Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä"

Transkriptio

1 Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä

2 TEKIJÄ Harri Isoniemi ISBN (pdf) ISBN (nid.) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2009 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 Sisältö 1 Esipuhe 5 2 Toimitilat kuntien ja kuntayhtymien palvelutuotannossa Kuntien ja kuntayhtymien toiminta ja tavoitteet Kuntien ja kuntayhtymien kiinteistöomaisuus Toimitilakustannukset Pääomakustannukset Ylläpitokustannukset 15 3 Sisäinen vuokrajärjestelmä kunnassa ja kuntayhtymässä Sisäisen vuokrajärjestelmän osapuolet Käyttäjä ja ylin johto Ylin johto ja tilakeskus Tilakeskus ja tilojen käyttäjät Sisäisen vuokrajärjestelmän hyödyt 24 4 Sisäisen vuokran määritys ja laskenta Sisäisen vuokran osat Omien rakennusten sisäisten vuokrien määritys Pääomavuokra Rakennusten arvot Korkotuottovaatimus Korjausvastike Korjausvastike ja korkotuottovaatimus = pääomavuokra Peruskorjausinvestointien sisällyttäminen pääomavuokraan Ylläpitovuokra Ylläpitovuokran määrittely ja sisältö Ylläpitovuokran laskenta Osake ja vuokratilojen sisäisten vuokrien määritys Rakennustasoinen sisäinen vuokra Sisäinen vuokra käyttäjittäin Sisäisen vuokran muut periaatteet Tiloista luopuminen 55 Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä 3

4 4.8.2 Sisäisen vuokran tarkistaminen 56 5 Sisäisen vuokrajärjestelmän toteuttaminen Sisäisten vuokrien käyttöönotto Toimiva tilayksikkö eli tilakeskus 63 6 Miksi sisäinen vuokra? 66 7 Lopuksi 68 Käsitteet 69 Lähteitä ja lisätietoa 76 4 Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä

5 1 Esipuhe Sisäisen vuokran tarkoitus on kohdistaa kunnan tai kuntayhtymän sisällä kiinteistöjen käytöstä ja omistamisesta aiheutuneet kustannukset toimitilojen käyttäjille. Sisäinen vuokra kohdistaa tilakustannukset tilojen käytön perusteella oikeudenmukaisesti ja ohjaa samalla tilojen tehokkaaseen käyttöön. Sisäisen vuokran kautta voidaan myös entistä paremmin varautua tuleviin peruskorjauksiin. Sisäinen vuokra onkin oiva työkalu kiinteistöomaisuuden ja tilojen käytön johtamiseen. Erityisesti isommissa yli asukkaan kunnissa sisäiset vuokrat ovat olleet käytössä jo useita vuosia, mutta varsinkin viime aikoina ne ovat olleet ahkerasti keskustelun ja kritiikin kohteena. Sisäisten vuokrien olemassaolon kyseenalaistavat sekä tilojen käyttäjät että päätöksentekijät. Kritiikki johtuu usein siitä, että sisäistä vuokraa tarkastellaan hyvin kapeasti eikä sen sisältöä ymmärretä riittävästi. Yleinen harha on, että omat toimitilat eivät maksa niiden rakentamisen tai hankinnan jälkeen mitään. Tilakeskusta saatetaan syyttää mm. rahan keräämisestä hallintokunnilta epäoikeudenmukaisesti. Tällaiselta vältytään, kun kuntien hallintokunnat ja kuntayhtymien eri yksiköt ymmärtävät sisäisen vuokran periaatteet sekä vuokrien määrittelyn oikeudenmukaisuuden, mikä tietysti vaatii riittävää tiedottamista ja kouluttamista aiheesta. Tämä kirja pyrkii konkreettisesti kertomaan, mitä hyötyä kunnalle tai kuntayhtymälle ja tavalliselle veronmaksajalle on sisäisestä vuokrasta. Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä -kirja on perusteos sisäisen vuokran käytöstä. Kaikki toiminnat tarvitsevat tilan, josta aiheutuu tilakustannuksia. Tämän kirjan tavoitteena on hahmottaa mistä nämä tilakustannukset (pääoma- ja ylläpitokustannukset) muodostuvat sekä miksi ja miten näistä kustannuksista pitäisi muodostaa sisäinen vuokra. Tämän lisäksi kirjassa tarkastellaan sitä, miten määritelty sisäinen vuokra toimii koko kunnan tai kuntayhtymän tasolla. Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä on tarkoitettu kuntien/ kuntayhtymien tilakeskuksille, tilojen käyttäjille ja ylimmän johdon henkilöstölle sekä luottamusmiehille. Kirjassa on konkreettisia malleja, esimerkkejä ja vaihtoehtoja sisäisestä vuokrasta. Siinä on myös lyhyt ku vaus sisäisen vuokrajärjestelmän käyttöönotosta. Kirjan lopusta löytyy käsiteluettelo kirjassa käytetyistä käsitteistä sekä tietoa vuokrien määrittelystä kertovista julkaisuista. Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä 5

6 Kirjan on kirjoittanut tekniikan lisensiaatti, valtiotieteen maisteri Harri Isoniemi, joka toimii omistamassaan Trellum Consulting Oy:ssä kiinteistöhallinnon ja sisäisten vuokrien kehittämiseen keskittyneenä liikkeenjohdon konsulttina. Isoniemellä on kokemusta lukuisista sisäisen vuokran käyttöönottoprojekteista kunnissa, kuntayhtymissä ja aluepelastuslaitoksissa yli kymmenen vuoden ajalta. Työtä on ohjannut rakentamistalousinsinööri Jorma Ruokojoki Kuntaliitosta. 6 Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä

7 2 Toimitilat kuntien ja kuntayhtymien palvelutuotannossa 2.1 Kuntien ja kuntayhtymien toiminta ja tavoitteet Kuntien ja kuntayhtymien tehtävänä on tuottaa kuntalaisille palveluja, jotka nämä itse rahoittavat pääosin verovaroin. Kuntalaisten tarvitsemista ja verovaroin tuotetuista palveluista päättävät kuntalaisten valitsemat luottamushenkilöt. Palveluiden tuottamista varten tarvitaan erilaisia resursseja, joita ovat mm. henkilökunta, koneet ja laitteet, toimitilat sekä muut palvelut ja materiaalit. Toimitilat palveluineen ovat keskeinen resurssi kaikkien kuntien ja kuntayhtymien palvelutuotannossa, sillä esimerkiksi kuntien koulutoimen menoista prosenttia on toimitilakustannuksia. KUNTALAISET Tarve ja rahoitus Valtuusto, hallitus ja lautakunnat Palvelut Talousarvio Seuranta Kuntien ja kuntayhtymien tuottamat palvelut Resurssit: 1) Henkilökunta 2) Koneet ja laitteet 3) Toimitilat palveluineen 4) Muut palvelut ja materiaalit Kuva 1. Kuntien ja kuntayhtymien toiminta Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä 7

