIKMIIÄÄRÄ.KUUKAUSITTAIN v Vuosi I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Koko vuosi ' , r.: " _ Q No:riaa1i

18 ROUTAHAVAINNOT v Routaan- 1 Mutasuo Hietamaa tumisahvin [ Sulamis-iVahvin i Su1amis- Vuosi päivä routa cm 1 päivä I routa cm I päivä , , e , , , Keskim , , _ : , (05.05, , , , , 8 20,0M ,, , , _ , 17 02,05.

19 Taulukko HAIHTUMINEN ALTAASTA (mm) Vuosi Touko Kesä Heinä Elo Syys Touko-syys Keskim

20 Taulukko KASVUKAUDEN TEHOISAT LÄMPOSUMMAT VUOSITTAIN Vuosi Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Lokä Yhteensä Keskim,

21 Taulukko LIEVIEN JA KOVIEN HALLAÖIDEN LUKUYÄÄRÄT 10 Pv./..N JAKSOINA KARJI,LAN KOEASEALLA v T..Q..U.1:QMJ. 2 m r.ann intn. T- - 2 m Naan Pinta 2T ' =-T IT fl - 31 r-10.1,._ :4 '-0.1, fT Vuosi ; i L-3.9! i , ; 2 o o o o o o o o o o 1931 ' ' ' o o o o o ' , l939j o ' , o : 194' :2 1' o ! 1944! : ' : q4 6 3: o 1 0! ; ' i oi ', ' i ' ; ; : Oi olo : : : o ' ; , 3 ' ' o o 0, o : ! 8 0: ' 7 1 ; ' ; ; ! ' ; 4 0' , o ' 5 1 o 4 o o ; ; / ' 5 3' , 2 1C , C:1 2 0! ! ! n : n : 2 0' ' ' 0 0, ! 4 Oi n: n o : n I () : ' 4 0; ' 0 0: ci = o o o : I ' ' , ?' ! 1 o o '; 4 '') ,-; ",,, r 0 0 n ,19- / il T i m K.A , YHT I i K.A ! 5 r '

22 Taulukko 13 jatkoa 20 LIEVIHN JA 1(0VN HALLAOIMN LUF.UMÅÅMÄT 10 PVAM JAYSOIM1 UJALAN FOEA2flYNILA v E1, m Maun nints 3m Maqn ninta T :0---T-= Q! _- 15--r f : : Vuosi , - _ : ' o o o ' ' ' Oi ! , , o' o o (") o ; ! ' 0 () ' , 1 n n c) 0 0 n o o o n o o: ' 1 n n 0 2 n o o n ! n 0! i! ' Ot Oi ' n 0 n Oi ' n, 1 0 o i ! , I ; o n n n (Y n 0 0 O n o ; 0 0 o n 0 0 o 0 0 n n n n n n n 1 0 n n 0 n 9 n n o n n o noonn 0 n n n ( 0 1 ( 1 (. r, r r r ; 4 YHT K.A K.A

23 Taulukko 13 jatkoa TIHVIEM JA KOVIN PAT LÅ(STI)Eri LTrE-rTMÄÄRÄT 10 JPJ,S0r.f 17 N PJA:r,Alf "r:p r, MP,VAT 19.?5 _ 76 SYYM,.TTIJ 2 m Maan pinta ?I - 31»7:6.1 F d lid_ Vuosi L I ! : ke) N kr) tr 0 0 N N CJ ir N te\ \D 0 K\ St- C C , ' ' n 1952 n ' n n n n YHT, K.A..\ , , ' 2.3 YHT., 79, ,i ) K. A. \ ; tes Lr, c C \ N er's Dr" 11, -- k.0 N CNN N Ir. c NN NN N N C

24 Taulukko Viimeinen kesähalla vuosittain Vuosi Maan pinta Vuosi 2 m Maan pinta Koeasemalla , , , , , , , Keskim, , , Harjulassa , , , , , , 28.5, , , Keskim,

25 Taulukko 15 o o cf)!--o 0 f\> 00 L-1-1 CD R.) R.) r\.) 0 \i's1 0 2.\ ji 1 -\.) 61 0.) 0 sa) Lii 0 P,) ) 0 0 r3 co ) H P,) cl cl cl- cl ct sa)

26 Taulukko LÄMPÖTILA, 00 KARJALAN KOEASEMALLA v VUosi I II III IV V VI VII VIII IX. X XI XII I - XII T : , "« Keekim Norm LÄMPÖTILA, O HARJULASSA v Vuosi 1 II III IV V VI VII VIII IX X XI XII -T-Iii , Keskim

