Tilan rakentamista koskeva suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamispäätös

Transkriptio

1 Kuntasuunnittelulautakunta Tilan rakentamista koskeva suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamispäätös 403/ /2016 KUNLA 137 Jukka Suomi hakee rakentamista koskevaa suun nit te lu tar ve rat kaisua ja poikkeamispäätöstä kolmen yksiasuntoisen, 1 3 /4-kerroksisen, 300 k-m 2 :n suuruisen omakotitalon ja kolmen 1-kerroksisen, 80 k-m2:n suuruisen talousrakennuksen rakentamiseksi. Ra ken nus paikat muodostuvat kolmesta tilan Tervaa määräalasta. Mää rä alan 1 pinta-ala on n m² ja määräalojen 2 ja 3 pin ta-alat noin m². Rakennuspaikat sijaitsevat peltoalueella met sän reunassa osoitteiden Hakamäenpolku 33 ja Metsäkyläntie 894 vä lisel lä alueella. Voimassa olevassa Uudenmaan maakuntakaavassa hakemuksen koh tee na oleva rakennuspaikat sijaitsevat kulttuuriympäristön tai mai se man vaalimisen kannalta tärkeällä alueella. Palojoen ky lä keskus on osoitettu kyläksi. Valtuuston vuonna 1989 hyväksymässä koko kuntaa koskevassa oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa hake muk sen kohteena olevat rakennuspaikat sijaitsevat pien ta lo val taisel la alueella (AP3). Aluetta koskee myös valtuuston vuonna 1987 ja uu del leen vuonna 1992 hyväksymä oikeusvaikutukseton osa yleiskaa va, jossa hakemuksen kohteena oleva alue on osoitettu asuinpien ta lo jen alueeksi, jossa ympäristö säilytetään (AP/s). Alueella on vi reil lä Palojoen osayleiskaavan laatiminen. Osa yleis kaa va on tar koitus hyväksyä oikeusvaikutteisena. Alue on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n tarkoittamaa suun nit te lutar ve aluet ta. Lisäksi hanke edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n mukaista poikkeamista sekä rakennusjärjestyksen ra ken nuspai kan vähimmäispinta-alaa että enimmäisrakennusoikeutta kos kevis ta määräyksistä. Hakijan perustelut Hakija on perustellut hakemustaan sillä, että kyseessä on voi mas saole van osayleiskaavan mukaiset rakennuspaikat ja tilalle on ollut suun nit te lu tar ve rat kai su kolmen asuinrakennuksen rakentamiseksi kol mel le määräalalle, mutta lupa on rauennut vuoden 2011 lopussa. Naapurien kuuleminen Naapureille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä hakemuksen joh dos ta eikä heillä ole ollut huomautettavaa. Lausunnot

2 Hankkeen johdosta on pyydetty Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ym pä ris tö kes kuk sen (ELY-keskus) sekä Keski-Uudenmaan maa kunta mu seon lausunnot. ELY-keskus toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa: "Hanke sijaitsee Aleksis Kiven Palojoki nimisellä valtakunnallisesti mer kit tä väs sä rakennetussa kulttuuriympäristössä (RKY). Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että mahdollinen uu dis ra ken ta minen ei saa heikentää Palojoen kylämaiseman kansallista sym bo li arvoa. Sen tulee sopeutua sijoitukseltaan, materiaaleiltaan sekä hahmol taan ja massoittelultaan arvokkaaseen kylämaisemaan. Mää räalat sijaitsevat myös lentomelualueella, jolloin alueelle ei tule en si sijai ses ti osoittaa lisärakentamista. Sekä uudis- että pe rus pa ran nuskoh teis sa tulee rakenteilta edellyttää hyvää ääneneristävyyttä. Kii totei den jatkeilla ja niiden läheisyydessä rakennusten ää nen eris tä vyydes sä on huomioitava lentoliikenteen erityispiirteet sekä len to ko neiden aiheuttamat enimmäisäänitasot. Keskiäänitasojen ohjearvojen lisäk si ei lentokoneiden melu saa sisätiloissa ylittää LAmax db ta soa." Keski-Uudenmaan maakuntamuseo toteaa lausunnossaan mm. seuraa vaa: "Palojoki on yksi Nurmijärven vanhoja kyliä. Palojoen kyläkeskusta ym pä ris töi neen on kulttuuriperinnöltään arvokasta aluetta, sillä siellä si jait see sekä Aleksis Kiven elämään että hänen tuotantoonsa liit tyviä merkittäviä paikkoja. Kohde on Museoviraston inventoinnissa nos tet tu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kult tuu ri ym päris tök si (RKY 2009). Haetut rakennuspaikat sijaitsevat RKY-alueella. Palojoen kylän kulttuurimaisema on myös maakunnallisesti mer kit tävä kohde (Missä maat on mainioimmat - Uudenmaan kult tuu ri ym päris töt 2012, Uudenmaan liitto)." Lisäksi maakuntamuseo huomauttaa, että rakennusluvan myön tä misen yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että uu disra ken nuk set sopeutuvat valtakunnallisesti arvokkaaseen kult tuu ri ympä ris töön ja kulttuurimaisemaan. Rakennusluvasta tulee pyytää maa kun ta mu seon lausunto. Hakijan vastine Hakijalle on varattu päivätyllä kirjeellä tilaisuus selityksen an ta mi seen annettujen lausuntojen johdosta. Määräaika selityksen an ta mi sel le oli Hakija ei ole antanut selitystä, myöskään mää rä ajan jälkeen.

3 Suunnittelutarveratkaisun lähtökohdat ja perustelut Hakemuksen kohteena olevat määräalat sijaitsevat Palojoen kyläkeskuksen länsipuolella valtakunnallisesti merkittävällä kult tuu ri maise ma-alu eel la (Ra ken net tu kult tuu ri ym pä ristö, RKY 2009). Tila si joittuu pel toau kean reunaan, jon ka ta kaa ko hoaa jyrkänteen ja sen alus met sän sekä rehevän lehtolaikun vuoksi ar vok kaak si luon to kohteek si luo ki tel tu Ha ka mä ki (Pa lo joen osa yleis kaa va-alueen mai sema- ja ym pä ris tö sel vitys, Suun nit telu keskus Oy, 1999). Alue on nyt ha ke muk sen kohteena olevien rakennuspaikkojen ulkopuolella eikä vuon na 2015 laaditussa Palojoen yleiskaava-alueen luon to sel vi tykses sä (Ympäristösuunnittelu Enviro) ole esitetty luontokohteita ha kemuk sen kohteena olevien rakennuspaikkojen läheisyyteen. Hakemuksen mu kai set ra ken nus pai kat si jait se vat Helsinki-Vantaan len to ase man melualueella, jolla melutaso L DEN on en nus te ti lan teessa vuonna 2025 osittain db:n melualueella ja osittain db:n melualueella (Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan len to asema, Lentokoneiden melu kehitystilanteessa 2025). Tilan itäosassa melutaso on korkeampi kuin tilan län si osassa. Len to me lu alu eel la on pääosin yöaikaista. Asuinrakennuksia raken net taes sa me lu tu lee huo mioida ra ken nus ten ää nen eris tä vyydessä. Kaavoituslautakunta teki vuonna 2003 myönteisen suunnittelutarveratkaisun kolmen asuinra kennuksen rakenta miseksi kol melle ti lan määräalalle. Tuolloin asuinraken nusten kerros luvuk si sal lit tiin enintään I½. Ra kennuslupia ei kui ten kaan haet tu ja suun nittelu tar ve rat kai su rau ke si. Vuonna 2009 haettiin samansisältöistä suun nit te lu tar ve rat kai sua/poik keamis pää tös tä ja kun ta ke hi tys toi mikun ta teki asiasta myön tei sen päätöksen Tuol loinkaan rakennuslupia ei haettu säädetyssä ajassa, vaan suun nit te lutar ve rat kai su/poik keamis pää tös raukesi. Hakemuksen kohteena olevat määräalat muodostuvat rakentamattomasta tilasta , joka on lohkotila vuonna 1910 re kis teröi dys tä emätilasta Tämän emätilan pin ta-ala oli tuolloin 2,7600 ha. Vuonna 1988 emätilasta lohkottiin nyt hakemuksen koh tee na oleva tila (pinta-ala 1,1280 ha) ja emä kiinteis tök si jäi rakentamaton tila (pinta-ala 1,8889 ha). Palojoen oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa hakemuksen koh tee na olevalle tilalle on osoitettu kolmen uuden rakennuspaikan muo dos ta mis mah dol li suus. Osayleiskaavan periaatteita on joh donmu kai ses ti noudatettu lupakäsittelyssä.

4 Palojoen oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan alueella on korkein hallinto-oikeus päätynyt kesällä 2016 ratkaisuun, joka ei nou data oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan periaatteita. Helsingin hallinto-oikeus on (15/0262/5) kumonnut ja korkein hallinto-oikeus (3271) pitänyt hallinto-oikeuden pää töksen, joka koski kehitysjohtajan/kuntasuunnittelulautakunnan myönteis tä suunnittelutarveratkaisua omakotitalon rakentamiseksi Pa lojoen oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan mukaiselle ra ken nuspai kal le. Tuolloin oli kyse 5000 m²:n suuruisesta määräalasta pinta-alaltaan 1,50 ha:n suuruisella kiinteistöllä, jolla sijaitsi yksi asuinrakennus. Kiin teis tön emätilan pinta-ala on vuonna 1957 ollut 17,14 ha ja siitä on muodostettu yhteensä kuusi kiinteistöä, joista viisi on rakennettu. Tuol loin hallinto-oikeuden päätöksessä todettiin, että hankkeen toteut ta mis mah dol li suu det tulee selvittää alueen tarkemmassa kaa voituk ses sa, jolloin voidaan ottaa huomioon myös alueen muiden maan omis ta jien rakentamistarpeet ja muu maankäyttö eikä edel lytyk siä myönteiselle suunnittelutarveratkaisulle siten ollut. Kuten em. päätöksessäkin todettiin suunnittelutarveratkaisujen arvioin nis sa tulee ottaa huomioon myös maanomistajien yh den ver taisen kohtelun toteutuminen. Yhdenvertaisen kohtelun toteutumista voi daan arvioida esim. selvittämällä emätilasta lohkotut ra ken nus paikat ja näillä ja emätilalla jo tapahtunut rakentaminen ja ver taa mal la tätä muiden vastaavien emätilojen rakentamistilanteeseen. Kaa voitta mat to mil le alueille ei myöskään voida myöntää enempää ra kennus lu pia kuin kaavassa olisi mahdollista osoittaa. Nyt kyseessä olevas sa tapauksessa lupaan suostuminen tarkoittaisi, että koko ti lan pinta-ala tulisi käytetyksi rakentamiseen. Alueella on vireillä Palojoen osayleiskaavan laatiminen. Osa yleis kaava on tarkoitus hyväksyä oikeusvaikutteisena. Osayleiskaavassa arvioi daan enimmäisrakentamismahdollisuudet tilakohtaisesti pe rustuen laajalle alueelle samanaikaisesti tehtyihin selvityksiin ja emä ti lakoh tai seen mitoitusvyöhykkeittäin tapahtuvaan tarkasteluun. Edellä olevaan perustuen määräalojen 2 ja 3 osalta voidaan todeta, et tä hakemuksen mu kai nen rakentaminen aiheuttaa haittaa kaa voituk sel le ja alueiden käy tön muulle järjestämiselle. Haettuun lupaan suos tu mi nen vaarantaa maan omis ta jien tasapuolisen kohtelun vaa timuk sen lu pa kä sit te lys sä. Edelleen voidaan todeta, että yhdelle rakennuspaikalle on olemassa maan käyt tö- ja rakennuslain 137 :n 1 momentin tarkoittamat edel lytyk set. Koska määräala 1 sijaitsee alueella, jossa lentomelu tilan alueella on alhaisin, voidaan katsoa, että määräalan 1

5 osal ta hakemuksen mukainen rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoi tuk sel le tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Hakemukseen suos tu mi nen ei vaaranna maanomistajien tasapuolisen kohtelun peri aat teen toteutumista lupakäsittelyssä. Poikkeamispäätöksen lähtökohdat ja perustelut Poikkeaminen rakennusjärjestyksen rakennuspaikan vä him mäis pinta-alaa koskevasta määräyksestä. Rakennusjärjestyksen mukaan määräaloista läntisimmän eli mää räalan 1 vähimmäispinta-ala on 3000 m² ja määräalojen 2 ja 3 vä himmäis pin ta-alat 5000 m². Täten määräala 1, jonka pinta-ala on 5000 m², täyttää ra ken nus järjes tyk sen määräyksen. Määräalat 2 ja 3 ovat pinta-alaltaan 3100 m² ja näiden osalta rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja ra ken nuslain 171 :n mukaista poikkeamista rakennusjärjestyksen ra ken nuspai kan vähimmäispinta-alaa koskevasta määräyksestä. Koska määräalojen 2 ja 3 osalta ei ole edellytyksiä myönteiselle suun nit te lu tar ve rat kai sul le, ei ole tarkoituksenmukaista suostua myös kään haettuun poikkeamiseen rakennusjärjestyksen ra ken nuspai kan vähimmäispinta-alaa koskevasta määräyksestä. Poikkeaminen rakennusjärjestyksen rakennuspaikan enim mäis kerros alaa koskevasta määräyksestä. Rakennusjärjestyksen mukaan rakennuspaikan kerrosala saa olla enin tään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Kaikkien kolmen rakennuspaikan kokonaiskerrosalaksi tulisi hakemuksen mukaan 380 k-m², mikä on rakennuspaikkojen 2 ja 3 osalta 12,3 % rakennuspaikan pinta-alasta. Koska määräalojen 2 ja 3 osalta ei ole edellytyksiä myönteiselle suun nit te lu tar ve rat kai sul le, ei ole tarkoituksenmukaista suostua myös kään haettuun poikkeamiseen rakennusjärjestyksen ra ken nuspai kan vähimmäispinta-alaa koskevasta määräyksestä. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Hakemuksen kohteena oleva rakennuspaikka sijaitsee kyläalueella, jo ka on Palojoen alakoulun lukittua oppilaaksiottoaluetta. Matkaa ala kou luun on noin 2,9 km. Kirkonkylässä sijaitsevaan yläkouluun ja mui hin palveluihin on matkaa noin 7-8 km. Metsäkyläntien ja Kou lunkul man tien varrella ei ole kevyen liikenteen väylää. Kirkonkylälle kul-

6 jet taes sa kevyen liikenteen väylä on Palojoentien varrella. Kou lu matko ja ei ole luokiteltu vaaralliseksi koulutieksi millään luok ka-as teil la. Vain muutamia julkisen liikenteen vuoroja kulkee Pa lo joen tie tä, jolla sijaitsevalle pysäkille on rakennuspaikalta matkaa noin 1,2 km. Liikkuminen alueella perustuu pääasiassa yksityisautoiluun. Alue on vuonna 2015 hyväksytyn vesihuollon ke hit tä mis suun ni tel man mukaista kehittämisaluetta. Hanke ei edellytä yritysvaikutusten arviointia. Esitys: Kuntasuunnittelulautakunta toteaa, että Jukka Suomen hakemuksen mu kai set rakennuspaikat sijaitsevat alueella, joka on maankäyttö- ja ra ken nus lain 16 :n tarkoittamaa suunnittelutarvealuetta. Hanke edel lyt tää myös maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n mukaista poikkea mis ta sekä rakennusjärjestyksen rakennuspaikan vä him mäis pinta-alaa että enimmäisrakennusoikeutta koskevista määräyksistä. Suunnittelutarveratkaisu, määräala 1 Kuntasuunnittelulautakunta on tutkinut asian ja katsoo, että haetulle ra ken ta mi sel le on olemassa maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n 1 mo men tin tarkoittamat edellytykset määräalan 1 osalta esit te ly tekstis sä esitetyin pe rus tein ehdolla, että: asuinrakennusten kerrosluku saa olla korkeintaan I½. Asuinrakennuksissa tulee olla perinteinen harjakatto. Rakentamisen tulee soveltua sijoitukseltaan, muodoltaan, kooltaan, julki si vu ma te ri aaleiltaan ja väritykseltään Palojoen kulttuu ri mai se maan. Kiinteistö on liitettävä keskitettyyn vesihuoltoon. Mikäli kiinteistö ra ken ne taan ennen keskitetyn vesihuollon rakentamista, jäte vesien käsittelyjärjestelmä on suunniteltava siten, että se on helpos ti liitettävissä keskitettyyn vesihuoltojärjestelmään heti, kun sellainen on rakennettu. Asuinrakennusten ääneneristävyyden lentomelua vastaan tulee ol la vähintään 35 db(a). Ennen rakennusluvan myöntämistä tulee hankkeesta pyytää maa kun ta mu seon lausunto. Määräalan 1 osalta hakemuksen mukainen rakentaminen ei esi te tyin ehdoin aiheuta hait taa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjes tä mi sel le, ei ai heu ta haitallista yhdyskuntakehitystä ja on so pi va maisemalliselta kan nal ta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kult tuuri ym pä ris tön ar vo jen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden tur vaa mista. Ha ke muk seen suostuminen ei vaaranna maanomistajien ta sapuo li sen koh te lun periaatteen toteutumista lupakäsittelyssä. Suunnittelutarveratkaisu, määräalat 2 ja 3

7 Kuntasuunnittelulautakunta on tutkinut asian ja katsoo, että haetulle ra ken ta mi sel le ei ole olemassa maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n 1 momentin tarkoittamia edellytyksiä. Hakemuksen mukainen ra kenta mi nen aiheuttaa haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle jär jes tä mi sel le. Haettuun lupaan suostuminen vaarantaa maan omista jien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen lupakäsittelyssä. Kun tasuun nit te lu lau ta kun ta päättää tehdä kielteisen suun nit te lu tar ve rat kaisun määräalojen 2 ja 3 osalta esittelytekstissä esitetyin perustein. Poikkeamispäätös, määräalat 2 ja 3 Kuntasuunnittelulautakunta katsoo, että hakemuksen tueksi ei ole ole mas sa erityisiä syitä ja haettu rakentaminen aiheuttaa haittaa kaa voi tuk sel le, kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjes tä mi sel le. Kuntasuunnittelulautakunta päättää tehdä kielteisen poik kea mis pää tök sen määräaloja 2 ja 3 koskien sekä ra ken nus järjes tyk sen rakennuspaikan vähimmäispinta-alaa että enim mäis ra kennus oi keut ta koskevista määräyksistä esittelytekstissä esitetyin pe rustein. Päätös asiasta annetaan julkipanon jälkeen. Suun nit te lu tar ve rat kai su on voimassa kaksi vuotta päätöksen an ta mis päi väs tä lukien, jona aika na rakennusvalvontaviranomaiselta tu lee hakea rakennuslupaa, muu toin suun nit te lu tar ve rat kai su raukeaa. Minkäänlaiseen rakennustoimenpiteeseen ei saa ryhtyä ennen raken nus lu van myöntämistä. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 16 1 mom, mom., 171, ra ken nus jär jes tyksen luku 5, kunnan elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen johtosäännön luvun 4 kohdat 3 ja 4.. Lisätietoja: yleiskaavainsinööri Arja Junttila, puh Asian käsittely: Päätös: Keskustelun kuluessa Viljakainen Kopteffin kannattamana esitti, että lu pa myönnetään hakemuksen mukaisesti kolmelle määräalalle. Kuntasuunnittelulautakunta hyväksyi yksimielisesti Viljakaisen esi tyksen perusteluina ELY-keskuksen ja Keski-Uudenmaan maa kun ta museon lausunnot sekä se, että tilalle on jo aiemmin myönnetty vas taavan sisältöinen suunnittelutarveratkaisu. Lupapäätökseen lii te tään kaikkien kolmen rakennuspaikan osalta samat lupaehdot. Kuntasuunnittelulautakunta toteaa, että Jukka Suomen hakemuksen mu kai set rakennuspaikat sijaitsevat alueella, joka on maankäyttö- ja ra ken nus lain 16 :n tarkoittamaa suunnittelutarvealuetta. Hanke edel lyt tää myös maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n mukaista poik-

8 kea mis ta sekä rakennusjärjestyksen rakennuspaikan vä him mäis pinta-alaa että enimmäisrakennusoikeutta koskevista määräyksistä. Suunnittelutarveratkaisu Kuntasuunnittelulautakunta on tutkinut asian ja katsoo, että haetulle ra ken ta mi sel le on olemassa maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n 1 mo men tin tarkoittamat edellytykset ehdolla, että: asuinrakennusten kerrosluku saa olla korkeintaan I½. Asuinrakennuksissa tulee olla perinteinen harjakatto. Rakentamisen tulee soveltua sijoitukseltaan, muodoltaan, kooltaan, julki si vu ma te ri aaleiltaan ja väritykseltään Palojoen kulttuu ri mai se maan. Kiinteistö on liitettävä keskitettyyn vesihuoltoon. Mikäli kiinteistö ra ken ne taan ennen keskitetyn vesihuollon rakentamista, jäte vesien käsittelyjärjestelmä on suunniteltava siten, että se on helpos ti liitettävissä keskitettyyn vesihuoltojärjestelmään heti, kun sellainen on rakennettu. Asuinrakennusten ääneneristävyyden lentomelua vastaan tulee ol la vähintään 35 db(a). Ennen rakennusluvan myöntämistä tulee hankkeesta pyytää maa kun ta mu seon lausunto. Hakemuksen mukainen rakentaminen ei esi te tyin ehdoin aiheuta hait taa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle jär jes tä mi sel le, ei ai heu ta haitallista yhdyskuntakehitystä ja on so pi va maisemalliselta kan nal ta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kult tuu ri ym pä ris tön arvo jen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden tur vaa mis ta. Ha ke mukseen suostuminen ei vaaranna maanomistajien ta sa puo li sen koh telun periaatteen toteutumista lupakäsittelyssä. Poikkeamispäätös, määräalat 2 ja 3 Kuntasuunnittelulautakunta katsoo, että hakemuksen tueksi on olemas sa erityisiä syitä ja haettu rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoi tuk sel le, kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle jär jestä mi sel le. Kuntasuunnittelulautakunta päättää tehdä myönteisen poik kea mis pää tök sen määräaloja 2 ja 3 koskien sekä ra ken nus järjes tyk sen rakennuspaikan vähimmäispinta-alaa että enim mäis ra kennus oi keut ta koskevista määräyksistä. Päätös asiasta annetaan julkipanon jälkeen. Suun nit te lu tar ve rat kai su on voimassa kaksi vuotta päätöksen an ta mis päi väs tä lukien, jona aika na rakennusvalvontaviranomaiselta tu lee hakea rakennuslupaa, muu toin suun nit te lu tar ve rat kai su ja poikkeamispäätös raukeavat. Minkäänlaiseen rakennustoimenpiteeseen ei saa ryhtyä ennen raken nus lu van myöntämistä.

9 Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 16 1 mom, mom., 171, raken nus jär jes tyk sen luku 5, kunnan elinkeino- ja kun ta ke hi tys kes kuksen johtosäännön luvun 4 koh dat 3 ja 4. Päätökseen kuuluu liite nro 5.