1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA. Luonnos tekninen ltk

Transkriptio

1 1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA Luonnos tekninen ltk

2 2(5) 1. JOHDANTO Kiinteistöstrategialla tavoitellaan kunnan rakennetun kiinteistöomaisuuden ylläpidon pitkäjänteistä kehittämistä sekä keskittymistä kunnan ydintoimintojen kannalta oleelliseen kiinteistöjen ja rakennusten omistukseen. Joutsan kunnanvaltuusto hyväksyi kuntastrategian kesäkuussa Joutsan kuntastrategian mukaan kunnan kiinteistö- ja tilapalveluita uudistetaan ja ensimmäisenä tavoitteena uudistamisessa on esitetty kunnan kiinteistöomaisuuden salkutusta ja kiinteistöstrategian laatimista. Tämän lisäksi jo kunnan strategiaankin on kirjattu tarpeettomista kiinteistöistä luopumisen tavoite. Sote-ja maakuntauudistuksen eteneminen ja siihen liittyvät keskeiset kiinteistökysymykset eivät ole vielä lopullisesti selvillä, joten kiinteistöstrategiaa tulee näiden kiinteistöjen osalta tarkastella uudelleen, kun sote- ja maakuntauudistusta koskeva lainsäädäntö tulee voimaan. Tällä hetkellä ( ) edetään sote-valmistelussa ns. vuokrausmallilla, jossa rakennukset ja tilat jäävät edelleen kunnan omistukseen. Joutsan kunnan vuokra-asuntojen omistus on keskitetty pääasiassa kunnan tytäryhtiölle Joutsan Vuokra-asunnot Oy:lle. Kunnan vuokra-asuntokannan arviointi ja sen kehittäminen on tarkoitus arvioida erikseen. Rakennusten salkutus ja siihen liittyvä arviointi perustuu teknisen osaston laatimaan subjektiiviseen arviointiin. Arviointia on ollut avustamassa rakennuttajakonsultti Joni Tuononen, Brado Solutions Oy:stä. Joutsassa Jari Lämsä tekninen johtaja

3 3(5) 2. KIINTEISTÖJEN SALKUTUS Joutsan kunnassa ei ole aiemmin tehty kiinteistöjen salkutusta. Salkutus tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että kunnan kiinteistöomaisuus jaetaan eri kriteerein tärkeys- tai arvoluokkiin. Joutsan kunnan omistamien rakennusten tietoja ylläpidetään tällä hetkellä sekä Excel-taulukoissa että Eners-huoltokirjapalvelussa. Huoltokirjaympäristö mahdollistaa rakennusten perustietojen lisäksi monipuolisten ylläpitotietojen tallennuksen sekä myös kiinteistö- ja laitoshuollon ohjelmoinnin ja seurannan. Huoltokirjan hyödyntäminen tähän tarkoitukseen on kunnassa vielä osittain käyttöönottovaiheessa. Rakennukset on luokiteltu neljään salkkuun A - D: A-salkku) Strategisesti tärkeät rakennukset ja huoneistot, jotka pidetään, niitä ylläpidetään ja kehitetään. Vähintään tärkeimpien rakennusten PTS-suunnitelmat laaditaan tai päivitetään ajan tasalle ja kiinteistöjen ylläpito on ennakoivaa. Vuosiylläpito ja korjaustoimenpiteet budjetoidaan suunnitelman mukaisesti. B-salkku) Rakennuksista voidaan luopua, ei ole kunnan ydintoimintaa palvelevia. Yleinen ns. myytävien kiinteistöjen salkku. C-salkku) Rakennukset ja huoneistot, joista luovutaan heti. Ylläpito on tappiollista ja kiinteistön uutta käyttöä ei ole näköpiirissä. Voidaan luopua myös purkamalla talousarvioon erikseen varattavilla määrärahoilla. [Esim. jo tehdyt päätökset: Postinrivitalo, veistokoulu, Pohvin yläaste] D- salkku) VUOKRATILAT Vuokratila tulee kysymykseen, kun palvelutuotannon tilantarve on lyhytaikaista ja vuokran suhde oman investoinnin suhteen on taloudellisesti järkevää. Uuden tilatarpeen syntyessä harkitaan tapauskohtaisesti vuokrausmallia.

4 4(5) Tämä salkutus perustuu rakennusten arviointiin kolmesta eri näkökulmasta: 1. Rakennuksen tärkeys ja käytön pysyvyys kunnan palvelutuotannon näkökulmasta 2. Rakennuksen toimivuuden arviointi nykyisessä käytössä 3. Rakennuksen kunto ja elinkaariennuste ja elinkaarikustannukset Muita yleisiä kiinteistöjen salkutuksessa huomioitavia seikkoja ovat olleet: - Kiinteistön sijainti, - Tontin arvo, - Tasearvo, - Jälleenhankinta-arvo, - Tekninen nykyarvo, - Korjausvelka, - Käyttöaste ja taloudellisuus (ylläpitokustannus) 3. KIINTEISTÖSTRATEGIAN SEURANTA Kunnan kiinteistöstrategiaa tarkistetaan vähintään valtuustokausittain tehtävällä uudelleen arvioinnilla, jossa huomioidaan mahdolliset muutokset palvelutuotannossa tai kiinteistöjen ja rakennusten muissa ominaisuuksissa. 4. KIINTEISTÖJEN JA TOIMITILOJEN VUOKRAUSTOIMINTA 4.1 TILOJEN VUOKRAUS OMAAN KÄYTTÖÖN, KUNTA VUOKRALAISENA Vuokratila tulee kysymykseen, kun palvelutuotannon tilantarve on lyhytaikaista ja/tai vuokran suhde oman investoinnin suhteen on taloudellisesti järkevää. 4.2 TILOJEN VUOKRAUS, KUNTA VUOKRANANTAJANA Kunnan kiinteistöjen käytöstä perittävä vuokrataso määräytyy yleisen paikkakunnalla vallitsevan markkinahinnan mukaisesti. Joutsan kunta päivittää ja vahvistaa yleiset hinnoitteluperiaatteet toimitilojen, asuntojen ja muiden tilojen vuokrille. Lisäksi vuokria vastaavat kunnan omistamien rakennusten ja tilojen lyhytaikaiset käyttömaksut ja niiden vuokrausperiaatteet vahvistetaan. Uudet vuokrausperiaatteet laaditaan ja otetaan käyttöön v

5 5(5) Yleishyödyllisille joutsalaisille yhteisöille, tai yhteisöille, jotka tukevat tai toteuttavat kunnan perustehtävää, annetaan tilojen vuokrahinnassa alennuksia, jotka sovitaan aina tapauskohtaisesti. Yhdistysten toimintaa pyritään keskittämään. Yritysten ja yhteisöjen toimitilojen vuokrissa voidaan edelleen ottaa huomioon mahdolliset vuokralaisen toimenpiteet ja osallistuminen esimerkiksi kiinteistön ylläpidon kustannuksiin. 5. YRITYSTEN TOIMITILOJEN UUDISRAKENTAMINEN Joutsan kunta ei toteuta uusia kunnan tai maakunnan palvelutuotannosta erillään olevia yritys- tai toimitilarakennusten investointeja suoraan yksinomaan kunnan omistukseen. Kunta pyrkii edistämään yritysten sijoittumista paikkakunnalle muilla elinkeinopoliittisilla keinoilla. 6. LIITTEET Rakennusten salkutus A D