27 Taulukko CD 5 WWWWWW t.0 LO e.) LT1 LT1 4=2, OD o'n - l.),1 CO I I I 1 N Li) VD _ o Ul CO CO U) /4,..0 CO,31 0 k..0 11) -r- 4 N CO C31 C I I 1 1 I I 1 CO O'N --.] P 01 0 H 0 te I co k.c) co 0-N 0 0 CO OD OD Ni Ni Ni ),) CO 03 Ni,31 % CO /4,),1 C.5.-) C7.1 0) Ul 0 N.) Lii CO 4 N.) N N LY1 -P. 4 ii W \ K..) "" 3 ->`1 N-) 0 LO 1)..) co Lo.. -1==. r.s 0 e 4 e \)1 CO \ 0 k-s-1 1)1 1 1 I \->i -f _...., --,..\] k..,1...1 IU lee 4 e '1 /4..A Ni 01 \..,1,. 01 r CO O -1=. N) -1==.. e 0 co '1) LY1 k ->1 e. OD l>1 Cr) 0 Cr) 1S)

28 ;.1 Xi> "kz.- k'ss' ' ;:' N,1.t "!,, 1:`

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Martti Vuorinen Säähavaintoja Vaalan Pelsolta vuodesta 1951 VAALA 1981 issn 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 1 LÄMPÖ 1. Keskilämpötilat

Lisätiedot

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta Page 1 of 6 Sää ja ilmasto > Ilmastotilastot > Terminen kasvukausi, määritelmät Suomen sää Paikallissää Varoitukset ja turvallisuus Sade- ja pilvialueet Sää Euroopassa Havaintoasemat Ilmastotilastot Ilman

Lisätiedot

SÄÄHAVAINTOJA ETELÄ-POHJANMAAN KOEASEMALLA YLISTAROSSA

SÄÄHAVAINTOJA ETELÄ-POHJANMAAN KOEASEMALLA YLISTAROSSA MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS ETELÄ-POHJANMAAN KOEASEMAN TIW= N:o 1 YRJÖ SALO JA JUSSI HAUTALA SÄÄHAVAINTOJA ETELÄ-POHJANMAAN KOEASEMALLA YLISTAROSSA 1928-1979 YLISTARO 1980 ISSN 0358-0385 SISÄLLYS J ohdanto

Lisätiedot

HALLAKOEASEMAN TIEDOTE N:o 2

HALLAKOEASEMAN TIEDOTE N:o 2 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS HALLAKOEASEMAN TIEDOTE N:o 2 Martti Vuorinen Kyntökerroksen lämpötilamittauksia Pelsonsuolla 1963-76 hieta- ja turvemaassa PELSONSUO 1977 SISÄLLYSLUETTELO sivu YLEISTÄ 1 MENETELMÄT

Lisätiedot

Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa.

Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa. Puun ostot ja hinnat heinäkuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 28.8.1998 448 Puukauppa vilkastui heinäkuussa Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa. Metsäteollisuus

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen

Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen Ilkka Juga Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen Tiesääpäivät 2017 Esitelmän sisältöä Talvisään ominaispiirteet ja vaihtelu viime aikoina. Tulevaisuuden talvisää ja keli ilmastomallien

Lisätiedot

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Peltokasvien tuotanto Esitelmän rakenne Tehoisalämpösumma, päivänpituusvaikutukset

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Hydrologia. Routa routiminen

Hydrologia. Routa routiminen Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Lokakuu 2015 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen

Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi ILMASE-työpaja 8.11.2012 Rovaniemi Muutoksen

Lisätiedot

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Syyskuu 2015 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) maaliskuu 2016 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) joulukuu 2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) maaliskuu 2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Tammikuu 2015 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Timo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen

Timo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen Timo Kaukoranta Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen Yleiset pellolla kertyvät homemyrkyt (mykotoksiinit) viljelykasveissa Pahimmat maissi, viljat, pähkinät kaikkialla on toksiineja, aiheuttajat

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2015 (23.3.-15.4.2015) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Joulukuu 2015 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Marraskuu 2015 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 20.4.1998 431 Maaliskuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Yrityskohtaisten puukauppasopimusten odottelu näkyi maaliskuun

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, toukokuu 2013 (29.4.-28.5.2013) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Seinäjoki 12.10.2016 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Nurmituotannon haaste muuttuva ilmasto Lähde: www.ilmasto-opas.fi SATEET Sateet lisääntyvät, etenkin

