NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Sivu 131 Omakotitontin osto Lepsämän asemakaava-alueelta 4

Transkriptio

1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kuntasuunnittelulautakunta KÄSITELLYT ASIAT Sivu 131 Omakotitontin osto Lepsämän asemakaava-alueelta Määräalan osto Kirkonkylän Härkähaanmäen alueelta tilasta Pirttilä II Lausunto Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle Altia Oyj:n ympäristölupahakemuksesta 134 Tilan rakentamista koskeva suunnittelutarveratkaisu 135 Tilan lohkomista koskeva poikkeamispäätös Tilan rakentamista koskeva suunnittelutarveratkaisu 137 Tilan rakentamista koskeva suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamispäätös 138 Tilaa koskeva suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamispäätös 139 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat Ilmoitusasiat Kehitys- ja keskusteluasiat

2 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kuntasuunnittelulautakunta Aika klo 17:30-19:05 Paikka Teknisen hallinnon kokoushuone Osallistujat Läsnä Vaulamo Petri, KOK puheenjohtaja Törmänen Tuula, SDP varapuheenjohtaja Haaranen Tarja, VIHR jäsen saapui :n 133 aikana, poistui :n 141 aikana Kopteff George, KOK jäsen Manner Vesa, Sit. jäsen Rantala Sirpa, KESK jäsen Räty Virpi, KOK jäsen Sailio Alpo, SDP jäsen Viljakainen Juhani, KESK jäsen Toivonen Kallepekka, KESK kh:n edustaja Muut Kononen Aarno kehitysjohtaja Pihala Anita yleiskaavapäällikkö Junttila Arja asiantuntija Alastalo Mika asiantuntija paikalla :in ajan Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Virpi Räty ja Sirpa Rantala. Käsitellyt asiat Allekirjoitukset Petri Vaulamo puheenjohtaja Anita Pihala pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Virpi Räty Sirpa Rantala Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Kunnanvirasto Todistaa Anita Pihala pöytäkirjanpitäjä

3 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kuntasuunnittelulautakunta Omakotitontin osto Lepsämän asemakaava-alueelta 808/ /2016 KUNLA 131 Nurmijärven kunta on allekirjoitetulla kauppakirjalla myynyt Johanna ja Risto Lumijärvelle Lepsämän Lintumetsän ase makaa va-alu eel ta omakotitontin Tontin pinta-ala on 864 m² ja kauppahinta euroa (65 euroa/m²). Johanna ja Risto Lumijärvi esittävät, että kunta ostaa tontin takaisin sa mal la kauppahinnalla. Tontille ei ole haettu rakennuslupaa eikä sillä ole aloitettu maan siirto töi tä. Tonttiin kohdistuu yksi kiinteistökiinnitys, arvoltaan eu roa. Tontti luovutetaan kunnalle kiinnityksistä vapaana tai tonttiin koh dis tu va panttikirja luovutetaan kunnalle kaupanteon yhteydessä. Kunta on pääsääntöisesti ostanut rakentamattoman tontin takaisin sil lä hinnalla, jolla se on myyty. Kaupan yhteydessä on maksettu takai sin lohkomiskustannusten korvauksena peritty maksu, joka tämän ton tin osalta on 850 euroa. Takaisinoston yhteydessä on kunnalle pe rit ty käsittelykuluina 700 euroa. Esitys: Kuntasuunnittelulautakunta päättää, että kunta ostaa Johanna ja Ris to Lumijärveltä Lepsämän Lintumetsän asemakaava-alueen oma ko ti ton tin , hintaan euroa. Kaupan yhteydessä maksetaan takaisin lohkomiskustannusten korvauk se na peritty 850 euroa sekä peritään kunnalle asian kä sit te ly kului na 700 euroa. Tontti luovutetaan kiinnityksistä vapaana tai tonttiin kohdistuva pantti kir ja luovutetaan kunnalle kaupanteon yhteydessä. Kauppakirja voidaan allekirjoittaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Lisätietoja: maankäyttöinsinööri Mika Alastalo, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin.

4 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kuntasuunnittelulautakunta Määräalan osto Kirkonkylän Härkähaanmäen alueelta tilasta Pirttilä II / /2016 KUNLA 132 Tilan Pirttilä II omistajien kanssa on neuvoteltu noin 23,1 ha:n suuruisen määräalan ostamisesta kunnalle. Määräala sijait see Kirkonkylän Härkähaanmäen alueella Kirkkotien ja Ojak kalan tien välisellä alueella. Määräalalla ei ole rakennuksia. Määräalan alue on Kirkonkylän oikeusvaikutuksettomassa yleis kaavas sa vuodelta 1992 maa- ja metsätalousaluetta. Luovutettavan mää rä alan pohjoisosa on koko kuntaa koskevassa le pak ko sel vi tykses sä vuodelta 2004 merkitty lepakkojen esiintymisalueeksi. Uudem mis sa Kirkonkylän osayleiskaavan lepakkoja koskevissa sel vityk sis sä vuodelta 2013 ei alueella ole merkintöjä. Selvitysten alue rajauk set eivät ole tarkkoja. Omistajien kanssa käydyissä neuvotteluissa kauppahinnaksi on sovit tu euroa. Määräalan kantatilaan kohdistuu ra si tus to distuk sen mukaan vuokraoikeus ja se jää kantatilan alueelle. Kyseinen vuok ra-alue rajoittuu Ojakkalantiehen ja sen pinta-ala on noin m². Määräala luovutetaan kunnalle kiinteistökiinnityksistä vapaana ja rasi tus to dis tuk sen vuokraoikeusmerkintä tullaan poistamaan kiin teis tökau pan yhteydessä luovutettavan määräalan osalta. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmaston muutokseen: Alueen maankäyttö rat kaistaan tulevaisuudessa asemakaavoituksen yhteydessä ja tulevista ton teis ta saadaan aikanaan myyntituloja. Vaikutukset ilmastoon ja ym pä ris töön arvioidaan alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Yritysvaikutusten arviointi: Esitys: Kuntasuunnittelulautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että kun ta ostaa Kirkonkylän Härkähaanmäen alueelta tilasta Pirttilä II Harri Kangasniemeltä, Jari Kangasniemeltä, Veli-Mat ti Kangasniemeltä ja Auli Mattilalta noin 23,1 hehtaarin suu ruisen määräalan kauppahintaan euroa. Kauppakirja voidaan allekirjoittaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Ostettava alue on rajattu liitekarttaan. Lisätietoja: maankäyttöinsinööri Mika Alastalo, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin.

5 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kuntasuunnittelulautakunta Päätökseen kuuluu liite nro 1.

6 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kuntasuunnittelulautakunta Lausunto Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle Altia Oyj:n ympäristölupahakemuksesta 837/ /2016 KUNLA 133 Keski-uudenmaan ympäristökeskus pyytää Nurmijärven kun nan lausun toa Altia Oyj:n ympäristölupahakemuksesta koskien be to ni jätteen hyödyntämistä Altian entisen jätevedenpuhdistamon alueella Al ti an tehtaan itäpuolella kiinteistöllä Lausuntoa on pyy det ty mennessä. Rajamäellä sijaitsevan Altia Oyj:n entisen jätevedenpuhdistamon raken nuk set puretaan ja puhdistamon altaat ja muut maanalaiset tilat täy te tään. Tämän jälkeen alue muutetaan varastokentäksi. Jätevedenpuhdistamon betonia ja betonirakenteita hyödynnetään va ras to ken tän rakentamisessa entisen puhdistamon alueella. Alueel la hyödynnetään purettavista puhdistamorakennuksista ja ra kenteis ta tulevaa betonia t, tiiltä t ja kevytbetonia t. Hyötykäyttökelpoinen purkuaines pulveroidaan/murskataan alle 1500 mm palakokoon. Maanpinnan alapuolella olevat altaat ja al lasmai set hyötykäyttökelpoiset rakenteet hyödynnetään sellaisenaan ja ne täytetään puretulla ja murskatulla rakennusjätteellä sekä muualta tuo ta vil la maa-aineksilla. Kerroksen päälle kentän pintaan tulee 0,2, m sora- tai murskekerros. Lupa-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin poh ja ve sialue (Pinninnummi) sijaitsee noin 240 metrin etäisyydellä kohteelta kaak koon. Alueella pohjaveden pinta on noin 1 m syvyydellä maanpin nas ta. Alueella tai sen läheisyydessä ei ole vesistöjä. Hakemuksen mukaan ympäristöluvan mukaisen toiminnan me lu haitto jen ei arvioida poikkeavan merkittävästi tavanomaisen maan ra kennus työn aiheuttamasta meluhaitasta. Toiminnan väliaikaisuuden ja ra jat tu jen työntekoaikojen vuoksi purku- ja täyttötöillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta ihmisten yleiseen viihtyvyyteen ja ter veyteen. Alueella sijaitsevien altaiden, kellareiden ym. täyttäminen vähen tää sivullisille aiheutuvaa turvallisuusriskiä. Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä tai vaikutuksia ilmaan, ve sis töön, viemäriin, maaperään tai pohjaveteen. Purettavista raken teis ta on tehty hyötykäyttökelpoisuustestaus, jonka perusteella hait ta-ai nei den pitoisuudet ja liukoisuudet ovat hyvin pieniä. Poikkeuk se na on suodatinrakennuksen alaosan kreosoottisivelty betoni, jos ta on todettu korkeita PAH-pitoisuuksia. Kreosoottisively pois tetaan ennen betonin hyötykäyttöä tai betoni viedään ulkopuoliseen lop pu si joi tuk seen. Purkuaineksen käsittelystä voi aiheutua vähäistä pölyämistä lä hi ympä ris töön. Pölyämistä ehkäistään kastelemalla ainesta tarvittaessa.

7 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kuntasuunnittelulautakunta Hyötykäytöllä vähennetään merkittävästi purkuaineksen pois vien nistä ja korvaavien täyttöjen tuonnista aiheutuvaa raskasta liikennettä. Hyö ty käy töl lä myös vähennetään tarvittavan maa- ja kiviaineksen mää rää. Hyötykäytön vaikutuksia ympäristöön seurataan alueen ojista ja alueen läheisyyteen asennettavasta pohjavesiputkesta otettavilla ve sinäyt teil lä. Purkuaineksen käsittely ja sijoitus kenttärakenteisiin kestää noin 1-2 viikkoa. Hyödyntämistä tehdään arkipäivisin klo Puhdistamoaluetta tullaan jatkossa käyttämään varastoalueena. Alueen ympärillä on teräsverkkoaita kulkuportteineen ja alue on osittain pin noi tet tu asfaltilla, jonka vuoksi se on helposti muutettavissa varas to alu eek si. Varastokenttää tullaan hyödyntämään mm. Altian hak kuu puu ta va ran säilytyskenttänä sekä piha- ja rakennusurakointia te ke vän vuokralainen varastoalueena. Esitys: Kuntasuunnittelulautakunta esittää kunnanhallitukselle, että se antaa Altia Oyj:n ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon Kes ki-uu den maan ympäristökeskukselle: Maakuntakaavassa alue on ns. valkoista aluetta. Kaavamääräyksen mu kaan alue, jolle maakuntakaavakartalla ei ole osoitettu erityistä käyt tö tar koi tus ta, on tarkoitettu ensisijaisesti maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ohjattava taajamatoimintojen alueil le ja kyliin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa muutakin vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maan käyt töä. Koko kunnan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa alue on osoitet tu teollisuus- ja varastoalueena. Voimassa olevan asemakaavan mukaan alue on osoitettu yh dyskun ta tek nil lis ten rakennusten ja laitosten korttelialueeksi. Aluetta ei ole osoitettu varastointialueeksi. Asemakaavassa ei ole kielletty ulko va ras toin tia, mutta sen tulee liittyä korttelin pää käyt tö tar koi tukseen eli yhdyskuntateknilliseen toimintaan. Varastokentän ra ken tami nen saattaa edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimen pi de lu paa. Karttatarkastelun perusteella hulevedet alueelta ohjautuvat sekä ete län että itä/pohjoisen kautta Koirasuolenojaan. Selvityksessä Raja mäen entinen jätevedenpuhdistamo,rakenteiden ja purkuaineksen hyö ty käyt tö on todettu, että maan alle jäävien rakenteiden pohjat ja/tai kyljet puhkaistaan, jotta pohjavesi ei patoudu niihin ja nouse maan pinnalle. Betonin PH-arvo on yli 11. Hakemuksessa ei ole esi-

8 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kuntasuunnittelulautakunta tet ty arviointia, miten alueelta imeytyvät hulevedet kulkeutuvat ja vai kut ta vat Pinninnummen pohjavesialueen veden laatuun. Ojiin johdet ta vien hulevesien osalta ei ole esitetty arvioita, mikä on hu le vesien PH-arvo ja miten se vaikuttaa alapuoliseen vesistöön Koi rasuo len ojaan, johon on tehty koskikunnostus vuonna Koirasuolenojassa ja sen alapuolisessa vesistössä on luontaisesti lisääntyvä taimenkanta, jota pitää suojella. Altaiden täytön aikana tulee varmistua, ettei vesistöön pääse altaissa mahdollisesti vielä olevia puhdistamattomia jätevesiä. Hulevedet alueelta voisi olla hyvä johtaa laskeutusaltaan tai kosteikon kautta ainakin puhdistamon purkamisen ja altaiden täytön ajan. Hakemuksessa on esitetty pintaveden ja pohjaveden tark kai lu pis teitä alueen pohjois- ja itäpuolelle. Vastaavat tarkkailupisteet tulee sijoit taa myös alueen eteläpuolelle. Hakemuksesta ei ilmene kulkureitti alueelle. Kulkua ei saa järjestää Tal mon tietä pitkin asutuksen läpi tai sen läheisyydestä. Lisätietoja: yleiskaavapäällikkö Anita Pihala, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Tarja Haaranen saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana kello

9 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kuntasuunnittelulautakunta Tilan rakentamista koskeva suunnittelutarveratkaisu 656/ /2016 KUNLA 134 Mika Hämäläinen hakee rakentamista koskevaa suun nit te lu tar ve ratkai sua vierasmajan laajentamiseksi yksiasuntoiseksi, 1-ker rok si seksi, 80 k-m 2 :n suuruiseksi sivuasunnoksi. Rakennuspaikan muo dostaa pinta-alaltaan 5,51 ha:n suuruinen tila Lehtilä Ra ken nus paik ka sijaitsee osoitteessa Leppälammentie 307. Voimassa olevassa Uudenmaan maakuntakaavassa hakemuksen koh tee na oleva rakennuspaikka sijaitsee valkoisella alueella, jolle voi daan osoittaa paikallista merkitystä omaavaa maan käyttöä.valtuuston vuonna 1989 hyväksymässä koko kuntaa kos ke vassa oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa hakemuksen kohteena ole va rakennuspaikka sijaitsee rakennuspaikka sijaitsee maa- ja met sä ta lous val tai sel la alueella (M1). Aluetta koskee myös val tuuston vuonna 1991 ja uudelleen vuonna 1992 hyväksymä Kor pi-leppä lam men oikeusvaikutukseton osayleiskaava, jossa hakemuksen koh tee na oleva rakennuspaikka sijaitsee maatilojen talouskeskusten alu eel la (AM). Alue on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n tarkoittamaa suun nit telu tar ve aluet ta. Hakijan perustelut Hakija ei ole perustellut hakemustaan. Naapurien kuuleminen Naapureille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä hakemuksen joh dos ta eikä heillä ole ollut huomautettavaa. Lausunnot Hankkeen johdosta on sähköpostitse tiedusteltu myös Uudenmaan elin kei no-, lii ken ne- ja ympäristökeskuksen mielipidettä hankkeesta, ei kä heillä ole ollut huomautettavaa. Suunnittelutarveratkaisun lähtökohdat ja perustelut Hakemuksen kohteena oleva rakennuspaikka sijaitsee noin 2 km Num men pään kyläkeskuksen pohjoispuolella. Rakennuspaikka rajau tuu lännestä Leppälammentiehen. Rakennuspaikka on ns. hevos ti la, jolla sijaitsee asuinrakennuksen lisäksi mm. ma nee si, he vostal li na toimiva vanha navetta sekä varastotiloja.

10 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kuntasuunnittelulautakunta Nyt hakemuksen kohteena oleva sivuasunnoksi muutettava vie rasma ja sijaitsee asemapiirroksen mukaan noin 29 m asuin ra ken nuksen itäpuolella niin, että rakennuksilla on yhteinen sisäänkäyntipiha. Rakennusjärjestyksessä todetaan sivuasunnon ra ken ta mis edel ly tyksis tä seuraavaa: "Ns. sivuasunnolla tarkoitetaan asuntoa, joka liittyy toiminnallisesti ns. pääasuntoon. Rakennuspaikalle saa rakentaa sivuasunnon, jos ra ken nus pai kan koko on vähintään 5000 m2 (0,5 ha) ja sillä on ennes tään vain yksi asunto. Edellytyksenä sivuasunnolle on, että se ra ken ne taan pääasunnon yhteyteen tai sen pihapiiriin siten, että raken nuk sil la on yhteinen vesihuolto, tieliittymä, sisäänkäyntipiha ja pi ha-alue. Sivuasunnon ja pääasunnon tulee muodostaa ko ko naisuus. Sivuasunto tulee suunnitella liikuntaesteettömäksi. Sivuasunto saa olla enintään yksikerroksinen ja kerrosala saa olla enintään 100 k-m2. Sivuasuntoa ei saa laajentaa 100 k-m² suuremmaksi. Si vuasun toon ei saa rakentaa kellarikerrosta. Jos rinteeseen sijoittuvaan si vu asun toon on maastollisesti perusteltua rakentaa kellarikerros, kul ku kellariin tulee tapahtua vain ulkokautta ja kellariin saa sijoittaa vain varastotiloja. Sivuasunnon rakentamismahdollisuus ei koske loma ra ken ta mis ta." Nyt hakemuksen kohteena ole rakentaminen täyttää sivuasunnon ra ken ta mi sel le asetetut edellytykset. Näin ollen voidaan katsoa, että hakemuksen mukainen ra ken ta minen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjes tä mi sel le. Hakemukseen suostuminen ei vaaranna maan omis tajien tasapuolisen kohtelun periaatteen toteutumista lupakäsittelyssä. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Hakemuksen kohteena oleva rakennuspaikka sijaitsee harvaan asutul la maaseudulla, joka ei ole minkään alakoulun lukittua op pi laaksiot to alu et ta. Matkaa Nummenpään alakouluun on noin 2,3 km ja Röy kän alakouluun 5,6. Röykän taajamassa on joitakin kaupallisia pal ve lu ja. Rajamäen taajamassa sijaitsevaan yläkouluun ja muihin pal ve lui hin matkaa on noin 12,5 km. Leppälammentien ja Korventien var rel la ei ole kevyen liikenteen väylää ja Kiljavantien varrella kevyen liikenteen väylä on vain Rajamäen taajaman ja Sääks jär ven tien vä li sel lä osuudella. Korventie on luokiteltu vaaralliseksi kou lu tiek si 1-3 luokkien oppilaille. Julkinen liikenne Helsingin suuntaan kul kee pää asias sa Lopentietä, jolla sijaitsevalle pysäkille on ra ken nus paikal ta matkaa noin 4,1 km. Joitakin yksittäisiä vuoroja kulkee myös Lep pä lam men tie tä. Liikkuminen alueella perustuu pääasiassa yk sityis au toi luun. Alue ei ole vuonna 2015 hyväksytyn vesihuollon ke hittä mis suun ni tel man mukaista kehittämisaluetta. Leppälammen ve siosuus kun nan verkostoon on rakennuspaikalta matkaa noin 0,3 km.

11 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kuntasuunnittelulautakunta Hanke ei edellytä yritysvaikutusten arviointia. Esitys: Kuntasuunnittelulautakunta toteaa, että Mika Hämäläisen ha ke muksen mukainen rakennuspaikka sijaitsee alueella, joka on maan käyttö- ja rakennuslain 16 :n tarkoittamaa suunnittelutarvealuetta. Kuntasuunnittelulautakunta on tutkinut asian ja katsoo, että haetulle ra ken ta mi sel le on olemassa maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n 1 mo men tin tarkoittamat edellytykset esittelytekstissä esitetyin pe rustein ehdolla, että Sivuasuntoa ei saa myöhemminkään laajentaa 100 k-m 2 suurem mak si. Sivuasunto tulee tehdä asemapiirroksen mukaisesti pää asunnon yhteyteen siten, että asunnoilla on yhteinen vesihuolto, jäte ve sien käsittelyjärjestelmä, tieliittymä, sisäänkäyntipiha ja piha-alue. Sivuasunnon ja pääasunnon tulee muodostaa kokonaisuus, jota ei saa maanmittaustoimituksella erottaa itsenäisiksi tiloiksi. Sivuasunto tulee suunnitella liikuntaesteettömäksi. Sivuasunto saa olla enintään 1-kerroksinen. Sivuasuntoon ei saa rakentaa kellarikerrosta. Sivuasunnon lattiapinnan ja katonharjan välinen korkeus saa ol la enintään 5,5 m. Sivuasunto sovitetaan julkisivuiltaan, materiaaliltaan, kat tomuo dol taan ja väritykseltään laajennettavaan rakennukseen se kä rakennuspaikalla olevaan rakennuskantaan. Hakemuksen mukainen rakentaminen ei esitetyin ehdoin aiheuta hait taa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei ai heu ta haitallista yhdyskuntakehitystä ja on sopiva maisemalliselta kan nal ta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvo jen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Ha ke mukseen suostuminen ei vaaranna maanomistajien tasapuolisen koh telun periaatteen toteutumista lupakäsittelyssä. Päätös asiasta annetaan julkipanon jälkeen. Suun nit te lu tar ve rat kaisu on voimassa kaksi vuotta päätöksen antamispäivästä lukien, jona ai ka na rakennusvalvontaviranomaiselta tulee hakea rakennuslupaa, muu toin suunnittelutarveratkaisu raukeaa. Minkäänlaiseen rakennustoimenpiteeseen ei saa ryhtyä ennen raken nus lu van myöntämistä. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 16 1 mom, mom., rakennusjärjestyksen luku 5, kunnan elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen johtosäännön luvun 4 kohta 3. Lisätietoja: yleiskaavainsinööri Arja Junttila, puh

12 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kuntasuunnittelulautakunta Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 2.

13 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kuntasuunnittelulautakunta Tilan lohkomista koskeva poikkeamispäätös 747/ /2016 KUNLA 135 Jarmo ja Seija Juutinen hakevat lohkomista koskevaa poik kea mispää tös tä noin 4215 m²:n suuruisen määräalan lohkomiseksi tilasta Koi vik ko , jonka pinta-ala on 1,7061 ha. Määräala sijait see osoitteessa Lou hok sen tie 9. Voimassa olevassa Uudenmaan maakuntakaavassa hakemuksen koh tee na oleva rakennuspaikka sijaitsee valkoisella alueella, jolle voi daan osoittaa paikallista merkitystä omaavaa maankäyttöä. Valtuus ton hyväksymässä Perttulan oikeusvaikutteisessa osa yleis kaa vas sa hakemuksen kohteena oleva tila sijaitsee maa- ja met sä ta lous val tai sel la alueella (M-7) ja mitoitusvyöhykkeellä 2 (mit-2). Perttulan osayleiskaavasta on valitettu Helsingin Hal lin to-oikeu teen eikä se vielä ole lainvoimainen, mutta osayleiskaava on kuu lu tet tu voimaan tulevaksi Hanke edellyttää poikkeamista osayleiskaavan ra ken nus pai kan vähim mäis pin ta-alaa koskevasta määräyksestä. Alue on maankäyttöja rakennuslain 16 :n tarkoittamaa suun nit te lu tar ve aluet ta. Hakijan perustelut Hakija ei ole perustellut hakemustaan. Naapurien kuuleminen Naapureille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä hakemuksen joh dos ta eikä heillä ole ollut huomautettavaa. Poikkeamispäätöksen lähtökohdat ja perustelut Hakemuksen kohteena oleva kiinteistö sijaitsee Hongisojantien itäpuo lel la noin 4 km Kirkonkylän taajamasta lounaaseen. Kiinteistö sijoit tuu Louhoksentien molemmin puolin. Tien eteläpuolella sijaitsee ra ken nus- ja huoneistorekisterin mukaan vuonna 1967 valmistunut asuin ra ken nus ja pieni talousrakennus sekä kaksi luvulla valmis tu nut ta 270 k-m²:n suuruista varastorakennusta sekä vanhoja maa ti la kes kuk sen rakennuksia. Tien pohjoispuolella sijaitsee vuonna 2006 valmistunut asuinrakennus. Perttulan osayleiskaavan mukaan alueella olevan rakennuspaikan vä him mäis pin ta-ala on 5000 m². Nyt on tarkoituksena lohkoa tilan länsipäästä noin 4215 m²:n suu ruinen määräala, jolla sijaitsee vanha asuinrakennus sekä pieni ta lousra ken nus. Tällöin emäkiinteistön pinta-alaksi jää 1,2846 ha. Tila on

14 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kuntasuunnittelulautakunta hal lin nan ja ko so pi muk sel la jaettu eri omistajien kes ken nyt suun ni tellun lohkomisen mukaisesti. Muodostettavien rakennuspaikkojen raja kulkee määräalalla olevan asuin ra ken nuk sen sekä emäkiinteistölle jäävän maatilarakennuksen vä lis tä niin, että etäisyys suunnitellusta rajasta maatilarakennukseen on asemapiirroksen mukaan noin 7 m eikä lohkottavaa määräalaa si ten voida muodostaa osayleiskaavan rakennuspaikan vä him mäispin ta-alan 5000 m²:n suuruiseksi. Perttulan alueella on useita alle 5000 m²:n suuruisia rakennettuja rakennuspaikkoja. Edellä olevaan perustuen voidaan katsoa, että hakemuksen tueksi on erityisiä syitä eikä haet tu rakentaminen aiheuta haittaa kaa voi tuksel le, kaavan to teut ta mi sel le tai alueiden käytön muulle jär jes tä misel le. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Lohkomisella ei ole taloudellisia vaikutuksia eikä vaikutuksia ym päris töön ja ilmastonmuutokseen. Hanke ei edellytä yritysvaikutusten arviointia. Esitys: Kuntasuunnittelulautakunta toteaa, että Jarmo ja Seija Juutisen hake muk sen mukainen lohkominen edellyttää maankäyttö- ja ra kennus lain 171 :n mukaista poikkeamista oikeusvaikutteisen osa yleiskaa van rakennuspaikan vähimmäispinta-alaa koskevasta mää räykses tä. Kuntasuunnittelulautakunta katsoo, että hakemuksen tueksi on erityi siä syitä eikä haettu poikkeaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaa van toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei vai keu ta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista eikä vaikeuta ra ken ne tun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saa vutta mis ta. Kuntasuunnittelulautakunta päättää myöntää haetun poikkea mi sen rakennuspaikan vähimmäispinta-alaa koskevasta määräyk ses tä. Päätös asiasta annetaan julkipanon jälkeen. Poikkeamispäätös on voi mas sa kaksi vuotta päätöksen antamispäivästä lukien. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 171, kunnan elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen joh to sään nön luvun 4 kohta 4. Lisätietoja: yleiskaavainsinööri Arja Junttila, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin.

15 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kuntasuunnittelulautakunta Päätökseen kuuluu liite nro 3.

16 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kuntasuunnittelulautakunta Tilan rakentamista koskeva suunnittelutarveratkaisu 474/ /2016 KUNLA 136 Taru ja Teemu Salminen hakevat rakentamista koskevaa suun nit telu tar ve rat kai sua yksiasuntoisen, 1 2 /3-kerroksisen, 300 k-m 2 :n suu ruisen omakotitalon ja 1-kerroksisen, 100 k-m 2 :n suuruisen si vu asunnon sekä 1-kerroksisen, 100 k-m²:n suuruisen talousrakennuksen ra ken ta mi sek si. Rakennuspaikan muodostaa pinta-alaltaan 1,0713 ha:n suuruinen tila Etumäki Rakennuspaikka si jaitsee osoitteiden Kuonomäentie 551 ja 573 välissä. Voimassa olevassa Uudenmaan maakuntakaavassa hakemuksen koh tee na oleva rakennuspaikka sijaitsee valkoisella alueella, jolle voi daan osoittaa paikallista merkitystä omaavaa maankäyttöä. Valtuus ton vuonna 1989 hyväksymässä koko kuntaa koskevassa oikeus vai ku tuk set to mas sa yleiskaavassa hakemuksen kohteena oleva rakennuspaikka sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M2). Valtuusto on kokouksessaan hyväksynyt Klaukkalan oi keus vai kut tei sen yleiskaavan. Osayleiskaavasta on valitettu Helsin gin hallinto-oikeuteen eikä kaava näin ollen ole lainvoimainen eikä sitä ole kuulutettu voimaan tulevaksi. Hyväksytyssä osa yleis kaavas sa hakemuksen kohteena oleva tila sijaitsee maa- ja met sä talous val tai sel la alueella (M-4) ja maisemallisesti arvokkaalla alueella (ma-2). Alue on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n tarkoittamaa suun nit telu tar ve aluet ta. Hakijan perustelut: Hakija ei ole perustellut hakemustaan. Naapurien kuuleminen: Naapureille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä hakemuksen joh dos ta eikä heillä ole ollut huomautettavaa. Lausunnot: Hankkeen johdosta on pyydetty Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ym pä ris tö kes kuk sen (ELY-keskus) lausunto, jossa todetaan maantien suoja-alueen ulottuvan 20 metrin etäisyydelle tien kes kilin jas ta. Maantien suoja-alueelle ei saa pitää rakennusta eikä sel laista aitaa tai rakennelmaa, josta voisi olla haittaa tienpidolle. Lau sunnos sa todetaan maantien keskimääräisen vuo ro kau si lii kenteen ko. alueella olevan ajoneuvoa. Nopeusrajoitus alueella

17 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kuntasuunnittelulautakunta on 60 km/h. Tienpitoviranomainen ei vastaa rakennushankkeen mah dol li sis ta meluntorjuntatoimenpiteiden kustannuksista. Lausunnossa todetaan, ettei ELY-keskus tule myöntämään omaa liit ty mää kiinteistölle, vaan kulku tulee tapahtua eteläpuolella si jait sevan naapurikiinteistön liittymän kautta. Tienpitäjä kiinnittää erityistä huo mio ta liittymien määrään ja liittymätiheyteen. Jokainen liittymä muo dos taa liikenneturvallisuusriskin. Hakijan vastine: Vastineena ELY-keskuksen lausuntoon hakija on ilmoittanut ole vansa suostuvainen yhteiseen liittymäkohtaan naapurin kiinteistön kanssa. ELY-keskuksen lausunto sekä hakijan vastine on lähetetty vas ti neelle myös hakemuksen kohteena olevan kiinteistön eteläpuolella sijait se van naapurikiinteistön omistajalle. Naapurikiinteistön , jonka kautta ELY-keskus on esittä nyt kulkua rakennuspaikalle, omistaja on lausunut, ettei kulku hake muk sen kohteena olevalle rakennuspaikalle kiinteistön kautta ole mahdollinen, koska liittymän rakentaminen ai heut tai si sortumavaaran. Naapuri ehdottaa liittymän leventämistä niin, että se ulottuu myös kiinteistön puolelle. Suunnittelutarveratkaisun lähtökohdat ja perustelut Hakemuksen kohteena oleva rakennuspaikka sijaitsee Klaukkalan taa ja man länsipuolella ja se rajoittuu lännestä Kuonomäentiehen, jon ka länsipuolelle avautuu laaja Lepsämänjokeen ulottuva pel to aukea. Rakennuspaikan pohjois- ja eteläpuolella on rakennetut ra kennus pai kat ja idässä metsäalue. Myös rakennuspaikka on ete lä rin teeseen sijoittuvaa metsää. Asemapiirroksessa kulku Kuonomäentieltä kiinteistölle on osoitettu uu den liittymän kautta. ELY-keskus on lausunnossaan edellyttänyt käy tet tä väk si naapurikiinteistön liittymää. Naa pu rikiin teis tön omistaja on kuitenkin ehdottanut liittymänsä leventämistä ha ke muk sen kohteena olevan kiinteistön puolelle. Tämä kuitenkin tar koit tai si kahta vierekkäistä liittymää. Hakemuksen kohteena oleva rakennuspaikka on lohkotila vuonna 1946 muodostetusta emätilasta , jonka pinta-ala oli tuol loin 12,62 ha. Emätilasta on muodostettu yhteensä 11 tilaa, joista 7 on rakennettu. Rakentamattomista tiloista 2 on suurempia kuin nyt hakemuksen kohteena oleva tila (tilat , pinta-ala 3,08 ha ja , pinta-ala 1,29 ha).

18 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kuntasuunnittelulautakunta Emätilan aluetta on jo käytetty rakentamiseen kohtalaisen paljon ja alu eel la on rakentamattomia tiloja, jotka ovat pinta-alaltaan ha kemuk sen kohteena olevaa tilaa suurempia. Hakemukseen suos tu minen aiheuttaisi maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaatteen mu kai ses ti rakentamiseen suostumisen myös näille vielä ra ken tamat to mil le tiloille. Täten hakemukseen suostuminen aiheuttaa haittaa kaavoitukselle ja vaarantaa maanomistajien tasapuolisen koh telun periaatteen toteutumisen lupakäsittelyssä. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Hakemuksen kohteena oleva rakennuspaikka sijaitsee tiiviisti asu tulla maaseudulla, joka ei ole minkään alakoulun lukittua op pi laak siotto alu et ta. Harjulan alakouluun on matkaa noin 3,6 km. Klaukkalan taa ja mas sa sijaitsevaan yläkouluun matkaa on noin 6,1 km ja muihin pal ve lui hin noin 5,5-6,0 km. Kuonomäentien varrella on kevyen liiken teen väylä ainoastaan lähellä Klaukkalan taajamaa. Lep sä mäntien pohjoisreunalla kulkee kevyen liikenteen väylä. Osa Kuo nomäen ties tä on luokiteltu vaaralliseksi koulutieksi 1-2 luokka-asteen op pi lail le. Julkinen liikenne Helsingin suuntaan kulkee Klaukkalan kes kus tas ta. Joitakin paikallisliikenteen vuoroja kulkee myös Kuo nomäen tie tä, pääasiassa kouluvuoden aikana. Liikkuminen alueella pe rus tuu pääasiassa yksityisautoiluun. Alue ei ole vuonna 2015 hyväk sy tyn vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaista ke hit tä misaluet ta. Hanke ei edellytä yritysvaikutusten arviointia. Esitys: Kuntasuunnittelulautakunta toteaa, että Taru ja Teemu Salmisen hake muk sen mukainen rakennuspaikka sijaitsee alueella, joka on maan käyt tö- ja rakennuslain 16 :n tarkoittamaa suun nit te lu tar vealuet ta. Kuntasuunnittelulautakunta on tutkinut asian ja katsoo, että haetulle ra ken ta mi sel le ei ole olemassa maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n 1 momentin tarkoittamia edellytyksiä. Hakemuksen mukainen ra kenta mi nen aiheuttaa haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle jär jes tä mi sel le. Haettuun lupaan suostuminen vaarantaa maan omista jien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen lupakäsittelyssä. Kun tasuun nit te lu lau ta kun ta päättää tehdä kielteisen suun nit te lu tar ve ratkai sun esittelytekstissä esitetyin perustein. Päätös asiasta annetaan julkipanon jälkeen. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 16 1 mom, mom., kunnan elinkeino- ja kunta ke hi tys kes kuk sen johtosäännön luvun 4 kohta 3. Lisätietoja: yleiskaavainsinööri Arja Junttila, puh

19 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kuntasuunnittelulautakunta Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 4.

20 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kuntasuunnittelulautakunta Tilan rakentamista koskeva suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamispäätös 403/ /2016 KUNLA 137 Jukka Suomi hakee rakentamista koskevaa suun nit te lu tar ve rat kaisua ja poikkeamispäätöstä kolmen yksiasuntoisen, 1 3 /4-kerroksisen, 300 k-m 2 :n suuruisen omakotitalon ja kolmen 1-kerroksisen, 80 k-m2:n suuruisen talousrakennuksen rakentamiseksi. Ra ken nus paikat muodostuvat kolmesta tilan Tervaa määräalasta. Mää rä alan 1 pinta-ala on n m² ja määräalojen 2 ja 3 pinta-alat noin m². Rakennuspaikat sijaitsevat peltoalueella metsän reunassa osoitteiden Hakamäenpolku 33 ja Metsäkyläntie 894 vä li sel lä alueella. Voimassa olevassa Uudenmaan maakuntakaavassa hakemuksen koh tee na oleva rakennuspaikat sijaitsevat kulttuuriympäristön tai mai se man vaalimisen kannalta tärkeällä alueella. Palojoen ky lä keskus on osoitettu kyläksi. Valtuuston vuonna 1989 hyväksymässä koko kuntaa koskevassa oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa hake muk sen kohteena olevat rakennuspaikat sijaitsevat pien ta lo val taisel la alueella (AP3). Aluetta koskee myös valtuuston vuonna 1987 ja uu del leen vuonna 1992 hyväksymä oikeusvaikutukseton osa yleiskaa va, jossa hakemuksen kohteena oleva alue on osoitettu asuinpien ta lo jen alueeksi, jossa ympäristö säilytetään (AP/s). Alueella on vi reil lä Palojoen osayleiskaavan laatiminen. Osa yleis kaa va on tarkoi tus hyväksyä oikeusvaikutteisena. Alue on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n tarkoittamaa suun nit telu tar ve aluet ta. Lisäksi hanke edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n mukaista poikkeamista sekä rakennusjärjestyksen ra kennus pai kan vähimmäispinta-alaa että enimmäisrakennusoikeutta koske vis ta määräyksistä. Hakijan perustelut Hakija on perustellut hakemustaan sillä, että kyseessä on voi mas saole van osayleiskaavan mukaiset rakennuspaikat ja tilalle on ollut suun nit te lu tar ve rat kai su kolmen asuinrakennuksen rakentamiseksi kol mel le määräalalle, mutta lupa on rauennut vuoden 2011 lopussa. Naapurien kuuleminen Naapureille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä hakemuksen joh dos ta eikä heillä ole ollut huomautettavaa. Lausunnot Hankkeen johdosta on pyydetty Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ym pä ris tö kes kuk sen (ELY-keskus) sekä Keski-Uudenmaan maakun ta mu seon lausunnot.

21 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kuntasuunnittelulautakunta ELY-keskus toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa: "Hanke sijaitsee Aleksis Kiven Palojoki nimisellä valtakunnallisesti mer kit tä väs sä rakennetussa kulttuuriympäristössä (RKY). Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että mahdollinen uu dis ra ken ta minen ei saa heikentää Palojoen kylämaiseman kansallista sym bo li arvoa. Sen tulee sopeutua sijoitukseltaan, materiaaleiltaan sekä hahmol taan ja massoittelultaan arvokkaaseen kylämaisemaan. Mää räalat sijaitsevat myös lentomelualueella, jolloin alueelle ei tule en si sijai ses ti osoittaa lisärakentamista. Sekä uudis- että pe rus pa ran nuskoh teis sa tulee rakenteilta edellyttää hyvää ääneneristävyyttä. Kii totei den jatkeilla ja niiden läheisyydessä rakennusten ää nen eris tä vyydes sä on huomioitava lentoliikenteen erityispiirteet sekä len to ko neiden aiheuttamat enimmäisäänitasot. Keskiäänitasojen ohjearvojen li säk si ei lentokoneiden melu saa sisätiloissa ylittää LAmax db tasoa." Keski-Uudenmaan maakuntamuseo toteaa lausunnossaan mm. seu raa vaa: "Palojoki on yksi Nurmijärven vanhoja kyliä. Palojoen kyläkeskusta ym pä ris töi neen on kulttuuriperinnöltään arvokasta aluetta, sillä siellä si jait see sekä Aleksis Kiven elämään että hänen tuotantoonsa liit tyviä merkittäviä paikkoja. Kohde on Museoviraston inventoinnissa nos tet tu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kult tuu ri ym päris tök si (RKY 2009). Haetut rakennuspaikat sijaitsevat RKY-alueella. Palojoen kylän kulttuurimaisema on myös maakunnallisesti mer kit tävä kohde (Missä maat on mainioimmat - Uudenmaan kult tuu ri ym päris töt 2012, Uudenmaan liitto)." Lisäksi maakuntamuseo huomauttaa, että rakennusluvan myön tä misen yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että uu disra ken nuk set sopeutuvat valtakunnallisesti arvokkaaseen kult tuu riym pä ris töön ja kulttuurimaisemaan. Rakennusluvasta tulee pyytää maa kun ta mu seon lausunto. Hakijan vastine Hakijalle on varattu päivätyllä kirjeellä tilaisuus selityksen an ta mi seen annettujen lausuntojen johdosta. Määräaika selityksen an ta mi sel le oli Hakija ei ole antanut selitystä, myöskään mää rä ajan jälkeen. Suunnittelutarveratkaisun lähtökohdat ja perustelut Hakemuksen kohteena olevat määräalat sijaitsevat Palojoen kyläkeskuksen länsipuolella valtakunnallisesti merkittävällä kult tuu ri mai-

22 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kuntasuunnittelulautakunta se ma-alu eel la (Ra ken net tu kult tuu ri ym pä ristö, RKY 2009). Tila si joittuu pel toau kean reunaan, jon ka ta kaa ko hoaa jyrkänteen ja sen alus met sän sekä rehevän lehtolaikun vuoksi ar vok kaak si luon to kohteek si luo ki tel tu Ha ka mä ki (Pa lo joen osa yleis kaa va-alueen mai sema- ja ym pä ris tö sel vitys, Suun nit telu keskus Oy, 1999). Alue on nyt ha ke muk sen kohteena olevien rakennuspaikkojen ulkopuolella eikä vuon na 2015 laaditussa Palojoen yleiskaava-alueen luon to sel vi tykses sä (Ympäristösuunnittelu Enviro) ole esitetty luontokohteita ha kemuk sen kohteena olevien rakennuspaikkojen läheisyyteen. Hakemuksen mu kai set ra ken nus pai kat si jait se vat Helsinki-Vantaan len to ase man melualueella, jolla melutaso L DEN on en nus te ti lan teessa vuonna 2025 osittain db:n melualueella ja osittain db:n melualueella (Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan len to asema, Lentokoneiden melu kehitystilanteessa 2025). Tilan itäosassa melutaso on korkeampi kuin tilan län si osassa. Len to me lu alu eel la on pääosin yöaikaista. Asuinrakennuksia raken net taes sa me lu tu lee huo mioida ra ken nus ten ää nen eris tä vyydessä. Kaavoituslautakunta teki vuonna 2003 myönteisen suunnittelutarveratkaisun kolmen asuinra kennuksen rakenta miseksi kol melle ti lan määräalalle. Tuolloin asuinraken nusten kerros luvuk si sal lit tiin enintään I½. Ra kennuslupia ei kui ten kaan haet tu ja suun nittelu tar ve rat kai su rau ke si. Vuonna 2009 haettiin samansisältöistä suun nit te lu tar ve rat kai sua/poik keamis pää tös tä ja kun ta ke hi tys toi mikun ta teki asiasta myön tei sen päätöksen Tuol loinkaan rakennuslupia ei haettu säädetyssä ajassa, vaan suun nit te lutar ve rat kai su/poik keamis pää tös raukesi. Hakemuksen kohteena olevat määräalat muodostuvat rakentamattomasta tilasta , joka on lohkotila vuonna 1910 re kis teröi dys tä emätilasta Tämän emätilan pin ta-ala oli tuolloin 2,7600 ha. Vuonna 1988 emätilasta lohkottiin nyt hakemuksen koh tee na oleva tila (pinta-ala 1,1280 ha) ja emä kiinteis tök si jäi rakentamaton tila (pinta-ala 1,8889 ha). Palojoen oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa hakemuksen koh tee na olevalle tilalle on osoitettu kolmen uuden rakennuspaikan muo dos ta mis mah dol li suus. Osayleiskaavan periaatteita on joh donmu kai ses ti noudatettu lupakäsittelyssä. Palojoen oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan alueella on korkein hallinto-oikeus päätynyt kesällä 2016 ratkaisuun, joka ei nou data oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan periaatteita. Helsingin hallinto-oikeus on (15/0262/5) kumonnut ja korkein hallinto-oikeus (3271) pitänyt hallinto-oikeuden päätök sen, joka koski kehitysjohtajan/kuntasuunnittelulautakunnan myön teis tä suunnittelutarveratkaisua omakotitalon rakentamiseksi

23 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kuntasuunnittelulautakunta Pa lo joen oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan mukaiselle ra kennus pai kal le. Tuolloin oli kyse 5000 m²:n suuruisesta määräalasta pinta-alaltaan 1,50 ha:n suuruisella kiinteistöllä, jolla sijaitsi yksi asuinrakennus. Kiin teis tön emätilan pinta-ala on vuonna 1957 ollut 17,14 ha ja siitä on muodostettu yhteensä kuusi kiinteistöä, joista viisi on rakennettu. Tuol loin hallinto-oikeuden päätöksessä todettiin, että hankkeen toteut ta mis mah dol li suu det tulee selvittää alueen tarkemmassa kaavoi tuk ses sa, jolloin voidaan ottaa huomioon myös alueen muiden maan omis ta jien rakentamistarpeet ja muu maankäyttö eikä edel lytyk siä myönteiselle suunnittelutarveratkaisulle siten ollut. Kuten em. päätöksessäkin todettiin suunnittelutarveratkaisujen arvioin nis sa tulee ottaa huomioon myös maanomistajien yh den ver taisen kohtelun toteutuminen. Yhdenvertaisen kohtelun toteutumista voi daan arvioida esim. selvittämällä emätilasta lohkotut ra ken nuspai kat ja näillä ja emätilalla jo tapahtunut rakentaminen ja ver taa malla tätä muiden vastaavien emätilojen rakentamistilanteeseen. Kaavoit ta mat to mil le alueille ei myöskään voida myöntää enempää raken nus lu pia kuin kaavassa olisi mahdollista osoittaa. Nyt kyseessä ole vas sa tapauksessa lupaan suostuminen tarkoittaisi, että koko tilan pinta-ala tulisi käytetyksi rakentamiseen. Alueella on vireillä Palojoen osayleiskaavan laatiminen. Osa yleiskaa va on tarkoitus hyväksyä oikeusvaikutteisena. Osayleiskaavassa ar vioi daan enimmäisrakentamismahdollisuudet tilakohtaisesti pe rustuen laajalle alueelle samanaikaisesti tehtyihin selvityksiin ja emä ti lakoh tai seen mitoitusvyöhykkeittäin tapahtuvaan tarkasteluun. Edellä olevaan perustuen määräalojen 2 ja 3 osalta voidaan todeta, et tä hakemuksen mu kai nen rakentaminen aiheuttaa haittaa kaa voituk sel le ja alueiden käy tön muulle järjestämiselle. Haettuun lupaan suos tu mi nen vaarantaa maan omis ta jien tasapuolisen kohtelun vaati muk sen lu pa kä sit te lys sä. Edelleen voidaan todeta, että yhdelle rakennuspaikalle on olemassa maan käyt tö- ja rakennuslain 137 :n 1 momentin tarkoittamat edel lytyk set. Koska määräala 1 sijaitsee alueella, jossa lentomelu tilan alueella on alhaisin, voidaan katsoa, että määräalan 1 osal ta hakemuksen mukainen rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoi tuk sel le tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Hakemukseen suos tu mi nen ei vaaranna maanomistajien tasapuolisen kohtelun peri aat teen toteutumista lupakäsittelyssä. Poikkeamispäätöksen lähtökohdat ja perustelut Poikkeaminen rakennusjärjestyksen rakennuspaikan vä him mäis pinta-alaa koskevasta määräyksestä.

24 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kuntasuunnittelulautakunta Rakennusjärjestyksen mukaan määräaloista läntisimmän eli mää räalan 1 vähimmäispinta-ala on 3000 m² ja määräalojen 2 ja 3 vä himmäis pin ta-alat 5000 m². Täten määräala 1, jonka pinta-ala on 5000 m², täyttää ra ken nus järjes tyk sen määräyksen. Määräalat 2 ja 3 ovat pinta-alaltaan 3100 m² ja näiden osalta rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja ra ken nuslain 171 :n mukaista poikkeamista rakennusjärjestyksen ra ken nuspai kan vähimmäispinta-alaa koskevasta määräyksestä. Koska määräalojen 2 ja 3 osalta ei ole edellytyksiä myönteiselle suun nit te lu tar ve rat kai sul le, ei ole tarkoituksenmukaista suostua myös kään haettuun poikkeamiseen rakennusjärjestyksen ra ken nuspai kan vähimmäispinta-alaa koskevasta määräyksestä. Poikkeaminen rakennusjärjestyksen rakennuspaikan enim mäis kerros alaa koskevasta määräyksestä. Rakennusjärjestyksen mukaan rakennuspaikan kerrosala saa olla enin tään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Kaikkien kolmen rakennuspaikan kokonaiskerrosalaksi tulisi hakemuksen mukaan 380 k-m², mikä on rakennuspaikkojen 2 ja 3 osalta 12,3 % rakennuspaikan pinta-alasta. Koska määräalojen 2 ja 3 osalta ei ole edellytyksiä myönteiselle suun nit te lu tar ve rat kai sul le, ei ole tarkoituksenmukaista suostua myös kään haettuun poikkeamiseen rakennusjärjestyksen ra ken nuspai kan vähimmäispinta-alaa koskevasta määräyksestä. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Hakemuksen kohteena oleva rakennuspaikka sijaitsee kyläalueella, jo ka on Palojoen alakoulun lukittua oppilaaksiottoaluetta. Matkaa ala kou luun on noin 2,9 km. Kirkonkylässä sijaitsevaan yläkouluun ja mui hin palveluihin on matkaa noin 7-8 km. Metsäkyläntien ja Koulun kul man tien varrella ei ole kevyen liikenteen väylää. Kirkonkylälle kul jet taes sa kevyen liikenteen väylä on Palojoentien varrella. Kou lumat ko ja ei ole luokiteltu vaaralliseksi koulutieksi millään luok ka-asteil la. Vain muutamia julkisen liikenteen vuoroja kulkee Pa lo joen tietä, jolla sijaitsevalle pysäkille on rakennuspaikalta matkaa noin 1,2 km. Liikkuminen alueella perustuu pääasiassa yksityisautoiluun. Alue on vuonna 2015 hyväksytyn vesihuollon ke hit tä mis suun ni telman mukaista kehittämisaluetta. Hanke ei edellytä yritysvaikutusten arviointia. Esitys: Kuntasuunnittelulautakunta toteaa, että Jukka Suomen hakemuksen mu kai set rakennuspaikat sijaitsevat alueella, joka on maankäyttö- ja

25 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kuntasuunnittelulautakunta ra ken nus lain 16 :n tarkoittamaa suunnittelutarvealuetta. Hanke edel lyt tää myös maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n mukaista poikkea mis ta sekä rakennusjärjestyksen rakennuspaikan vä him mäis pinta-alaa että enimmäisrakennusoikeutta koskevista määräyksistä. Suunnittelutarveratkaisu, määräala 1 Kuntasuunnittelulautakunta on tutkinut asian ja katsoo, että haetulle ra ken ta mi sel le on olemassa maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n 1 mo men tin tarkoittamat edellytykset määräalan 1 osalta esit te ly tekstis sä esitetyin pe rus tein ehdolla, että: asuinrakennusten kerrosluku saa olla korkeintaan I½. Asuinrakennuksissa tulee olla perinteinen harjakatto. Rakentamisen tulee soveltua sijoitukseltaan, muodoltaan, kooltaan, julki si vu ma te ri aaleiltaan ja väritykseltään Palojoen kulttuu ri mai se maan. Kiinteistö on liitettävä keskitettyyn vesihuoltoon. Mikäli kiinteistö ra ken ne taan ennen keskitetyn vesihuollon rakentamista, jäteve sien käsittelyjärjestelmä on suunniteltava siten, että se on hel pos ti liitettävissä keskitettyyn vesihuoltojärjestelmään heti, kun sellainen on rakennettu. Asuinrakennusten ääneneristävyyden lentomelua vastaan tulee ol la vähintään 35 db(a). Ennen rakennusluvan myöntämistä tulee hankkeesta pyytää maa kun ta mu seon lausunto. Määräalan 1 osalta hakemuksen mukainen rakentaminen ei esi tetyin ehdoin aiheuta hait taa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle jär jes tä mi sel le, ei ai heu ta haitallista yhdyskuntakehitystä ja on so piva maisemalliselta kan nal ta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuu ri ym pä ris tön ar vo jen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden tur vaamis ta. Ha ke muk seen suostuminen ei vaaranna maanomistajien tasa puo li sen koh te lun periaatteen toteutumista lupakäsittelyssä. Suunnittelutarveratkaisu, määräalat 2 ja 3 Kuntasuunnittelulautakunta on tutkinut asian ja katsoo, että haetulle ra ken ta mi sel le ei ole olemassa maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n 1 momentin tarkoittamia edellytyksiä. Hakemuksen mukainen ra kenta mi nen aiheuttaa haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle jär jes tä mi sel le. Haettuun lupaan suostuminen vaarantaa maan omista jien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen lupakäsittelyssä. Kun tasuun nit te lu lau ta kun ta päättää tehdä kielteisen suun nit te lu tar ve ratkai sun määräalojen 2 ja 3 osalta esittelytekstissä esitetyin perustein. Poikkeamispäätös, määräalat 2 ja 3 Kuntasuunnittelulautakunta katsoo, että hakemuksen tueksi ei ole ole mas sa erityisiä syitä ja haettu rakentaminen aiheuttaa haittaa

26 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kuntasuunnittelulautakunta kaa voi tuk sel le, kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjes tä mi sel le. Kuntasuunnittelulautakunta päättää tehdä kielteisen poik kea mis pää tök sen määräaloja 2 ja 3 koskien sekä ra ken nus järjes tyk sen rakennuspaikan vähimmäispinta-alaa että enim mäis ra kennus oi keut ta koskevista määräyksistä esittelytekstissä esitetyin perus tein. Päätös asiasta annetaan julkipanon jälkeen. Suun nit te lu tar ve rat kaisu on voimassa kaksi vuotta päätöksen an ta mis päi väs tä lukien, jona ai ka na rakennusvalvontaviranomaiselta tu lee hakea rakennuslupaa, muu toin suun nit te lu tar ve rat kai su raukeaa. Minkäänlaiseen rakennustoimenpiteeseen ei saa ryhtyä ennen raken nus lu van myöntämistä. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 16 1 mom, mom., 171, ra ken nus jär jes tyksen luku 5, kunnan elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen johtosäännön luvun 4 kohdat 3 ja 4.. Lisätietoja: yleiskaavainsinööri Arja Junttila, puh Asian käsittely: Päätös: Keskustelun kuluessa Viljakainen Kopteffin kannattamana esitti, että lu pa myönnetään hakemuksen mukaisesti kolmelle määräalalle. Kuntasuunnittelulautakunta hyväksyi yksimielisesti Viljakaisen esityk sen perusteluina ELY-keskuksen ja Keski-Uudenmaan maa kunta mu seon lausunnot sekä se, että tilalle on jo aiemmin myönnetty vas taa van sisältöinen suunnittelutarveratkaisu. Lupapäätökseen liite tään kaikkien kolmen rakennuspaikan osalta samat lupaehdot. Kuntasuunnittelulautakunta toteaa, että Jukka Suomen hakemuksen mu kai set rakennuspaikat sijaitsevat alueella, joka on maankäyttö- ja ra ken nus lain 16 :n tarkoittamaa suunnittelutarvealuetta. Hanke edel lyt tää myös maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n mukaista poikkea mis ta sekä rakennusjärjestyksen rakennuspaikan vä him mäis pinta-alaa että enimmäisrakennusoikeutta koskevista määräyksistä. Suunnittelutarveratkaisu Kuntasuunnittelulautakunta on tutkinut asian ja katsoo, että haetulle ra ken ta mi sel le on olemassa maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n 1 mo men tin tarkoittamat edellytykset ehdolla, että: asuinrakennusten kerrosluku saa olla korkeintaan I½. Asuinrakennuksissa tulee olla perinteinen harjakatto. Rakentamisen tulee soveltua sijoitukseltaan, muodoltaan, kooltaan, julki si vu ma te ri aaleiltaan ja väritykseltään Palojoen kulttuu ri mai se maan. Kiinteistö on liitettävä keskitettyyn vesihuoltoon. Mikäli kiinteistö ra ken ne taan ennen keskitetyn vesihuollon rakentamista, jäte-