8 Verovaroin tuotetaan hyvin erilaisia palveluja. Päiväkodit, koulut, terveydenhuolto ja kirjastot tarvitsevat kaikki omanlaisensa resurssiyhdistelmän. Myös palvelujen tuotannossa tarvittavien toimitilojen ominaisuudet poikkeavat niin tilojen kuin tarvittavien tilapalveluidenkin osalta huomattavasti. Esimerkiksi kaupungin päiväkotiverkoston avulla ei yleensä olisi mahdollista tuottaa terveydenhuollon- tai kirjastopalveluja. Kuntien ja kuntayhtymien tehtävä on tuottaa palveluita tehokkaasti ja taloudellisesti resursseina henkilöstö, koneet ja laitteet, toimitilat palveluineen sekä muut tukipalvelut. Kuntien ja kuntayhtymien johtamisessa puhutaan yhä enemmän konsernijohtamisesta. Tällöin mm. erilaisille palveluille pyritään asetta maan talousarviossa mitattavia tavoitteita, joita sitten poliittisessa päätöksenteossa seurataan. Lähtökohtana on käyttää palvelutoiminnan määrä rahoja mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti eli tuottaa mahdollisimman paljon palveluita vaaditulla/halutulla laatutasolla. Tämä tehokkuus toteutuu, kun palvelutuotannon resurssit osataan mitoittaa oikein. Tässä toimitilat ovat keskeinen tuotannontekijä, joka joko mahdollistaa tai luo esteitä tehokkaalle palvelutuotannolle. Toimitilat Varallisuus Resurssi Kuva 2. Rakennukset ja toimitilat = varallisuus ja resurssi Toimitilat sitovat runsaasti kuntien ja kuntayhtymien rahaa. Koska palveluissa tarvitaan tiloja, eivät kunnat mitenkään voi välttyä myöskään tilakustannuksilta. Niiden maksutapoja on kuitenkin erilaisia. Jos kunnat omistavat tilat itse puhutaan sekä investointirahoista että investointien käytön käyttötalousrahoista ja jos kunnat vuokraavat tai muulla tavoin hankkivat tilat ulkoa, kuluu niihin runsaasti ainoastaan käyttötalousrahaa. Toimitilat ovat myös tärkeä osa vuotuisia talousarvioita, koska suuri osa kaikista investoinneista suuntautuu toimitilojen toimintakyvyn ylläpitämiseen. Kuntien ja kuntayhtymien palveluissa tapahtuvat palvelukysyn- 8 Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä

9 nän ja -tarpeen muutokset luovat nekin paineita erilaisille toimitilainvestoinneille, jotka nostavat palvelutuotannon käyttötalousmenoja. Kunnat ovat huomattavia kiinteistövarallisuuden omistajia sekä toimitilaresurssin käyttäjiä. Viime vuosikymmenen aikana kunnat ja kuntayhtymät ovat alkaneet paremmin tunnistaa roolinsa suuren rakennusvarallisuuden omistajana. Toimitilojen hallintaa varten on perustettu erillisiä tilakeskuksia huolehtimaan kiinteistövarallisuudesta sekä toimitilojen kelpoisuudesta palvelutuotantoon. Kunnan ja kuntayhtymän varsinaisesta toiminnasta eriytetty tilakeskus ja sisäinen vuokra ovat välineitä, joilla toimitilat sekä niihin liittyvät palvelut saadaan entistä paremmin hallintaan osana koko kunnan tai kuntayhtymän toimintaa. Tärkeä peruste erillisten yksiköiden perustamiseen on ollut myös pyrkimys turvata tarvittava peruskorjausrahoitus sisäisen vuokran kautta. 2.2 Kuntien ja kuntayhtymien kiinteistöomaisuus Peruskorjaus Suhteellisen suurena erillisenä hankkeena toteutettava korjausrakentaminen, korvaa rakennuksen kumulatiivista kulumista Kunnat ovat pääosin tyydyttäneet oman toimitilatarpeensa rakentamalla tai rakennuttamalla tarvittavat toimitilat omaan omistukseensa. Kunnissa rakennukset muodostavat noin 25 prosenttia ja kuntayhtymissä peräti 50 prosenttia taseen eli koko omaisuuden loppusummasta. 1 Kuntien toimitiloista huomattava osa on rakennettu luvuilla, jolloin pitkälti luotiin nykymuotoiset hyvinvointipalvelut. Rakennuttamalla tarvittavia toimitiloja luotiin samalla myös huomattava varallisuus, jonka hoidosta, kunnossapidosta sekä investoinneista on sen jälkeen tingitty. Toimitilat ovat olleet helppo vuosittainen säästökohde, koska säästötoimien vaikutukset eivät ole näkyneet heti. Pidemmällä aikavälillä tämä on kuitenkin johtanut siihen, että kuntien kiinteistöomaisuus on päässyt huonoon kuntoon ja peruskorjauksen tarpeessa olevien rakennusten määrä kasvaa jatkuvasti. Nyt useissa kunnissa ja kuntayhtymissä ollaan tilanteessa, jossa aiemmin tingittyjen toimitilojen peruskorjaukset on pakko tehdä, jotta toimitiloja voidaan ylipäänsä palvelutoiminnassa enää käyttää. 1 Tilastokeskus: Kuntien talous ja toiminta (2004), Tilastokeskus: Kuntayhtymien talous (2004) Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä 9

10 Julkisen sektorin tulevaisuuden haasteena on saada rakennuksiin tehtävien investointien taso riittäväksi, jotta rakennusten kunto voidaan turvata. Kuntien ja kuntayhtymien investoinneista valtaosa eli noin 40 prosenttia menee jo olemassa olevan toimitilaresurssin toimintakyvyn ylläpitämiseen ja uusien rakentamiseen. Kun rakennuksista yhä useampi tulee jatkossa peruskorjausikään, muodostaa tämä haasteen sekä kuntien että kuntayhtymien taloudelle. Tilastokeskuksen mukaan kuntien kaikista investoinneista meni vuonna 2004 noin 40 prosenttia talonrakennusinvestointeihin. Rakennusinvestointien yhteissumma oli noin miljardi euroa. Se jakaantui uusien toimitilojen rakentamiseen (noin %) ja perusparannuksiin eli olemassa olevan rakennuskannan kunnon ylläpitämiseen ja toiminnallisiin muutostöihin. Kuntien käytössä on toimitiloja noin milj. m², jolloin niiden karkeasti laskettu jälleenhankinta-arvo euron neliöhinnalla on noin miljardia euroa. Rakennukset kuluvat noin 1,0 2,5 prosentin vuosivauhdilla, jolloin reaalinen kuluminen on yli miljardi euroa vuodessa. Peruskorjauksiin ei kuitenkaan investoida niin paljon, joten tilojen rapistuminen kasvaa ja mm. homevaurioita ilmenee edelleen. Nykytilanteessa tuo miljardi euroa vuodessa menee sekä uusiin rakennuksiin, nykyisten rakennusten laajennuksiin ja toiminnallisiin muutoksiin että peruskorjauksiin. Näistä ainoastaan peruskorjaukset uusivat vanhoja rakennusosia. Jos nykyiset rakennukset halutaan edelleen pitää hyvässä ja turvallisessa kunnossa, näyttää nykyinen investointitaso karkeidenkin laskelmien kautta riittämättömältä. Kun rakennusten peruskorjauksia ei tehdä riittävästi, niin vuosittaista kulumista pienempi rakennusosien korjaus lisää korjausvelkaa ja johtaa suurempiin investointitarpeisiin lähitulevaisuudessa. Investointitarpeet kasvavat kulumisen lisäksi myös yleisen laatutason nousun ja rakennuskustannusten nousun myötä. Korjausvelka Se rahamäärä, mikä rakennuskantaan tulisi investoida, tai siitä on tingitty, jotta rakennuskanta olisi kohtuullisessa käytön edellyttämässä kunnossa Peruskorjauksista tinkiminen kasvattaa rakennusten korjausvelkaa. 10 Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä

11 Kiinteistönhoito Kiinteistön ylläpitoon liittyvä säännöllinen toiminta, jolla pidetään kiinteistön fyysiset olosuhteet halutulla tasolla Jos rakennuksen ylläpidon vaatimia toimenpiteitä ja investointeja lykätään, heikkenee rakennusten kunto. Säännöllinen kiinteistönhoito, kunnossapito sekä oikeaan aikaan tehdyt peruskorjaukset pitävät korjausvelan määrän hallinnassa. Siten kuntien ja kuntayhtymien palveluilla on terveet ja turvalliset rakennukset käytössään. aika Kunnossapito Kiinteistön ylläpidon osa-alue, jossa rakennuksen ominaisuudet säilytetään uusimalla tai korjaamalla vialliset ja kuluneet osat ilman, että kohteen suhteellinen laatutaso olennaisesti muuttuu Perusparannus Korjausrakentamista, jossa rakennus saatetaan uuden käyttötarkoitukseltaan vastaavan rakennuksen mukaiseen kuntoon Kiinteistönhoito (jatkuvaa toimintaa) Peruskorjaus ja perusparannus vuoden sykleissä Kunnossapito 3 10 vuoden sykleissä Kuva 3. Rakennuksen kunnosta ja käytettävyydestä huolehtiminen Nykyiset sisäilmaongelmat johtuvat pääasiassa rakennusvirheistä ja virheellisistä suunnitelmista, mutta osaltaan tilanne on seurausta myös rakennusten kunnon heikkenemisestä peruskorjauksia odotellessa. Ainainen tinkiminen investoinneista sekä omaisuuden hoidon laiminlyönnit johtavat pahimmillaan siihen, että palvelutuotanto joudutaan keskeyttämään vaikka itse palvelutuotannon tarve ei ole hävinnyt mihinkään. Toimitilat saatetaan pahimmillaan määrätä käyttökieltoon, jolloin palvelutoimintaan syntyy turhia välillisiä kustannuksia esim. tilapäisten toimitilojen hankinnasta. Näin toimitiloihin liittyvät ongelmat heijastuvat itse kunnan ja kuntayhtymän tuottamiin palveluihin. Toimitilojen huonosta kunnosta aiheutuu huomattavia välillisiä kustannuksia kuntien ja kuntayhtymien palvelutoimintaan. Sisäisillä vuokrilla on mahdollista hoitaa omaisuuteen liittyvät velvoitteet sekä tuottaa peruskorjauksiin sellainen tulovirta, että rakennukset voidaan pitää kunnossa pitkällä tähtäimellä. Sisäinen vuokra on työkalu pitkäjännitteiseen toimitilavarallisuuden hallintaan. Sisäinen vuokra mahdollistaa rakennusten pitämisen palveluiden vaatimassa kunnossa. Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä 11

12 2.3 Toimitilakustannukset Kuntien ja kuntayhtymien käyttämien toimitilojen toimitilakustannukset voidaan jakaa seuraaviin tekijöihin: Ylläpitokustannukset Pääomakustannukset Kuva 4. Toimitilakustannusten muodostuminen Toimitilakustannukset sisältävät kaikki toimitiloista ja niiden käytöstä aiheutuneet kustannukset. Toimitilakustannukset muodostuvat pääoma- ja ylläpitokustannuksista Pääomakustannukset Kuntien ja kuntayhtymien omistamat toimitilat ja rakennukset ovat osa käyttöomaisuutta 2. Kuntien ja kuntayhtymien kiinteistöpääomasta aiheutuu huomattavia pääomakustannuksia, jotka ovat osa toimitilakustannuksia ja palveluiden kustannuksia. Käyttöomaisuus Kuluva omaisuus, jota tarvitaan palveluiden tuotannossa Pääomakustannukset muodostuvat tavallisesti kolmesta tekijästä, jotka ovat rakennuksen kuluminen eli korjausvastuu, korko ja maan korko/ vuokra. 2 Muita merkittäviä käyttöomaisuuden eriä ovat maa- ja vesialueet sekä erilaiset koneet ja laitteet. 12 Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä

13 1) kuluminen/korjausvastuu vuosittain 2) Rakennuksen korkokustannus rakennukseen sitoutuneesta pääomasta 3) Maan korkokustannus maahan sitoutuneesta pääomasta Kuva 5. Pääomakustannusten muodostuminen Vuosittainen korjausvastuu Vuosittainen arvon aleneminen ( ), joka aiheutuu rakennuksen kulumisesta ja käyttökelpoisuuden alenemisesta. Rakennusten kulumisessa käytetään usein termiä poisto. Poisto on kirjanpidon termi, jonka tehtävänä on jaksottaa hankintameno hyödykkeen pitoajalle. Nykyinen kuntien ja kuntayhtymien kirjanpito lähtee olettamuksesta, että rakennuksille määritellään alkuperäinen hankintahinta, josta vähennetään valtionavut ja vuosittaiset poistot 3. Käytännössä rakennusten taloudellinen pitoaika vaihtelee rakennustyypistä riippuen vuoteen (tasapoisto) ja poiston määrä on siis nimellishintainen alkuperäisen hankintavuoden mukaan. Tällainen kirjanpitoarvon määrittely on johtanut tilanteeseen, jossa vanhemmissa rakennuksissa poisto on erittäin alhainen eikä kuvaa rakennuksen todellista kulumista. Todellisuudessa näiden vanhimpien rakennusten peruskorjaustarve on kuitenkin suurin eikä kerätty poistokertymä vastaa rakennuksissa olevaa investointitarvetta. Todellisen kulumisen ja peruskorjaustarpeen määrittämiseksi kunnissa ja kuntayhtymissä on kehitetty sisäistä laskentaa ja kiinteistöjohtamisessa otettu käyttöön termi korjausvastuu. Kunnissa ja kuntayhtymissä kirjanpidon poisto ei yleensä kerro todellista kulumista, vaan sitä arvioidaan korjausvastuulla. Rakennuksen korkokustannus on oleellinen osa toimitilakustannusta, vaikka julkisella sektorilla omistaminen perustuu aina palveluihin eikä kiinteistösijoittamiseen. Korkokustannus on omistajan määrittelemä korkotuottovaatimus rakennusomaisuudelle. Korkokustannus voidaan miettiä kahdesta eri näkökulmasta vaihtoehtoiskustannuksen tai -tuoton kautta seuraavasti. 3 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto (KTM): Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista (2001). Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä 13

14 1) vaihtoehtoistuotto eli verorahojen sijoittaminen muihin sijoitusmuotoihin kuin kiinteistöön ja tästä saatava tuotto 2) vaihtoehtoiskustannus a. rahoituksen lainanhoitomenot b. ulkoa vuokrattavan tilan vuokrakustannus Mikäli palvelutoiminnan tarvitsemat kiinteistöinvestoinnit on rahoitettu konsernin omalla pääomalla (verorahoilla) voidaan ajatella, että jos kiinteistöjen arvoa vastaava rahamäärä olisi sijoitettu muuhun kohteeseen (esim. pankkitalletuksiin tai valtion obligaatioihin) saataisiin sille jonkinlainen tuotto. Tämä tuotto on sijoitetun rahan vaihtoehtoistuotto. Rakennuksen omistajan näkökulmasta rakennuksen tulisi tuottaa vähintään saman verran, jotta investointi näyttäisi järkevältä. Vaihtoehtoiskustannusta laskettaessa kunnassa tai kuntayhtymässä vaihtoehto kiinteistön hankkimiselle omalla pääomalla on ottaa lainaa markkinoilta ja rakennuttaa toimitilat lainarahalla. Tässä tapauksessa korkokustannus olisi tästä lainasta maksettu korko. Toinen vaihtoehtoiskustannuksen näkökulma on vuokrakustannus. Korkokustannus tulisi tässä vaihtoehdossa siitä, paljonko yksityiselle sijoittajalle pitäisi maksaa toimitilasta vuokraa, kun se vuokrataan kunnan tai kuntayhtymän käyttöön. Yksityisiltä markkinoilta ei yleensä löydy suoraan kuntien ja kuntayhtymien palvelutuotantoon sopivia toimitiloja. Nykyisin löytyy kuitenkin sijoittajia, jotka ovat valmiita rakennuttamaan sellaisia kunnan tai kuntayhtymän käyttöön. Näissä tiloissa korkokustannus määritellään siis sijoittajan tuottovaatimuksesta käsin 4. Rakennuksen korkotuottovaatimuksen asettaminen osana pääomakustannusta on aina jossain määrin sidoksissa markkinoihin ja sieltä saataviin tuottoihin/kustannuksiin. Korkokustannuksen tehtävänä on osoittaa aidosti, kuinka paljon pelkkä kiinteistövarallisuuteen sitoutunut rahamäärä kunnalle tai kuntayhtymälle vuosittain maksaa. Mikäli varallisuuden korkokustannusta ei ole huomioitu osana toimitilakustannuksia, puuttuu kustannuksista merkittävä kuluerä. Rakennuksissa on kiinni rahaa, mistä aiheutuu kustannuksia joko maksettuina korkomenoina tai saamatta jääneinä korkotuloina. Tuottovaatimus sisältää rakennuksen koron sekä poiston. Ilmoitetaan pääomavuokran suhteena määriteltyyn rakennuksen arvoon. 4 Markkinoiden tuottovaatimus sisältää yleensä myös poiston, jolloin täytyy erottaa kunnan päättämä korkokustannus sekä markkinoiden tuottovaatimus, jotka ovat sisällöltään erilaisia. Kunnan korkokustannus = korko, markkinoiden tuottovaatimus = korko + poisto 14 Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä

15 Maankorko/maanvuokra on korvaus maahan sitoutuneen pääoman käytöstä. Maanvuokra tuo rakennuksen sijainnin osaksi toimitilakustannusta. Kaupungin keskustoissa maanarvo on korkeampi kuin reuna-alueilla, jolloin myös sijaintikysymyksissä vaihtoehtoistuotto/kustannusajattelu toteutuu. Mikäli esim. koulu sijaitsee kaupungin keskustassa, on sen maankäytön kustannus yleensä korkeampi kuin reuna-alueella (vaihtoehtoiskustannus). Korkeampi maankäytön hinta on perusteltu, sillä kaupunki myös menettää mahdollisesti muualta saatavan tulon keskustassa sijaitsevan maan käytöstä (vaihtoehtoistuotto). Maankoron/maanvuokran avulla sijaintiin liittyvät tekijät huomioidaan tarvittaessa osana toimitilakustannuksia. Maanvuokran käyttöön voi sisältyä riski, että palvelutiloja rakennetaan syrjäisemmille alueille, joissa palvelun tavoitettavuus huono. Jos maanvuokraa käytetään, on syytä varmistaa, ettei se ohjaa toimitilojen sijoittamista palveluiden kannalta väärin Ylläpitokustannukset Palvelurakennusten päivittäinen käyttö vaatii tuekseen erilaisia toimenpiteitä, jotta rakennusta voidaan käyttää. Tämä toimitilojen ylläpito ja siitä aiheutuvat menot voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin: ylläpito kunnossapito kiinteistönhoito teknisten järj. huolto kiinteistönhuolto kiinteistön jätehuolto siivous ulkoalueiden hoito ohjaus tarkastus lumityöt liukk.torjunta valvonta kasvityöt puhtaanapito Kuva 6. Ylläpitotehtävät ja kustannukset 5 5 Rakli: Kiinteistöliiketoiminnan sanasto Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä 15

16 Ylläpito muodostuu kunnossapidosta ja kiinteistönhoidosta. Kiinteistönhoito jakautuu useisiin tehtäviin, joita ovat teknisten järjestelmien huolto, kiinteistönhuolto, jätehuolto ja siivous sekä ulkoalueiden hoito. Teknisten järjestelmien huolto jakaantuu vielä näihin liittyvien järjestelmien ohjaukseen, valvontaan sekä tarkastukseen. Ulkoalueiden hoitoon kuuluvat lumityöt, liukkauden torjunta, kasvityöt sekä ulkoalueiden puhtaanapito. Asianmukaisella ylläpidolla luodaan edellytykset kunnan ja kuntayhtymän palvelutuotannolle, mutta samalla myös edistetään kiinteistövarallisuuden arvon säilymistä. 16 Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä

17 3 Sisäinen vuokrajärjestelmä kunnassa ja kuntayhtymässä Palveluiden todellisten kustannusten, johon kuuluvat myös tilakustannukset, tulee olla päätöksentekijöiden tiedossa. Sisäinen vuokra on järjestelmä, joka siirtää tilojen varsinaiselle käyttäjälle vuokrana omistajalle rakennuksista aiheutuneet toimitilakustannukset. Se on siis kunnan tai kuntayhtymän sisäinen hinnoittelujärjestelmä, joka osoittaa kuinka paljon toiminnassa tarvittavat toimitilat todellisuudessa maksavat. Sisäinen vuokra tuottaa informaatiota todellisista tilakustannuksista, antaa kannustimen käyttää toimitiloja tehokkaasti sekä tuottaa tilojen hallintaan keskittyneelle yksikölle (tilakeskukselle) aidon tulorahoituksen tiloista aiheutuvien menojen kattamiseen. Sisäinen vuokra antaa kuntien hallintokunnille ja kuntayhtymien eri yksiköille mahdollisuuden vaikuttaa omiin tilakustannuksiinsa nimenomaan tilojen tehokkaan käytön kautta. Kun tilojen määrä ja niiden laatu luovat tarkoituksenmukaiset edellytykset kuntalaisten kysymien palveluiden tuotannolle, on tilojen käyttö tehokasta. Tilat voidaan nähdä myös vaihtoehtona muiden resurssien käyttöön. Sisäinen vuokra antaa tilakeskukselle riittävän tulorahoituksen kiinteistöomaisuuden hoitamiseen ja varallisuuden arvon säilyttämiseen. Kuntien, kuntayhtymien sekä etenkin palveluita tarvitsevien kuntalaisten kannalta tärkeintä on kuitenkin, että palvelutoiminta toimii tehokkaasti ja taloudellisesti ja että palvelut tuotetaan turvallisissa ja terveellisissä toimitiloissa. Sisäinen vuokra on väline kustannustietoisuuden kasvattamiseen, tilojen käytön tehostamiseen sekä omaisuudesta huolehtimiseen. Sisäisen vuokrajärjestelmän perustan muodostavat kunnan ja kuntayhtymän omistuksessa olevat rakennukset. Kunnalla tai kuntayhtymällä saattaa olla hallussaan myös osake- tai vuokratiloja, joiden hallinta ja vuokrien määritys voidaan myös sisällyttää sisäiseen vuokrajärjestelmään. Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä 17

18 3.1 Sisäisen vuokrajärjestelmän osapuolet Parhaimmillaan sisäinen vuokrajärjestelmä on oikeudenmukainen tapa määrittää ja periä käytettyjen toimitilojen kustannukset. Toimiakseen sisäinen vuokra edellyttää konsernitason toimintaohjeistusta. Jos vuokrajärjestelmän konsernitason toimintaohjeita ei määritellä täsmällisesti, johtaa puutteellisesti rakennettu vuokrajärjestelmä pahimmillaan tilanteeseen, jossa rahaa siirretään kunnan tai kuntayhtymän sisällä taskusta toiseen vailla minkäänlaista ohjausvaikutusta tilojen käyttöön sekä hallintaan ja toimitilojen käyttäjät kokevat sisäisen vuokran epäoikeudenmukaiseksi. 1. Toiminnan tavoitteiden määrittely Tilakeskus/ Kiinteistöpalvelu Kunnan/ kuntayhtymän ylin johto 2. Sisäisten vuokrien määrittely, veloitus ja tarvittavien tilojen ja palveluiden tuotanto Kuva 7. Sisäisen vuokrajärjestelmän osapuolet 3. Sisäiset vuokrat osana käyttäjien toimintamenoja Toimitilojen käyttäjät Sisäinen vuokrajärjestelmä kehittää kuntien ja kuntayhtymien konsernijohtamista. Palvelutoiminnan päätökset eivät perustu vain tarvittavan toimitilan rakentamiseen ja sen vaatimaan investointiin vaan uudenlaiseen kokonaisvaltaiseen toimintamenojen tarkasteluun ja seurantaan. Kaikki toimintaan liittyvät menot, mukaan lukien toimitilakustannukset, huomioidaan osana kunnan ja kuntayhtymän talousarviokäsittelyä sekä toiminnan seurantaa. Sisäisen vuokran käyttöönotto kaikissa kunnan tai kuntayhtymän omistamissa ja käyttämissä tiloissa takaa tilakustannusten oikeudenmukaisen kohdistamisen läpinäkyvästi kaikille palveluille ja toimitilojen käyttäjille. Kaikki tietystä toimitilasta aiheutuvat kustannukset kohdistetaan juuri sen nimenomaisen tilan käyttäjälle. Näin sisäinen vuokra on kaikkia käyttäjiä tasapuolisesti kohteleva tapa määrittää käytettyjen toimitilojen kustannukset. Tilojen käyttäjien on voitava vakuuttua maksamansa vuok- Ylin johto Ylin virkamiessekä luottamusmiesjohto (valtuusto ja hallitus) Tilakeskus/ Kiinteistöpalvelu Rakennusten omistamiseen ja ylläpitopalveluiden tuotantoon keskittynyt yksikkö. Toimitilojen käyttäjät Kunnan ja kuntayhtymin lakisääteisiä ja muita palveluita tuottavat yksiköt lähimpine luottamusmieselimineen. (esim. kunnissa: hallintokunnat ja lautakunnat). 18 Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä

19 ran oikeudenmukaisuudesta eli vuokran määrityksen on oltava eriteltävissä ja läpinäkyvää. Sisäisen vuokra on kokonaisvaltainen, oikeudenmukainen ja läpinäkyvä tapa hahmottaa tarvittavien ja käytettyjen toimitilojen kustannukset. Toimitilat ovat aito toiminnan menoerä, jolloin toimitilan sekä osin palveluiden määrän säätelyllä voidaan vaikuttaa myös omien määrärahojen riittävyyteen toiminnan toteuttamisessa. Sisäisen vuokran avulla käyttäjät voivat kiinnittää huomiota omiin vuokra- eli toimitilakustannuksiinsa. Kustannustietoisille käyttäjille sisäinen vuokra tarjoaa uuden välineen oman toiminnan kokonaisvaltaiseen suunnitteluun. Useissa kunnissa ja kuntayhtymissä on esitetty vaatimus tilakustannusten poistamisesta kokonaan toimitilojen käyttäjien menoista. Vaatimuksen esittäjät arvostelevat vuokran maksamista kunnan omistamista rakennuksista turhana rahan siirtelynä taskusta toiseen. Tilakustannuksia vastaavia tuloja ei kuitenkaan vastaavasti oltaisi valmiita poistamaan vaan kuvitellaan, että tilakustannuksiin varatut rahat olisivat silloin vapaasti käytössä muihin resursseihin. Mikäli tilakustannukset haluttaisiin poistaa hallintokuntien menoista, tulisi luonnollisesti myös tilakustannuksia vastaavat tulot poistaa. Näin oltaisiin takaisin perinteisessä talousarviokäsittelyssä. Rakennusten peruskorjauksiin ja ylläpitoon ei todennäköisesti panostettaisi tarpeeksi, mikä johtaisi tarvittavien toimitilojen kunnon heikkenemiseen. Tämä merkitsisi askelta taaksepäin myös tilojen käytön pohtimisen osalta tilanteeseen, jossa tiloja voidaan käyttää surutta pohtimatta lainkaan tilojen käytöstä aiheutuvia kustannusvaikutuksia. Aidot sisäiset vuokrat, jotka huomioidaan osana toimitilojen käyttäjien menoja, antavat kokonaisuuden kannalta parhaan lopputuloksen. Tilojen käyttöön kiinnitetään asianmukaisesti huomiota ja rakennukset pystytään pitämään kunnossa myös tulevaa käyttöä varten. Sisäinen vuokra takaa palveluita tarvitseville kuntalaisille terveellisen ja turvallisen palveluympäristön antaa tilakeskuksen/kiinteistöpalvelun toimintaan sellaisen tulovirran, jolla toimitilat saadaan pidettyä kunnossa turvaa kunnan ja kuntayhtymän omistamien rakennusten arvon säilymisen Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä 19

20 kannustaa toimitilojen käyttäjiä niiden tehokkaaseen käyttöön luo kunnan ja kuntayhtymän toiminnassa aidon linkin tilaan liittyvien investointien ja käyttötalouden välille. Sisäinen vuokrajärjestelmä on järkevä kokonaisuuden hallintaa helpottava ja selkeyttävä konsernijohtamisen työkalu. Jotta vuokrajärjestelmä toimisi, tulee kunnan ja kuntayhtymän eri osapuolten eli ylimmän johdon, tilakeskuksen/kiinteistöpalvelun sekä käyttäjien väliset toimintaohjeet sopia keskeisiltä osin selviksi Käyttäjä ja ylin johto Sisäinen vuokra on toimintatapana laajempi kuin pelkästään tilayksikön ja käyttäjän välillä sovittava korvaus tilojen käytöstä. Se täytyy ottaa kiinteäksi osaksi koko kunnan tai kuntayhtymän talousarviota ja toiminnan seurantaa. Tilakeskus/ Kiinteistöpalvelu Kunnan/ kuntayhtymän ylin johto toiminnan seuranta sisäinen vuokra talousarvio Toimitilojen käyttäjät palvelut K U N T A L A I S E T Kuva 8. Sisäisen vuokrajärjestelmän toiminta: toimitilojen käyttäjät - ylin johto. Kunnissa ja kuntayhtymissä kaikkien kustannusten tulee sisältyä annettuihin määrärahoihin jo talousarviossa, jossa määritellään usein myös palvelutuotannon tavoitteet. Toimitilojen käyttäjät eli kuntien hallintokunnat ja kuntayhtymien yksiköt, miettivät ja suunnittelevat yhdessä lähimpien luottamusmiesten kanssa talousarviossa annettujen rahojen käyttöä. Suunnittelu ja päätöksenteko ovat helpompia, kun eri resurssien kustannukset ovat paremmin tiedossa. Talousarviota ja toiminnan seurantaa varten toimitilojen käyttäjät raportoivat palveluiden tuotantoon ja resurssien käyttöön liittyvistä asioista 20 Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä

PARAISTEN KAUPUNKI SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS V. 2013

PARAISTEN KAUPUNKI SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS V. 2013 PARAISTEN KAUPUNKI SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS V. 2013 TkL VTM Harri Isoniemi 7.2.2013 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 1.1 SELVITYKSEN TARKOITUS JA SISÄLTÖ... 3 1.2 SISÄINEN VUOKRA KUNNASSA... 4 2. TILAKUSTANNUSTEN

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus Helsingin kaupungin kiinteistöviraston Tilakeskus Tilakeskuksen tehtävät Ammattimainen Helsingin kaupungin toimitilojen hallinta Tilojen osto, myynti ja kiinteistökehitys Vuokraus hallintokunnille ja ulkopuolisille

Lisätiedot

HAILUODON KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ

HAILUODON KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ HAILUODON KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ Harri Isoniemi 26.4.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 1.1 HAILUODON KUNNAN SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS... 4 1.2 RAPORTIN SISÄLTÖ... 5 2. TILAKUSTANNUKSET...

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ

NURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ NURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ Harri Isoniemi 30.5.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 1.1 NURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS... 4 1.3 RAPORTIN SISÄLTÖ... 5 2. TILAKUSTANNUKSET...

Lisätiedot

KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 2012 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI

KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 2012 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 212 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI Harri Isoniemi 12.12.212 Sisällys 1. RAKENNUSTEN ARVOT JA

Lisätiedot

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa 1 VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa Kiinteistömassan ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti nopeampaa kuin yleinen kustannuskehitys

Lisätiedot

Toimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013. Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis

Toimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013. Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis Toimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013 Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis Toimitilavuokran tausta Nykyinen toimitilavuokra ja sen laskentaperiaatteet

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus talousjohtaja Jarkko Raatikainen Strategian mukainen toteutus- ja rahoitusmalli Tulevaisuuden sairaala

Lisätiedot

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 13.5.2015 ESKO KORHONEN JOHTAVA KONSULTTI (FT, RI, RTA) FCG KONSULTOINTI OY esko.korhonen@fcg.fi 050 361 1781 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate,

Lisätiedot

Trellum Ek-sote vuokrasopimusluonnos /malli 11.8.2009

Trellum Ek-sote vuokrasopimusluonnos /malli 11.8.2009 Trellum Ek-sote vuokrasopimusluonnos /malli 11.8.2009 1. VUKRANANTAJA Lappeenrannan Kaupunki Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen 2. VUKRALAINEN Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (jatkossa

Lisätiedot

Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet. Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola

Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet. Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Henkilöstön määrä 35 Tilakanta (oma ja vuokrattu yht.) 453 000 m 2 TA 2014 Liikevaihto

Lisätiedot

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Tulot asukkaita/hpv /as/hpv yht. /kk Asukkailta perittävät vuokrat 15 550 8 250 KELA:n enimmäisvuokra Asukkaiden sähkömaksut 15 20 300 voidaan

Lisätiedot

160 JOENSUUN TILAKESKUS Vastuuhenkilö: tilakeskuksen johtaja. Tulosalueen toiminnan kuvaus

160 JOENSUUN TILAKESKUS Vastuuhenkilö: tilakeskuksen johtaja. Tulosalueen toiminnan kuvaus 160 JOENSUUN TILAKESKUS Vastuuhenkilö: tilakeskuksen johtaja Tulosalueen toiminnan kuvaus Joensuun Tilakeskus toimii 1.1.2014 alkaen taseyksikkönä. Taseyksikölle asetetaan tulostavoite ja sille laaditaan

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b )

Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b ) Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b ) Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja kilpailuneutraliteetin valvontaseminaari Helsinki 15.11.2013,Kuntatalo Tero

Lisätiedot

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry KTI Kiinteistötieto Oy Ylläpitokustannusten kehitys kerrostalokiinteistöissä Kaikki kuluerät (ml. korjaukset)

Lisätiedot

Sisäilmaolosuhteiden hallinnan iso kuva

Sisäilmaolosuhteiden hallinnan iso kuva Sisäilmaolosuhteiden hallinnan iso kuva Sisäilman laatuun liittyviä epäkohtia voi esiintyä eri syistä johtuen ja kaiken ikäisissä rakennuksissa. lähestyessä elinkaarensa loppuaan sisäilman epäkohtiin liittyvät

Lisätiedot

Pysyvien vastaavien hankintamenon vähennykseksi luetaan hankintaan saadut valtionosuudet, investointiavustus ja muut rahoitusosuudet.

Pysyvien vastaavien hankintamenon vähennykseksi luetaan hankintaan saadut valtionosuudet, investointiavustus ja muut rahoitusosuudet. KOKKOLAN KAUPUNGIN PYSYVIEN VASTAAVIEN POISTO- JA LASKENTAOHJEET 1 POISTO- JA LASKENTAOHJEIDEN TARKOITUS 1 Pysyvien vastaavien laskentaohjeen tarkoituksena on antaa tarkentavat ohjeet kirjanpitolainsäädännön

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN RAKENNUSOMAISUUDEN SALKUTUS

MÄNTSÄLÄN KUNNAN RAKENNUSOMAISUUDEN SALKUTUS MÄNTSÄLÄN KUNNAN RAKENNUSOMAISUUDEN SALKUTUS TkL VTM Harri Isoniemi 3.2.2015 Sisällysluettelo 1. TAUSTA... 3 1.1 SALKUTUS... 3 1.2 SALKUTUSPROJEKTI... 4 1.3 RAPORTIN SISÄLTÖ... 5 2. RAKENNUSTEN ARVOT JA

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN SISÄISET VUOKRAT 2016

MÄNTSÄLÄN KUNNAN SISÄISET VUOKRAT 2016 TkL VTM Harri Isoniemi 7.6.2015 MÄNTSÄLÄN KUNNAN SISÄISET VUOKRAT 2016 1. TAUSTA Trellum Consulting Oy on ollut muodostamassa Keski-Uudenmaan -kuntien sisäisiä vuokria vuonna 2005 ja määritellyt vuokrat

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKELAITOS

KIINTEISTÖLIIKELAITOS KIINTEISTÖLIIKELAITOS Kiinteistöliikelaitos vastaa koulutuskuntayhtymän kiinteistönpidosta Omistuksesta ja kiinteistökehityksestä Toimitilasuunnittelu Rakennuttaminen (suunnittelun ohjaus, rakentaminen)

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy Kimmo Virtanen 14.11.2007 14.11.2007 Tallinna 1 Agenda Ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa Kulujen ryhmittely

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN KIINTEISTÖSTRATEGIA OMAISUUDEN SALKUTUS

HAMINAN KAUPUNGIN KIINTEISTÖSTRATEGIA OMAISUUDEN SALKUTUS HAMINAN KAUPUNGIN KIINTEISTÖSTRATEGIA OMAISUUDEN SALKUTUS TkL VTM Harri Isoniemi 6.11.2013 Sisällys 1. TAUSTA... 3 1.1 KIINTEISTÖSTRATEGIA... 3 1.2 KIINTEISTÖSTRATEGIA JA SALKUTUSPROJEKTI... 4 1.3 RAPORTIN

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ELINKAARISOPIMUKSEN RAHOITUSMALLIT 23.2.2015 ELINKAARIHANKKEEN PERUSTIEDOT Tolkis skola, Tolkkisten päiväkoti, Gammelbackan päiväkoti, Toukovuoren päiväkoti, Peippolan

Lisätiedot

LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA

LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA HUS-Logistiikka johtokunta 32 22.10.2009 LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA LOGIS 32 HUS-Tilakeskus on pyytänyt lausuntoa sisäisen vuokran

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

24.8.2006. Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta

24.8.2006. Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta 24.8.2006 Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta Juha Ilvespalo 2 Tutkimuskysymykset Mitä käsite pääoma tarkoittaa, minkälaisia ulottuvuuksia pääomalla on? Miten pääomakanta eli tase muodostuu, mitkä tekijät

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM 17.5.2011 1(6) Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit

Lisätiedot

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Tulot asukkaita/hpv /as/hpv yht. /kk Asukkailta perittävät vuokrat 15 550 8 250 KELA:n enimmäisvuokra Asukkaiden sähkömaksut 15 20 300 voidaan

Lisätiedot

L APPEE N RA N N A N K A UPU N K I. Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 1

L APPEE N RA N N A N K A UPU N K I. Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 1 L APPEE N RA N N A N K A UPU N K I Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 1 Tilakeskuksen organisaatio TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNINEN TOIMI TILAKESKUS Toimitilajohtaminen Rakennuttaminen

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa. KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa. KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008 Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008 Agenda KTI:n osaprojekti: kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Kulujen ryhmittely

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 07.06.2012 Sivu 1 / 1 24/00.02.02/2011 4 Pelastustoimen rakennushankkeet vuosina 2013-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Lindholm Stefan, puh. (09) 816 83061 Pietikäinen Olli, puh. (09) 816 26820 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä Interreg III A, SVING-projekti lakimies, VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN

TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN Tampereen kaupunkiseudun teknisten palveluiden seutuseminaari 23.3.2011 Kirsi Rontu Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö yksikkö Suomen Kuntaliitto Tekninen toimi Teknisen toimen

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit (esim.

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Kestävä Kivitalo -seminaari 10.10.2008 Tampere TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry Kiinteistöpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma 8 Taloyhtiön tuloslaskelma, tase ja liitetiedot 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma Taloyhtiön tuloslaskelman rakenne poikkeaa huomattavasti liiketoimintaa harjoittavien yritysten tuloslaskelmasta. Kiinteistön

Lisätiedot

Julkisen ja rakennetun kiinteistöomaisuuden hallinta Jyväskylässä Kunnallisvaaliehdokkaiden yhteinen tilaisuus 11.10.2012

Julkisen ja rakennetun kiinteistöomaisuuden hallinta Jyväskylässä Kunnallisvaaliehdokkaiden yhteinen tilaisuus 11.10.2012 Julkisen ja rakennetun kiinteistöomaisuuden hallinta Jyväskylässä Kunnallisvaaliehdokkaiden yhteinen tilaisuus 11.10.2012 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja, Kjs Jyväskylän Tilapalvelu Jyväskylällä on vahvan

Lisätiedot

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Sote-uudistuksen lähtötilanne järjestämisen, tuottamisen ja rahoituksen linjaukset lyödään kiinni hallitusohjelmaneuvotteluissa

Lisätiedot

KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS

KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS 2.2.2015 Sivu 1/4 JA Tilaaja: PL 11 20101 Turku Hanke: Katedralskolan, peruskorjaus Osoite: Itäinen Rantakatu 2 / Vanha Suurtori 1, 20100 Turku KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS Suurtorin rakennuksiin kuuluvan

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI)

Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI) Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI) TkT Jari Virta Kiinteistöliitto Kiinteistönpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä vastaaminen Rakentaminen Kiinteistön ylläpito toiminta,

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t ) Annuiteettimenetelmä Investoinnin hankintahinnan ja jäännösarvon erotus jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääomakustannuksiksi eli annuiteeteiksi, jotka sisältävät poistot ja käytettävän

Lisätiedot

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Tampere talo 1 Talous ja liiketoimintaryhmä Sisältö Talouden ohjauksen elementit Talouden toiminnot ja toimijat Tampereen kaupungissa

Lisätiedot

Rakennus kunnan omalla tontilla, pihaalue kyläyhteisön tontti. Huomioitava myynnissä. Ostokiinnostusta kiinteistöstä ollut.

Rakennus kunnan omalla tontilla, pihaalue kyläyhteisön tontti. Huomioitava myynnissä. Ostokiinnostusta kiinteistöstä ollut. Hindsbyn ent. koulu salkku Toimenpide Hindsbyntie 301 1903 rakennusvuosi toimenpide Myynti 04130 Sipoo 1973 korjaus vuosi Entinen kyläkoulurakennus jossa erilaista toimintaa ollut vuosien varrella ja talon

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN RAKENUSTEN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOT TRELLUM PTS 2029 ARVOJEN PÄIVITYS V. 2013

KARKKILAN KAUPUNGIN RAKENUSTEN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOT TRELLUM PTS 2029 ARVOJEN PÄIVITYS V. 2013 KARKKILAN KAUPUNGIN RAKENUSTEN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOT TRELLUM PTS 2029 ARVOJEN PÄIVITYS V. 2013 Harri Isoniemi 18.8.2014 Sisällysluettelo 1. ALKUPERÄISTEN ARVOJEN LASKENTA... 3 2. KORJAUSVELKA,

Lisätiedot

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Haukiputaan ulkometsän tilusjärjestelyntoimituksen toimituskokous

Lisätiedot

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty

Lisätiedot

Käyttöomaisuuden määrittely

Käyttöomaisuuden määrittely 1 (5) 8.70 IISALMEN KAUPUNGIN POISTOSUUNNITELMA 1.1.1997 LUKIEN Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.1996 134, tarkastettu kaupunginvaltuuston päätöksellä 25.3.2002 23 ja kaupunginvaltuuston päätöksellä

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi Kaupunginhallitus 214 20.10.2014 Kaupunginhallitus 235 03.11.2014 Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi 1466/10.03.02/2014 Kaupunginhallitus 20.10.2014

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 1 Hankkeen tausta ja organisoituminen Mäntsälän kunnanvaltuusto 20.6.2012 hyväksyi kuntastrategian tarkennuksen, jossa asetettiin tavoitteet 2012. Strategiassa

Lisätiedot

Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS

Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS 2 3 TUOTANNON YLEISSOPIMUS SISÄLTÖ 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS...5 2 TOIMINTA JA TEHTÄVÄT...5 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ...5 4. TUOTANNON VALVONTA...6

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2018 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 2020. 18.9.2013 T Kallio

INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2018 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 2020. 18.9.2013 T Kallio INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2018 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 2020 18.9.2013 T Kallio Heikki Punnosen raportti sairaanhoitopiirien investoinneista 2000-2012 ja tulossa olevista suurista rakennushankkeista

Lisätiedot

Vuokralainen vastaa ja maksaa itse. Vuokranantaja vastaa ja sisältyy vuokraan

Vuokralainen vastaa ja maksaa itse. Vuokranantaja vastaa ja sisältyy vuokraan asumispalveluyksikköä 1 Vuokranantaja vastaa ja sisältyy vuokraan Vuokralainen vastaa ja maksaa itse KIINTEISTÖYHTIÖN HALLINTO Hallinnollinen isännöinti KiinteistöOy hallinto Kirjanpito ja maksuliikenne

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi Esitelmä 17.9.-14 HUS-Kiinteistöt Oy:n toimintaympäristö Onnistunut rakennusinvestointi Tietomallipohjainen investointiprosessi Tietomallintamisen

Lisätiedot

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015 Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu Hallitus 14.1.2015 Yhteenveto Armilan ja keskussairaalan toiminnan yhdistäminen näyttää kannattavalta sekä

Lisätiedot

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö 7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ Lausuntopyyntö Kunta A, lausunnon hakijana, on pyytänyt lausuntoa testamentin perusteella lahjoituksena saadun tilan ja lahjoitukseen

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin salkutusjärjestelmä on seuraavanlainen:

Lappeenrannan kaupungin salkutusjärjestelmä on seuraavanlainen: Tekninen lautakunta 382 12.11.2014 Puiteohjelman 2015-2028 päivitys 1283/02.02.00.00/2013 TEKLA 382 Valmistelija/lisätiedot Tilakeskuksen johtaja Ilpo Koponen puh. 0400 659 338 ilpo.koponen@lappeenranta.fi

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010

Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010 Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010 Kiinteistö- ja rakennusala Kiinteistöala Kiinteistöjen ylläja kunnossapito Vuokraus Omistaminen Kiinteistö- ja asuntokauppa vuorovaikutus asiakkuus

Lisätiedot

VESIHUOLLON TASEYKSIKKÖ Investoinnit ja poistot 2006 alkaen

VESIHUOLLON TASEYKSIKKÖ Investoinnit ja poistot 2006 alkaen 1 EUROA VESIHUOLLON TASEYKSIKKÖ Investoinnit ja poistot 26 alkaen 3 5 3 2 5 1 5 1 5 26 27 28 29 21 211 212 213 TA214 INVESTOINNIT / V POISTOT / V (itseisarvo) 1 EUROA VESIHUOLLON TASEYKSIKKÖ Investoinnit

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA. 1.4 Kauniaisten kaupunki Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen

SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA. 1.4 Kauniaisten kaupunki Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA 1 Osapuolet 1.1 Helsingin kaupunki PL 1, 00099 Helsingin kaupunki 1.2 Espoon kaupunki PL 5, 02771 Espoo 1.3 Vantaan kaupunki Asematie

Lisätiedot

Vaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon 26.11.2010

Vaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon 26.11.2010 » Vaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon hankkimiseksi 26.11.2010 Lähtökohdat selvitystyölle 1/3 2 Hallitus esittää yhdistyksen

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi

Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi SVING-hankkeen seminaari, Tartto Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Kimmo Virtanen KTI Kiinteistötieto Oy 23.11.2006 KTI:n osaprojekti: kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäisen korkokannan menetelmä Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäinen korkokanta määritellään

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle

Lisätiedot

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset Kunnanhallitus 110 06.06.2016 Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset 406/220/2016 (367/220/2015) Kunnanhallitus 15.06.2015

Lisätiedot

KoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti. 26.4.2011 Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela

KoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti. 26.4.2011 Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela KoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti 26.4.2011 Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela Hankkeen läpivienti Aloituspalaveri 8.3. Kouvolassa Sovittiin laskennan perusteet 1. Korjataan vanhat tilat,

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja -peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos JYTA Peruspalvelulautakunta TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 1. Sopimuksen

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot