Isopaasin ranta-asemakaavan muutos

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Isopaasin ranta-asemakaavan muutos 730/ /2014 Kaupunginhallitus Maanmittausinsinööri Birit Keva : Maanomistaja Sami Saarela ilmoittaa käynnistävänsä ranta-asemakaavan muu tok sen laa timisen Naan talin kaupungin Kaksoinen kylässä osalla kiinteistöä Isopaasi ( ). Kaava-alue sijaitsee Me rimaskussa. Nosto Con sul ting Oy:n laatima osal listumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) hankkeesta oheis te taan. Isopaasin ranta-asemakaavamuutoksen maanomis ta jan hakemus, sijaintikartta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma oheistetaan. LIITE A5, KH (säilytetään erillään kaavakansiossa) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) ilmenevät suunnittelualueen si jain ti ja muutoksen ta voit teet sekä suunniteltu muutosprosessin kulku. Isopaa sin kiinteistön ( ) kaavamuutos alue Taka karin ja Isopaa sin saarilla on rakentamaton, mutta Isopaasin saarella on voimassaolevassa ranta-ase ma kaa vas sa osoitettu 11 RA- rakennus paikkaa ja yksi AM- rakennuspaikka. Näistä 2 RA- ra ken nuspaik kaa on rakentamattomia. Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu Merimaskun yleiskaava. Meri maskun yleiskaa va on saanut lainvoiman Muutosalue Isopaasin saarella on voimassa olevassa yleiskaavas sa maa- ja metsätalousaluetta, jolla on ympäristöarvoja (MU). Olemassa olevat lomarakennuspaikat (RA), joita esitetään siirrettäviksi, sijaitsevat Takakarin saarella. Lomarakennuspaikalle saa yleiskaa van mukaan rakentaa kerrosalal taan 120 k-m² loma-asuntoja ja saunoja. Erillisen saunan enimmäisko ko on 30 k-m². Li säksi saa rakentaa talousrakennuksia enintään 50 k-m². Ta lous raken nuk sia ei lasketa kokonaisrakennusoikeuteen. Alueella on voimassa Isopaasin ranta-asemakaava, joka on hyväksytty Ran ta-asemakaavas sa on osoitettu kolme loma-asunnon rakennuspaikkaa (RA) Takakarin saareen missä yhdelle rakennus paikalle saa rakentaa yhden perheen käyttöön tarkoitetun 1-kerroksisen loma-asunnon, jon ka rakennus oikeus on 120 m² ja saunan, jonka rakennus oikeus on enintään 20 m² ja sen tulee sisältyä rakennusoi keuteen. Isopaasin saaren alue on maa- ja metsätalousaluetta (M).

2 Kaupunginhallitus Ranta-asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa voimassaolevaa ranta-asemakaavaa siten, että kaksi lomarakennuspaikkaa (RA) siirretään Takakari- nimisestä saaresta Iso paasi- nimiseen saareen. Takakarin saari on rakentamaton. Ranta-asemakaavan muutok sessa esitetyistä uusista lomarakennus paikoista (2 RA-tonttia) teetetään luontoselvitys se kä koko kaava-alueesta tehdään mitoituslaskelma vapaanrannan määrästä. Kunta voi esittää maanomistajalle OAS:ia koskevat huomautuksensa ja ehdotuksensa suunnitelman täydentämiseksi. Kaupunginhallitus on hyväksynyt ohjeen ranta-asemakaavojen käsit telystä Naantalissa. Ranta-ase ma kaa van vireille tulosta, osallis tumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaa valuonnoksen nähtäville asettamisesta ilmoitetaan osallisille kuulutuksella Rannikkoseudussa ja kau pungin ilmoitustaululla. Lisäksi kaava-alueeseen osallistujia kuullaan kirjeitse. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus toteaa Isopaasinranta-asemakaavan muutoksen käyn nisty neeksi tilan Isopaa si ( ) alueel la. Kaupunginhallitus edellyttää, että ranta-asemakaavan valmiste lussa nou datetaan kau punginhal lituksen ranta-ase makaavojen kä sittelyä koskevia päätöksiä ja Ranta-asemakaavan muutoksen sisältöön otetaan kantaa kaavapro sessin yhteydessä. Maanomistajan laadituttaman ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavan muutoksen käsittelystä kau pun ki perii maanomistajalta kaupunginhallituksen päättämän käsittelymaksun euroa. Lisäksi peritään 250 euroa / uu si ra kennuspaikka. Kaupungille kaavan ehdotusvaiheen kuu lut ta mi ses ta syntyvät todelliset kus tannukset peritään samoin maanomistajalta. KAUPUNGINHALLITUS: Maanmittausinsinööri Birit Keva Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Naantalin kaupunki antaa ranta-asemakaavojen valmistelua koskevan päätök sen mukaisesti lausunnon Isopaasin ranta-asemakaavan muutoksen päivätystä luonnoksesta. Luonnos on ollut nähtävillä Naantalin kaupungin maankäyttöosastolla

3 välisen ajan. Suunnittelualue sijaitsee Merimaskussa Kaksoi nen kylässä Isopaasi ja Takakari nimisillä saarilla (osalle tilaa Isopaasi ). Kaavan laatijana on Nosto Consulting Oy/ DI Pasi Lap pa lainen. Kaavaluonnos ja kaavaselostus liitteineen oheistetaan. LIITTEET A1 - A2, KH (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Kaava-alue ja kaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan muutos koskee Naantalin kaupungin Kaksoinen (457) ky läs sä osaa kiinteistöä Isopaasi. Muutosalueen pinta-ala on noin 3,3 ha ja rantaviivaa on 700 m. Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on siirtää Takakari-nimisestä saa res ta kaksi loma-asuntojen rakennuspaikkaa (RA) Isopaasi-nimiseen saareen sekä nostaa rakennusoikeus rakennuspaikoilla 170 m²:iin (120 m² + 50 m²) ympäröivän Merimaskun yleiskaavan mitoituksen tasolle. Voi mas saole vas sa ranta-asemakaavassa rakennusoikeutta on osoitettu 120 m² / ra kennus paik ka. Ranta-asemakaavan käynnistämisestä on pidetty vi ran omais neuvot te lu, josta laadittu muistio on kaavaselostuksen liitteenä. Kaavalliset lähtökohdat Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu Isopaasin ran ta-asema kaa va sekä vahvistettu Merimaskun yleiskaava. Isopaasin kaavamuutosalue Takakarin ja Isopaasin saarilla on ra ken ta ma ton, mutta Isopaasin saarella on voimassaolevassa ranta-asemakaavassa osoi tet tu 11 RA-rakennuspaikkaa ja yksi AM-rakennuspaikka. Näistä 2 RA-ra kennus paik kaa on rakentamattomia. Selvitykset Luontoselvitys laaditaan kevään/alkukesän 2015 aikana. Ranta-asemakaavan mitoitus Merimaskun yleiskaavassa Takakarin saari on RA-aluetta ja Isopaasin muutos alue MU-aluetta. Takakarin saarelle voi yleiskaavan mukaan rakentaa loma-asun to ja ja niitä palvelevia laitteita ja rakennuksia. Rakennuspaikan raken nus oi keus on saarissa 120 k-m². MU-alue on maa- ja metsätalousaluetta, jol la on ympäristöarvoja ja alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden har joitta mi seen. Alueen rakennusoikeus on sijoitettu saman maanomistajan A,

4 AM, AC, RA, ja M-alueille. Merimaskun yleiskaavan mitoitusnormi on 7 lay/km. Suunnittelualueella voimassaolevassa Isopaasin ranta-asemakaavassa Ta kaka rin saarelle on osoitettu kolme lomarakennuspaikkaa, joiden ra ken nus oikeus on 120 m²/rakennuspaikka. Isopaasin saaren suunnittelualue on voimas sa olevassa kaavassa M-aluetta eli maa- ja metsätalousaluetta, johon raken ta mis ta ei sallita. Isopaasin voimassaolevan ranta-asemakaavan mi toi tusnor mi 4,1 lay/km. Ranta-asemakaavan muutoksessa rakennuspaikkojen määrä ei lisäänny. Kaa va muu tok ses sa Takakarin saaresta syntyy vapaata rantaviivaa 200 m (muun net tua rantaviivaa), josta voidaan huomioida puolet kun ra ken net tavak si suunniteltu suunnittelualue sijaitsee vastarannalla. Vastaavasti Iso paasin ranta-asemakaavamuutosalueen muunnetun rantaviivan pituus on n. 150 m. Näin ollen ranta-asemakaavan muutos vähentää vapaan rannan määrää n. 50 metriä. Loma-asuntojen kaavamääräykset Loma-asuntojen (RA) kaavamääräys on Isopaasin ranta-asemakaavan muutok sen luonnoksessa: "Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen lo ma raken nuk sen ja yhden erillisen saunarakennuksen, jonka enimmäis ker ros ala on 30 m² sekä alueen käyttötarkoitusta pal ve levia talousrakennuksia, joiden kerrosala saa olla yhteensä enintään 50 m². Talousrakennukset eivät sisälly rakennuspaikan ko ko nais ra ken nus oi keu teen." Voimassaolevassa Merimaskun yleiskaavassa loma-asuntojen (RA) kaa vamää räys on seuraava: "Alueelle voidaan rakentaa loma-asuntoja ja niitä palvelevia ra ken nuk sia ja laitteita. Numero RA-merkinnän jälkeen osoittaa alueelle muodostettavissa olevien rakennuspaikkojen enimmäis mää rän. Musta ympyrä osoittaa, että rakennuspaikka on ennestään rakentamatta. Rakennuspaikan enim mäis ra ken nusoi keus on enintään 6 % rakennuspaikan pinta-alasta, kui ten kin enintään 180 kerrosala-m². Saarissa joissa ei ole kiin teää tieyhteyttä, rakennuspaikan rakennusoikeus on 120 ker ros alam. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen loma-asun non ja yhden enintään 30 kerrosala- m²:n suuruisen sau na ra ken nuk sen sekä alueen käyttötarkoitusta palvelevia ta-

5 lous ra ken nuk sia, joiden pinta-ala saa olla yhteensä enintään 50 ker rosala-m². Nämä talousrakennukset eivät sisälly ko konais ra ken nus oi keu teen." Lausunto Lomarakennuspaikan (RA) kaavamääräystä tulisi tarkentaa ja muuttaa seuraa vaan muotoon: "Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden 120 m² yksiasuntoisen lo ma ra ken nuk sen ja yhden erillisen saunarakennuksen, jonka enim mäis ker ros ala on 30 m² sekä alueen käyttötarkoitusta palve le via talousrakennuksia, joiden kerrosala saa olla yhteensä enin tään 50 m². Talousrakennukset eivät sisälly ra ken nus paikan kokonaisrakennusoikeuteen. Kokonaisrakennusoikeus on 120 m² + 50 m²." Kaavamääräysten kohtaa "Jätevesien käsittely ja jätehuolto" tulisi muuttaa seu raa vaan muotoon: KAUPUNGINJOHTAJA: "Rakennusluvan yhteydessä on esitettävä selvitys talousveden han kin nas ta ja jätevesien käsittelystä. Jätevedet on käsiteltävä voi mas sa olevan lainsäädännön ja kaupungin ym pä ris tön suo jelu mää räys ten edellyttämällä tavalla. Jätteiden keräämisessä, käsittelyssä ja hyödyntämisessä on nou da tet ta va voimassa olevaa lainsäädäntöä ja kaupungin jä tehuol to mää räyk siä. Jätteen käsittelystä ei saa aiheutua viih tyvyys-, terveys- tai ympäristöhaittaa. " Kaupunginhallitus päättää lausuntonaan todeta Isopaasin ranta-ase ma kaa van muutoksesta seuraavaa: Lomarakennuspaikan (RA) kaavamääräys muutetaan muotoon: "Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden 120 m² yk siasun toi sen lomarakennuksen ja yhden eril lisen saunarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 30 m² sekä alueen käyttötarkoitusta pal ve le via talousrakennuksia, joiden kerrosala saa olla yhteen sä enintään 50 m². Talousrakennukset ei vät sisälly rakennuspaikan ko ko nais ra ken nus oi keuteen. Kokonaisrakennusoikeus on 120 m² + 50 m²."

6 Kaavamääräysten kohtaa "Jätevesien käsittely ja jätehuolto" muu te aan muotoon: KAUPUNGINHALLITUS: "Rakennusluvan yhteydessä on esitettävä sel vi tys talousveden hankinnasta ja jätevesien kä sit te lystä. Jätevedet on käsiteltävä voimassa olevan lainsää dän nön ja kaupungin ym pä ris tön suo je lu määräys ten edellyttämällä tavalla. Jätteiden keräämisessä, käsittelyssä ja hyö dyn tämi ses sä on noudatettava voimassa olevaa lainsää dän töä ja kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Jät teen käsittelystä ei saa aiheutua viihtyvyys-, ter veys- tai ympäristöhaittaa. " Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.