PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT.

Transkriptio

1 PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN Täyttöpäivämäärä 1/2009 YKSIKÖN PERUSTIEDOT Yksikön tiedot Nimi: Salon A-klinikka Katuosoite: Mariankatu 19 Postinumero: Postitoimipaikka: Salo Puhelin: Telefax: Sähköposti: Internet: Palvelumuoto Polikliininen palvelu Tuettu asuminen Suonensisäisesti huumeita käyttävien terveysneuvonta Päiväkeskus Omistaja / ylläpitäjä Nimi: A-klinikkasäätiö Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Paasivuorenkatu 2 A HELSINKI Puhelin: Telefax: Sähköposti: Internet: etunimi.sukunimi@a-klinikka.fi Vastuuhenkilö Nimi: Terhi Kyllönen Lääninhallituksen toimilupa (yksityiset hoitoyksiköt) Virkanimike: X apulaisjohtaja Ammatillinen perus- ja erityiskoulutus: Psyk. erikoissairaanhoitaja, (esim. johtamisen erityisammattitutkinto jne.) perheterapeutti Päihdealan työkokemus (vuosina) 10 Muu sosiaali- tai terveysalan työkokemus 10 (vuosina): YKSIKÖN TARJOAMAT PALVELUT Toiminta-ajatus Tarjottavat palvelut Salon A-klinikka tarjoaa neuvontaa, ohjausta ja hoitoa alkoholi-, lääke-, huume- ja peliriippuvuushaittojen vähentämiseksi sekä auttaa ongelmista kärsiviä ja heidän läheisiään. Perhe- ja lasten näkökulmaa ylläpidetään myös yksilöön painottuvassa hoidossa. A-klinikka tarjoaa ajanvarauksella päihdeterapeuttista yksilö-, pari- ja perhehoitoa. Hoito voi olla lyhytaikaista elämäntilanteen ja -tapojen selvittämistä sekä neuvontaa tai pitkäkestoista kuntouttavaa terapiaa. Ilman ajanvarausta tarjotaan päivystävän sairaanhoitajan terveysneuvontaa, ohjausta, terveydenhoidollisia hoitotoimenpiteitä (rokotteet, testit), päihdekierteen ennaltaehkäisyä ja avokatkaisua lääkärin valvonnassa. Puolipäiväisen päihdelääkärin palvelut ovat käytettävissä ajanvarauksella kahtena päivänä viikossa. Niitä ovat mm. päihdelääketieteellinen arviointi, lääkkeellinen hoito,

2 työkykyisyys- ja päihderiippuvuusselvitykset. Kerran viikossa sivuvastaanotolla Paimiossa, Perniössä ja Somerolla tarjotaan ajanvarauksella sosiaaliterapeutin hoidollisia keskusteluja. Kohderyhmät (ikärajat) Aukioloajat Vuosittainen asiakas- ja käyntimäärä Toteutumattomat hoitokäynnit Palvelukielet Muut tukipalvelut A-klinikan toimintaan kuuluvat myös työntekijöiden ohjaamat hoidollisesti suuntautuneet avoimet ja suljetut ryhmät. A-klinikan palvelut on tarkoitettu ilman ikärajoitusta alkoholi-, lääke-, huume- ja peliongelmaisille sekä heidän läheisilleen. A-klinikka on avoinna arkisin klo sekä maanantaisin Muina aikoina ajanvarauksella. Vuonna 2008 Salon A-klinikalla asioi 972 asiakasta ja heille kertyi suoritetta Toteutumattomia hoitokäyntejä on vuonna 2008 ollut n.4 % käynneistä. suomi x muu(t) mi(t)kä: englanti, hollanti onko mahdollista saada tulkkipalveluja kyllä X, sopimuksen mukaan missä kielissä: ei Salon A-klinikalla kokoontuu viikoittaisen päihdeongelmaisten vertaisryhmän lisäksi kerran viikossa NA- ja Al Anon-ryhmä sekä kerran kuukaudessa huumeiden käyttäjien vanhempien vertaisryhmä Yhdessä eteenpäin -yhdistys. Heillä on myös viikoittain tukipuhelinpäivystys. Asiakkaita ohjataan myös Salon lähialueella kokoontuviin AA-, NA-, Al Anon- ja Alateen- ym. vertaisryhmätoimintaan. PALVELUUN/HOITOON HAKEUTUMINEN Palveluun/hoitoon hakeutumiskäytännöt Jonotuskäytännöt Päihtyneiden palvelu Salon A-klinikan hoitoon hakeutuminen on nopeaa ja joustavaa. Lähetettä ei tarvita. Sairaanhoitajan päivystysvastaanotolle pääsee ilman ajanvarausta arkisin aamupäivällä ja maanantai iltapäivänä. Asiakkaan vammaisuudesta johtuvat erityistarpeet eivät vaikeuta hoitoon pääsyä. Laskutuskäytännön mukaisesti A-klinikka tarjoaa palveluja myös muualla kuin sopimuskuntien alueella asuville. A-klinikalle ei ole jonotuskäytäntöjä. Ajan yksilö-, pari- ja perhekeskusteluun saa esim. puhelinsoitolla yhden tai kahden viikon sisällä. Myös päihtyneitä asiakkaita palvellaan esim. arvioimalla henkilön terveydentilaa, järjestämällä katkaisuhoitoa ja sopimalla seuraavasta keskusteluajasta. PALVELUN/HOIDON SUUNNITTELU Palvelun/hoidon tarpeen arviointi Tilannekartoitus Hoidon tarpeen arviointi toteutetaan A-klinikalla pääsääntöisesti yhdessä työntekijän ja asiakkaan kanssa, mutta mahdollisesti myös hänen läheisensä läsnä ollessa. Hoidon tarve arvioidaan muutamien ensimmäisten tapaamisten yhteydessä. Tarvittaessa asiakkaan kokonaistilanteen arviointiin voidaan ottaa mukaan asiakkaan suostumuksella myös asiaan liittyvä muu viranomainen esim. työterveysviranomainen tai lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Asiakkaan elämäntilanne ja päihteiden käyttö kartoitetaan sairaanhoitajan tai sosiaaliterapeutin haastattelulla. Arvioinnissa otetaan huomioon asiakkaan kokonaisvaltainen elämäntilanne, omat toiveet ja hyödynnetään henkilökunnan moni ammatillisuutta. Jos tilannekartoituksen avulla tulee esille, että kyseessä on päihteiden käytön johdosta lastensuojelullisen avun tarpeessa oleva henkilö tai perhe, niin A-klinikan työntekijä tekee kaupungin perusturvaviraston sosiaalityöntekijälle lastensuojeluilmoituksen lastensuojelulain mukaisesti. Ilmoituksenteosta kerrotaan pääsääntöisesti ensin asiakkaalle itselleen.

3 Palvelu-/hoitosuunnitelma Salon perusturvavirasto on tarvittaessa lastensuojelullisista syistä lähettänyt päihdekartoitukseen asiakkaan A-klinikalle. Tällöin on laadittu kirjallinen selvitys päihteidenkäytön tilanteesta ja toimenpide-ehdotukset. Hoitosuunnitelma tehdään asiakkaan ja hänen oman työntekijänsä kanssa. Tällöin sovitaan mm. hoidon tavoitteista, tapaamisten tiheydestä, sisällöstä, hoitojakson pituudesta ja hoidon arvioinnista. Hoitosuunnitelmassa määritellään se, miten huomioidaan lähettävän tahon - esim. työnantajan, lastensuojelun tai poliisin - sekä eri lakien asettamat vaatimukset tai toivomukset. PALVELUN/HOIDON TOTEUTTAMINEN Ydinosaaminen ja Hoito-ohjelma Yksilöhoito Salon A-klinikalla päihde- tai peliriippuvuusongelman tarkastelu tapahtuu kokonaisvaltaisesti fyysisestä, sosiaalisesta, psyykkisestä ja henkisestä näkökulmasta käsin. Ydinosaamiseen kuuluu eri näkökulmien huomioiminen riippuvuuden arvioinnissa, tutkimisessa ja hoidossa. Riippuvuusongelman hoidossa haetaan muutoksia kaikilla näillä em. osa-alueilla. Hoito-ohjelmassa tehdään konkreettisia suunnitelmia päihteiden käytön hallitsemiseksi tai lopettamiseksi. Asiakasta tuetaan irrottautumaan menneestä elämäntavasta ja kehittämään uutta elämäntyyliä ilman riippuvuutta. Asiakasta autetaan kehittämään sisäistä ja ulkoista kontrollia elämänmuutoksensa tueksi. Häntä vahvistetaan omien tunnetilojen tiedostamisessa ja niistä selviytymistä ilman päihteitä tai pelaamista. Tuetaan asiakkaan uudenlaisen minä- käsityksen kehittymistä, vahvistetaan elämän uusien sisältöjen käyttöönottoa ja tehdään toimintasuunnitelmaa retkahdusten varalta. Salon A-klinikalla toteutetaan integroitua hoitoa. Siinä käytetään moni ammatillista osaamista: terveydenhuollon, sosiaalihuollon sekä terapian erilaisia menetelmiä. Hoitotapaamisten vuorovaikutuksellisuus nähdään keskeisenä hoidollisena elementtinä. Jokaiselle asiakkaalle järjestetään oma työntekijä. Hoidossa pyritään luomaan luottamuksellinen ja avoin työskentelyilmapiiri, jotta asiakkaan hoitoon kiinnittyminen mahdollistuu. Oman työntekijän on mahdollista monipuolistaa osaamistaan toisten työntekijöiden erikoisosaamisella ja yhteistyöllä. Ryhmähoito Yhteisöhoito Perhehoito ja terapia Lääkehoito Yksilöhoitoon kuuluvat olennaisesti terapeuttiset keskustelut yhdistettynä lääkinnälliseen ja terveydenhoidolliseen apuun. Terapiatapaamisen pituus vaihtelee minuutin välillä. Päivystysvastaanoton pituus vaihtelee tarpeen mukaan. A-klinikalla tarjotaan työntekijöiden ohjaamaa ryhmähoitoa seuraavasti: - Runoryhmä, joka on avoin, kerran viikossa kokoontuva keskusteluryhmä. Runoryhmän toiminnan tavoitteena on yksilön kosketuksen saaminen omaan luovuuteen ja itsessä oleviin voimavaroihin. - Somerolla kokoontuva naisten avoin keskusteluryhmä. Se kokoontuu joka toinen viikko. Ryhmän toiminta tukee naisidentiteetin sosio-kulttuurista vahvistamista. - Korva-akupunktioryhmä - Uusia ryhmätoimintoja suunnitellaan/ toteutetaan tarpeen mukaan (esim. Depressiokoulu vuosina 2006 ja 2007, taideterapiaryhmä 2006). Yhteisöhoitomenetelmät eivät ole käytössä A-klinikalla. Salon A-klinikalla tarjotaan pari- ja perheterapiaa. Työskentelyssä on myös mahdollisuus työntekijätyöparin yhteistyöskentelyyn. Lääkehoitoa käytetään muun hoidon tukena rajoitetusti ja suunnitelmallisesti. Käytössä on mielialalääkkeitä, neurolepteja, bentsodiatsepiineja, natreksonia ja disulfiraamia (Antabus). Bentsodiatsepiinien käyttö on pyritty rajoittamaan lyhytaikaiseksi vieroitusoireiden hoitamiseksi. Avokatkaisulääkitys voidaan antaa lääkärin ohjeen mukaan. Osalle asiakkaista tehdään kirjallisesti apteekki/lääkesopimus. A-klinikan lääkehoidolle ja sen käytännöille on tehty turvallisten lääkehoito-ohjeiden mukainen kirjallinen lääkehoitosuunnitelma. Salon A-klinikalla ei anneta opioidiriippuvaisten vieroitus- tai korvaushoitoa buprenofiinilla eikä metadonilla. Korvaushoidon alkuarviointia tehdään yhteistyössä

4 opioidiriippuvaisten hoitoa toteuttavan terveyskeskuksen päihdeyksikön kanssa. Muu(t) menetelmä(t) Neuvonta- ja ohjauspalvelut Salon A-klinikalla annetaan viiden pisteen korva-akupunktiota ja kirkasvalohoitoa. Asiakkaille tarjotaan hoidon tarpeen mukaan verenpaineen mittausta, laboratoriotutkimuksia (mm. GGT, ALAT, GLUC, CHOL., Hb ja huumeseulat) ja B- hepatiittirokotuksia. Neuvontaa ja ohjausta annetaan asiakkaille sekä puhelimitse että tapaamiskäynneillä. Terveysneuvonta sisältää suullista informaatiota, kirjallista materiaalia sekä ohjaamista muihin palveluihin (esim. terveysneuvontapiste). Lähetteitä kirjoitetaan mm. laboratorioon, päihdehuollon laitoskuntoutukseen, erikoissairaanhoitoon ja mielenterveyskeskukseen. Sosiaalinen verkosto ja tuki Asumiseen liittyvää tukea tarjotaan mm. A-klinikan omien asumispalveluiden portaittaisen tuen kautta. Asiakkaita opastetaan myös muiden asumismuotojen hankkimisessa. Salon A-klinikalla asiakkaan sosiaalista verkostoa kartoitetaan hoidollisissa keskusteluissa. Pitempikestoisessa hoidossa asiakkaan kyvykkyyttä toimia läheissuhteissaan vahvistetaan mm. palautteen, ohjauksen ja samaistumismallin avulla. Tuetaan asiakkaan kykyä vastuun ottoon ja omaan aktiivisuuteen ihmissuhteissaan. Hoidossa mahdollistuu myös käytännön vuorovaikutustaitojen kehittäminen perhe- tai parikeskusteluiden avulla. Keskusteluhoidon lisäksi asiakkaalle tarjotaan mahdollisuus löytää uusia ihmissuhteita mm. ohjaamalla häntä klinikan toimintakeskuspalveluiden, hoidollisten ryhmien, yhteiskunnan muiden palvelujen ja järjestötoiminnan piiriin. Lääkäripalvelut Päihdeseulat ja päihtymyksen toteaminen Yksikön säännöt Tarvittaessa A-klinikalla järjestetään tai ollaan mukana yhteistyö- ja verkostotapaamisissa, joihin osallistuu asiakkaan läheisiä ja/tai viranomaisia. Salon A-klinikalla on puolipäiväinen päihdelääkäri, joka ottaa ajanvarauksella asiakkaita vastaan. Lääkäripalvelut sisältävät vieroitus- ja muuta lääkehoitoa, ajokelpoisuus- ja työkyvyn arviointeja sekä muuta terveydentilan esim. somaattisen sairauden arviointia tarpeen mukaan. Päihdelääkäri on vastaanottotyön lisäksi muiden A-klinikan työntekijöiden, erityisesti terveydenhuollon henkilöstön, konsultoitavissa sekä osallistuu lääkäriasiantuntijan roolissa A-klinikan työryhmän työskentelyyn mm. asiakastyöryhmässä sekä sosiaalija terveydenhuollontyöryhmässä. Päihdelääkäri tekee tarpeen mukaan yhteistyötä myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa. Yksikössä otetaan valvottuja päihdeseuloja siihen tarkoitetussa peili-ikkunalla varustetussa wc:ssä. Seulat toteutetaan pikaseuloilla (immunokromatografinen pikatesti). Positiiviset testitulokset varmistetaan tarvittaessa Yhtyneet Laboratoriot Oy:ssa. Testejä otetaan muun hoidon tueksi harkitusti (esim. ajokorttiseuranta, lastensuojelu, lääkehoito). Alkoholin vaikutuksen alaisena oleminen todetaan alkometrillä, joka kalibroidaan ja huolletaan säännöllisesti. Yksikössä on erilliset ohjeet mm. lääkekäytännöistä ja uhkaavista asiakastilanteista. Uhkaavasti käyttäytyvä asiakas ohjataan pois klinikan tiloista henkilökunnan tai/ja virkavallan avulla. Tilanne käsitellään mahdollisimman pian esimiehen ja työntekijän kanssa sekä koko yhteisössä. Lisäksi täytetään esimiehen avustuksella asiaan liittyvä väkivaltalomake. Uhkaavan asiakkaan kanssa järjestetään seuraavan tapaamisen yhteyteen puhuttelu, jossa on mukana lähiesimies, uhattu sekä toinen työntekijä. JATKOHOITO Hoidon päättäminen Hoidon pituus määräytyy yksilöllisten tarpeiden mukaan. Hoidon kestoa ja tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan säännöllisin väliajoin. Tavoitteena on päättää hoito sovitusti yhdessä asiakkaan kanssa. Hoidon maksimikestoa ei ole toistaiseksi määritetty.

5 Jatkohoitoon ohjaaminen Jatkohoitoon ohjaaminen (esim. laitoskuntoutus) tapahtuu yksilöllisesti yhdessä asiakkaan kanssa. Tietoa sopivista hoitopaikoista haetaan netistä, kirjallisesta materiaalista sekä hyödynnetään aikaisempia kokemuksia. Jatkohoitopaikka varataan yhteistyössä asiakkaan, kuntoutuslaitoksen ja perusturvaviraston (maksusitoumus) kanssa. Kuntoutuslaitoksen käytännöistä riippuen sovitaan asiakkaan kanssa kirjallisen lähetteen tai asiakkaan hoitotietokoosteen lähettämisestä laitokseen. Hoidon yhteenveto Paluu avohoitoon pyritään suunnittelemaan laitoshoidon aikana. Hoidosta tehdään yhteenveto erikseen sovittaessa. HENKILÖKUNTA Henkilökunta Henkilökunnan vaihtuvuus Rekrytoinnin tulevaisuuden suunnitelmat Opiskelijoiden ja sijaisten käyttö Henkilökunnan jäsenten nimi, virkanimike ja ammatillinen perus- ja erityiskoulutus, päihdealan työkokemus sekä muu sosiaali- tai terveydenhuollon työkokemus (vastataan erillisellä liitteellä, liite 1) henkilökunnan lukumäärä henkilötyövuodet sosiaalialan tai käyttäytymistieteiden koulutuksen 7 saaneet terveydenhuollon koulutuksen saaneet 3,5 muu hoitohenkilökunta tukipalveluhenkilökunta (muut kuin 1,5 hoitohenkilökunta) henkilöstö yhteensä 12 yksikön paikkaluku Henkilökunnan vaihtuvuus on ollut vähäistä. Rekrytoinnissa kiinnitetään huomiota sairaanhoitajien määrän lisäämiseen tulevina vuosina. A-klinikalla on ollut vuosittain 0-1 opiskelijaa työharjoittelujaksolla. Sijaisia on voitu palkata tarpeen mukaan esim. lyhyisiin sijaisuuksiin. Sijaisten riittävää perehdytystä on A-klinikalla kehitetty. Perehdytys ja sen organisointi on lähiesimiehen vastuulla. Resursointi työvuoroissa Työturvallisuuden toteutumiseksi A-klinikalla on minimityöntekijämääränä aina 3 paikalla olevaa työntekijää. Sivuvastaanotoilla kerran viikossa työskennellään yksin kuntien osoittamissa tiloissa. Kotikäynnit tehdään oman työntekijän toimesta pääsääntöisesti yksin. Kotikäynneille on kuitenkin mahdollisuus pyytää työpari, jos tilanne sitä edellyttää. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA HYVINVOINTI Henkilöstön käynnissä oleva menetelmäkoulutus Yksikön koulutussuunnitelma Täydennyskoulutus Työnohjaus Kaksi työntekijää on pitkässä menetelmäkoulutuksessa. Pidempikestoisista koulutuksista tehdään yksikössä vuosittain kirjallinen koulutussuunnitelma. Jokainen uusi työntekijä käy A-klinikkasäätiön päihdetyön peruskoulutuksen. Henkilökunta osallistuu säännöllisesti täydennyskoulutuksiin. Jokaiselle työntekijälle tarjotaan mahdollisuutta yksilötyönohjaukseen. Poikkeuksena on alle vuoden työsuhteessa olevat työntekijät, jotka käyttävät A-klinikan sisäisiä työnohjaajia. Tämän jälkeen on mahdollisuus ulkopuoliseen työnohjaukseen. Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden kaksi ja puoli vuotta kestänyt ryhmätyönohjaus päättyi kesällä 2008.

6 Konsultointi Kehityskeskustelu Työterveyshuolto Esimiesasemassa oleville työntekijöille on alkanut oma ryhmätyönohjaus vuonna A-klinikalla toimii työntekijöiden moni ammatillinen sisäinen konsultointi. Lisäksi tarvittaessa käytetään eri yhteistyötahojen tarjoamaa konsultaatiota. Henkilökohtaiset kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa lähiesimiehen kanssa. Työterveyshuollosta vastaa lääkäriasema Mehiläinen. Se kattaa työterveyslääkärin ja -hoitajan vastaanottokäynnit, määräaikaiset työterveystarkastukset, laboratoriotutkimukset, röntgenkuvaukset, työn vuoksi hankittavat todistukset ja rokotukset. Päihdeasioissa on käytäntönä A-klinikkasäätiön hoitoonohjausmalli, jota päivitetään vuonna Työsuojelu Työsuojeluun liittyvät asiat käsitellään Salon A-klinikan sisäisessä Elämäniloa työryhmässä, jonka tukena on A-klinikkasäätiön työsuojelutoimikunta. Työryhmä kokoontuu 4-6 kertaa vuodessa. A-klinikkasäätiön työsuojelutoimikuntaan voi esittää parannusta vaativia asioita työsuojeluvaltuutetun välityksellä. Väkivalta- ja uhkaavien tilanteiden käsittelyssä esimiehen ja kohteeksi joutuneen työntekijän kanssa on mukana työsuojeluvaltuutettu. Työhyvinvointikartoitus toteutetaan koko Salon A-klinikkatoimessa kahden vuoden välein. Vuonna 2007 on laadittu kattavampi henkilöstön työhyvinvointikartoitus yhdessä Kehitysyhtiö Kuru Oy:n kanssa. Kartoitus on pohjana konkreettiselle työhyvinvointisuunnitelmalle, jonka tekeminen jatkuu edelleen. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA Toiminnan arviointi A-klinikan toimintaa ja työn laatua arvioidaan sisäisesti henkilökunnan yhteispalavereissa: kerran viikossa kokoontuvassa sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden työryhmässä, noin 4-6 viikon välein kokoontuvassa terveydenhuoltoalan henkilöiden työryhmässä sekä kaksi kertaa vuodessa järjestettävillä kehittämispäivillä. Hoitotapaamisten merkitystä asiakkaan elämäntilanteelle on arvioitu loppuvuodesta 2007 toteutetulla asiakaskyselyllä, johon osallistui Salon A-klinikan 89 asiakasta. Asiakaskyselyn laatuindikaattoreita olivat päihteidenkäytön ja elämänlaadun muutokset A-klinikalla käyntien aikana (kysymykset terveydentilasta, työ- ja toimeentulosta, perhe- ja ihmissuhteista, psyykkisestä terveydestä, arkielämän sujumisesta ja rikoksista ja tuomioista). Salon A-klinikan toiminnan järjestämisessä on huomioitu päihdehuollon laatusuositukset. Arvioinnin tulokset Toiminnan kehittäminen Asiakaspalaute Asiakaspalautteen käsittely ja huomioiminen Vuonna 2009 osallistutaan A-klinikkasäätiön asiakkaan tilannearvion pilotointihankkeeseen Salon A-klinikan toiminnasta saatiin vuoden 2007 kyselytutkimuksessa hyvin myönteiset tulokset. Tehdyssä kyselyssä asiakkaat kokivat A-klinikan toiminnan vaikuttavan paitsi päihteiden käyttöä merkittävästi vähentäväksi myös elämänlaatua huomattavasti parantavaksi tekijäksi. A-klinikkatyötä kehitetään muuttuvien tarpeiden mukaan säännöllisesti toistuvissa henkilöstön palavereissa ja kehittämispäivillä. Asiakkaille tehtiin kysely vuonna Tällöin 87 % asiakkaista oli tyytyväisiä palveluihin ja 95 % asiakkaista koki, että palveluilla oli myönteistä vaikutusta heidän elämäntilanteeseen. Palautetta A-klinikan toiminnasta kerätään jatkuvalla asiakaspalautekäytännöllä siten, että palautelomakkeita on saatavilla odotustilassa. Palautteen keräämiseen on sitä varten osoitettu keräyslaatikko. Jatkuvat asiakaspalautteet käsitellään työryhmässä ja tiedotetaan niistä myös asiakkaille.

7 Seuranta Osallistuminen huumehoidon tietojärjestelmään Käynti- /palvelumaksu(t) Muut maksut (jotka eivät sisälly käynti- /palvelumaksuun) Ulkopuolinen rahoitus Asiakkaan elämäntilannetta ja palvelutarvetta seurataan koko hoitosuhteen ajan. Osallistuuko yksikkö Stakesin koordinoimaan huumehoidon tietojärjestelmään Kyllä Ei X (vuonna 2009) TALOUS Asiakkaille A-klinikan palvelut ovat maksuttomia. Salon, Paimion ja Someron asukkaiden käyttämät A-klinikan palvelut sisältyvät avohuollon kokonaisratkaisuun. Muiden sopimuskuntien asiakkaiden kuntaosuus on 70 /käynti (vuonna 2009). TOIMITILAT Asiakastilat Yksityisyyden suoja Esteettömyys ja saavutettavuus Paloturvallisuus Salon A-klinikalla on työhuoneet jokaiselle työntekijälle, odotustila (jossa nettiyhteys asiakkaiden käytössä), asiakas WC, ryhmähuone, näytteenotto WC, hoitohuone, akupunktiohuone, koulutustila ja sosiaalitilat henkilökunnalle. Yhteensä 722 m2. Työntekijöillä on äänieristetyt työhuoneet kahdella uloskäynnillä. Avustettuna A-klinikalle pääsee pyörätuolilla. Inva- WC:tä ei ole. Palotarkastus on tehty kesällä 2003 A-klinikan laajennuksen yhteydessä A-klinikalla on ensisammutusvälineet.