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot ) JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa

Lisätiedot

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin 13.11.2013 Ilkka Juga Ilmatieteen laitos 13.11.2013 Talvi alkaa eri aikaan etelässä ja pohjoisessa Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2016 (4.4.-3.5.2016) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

P 1. (100 = ~ +80 ~ +0,27 ~ 245 ~ -0,25 ~ 140 ~ +0,07; = ~ 40 ~ -0,30 M = ~ 180 ~ +0,07 R= = L + P + M, ~ 345 ~ -0,29 K= ~ 180 ~ +0,34 Y = = R + K,

P 1. (100 = ~ +80 ~ +0,27 ~ 245 ~ -0,25 ~ 140 ~ +0,07; = ~ 40 ~ -0,30 M = ~ 180 ~ +0,07 R= = L + P + M, ~ 345 ~ -0,29 K= ~ 180 ~ +0,34 Y = = R + K, Kuva 1. Metsien puuntuottokyky Y spatiaalisena vektorina Suomessa napapiirin eteläpuolella ilmastollisten osavektoreidensa summana korkeuden pysyessä samana. Suuntanuolet osoittavat vektoreiden ja osavektoreiden

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS)

KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS) KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS) Selvitys V. Luhon vuonna 958 suorittamasta kaivauksesta kivikautisella asuinpaikalla Tuija Wallenius 989 Vuonna 958 Ville Luho suoritti tutkimuksia

Lisätiedot

YLE Uutiset. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, syys 2012 ( ) Toteutus. Tutkimus- ja otantamenetelmä. Tutkimuksen ajankohta.

YLE Uutiset. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, syys 2012 ( ) Toteutus. Tutkimus- ja otantamenetelmä. Tutkimuksen ajankohta. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, syys 2012 (3. 19.9.2012) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden kuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

YLE Uutiset. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, Maalis-huhtikuu 2017 ( ) Toteutus. Tutkimus- ja otantamenetelmä. Tutkimuksen ajankohta

YLE Uutiset. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, Maalis-huhtikuu 2017 ( ) Toteutus. Tutkimus- ja otantamenetelmä. Tutkimuksen ajankohta PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, Maalis-huhtikuu 2017 (29.3.-4.4.2017) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden kuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy

Lisätiedot

S'? 2. s P« 3 CU. > a. <H O ~" d O Ö E/ Ö. d -M o o I I I II. locot-cor-icocoolcool^-toiiocoioolcdt- lol^-cocococooi 'vool^olcocoi Iio» 100

S'? 2. s P« 3 CU. > a. <H O ~ d O Ö E/ Ö. d -M o o I I I II. locot-cor-icocoolcool^-toiiocoioolcdt- lol^-cocococooi 'vool^olcocoi Iio» 100 S -+ røi cö-g S,2 S S cn rj o a ö * s s m Summa Yksityisiin tarpeisiin Summa 0 5 I I I I I I I I I I S S? CM I (MCM ^ I ^ ^ I I I I! rhrhi llf I^Öb» I I l

Lisätiedot

Puukauppa hiljeni marraskuussa tavallista. jakson jälkeen. Metsäteollisuus osti marraskuussa yksityismetsistä raakapuuta pysty- ja hankintakaupoilla

Puukauppa hiljeni marraskuussa tavallista. jakson jälkeen. Metsäteollisuus osti marraskuussa yksityismetsistä raakapuuta pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat marraskuu 1998 Toimittajat: Mika Mustonen Kaarina Linna 16.12.1998 465 Marraskuun puukauppa 3,3 miljoonaa kuutiometriä Puukauppa hiljeni marraskuussa tavallista vilkkaammaan syys lokakuu

Lisätiedot

Puukauppa on käynyt tänä syksynä ennätyksellisen vilkkaana. Syksyn puukauppa huipentui lokakuussa, jolloin metsäteollisuus osti yksityismetsistä

Puukauppa on käynyt tänä syksynä ennätyksellisen vilkkaana. Syksyn puukauppa huipentui lokakuussa, jolloin metsäteollisuus osti yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat lokakuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 18.11.1997 413 Puukaupassa ennätysvauhti lokakuussa Puukauppa on käynyt tänä syksynä ennätyksellisen vilkkaana. Syksyn puukauppa huipentui

Lisätiedot

YLE Uutiset PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT. Huhtikuu 2017 ( )

YLE Uutiset PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT. Huhtikuu 2017 ( ) YLE Uutiset PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT Huhtikuu 2017 (10.4.-9.5.2017) 1 11.5.2017 Tutkimuksen toteutus: Tilaaja Toteuttaja YLE Uutiset Taloustutkimus Oy Tiedonkeruun ajankohta 10.4.-9.5.2017 Kohde Tiedonkeruumenetelmä

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Toukokuu 2015 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena

Lisätiedot

Lappeenrannan Ilmailuyhdistys

Lappeenrannan Ilmailuyhdistys Lappeenrannan Ilmailuyhdistys Tapahtuman tuloksia, moottoripyörät Kierroksia: 396 Osallistujia: 328 Autot Moottoripyörät Kaikki Ajoneuvo Lähtöaika Aika 400 (s) Nopeus (km/h) Valmistaja Malli Tyyppi Selitys

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

suunnittelussa ja mitoituksessa on muistettava lämpötilavaihteluista aiheutuvat rakennustarvikkeiden erilaiset lämpöliikkeet.

suunnittelussa ja mitoituksessa on muistettava lämpötilavaihteluista aiheutuvat rakennustarvikkeiden erilaiset lämpöliikkeet. kesäkuu 1990 korvaa RT 055.40 1(8) ILMASTO, LÄMPÖTILA ilmasto, lämpötila, astepäiväluku, routa klimat, temperatur, graddagstal, tjäle climate, temperature, degree day, soil frost Tässä RT-ohjekortissa

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

ALUEELLISET ILMASTON- MUUTOSENNUSTEET JA NIITTEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT

ALUEELLISET ILMASTON- MUUTOSENNUSTEET JA NIITTEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT ALUEELLISET ILMASTON- MUUTOSENNUSTEET JA NIITTEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT Page 1 of 29 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos MUUTTUVA ILMASTO JA METSÄT -SEMINAARI 9.XII 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEKAASUSKENAARIOT

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Karjanlannan hyödyntäminen

Karjanlannan hyödyntäminen Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

KEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy

KEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy SATAKUNNAN MATKAILUN TUOREIMMAT KEHITYSTRENDIT 22.9.21 21 Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy lähdeaineistona Tilastokeskuksen majoitustilastot

Lisätiedot

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen

Lisätiedot

Lapin ilmastonmuutoskuvaus

Lapin ilmastonmuutoskuvaus Lapin ilmastonmuutoskuvaus Ilmastoennuste eri säätekijöistä vuoteen 2099 asti eri päästöskenaarioilla. Lyhyesti ilmastomalleista, eri päästöskenaarioista ja ilmaston luonnollisesta vaihtelevuudesta. Ilmatieteen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

ILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy ILMASTONMUUTOS JA KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN Kuopio 20.11.2014 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy SUOMEN ILMASTON ERITYISPIIRTEET KASVINVILJELYLLE Pitkä päivä Sademäärä

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Hannu Tiainen ja Juho Hautsalo Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Suvetar LUKE Laukaan toimipiste Viljelijätiedote Laukaa 2016 MANSIKAN AITOUSKOETULOKSET VUONNA 2015 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 23.5.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat

SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat Saila Karhu Luonnonvarakeskus (Luke) Tuotetiedot ja Internet-linkit ovat esimerkinomaisia eivätkä Luken

Lisätiedot

Hakkuri-indeksi 2011. Koneyrittäjien Energiapäivät Tampere 4.-5.2.2011 Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja,

Hakkuri-indeksi 2011. Koneyrittäjien Energiapäivät Tampere 4.-5.2.2011 Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja, Hakkuri-indeksi 2011 Koneyrittäjien Energiapäivät Tampere 4.-5.2.2011 Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja, 1 Hakkuri-indeksi 2011 Kustannusindeksit ovat Tilastokeskuksen ylläpitämä, konetyöalojen ja autokuljetuksen

Lisätiedot

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 1 Puun kulku metsästä tehtaalle Suomessa 2009 (milj.m 3 ) Puustopääoman kasvu 40 milj. m 3 Tuontipuu ja hake 7 31+6 Puuston kasvu Kokonaispoistuma

Lisätiedot

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Helmikuu 2015 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot

Lisätiedot

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 3

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 3 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 3 Martti Vuorinen Syyshalloien vaikutuksista Pelsonsuolla VAALA 1978 SISÄLLYSLUETTELO sivu YLEISTÄ 1 T.,HCISAN LÄMPÖTILAN SUMMA 2 HALLAVUODiJT 2

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 2. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 2. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2009 www.tek.fi TEK/tutkimus/PirkkaJalasjoki 11.8.2009 Sivu1(2) Diplomi insinöörienjaarkkitehtientyömarkkinatilanneheikentynyt

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon

Lisätiedot

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013 Maaseutuopisto Tuorla ESITYKSEN SISÄLTÖ Sää 2011 ja 2012 Kerääjäkasvit ympäristötuessa

Lisätiedot

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen 2 Tavoitteet Painorajoitussuunnittelun kehittäminen Toimintamallin kehittäminen Tarkennetaan päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden määräytymistä.

Lisätiedot

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Longinoja Sijainti Maankäyttö Asuinalueet 36 % Kaupunkimainen maankäyttö 75 % Tutkimuskysymykset 1. Millainen on Longinojan veden laadun

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE Elintarvikekauran viljely Toholampi 26.4.2017 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy ELINTARVIKELAATUISEN KAURAN KYSYNTÄ KASVAA Käytettävissä yhteensä Vienti Käyttö teollisuudessa

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /,

LIITTEET. asiakirjaan. KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.5.2015 C(2015) 2874 final ANNEXES 1 to 4 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EU täydentämisestä

Lisätiedot

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin

Lisätiedot

Oulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu

Oulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus Kempeleen kunta Oulun kaupunki Oulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu VÄLIRAPORTTI TAMMI-SYYSKUU 2017 27.10.2017 2 Kävelijöiden ja pyöräilijöiden

Lisätiedot

Ilmastostrategiaseminaari 16.9.2010 Kajaani Leena Neitiniemi-Upola Henkilöstön kehittäjä, meteorologi Ilmatieteen laitos

Ilmastostrategiaseminaari 16.9.2010 Kajaani Leena Neitiniemi-Upola Henkilöstön kehittäjä, meteorologi Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos - uhka vai mahdollisuus? Ilmastostrategiaseminaari 16.9.2010 Kajaani Leena Neitiniemi-Upola Henkilöstön kehittäjä, meteorologi Ilmatieteen laitos Taustaa ilmastomallista ja päästöskenaarioista

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. AULIS JÄRVI, ARJO KANGAS, LEO MUSTONEN, YRJÖ SALO, HEIKKI TALVITIE, MARTTI VUORINEN ja LEA MÄKELÄ

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. AULIS JÄRVI, ARJO KANGAS, LEO MUSTONEN, YRJÖ SALO, HEIKKI TALVITIE, MARTTI VUORINEN ja LEA MÄKELÄ MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 2/95 AULIS JÄRVI, ARJO KANGAS, LEO MUSTONEN, YRJÖ SALO, EIKKI TALVITIE, MARTTI VUORINEN ja LEA MÄKELÄ Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1987-199 Jokioinen 1995 ISSN

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS VAKOLA Zial Helsinki Rukkila Helsinki 43 41 61 Pitäjänmai VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1965 Koetusselostus 578 Test report Eii va 1. Presto-viljankost

Lisätiedot

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat Juha Salopelto Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 3700-4000 Kg /ha Ohra keskisato 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 200-1000 Kg /ha 3700-4000

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN

PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN 20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...

Lisätiedot

Sisulisä-cup I 19.5.2015 P-7 1000m kuula 1. Sebastian Rosling 1,50

Sisulisä-cup I 19.5.2015 P-7 1000m kuula 1. Sebastian Rosling 1,50 Sisulisä-Cup 2015 tulokset : Sisulisä-cup I 19.5.2015 P-7 1000m kuula 1. Sebastian Rosling 1,50 P-9 1000m kuula 1. Renè-Peter Vuorio 4.30,0 1. Henri Aava 5,35 2. Valtteri Sankala 5.03,0 2. Renè-Peter Vuorio

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

6. KOKOUKSEN LAILLISUUSEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN

6. KOKOUKSEN LAILLISUUSEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN (3) PÖYTÄKIRJA 5..203 SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN SYYSKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Aika Paikka 5..203 klo 9.20 alkaen Ideapark, Kokoustila Kotka. Lempäälä Läsnä Osallistujalista liitteenä (liite ). KOKOUKSEN AVAUS TaLVIn

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Kuva 1. Cera-Tester viljankosteusmittari.

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Kuva 1. Cera-Tester viljankosteusmittari. VA K LA 41 Helsinki Rukkila Tit Helsinki 43 41 61 Pitäjännialci VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1965 Koetusselostus 579 Kuva 1. Cera-Tester

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 6/2013

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2013 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 6/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 23.7.2013 klo 9.00 12.000 työtöntä työnhakijaa Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot