Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä"

Transkriptio

1 Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä

2 TEKIJÄ Harri Isoniemi ISBN (pdf) ISBN (nid.) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2009 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 Sisältö 1 Esipuhe 5 2 Toimitilat kuntien ja kuntayhtymien palvelutuotannossa Kuntien ja kuntayhtymien toiminta ja tavoitteet Kuntien ja kuntayhtymien kiinteistöomaisuus Toimitilakustannukset Pääomakustannukset Ylläpitokustannukset 15 3 Sisäinen vuokrajärjestelmä kunnassa ja kuntayhtymässä Sisäisen vuokrajärjestelmän osapuolet Käyttäjä ja ylin johto Ylin johto ja tilakeskus Tilakeskus ja tilojen käyttäjät Sisäisen vuokrajärjestelmän hyödyt 24 4 Sisäisen vuokran määritys ja laskenta Sisäisen vuokran osat Omien rakennusten sisäisten vuokrien määritys Pääomavuokra Rakennusten arvot Korkotuottovaatimus Korjausvastike Korjausvastike ja korkotuottovaatimus = pääomavuokra Peruskorjausinvestointien sisällyttäminen pääomavuokraan Ylläpitovuokra Ylläpitovuokran määrittely ja sisältö Ylläpitovuokran laskenta Osake ja vuokratilojen sisäisten vuokrien määritys Rakennustasoinen sisäinen vuokra Sisäinen vuokra käyttäjittäin Sisäisen vuokran muut periaatteet Tiloista luopuminen 55 Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä 3

4 4.8.2 Sisäisen vuokran tarkistaminen 56 5 Sisäisen vuokrajärjestelmän toteuttaminen Sisäisten vuokrien käyttöönotto Toimiva tilayksikkö eli tilakeskus 63 6 Miksi sisäinen vuokra? 66 7 Lopuksi 68 Käsitteet 69 Lähteitä ja lisätietoa 76 4 Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä

5 1 Esipuhe Sisäisen vuokran tarkoitus on kohdistaa kunnan tai kuntayhtymän sisällä kiinteistöjen käytöstä ja omistamisesta aiheutuneet kustannukset toimitilojen käyttäjille. Sisäinen vuokra kohdistaa tilakustannukset tilojen käytön perusteella oikeudenmukaisesti ja ohjaa samalla tilojen tehokkaaseen käyttöön. Sisäisen vuokran kautta voidaan myös entistä paremmin varautua tuleviin peruskorjauksiin. Sisäinen vuokra onkin oiva työkalu kiinteistöomaisuuden ja tilojen käytön johtamiseen. Erityisesti isommissa yli asukkaan kunnissa sisäiset vuokrat ovat olleet käytössä jo useita vuosia, mutta varsinkin viime aikoina ne ovat olleet ahkerasti keskustelun ja kritiikin kohteena. Sisäisten vuokrien olemassaolon kyseenalaistavat sekä tilojen käyttäjät että päätöksentekijät. Kritiikki johtuu usein siitä, että sisäistä vuokraa tarkastellaan hyvin kapeasti eikä sen sisältöä ymmärretä riittävästi. Yleinen harha on, että omat toimitilat eivät maksa niiden rakentamisen tai hankinnan jälkeen mitään. Tilakeskusta saatetaan syyttää mm. rahan keräämisestä hallintokunnilta epäoikeudenmukaisesti. Tällaiselta vältytään, kun kuntien hallintokunnat ja kuntayhtymien eri yksiköt ymmärtävät sisäisen vuokran periaatteet sekä vuokrien määrittelyn oikeudenmukaisuuden, mikä tietysti vaatii riittävää tiedottamista ja kouluttamista aiheesta. Tämä kirja pyrkii konkreettisesti kertomaan, mitä hyötyä kunnalle tai kuntayhtymälle ja tavalliselle veronmaksajalle on sisäisestä vuokrasta. Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä -kirja on perusteos sisäisen vuokran käytöstä. Kaikki toiminnat tarvitsevat tilan, josta aiheutuu tilakustannuksia. Tämän kirjan tavoitteena on hahmottaa mistä nämä tilakustannukset (pääoma- ja ylläpitokustannukset) muodostuvat sekä miksi ja miten näistä kustannuksista pitäisi muodostaa sisäinen vuokra. Tämän lisäksi kirjassa tarkastellaan sitä, miten määritelty sisäinen vuokra toimii koko kunnan tai kuntayhtymän tasolla. Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä on tarkoitettu kuntien/ kuntayhtymien tilakeskuksille, tilojen käyttäjille ja ylimmän johdon henkilöstölle sekä luottamusmiehille. Kirjassa on konkreettisia malleja, esimerkkejä ja vaihtoehtoja sisäisestä vuokrasta. Siinä on myös lyhyt ku vaus sisäisen vuokrajärjestelmän käyttöönotosta. Kirjan lopusta löytyy käsiteluettelo kirjassa käytetyistä käsitteistä sekä tietoa vuokrien määrittelystä kertovista julkaisuista. Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä 5

6 Kirjan on kirjoittanut tekniikan lisensiaatti, valtiotieteen maisteri Harri Isoniemi, joka toimii omistamassaan Trellum Consulting Oy:ssä kiinteistöhallinnon ja sisäisten vuokrien kehittämiseen keskittyneenä liikkeenjohdon konsulttina. Isoniemellä on kokemusta lukuisista sisäisen vuokran käyttöönottoprojekteista kunnissa, kuntayhtymissä ja aluepelastuslaitoksissa yli kymmenen vuoden ajalta. Työtä on ohjannut rakentamistalousinsinööri Jorma Ruokojoki Kuntaliitosta. 6 Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä

7 2 Toimitilat kuntien ja kuntayhtymien palvelutuotannossa 2.1 Kuntien ja kuntayhtymien toiminta ja tavoitteet Kuntien ja kuntayhtymien tehtävänä on tuottaa kuntalaisille palveluja, jotka nämä itse rahoittavat pääosin verovaroin. Kuntalaisten tarvitsemista ja verovaroin tuotetuista palveluista päättävät kuntalaisten valitsemat luottamushenkilöt. Palveluiden tuottamista varten tarvitaan erilaisia resursseja, joita ovat mm. henkilökunta, koneet ja laitteet, toimitilat sekä muut palvelut ja materiaalit. Toimitilat palveluineen ovat keskeinen resurssi kaikkien kuntien ja kuntayhtymien palvelutuotannossa, sillä esimerkiksi kuntien koulutoimen menoista prosenttia on toimitilakustannuksia. KUNTALAISET Tarve ja rahoitus Valtuusto, hallitus ja lautakunnat Palvelut Talousarvio Seuranta Kuntien ja kuntayhtymien tuottamat palvelut Resurssit: 1) Henkilökunta 2) Koneet ja laitteet 3) Toimitilat palveluineen 4) Muut palvelut ja materiaalit Kuva 1. Kuntien ja kuntayhtymien toiminta Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä 7

8 Verovaroin tuotetaan hyvin erilaisia palveluja. Päiväkodit, koulut, terveydenhuolto ja kirjastot tarvitsevat kaikki omanlaisensa resurssiyhdistelmän. Myös palvelujen tuotannossa tarvittavien toimitilojen ominaisuudet poikkeavat niin tilojen kuin tarvittavien tilapalveluidenkin osalta huomattavasti. Esimerkiksi kaupungin päiväkotiverkoston avulla ei yleensä olisi mahdollista tuottaa terveydenhuollon- tai kirjastopalveluja. Kuntien ja kuntayhtymien tehtävä on tuottaa palveluita tehokkaasti ja taloudellisesti resursseina henkilöstö, koneet ja laitteet, toimitilat palveluineen sekä muut tukipalvelut. Kuntien ja kuntayhtymien johtamisessa puhutaan yhä enemmän konsernijohtamisesta. Tällöin mm. erilaisille palveluille pyritään asetta maan talousarviossa mitattavia tavoitteita, joita sitten poliittisessa päätöksenteossa seurataan. Lähtökohtana on käyttää palvelutoiminnan määrä rahoja mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti eli tuottaa mahdollisimman paljon palveluita vaaditulla/halutulla laatutasolla. Tämä tehokkuus toteutuu, kun palvelutuotannon resurssit osataan mitoittaa oikein. Tässä toimitilat ovat keskeinen tuotannontekijä, joka joko mahdollistaa tai luo esteitä tehokkaalle palvelutuotannolle. Toimitilat Varallisuus Resurssi Kuva 2. Rakennukset ja toimitilat = varallisuus ja resurssi Toimitilat sitovat runsaasti kuntien ja kuntayhtymien rahaa. Koska palveluissa tarvitaan tiloja, eivät kunnat mitenkään voi välttyä myöskään tilakustannuksilta. Niiden maksutapoja on kuitenkin erilaisia. Jos kunnat omistavat tilat itse puhutaan sekä investointirahoista että investointien käytön käyttötalousrahoista ja jos kunnat vuokraavat tai muulla tavoin hankkivat tilat ulkoa, kuluu niihin runsaasti ainoastaan käyttötalousrahaa. Toimitilat ovat myös tärkeä osa vuotuisia talousarvioita, koska suuri osa kaikista investoinneista suuntautuu toimitilojen toimintakyvyn ylläpitämiseen. Kuntien ja kuntayhtymien palveluissa tapahtuvat palvelukysyn- 8 Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä

9 nän ja -tarpeen muutokset luovat nekin paineita erilaisille toimitilainvestoinneille, jotka nostavat palvelutuotannon käyttötalousmenoja. Kunnat ovat huomattavia kiinteistövarallisuuden omistajia sekä toimitilaresurssin käyttäjiä. Viime vuosikymmenen aikana kunnat ja kuntayhtymät ovat alkaneet paremmin tunnistaa roolinsa suuren rakennusvarallisuuden omistajana. Toimitilojen hallintaa varten on perustettu erillisiä tilakeskuksia huolehtimaan kiinteistövarallisuudesta sekä toimitilojen kelpoisuudesta palvelutuotantoon. Kunnan ja kuntayhtymän varsinaisesta toiminnasta eriytetty tilakeskus ja sisäinen vuokra ovat välineitä, joilla toimitilat sekä niihin liittyvät palvelut saadaan entistä paremmin hallintaan osana koko kunnan tai kuntayhtymän toimintaa. Tärkeä peruste erillisten yksiköiden perustamiseen on ollut myös pyrkimys turvata tarvittava peruskorjausrahoitus sisäisen vuokran kautta. 2.2 Kuntien ja kuntayhtymien kiinteistöomaisuus Peruskorjaus Suhteellisen suurena erillisenä hankkeena toteutettava korjausrakentaminen, korvaa rakennuksen kumulatiivista kulumista Kunnat ovat pääosin tyydyttäneet oman toimitilatarpeensa rakentamalla tai rakennuttamalla tarvittavat toimitilat omaan omistukseensa. Kunnissa rakennukset muodostavat noin 25 prosenttia ja kuntayhtymissä peräti 50 prosenttia taseen eli koko omaisuuden loppusummasta. 1 Kuntien toimitiloista huomattava osa on rakennettu luvuilla, jolloin pitkälti luotiin nykymuotoiset hyvinvointipalvelut. Rakennuttamalla tarvittavia toimitiloja luotiin samalla myös huomattava varallisuus, jonka hoidosta, kunnossapidosta sekä investoinneista on sen jälkeen tingitty. Toimitilat ovat olleet helppo vuosittainen säästökohde, koska säästötoimien vaikutukset eivät ole näkyneet heti. Pidemmällä aikavälillä tämä on kuitenkin johtanut siihen, että kuntien kiinteistöomaisuus on päässyt huonoon kuntoon ja peruskorjauksen tarpeessa olevien rakennusten määrä kasvaa jatkuvasti. Nyt useissa kunnissa ja kuntayhtymissä ollaan tilanteessa, jossa aiemmin tingittyjen toimitilojen peruskorjaukset on pakko tehdä, jotta toimitiloja voidaan ylipäänsä palvelutoiminnassa enää käyttää. 1 Tilastokeskus: Kuntien talous ja toiminta (2004), Tilastokeskus: Kuntayhtymien talous (2004) Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä 9

10 Julkisen sektorin tulevaisuuden haasteena on saada rakennuksiin tehtävien investointien taso riittäväksi, jotta rakennusten kunto voidaan turvata. Kuntien ja kuntayhtymien investoinneista valtaosa eli noin 40 prosenttia menee jo olemassa olevan toimitilaresurssin toimintakyvyn ylläpitämiseen ja uusien rakentamiseen. Kun rakennuksista yhä useampi tulee jatkossa peruskorjausikään, muodostaa tämä haasteen sekä kuntien että kuntayhtymien taloudelle. Tilastokeskuksen mukaan kuntien kaikista investoinneista meni vuonna 2004 noin 40 prosenttia talonrakennusinvestointeihin. Rakennusinvestointien yhteissumma oli noin miljardi euroa. Se jakaantui uusien toimitilojen rakentamiseen (noin %) ja perusparannuksiin eli olemassa olevan rakennuskannan kunnon ylläpitämiseen ja toiminnallisiin muutostöihin. Kuntien käytössä on toimitiloja noin milj. m², jolloin niiden karkeasti laskettu jälleenhankinta-arvo euron neliöhinnalla on noin miljardia euroa. Rakennukset kuluvat noin 1,0 2,5 prosentin vuosivauhdilla, jolloin reaalinen kuluminen on yli miljardi euroa vuodessa. Peruskorjauksiin ei kuitenkaan investoida niin paljon, joten tilojen rapistuminen kasvaa ja mm. homevaurioita ilmenee edelleen. Nykytilanteessa tuo miljardi euroa vuodessa menee sekä uusiin rakennuksiin, nykyisten rakennusten laajennuksiin ja toiminnallisiin muutoksiin että peruskorjauksiin. Näistä ainoastaan peruskorjaukset uusivat vanhoja rakennusosia. Jos nykyiset rakennukset halutaan edelleen pitää hyvässä ja turvallisessa kunnossa, näyttää nykyinen investointitaso karkeidenkin laskelmien kautta riittämättömältä. Kun rakennusten peruskorjauksia ei tehdä riittävästi, niin vuosittaista kulumista pienempi rakennusosien korjaus lisää korjausvelkaa ja johtaa suurempiin investointitarpeisiin lähitulevaisuudessa. Investointitarpeet kasvavat kulumisen lisäksi myös yleisen laatutason nousun ja rakennuskustannusten nousun myötä. Korjausvelka Se rahamäärä, mikä rakennuskantaan tulisi investoida, tai siitä on tingitty, jotta rakennuskanta olisi kohtuullisessa käytön edellyttämässä kunnossa Peruskorjauksista tinkiminen kasvattaa rakennusten korjausvelkaa. 10 Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä

11 Kiinteistönhoito Kiinteistön ylläpitoon liittyvä säännöllinen toiminta, jolla pidetään kiinteistön fyysiset olosuhteet halutulla tasolla Jos rakennuksen ylläpidon vaatimia toimenpiteitä ja investointeja lykätään, heikkenee rakennusten kunto. Säännöllinen kiinteistönhoito, kunnossapito sekä oikeaan aikaan tehdyt peruskorjaukset pitävät korjausvelan määrän hallinnassa. Siten kuntien ja kuntayhtymien palveluilla on terveet ja turvalliset rakennukset käytössään. aika Kunnossapito Kiinteistön ylläpidon osa-alue, jossa rakennuksen ominaisuudet säilytetään uusimalla tai korjaamalla vialliset ja kuluneet osat ilman, että kohteen suhteellinen laatutaso olennaisesti muuttuu Perusparannus Korjausrakentamista, jossa rakennus saatetaan uuden käyttötarkoitukseltaan vastaavan rakennuksen mukaiseen kuntoon Kiinteistönhoito (jatkuvaa toimintaa) Peruskorjaus ja perusparannus vuoden sykleissä Kunnossapito 3 10 vuoden sykleissä Kuva 3. Rakennuksen kunnosta ja käytettävyydestä huolehtiminen Nykyiset sisäilmaongelmat johtuvat pääasiassa rakennusvirheistä ja virheellisistä suunnitelmista, mutta osaltaan tilanne on seurausta myös rakennusten kunnon heikkenemisestä peruskorjauksia odotellessa. Ainainen tinkiminen investoinneista sekä omaisuuden hoidon laiminlyönnit johtavat pahimmillaan siihen, että palvelutuotanto joudutaan keskeyttämään vaikka itse palvelutuotannon tarve ei ole hävinnyt mihinkään. Toimitilat saatetaan pahimmillaan määrätä käyttökieltoon, jolloin palvelutoimintaan syntyy turhia välillisiä kustannuksia esim. tilapäisten toimitilojen hankinnasta. Näin toimitiloihin liittyvät ongelmat heijastuvat itse kunnan ja kuntayhtymän tuottamiin palveluihin. Toimitilojen huonosta kunnosta aiheutuu huomattavia välillisiä kustannuksia kuntien ja kuntayhtymien palvelutoimintaan. Sisäisillä vuokrilla on mahdollista hoitaa omaisuuteen liittyvät velvoitteet sekä tuottaa peruskorjauksiin sellainen tulovirta, että rakennukset voidaan pitää kunnossa pitkällä tähtäimellä. Sisäinen vuokra on työkalu pitkäjännitteiseen toimitilavarallisuuden hallintaan. Sisäinen vuokra mahdollistaa rakennusten pitämisen palveluiden vaatimassa kunnossa. Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä 11

12 2.3 Toimitilakustannukset Kuntien ja kuntayhtymien käyttämien toimitilojen toimitilakustannukset voidaan jakaa seuraaviin tekijöihin: Ylläpitokustannukset Pääomakustannukset Kuva 4. Toimitilakustannusten muodostuminen Toimitilakustannukset sisältävät kaikki toimitiloista ja niiden käytöstä aiheutuneet kustannukset. Toimitilakustannukset muodostuvat pääoma- ja ylläpitokustannuksista Pääomakustannukset Kuntien ja kuntayhtymien omistamat toimitilat ja rakennukset ovat osa käyttöomaisuutta 2. Kuntien ja kuntayhtymien kiinteistöpääomasta aiheutuu huomattavia pääomakustannuksia, jotka ovat osa toimitilakustannuksia ja palveluiden kustannuksia. Käyttöomaisuus Kuluva omaisuus, jota tarvitaan palveluiden tuotannossa Pääomakustannukset muodostuvat tavallisesti kolmesta tekijästä, jotka ovat rakennuksen kuluminen eli korjausvastuu, korko ja maan korko/ vuokra. 2 Muita merkittäviä käyttöomaisuuden eriä ovat maa- ja vesialueet sekä erilaiset koneet ja laitteet. 12 Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä

13 1) kuluminen/korjausvastuu vuosittain 2) Rakennuksen korkokustannus rakennukseen sitoutuneesta pääomasta 3) Maan korkokustannus maahan sitoutuneesta pääomasta Kuva 5. Pääomakustannusten muodostuminen Vuosittainen korjausvastuu Vuosittainen arvon aleneminen ( ), joka aiheutuu rakennuksen kulumisesta ja käyttökelpoisuuden alenemisesta. Rakennusten kulumisessa käytetään usein termiä poisto. Poisto on kirjanpidon termi, jonka tehtävänä on jaksottaa hankintameno hyödykkeen pitoajalle. Nykyinen kuntien ja kuntayhtymien kirjanpito lähtee olettamuksesta, että rakennuksille määritellään alkuperäinen hankintahinta, josta vähennetään valtionavut ja vuosittaiset poistot 3. Käytännössä rakennusten taloudellinen pitoaika vaihtelee rakennustyypistä riippuen vuoteen (tasapoisto) ja poiston määrä on siis nimellishintainen alkuperäisen hankintavuoden mukaan. Tällainen kirjanpitoarvon määrittely on johtanut tilanteeseen, jossa vanhemmissa rakennuksissa poisto on erittäin alhainen eikä kuvaa rakennuksen todellista kulumista. Todellisuudessa näiden vanhimpien rakennusten peruskorjaustarve on kuitenkin suurin eikä kerätty poistokertymä vastaa rakennuksissa olevaa investointitarvetta. Todellisen kulumisen ja peruskorjaustarpeen määrittämiseksi kunnissa ja kuntayhtymissä on kehitetty sisäistä laskentaa ja kiinteistöjohtamisessa otettu käyttöön termi korjausvastuu. Kunnissa ja kuntayhtymissä kirjanpidon poisto ei yleensä kerro todellista kulumista, vaan sitä arvioidaan korjausvastuulla. Rakennuksen korkokustannus on oleellinen osa toimitilakustannusta, vaikka julkisella sektorilla omistaminen perustuu aina palveluihin eikä kiinteistösijoittamiseen. Korkokustannus on omistajan määrittelemä korkotuottovaatimus rakennusomaisuudelle. Korkokustannus voidaan miettiä kahdesta eri näkökulmasta vaihtoehtoiskustannuksen tai -tuoton kautta seuraavasti. 3 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto (KTM): Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista (2001). Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä 13

