Teknologiateollisuuden Ennakointikamari. Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista

Transkriptio

1 Teknologiateollisuuden Ennakointikamari Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista

2 Johdanto Helsingin seudun kauppakamari koordinoima Ennakointikamari on Uudellamaalla toimivien koulutuksenjärjestäjien sekä elinkeinoelämän yhteinen foorumi, jonka tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuus Uudellamaalla tulevaisuudessa. Yhteistyössä ja toiminnan rahoittajina on 14 ammatillisen koulutuksen järjestäjää Uudeltamaalta, Uudenmaan liitto sekä Helsingin seudun kauppakamari. Ennakointikamari on toiminut vuodesta 2008, ja toiminta kokoaa yhteen eri alojen asiantuntijoita niin oppilaitossektorilta kuin elinkeinoelämän puolelta. Ennakointikamari-tapahtumia suunnitellaan alakohtaisissa työryhmissä. Toimintaa tukevat yrityksillä teetettävät selvitykset tulevaisuuden osaamistarpeista. Selvityksillä tuotetaan tietoa alueen yritysten osaamistarpeista ja ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Tämän teknologiateollisuuden yrityksille suunnatun yritysselvityksen tavoitteena oli selvittää mm. seuraavia asioita: Yritysten kokemukset oppilaitosyhteistyöstä Yritysten näkemykset tulevaisuuden osaamistarpeista ja tarvittavien taitojen toteutuminen henkilökunnan ja vastavalmistuvien osaamisessa Rekrytointitarpeiden kehitys seuraavan viiden vuoden aikana Alan kehitys ja trendit Yritysselvityksen toteutti Ennakointikamarin pyynnöstä T-Media. Selvitys on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää teknologiateollisuuden toimijoilta alan tulevaisuuden koulutus- ja työvoimatarpeita sekä alan yleisiä tulevaisuuden näkymiä. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella Tutkimukseen vastasi määräaikaan mennessä yhteensä 90 henkilöä. Tutkimusotos on koostettu Helsingin seudun kauppakamarin sekä AEL:n asiakasrekistereistä. Tutkimuksen on toteuttanut Helsingin seudun kauppakamarin koordinoiman Ennakointikamarin toimeksiannosta T-Media Oy. 1

3 Vastaajien taustatiedot Toimintasektori % Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Suunnittelu ja konsultointi 18 Tietotekniikka-ala 17 Metallien jalostus 3 Muu 13 Muu toimintasektori: Kunnossapito Alihankintapaja, metallin työstö Energian tuotanto ja jakelu Energiateollisuus Kemian ja biotekniikan alan mittaukset Kiinteistön talotekniikka- ja huoltoja kunnossapitoala Rakennuttaminen, kaavoitus ym. Suurkeittiö Teknologiateollisuus Tukkukauppa Valtio Yrityksen koko/henkilömäärä 1-50 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä 14 Yli 500 henkilöä 21 % Tehtävä % Johto ja hallinto 64 Huolto ja asiakastuki 12 Tuotanto: työnjohto 8 Myynti ja markkinointi 4 Tuotanto: muu kuin työnjohto Tutkimus ja tuotekehitys 1 Hankinnat, logistiikka 1 Muu 4 4 Muu asema: Kaikki edellä mainitut Henkilöstöhallinto Tuotanto, logistiikka, huolto, hankinnat, kiinteistö Yrittäjä Oppilaitosyhteistyö 2

4 Koulutuskenttä tunnetaan kohtalaisesti, oppilaitosyhteistyö selvästi yleisempää suuremmissa yrityksissä Selvitimme vastaajilta tekniikan alan koulutuskentän tuntemukseen ja oppilaitosyhteistyöhön liittyviä kysymyksiä. Tekniikan alan koulutuskenttää tunnetaan vastaajien keskuudessa parhaiten ammattikorkeakoulutuksen osalta. Vastaajista 57 prosenttia ilmoittaa tuntevansa koulutuskentän ammattikorkeakoulutuksen osalta erittäin tai melko hyvin. Toisen asteen ja yliopistokoulutuksen osalta koulutuskentän tuntemus sen sijaan on hieman heikompi. Hieman vajaa puolet vastaajista ilmoittaa tuntevansa koulutuskentän näiden koulutustasojen osalta erittäin tai melko hyvin. Kaksi kolmesta vastaajasta ilmoittaa edustamansa yrityksen tehneen oppilaitosyhteistyötä. Henkilöstömäärältään suuremmissa yrityksissä oppilaitosyhteistyö on selvästi yleisempää kuin pienemmissä yrityksissä. Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä ovat lähes yksinomaan vain myönteisiä. Vastaajien mielestä parhaita oppilaitosyhteistyön muotoja ovat työharjoittelut, opinnäyte- tai lopputyöt sekä oppisopimuskoulutus. 3

5 Koulutuskentän tuntemus yrityksen toimialan mukaan: Oppilaitosyhteistyötä ei olla tehty esimerkiksi yrityksen pienen koon tai huonon työtilanteen takia, tai oppilaitosyhteistyö ei muuten vain ole tullut mieleen. 4

6 Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä myönteisiä: Vuorovaikutusta ja yhteydenpitoa kehittämällä entistä korkeampaan tyytyväisyyteen Kysyimme myös mitä oppilaitosyhteistyössä tulisi entisestään kehittää. Vastausten mukaan yhteistyöltä kaivataan erityisesti parannuksia kommunikaatiossa: yritykset toivovat parempaa vuoropuhelua ja yhteydenpitoa oppilaitosten kanssa. Myös käytännönläheisyyttä pidetään tärkeänä, ja aikataulutukseen toivotaan kiinnitettävän enemmän huomiota. Parempi vuoropuhelu/vuorovaikutus oppilaitos- ja työyhteisöjen kesken. (Tietotekniikka-ala, 1-50 hengen yritys) 5

7 Yhteistyön muodot Vastaajien mielestä parhaita oppilaitosyhteistyön muotoja ovat työharjoittelut, opinnäyte- tai lopputyöt sekä oppisopimuskoulutus. Erityisesti opintojen loppuvaiheessa olevia opiskelijoita toivotaan töihin yrityksiin esimerkiksi kesätöiden tai harjoittelujen kautta. Myös erilaisten projektien ja vierailujen toteuttaminen oppilaitosten kanssa nähdään toimivana yhteistyömuotona. Taustalla on hyvä olla molemminpuolinen kiinnostus ja tavoite luoda uutta tulevaisuutta, työtapoja ym. Paikan päällä tapahtuvat lyhyet tai pidemmät yhteiset vuorovaikutussuhteet ja tekemiset, työelämään tutustumispäivät, harjoittelut, henkilö-tehtäväkierrot ym. (Valtio, yli 500 hengen yritys) Tarjoamme työharjoittelupaikkoja kesäajaksi. Näin saamme pienellä vaivalla yleensä motivoituneita nuoria sähköalaa tuntevia ihmisiä kesätöihin ja etu on molemminpuolinen. (Elektroniikka- ja sähköteollisuus, 1-50 hengen yritys) Mikä on mielestänne paras oppilaitosyhteistyön muoto? 6

8 Osaaminen ja Rekrytointi Rekrytointitarpeen arvioidaan lisääntyvän eniten tekniikan alan yliopistokoulutuksen osalta Selvitimme vastaajilta myös rekrytointitarpeisiin liittyviä asioita. Kaikkien koulutusasteiden osalta enemmistö (56-61%) vastaajista arvioi tekniikan alan rekrytointitarpeensa säilyvän ennallaan. Eniten rekrytointitarpeen (27 %) arvioidaan lisääntyvän tekniikan alan yliopistokoulutuksesta, 56 prosenttia arvioi tarpeen säilyvän ennallaan. Ammattikorkeakoulutuksesta rekrytoinnin lisääntymistä ennakoi joka viides vastaaja. Rekrytointitarpeiden lisääntymiseen yliopistokoulutuksesta ja ammattikorkeakoulutuksesta uskovat erityisesti tietotekniikka-alan ja suunnittelu- ja konsultointialan yrityksiä edustavat vastaajat. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen osalta yhtä suuri osuus vastaajista arvioi rekrytointitarpeen lisääntyvän kuin vähenevän. 7

9 Rekrytointitarpeen kehitys eri koulutusaseteilta yrityksen toimialan mukaan: 8

10 Osaaminen ja taidot Tärkeimmiksi tulevaisuuden yleisosaamisalueiksi arvioidaan joustavuus ja kyky reagoida muutoksiin sekä ongelmanratkaisutaidot. Ongelmanratkaisutaitojen nähdään toteutuvan hyvin henkilökunnan osaamisessa myös tällä hetkellä. Sen sijaan joustavuudessa ja kyvyssä reagoida muutoksiin tämänhetkisten taitojen nähdään olevan heikommalla tasolla. Ammatillisista osaamisalueista tärkeimmiksi tulevaisuudessa kokonaistasolla arvioidaan huolto ja kunnossapito, laadunvalvonta ja sähkötekniikan osaaminen. Näkemykset kuitenkin poikkeavat toimialojen eroavuuksista johtuen toimialoittain: Elektroniikka ja sähköteollisuuden edustajat nostavat tärkeimmäksi ammatilliseksi osaamisalueeksi tulevaisuudessa sähkötekninen osaamisen Kone- ja metalliteollisuudessa työskentelevät näkevät tärkeimpinä kone-, laite- ja automaatioasennukset sekä kone- ja metalliteollisuuden valmistustekniikat Tietotekniikka-alalla eniten mainintoja saa ohjelmistojen kehittäminen ja ylläpito Suunnittelu- ja konsultointi-alalla kärkeen nousee mobiilit järjestelmät Avoimista vastauksista käy ilmi, että muun muassa moniosaamisen uskotaan olevan tärkeää tulevaisuudessa ja alan ammattilaisten tulisi pystyä omaksumaan uusia asioita nopeasti. Myös asiakaspalvelun, tiimityöskentelyn ja vuorovaikutustaitojen nähdään painottuvan tulevaisuuden osaamistarpeissa. Kielitaito, mikä/mitkä kielet? Englanti (10 mainintaa) Englanti, kaikki muut plussaa Ruotsi (4 mainintaa) Saksa (2 mainintaa) Venäjä 9

11 Yleisosaamisen tarpeissa yhtäläisyyksiä eri toimialojen välillä Mikä yleisosaaminen korostuu yrityksessänne ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan viiden vuoden aikana? (Valitse 3-5 tärkeintä) Elektroniikka- ja sähköteollisuus 1. Joustavuus ja kyky reagoida muutoksiin 77% 2. Ongelmanratkaisutaidot 55% 3. Laadun ymmärtäminen 50% 4. Aloitteellisuus 36% 5. Asiakaspalvelutaidot 32% Kone- ja metallituoteteollisuus 1. Aloitteellisuus 55% 2. Laadun ymmärtäminen 55% 3. Ongelmanratkaisutaidot 55% 4. Joustavuus ja kyky reagoida muutoksiin 50% 5. Vuorovaikutus- ja viestintätaidot 40% Tietotekniikka-ala 1. Joustavuus ja kyky reagoida muutoksiin 67% 2. Tietotekniikkataidot 67% 3. Aloitteellisuus 53% 4. Ongelmanratkaisutaidot 47% 5. Asiakaspalvelutaidot 40% Suunnittelu ja konsultointi 1. Joustavuus ja kyky reagoida muutoksiin 67% 2. Vuorovaikutus- ja viestintätaidot 53% 3. Ongelmanratkaisutaidot 47% 4. Tietotekniikkataidot 47% 5. Kielitaito 40% 10

12 (% vastaajista arvioi toteutuvan erittäin tai melko hyvin) Selvitimme myös heikosti toteutuvien taitojen kohdalla, olisiko niihin voitu vaikuttaa opiskeluvaiheessa ja miten. Joissakin avoimissa vastauksissa tulee esille yleisten taitojen, kuten myyntiosaamisen ja tiimityöskentelytaitojen tärkeys. Myös esim. hankalien tilanteiden hallintaan, ongelmanratkaisuun ja asiakaspalveluun toivotaan panostettavan opiskeluvaiheessa. (% vastaajista valitsi kolmen tärkeimmän joukkoon) Osaamisen tärkeys -prosenttiosuus kertoo niiden vastaajien osuuden, jotka ovat valinneet osaamisen kolmen tärkeimmän joukkoon. Osaamisen toteutuminen -prosenttiosuus kertoo, kuinka moni vastaaja katsoo osaamisen toteutuvan erittäin tai melko hyvin. 11

13 Selvitimme heikosti toteutuvien taitojen kohdalla, olisiko niihin voitu vaikuttaa opiskeluvaiheessa ja miten. Avoimissa vastauksissa toivotaan erityisesti käytännön osaamiseen panostamista esimerkiksi työharjoitteluiden kautta. Oppilaitoksilta toivotaan myös mm. uusien tekniikoiden opetusta ja korkeampaa teoreettista koulutustasoa, jota osattaisiin soveltaa myös käytännössä. Ammatillisten osaamisalueiden tärkeydessä on toimialakohtaisia eroja Mitkä ammatilliset osaamisalueet korostuvat yrityksessänne seuraavan viiden vuoden aikana ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä? (Valitse 3-5 tärkeintä) Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus 1. Sähkötekniikan osaaminen 64% 2. Huolto- ja kunnossapito 55% 3. Laadunvalvonta 55% 4. Cadcam ja 3D-valmistustekniikat 32% 5. Kone-, laite- ja automaatioasennukset 27% 5. Materiaalituntemus 27% Tietotekniikka-ala 1. Ohjelmistojen kehittäminen ja ylläpito 71% 2. Ohjelmointitaito 57% 3. Ratkaisumyynti 50% 4. Pilvipalveluiden käyttöönotto 43% 5. Mobiilit järjestelmät 36% 1. Kone-, laite- ja automaatioasennukset 58% 1. Kone- ja metalliteollisuuden valmistustekniikat 58% 3. Materiaalituntemus 47% 4. Huolto- ja kunnossapito 42% 4. Työpiirustusten laatiminen ja tulkitseminen 42% Suunnittelu ja konsultointi 1. Mobiilit järjestelmät 40% 2. Graafinen osaaminen 27% 2. Käyttäjien tuki 27% 2. Materiaalituntemus 27% 2. Ohjelmistojen kehittäminen ja ylläpito 27% 2. Pilvipalveluiden käyttöönotto 27% 2. Sähkötekniikan osaaminen 27% 12

14 (% vastaajista arvioi toteutuvan erittäin tai melko hyvin) Tärkeimpien (TOP 5) ammatillisten taitojen toteutuminen henkilökunnan osaamisessa toimialoittain Elektroniikka- ja sähköteollisuus: TOP 5 tärkeintä ammatillista osaamisaluetta (% vastaajista valitsi kolmen tärkeimmän joukkoon) Osaamisen tärkeys -prosenttiosuus kertoo niiden vastaajien osuuden, jotka ovat valinneet osaamisen kolmen tärkeimmän joukkoon. Osaamisen toteutuminen -prosenttiosuus kertoo, kuinka moni vastaaja katsoo osaamisen toteutuvan erittäin tai melko hyvin. 13

15 (% vastaajista arvioi toteutuvan erittäin tai melko hyvin) (% vastaajista arvioi toteutuvan erittäin tai melko hyvin) Kone- ja metalliteollisuus: TOP 5 tärkeintä ammatillista osaamisaluetta (% vastaajista valitsi kolmen tärkeimmän joukkoon) Osaamisen tärkeys -prosenttiosuus kertoo niiden vastaajien osuuden, jotka ovat valinneet osaamisen kolmen tärkeimmän joukkoon. Osaamisen toteutuminen -prosenttiosuus kertoo, kuinka moni vastaaja katsoo osaamisen toteutuvan erittäin tai melko hyvin. Tietotekniikka: TOP 5 tärkeintä ammatillista osaamisaluetta (% vastaajista valitsi kolmen tärkeimmän joukkoon) Osaamisen tärkeys -prosenttiosuus kertoo niiden vastaajien osuuden, jotka ovat valinneet osaamisen kolmen tärkeimmän joukkoon. Osaamisen toteutuminen -prosenttiosuus kertoo, kuinka moni vastaaja katsoo osaamisen toteutuvan erittäin tai melko hyvin. 14

16 (% vastaajista arvioi toteutuvan erittäin tai melko hyvin) Suunnittelu ja konsultointi: TOP 5 tärkeintä ammatillista osaamisaluetta (% vastaajista valitsi kolmen tärkeimmän joukkoon) Osaamisen tärkeys -prosenttiosuus kertoo niiden vastaajien osuuden, jotka ovat valinneet osaamisen kolmen tärkeimmän joukkoon. Osaamisen toteutuminen -prosenttiosuus kertoo, kuinka moni vastaaja katsoo osaamisen toteutuvan erittäin tai melko hyvin. Tulevaisuudessa moniosaajat arvostettuja ja asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaitojen merkitys kasvaa teknologiateollisuuden alan työtehtävissä Asiakaspalvelun, tiimityöskentelyn ja vuorovaikutustaitojen nähdään painottuvan tulevaisuuden osaamistarpeissa. Tekniikan alan ammatilliselta koulutukselta toivotaankin erityisesti asiakaspalveluun ja vuorovaikutukseen liittyvää opetusta. Myös ohjelmointi-, tietotekniikka- ja mobiilitaidot nähdään tärkeinä tulevaisuuden trendeinä, ja osassa vastauksista toivotaan panostettavan niiden opetukseen tekniikan alan ammatillisessa koulutuksessa. Vastauksissa korostuu myös käytännön osaamisen ja ongelmanratkaisukyvyn tarve, ja käytännön harjoituksia esim. työharjoittelun muodossa toivotaankin lisää. Moniosaamisen uskotaan olevan tärkeää tulevaisuudessa ja alan ammattilaisten tulisi pystyä omaksumaan uusia asioita nopeasti. 15

17 Minkälaisten trendien näet painottuvan teknologiateollisuuden alan työtehtävissä ja osaamistarpeissa tulevaisuudessa? Vastavalmistuneiden ammattitaito Alle puolet vastaajista kokee tekniikan alan vastavalmistuneiden ammattitaidon vastaavan yritysten tarpeisiin hyvin. Noin viidennes vastaajista ei osaa arvioida vastavalmistuneiden ammattitaidon vastaavuutta yritysten tarpeisiin. Parhaiten ammattitaidon nähdään vastaavan yritysten tarpeita ammattikorkeakoulusta valmistuneilla ja heikoiten toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta valmistuneilla. Alan koulutustarjonnan katsotaan kuitenkin yleisesti ottaen vastaavan suhteellisen hyvin yritysten osaamistarpeisiin. Koulutustarjonta vastaa yritysten osaamistarpeita parhaiten ammattikorkeakoulutuksen osalta ja heikoiten toisen asteen ammatillisen koulutuksen osalta. Avoimissa vastauksissa koulutukseen toivotaan lisää käytännön taitojen opettamista. 16

18 Toisen asteen koulutuksesta valmistuneiden ei koeta suoraan soveltuvan alan tehtäviin. Soveltuvan koulutuksen puuttuessa yritykset saattavat joutua kouluttamaan työntekijöitään itse. 17

19 Mitkä ovat pääsyyt siihen, että vastavalmistuneiden ammattitaito vastaa yrityksenne tarpeisiin huonosti? Kysyimme myös perusteluja sille, miksi nuorten ammattitaidon nähdään vastaavan huonosti yrityksen tarpeisiin. Liikaa teoriaa, liian vähän käytännön osaamista. Hyviä koodareita tulee toki yliopistostakin, mutta harva sieltä valmistunut tuntee kutsumusta nojata näppäimistöön tositarkoituksella. (Tietotekniikka-ala, 1-50 hengen yritys) Yleisin syy on joko käytännön taitojen vähäisyys tai sopivan koulutuksen/tutkinnon puuttuminen Suomesta. Osa vastaajista kertoo, että toisen asteen tutkintoja vastaavaa työtä ei käytännössä löydy yrityksestä. Toisaalta yliopistotasoisen koulutuksen nähdään olevan liian teoreettista. Tarvitaan nuoria työntekijöitä jotka osaavat käytännöntyön. (Kone- ja metallituoteteollisuus, 1-50 hengen yritys) Ei ole ollenkaan suunnittelualalle soveltuvia tutkintoja, ainakaan sähkötekniikan osalta. (Suunnittelu ja konsultointi, 1-50 hengen yritys) 18

20 Miksi alan koulutustarjonta vastaa huonosti yrityksenne osaamistarpeisiin? Kysyimme perusteluja sille, miksi alan koulutustarjonnan nähdään vastaavan huonosti yrityksen tarpeisiin. Monet kertovat, että Suomessa ei ole tarjolla työn tarpeisiin soveltuvaa koulutusta. Käytännön tarpeet eroavat siitä mitä koulutus tällä hetkellä sisältää. Lisäksi AMK- ja erityisesti yliopistotason koulutuksen kerrotaan olevan liian teoriapainotteista. Voisin sanoa että mitä koulussa käydään läpi on se peruspohjaltaan hyvä siis perusasiat, mutta käytännössä asiat ovat todella erilaiset. (Kone- ja metallituoteteollisuus, yli 500 hengen yritys) Täsmäosaaminen tietyistä teknologioista, pakko ulkoistaa osaamisen puutteen tähden. (Tietotekniikka-ala, 1-50 hengen yritys) Meidän alalla tarvitaan käsistään taitavia ja tarkkoja työmiehiä tuotantoon ja asennukseen, ei niinkään ammattikorkeakoulutuksen omaavia teoriaihmisiä. (Kone- ja metallituoteteollisuus, 1-50 hengen yritys) 19

21 myös erikoistuminen lisääntyy, samoin syvällisen osaamisen tarve asiakkaan luona palvelu Moniosaajien tarve kasvaa toimenkuvien laajentuessa Mitkä ovat suurimmat muutokset yrityksenne toimialalla ammatillisen pohjakoulutuksen tehtäviä ajatellen seuraavan viiden vuoden aikana? (voit valita useamman vaihtoehdon) Elektroniikka- ja sähköteollisuus 1. Moniosaajien tarve kasvaa 86% 2. Toimenkuvat laajentuvat 59% 3. Asiakaspalvelun tarve kasvaa 50% Kone- ja metallituoteteollisuus 1. Moniosaajien tarve kasvaa 100% 2. Toimenkuvat laajentuvat 68% 3. Tekninen osaaminen korostuu 68% Tietotekniikka-ala 1. Moniosaajien tarve kasvaa 73% 2. Toimenkuvat laajentuvat 60% 3. ICT-osaamisen tarve kasvaa 47% Suunnittelu ja konsultointi 1. Moniosaajien tarve kasvaa 79% 2. Asiakaspalvelun tarve kasvaa 57% 3. Tekninen osaaminen korostuu 57% 20

22 Muu koulutus: Työturvallisuuskoulutukset Ennakointi Toimintaympäristön monitorointi Oman alamme asiantuntijuus Monikulttuurivalmennus Energia, automaatio, projektinjohto Viranomaissäännösten seurantakoulutus Sisäiset koulutukset Oman työn hallinta sen esimiehenä Myynti Laatukoulutusta Pyysimme tekniikan alaan liittyvän koulutustarpeen ilmaisseita tarkentamaan, mille tekniikan alan täydennys- tai jatkokoulutukselle yrityksellä on tarvetta: Asiakaspalvelu Rakentamiseen liittyvä sähkö-, valaistus-, tele- ja Automaattisten metallintyöstökoneiden ohjauksien turvatekniikka tuntemisosaajia; Fanuc,Siemens,Mitsubishi Sähkö- ja prosessitekniikka Alumiinisten sovellusten kehittämiseen Sähkö Elektroniikan huolto Sähkö/elektroniikka Esim. erikoisammattitutkinnot Sähkö, tele, turvatekniikka Laitteistojen ja ohjelmistojen valmistajien antama Sähkötyöturvallisuus, elektroniikan juotoskoulutus erikoiskoulutus Sähkösuunnitteluun liittyvää koulutusta Lähinnä se on koneiden ja laitteiden toiminnan Lean, six sigma, toc jne. ymmärtämiseen liittyvää koulutusta, jota me itse suoritamme tai saamme siihen apua päämiehiltämme Voimalaitosputkistot Mekaniikka/materiaali Valaistus/led-tekniikka Ohutlevytekniikka Uusimman teknologian tuntemukselle Ohjelmointi Ohjelmointi Pintakäsittelytekniikka Pölynpoistotekniikka teollisuudessa 21

23 Teknologiateollisuuden tulevaisuus Teknologiateollisuuden kehitys ja trendit Selvitimme vastaajilta myös näkemyksiä alan tulevaisuudesta, mahdollisuuksista ja haasteista. Eniten kasvuodotuksia on suunnittelu- ja konsultointialan ja tietotekniikka-alan kohdalla, joiden noin 60% vastaajista odottaa kasvavan vähintään jonkin verran. Vain 5-6% näkee näiden alojen supistuvan seuraavien viiden vuoden aikana. Pyysimme myös arviota siitä, millaisiin tehtäviin suurin rekrytointitarve lähitulevaisuudessa kohdistuu. Vastauksissa esiintyy osaajien tarve erityisesti erilaisiin asennuspalvelu-, ohjelmointi-, myynti-, tuotanto- ja suunnittelutehtäviin. Ohjelmointiosaamisen tarve korostuu erityisesti tietotekniikka-alalla, mutta sitä kaivataan myös muilla teknologiateollisuuden toimialoilla. Teknologiateollisuuden alan keskeisimmiksi menestystekijöiksi nähdään tulevaisuudessa joustavuus, uuden omaksuminen, innovatiivisuus ja muutosvalmius. Myös myyntiin ja laatuun panostaminen mielletään menestystekijöiksi. Alan haasteina nähdään muun muassa talouden taantuma, kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen, kustannustason nousu. Toisaalta myös teollisuuden maine ja sen hallinta nähdään haasteina. 22

24 Alan menestystekijät Joustavuus, uuden omaksuminen, oikea asenne. Kilpailukyky, hyvä tekninen osaaminen, asiakaspalvelu, myynti, hyvä kielitaito. Kustannustehokkuus, innovatiivisuus. Myyntiin ja laatuun panostaminen. Osaaminen, johtaminen ja globaali mind-set. Joustava henkilöstö, joka ymmärtää oman osuutensa kokonaisuudessa. Muutosvalmius. Alan haasteet Aiemmassa kysymyksessä listatut menestystekijät ovat samalla suurimmat haasteet. Kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen. Kustannustason nousu. Muutosten läpikäynti huolellisesti ja hallitusti. Lisäksi eläköitymisen aiheuttamat paineet osaamisen siirtämisessä nuoremmille sukupolville. Oman osaamisen myynti ja markkinointi, sekä teollisuuden maine ja sen hallinta. Talouden taantuma, ulkomaalaisen työvoiman käyttö>hintakilpailu. Suurin haaste on saada yritysten laatu ja tuottavuus kilpailukykyiselle tasolle verrattuna muihin maihin. 23

25 Kaikkien vastaajien näkemys vs. ko. toimialan yritysten näkemys: Teknologiateollisuuden tulevaisuus Kysyimme vastaajilta, millaista hyötyä he näkevät teknologiateollisuuden liiketoiminnan tuottavan yhteiskunnalle nyt ja tulevaisuudessa. Vastauksissa toistuu teknologiateollisuuden tärkeys Suomen vientitulojen kannalta. Monet uskovat myös teknologiateollisuuden tarjoavan lisätyöpaikkoja. Suurin ala joka työllistää nyt ja tulevaisuudessa paljon ihmisiä. (Elektroniikka- ja sähköteollisuus, hengen yritys) Teknologiateollisuus suurin viejä, kauppataseen kannalta aivan keskeinen. (Kone- ja metallituoteteollisuus, 1-50 hengen yritys) Suomi pysyy kiristyvässä kilpailussa vain huippu teknologian osaamisen ansiosta josta on hyötyä yhteiskunnalle. (Kone- ja metallituoteteollisuus, yli 500 hengen yritys) 24

26 Yhteenveto Tekniikan alan koulutuskenttä tunnetaan vastaajien keskuudessa kohtuullisen hyvin, parhaiten ammattikorkeakoulutuksen osalta. Koulutuskentän tunnettuudessa on kuitenkin parantamisen varaa kaikkien koulutusasteiden osalta eniten toisen asteen koulutuksen sekä yliopistokoulutuksen kohdalla, joita ei tunne tai tuntee vain huonosti noin joka neljäs vastaaja. Oppilaitosyhteistyö on vastaajayritysten keskuudessa melko yleistä. Selvästi yleisintä yhteistyö on suurissa, yli 250 henkilöä työllistävissä yrityksissä, joista neljä viidestä on tehnyt oppilaitosyhteistyötä. Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä ovat lähes yksinomaan myönteisiä. Tätä tietoa kannattaa jakaa niille yrityksille, jotka eivät ole oppilaitosyhteistyötä vielä tehneet. Tärkeimmiksi tulevaisuuden yleisosaamisalueiksi teknologiateollisuuden alan yrityksissä arvioidaan joustavuus ja kyky reagoida muutoksiin sekä ongelmanratkaisutaidot. Myös aloitteellisuus, laadun ymmärtäminen ja vuorovaikutus- ja viestintätaidot nähdään tärkeinä. Tärkeimmiksi nähdyistä taidoista eniten puutteita henkilöstön nykyisessä osaamistasossa koetaan olevan vuorovaikutus- ja viestintätaidoissa sekä joustavuudessa ja kyvyssä reagoida muutoksiin. Avoimista vastauksista nousee esiin myös asiakaspalvelun ja tiimityöskentelyn merkitys tulevaisuuden osaamistarpeissa. Lisäksi käy ilmi, että tulevaisuudessa tarvitaan moniosaajia toimenkuvien laajentuessa. Yhteenveto Kun tarkastellaan toimialakohtaisesti tärkeimpiä ammatillisia osaamisalueita, Cadcam- ja 3D -valmistustekniikoiden, ratkaisumyynnin ja materiaalituntemuksen arvioidaan toteutuvan nykyisellä henkilökunnalla hieman heikommin. Näihin kannattaa panostaa oppilaitoksissa. Tekniikan alan koulutustarjonta vastaa yritysten tarpeisiin melko hyvin. Sen sijaan vastavalmistuneiden osaamisessa nähdään puutteita erityisesti toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden osalta. Koulutukseen toivotaan lisää käytännön taitojen opettamista. Myös toimivalla oppilaitosyhteistyöllä voisi osaltaan helpottaa tätä ongelmaa. Lähitulevaisuuden rekrytointitarpeissa korostuu osaajien tarve erilaisiin asennuspalvelu-, ohjelmointi-, myynti-, tuotanto- ja suunnittelutehtäviin. Ohjelmointiosaamisen tarve korostuu erityisesti tietotekniikka-alalla, mutta sitä kaivataan myös muilla teknologiateollisuuden toimialoilla. Viidestä teknologiateollisuuden toimialasta kasvua ennustetaan eniten suunnittelu- ja konsultointi- sekä tietotekniikka-alalle. Teknologiateollisuuden alan keskeisimmiksi menestystekijöiksi nähdään tulevaisuudessa korkea osaaminen, innovatiivisuus, joustavuus ja kilpailukyky. 25

27 Sari Maunula Tutkimusjohtaja m T-Media Oy on osa Taloudellista tiedotustoimistoa yhdessä Finnfactsin kanssa. Tekijätiimi: Sari Maunula, Joonas Tarpila, Nina Rantalankila 26

28 Ennakointikamarin perustajat ja rahoittajat Helsingin seudun kauppakamari ja Uudellamaalla toimivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat sopineet seudullisen ennakoinnin toteuttamisesta. Ennakointikamari on kehittynyt vakiintuneeksi yhteistyömuodoksi, joka tuo elinkeinoelämän ja koulutuksen järjestäjät yhteiseen pöytään. Helsingin kaupunki Vantaan kaupunki Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Ami-säätiö Kauppiaitten kauppaoppilaitos Oy Helmi Liiketalousopisto Oy Helsinki Business College Oy Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä Luksia Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Ammatinedistämislaitossäätiö Haaga Instituutti-säätiö Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö Seurakuntaopisto Helsingin seudun kauppakamari Uudenmaan liitto HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI Kalevankatu 12, HELSINKI p