MUISTISAIRAUDET. Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri. Timo Erkinjuntti, HY/HUS. Timo Erkinjuntti, HY/HUS
|
|
- Pirjo Oksanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MUISTISAIRAUDET Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri
2 LUETTAVAA TAUSTA-AINEISTOJA
3
4 2010 KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 2010 MUISTISAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKKA JA LÄÄKEHOITO DUODECIM 2010 ( ) Suhonen J, Pirttilä T, Erkinjuntti T, Koponen H, Makkonen M, Puurunen M, Raivio M, Rinne J, Rosenvall A, Strandberg T, Vanninen R, Vataja R.
5 Luku 18 Muistisairaudet
6
7 HY/HYKS neurologiaan erikoistuvien oppiportaali Talon tavat: Muistisairaudet
8 Kurssin opetusmateriaalia 10. Mentor 4, 19. Muisti
9 MUISTIPULMIEN VAARA JA SUOJATEKIJÄT
10 MUISTISAIRAUDEN RISKIÄ KOHOTTAVAT Aivoverenkiertosairaudet Korkea verenpaine Korkea kolesteroli Ylipaino Sokeriaineenvaihduntahäiriö Verisuonten kalkkeutuminen Masennus Pään vammat ALENTAVAT Koulutus Liikunta Henkinen aktiivisuus Sosiaalinen aktiivisuus Antioksidantit Kalaöljyt Verenpainelääkitys Kolesterolilääkkeet PUNAISELLA MERKITYT LIITTYVÄT VERISUONISAIRAUKSIEN RISKIIN
11 MUISTISAIRAUDEN RISKIMITTARI Kivipelto ym Lancet Neurology 2006 Ikä Koulutus Sukupuoli Systolinen verenpaine < 47 vuotta >53 10 vuotta Nainen Mies 140 mmhg > Painoindeksi 30 kg/m 2 > Kokonaiskolesteroli Liikunta 6,5 mmol/l > 6,5 Aktiivinen Ei-aktiivinen
12 MUISTISAIRAUDEN TODENNÄKÖISYYS jaoteltuna keski-iän riskimittarituloksen mukaan Riskimittarin tulos Riski (95 % luottamusväli) 0 5 1,0 % (0,0 2,2) 6 7 1,9 % (0,2 3,5) 8 9 4,2 % (1,9 6,4) ,4 % (4,1 10,6) ,4 % (9,7 23,1)
13 KOKONAISRISKI RATKAISEE: AIVOHALVAUS JA ALZHEIMER Ylipaino, liikunnan puute Korkea ikä, sukurasite miessukupuoli Kohonnut kolesteroli Heikentynyt sokerinsieto ja diabetes Stressi Kohonnut verenpaine
14 FINNGER- tutkimus - Lancet Suomalaisia, 1300, v orastava muistisairaus aktiivinen ja kontrolliryhmä ravitsemusneuvonta liikunta (lihaskunto 1-3x /vk, aerobinen 2-5x/vk) aivotehtäviä (10-15 min, 3x/vk) muistisairauden vaara väheni merkittävästi
15 FINGER-tutkimus
16 Muis<sairaita ( milj. ) Maailmassa on muis<sairauksia sairastavia tällä hetkellä noin 36 miljoonaa. Vuoteen 2050 mennessä määrä voi yli kolminkertaistua. Muis<sairaiden määrä 2050 jos kehitys jatkuu ennallaan: 115 miljoonaa Muis<sairaiden määrä 2050 jos muis<sairauksien alkamisikää saataisiin siirre1yä 5 10 vuo1a myöhemmäksi: 58 miljoonaa Jos riskitekijöihin vaiku1amalla voitaisiin sairastumista siirtää 5 10 vuodella, tämä jopa puoli1aisi muis<sairaiden määrän vuonna
17 MUISTITOIMINNOT Arkineurologin tiekartta
18 TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin stit Aistiinformaation valikointi tarkkaavaisuuden avulla Käsittely työmuistissa Toiminnanohjaus Tiedon hakeminen säilömuistista Säilömuisti Kuva: Kalakoski V 2007, Akila R 2007
19 MUISTI LYHYT- KESTOINEN PITKÄ- KESTOINEN TYÖ- MUISTI DEKLARATIIVINEN MUISTI PROSEDURAALINEN MUISTI Tiedon väliaikainen säilyttäminen ja käsittely Tapahtumat Asiatieto Taidot ja tavat ETUOTSALOHKO SISEMPI OHIMO- LOHKO, TALAMUS AIVOJEN HETERO- MODAALISET ALUEET TYVITUMAKKEET, PIKKUAIVOT
20 TARKKAAVUUS TOIMINNANOHJAUS Vireystila Tarkkaavaisuuden suuntaaminen Tarkkaavaisuuden ylläpito Tarkkaavaisuuden jakaminen ja aktiivinen prosessointi Toiminnan alkuun saattaminen Suunnittelu ja toimintastrategian muodostus Päämäärään suuntautunut toteutus Toiminnan tuloksellisuuden arviointi
21 TIETOINEN MUISTAMINEN TIETOISEN MUISTIN OSA-ALUEET MUISTIN OSAVAIHEET MUISTIN TOIMINTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ TYÖMUISTI TYÖMUISTIN VASTAANOTTO EPISODINEN MUISTI SEMANTTINEN MUISTI TYÖMUISTIN PROSESSOINTI MIELEENPAINAMINEN MUISTISSA SÄILYTTÄMINEN MUISTISTA HAKU MIELEEN PALAUTUS TOIMINNANOHJAUS - MUISTISTRATEGIAT TARKKAVUUDEN SÄÄTELY -MUISTIN HÄIRIYTYVYYS MIELIALA JA MOTIVAATIO -AKTIIVISUUS VAKIINTUNEET TAIDOT - KIELLLISET, VISUAALISET Poutiainen E ym. Psykologia 2003
22 MUISTIN KIUSAAJAT
23 MUISTI VOI HEIKENTYÄ MONISTA SYISTÄ! väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN yms. tietojen käsittely lääkitys, nautintoaineet aistipuutokset jännitys
24 NORMAALI IKÄÄNTYMINEN HEIKENTYY: tiedonkäsittelyn nopeus, työmuistin tehokkuus, mieleen painamisen ja palauttamisen sujuvuus SÄILYY: oppimiskyky, ei korosteista unohtamista, vihjeet ja tunnistus auttaa, asia- ja taitomuisti säilyy
25 MASENNUS HEIKENTYY: keskittyminen, toiminnanohjaus, oppiminen ja mieleen palauttaminen tehotonta, visuaalinen muisti heikentyy SÄILYY: mielessä säilyttäminen = ei korosteista unohtamista, semanttinen ja elämäkerrallinen muisti
26 ALKAVA ALZHEIMERIN TAUTI HEIKENTYY: uuden oppiminen, mielessä säilyttäminen = nopeaa unohtamista SÄILYY: työmuisti, toiminnanohjaus, semanttinen muisti
27 AIVOVERENKIERTOSAIRAUS - pienten aivoverisuonten tauti SVD HEIKENTYY: toiminnanohjaus, työmuisti, oppimisen ja mieleen palauttamisen nopeus/tehokkuus SÄILYY: ei korosteista unohtamista, tunnistaminen ja vihjeet tukevat mieleen palauttamista
28 MISSÄ MUISTISSA VIKA? PIENTEN AIVOVERISUONTEN TAUTI Tiedon tallentuminen säilömuistiin stit valikoiva tarkkaavaisuus Ahdistuneisuus Masennustila Työmuisti & Toiminnanohjaus Univaje Tiedon hakeminen säilömuistista varhainen AD Säilömuisti tietomuisti tapahtumamuisti taitomuisti Ikääntyminen Akila R 2007
29 TÄSMENTYVÄT KÄSITTEET JA TERMIT
30 NORMAALI AIVOINEN SENIORI EI HÖPERÖIDY DEMENTIA EI NORMAALI TILA 1980-l
31 EI HÄIRIÖ, EI DEMENTIA - MUISTIN JA TIEDONKÄSITTELYN OIREET MUISTISAIRAUDET 1990-l
32 Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa EI VAIN ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET - MUISTIOIREIDEN ERI SYYT
33 MUISTIOIREIDEN SYYT
34 MUISTIOIREIDEN YLEISIÄ SYYRYHMIÄ Ohimenevät syyt Parannettavissa olevat syyt Muistisairauksien vaaratekijät Pysyvät jälkitilat Etenevät syyt
35 MUISTIOIREIDEN SYITÄ: OHIMENEVÄT - VAROITUSMERKIT Aivoverenkiertosairaus Lievä aivovamma Epileptinen kohtaus Lääkkeet Päihteet Psykiatriset häiriöt Sekavuus
36 MUISTIOIREIDEN SYITÄ: PYSYVÄT JÄLKITILAT Aivovamma Aivoverenkiertosairaus Aivotulehdus (meningiitti, enkefaliitti) B1-vitamiinin puutos Leikkaus ja sädehoito Alkoholin aiheuttama aivovaurio
37 MUISTIOIREIDEN SYITÄ: PARANNETTAVISSA OLEVAT 1. PSYKIATRISET HÄIRIÖT masennus, ahdistuneisuus, uupumisoireyhtymä AINEENVAIHDUNNAN HÄIRIÖT hyper- ja hypotyreoosi, hypo- ja hyperparatyreoosi, lisämunuaisien toimintahäiriöt, maksan ja munuaisen vajaatoiminta, hyponatremia, hypoglykemia PUUTOSTILAT B12- vitamiini (kobalamiini), Nikotiinihappo (niasiini), Foolihappo, B1-vitamiini (tiamiini) KESKUSHERMOSTOINFEKTIOT lues, tuberkuloosi, borellioosi, HIV-infektio, herpes
38 MUISTIOIREIDEN SYITÄ: PARANNETTAVISSA OLEVAT 2. KALLONSISÄISET SYYT hyvänlaatuinen aivokasvain, subduraalihematooma, normaalipaineinen hydrokefalia AIVOJEN HYPOKSIA JA ISKEMIA krooninen keuhkosairaus, uniapnea, hypotensio, hypoperfuusio, vaikea anemia, polysytemia LÄÄKKEET JA KESKUSHERMOSTOMYRKYT antikolinergit, sedatiivit, orgaaniset liuottimet, alkoholi ja muut päihteet, eräät metallit
39 Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa EI VAIN ALZHEIMERIN TAUTI - MUISTISAIRAUDET
40 TAVALLISET ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET Alzheimerin tauti (AT) 70 % Aivoverenkiertosairauden (AVH) muistisairaus, vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä % (AT+AVH 10%). Lewyn kappale-sairaudet % PT-muistisairaus, LKT, LKT+AT Otsa-ohimolohkorappeumat 5-10 % 1/2 FTD frontotemporaalinen dementia
41 MUISTISAIRAUDET KANSALLINEN TERVEYSHAASTE - KANSANTAUTI Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa
42 YHTEISKUNNAN HAASTEITA Pitkää työura haastavat mm. stressi, uupumus, masennus, päihteet, aivoverenkiertosairaudet (AVH), valtimotautien vaaratekijät ja etenevät muistisairaudet. Muistisairaus on työikäisellä. Itsenäinen arki ankeuttajia yleisimmät etenevät muistisairaudet: Alzheimerin tauti, Aivoverenkiertosairaus (AVH) ja nämä yhdessä (AT+AVH) - 90 % kaikista tapauksista. AIVOTERVEYS AVAINASEMASSA
43 MUISTIOIREET OVAT TÄRKEÄ HAASTE Yli 65-vuotiailla suomalaisilla esiintyy 1/3 itse havaittuja, subjektiivisia muistipulmia 1/6 Merkittäviä, esim. CERAD kognitiivisella tehtäväsarjalla havaittavia muutoksia 1/12 arkiselviytymistä rajoittavaa vaikeampaa muistin ja tiedonkäsittelyn muutosta
44 MUISTIOIREET SUOMESSA Merkittävä muistin heikentyminen (lievä kognitiivinen heikentyminen) Keskivaikea ja vaikea dementia Lievä dementia Työikäisiä Taudinmääritystä vaativia muistipulmia on :lla Uusia kv/v dementia tapauksia n /v = MUISTISAIRAUDET - KANSANTAUTI
45 MUISTISAIRAUDEN HAASTE MÄÄRÄ potilasta työikäistä Uusia vaikeampia /v KUSTANNUS AT ylimääräinen % laitos, 1 % diagnoosi Vaikea /v TUKKISUMA 50% taudinmääritys 30% kohdennettu hoito
46 KÄYPÄ HOITO VASTAUS HAASTEESEEN
47 SITRA 1989 Sulkava R, Erkinjuntti T, Palo J. Dementia: tutkimus ja hoito. SITRA ja STM. 1st edition. Helsinki DEMENTIA: TUTKIMUS JA HOITO
48 2010 KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 2010 MUISTISAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKKA JA LÄÄKEHOITO DUODECIM 2010 ( ) Suhonen J, Pirttilä T, Erkinjuntti T, Koponen H, Makkonen M, Puurunen M, Raivio M, Rinne J, Rosenvall A, Strandberg T, Vanninen R, Vataja R.
49 KÄYPÄ HOIDON NELJÄ RATKAISUA MUISTISAIRAUKSIEN HAASTEESEEN 1 ENNALTAEHKÄISY 2 VARHAINEN TAUDINMÄÄRITYS 3 KOKONAISVALTAINEN HOITO JA KUNTOUTUS 4 EHYT HOITOPOLKU
50
51 KANSALLINEN MUISTIOHJELMA 1. Aivoterveys on elämän mittainen asia 2. Muistisairaudet koskettavat kaikkia asenne ratkaisee 3. Hyvä hoito kannattaa 4. Tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen
52 OIKEUS VARHAISEEN TAUDINMÄÄRITYKSEEN Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa
53 MUISTISAIRAUKSIEN VARHAISEN TAUDINMÄÄRITYKSEN AIHEET HOITAA PARANNETTAVISSSA OLEVAT TILAT Kohentaa tilaa ja estää sen huonontuminen HIDASTAA TILAN ETENEMISTÄ Pidentää taudin lievempiä vaiheita LYKÄTÄ PITKÄAIKAISHOITOA Pidentää kotonaoloaikaa VARMISTAA HOITOKETJUN EHEYS Sopia oikea-aikaisista tukitoimista
54 DIAGNOSTIIKKA JA OIREIDEN ARVIOINTI Muistioireiden syy tulee selvittää, eli kliinisesti poikkeava oire tehtävä ymmärrettäväksi mieluiten varhaisessa vaiheessa Vertaa: rintakipu, hengenahdistus, nivelkipu Jos todetaan viitteitä etenevästä muistisairaudesta eikä diagnoosia vielä voida tehdä, potilasta tulee seurata 6 12 kuukauden välein. älä jätä yksin Selvityksen välineet valitaan taudinmäärityksen haasteiden, ei potilaan iän mukaan
55 MUISTIPOTILAAN tutkimukset MISSÄ HÄLYTYSMERKIT TAPAUSTUNNISTUS Kaikissa terveyden ja sosiaalihuollon toimipisteissä PERUSSELVITYS Paikallinen perustason muistipoliklinikka lähipalveluna (Asiantunteva lääkäri, muistihoitaja, hoitoketjukoordinaattori) LISÄTUTKIMUKSET Erikoissairaanhoidon muistipoliklinikka (Erikoislääkärit, Neuropsykologia, Neuroradiologia, Isotooppilääketiede, Psykiatria, Neuropatologia)
56 Muistioire Alkuarvio (muistihoitaja/ lääkäri) Oirearvio: Muistikyselyt Kognitio: CERAD Mielialan arviointi Omatoimisuus (arkiselviytyminen) Johtopäätökset alkuarviosta (lääkäri) Anamneesin syvennys Toimintakyky/ tasoarvio Kliininen tutkimus Laboratoriotutkimukset Etenevän muistisairauden riskiarvio (laskuri) Aivokuva (ensisijaisesti MK) - Työnjaon mukaan perusterveyshuollossa (tai muistipoliklinikassa) Aivojen terveydestä huolehtiminen ja muistisairauksien ehkäisy - Kaikkien tehtävä - Ks. myös Potilasohje Muistisairauksien ehkäisy ja riskimittari Depressio Subjektiivinen ja objektiivinen muistioire Ei viitettä muistisairaudesta Depression Käypä hoito ja muistioireiden seuranta, tarvittaessa lähete muistipoliklinikalle Lähete muistipoliklinikalle (tai seuranta 6 12 kuukauden välein) Työikäiset: Lähete neurologian muistipoliklinikalle Tarvittaessa seuranta 12 kuukautta tai potilaan niin toivoessa
57 Muistipoliklinikka / Neurologian muistipoliklinikka Muistisairausdiagnoosin selvittäminen - AT - VCI - LKT - PT-muistisairaus - FTD - MCI - Muut syyt Aivokuva - Ensisijaisesti pään MK (ks. mallilausunto) - Pään TT Usein tarvittavia lisätutkimuksia - Neuropsykologinen tutkimus - Selkäydinnestetutkimus - SPET jne. Diagnoosin jälkeen - Diagnoosin tekeminen ymmärrettäväksi - Oireenmukainen kohdennettu lääkehoito - Oheisoireiden hoito (esim. depressio) - Vaaratekijöiden tunnistaminen ja hoito - Kuntoutus ja palvelusuunnitelma Ehyt vastuullinen hoitoketju - Alueellisen muistipotilaan hoitoketjun mukainen hoito ja seuranta Liitännäissairauksien (kohonnut verenpaine, eteisvärinä, sepelvaltimotauti, krooninen keuhkosairaus, sydämen vajaatoiminta, kilpirauhassairaus jne.) mahdollisimman hyvä hoito on tärkeää Aivojen terveydestä huolehtiminen ja muistisairauksien ehkäisy - Kaikkien tehtävä - Ks. myös Potilasohje Muistisairauksien ehkäisy ja riskimittari
58 Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa TAUSTATIEDOT ANAMNEESI
59 ANAMNEESI ON DIAGNOSTIIKAN KULMAKIVI MUISTA LÄHEINEN Potilaan peruskapasiteetti ja saavutettu henkinen suorituskyky Yleinen terveydentila Aivojen toimintaa heikentävät tekijät Lääkitys ja päihteiden käyttö Sukuhistoria Oirekokonaisuus (muistikysely) Ensioireet (tiedonkäsittely, käytös) Oireiston kehittyminen ja etenemistapa HAASTATTELUKIRJE ENNEN VASTAANOTTOA!
60 OIREARVIO
61 uistipulmat tulee ottaa vakavasti - hälytysmerkit 1. Potilas tai omaiset ilmaisevat huolensa potilaan lähimuistista, vaikka sosiaalinen toimintakyky säilyy 2. Muistioire haittaa töitä tai arkiaskareita 3. Sovittujen tapaamisten unohtelu, epätarkoituksenmukaista terveyspalvelujen käyttöä, vaikeus noudattaa hoito-ohjeita 4. Vaikeus löytää sanoja tai potilas käyttää epäasianmukaisia sanoja 5. Päättely- ja ongelmanratkaisukyky heikentynyt
62 uistipulmat tulee ottaa vakavasti - hälytysmerkit 6. Käsitteellisen ajattelun heikkeneminen esim. taloudellisten asioiden hoitamisen vaikeus 7. Esineiden katoaminen ja niiden käyttötavan ja -tarkoituksen ymmärtämisen vaikeutuminen 8. Mielialamuutokset, ahdistuneisuus ja apaattisuus yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa 9. Persoonallisuuden muuttuminen, sekavuus, epäluuloisuus tai pelokkuus 10. Aloitekyvyn heikkeneminen ja vetäytyminen voivat edeltää muistioiretta
63 KYSELY MUISTISTA: MUISTIN MUUTOKSET Muistaako hän tehdä sovitut asiat? Muistaako hän, mistä on puhuttu vähän aikaa aikaisemmin? Kyseleekö tai kertooko hän samoja asioita uudelleen ja uudelleen? Muistaako hän läheistensä nimet? Miten hän oppii uusia toimintatapoja, esim. jonkin uuden laitteen käyttö? Miten käytännön taidot sujuvat (kodinkoneet, käsityöt, ruoan laitto, pienet korjaustyöt jne.)? Miten hän suhtautuu muistivaikeuksiinsa? Pulliainen ym. SLL 2001,
64 KLIININEN TUTKIMUS
65 KLIININEN TUTKIMUS Suppea neurologinen status: kävely, tasapaino, puolioireet, Parkinson-tyyppiset oireet, silmänliikkeiden häiriö, apraksia
66 Varhaiset neurologiset löydökset diagnostisena vihjeenä Normaali Alzheimerin tauti Paikallislöydös, kävelyn häiriö Aivoverenkierto sairaudet Ekstrapyramidaalioire Parkinsonin tauti Lewyn kappale tauti Apraktinen kävely Pienten suonten tauti Normaalipaineinen hydrokefalia
67 MUISTIN JA TIEDONKÄSITTELYN PUNTAROINTI
68 MUISTIN JA TIEDONKÄSITTELYN PUNTAROINTI Potilaan haastattelu: vireystaso, keskittyminen ja orientaatio, arvostelu- ja päättelykyky, muisti sekä puheen ymmärtäminen ja tuottaminen Kognitiivinen tehtäväsarja: CERAD Lyhyt seulontatesti MMSE (Mini Mental State Examination)
69 CERAD TIEDONKÄSITTELYN (KOGNITIO) TEHTÄVÄSARJA Kielellinen sujuvuus (alle 16) Nimeämistehtävä (alle 12) MMSE (alle 25) Sanalistan oppimistehtävä (välitön ja viivästetty palautus, sekä tunnistaminen) (opitut alle 17, palautus alle 75%) Piirrostehtävä (kuvioiden kopiointi sekä muistitehtävänä kuvioiden viivästetty palautus) (alle 60%) Kellotaulun piirtäminen (alle 5)
70
71 MMSE = Minimental State Examination
72 NEUROPSYKOLOGISEN TUTKIMUKSEN YLEISIÄ AIHEITA Työikäiset Lieväoireiset Korkeasti koulutetut ja harjaantuneet Masennuksen tunnistaminen Erityishäiriöiden tunnistaminen Epätyypilliset piirteet taudinkuvassa Työkyvyn arviointi Testamentti/oikeustoimikelpoisuuden ja ajokyvyn arvioinnit
73 Varhaiset neuropsykologiset oireet Kognition muuttuminen Luonteen muuttuminen muistioireisiin painottuva muihin kognition alueisiin painottuva toiminnanohjaus Depressio visuaalinen hahm nimeäminen puheentuotto FTD AD LBD FTD; semanttinen dementia FTD; etenevä sujumaton afasia VCI Hokkanen L. ym. SLL 2002: 57: )
74 TOIMINTAKYVYN JA TILAN VAIKEUSASTEEN ARVIOINTI
75 TOIMINTAKYVYN JA TILAN VAIKEUSASTEEN ARVIOINTI Etenevän muistisairauden vaikeusastetta on arvioitu jaolla lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan muistisairauteen Tarkempi ja käyttökelpoisempi yleisarvio voidaan tehdä CDR-asteikolla (Clinical Dementia Rating) ja GDS/FASTasteikolla (Global Deterioration Scale / Functional Assessment ans Staging) Omatoimisuutta voidaan arvioida erilaisilla yksinkertaisilla asteikoilla (omatoimisuuden arvio, ADL, IADL). Muistisairauden eri vaiheisiin sopivana on myös suositeltu laajempaa ADCS-ADL-asteikkoa
76 ALZHEIMERIN TAUDIN VAIHEET MMSE OIREETON MCI =LIEVÄ KOGNITIIVINEN HEIKENTYMINEN VARHAINEN AT MMSE CDR 0,5, GDS 2-3 LIEVÄ AT MMSE CDR 0,5-1, GDS 3-4 KESKIVAIKEA AT MMSE CDR 1-2,GDS 4-6 VUOSIA VAIKEA AT MMSE 12-0 CDR 2-3, GDS 6-7
77 LABORATORIOTUTKIMUKSET
78 LABORATORIOTUTKIMUKSET Verenkuva Verensokeri Natrium Kalium Kalsium Kilpirauhasen, maksan ja munuaisten toimintakokeet B12-vitamiini Harkitse: kokonaiskolesteroli, ekg Käypä Hoito -suositus
79 AIVOKUVA PERUSTUTKIMUS - MK ENSISIJAINEN
80 AIVOJEN KUVANTAMINEN 2010 Aivojen magneettikuvaus (MK) on ensisijainen tutkimus etsittäessä muistisairauksille tunnusomaisia piirteitä Muistipotilaan MK-ohjelma vähintään aksiaalisuunnan T2-painotteiset ja FLAIRsekvenssit sekä kolmiulotteinen T1-painotteisen sekvenssi (esimerkiksi sagittaalikuvat ja koronaalisuunnan reformaatit kohtisuoraan hippokampuksen pitkää akselia vasten; huom. 1 mm:n T1 leikkeet) - MK voidaan tehdä tahdistinpotilaalle erillisjärjestelyin TT tehdään, jos MK:lle on vasta-aihe (tahdistin, muut ferromagneettiset vierasesineet, klaustrofobia) tai kuvantamiselle on päivystysluonteinen aihe (esim. traumaepäily). Muisti-TT: 64-rivinen monileike-tt reformaattikuvin
81 A B Muistipotilaan MK A T1 coronal B FLAIR axial C T2 axial C
82 HIPPOKAMPUKSEN KUDOSKATO LIEVÄSTÄ VAIKEAAN (Scheltens 0-4)
83 POSTERIORINEN AT Posteriorinen sulcus cinguli *= Precuneus Fissura parieto-occipitalis Parietaalilohkot Remes ym Duodecim 2013;129:244-50
84
85 AIVOMUUTOKSET AIVOVERENKIERTOSAIRAUDESSA Useita isoja infarkteja Useita pieniä infarkteja Valkean aivoaineen vaurioita Kriittinen infarkti talamus
86 FAZEKAS VISUAL RATING SCALE
87 FAZEKAS VISUAL RATING SCALE
88 FAZEKAS VISUAL RATING SCALE
89 MILLOIN KONSULTOIN
90 ERIKOISLÄÄKÄRIN KONSULTAATIOTA TAVALLISESTI EDELLYTTÄVÄT TILANTEET Lievä oireisto, erityisesti korkeammin koulutetuilla Epätyypilliset piirteet taudinkuvassa Muistihäiriön syy jäädessä perustasolla epäselväksi Arvio työkyvystä Tarvittaessa apuna ajokykyarviossa Tarvittaessa apuna oikeustoimikelpoisuuden arviossa Vaikeahoitoiset käytösoireet Muut ongelmatilanteet ja perustason lääkärin toteama konsultaation tarve
91 MUISTIPOLIKLINIKKA LÄHIPALVELUNA
92 MUISTIPOTILAAN TUTKIMUKSET - MISSÄ Muistisairauksien diagnosointi ja hoidon arviointi edellyttävät erityisosaamista ja kokemusta. Siksi tutkimukset ja hoidon seuranta tulee keskittää asiaan erityisesti perehtyneisiin yksiköihin, esimerkiksi alueellisiin muistipoliklinikoihin (väestöpohja n ). Perusterveydenhuollossa, muistipoliklinikat, muistilääkärit, muistihoitajat ja muistikoordinaattorit ovat perusta kustannustehokkaalle, tasa-arvoiselle ja kokonaisvaltaiselle kansantaudin hallinnalle. Työikäiset neurologian muistipoliknikka KH 2010
93 ALZHEIMERIN TAUTI EI POISSULKUDIAGNOOSI
94 T RISKISSÄ VÄ KOGNITIIVINEN IKENTYMINEN CI - MILD COGNITIVE DECLINE VARHAINEN AT MMSE Alzheimerin tauti on vaiheittain etenevä sairaus, jonka oireet ja niiden eteneminen on ymmärrettävissä määrättyjen aivoalueiden vaurioitumisen perusteella LIEVÄ AT Entorinaalinen kuorikerros ja hippokampus KESKI- VAIKEA AT VUOSIA Otsalohkon dorsolateraalialueet Parieto-temporaaliset assosiatiiviset alueet VAIKEA AT
95 ALZHEIMERIN TAUDIN ETENEMINEN 30 VARHAINEN LIEVÄ KESKIVAIKEA VAIKEA MUISTIOIREITA VAIKEUSASTE MUITA KOGNITIIVISIA OIREITA 16 SELVIYTYMISEN RAJOITTUMINEN 10 KÄYTÖSOIREITA LAITOSHOITO VUOSIA
96 MMSE ALZHEIMERIN TAUDIN VAIHEET MCI=LIEVÄ KOGNITIIVINEN HEIKENTYMINEN VARHAINEN AD MMSE CDR 0,5, GDS 2-3 LIEVÄ ALZHEIMER-DEMENTIA: MMSE CDR 0,5-1, GDS 3-4 KESKIVAIKEA ALZHEIMER- DEMENTIA: VUOSIA MMSE CDR 1-2,GDS 4-6 VAIKEA ALZHEIMER- DEMENTIA: MMSE 12-0 CDR 2-3, GDS 6-7
97 bnormal CSF Aβ 42 Amyloid imaging FDG-PET MRI hippocampal volume CSF Tau Cognitive performance Function (ADL) AT ETENEMINEN JA BIOLOGISET MERKIT Amyloid imaging FDG-PET MRI hippocampal volume CSF Aβ 42 Cognitive performanc Function (ADL) CSF Tau Normal emci LMCI oireeton varhainen lievä vaikeampi Time Aisen PS, Petersen RC, Donohue MC, et al. Alzheimers Dement. 2010;6:
98 AT:N DIAGNOOSI AT:n diagnoosi ei ole poissulkudiagnoosi, vaan se perustuu tyypilliseen oirekuvaan sekä tautia tukeviin biologisiin merkkeihin A. Pääkriteeri Varhainen ja merkittävä tapahtumamuistin (episodisen muistin) heikkeneminen, edennyt vähitellen, vähintään 6 kuukauden ajan, tieto potilaalta tai läheiseltä todetaan myös testauksessa (CERAD, neuropsykologinen tutkimus) voi olla ainoana oireena tai siihen voi liittyä muita kognitiivisia oireita AT alussa tai sen edetessä Tukevat piirteet (BIOLOGISET MERKIT) B. Sisemmän ohimolohkon atrofia MK:ssa C. Poikkeava selkäydinnesteen biologinen merkkiaine matala beeta-amyloidi-42, kohonnut fosfo-tau, kohonnut tau D. Tyypillinen PET-tutkimuksen löydös vähentynyt glukoosiaineenvaihdunta molemmin puolin temporoparitetaalisesti amyloidin osoittaminen merkkiaineella E. Varmennettu autosomaalisesti dominantisti periytyvä mutaatio lähisukulaisella
99 Vuokaavio Alzheimerin taudin (AT) diagnostiikasta. TIETO POTILAALTA TAI LÄHEISELTÄ MUISTIKYSELY MUISTIKYSELY LÄHEISELLE Tapahtumamuistin heikentyminen CERAD TAI NEUROPSYKOLOGINEN TUTKIMUS Tapahtumamuistin heikkous MAGNEETTIKUVA Sisemmän ohimolohkon atrofia SELKÄYDINNESTE Beeta-amyloidipeptidi 42 Fosfo-tau-proteiini TAU-proteiini KYLLÄ KYLLÄ EI / EPÄVARMA EI EI KYLLÄ KYLLÄ AT-diagnoosi AT-diagnoosi uokattu artikkelista Hallikainen M ym. Alzheimerin taudin liinisen tutkimuksen diagnostiset kriteerit uudistettu. EPÄVARMA POSITRONIEMISSIOTOMOGRAFIA Vähentynyt glukoosiaineenvaihdunta molemmin puolin temporaalisesti Amyloidin osoittaminen merkkiaineella EI KYLLÄ AT-diagnoosi
100 AT:N EPÄTYYPILLISET MUODOT Posteriorinen kortikaalinen atrofia nähdyn hahmottaminen.. Kielellinen etenevä sujumaton afasia Frontaalinen FTD-tyyppinen Remes et al Duodecim 2013
101 POSTERIORINEN AT Posteriorinen sulcus cinguli *= Precuneus Fissura parieto-occipitalis Parietaalilohkot Remes ym Duodecim 2013;129:244-50
102 AIVOHALVAUKSEN JÄLKEEN
103 AIVOHALVAUKSEN JÄLKEINEN KOGNITION HEIKENTYMÄ (Helsingin aivohalvaustutkimus, 55-85v, N=451) Kognitiivinen heikentymä yhdellä osa-alueella Kaikki 61.7 % v 45.7% v 53.8% v 74.1% 2 osa-aluetta 34.8 % 3 tai useampi osa-alue 26.8 % Stroke 1997;28:
104 AIVOHALVAUKSEN JÄLKEINEN KOGNITION HEIKENTYMÄ (Helsingin aivohalvaustutkimus, 55-85v, N=451) Lyhytkestoinen muisti 34% Pitkäkestoinen muisti 23% Orientaatio 23 % Tarkkaavuus 22 % Toiminnanohjaus 25 % Puhetoiminnot 14 % Stroke 1997;28:
105 AIVOHALVAUKSEN JÄLKEINEN DEMENTIA (DSM-III) (Helsingin aivohalvaustutkimus, 55-85v, N=451) Ikäryhmä, v. % Kaikki 25 Stroke 1997;28:
106 AIVOHALVAUKSEN JÄLKEINEN MASENNUS (Helsingin aivohalvaustutkimus, 55-85v, N=277) Vakava masennus 26.0 % Lievä masennus 14.1 % Kaikki 40.1 % Stroke 1998;29:
107 Lievä halvaus (mrs 0-1, N=152) ja kognitio SAM-tutkimus Memory 52 % Visuoconstr/spatial 36 % Executive/attention 34 % Aphasia 15 % Reading/Writing 11 % Abstract reasoning 17 % Jokinen at al 2014
108 AIVOVERENKIERTOSAIRAUDEN MUISTISAIRAUS VASKULAARINEN KOGNITIIVINEN HEIKENTYMÄ
109 VCI/VAD - HISTORIAA Courtesy S. Salloway 2004 Willis Dementia Occurring st-apoplexy Binswanger, Alzheimer Arteriosclerotic Dementia, SAE Kraepelin Arteriosclerotic Dementia DSM-I Chronic Brain Syndrome Hachinski Scale DEMENTIA DSM-III MID Roman Lacunar Dementia Erkinjuntti Cortical vs. Subcortical NINDS- AIREN Criteria MID,SIVD MID VaD DSM IV- Executive Dysfunction CADASIL 1 st genetic form of VaD VaD VCI SVD VaD Pathological reports of Alzheimer s disease Katzman: AD is the Main Cause of Atrophy and Dementia AD NINDS- ADRDA Criteria for AD VaD
110 Infarktit Yksilön ominaisuudet e.g. ikä koulutus perimä Vaskulaariset riskitekijät Aivoverenkierto sairaudet Valkeanaineen muutos Kognitiivinen heikentyminen Dementia Aivoatrofia
111 KAKSI AVH AIVOA Neural networks Stroke Brain, Halvausaivo, LVD / LAA Network brain Verkostoaiv SVD
112 AIVOVERENKIERTOSAIRAUDET Suuri tiedonkäsittelytoimintojen heikkenemisen ja muistisairauden riski Aivohalvauksen jälkeiset tapaukset (post-stroke), kliinisesti hiljaiseen infarktiin (silent infarct, SI) ja aivoverisuonten tautiin liittyvät tapaukset. Alatyyppejä pienten aivoverisuonten tauti (subkortikaalinen tauti) suurten suonten tauti (kortikaalinen tauti eli moni-infarktitauti) tiedonkäsittelyn (kognitio) kannalta kriittisellä alueella sijaitsevan infarktin (strategic infarct) aiheuttamat tilat. HUOM: Aivoverenkiertosairauksiin ja niiden vaaratekijöihin liittyy Alzheimerin taudin (AT) kliinisten oireiden varhainen ilmaantuminen.
113 VCI - PÄÄTYYPIT Suureten suonten tauti - infarktit Pienten suonten tauti lakunaari infarktit Pienten suonten tauti valkean aineen muutokset Kognitiivisesti kriittinen infarkti, esim. talamuksessa
114 PIENTEN SUONTEN TAUTI The dysexecutive phenotype Timo Erkinjuntti - MRU Lancet Neurology 2002;1:
115 THE EXECUTIVE SMALL VESSEL NETWORKBRA PIENTEN SUONTEN OHJAAVA VERKOSTOAIVO THE LARGEST ENDOTHELIAL ORGAN OF THE HUMAN ECONOMY Timo Erkinjuntti - MRU
116 PREFRONTAL-SUBCORTICAL CIRCUITS Prefrontal cortex Nucleus caudatus A Globus pallidus Thalamus B Timo Erkinjuntti - MRU
117 AIVOJEN PIENTEN SUONTEN TAUTI 1 Pienten suonten subkortikaalinen tauti (subcortical ischemic vascular disease, SIVD) on VCI:n yleisin yksittäinen muoto. Se nivoo yhteen kaksi aiempaa kliinistä pienten suonten oireyhtymää: lakunaaritilan ja Binswangerin taudin. Sen syynä on aivojen pienten, läpäisevien verisuonten ahtautuminen. Aivomuutoksia ovat valkean aineen laaja-alainen iskeeminen vaurio sekä lakuunari infarktit. Vauriot koskettavat prefrontaalista subkortikaalista ratayhteyttä, ja ns. subkortikaalinen oireyhtymä on ensisijainen kognitiivinen oirekuva. Keskeisenä piirteenä on toiminnanohjauksen häiriö. ks esim Melkas ym SLL 2013;16:
118 AIVOJEN PIENTEN SUONTEN TAUTI 2 Aivojen pienten suonten taudin keskeisiä radiologisia löydöksi ovat valkean aineen muutokset ja lakunaariset infarktit. Muutokset voivat olla näennäisesti melko oireettomia. Lakunaariset infarktit saattavat löytyä sattumalta, ja toipumisennustetta oireita aiheuttaneesta lakuunainfarktista on pidetty hyvänä. Aivojen fronto-subkortikaalisen verkoston vauriot haittaavat kuitenkin huomattavasti tiedonkäsittelyn nopeutta ja toiminnanohjausta sekä heikentävät muistia ja laskevat mielialaa. Aivomuutosten lisäksi potilaalla voi olla pienten suonten tautiin viittaavia muutoksia myös muualla elimistössä, kuten sydämessä, munuaisissa, lihaksistossa ja silmän verkkokalvolla. Pienten suonten taudilla on tärkeä osuus aivohalvauksen jälkeisessä kuolleisuudessa ja aivohalvauksen uusimisessa. Melkas ym SLL 2013;16:
119 ALZHEIMERIN TAUTI JA AIVOVERENKIERTOSAIRAUS AT+AVH
120 AIVOVERENKIERTOSAIRAUDEN JA ALZHEIMERIN TAUDIN VÄLISIÄ YHTEYKSIÄ AVH AT+ AVH AT 4. Aivohalvauksen jälkeinen 3. Yhteiset patologiset mekanismit 1. Infarktit, valkean aineen muutokset 2. Vaskulaariset vaaratekijät
121 DEMENTIA-ASTEINEN TIEDONKÄSITTELYN HEIKENTYMINEN NUNNILLA, JOILLA ON ALZHEIMERIN TAUDIN AIVOMUUTOKSET Ei infarkteja 57 % Iso infarkti 75 % 1-2 pientä infarktia 93 % Pienten aivoverisuonten sairaus lisää merkittävästi kliinisten oireiden ilmaantumisriskiä Alzheimer-potilailla! Snowdon et al JAMA 1997
122 ALZHEIMERIN TAUTI JA AIVOVERENKIERTOSAIRAUS (AT+AVH) AT + AVH merkittävä vanhemmissa ikäryhmissä Tunnistaminen haasteellista : AVH paikallisia neurologisia oireita ja löydöksiä, sekä AVH muutoksia aivokuvassa. Samanaikaisen AT:n toteamista tukevat mm. -varhainen muistin heikentymiseen painottuva oireyhtymä -sisemman ohimolohkon atrofia MK kuvassa -aivo-selkäydinnesteen beeta-amyloidi 42 (Aβ42)-peptidin pitoisuuden pienentyminen.
123 Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa LEWYN KAPPALE PATOLOGIAAN LIITTYVÄT MUISTISAIRAUDET
124 LEWYN KAPPALE PATOLOGIAAN LIITTYVÄT MUISTISAIRAUDET PARKINSONIN TAUDIN MUISTISAIRAUS LEWYN KAPPALE-TAUTI
125 PARKINSON TAUDIN MUISTISAIRAUS 1 Parkinsonin taudissa Lewyn kappaleita nähdään tyypillisesti mustatumakkeessa (substantia nigra), tyvitumakkeissa ja myös vaihtelevassa määrin aivokuorella. Parkinsonin taudissa tiedonkäsittelyyn liittyvien etenevien oireiden esiintyvyys on 4 6 kertaa suurempi kuin normaaliväestössä. Tiedonkäsittelyssä esiintyy oireita %:lla Parkinsonpotilaista. Parkinsonin taudin muistisairautta potevia arvioidaan olevan Suomessa noin
126 PARKINSON TAUDIN MUISTISAIRAUS 2 Parkinsonin taudin muistisairaudelle altistavat korkea ikä, vaikea ja hidasliikkeinen parkinsonismi, pystyasennon epävarmuus, kävelyvaikeus ja varhain ilmenevat muistioireet. Syitä oireisiin: aivojen kuorikerroksen Lewyn kappaleet, samanaikaiset AT muutokset, eri välittäjäainejärjestelmien vauriot tai näiden yhdistelmä. Tiedonkäsittelyyn liittyvät oireet ja näköharhat ovat yhteydessä kolinergisen järjestelman heikentymiseen
127 PARKINSON TAUDIN MUISTISAIRAUS Emre M, Aarsland D, Brown R ym. Movement Disorders 2007 YDINPIIRTEET: Parkinsonin taudin diagnoosi vähintään vuosi ennen etenevää tiedonkäsittelyn heikentymää LIITÄNNÄISPIIRTEET: Tiedonkäsittely oireet Tarkkkavuuden, Suoritusten vaihtelu, Toiminnaohjauksen, Visuospatiallisten ja muistitoimintojen heikentyminen ja hidastuminen Käytösoireet Aloitekyvyttömyys, Persoonallisuuden muutos, Hallusinaatiot, Harhaluulot, Liiallinen päiväsaikainen väsymys
128 LEWYN KAPPALE -TAUTI (LKT) 1. (LKT) Lewyn kappaleita löytyy runsaasti erityisesti limbisen järjestelmän rakenteissa (mm. amygdala) ja aivokuorella. Puolella potilaista on aivoissa myös AT-muutoksia. LKT alkaa hitaasti ja on hieman yleisempi miehillä. LKT:a esiintyy 5 %:lla yli 75-vuotiaista sekamuodot mukaan lukien. Taudin kesto on hyvin vaihteleva (2 12 vuotta). Diagnoosia tukee heikentynyt tyvitumakkeiden dopamiinitransportterisitoutuminen.
129 LEWYN KAPPALE -TAUTI (LKT) 2. Muistioireet eivät ole alkuvaiheessa tyypillisiä. Alkuvaiheen etenevä tapahtumamuistin heikentyminen yhdessä LKT-piirteiden kanssa viittaa samanaikaisen AT:n olemassaoloon. Potilaat ovat herkkiä psykoosilääkkeille ja saattavat muuttua sekaviksi ja kavelykyvyttömiksi jo pienistä annoksista. Hyvä lääkevaste AKE lääkkeelle ei virallinen käyttöaihe
130 LEWYN KAPPALE TAUTI DLB CONSORTIUM CRITERIA McKeith IG, Dickson DW, Lowe J ym. Neurology 1995 ETENEVÄ TEIDONKÄSITTELYN HEIKENTYMINEN YDIN PIIRTEET (vähintään 2): Tarkkaavuuden, vireyden ja kognitiivisten toimintojen vaihtelu Toistuvat yksityiskohtaiset näköharhat Ekstrapyramidaalioireet VIITTAAVAT PIIRTEET: REM-unen aikaiset käytösoireet Herkkyys neurolepteille Alentunut tyvitumakkeiden dopamiinitransportteri sitoutuminen
131 OTSA-OHIMOLOHKORAPPEUMAT
132 OTSA-OHIMOLOHKORAPPEUMAT Otsalohkorappeuma (dementia) Etenevä sujumaton afasia Semanttinen dementia
133 OTSALOHKORAPPEUMA (DEMENTIA) 1 Otsalohkodementia on otsa-ohimolohkorappeuman yleisin muoto Käsittää yli puolet otsaohimolohkorappeumista Alkaa yleensä alle 65-vuotiaana, mutta voi alkaa myös hyvin iäkkäänä. Noin puolella on positiivinen sukuhistoria. Taudin osuus on arviolta 5 % kaikista etenevistä ja 10 % työikäisten muistisairauksista Alkamisikä yleensä vuotta
134 OTSALOHKORAPPEUMA (DEMENTIA) 2 1) hiipivä alku ja vähittäinen eteneminen, 2) käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutos (estottomuus, tahdittomuus,arvostelukyvyttömyys), 3) toiminnanohjauksen (suunnitelmallisuus, keskittymiskyky, tarkkaavuus) vaikeudet, 4) sosiaalisten taitojen varhainen heikentyminen 5) päättelykyvyn ja ongelmanratkaisukyvyn heikentyminen 6) puheen tuoton vaikeudet 7) sairaudentunnonheikentyminen
135 OTSALOHKORAPPEUMA (DEMENTIA) 3 Muisti ja spatiaaliset taidot ovat alkuvaiheessa säilyneet Aivojen magneettikuvauksessa nähdään etuotsalohkon kudoskatoa Vastaava verenvirtauksen ja aineenvaihdunnan heikentyminen positroniemissiotomografiassa (PET) Laboratoriokokeissa ei ilmene tyypillisiä muutoksia.
136 OTSALOHKORAPPEUMA (DEMENTIA) KESKEISIÄ EROJA ALZHEIMERIN TAUTIIN: Käyttäytymisoireisto (behavioraalinen syndrooma) - persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset korostuneet ja tulevat esiin varhain Muisti alkuvaiheessa melko hyvin säilynyt Toiminnanohjauksen vaikeudet yleensä ensimmäinen tiedonkäsittelytoimintojen muutos Alkaa nuoremmalla iällä kuin Alzheimerin tauti Kuvantamistutkimuksissa tyyppilliset löydökset
137 ETENEVÄ SUJUMATON AFASIA Otsa-ohimolohkorappeuman alatyyppi. Se alkaa nuoremmalla iällä kuin AT, useimmiten alle 65-vuotiaana. Kliinisiä ominaispiirteitä ovat 1) hiipivä alku ja vähittäinen eteneminen 2) työläs puheen tuotto, fonologiset ja kieliopilliset virheet, lyhyet lauseet, yksinkertainen lauserakenne 3) sanojen löytämis- ja nimeämisvaikeus (anomia). Voi esiintyä lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia, mutta puheen ymmärtäminen arkikeskustelussa ja muut tiedonkäsittelyn osaalueet ovat säilyneet. Aivojen magneettikuvauksessa nähdään kudoskatoa yleensä vasemmalla otsalohkossa ja ohimolohkon etuosissa.
138 SEMANTTINEN DEMENTIA Otsa-ohimolohkorappeuman yksi muoto. Alkaa yleisimmin alle 65-vuotiaana, mutta voi alkaa myöhemminkin. Kliinisiä ominaispiirteitä ovat 1) hiipivä alku ja vähittäinen eteneminen 2) kielenmerkityksen häviäminen eli nimeämis- ja ymmärtämishäirö 3) sujuva ja vaivaton puheen tuotto, mutta sisällöltään tyhjä puhe 4) heikentynyt esineiden ja kasvojen tunnistaminen (assosiatiivinen agnosia). Tapahtumamuisti, toistamiskyky, lukeminen ja sanelusta kirjoittaminen sitä vastoin ovat säilyneet suhteellisen hyvin. Aivojen magneettikuvauksessa nähdään kudoskatoa ohimolohkon keskimmäisen ja alimman aivopoimun alueella.
139
140 KOKONAISVALTAINEN HOITO EHYT HOITOKETJU
141 ALZHEIMERIN TAUTI AT:n hoidossa käytetään muistisairauslääkkeitä (jokin kolmesta asetyylikoliiniesteraasin (AKE) estäjästä tai memantiini. Varhaisen ja lievän AT:n ensisijaiseksi lääkkeeksi suositetaan jotakin kolmesta asetyylikoliiniesteraasin (AKE) estäjästä, mutta ellei AKE:n estäjä -hoito sovi (esimerkiksi vasta-aihe), hoito voidaan aloittaa myös memantiinilla. Kohtalaisen vaikean tai vaikean AT:n ensisijainen hoito ovat AKE:n estäjät ja memantiini
142 HOIDON TAVOITE - HOITOVASTE Lääkehoidon ensisijaisina tavoitteina ovat potilaan kognition ja omatoimisuuden ylläpitäminen, tilan vakiinnuttaminen ja käytösoireiden lievittäminen. Tavallisin hoitovaste lievässä vaiheessa on tilan vakiintuminen keskivaikeassa vaiheessa omatoimisuuden koheneminen vaikeassa vaiheessa omatoimisuuden säilyminen tai käytösoireiden hoidon helpottuminen.
143 LÄÄKEHOITO ON OSA HOIDON KOKONAISUUTTA Lääkehoidosta on hyötyä vain silloin, kun se on osa hoidon laajaa kokonaisuutta Kokonaisvaltainen hoito: vaaratekijöiden ja oheis- sairauksien hoito mielialan ja käytösoireiden hoito kokonaisvaltainen kuntoutus, ohjaus ja tuki. Hoidon onnistuminen edellyttää saumatonta hoitoketjua yksilöllistä kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaa, jota tarkistetaan säännöllisesti taudin edetessä
144 uistipotilaan hoitoketju, esimerkkinä Alzheimerin tauti (AT). MSE = Mini-mental State Examination, GDS = Global Deterioration Scale, CDR= Clinical Dementia Rating. Kaikkien tehtävä Ehkäisy Aivojen terveys Muistioire Kaikkien tehtävä Muistioireen tunnistaminen Diagnoosi Muistipoliklinikka Diagnostiikka Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Erityistason konsultaatio Neurologi Geriatri Neurokirurgi Psykiatri Psykogeriatri Varhainen AT Muistisairauksien ennaltaehkäisy Valtimotaudin riskitekijöiden hyvä hoito Liikunta Henkinen ja sosiaalinen aktiivisuus Päävammojen ehkäisy Monipuolinen ruokavalio Lievä AT MMSE GDS 3 4 CDR 0,5 1 Avohoito Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Keskivaikea AT MMSE GDS 4 6 CDR 1 2 Avohoito/Pitkäaikaishoito Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Säännöllinen tarkistus ja seuranta (6 12 kuukautta) Lääkehoidon tarkistus Oheissairauksien hoito Yksilöllisesti räätälöidyt palvelut Käytösoireiden hoito Ajoterveys, turvallisuus Kuntoutus ja apuvälinearvio Sosiaalietuuksien päivitys Edunvalvonta Hoitotahto Ohjaus ja neuvonta Omaisten kuuleminen ja tuki Vaikea AT MMSE 12 0 GDS 6 7 CDR 2 3 Pitkäaikaishoito Yksilöllinen hoitosuunnitelma Kuntoutumista edistävä hoitoty Loppuvaiheen hoito Kuolema
145 MUISTIPULMIA - HUOLTOON
146 MUISTIPULMIA - HUOLTOON MUISTIN KUNTOKOULU - Hyvä laatuelämä Aktiivisuus Elämänhallinta Liikunta, Ravinto, Uni.. MUISTIN KÄYTTÖKOULU - Viisas sivistys Muistiavut Muististrategiat AIVOTERVEYS Vaaratekijöiden ehkäisy Vaaratilojen tunnistus ja hoito - Viisas sijoitus
147 MITÄ KEINOJA MUISTIN KOHENTAMISEKSI? - 1 KUORMITUSTEKIJÖIDEN HALLINTA kiire aikapaine ympäristön häiriötekijät JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN ruokailutauot, lepotauot liikunta stressin hallinta vaikeiden ja helppojen töiden rytmitys motivointi, omat toimintatavat
148 MITÄ KEINOJA MUISTIN KOHENTAMISEKSI? - 2 MUISTITAITOJEN HARJOITTAMINEN merkityksellisyys muistivinkit opiskelustrategiat, -tekniikat mieleenpainamisen strategiat MUISTIN APUVÄLINEET kalenterit muistiinpanot, muistilaput
149 MITÄ VOIN ITSE TEHDÄ? Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Hoida yksi asia kerrallaan ( Poikki, pinoon, piste ) - puhelin, sähköposti Älä jää ylisuurten töiden uuvuttamaksi jatkuvat ylipitkät työpäivät alentavat kognitiivista suorituskykyä! Muista levon merkitys
150 AIVOTERVEYDEN SIJOITUSSALKKUNNE EHDOT, RISKIT, VASTUUT
151 AIVOTERVEYDEN SIJOITUSSALKKU SIJOITA NYT AIVOTERVEYTEEN Harkituille oikea-aikaisille sijoituksille saat hyvän tuoton ja kestävän kasvun Päivän nousijat: liikunta, painonhallinta, aktiivisuus, verenpaineen ja kolesterolin hoito... PIDÄ AIVOSI KUNNOSSA WSOY 2010
152 FINNGER- tutkimus - Lancet Suomalaisia, 1300, v orastava muistisairaus aktiivinen ja kontrolliryhmä ravitsemusneuvonta liikunta (lihaskunto 1-3x /vk, aerobinen 2-5x/vk) aivotehtäviä (10-15 min, 3x/vk) muistisairauden vaara väheni merkittävästi
153 FINGER-tutkimus
154 Muis<sairaita ( milj. ) Maailmassa on muis<sairauksia sairastavia tällä hetkellä noin 36 miljoonaa. Vuoteen 2050 mennessä määrä voi yli kolminkertaistua. Muis<sairaiden määrä 2050 jos kehitys jatkuu ennallaan: 115 miljoonaa Muis<sairaiden määrä 2050 jos muis<sairauksien alkamisikää saataisiin siirre1yä 5 10 vuo1a myöhemmäksi: 58 miljoonaa Jos riskitekijöihin vaiku1amalla voitaisiin sairastumista siirtää 5 10 vuodella, tämä jopa puoli1aisi muis<sairaiden määrän vuonna
155 Sijoita aivoterveyteen! Kohtuus! o Miia Kivipelto ICAD 2010
156 AKUUTTI SEKAVUUSTILA Jouko Laurila LT, ger. dos. HUS, Medisiininen tulosyksikkö Sidonnaisuudet: koulutusmatkat ja luentopalkkiot: Nutricia, Mundipharma, Astellas
157 DELIRIUMIN OIREET Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan häiriö Tunne-elämän häiriö Havainnoinnin häiriö
158 DELIRIUMIN OIREET Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan häiriö Tunne-elämän häiriö Havainnoinnin häiriö Oireiden fluktuaatio
159 DELIRIUMIN OIREET Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan häiriö Tunne-elämän häiriö Havainnoinnin häiriö Oireiden fluktuaatio Nopea alku
160 DELIRIUMIN OIREET Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan häiriö Tunne-elämän häiriö Havainnoinnin häiriö Oireiden fluktuaatio Nopea alku Somaattinen syy
161 DELIRIUMIN OIREET Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan häiriö Tunne-elämän häiriö Havainnoinnin häiriö Oireiden fluktuaatio Nopea alku Somaattinen syy
162 DELIRUMIN EPIDEMIOLOGIA PREVALENSSI Sis. vuodeosasto 10-25% Kir. vuodeosasto 10-30% Heräämö 30-50% Tehohoito >50% Terminaalisyöpä >80% Päivystys 15-30% 1/6 >65 v. 1/3 > 85v. Lähes jokainen vaikeasti dementoitunut INSIDENSSI Päivystys 5-30% Kirurgia 5-80% Lonkkamurtuma >50% Torakotomia Laparotomia
163 DELIRIUMIN ILMENEMISMUODOT HYPERAKTIIVINEN DELIRIUM Iäkkäillä harvinaisempi Parempi ennuste? Kiihtyneisyys Levottomuus Aggressiivisuus tai. ärsyyntyneisyys Taistelunhalu Kärsimättömyys Kooperoimattomuus Vaeltelu HYPOAKTIIVINEN DELIRIUM Iäkkäillä ja muistisairailla tavallisempi Huonompi ennuste? Tarkkaamattomuus Vähäinen tai hidas puhe Uneliaisuus Jähmeys Vähentynyt mot.aktiivisuus Tuijotus Apatia Ei yleisesti hyväksyttyjä kriteereitä Ei kliinistä yhteyttä etiologiaan, patofysiologiaan tai kestoon Joitain eroja hoidon suhteen de Rooij S, et al. J Int Geriatr Psychiatry 2005;20(7):609-15
164 PERIOPERATIIVINEN DELIRIUM Alkaa leikkauksen yhteydessä tai vähän ennen/jälkeen Erityisesti suuret päivystysleikkaukset o Torakotomia, laparotomia, lonkkaleikkaus Tyypilliset laukaisevat tekijät o Leikkaukseen liittyvät: Trauma, anestesia, hypoksia, anemia, kipu, analgeetit, immobilisaatio, vrk-rytmin häiriö, jne. Parempi ennuste o Nopeampi toipuminen? o Täydellisempi toipuminen? o Vähemmän relapseja?
165 GERIATRINEN DELIRIUM Lukuisia altistavia tekijöitä Lukuisia laukaisevia tekijöitä Usein pitkäaikaishoitopotilailla Ennuste on huono o Suuri insidenssi ja prevalenssi o Hidas toipuminen o Osittainen toipuminen o Suuri kuolleisuus Laurila et al. Dement Geriatr Cogn Disord 2004;18:240-4 Laurila et al. Psychosom Res 2008;65:249-54
166 TERMINAALINEN DELIRIUM Vakavan sairauden päätepiste o Terminaalisyöpä Hoitovaste riippumatta huonosta ennusteesta Reversiibeli n. 50% tapauksista Pitkäaikaisssairauden hoidot usein pahentamassa o Vahvat opioidit, sedatiivit, kortikosteroidit Syyn hoidosta on toisinaan syytä pidättäytyä o Letkuruokinta, diagnostiset toimenpiteet
167 DELIRIUMILLE ALTISTAVAT TEKIJÄT KORKEA IKÄ SARKOPENIA SOKEUS POLYFARMASIA MALNUTRITIO DELIRIUM TEHOHOITO FRAILTY MUISTISAIRAUS MONISAIRAUS SYÖPÄ
168 DELIRIUMIN LAUKAISEVAT TEKIJÄT Lähes mikä tahansa Infektiot Metaboliset syyt Kardiovaskulaariset syyt Vammat Lääkkeet Muut
169 ALTISTAVAT JA LAUKAISEVAT TEKIJÄT DEMENTIA VTI KORKEA IKÄ ETEISVÄRINÄ MONISAIRAUS RUUSU KAKEKSIA SYÖPÄ MALNUT- RITIO KUURO PNEUMONIA SYDÄNINFARKTI SEPTIKEMIA MULTI ORGAN FAILURE
170 DELIRIUMILLE ALTISTAVAT LÄÄKKEET antikolinergit trisykliset antidepressantit fentiatsiinit antihistamiinit litium, kinidiini, disopyramidi parkinsonlääkkeet kortisoni opioidit
171 DELIRIUM-POTILAAT Ovat useimmiten iäkkäitä Usein muistisairaita Usein aistivajeita Ovat aina monisairaita Vaihtelevat kardiovaskulaariset, metaboliset, kirurgiset ja farmakologiset aiheuttajat Useimmiten vakavasti tai terminaalisesti sairaita Oireet ovat moninaisia Oireiden fluktuaatio ja sundowning Hypoaktiivinen, hyperaktiivinen, subsyndroomainen Ovat vaikeasti tunnistettavissa Useita eri diagnostisia kriteereitä Tutkimussuostumusten kerääminen on vaikeaa Patofysiologia on pääosin vielä epäselvä
172 DELIRIUMIN PATOFYSIOLOGIA KOLINERGINEN INHIBITIO Hypoksia Lääkehoito Sairaudet DOPAMIINIAKTIVAATIO Hypoksia Lääkehoito Stroke SYTOKIIINIT SEROTONIINIAKTIVAATIO Lääkehoito Alkoholivieroitus Kirurgia SEROTONIiNIVAJE Sairaudet GABA AKTIVAATIO Hypoksia Maksan vajaatoiminta Bentsodiatsepiinit Alkoholivieroitus KORTISOLIAKTIVAATIO SteroidIhoito Cushing Kirurgia Stroke hello GLUTAMAATTIAKTIVAATIO KOLINERGINEN AKTIVAATIO Lääkehoito Alkoholivieroitus According to: Flacker and Lipstz. J Gerontol 1999;54:239-46
173 LIKVORIN KORTISOLI Noin 5% plasmapitoisuudesta o Terveet aikuiset o Terveet iäkkäät o Dementoituneet o Septinen meningiitti o Välittömästi kuoleman jälkeen 5-10nmol/l 8-15nmol/l 15-30nmol/l nmol/l n. 300nmol/l
174 CAM (Confusion Assessment Method) 1. Äkillinen alku ja vaihteleva oireiston kulku 2. Tarkkaavaisuushäiriö 3. Hajanainen ajattelu 4. Poikkeava tajunnan taso Delirium-dg = 1 ja 2 sekä 3 tai 4
175 DELIRIUMIN PREVENTIO Orientointi, kognitiivinen stimulaatio, varhainen mobilisaatio, hyvä unihygienia, näkö- ja kuuloapuvälineiden käyttö sekä dehydraation esto vähensivät yleissisätautipotilailla deliriumin ilmaantuvuutta 15 9 % Inouye S, et al. NEJM 1999;340; Pre- ja postoperatiiviset geriatrikonsultaatiot (kivun hoito, hapetus, nesteytys, nutritio, mobilisaatio, lääkitys, ym.) vähensivät lonkkamurtumapotilaiden deliriumin ilmaantuvuutta % Marcantonio E, et al, JAGS 2001;49: Haloperidoli 0.5 mg 1x3 vähensi lonkkamurtumapotilaiden deliriumin kestoa, intensiteettiä ja uusiutumisia Kalisvaart K, et al. JAGS 2005;53(10):
176 DELIRIUMIN HOITO Lääkehoitointerventiot Mihin oireisiin (millä kriteerein)? Hyperaktiivisille vai hypoaktiivisille? Muistisairaille vai kognitiivisesti terveille Vanhainkodissa, tehohoidossa, syöpäpotilailla vai periop.? Muut hoitointerventiot Erityiset deliriumosastot Lu et al. J Am Geriatr Soc 2009;57:1725-6, Wahlund and Björlin Dement Geriatr Cogn Disord 1999;10: Liikkuvat delirium-tiimit Morita et al. J Pain Symptom Manage 2005;29: Koulutusohjelmat Marcantonio et al. J Am Geriatr Soc 2010;58: , Lundström et al. J A Geriatr Soc 2005;53: Käypähoitosuositukset (guidelines) APA, Leetjens and Diefenbacher. J Psychosom Res 2006;61:123-8 Delirium-organisaatiot European Delirium Association 2006, American delirium Society 201
177 DELIRIUMIN LÄÄKKEETÖN HOITO Nestetasapaino! Hapetus Ravitsemus Rakon ja suolen toiminnan ylläpito Kivun lievitys Orientointi Vuorokausirytmin ylläpito Mobilisointi
178 DELIRIUMIN LÄÄKEHOITO Vain jos lääkkeettömät hoidot eivät riitä! Tutkimusnäyttö on niukkaa Ainoastaan vaikeisiin negatiivisiin oireisiin o Agitaatio o Levottomuus o Epämiellyttävät hallusinaatiot o Käänteinen vuorokausirytmi Käytetyt lääkevaihtoehdot o Neuroleptit o Atyyppiset antipsykootit o Anksiolyytit o Sedatiivit o Kolinesteraasi-inhibiittorit
179 DELIRIUMIN LÄÄKEHOITO Vain jos lääkkeettömät hoidot eivät riitä! Tutkimusnäyttö on niukkaa Ainoastaan vaikeisiin negatiivisiin oireisiin o Agitaatio o Levottomuus o Epämiellyttävät hallusinaatiot o Käänteinen vuorokausirytmi Käytetyt lääkevaihtoehdot o Neuroleptit o Atyyppiset antipsykootit o Anksiolyytit o Sedatiivit o Kolinesteraasi-inhibiittorit
180 DELIRIUMIN LÄÄKEHOITO Haloperidoli vs. atyyppiset antipsykootit o Risperidoni o Olantsapiini o Ketiapiini o Siprasidoni Samanlainen teho Atyyppisillä vähemmän haittavaikutuksia Molemmilla on lisääntynyt aivohalvausriski dementoituneita hoidettaessa
181 SUBJEKTIIVINEN KOKEMUS Laitinen H. Crit Care Nurs 1996, Schofield I. J Adv Nurs 1997, Fagerberg I and Jonhagen ME. J Psychiatr Ment Health Nurs 2002, Roberts BL et al. J Clin Nurs 2007, Stenwall E et al. Int J Nurs Stud 2008, O Malley G et al. J Psychosom Res 2008 Affektit o Pelko o Kiihtymys o Uhatuksi tulemisen tunne o Toivottomuus o Yksinäisyys Havainnoinnin ja ajattelun häiriöt o Näköharhat o Aistituntemusten väärintulkinta Häpeän tunne toipumisen jälkeen Posttraumattinen stressireaktio? Omaisen/läheisen stressi
182 DELIRIUM- GUIDELINES Tunnistamisen tehostaminen (DSM-IV) Seulontatestit (CAM, kognition testaus) Kognitiivisen lähtötason tunnistaminen Altistavien ja laukaisevien tekijöiden tunnistaminen ja hoito Oirehoito (jos tarpeen) Haloperidoli, atyyppiset antipsykootit (ja Bentsodiatsepiinit mahd. lisälääkkeinä) Hyvä yleishoito RR, nestetasapaino, hapetus, Hb, ravitsemus, eritystoiminnot, kipu, ym. Orientaatio: kalenterit, kellot, tutut ihmiset Sitomisen välttäminen Komplikaatioiden ennaltaehkäisy Moniammatillinen hoito ja hallittu kotiutussuunnittelu (deliriumyksikkö/huone) sekä jatkoseuranta
183 EUROPEAN DELIRIUM ASSOCIATION Kiitos!
MUISTISAIRAUDET. Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri. Timo Erkinjuntti, HY/HUS. Timo Erkinjuntti, HY/HUS
MUISTISAIRAUDET Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri 10 2017 LUETTAVAA TAUSTA-AINEISTOJA 2010 UUSIN 01. 2017 KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 2010 MUISTISAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKKA
LisätiedotAKUUTTI SEKAVUUSTILA
AKUUTTI SEKAVUUSTILA Jouko Laurila LT, ger. dos. HUS, Medisiininen tulosyksikkö Sidonnaisuudet: koulutusmatkat ja luentopalkkiot: Nutricia, Mundipharma, Astellas DELIRIUMIN OIREET Tarkkaavaisuuden häiriö
LisätiedotKÄYPÄ HOITO VASTAUS HAASTEESEEN
KÄYPÄ HOITO VASTAUS HAASTEESEEN SITRA 1989 Sulkava R, Erkinjuntti T, Palo J. Dementia: tutkimus ja hoito. SITRA ja STM. 1st edition. Helsinki 1989. DEMENTIA: TUTKIMUS JA HOITO 2010 UUSIN 01. 2017 KÄYPÄ
LisätiedotMITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka
MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka Muisti on ihmeellinen asia, mutta sääli sitä joka ei osaa unohtaa. Olli
LisätiedotÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus
ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Sidonnaisuudet: Mundipharma, Nutricia, Mediverkko,
LisätiedotMITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka
MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka Muisti syntyy, kun... Hermosolut ovat kasvattaneet ulokkeita ja rakentaneet
LisätiedotAIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA
AIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas Neurologisen kuntoutuksen apulaisprofessori, neurologian osastonylilääkäri Helsingin yliopisto ja HYKS neurologian klinikka
LisätiedotMUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON
MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri KAMPPI 14 03 2016 MUISTITOIMINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin
LisätiedotMUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON
MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri KAMPPI 16 03 2015 MUISTITOIMINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin
LisätiedotMuistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS
Muistisairaan potilaan DELIRIUM Oirekuva, tunnistaminen ja hoito LT, Dos. HUS DE LIRA = pois raiteilta Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan
LisätiedotMUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON
MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri KAMPPI 27 03 2017 MUISTITOIMINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin
LisätiedotTimo Erkinjuntti, HY/HUS. Timo Erkinjuntti, HY/HUS MILLOIN KONSULTOIN
MILLOIN KONSULTOIN ERIKOISLÄÄKÄRIN KONSULTAATIOTA TAVALLISESTI EDELLYTTÄVÄT TILANTEET Lievä oireisto, erityisesti korkeammin koulutetuilla Epätyypilliset piirteet taudinkuvassa Muistihäiriön syy jäädessä
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotMuistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys
Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon
LisätiedotMUISTI- TAPAUS - MENTOR 4 - AVAUS. Prof. Timo Erkinjuntti HY/HYKS Neurologian klinikka. Opetusaineistoa
MUISTI- TAPAUS - MENTOR 4 - AVAUS. Prof. Timo Erkinjuntti HY/HYKS Neurologian klinikka Opetusaineistoa MUISTITOIMINNOT Arkineurologin tiekartta Kuva: Kalakoski V 2007, Akila R 2007 TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotVANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS
VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä
LisätiedotMuistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotHAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus
HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri
LisätiedotMUISTISAIRAUDET. Timo Erkinjuntti. HYKS Neurologian klinikka,ylilääkäri
MUISTISAIRAUDET KÄYPÄ TUTKIMUS JA HOITO Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka,ylilääkäri VII Kansanterveyspäivät, Ikääntyvän väestön terveyshaasteet Marina Congress Center,
LisätiedotMUISTI- TAPAUS 4 - AVAUS.
10 2017 MUISTI- TAPAUS 4 - AVAUS. Prof. Timo Erkinjuntti HY/HYKS Neurologian klinikka MUISTITOIMINNOT Arkineurologin tiekartta Kuva: Kalakoski V 2007, Akila R 2007 TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen
LisätiedotKÄSITTEITÄ MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU. muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus
MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU Salon Muistiyhdistys r.y. 22.9.2009 Pertti Andelmin KÄSITTEITÄ muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus käytösoireet
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotMuistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa. 23.5.2012 Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy
Muistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa 23.5.2012 Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy Kirjallisuus Muistisairaudet Käypä hoito suositus 13.8.2010
LisätiedotTietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen
Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotMuistipoliklinikan toiminnan kehittäminen
Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä
LisätiedotMuistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS
Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN
LisätiedotVarhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015
Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien
LisätiedotTietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen
Tietoa muistisairauksista 18.10.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Luennon sisältö Mitä on muisti ja tiedonkäsittely Mikä muu voi heikentää muistia kuin muistisairaus
LisätiedotMUISTISEMINAARI. 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri
MUISTISEMINAARI 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri KÄYPÄ HOITO-SUOSITUKSET JA ALUEELLINEN MUISTISAIRAUKSIEN HOITOMALLI MIKÄ IHMEEN KÄYPÄ HOITO? Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
LisätiedotHelsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri.
Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri. Etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Lähes neljännesmiljoonalla suomalaisella
LisätiedotAlzheimerin tauti ja sen hoito
Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Muistisairaudet
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen
LisätiedotKouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja
MUISTISAIRAUS, mitä se on? sairaus, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita Kielelliset toiminnot Näönvarainen hahmottaminen Toiminnanohjaus Muistisairaudet johtavat useimmiten
LisätiedotMUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA
. MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen
LisätiedotKati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
Lisätiedot1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY
1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY Muistin ja tiedonkäsittelyn kannalta keskeisiä ovat verenkierron ja hermoston
LisätiedotUudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka
Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Mitä tämä voisi olla? Perusselvitykset. 17.5.2016 Ari Rosenvall, yleislääket. el. Perusselvitykset Varhaisen diagnostiikan peruskivi on varhainen havaitseminen.
LisätiedotMuistisairauksien uusia tuulia
Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi
LisätiedotMuistisairauksien diagnosointi
Muistisairauksien diagnosointi Geriatri Pirkko Jäntti Lääkärimeeting 2.2.2016 Muistisairaudet käypä hoito-suositus 13.8.2010 Käsittelee muistisairauksien ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa ja lääkehoitoa
LisätiedotPotilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma
Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Seppo Soinila TYKS Neurotoimialue TY Neurologian oppiaine 13.4.2016 Sekavuus Orientaation, tarkkaavuuden, loogisen ajattelun,
LisätiedotTYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET. Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS
TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky tallentaa mieleen uusia asioita ja tarvittaessa
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotJoka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä
MUISTISAIRAUDET Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta
LisätiedotDementian varhainen tunnistaminen
Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotMuistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012
Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien tunnistaminen, lääkehoito, hoidon seuranta Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti
LisätiedotIkääntyvän muisti ja aivoterveys
Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen
LisätiedotVanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen
Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita
LisätiedotMuistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.
Lisätiedot11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE
ANNA AIKAA AIVOILLE Aivoviikko vk 11 Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiineihin Neurologi Kiti Müller Seminaari 18.3.2010
LisätiedotMuistisairaudet Käypä Hoito. Päivitys 2017
Muistisairaudet Käypä Hoito Päivitys 2017 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen
LisätiedotTyöikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto
Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011 Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Luonteen muuttuminen Kognition muuttuminen FTD: Frontotemporaalinen dementia Muu
LisätiedotMiksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014
Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotOnko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo
Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A B C D Vahva
LisätiedotMuistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
LisätiedotKati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka
Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,
LisätiedotUUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA
UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Viime aikoina paljon lisätietoa Eri muistisairauksien
LisätiedotHuolehdi muististasi!
Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys
LisätiedotSelkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia
Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia Sidonnaisuudet Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön Biomarkkerilaboratorion
Lisätiedot1. TOM-PERUSVALMENNUS
1. TOM-PERUSVALMENNUS Muisti ja muistisairaudet Aivot jakautuvat oikeaan ja vasempaan puoliskoon, jotka ovat aivokurkiaisen välityksellä yhteydessä toisiinsa. 2 1 3 1. Isoilla aivoilla on tärkeä rooli
LisätiedotVanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012
Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993
Lisätiedot- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN
Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta
LisätiedotPekka Tihveräinen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Diacor, Ikäkeskus
Pekka Tihveräinen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Diacor, Ikäkeskus 18.4.2012 DEMENTIA TILA, JOSSA USEAT ÄLYLLISET TOIMINNAT OVAT HEIKENTYNEET RAJOITTAEN SOSIAALISTA JA AMMATILLISTA SELVIYTYMISTÄ
LisätiedotMiten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä
Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotKuinka hoidan aivoterveyttäni?
Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ
Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ Orion on suomalainen avainlippuyritys. SISÄLLYSLUETTELO Muistisairaudet... 3 Muistisairauksien riskitekijöitä...4 Muistioireiden syyt...6 Verisuoniperäinen
LisätiedotMuistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet
Muistisairaudet 1 Perustieto Termejä Yleisimpien muistisairauksien oireet Muistisairauksien hoito Käytösoireet Muistisairauden ennuste Syventävä tieto Riskitekijät CPS vs. MMSE Lääkehoito 2 Muistisairaus:
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotUudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka
Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Anne Koivisto, Dosen'i, lääkärikoulu'aja, Erikoislääkäri Kliininen ope'aja Itä-Suomen yliopisto, KYS Neurologia www.uef.fi/neuro Uudistuva muistisairauksien
LisätiedotAGGRESSIIVINEN VANHUS
AGGRESSIIVINEN VANHUS SEHL Kevätopintopäivät Savonlinna 8.4.2016 Kati Auvinen 08.04.2016 1 Sidonnaisuudet ISSHP: Yleislääketieteen akuuttiosaston ylilääkäri Fimea: Osa-aikainen tutkijalääkäri ILMAtutkimuksessa
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotAIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?
AJATTELE AIVOJASI AIVOT Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? USKOMUKSIA ELI TARUA VAI TOTTA MITÄ MUISTI ON? tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmat kokemukset ja opitut asiat
LisätiedotKalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin
LisätiedotMuistisairaan hoidon kokonaisuus Tutkimustiedon valossa
Muistisairaan hoidon kokonaisuus Tutkimustiedon valossa Muistisairaan hoidon kokonaisuus Käypä hoito suosituksen mukaan. Muistisairauden lääkehoito. Neuropsykiatristen eli käytösoireiden lääkehoito. Lääkkeetön
LisätiedotDementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?
Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa? Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen el, LT Caritas Palvelut Oy GPF:n kevätkoulutus, Helsinki 5.5.2017 Taustaa Muistisairaudet
LisätiedotMuistipoliklinikan toiminnan kehittäminen
Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 16.6.2015 Kehittämistyön menestystekijöitä Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy, IKINÄ, Kide 25, 2015 1. Toimijoilla on riittävästi tietoa. 2.
LisätiedotMuistisairaudet. Päivitetty PDF-versio sisältää suositustekstin, taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen
LisätiedotMuistisairaudet. Päivitetty PDF-versio sisältää suositustekstin, taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotMONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN
MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen
LisätiedotLYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN
04.03.2014 Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN Taustaa: Vuosittain noin 13 500 yli 64-vuotiasta henkilöä sairastuu muistisairauteen Lievästä
LisätiedotMuistisairaudet. Päivitetty PDF-versio sisältää suositustekstin, taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotSh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016
Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-
LisätiedotMuistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013
Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotMuistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri
Muistisairauden käytösoireet 25.4.2017 Maija-Helena Keränen Geriatri Muistisairaus Sairaus, joka heikentää sekä muistia että toimintakykyä ja muita tiedonkäsittelyn alueita (kielelliset toiminnat, näönvarainen
LisätiedotKäytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys
Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä
LisätiedotMuistisairaudet työiässä
Muistisairaudet työiässä JOHANNA KRÜGER LT, NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI OYS, NEUROLOGIAN KLINIKKA OULUN YLIOPISTO 26.11.2018 Koetut muistivaikeudet Kaikista työikäisistä 17% Yli 55 vuotiaista joka 25% Työ
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotHYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY
HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY 14.06.2018 Perustettu 1.1993 Jäsenmäärä 136 Tarkoitus ja tavoite: Yhdistyksestä: - toimii muistisairauksien haittavaikutusten vähentämiseksi ja valvoo näistä sairauksista
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotMuistipotilaiden kuntoutus. Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO
Muistipotilaiden kuntoutus Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO Geriatrian muistipoliklinikka v. 2005 perustettu Laakson ja Malmin sairaalaan pkl:t 2 erikoislääkäriä
LisätiedotJOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015
JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 MUISTIN OSA-ALUEET TAPAHTUMAMUISTI: ELÄMÄNKERRALLISET ASIAT TIETOMUISTI: OPITUT ASIAT, KUTEN SANOJEN MERKITYS, MATEMATIIKAN
Lisätiedot