14 1) vaihtoehtoistuotto eli verorahojen sijoittaminen muihin sijoitusmuotoihin kuin kiinteistöön ja tästä saatava tuotto 2) vaihtoehtoiskustannus a. rahoituksen lainanhoitomenot b. ulkoa vuokrattavan tilan vuokrakustannus Mikäli palvelutoiminnan tarvitsemat kiinteistöinvestoinnit on rahoitettu konsernin omalla pääomalla (verorahoilla) voidaan ajatella, että jos kiinteistöjen arvoa vastaava rahamäärä olisi sijoitettu muuhun kohteeseen (esim. pankkitalletuksiin tai valtion obligaatioihin) saataisiin sille jonkinlainen tuotto. Tämä tuotto on sijoitetun rahan vaihtoehtoistuotto. Rakennuksen omistajan näkökulmasta rakennuksen tulisi tuottaa vähintään saman verran, jotta investointi näyttäisi järkevältä. Vaihtoehtoiskustannusta laskettaessa kunnassa tai kuntayhtymässä vaihtoehto kiinteistön hankkimiselle omalla pääomalla on ottaa lainaa markkinoilta ja rakennuttaa toimitilat lainarahalla. Tässä tapauksessa korkokustannus olisi tästä lainasta maksettu korko. Toinen vaihtoehtoiskustannuksen näkökulma on vuokrakustannus. Korkokustannus tulisi tässä vaihtoehdossa siitä, paljonko yksityiselle sijoittajalle pitäisi maksaa toimitilasta vuokraa, kun se vuokrataan kunnan tai kuntayhtymän käyttöön. Yksityisiltä markkinoilta ei yleensä löydy suoraan kuntien ja kuntayhtymien palvelutuotantoon sopivia toimitiloja. Nykyisin löytyy kuitenkin sijoittajia, jotka ovat valmiita rakennuttamaan sellaisia kunnan tai kuntayhtymän käyttöön. Näissä tiloissa korkokustannus määritellään siis sijoittajan tuottovaatimuksesta käsin 4. Rakennuksen korkotuottovaatimuksen asettaminen osana pääomakustannusta on aina jossain määrin sidoksissa markkinoihin ja sieltä saataviin tuottoihin/kustannuksiin. Korkokustannuksen tehtävänä on osoittaa aidosti, kuinka paljon pelkkä kiinteistövarallisuuteen sitoutunut rahamäärä kunnalle tai kuntayhtymälle vuosittain maksaa. Mikäli varallisuuden korkokustannusta ei ole huomioitu osana toimitilakustannuksia, puuttuu kustannuksista merkittävä kuluerä. Rakennuksissa on kiinni rahaa, mistä aiheutuu kustannuksia joko maksettuina korkomenoina tai saamatta jääneinä korkotuloina. Tuottovaatimus sisältää rakennuksen koron sekä poiston. Ilmoitetaan pääomavuokran suhteena määriteltyyn rakennuksen arvoon. 4 Markkinoiden tuottovaatimus sisältää yleensä myös poiston, jolloin täytyy erottaa kunnan päättämä korkokustannus sekä markkinoiden tuottovaatimus, jotka ovat sisällöltään erilaisia. Kunnan korkokustannus = korko, markkinoiden tuottovaatimus = korko + poisto 14 Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä

15 Maankorko/maanvuokra on korvaus maahan sitoutuneen pääoman käytöstä. Maanvuokra tuo rakennuksen sijainnin osaksi toimitilakustannusta. Kaupungin keskustoissa maanarvo on korkeampi kuin reuna-alueilla, jolloin myös sijaintikysymyksissä vaihtoehtoistuotto/kustannusajattelu toteutuu. Mikäli esim. koulu sijaitsee kaupungin keskustassa, on sen maankäytön kustannus yleensä korkeampi kuin reuna-alueella (vaihtoehtoiskustannus). Korkeampi maankäytön hinta on perusteltu, sillä kaupunki myös menettää mahdollisesti muualta saatavan tulon keskustassa sijaitsevan maan käytöstä (vaihtoehtoistuotto). Maankoron/maanvuokran avulla sijaintiin liittyvät tekijät huomioidaan tarvittaessa osana toimitilakustannuksia. Maanvuokran käyttöön voi sisältyä riski, että palvelutiloja rakennetaan syrjäisemmille alueille, joissa palvelun tavoitettavuus huono. Jos maanvuokraa käytetään, on syytä varmistaa, ettei se ohjaa toimitilojen sijoittamista palveluiden kannalta väärin Ylläpitokustannukset Palvelurakennusten päivittäinen käyttö vaatii tuekseen erilaisia toimenpiteitä, jotta rakennusta voidaan käyttää. Tämä toimitilojen ylläpito ja siitä aiheutuvat menot voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin: ylläpito kunnossapito kiinteistönhoito teknisten järj. huolto kiinteistönhuolto kiinteistön jätehuolto siivous ulkoalueiden hoito ohjaus tarkastus lumityöt liukk.torjunta valvonta kasvityöt puhtaanapito Kuva 6. Ylläpitotehtävät ja kustannukset 5 5 Rakli: Kiinteistöliiketoiminnan sanasto Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä 15

16 Ylläpito muodostuu kunnossapidosta ja kiinteistönhoidosta. Kiinteistönhoito jakautuu useisiin tehtäviin, joita ovat teknisten järjestelmien huolto, kiinteistönhuolto, jätehuolto ja siivous sekä ulkoalueiden hoito. Teknisten järjestelmien huolto jakaantuu vielä näihin liittyvien järjestelmien ohjaukseen, valvontaan sekä tarkastukseen. Ulkoalueiden hoitoon kuuluvat lumityöt, liukkauden torjunta, kasvityöt sekä ulkoalueiden puhtaanapito. Asianmukaisella ylläpidolla luodaan edellytykset kunnan ja kuntayhtymän palvelutuotannolle, mutta samalla myös edistetään kiinteistövarallisuuden arvon säilymistä. 16 Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä

17 3 Sisäinen vuokrajärjestelmä kunnassa ja kuntayhtymässä Palveluiden todellisten kustannusten, johon kuuluvat myös tilakustannukset, tulee olla päätöksentekijöiden tiedossa. Sisäinen vuokra on järjestelmä, joka siirtää tilojen varsinaiselle käyttäjälle vuokrana omistajalle rakennuksista aiheutuneet toimitilakustannukset. Se on siis kunnan tai kuntayhtymän sisäinen hinnoittelujärjestelmä, joka osoittaa kuinka paljon toiminnassa tarvittavat toimitilat todellisuudessa maksavat. Sisäinen vuokra tuottaa informaatiota todellisista tilakustannuksista, antaa kannustimen käyttää toimitiloja tehokkaasti sekä tuottaa tilojen hallintaan keskittyneelle yksikölle (tilakeskukselle) aidon tulorahoituksen tiloista aiheutuvien menojen kattamiseen. Sisäinen vuokra antaa kuntien hallintokunnille ja kuntayhtymien eri yksiköille mahdollisuuden vaikuttaa omiin tilakustannuksiinsa nimenomaan tilojen tehokkaan käytön kautta. Kun tilojen määrä ja niiden laatu luovat tarkoituksenmukaiset edellytykset kuntalaisten kysymien palveluiden tuotannolle, on tilojen käyttö tehokasta. Tilat voidaan nähdä myös vaihtoehtona muiden resurssien käyttöön. Sisäinen vuokra antaa tilakeskukselle riittävän tulorahoituksen kiinteistöomaisuuden hoitamiseen ja varallisuuden arvon säilyttämiseen. Kuntien, kuntayhtymien sekä etenkin palveluita tarvitsevien kuntalaisten kannalta tärkeintä on kuitenkin, että palvelutoiminta toimii tehokkaasti ja taloudellisesti ja että palvelut tuotetaan turvallisissa ja terveellisissä toimitiloissa. Sisäinen vuokra on väline kustannustietoisuuden kasvattamiseen, tilojen käytön tehostamiseen sekä omaisuudesta huolehtimiseen. Sisäisen vuokrajärjestelmän perustan muodostavat kunnan ja kuntayhtymän omistuksessa olevat rakennukset. Kunnalla tai kuntayhtymällä saattaa olla hallussaan myös osake- tai vuokratiloja, joiden hallinta ja vuokrien määritys voidaan myös sisällyttää sisäiseen vuokrajärjestelmään. Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä 17

18 3.1 Sisäisen vuokrajärjestelmän osapuolet Parhaimmillaan sisäinen vuokrajärjestelmä on oikeudenmukainen tapa määrittää ja periä käytettyjen toimitilojen kustannukset. Toimiakseen sisäinen vuokra edellyttää konsernitason toimintaohjeistusta. Jos vuokrajärjestelmän konsernitason toimintaohjeita ei määritellä täsmällisesti, johtaa puutteellisesti rakennettu vuokrajärjestelmä pahimmillaan tilanteeseen, jossa rahaa siirretään kunnan tai kuntayhtymän sisällä taskusta toiseen vailla minkäänlaista ohjausvaikutusta tilojen käyttöön sekä hallintaan ja toimitilojen käyttäjät kokevat sisäisen vuokran epäoikeudenmukaiseksi. 1. Toiminnan tavoitteiden määrittely Tilakeskus/ Kiinteistöpalvelu Kunnan/ kuntayhtymän ylin johto 2. Sisäisten vuokrien määrittely, veloitus ja tarvittavien tilojen ja palveluiden tuotanto Kuva 7. Sisäisen vuokrajärjestelmän osapuolet 3. Sisäiset vuokrat osana käyttäjien toimintamenoja Toimitilojen käyttäjät Sisäinen vuokrajärjestelmä kehittää kuntien ja kuntayhtymien konsernijohtamista. Palvelutoiminnan päätökset eivät perustu vain tarvittavan toimitilan rakentamiseen ja sen vaatimaan investointiin vaan uudenlaiseen kokonaisvaltaiseen toimintamenojen tarkasteluun ja seurantaan. Kaikki toimintaan liittyvät menot, mukaan lukien toimitilakustannukset, huomioidaan osana kunnan ja kuntayhtymän talousarviokäsittelyä sekä toiminnan seurantaa. Sisäisen vuokran käyttöönotto kaikissa kunnan tai kuntayhtymän omistamissa ja käyttämissä tiloissa takaa tilakustannusten oikeudenmukaisen kohdistamisen läpinäkyvästi kaikille palveluille ja toimitilojen käyttäjille. Kaikki tietystä toimitilasta aiheutuvat kustannukset kohdistetaan juuri sen nimenomaisen tilan käyttäjälle. Näin sisäinen vuokra on kaikkia käyttäjiä tasapuolisesti kohteleva tapa määrittää käytettyjen toimitilojen kustannukset. Tilojen käyttäjien on voitava vakuuttua maksamansa vuok- Ylin johto Ylin virkamiessekä luottamusmiesjohto (valtuusto ja hallitus) Tilakeskus/ Kiinteistöpalvelu Rakennusten omistamiseen ja ylläpitopalveluiden tuotantoon keskittynyt yksikkö. Toimitilojen käyttäjät Kunnan ja kuntayhtymin lakisääteisiä ja muita palveluita tuottavat yksiköt lähimpine luottamusmieselimineen. (esim. kunnissa: hallintokunnat ja lautakunnat). 18 Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä

19 ran oikeudenmukaisuudesta eli vuokran määrityksen on oltava eriteltävissä ja läpinäkyvää. Sisäisen vuokra on kokonaisvaltainen, oikeudenmukainen ja läpinäkyvä tapa hahmottaa tarvittavien ja käytettyjen toimitilojen kustannukset. Toimitilat ovat aito toiminnan menoerä, jolloin toimitilan sekä osin palveluiden määrän säätelyllä voidaan vaikuttaa myös omien määrärahojen riittävyyteen toiminnan toteuttamisessa. Sisäisen vuokran avulla käyttäjät voivat kiinnittää huomiota omiin vuokra- eli toimitilakustannuksiinsa. Kustannustietoisille käyttäjille sisäinen vuokra tarjoaa uuden välineen oman toiminnan kokonaisvaltaiseen suunnitteluun. Useissa kunnissa ja kuntayhtymissä on esitetty vaatimus tilakustannusten poistamisesta kokonaan toimitilojen käyttäjien menoista. Vaatimuksen esittäjät arvostelevat vuokran maksamista kunnan omistamista rakennuksista turhana rahan siirtelynä taskusta toiseen. Tilakustannuksia vastaavia tuloja ei kuitenkaan vastaavasti oltaisi valmiita poistamaan vaan kuvitellaan, että tilakustannuksiin varatut rahat olisivat silloin vapaasti käytössä muihin resursseihin. Mikäli tilakustannukset haluttaisiin poistaa hallintokuntien menoista, tulisi luonnollisesti myös tilakustannuksia vastaavat tulot poistaa. Näin oltaisiin takaisin perinteisessä talousarviokäsittelyssä. Rakennusten peruskorjauksiin ja ylläpitoon ei todennäköisesti panostettaisi tarpeeksi, mikä johtaisi tarvittavien toimitilojen kunnon heikkenemiseen. Tämä merkitsisi askelta taaksepäin myös tilojen käytön pohtimisen osalta tilanteeseen, jossa tiloja voidaan käyttää surutta pohtimatta lainkaan tilojen käytöstä aiheutuvia kustannusvaikutuksia. Aidot sisäiset vuokrat, jotka huomioidaan osana toimitilojen käyttäjien menoja, antavat kokonaisuuden kannalta parhaan lopputuloksen. Tilojen käyttöön kiinnitetään asianmukaisesti huomiota ja rakennukset pystytään pitämään kunnossa myös tulevaa käyttöä varten. Sisäinen vuokra takaa palveluita tarvitseville kuntalaisille terveellisen ja turvallisen palveluympäristön antaa tilakeskuksen/kiinteistöpalvelun toimintaan sellaisen tulovirran, jolla toimitilat saadaan pidettyä kunnossa turvaa kunnan ja kuntayhtymän omistamien rakennusten arvon säilymisen Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä 19

20 kannustaa toimitilojen käyttäjiä niiden tehokkaaseen käyttöön luo kunnan ja kuntayhtymän toiminnassa aidon linkin tilaan liittyvien investointien ja käyttötalouden välille. Sisäinen vuokrajärjestelmä on järkevä kokonaisuuden hallintaa helpottava ja selkeyttävä konsernijohtamisen työkalu. Jotta vuokrajärjestelmä toimisi, tulee kunnan ja kuntayhtymän eri osapuolten eli ylimmän johdon, tilakeskuksen/kiinteistöpalvelun sekä käyttäjien väliset toimintaohjeet sopia keskeisiltä osin selviksi Käyttäjä ja ylin johto Sisäinen vuokra on toimintatapana laajempi kuin pelkästään tilayksikön ja käyttäjän välillä sovittava korvaus tilojen käytöstä. Se täytyy ottaa kiinteäksi osaksi koko kunnan tai kuntayhtymän talousarviota ja toiminnan seurantaa. Tilakeskus/ Kiinteistöpalvelu Kunnan/ kuntayhtymän ylin johto toiminnan seuranta sisäinen vuokra talousarvio Toimitilojen käyttäjät palvelut K U N T A L A I S E T Kuva 8. Sisäisen vuokrajärjestelmän toiminta: toimitilojen käyttäjät - ylin johto. Kunnissa ja kuntayhtymissä kaikkien kustannusten tulee sisältyä annettuihin määrärahoihin jo talousarviossa, jossa määritellään usein myös palvelutuotannon tavoitteet. Toimitilojen käyttäjät eli kuntien hallintokunnat ja kuntayhtymien yksiköt, miettivät ja suunnittelevat yhdessä lähimpien luottamusmiesten kanssa talousarviossa annettujen rahojen käyttöä. Suunnittelu ja päätöksenteko ovat helpompia, kun eri resurssien kustannukset ovat paremmin tiedossa. Talousarviota ja toiminnan seurantaa varten toimitilojen käyttäjät raportoivat palveluiden tuotantoon ja resurssien käyttöön liittyvistä asioista 20 Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä

KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN. SSTY Hämeenlinna / Harri Isoniemi

KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN. SSTY Hämeenlinna / Harri Isoniemi KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN SSTY Hämeenlinna 8.2.2017 / Harri Isoniemi 1) Julkisen sektorin toimitilat 2) Korjausvelan laskennan lähtökohdat 3) Korjausvelan/teknisen arvon laskenta 4) Yhteenveto

Lisätiedot

HAILUODON KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ

HAILUODON KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ HAILUODON KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ Harri Isoniemi 26.4.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 1.1 HAILUODON KUNNAN SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS... 4 1.2 RAPORTIN SISÄLTÖ... 5 2. TILAKUSTANNUKSET...

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ

NURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ NURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ Harri Isoniemi 30.5.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 1.1 NURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS... 4 1.3 RAPORTIN SISÄLTÖ... 5 2. TILAKUSTANNUKSET...

Lisätiedot

SISÄISEN VUOKRAN JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

SISÄISEN VUOKRAN JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN SISÄISEN VUOKRAN JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN 1.2.2016 TYÖRYHMÄ Tehtäväksianto - Valmistella vaihtoehtoja sisäisen vuokran järjestelmän kehittämiseksi nykyisen järjestelmän pohjalta tai kokonaan uusilla perusteilla

Lisätiedot

Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016

Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016 Vimpelinlaakson keh.liikelaitoksen johtokunta 24 16.12.2016 Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016 VIMJK 24 (valm. Markku Haverinen) Trellum Consulting Oy on tehnyt

Lisätiedot

KORJAUSVELAN MÄÄRITYS. Helsinki Harri Isoniemi

KORJAUSVELAN MÄÄRITYS. Helsinki Harri Isoniemi KORJAUSVELAN MÄÄRITYS Helsinki 6.4.2011 Harri Isoniemi SISÄLTÖ Korjausvelka lähtökohta ja sisältö Korjausvelan määritysprosessi Korjausvelka esimerkki - Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymä - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka

TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI 2015 Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka Lähtötilanne 2008 Kiinteistökanta suurelta osin rakennettu 70- luvulla, jota vaivaavat ajalle tyypilliset virheelliset

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Poistosuunnitelman tarkistaminen 295/ /2013. Kunnanhallitus

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Poistosuunnitelman tarkistaminen 295/ /2013. Kunnanhallitus Kunnanhallitus 19 20.01.2014 Kunnanhallitus 29 28.01.2014 Poistosuunnitelman tarkistaminen 295/02.05.00/2013 Kunnanhallitus 20.01.2014 19 Suunnitelman mukaisella poistamisella tarkoitetaan pysyvien vastaavien

Lisätiedot

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa Tekninen lautakunta 27 23.04.2015 Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa 154/02.07.01/2015 266/02.07.01/2012 Tekla 61 Kiinteistöjen käyttäjien ja ylläpitäjien välillä on ollut

Lisätiedot

LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA

LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA HUS-Logistiikka johtokunta 32 22.10.2009 LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA LOGIS 32 HUS-Tilakeskus on pyytänyt lausuntoa sisäisen vuokran

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKELAITOS

KIINTEISTÖLIIKELAITOS KIINTEISTÖLIIKELAITOS Kiinteistöliikelaitos vastaa koulutuskuntayhtymän kiinteistönpidosta Omistuksesta ja kiinteistökehityksestä Toimitilasuunnittelu Rakennuttaminen (suunnittelun ohjaus, rakentaminen)

Lisätiedot

TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI TILAPALVELUISSA

TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI TILAPALVELUISSA TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI TILAPALVELUISSA Kaupunginhallitus on 3.11.2015 395 talousarvion käsittelyn yhteydessä tehnyt seuraavan pöytäkirjamerkinnän: Teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 296 07.12.2015 Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 576/14.142/2015 Khall 296 Juuan kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT

MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT ARVOJEN PÄIVITYS VUODEN 2014 ARVOT TkL VTM Harri Isoniemi 10.4.2015 Sisällys 1. ALKUPERÄISTEN ARVOJEN LASKENTA...

Lisätiedot

Sairaalarakentamisen rahoitusmallit. Keski-Suomen uusi sairaalahanke talousjohtaja Matti Häyrynen

Sairaalarakentamisen rahoitusmallit. Keski-Suomen uusi sairaalahanke talousjohtaja Matti Häyrynen Sairaalarakentamisen rahoitusmallit Keski-Suomen uusi sairaalahanke 1.3.2011 talousjohtaja Matti Häyrynen Investointi Investointi tehdään strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi Investoinnin jälkeen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6215/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6215/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (1) 350 Asianro 6215/10.03.02.04/2015 Kuopion Tilakeskuksen hallinnassa olevien rakennusten jakaminen tilasalkkuihin Konserniohjausjohtaja Janne Airaksinen Omistajaohjaus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 2651/00.04.01/2014 Kaupunginhallitus 185 16.6.2014 93 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 Riikka Kiljander-Kiiskinen,

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Juvan kunta 10.2.2016 12.2.2016 Page 1 Toimeksiantona määritellä toimitilojen tarve Kunnanjohtaja perusti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto Yhtiön johto Yhtiön johto käsittää hallituksen sekä isännöitsijän Johdon tehtävä Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (1 luku 1 ) Johdon toimittava: huolellisesti

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Tampere talo 1 Talous ja liiketoimintaryhmä Sisältö Talouden ohjauksen elementit Talouden toiminnot ja toimijat Tampereen kaupungissa

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö DI Jouni Arola Lahden kaupunki 110

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Tilapalveluiden osio

TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Tilapalveluiden osio TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Tilapalveluiden osio 1 Sisällys 1. Johdanto... 2 1.1. Ateriapalvelut... 2 1.2. Siivouspalvelut... 4 1.3. Tilalaitos...

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 12.04.2016 KLO 12:30 TOIMITUSJOHTAJA JARI SARJO SENAATTI-KIINTEISTÖT KESKEISIMMÄT

Lisätiedot

Omistajapoliittiset linjaukset

Omistajapoliittiset linjaukset Asikkalan kunta Omistajapoliittiset linjaukset Omistajaohjaus 14.4.2015 Sisällys Johdanto... 1 1. Soveltamisala... 1 2. Yleiset periaatteet... 1 3. Kunnan kehitysnäkymät omistajapolitiikan lähtökohtana...

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno KIRJANPITO 22C00100 Luento 4a: Hankintameno Luento 4 Hankintameno: Välittömät ja välilliset menot (ennen: muuttuvat ja kiinteät) Hankintamenon määrittäminen Tilinpäätöksen esittäminen: Tilinpäätöksen sisältö:

Lisätiedot

Käyttöomaisuuden määrittely

Käyttöomaisuuden määrittely 1 (5) 8.70 IISALMEN KAUPUNGIN POISTOSUUNNITELMA 1.1.1997 LUKIEN Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.1996 134, tarkastettu kaupunginvaltuuston päätöksellä 25.3.2002 23 ja kaupunginvaltuuston päätöksellä

Lisätiedot

Strateginen sopimus

Strateginen sopimus KIINTEISTÖTOIMIALAN STRATEGINEN SOPIMUS 1. SOPIMUKSEN JA TOIMINNAN KUVAUS Sopijatahot Turun kaupungin kaupunginhallitus ja Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta Sopimuksen tarkoitus Määritellä Kiinteistöliikelaitoksen

Lisätiedot

SOPIMUS ESPER-HANKKEEN RAHOITUKSESTA

SOPIMUS ESPER-HANKKEEN RAHOITUKSESTA Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 Liite 1 SOPIMUS ESPER-HANKKEEN RAHOITUKSESTA 1. Sopimuksen osapuolet Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä Sairaanhoitopiiri) L Mikkelin kaupunki (jäljempänä

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016:

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016: TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016 OPINTOKESKUKSET Muutoksia opintokeskusten kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 tiedonkeruuseen: Kevään 2018 tiedonkeruuseen Kustannukset,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 23.10.2013 Sivu 1 / 1 1031/02.02.02/2013 116 Teknisen lautakunnan vuoden 2013 syyskuun seurantaraportti ja käyttösuunnitelman tarkistaminen kiinteiden rakenteiden ja laitteiden (94)

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

KEMIN KAUPUNGIN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ 2013

KEMIN KAUPUNGIN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ 2013 KEMIN KAUPUNGIN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ 2013 Harri Isoniemi 20.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO......... 3 1.1 KEMIN KAUPUNGIN SISÄISEN VUOKRIEN MÄÄRITYS... 4 1.3 RAPORTIN SISÄLTÖ... 5

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat: Varallisuuskriteerit Yleistä Tässä ohjeessa käytetään yleisesti termiä STEA-avustukset, joilla viitataan yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Lisätiedot

Mitä sairaalan laajennus maksaa ja miten se rahoitetaan? Seminaaripäivä kuntapäättäjille

Mitä sairaalan laajennus maksaa ja miten se rahoitetaan? Seminaaripäivä kuntapäättäjille Mitä sairaalan laajennus maksaa ja miten se rahoitetaan? Seminaaripäivä kuntapäättäjille 27.3.2014 Talousjohtaja Elisa Kusmin Perustamiskustannukset Laajennusosan kustannukset Investoinnin suunnittelukustannukset

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Toteutuminen

Tekninen lautakunta Toteutuminen Tekninen lautakunta Toteutuminen 31.4.2016 Teknisen lautakunnan päävastuualueet valtuuston sitovuustasolla on Tekninen lautakunta. Lautakunnan sitovuustalolla ovat: yhdyskuntatekniikka, kiinteistötoimi

Lisätiedot

HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä POISTOSUUNNITELMA

HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä POISTOSUUNNITELMA HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä POISTOSUUNNITELMA esitys HSLH 15.6.2010 HSL Helsingin seudun liikenne PL 100 00077 HSL Puhelin (09) 4766 4444 Faksi (09) 4766 4441 hsl@hsl.fi Y-2274586-3 HRT Helsingforsregionens

Lisätiedot

KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS )

KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS ) KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS 080808) SOPIJAOSAPUOLET Kajaanin ja Kuhmon kaupungit sekä Hyrynsalmen, Kuhmon, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 88. Senaatti-kiinteistöt Talousesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille ei myönnetä määrärahaa. 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut

Lisätiedot

VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 13/1997

VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 13/1997 VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 13/1997 17.12.1997 Valtion kirjanpitolautakunnan lausunto hakemukseen, jossa ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnonsuojelualueista Metsähallitukselle

Lisätiedot

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ Varallisuuskriteerit RAY:n avustustoiminnan periaatteet - RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS

Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS 2 3 TUOTANNON YLEISSOPIMUS SISÄLTÖ 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS...5 2 TOIMINTA JA TEHTÄVÄT...5 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ...5 4. TUOTANNON VALVONTA...6

Lisätiedot

KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOPIJAOSAPUOLET Kajaanin ja Kuhmon kaupungit sekä Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Vaalan kunnat. SOPIMUKSEN

Lisätiedot

160 Joensuun Tilakeskus Vastuuhenkilö: tilakeskuksen johtaja

160 Joensuun Tilakeskus Vastuuhenkilö: tilakeskuksen johtaja 160 Joensuun ilakeskus Vastuuhenkilö: tilakeskuksen johtaja KÄYÖALOUS Joensuun ilakeskus vastaa toimialansa palvelujen tehokkaasta ja taloudellisesta järjestämisestä lähtökohtana asiakkaiden tarpeet ja

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

JHS 199 Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma

JHS 199 Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma JHS 199 Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 2 3 Viittaukset... 2 4 Termit ja lyhenteet... 2

Lisätiedot

Vastikkeet taloyhtiössä

Vastikkeet taloyhtiössä Vastikkeet taloyhtiössä Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto OSAKKEENOMISTAJAN VASTIKKEENMAKSUVELVOLLISUUS Asunto-osakeyhtiön erityispiirre Asoy:ssä pääasiallinen tulolähde Keskeinen

Lisätiedot

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset Kunnanhallitus 110 06.06.2016 Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset 406/220/2016 (367/220/2015) Kunnanhallitus 15.06.2015

Lisätiedot

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012 UUSI SAIRAALA Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat Matti Häyrynen 14.12.2012 Tehtäväksianto työryhmälle Ryhmä tarkastelee elinkaarimallin eri vaihtoehtoja ja niiden rahoituksen vaihtoehtoja

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 19.04.2016 KLO 12:30 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA JARMO VAITTINEN SENAATTI-KIINTEISTÖT

Lisätiedot

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN Toiminnan siirtäminen Raahen Seudun Uimahallisäätiölle LOPPURAPORTTI Raahen kaupunki BDO Oy Alpo Ronkainen 13.6.2016 Page 1 TOIMEKSIANTO Tämä raportti perustuu Raahen kaupungin

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Korjauslista vuoden 2017 talousarvioon,

Korjauslista vuoden 2017 talousarvioon, Sivu 1 / 15 Korjauslista vuoden 2017 talousarvioon, 2.11.2016 s. 3) Esipuhe, viimeinen kappale, päivitetty nettoinvestointien summa: Kun nettoinvestoinnit ovat 197 204,9 miljoonaa euroa, kasvaa lainamäärä

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

JHS-talousarviosuositus ja KILA:n kuntajaoston uudet yleisohjeet

JHS-talousarviosuositus ja KILA:n kuntajaoston uudet yleisohjeet JHS-talousarviosuositus ja KILA:n kuntajaoston uudet yleisohjeet Kuntamarkkinat 14. -15.9.2016 Kehittämispäällikkö Sari Korento JHS XXX Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja suunnitelma JHS Kuntien ja

Lisätiedot

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Olavi Holmijoki Sisäilmastoseminaari 2015 Lähtökohta Taloudellisen kokonaisuuden hallinta tilanteessa,

Lisätiedot

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA RAHOITUS JA RISKINHALLINTA Opintojaksosuunnitelma deadlines 2.9. 9.9. 30.9. 12.11. 2.12. Kohdeyritysvaraus Rahan sitoutuminen yritystoiminnassa käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan pohdinta Case Rahoitustilanne

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI Kunnanhallitus Jari Lämsä, tekninen johtaja

JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI Kunnanhallitus Jari Lämsä, tekninen johtaja JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI 30.1.2017 Kunnanhallitus 6.2.2017 - Jari Lämsä, tekninen johtaja Valmisteluvaiheet - Valtuustoseminaari 30.1.2017 (Terveyskeskus) - Valtuusto 19.12.2016, TA2017,

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Joutsan kunta Y-tunnus Länsitie 5, PL 20, JOUTSA

Joutsan kunta Y-tunnus Länsitie 5, PL 20, JOUTSA 1(6) VUOKRASOPIMUS 1. OSAPUOLET 1.1 VUOKRANANTAJA: Joutsan kunta Y-tunnus 0174108-9 Länsitie 5, PL 20, 19651 JOUTSA 1.2 VUOKRALAINEN Grundfos Environment Finland Oy Y-tunnus: 1599796-6 PL 1036 00101 HELSINKI

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

KÄYTTÖOMAISUUSKIRJANPITO SEKÄ POISTOSUUNNITELMIEN LAATIMINEN JA POISTOJEN KIRJAAMINEN

KÄYTTÖOMAISUUSKIRJANPITO SEKÄ POISTOSUUNNITELMIEN LAATIMINEN JA POISTOJEN KIRJAAMINEN VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 19.12.2005 Dnro 388/03/2005 Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot KÄYTTÖOMAISUUSKIRJANPITO SEKÄ POISTOSUUNNITELMIEN LAATIMINEN JA POISTOJEN KIRJAAMINEN

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Vuokralais- / Talotoimikuntien koulutus. Kokonaisvuokran määräytyminen

Vuokralais- / Talotoimikuntien koulutus. Kokonaisvuokran määräytyminen Vuokralais- / Talotoimikuntien koulutus Kokonaisvuokran määräytyminen Sisältö Hoitojäämät/Jälkilaskelmat Budjetin rakentaminen Pääomavuokra Hoitovuokra Jälkilaskelmat 1 Hekan on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Maakuntauudistus ja kiinteistö. Uudet työn tekemisen tavat, prosessit ja digitalisaatio kiinteistöistä palveluihin 3L Education, Helsinki 12.1.

Maakuntauudistus ja kiinteistö. Uudet työn tekemisen tavat, prosessit ja digitalisaatio kiinteistöistä palveluihin 3L Education, Helsinki 12.1. Maakuntauudistus ja kiinteistö Uudet työn tekemisen tavat, prosessit ja digitalisaatio kiinteistöistä palveluihin 3L Education, Helsinki 12.1.2017 Maakuntauudistus pähkinänkuoressa Rakennusneuvos Matti

Lisätiedot

KARI I. LEVÄINEN KIINTEISTÖ- JA TOIMITILAJOHTAMINEN

KARI I. LEVÄINEN KIINTEISTÖ- JA TOIMITILAJOHTAMINEN KARI I. LEVÄINEN KIINTEISTÖ- JA TOIMITILAJOHTAMINEN Copyright 2013 Kari I. Leväinen ja Gaudeamus Helsinki University Press Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Leena Kilpi KL: 36.111, 66.4, K UDK: 332

Lisätiedot

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta 22.9.2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Lausuntoluonnoksen tarkoitus Tukea kuntia niiden valmistellessa omia lausuntojaan Antaa kunnille

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta 1.2.2012 TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston tehtävät ja organisaatio 2 Tekninen johtaja

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan ROIHUVUOREN ALA-ASTE VUORENPEIKONTIE 7 00820 HELSINKI PERUSPARANNUS HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI 12.4.2013 Liittyy hankesuunnitelmaan 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Roihuvuoren ala-aste, perusparannushankkeen

Lisätiedot

SÄÄNTÖKOKOELMA 055. Kaupunginkanslia JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuuston hyväksymä

SÄÄNTÖKOKOELMA 055. Kaupunginkanslia JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1 JOENSUUN KAUPUNKI Kaupunginkanslia KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA 055 JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 4 :n 2 momentti poistettu (KV 25.11.2002) Muutos 11 :n 3 momenttiin

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Kaavio 1. Jäsenmäärän kehitys 1990-2016

Kaavio 1. Jäsenmäärän kehitys 1990-2016 Sivu 1 / 6 Liittokokous 23. 24.11.2012 Tampereen yliopisto, Kalevantie 4, Tampere 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2014-2016

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot