PARAISTEN KAUPUNKI SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS V. 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PARAISTEN KAUPUNKI SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS V. 2013"

Transkriptio

1 PARAISTEN KAUPUNKI SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS V TkL VTM Harri Isoniemi

2 Sisällys 1. JOHDANTO SELVITYKSEN TARKOITUS JA SISÄLTÖ SISÄINEN VUOKRA KUNNASSA TILAKUSTANNUSTEN KOMPONENTIT JA SISÄINEN VUOKRA PÄÄOMAKUSTANNUKSET Tilojen arvostus YLLÄPITO- KÄYTTÖ- JA KÄYTTÄJÄPALVELUKUSTANNUKSET SISÄISEN VUOKRAN SISÄLTÖ PARAISTEN KAUPUNGIN SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS OMISTAJAKUSTANNUKSET/PÄÄOMAVUOKRA Korkokustannus (korkotuottovaatimus) Korjausvastike (korjausvastuu) YLLÄPITOVUOKRA BRUTTOVUOKRA YHTEENVETO

3 1. JOHDANTO 1.1 SELVITYKSEN TARKOITUS JA SISÄLTÖ Tässä selvityksessä tarkastellaan vuoden 2013 Paraisten kaupungin sisäisten vuokrien määritystä vuodelle Tarkastelun kohteena ovat erityisesti sisäisen vuokran eri tekijöiden tarkastelu sekä vuokrista laskettujen tunnusluvut ja niiden läpikäynti. Selvityksen tavoitteena on tarkastella täyttääkö Paraisten kaupungin vuokranmääritysperiaatteet pitkäjänteiseltä ja koko uutta kuntaa palvelevalta kiinteistönpidolta vaadittavat ominaisuudet. Vuokrajärjestelmällä on kaikkiaan neljä keskeistä tavoitetta: 1) Tuottaa konsernitasolle tilojen käytön tehokkuuteen ohjaavan välineen 2) Tuottaa oikeudenmukaisen ja läpinäkyvän tilakustannuksen kunnan palvelutuotannon käytössä oleville tiloille 3) Tuottaa kiinteistönpitoon riittävän tulorahoituksen kiinteistöjohtamisen toteuttamiseen kunnan sisällä 4) Mahdollistaa tarkoituksenmukaiset ja toimivat tilaresurssit kunnan palvelutoimintaan. Vuokratarkastelun lisäksi tämän selvityksen toisessa luvussa tarkastellaan yleisemmin tilakustannusten tekijöitä sekä niiden määritystä. Kolmannessa luvussa käydään varsinaisesti läpi vuoden 2013 Paraisten kaupungin sisäisten vuokrien määritysperiaatteet. Luvussa neljä on yhteenveto keskeisimmistä havainnoista. Selvityksen on tuottanut TkL VTM Harri Isoniemi Trellum Consulting Oy:stä. 3

4 1.2 SISÄINEN VUOKRA KUNNASSA Sisäinen vuokra muodostaa kunnan sisällä osajohtamisjärjestelmän, jonka avulla kunnan omistamat ja käyttämät toimitilat kytketään osaksi kunnan vuosittaista talousarviota sekä toimintaa. Sisäisen vuokran osapuolet ovat 1) kunnan ylin johto, joka määrittelee tavoitteet, 2) tilojen hallintaa toteuttava yksikkö, joka määrittelee ja perii vuokrat ja tuottaa sovitut palvelut sekä 3) varsinaiset hallintokunnat/osastot, jotka tuottavat kunnan lakisääteiset tai muut kunnan tuottamat palvelut. Kuvio 1.1: Sisäinen vuokrajärjestelmä kuntakonsernissa 1. Toiminnan tavoitteiden määrittely Tilahallinta KUNNAN YLIN JOHTO (kv, kh ja virkamiesjohto) 3. Sisäisten vuokrien käsittely osana toimintamenoja TA ja TP Sisäisen vuokran pelisäännöt 2. Sisäisten vuokrien määrittely, veloitus ja tarvittavien tilojen ja palveluiden tuotanto Liiketoiminta Hallintokunnat/ osastot Yleisesti sisäinen vuokra muodostuu toimitilojen käytön aiheuttamista kustannuksista, jotka edelleen jaetaan pääoma-, ylläpito-, käyttö- ja käyttäjäpalvelukustannuksiin. Tilahallintaa toteuttava yksikkö muodostaa vuokrat näistä kustannuksista annetun tavoitteen sekä vastuullaan olevien palveluiden tuottamiseksi. Palveluita tuottavat hallintokunnat eli ydintoiminnan yksiköt maksavat sisäisen vuokran, joka huomioidaan annetuissa määrärahoissa osana koko palvelutoiminnan kustannuksia. Maksamallaan vuokralla ydintoiminnan yksiköt saavat tarvitsemansa tilaan liittyvät tukipalvelut sekä asianmukaiset toimitilat. Varsinaiset sisäiset vuokrat muodostuvat siis tilahallinalle tiloista aiheutuvista kustannuksista, joista siis muodostetaan varsinaiset perittävät pääoma- ja ylläpitovuokrat. Pääomavuokra jaetaan edelleen korkokustannukseen, poisto/korjausvastikkeeseen sekä mahdolliseen maanvuokraan. Pääomavuokran korkokustannus muodostuu konsernijohdon asettamasta korkotuottovaatimuksesta, jonka tilayksikkö perii käyttäjiltä ja tulouttaa 4

5 konsernijohdolle. Korjausvastuun ja muiden sisäisenä vuokrana saatujen kassavirtojen tehtävänä on toteuttaa ne toimenpiteet, peruskorjauksina ja muina palvelutoimintoina, joilla rakennuskanta pidetään sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä käytön edellyttämässä kunnossa. Tässä selvityksessä tarkastellaan täyttääkö Paraisten kaupungin nyt määritelty vuokra sisäiseltä vuokralta vaadittavat ominaisuudet niin konsernijohdon, tilayksikön kuin käyttäjänkin näkökulmasta. 2. TILAKUSTANNUSTEN KOMPONENTIT JA SISÄINEN VUOKRA Toimitiloilla on hinta samoin kuin muillakin tuotannontekijöillä. Käyttäjän näkökulmasta tämä on tilakustannus, mikä tavallisesti maksetaan vuokrana. Tilan omistajan näkökulmasta tiloista maksettavan vuokran tulee kattaa kaikki sille tilasta aiheutuvat kustannukset. Tiloista aiheutuvat kustannukset ja tätä kautta syntyvät vuokran osat voidaan jakaa kahteen erään: Pääomakustannukset Ylläpito- käyttö, ja käyttäjäpalvelukustannukset 2.1 PÄÄOMAKUSTANNUKSET Kuntien omistamat toimitilat ja rakennukset ovat käyttöomaisuutta. Käyttöomaisuudella tarkoitetaan omaisuutta, joka toimii kunnan tuotantoresurssina sen tuottaessa palveluita kuntalaisille. Toinen merkittävä käyttöomaisuuden erä ovat maa- ja vesialueet. Käyttöomaisuudesta aiheutuu pääomakustannuksia: Käyttöomaisuus kuluu ja käyttöomaisuuteen sidotulle pääomalle halutaan saada tuotto. Tuotto on korvausta verorahojen käytöstä investointeihin tai vastaavasti sillä voidaan maksaa investointiin käytetyn vieraanpääoman koron ja mahdollisesti lyhennyksen kustannukset. Sisäiseen vuokraan sisällytettävät pääomakustannusten erät muodostuvat tavallisesti kolmesta tekijästä: korjausvastike (korjausvastuu, poisto) korkokustannus maanvuokra Korjausvastuu kuvaa käyttöomaisuuden kulumisen kustannuksia. Rakennukset kuluvat ja rappeutuvat, jolloin rakennusomaisuutta täytyy peruskorjata, jotta sitä 5

6 voidaan edelleen käyttää. Korjausvastikkeen suuruisella rahamäärällä on tarkoitus korvata tai uusia rakennusta ja näin säilyttää sen käyttökelpoisuus pitkällä aikavälillä kunnan varsinaiseen palvelutoimintaan. Korko on oleellinen osa aitoa tilakustannusta, vaikka kunnissa omistaminen perustuu aina palvelutuotantoon eikä kiinteistösijoittamiseen. Korkokustannus on omistajan määrittelemä korkotuottotuottovaatimus rakennusomaisuudelle. Julkisella sektorilla omistajan ja päätöksentekijän roolissa toimivat vaaleilla valitut luottamusmiehet: valtuusto ja hallitus. Ne yleensä päättävät siitä, kuinka paljon rakennusvarallisuuden tulee tuottaa rahaa organisaation kassaan. Korkokustannus on siis palvelutoimelle kohdistettava tilakustannuserä, mutta samalla se on myös uusi varallisuudesta saatava tulo. Mikäli palvelutoiminnan tarvitsemat kiinteistöinvestoinnit on rahoitettu konsernin omalla pääomalla, voidaan korko käsitteellistää ns. vaihtoehtoiskustannuksen tai tuoton kautta. Vertailuksi voidaan ajatella, että mikäli kiinteistöjen arvoa vastaava rahamäärä olisi sijoitettu muuhun kohteeseen, esim. pankkitalletuksiin, saataisiin sille jonkinlainen tuotto. Tämä tuotto on sijoitetun rahan vaihtoehtoistuotto. Tilan omistajan näkökulmasta tilan tulisi siis tuottaa sen suuruinen ja kilpailukykyinen tuotto, että sijoitus näyttää järkevältä. Kuntasektorilla tämä voidaan ajatella siten, että toinen vaihtoehto kiinteistön hankinnalle olisi vuokrata tai rakennuttaa vastaavat tilat markkinoilta. Tällöin kaupunki voi miettiä omaa verotustarvettaan siten, että kunnan tulorahoitus kattaa investoinnin käytön aiheuttamat kustannukset eikä suurehkoa investoinnin hankintakustannusta. Tällöin kunnan omien investointien korkotuottovaatimuksen muodostamiseen voi vaikuttaa se, että millä hinnalla (koron/tuottovaatimuksen tasolla) markkinat olisivat valmiita tuottamaan/rakennuttamaan kaupungin tarvitsemaa toimitilaresurssia. Tässä mielessä sisäisen vuokran asettaminen on aina jossain määrin sidoksissa markkinoihin ja sieltä saataviin tuottoihin. Maanvuokra on korvaus maahan sitoutuneen pääoman käytöstä. Maanvuokra tuo tilan sijainnin vaikutuksen sisäiseen vuokraan. Maanvuokra on kytköksissä alueen kiinteistömarkkinoihin, joilla sijainti vaikuttaa merkittävästi hintoihin ja vuokriin. Osa kaupungeista perii siis maanvuokran erän osana sisäistä vuokraa, mutta valtaosissa kaupunkeja ko. erää ei peritä. Pääomakustannukset muodostuvat siitä, että rakennus on olemassa eli se on investoinnin kautta nykyiselle sijainnille tuotettu. Tähän investointiin liittyy siis kustannuksia eli, investointiin/rakennukseen sidotun pääoman eli rahan kustannukset sekä investoinnin kuluminen eli sen jaksottaminen taloudelliselle pitoiälle (poisto) tai rakennuksen tulevien korjausinvestointien rahoitus, jotta sitä voidaan pitkällä aikavälillä edelleen käyttää. 6

7 2.1.1 Tilojen arvostus Oleellinen tekijä rakennusomaisuuden korkotuottovaatimusta ja korjausvastiketta määritettäessä on tilojen arvot, eli mistä arvosta tilojen pääomakustannukset lasketaan. Yleisesti kuntien palvelutoimen tarvitsemia rakennuksia ei löydy vuokramarkkinoilta, jolloin sisäisten vuokrien määritys tapahtuu kustannuksiin pohjautuvina vuokrina. Kun markkinavuokraa ei siis ole olemassa, vuokrat määritetään summaamalla kaikki omistajalle tiloista aiheutuvat kustannukset käyttäjälle maksettaviksi vuokriksi. Tällöin pääomakustannukset määritellään yleisesti kustannuksittain (prosenttitasoina) valitusta arvopohjista. Tällöin eri menetelmin tuotetut arvot saattavat johtaa hyvinkin erilaisiin pääomakustannuksiin ja siksi on tärkeää mitoittaa vaaditut pääomakustannusten prosentit (korkotuottovaatimus- ja korjausvastike prosentit) tarkoituksenmukaiselle tasolle. Tilat tai rakennukset voidaan arvostaa kolmella eri tavalla. Ne ovat hankintahintainen arvo, päivänarvo eli tekninen arvo tai jälleenhankintahintainen arvo. Hankintahintainen arvo pohjautuu tilojen todelliseen hankintahintaan, josta on vuosittain vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Tämä arvo toimii yleisesti kirjanpitoarvon pohjana. Jälleenhankinta-arvo/uushinta puolestaan kuvaa samanlaisen rakennuksen rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tekninen arvo kuvaa jälleenhankinta-arvoa vähennettynä iän, käytön, käyttökelpoisuuden tai muun syyn johdosta tapahtuneella rakennuksen arvon alenemisella. Paras arvo korjausvastikkeen määrittämiselle on jälleenhankinta-arvo ja korkokustannuksen määrittelyyn paras arvopohja on tekninen nykyarvo. Korkoa maksetaan siitä, missä toiminnallisessa ja teknisessä kunnossa rakennus on ja korjausvastiketta siitä, että rakennus voidaan teknisesti pitää käytettävässä kunnossa. 7

8 2.2 YLLÄPITO- KÄYTTÖ- JA KÄYTTÄJÄPALVELUKUSTANNUKSET Kunnan rakennusten päivittäisestä käytöstä aiheutuu erilaisia menoja. Varsin yleinen käytäntö on, että kunnan sisäiset tilahallintaa toteuttava yksikön huolehtivat varsin laajasti ylläpitotehtävistä ja niiden kustannuksista. Paraisilla palveluiden tuotannosta vastaa konsernipalveluiden Palvelutoiminnon yksikkö, joka huolehtii ja järjestää käyttäjien tarvitsemat ylläpito-, käyttö ja käyttäjäpalvelut ja perii niiden kustannukset sisäisenä vuokrana. Ylläpitokustannukset voivat koostua seuraavista eristä: 1. Hallintokustannukset 2. Käyttö- ja huoltokustannukset 3. Ulkoalueiden hoitokustannukset 4. Lämmityskustannukset 5. Jätehuoltokustannukset 6. Vahinkovakuutukset 7. Muut hoitokulut 8. Korjaukset ja kunnossapito Em. ylläpitokustannusten ohella tiloista aiheutuu käyttökustannuksia. Käyttökustannukset muodostuvat käyttäjän tilojen käytöstä aiheutuvista muuttuvista kustannuksista. Käyttökustannuksia ovat esim. sähkön, veden ja jäteveden kulutus. Tilojen käyttäjäpalvelukustannukset puolestaan koostuvat niistä tiloihin liittyvistä palveluista, joita ei lueta ylläpito- ja käyttöpalveluihin. 8

9 Käyttäjäpalveluita ovat mm. - siivous - turvapalvelut - ruokailu- ja ravintolapalvelut - viherkasvien hankinta ja hoito - aulapalvelut, lähetti- ja toimistopalvelut yms. - tietoverkkopalvelut - pitopalvelut - sisustus- kalustus ja hankintapalvelut - muuttopalvelut yms. Kuvio 2.1 Tilakustannusten (tilojen käyttökustannusten) muodostuminen Käyttäjäpalvelut Ylläpitokustannukset Käyttöpalvelut Ylläpitopalvelut Pääomakustannukset Korjausvastike/poisto Korko Pääomakustannuksia maksettiin siitä, että rakennus on olemassa ja ylläpitokustannukset aiheutuvat siitä, että rakennus on päivittäisen käytön edellyttämässä kunnossa. Yleisesti ylläpitokustannukset on helppo tunnistaa osana rakennusten menoja, mutta pääomakustannusten ja varsinkin korkoa ei aina välttämättä tunnisteta osaksi rakennuksen kustannuksia. Yleinen harha pääomakustannuksissa on, että kunnan investointeihin käytetyn rahan hintaa ei huomioida osana pääomakustannuksia, jolloin rakennusten kustannuksista puuttuu merkittävä kustannuserä kokonaan. 9

10 2.3 SISÄISEN VUOKRAN SISÄLTÖ Sisäinen vuokra muodostetaan tilakustannuksista ja yleisesti sisäisen vuokran sisältö on seuraava. Kuvio 2.2 Sisäisen vuokran sisältö Pääomavuokra Ylläpitovuokra korko (tuottov.) korjausvastike (maanvkr). kunnossapito yleishoito ulkoalueiden hoito laitteiden huolto jätehuolto käyttö palvelut lämmitys sähkö vesi ja jätevesi ylläpitopalvelut hallinto/isännöinti käyttäjäpalvelut muut palvelut (siivous) Sisäinen vuokra koostuu pääomavuokrasta ja ylläpitovuokrasta. Näillä vuokraerillä rahoitetaan rakennuksen varsinaiselle omistajalle tai haltijalle niistä aiheutuvat pääoma- ja ylläpitokustannukset. Vuokralla tilojen käyttäjät eli hallintokunnat/osastot saavat asianmukaiset toimitilat ja palvelut, joilla turvataan rakennusten palvelukyky varsinaisessa palvelutoiminnassa sekä omaisuuden arvon säilyminen. Sisäinen vuokra tuo konsernijohtamiseen välineen tilojen tehokkaan käytön edistämiseen sekä luo kiinteistöjohtamiseen rahavirran, jonka avulla rakennukset voidaan pitää kunnossa. 10

11 3. PARAISTEN KAUPUNGIN SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS Kaupungin tilahallinnasta ja palvelutuotannosta vastaa Paraisten kaupungin konsernipalveluiden Palvelutoiminnot osasto. Tilahallinto keskitettiin Paraisilla vuonna 2003 Kiinteistölaitos nimiseen liikelaitokseen, joka vastasi tilahallinnosta. Liikelaitoksesta luovuttiin kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2009 ja nykyinen palvelutoiminnot puolestaan on jaettu kolmeen eri yksikköön, jotka ovat o kiinteistöt o kaupungin ruokapalvelu ja o siivousyksikkö Kiinteistöt -yksikkö vastaa kaupungin omistamien kiinteistöjen hallinnosta, yllä- ja kunnossapidosta sekä kaupungin omien vuokra-asuntojen vuokraamisesta ja isännöinnistä. Lisäksi yksikkö vastaa rakennuttamisesta, johon kuuluu uudisrakentaminen sekä olemassa olevien rakennusten peruskorjaaminen. Kaupungin ruokapalvelu eli Parasmat hoitaa kaupungin päiväkotien, koulujen ja eri laitosten ruokahuollon. Lisäksi ruokapalvelut tarjoaa tilauspalveluita kaupungintalossa kokoustaan pitäville yrityksille ja yhteisöille ja siivousyksikkö puolestaan vastaa kaupungin kiinteistöjen siivouksesta. Palvelutoiminnot osastolla on hallinnassaan rakennuksia noin m2 ja siellä työskentelee noin reilut 70 henkeä. Sisäisten vuokrien sisältö vuodelle on kuvattu seuraavassa kuvassa. Kuvio 3.1 Sisäisen vuokran sisältö Omistajakustannukset rakennuksen korjausvastike ylläpitovuokra Hallinto, kp energia ja V ja JV hallinto kunnossapito lämmitys sähkö vesi- ja jätevesi Kh, vartiointi ja muut kust. yleishoito jätehuolto laitehuolto ulkoalueiden hoito vartiointi muut kustannukset 11

12 Seuraavassa on kuvattu Palvelutoimintojen Kiinteistöyksikön perimien sisäisten vuokrien keskimääräiset neliöhinnat vuosien 2010 ja 2011 tilinpäätöksen sekä vuosien 2012 ja 2013 talousarvioiden pohjalta. Taulukko 3.1 Sisäisten vuokrien kehittyminen v TP 2010 TP 2011 TA 2012 TA 2013 m Povkr /m2/kk 0,64 0,48 0,42 0,53 Ypvkr /m2/kk 3,55 3,88 3,65 3,91 Brkvr /m2/kk 4,19 4,36 4,07 4,44 Brvkr /v Pääomavuokra on vaihdellut vuoden 2012 talousarvion 0,42 /m2/kk ja 2010 tilinpäätöksen 0,64 /m2/kk välillä. Vuodelle 2013 määritellyt Palvelutoimintojen kiinteistöyksikön menot vuodelle 2013 on kuvattu seuraavassa taulukossa. Taulukko 3.2 Palvelutoimintojen kiinteistöt yksikön vuoden 2013 talousarvio menot TA 2013 /v Henkilöstökulut Palveluiden ostot Materiaalit ja tarvikkeet Muut kulut Toimintakulut yht Perityt sisäiset bruttovuokrat vastaavat kohtuullisen hyvin nyt vuodelle 2013 arvioituja menoja, jolloin sisäisten vuokrien ja Palvelutoimintojen Kiinteistöt yksikön tulorahoituksen pohjan muodostavat perityt sisäiset vuokrat. Tämän lisäksi Talousarviossa 2013 tuloiksi on myös luettu noin euron myyntituotot, jolloin koko toiminnan tulos on arvioitu jonkin verran ylijäämäiseksi. Seuraavissa luvuissa on vuokrien määrittelystä hieman tarkemmin. 12

13 3.1 OMISTAJAKUSTANNUKSET/PÄÄOMAVUOKRA Korkokustannus (korkotuottovaatimus) Paraisten kaupungin sisäinen vuokra ei sisällä rakennuksen korkokustannusta ollenkaan. Paraisten kaupungissa korkokustannus poistettiin siinä vaiheessa, kun aiemmin liikelaitoksena toimivalle Kiinteistölaitokselle kirjanpitoarvolle asetettua 6 % tuottovaatimuksen mukaista korkokustannusta ei kaupunginhallituksen päätöksen mukaan saanut periä. Kustannukset tuolloin jätettiin Kiinteistölaitokselle, mutta kustannuksia vastaavaa vuokraa ei kuitenkaan saanut periä. Tässä päätöksenteossa ei aikanaan huomioitu, että vastaava korkokustannus olisi kaupungille myös tulo, jolla voidaan rahoittaa vuokrien noston kautta kasvaneet palvelutoiminnan kustannukset. Korkokustannuksen määrittelyllä kiinteistöpääoma ja investoinnit saadaan kytkettyä kaupungin käyttötalouteen aiempaa paremmin ja tuloksena talousarvioluvut sekä tulojen ja menojen osalta lähtötilanteessa nousevat. Vuonna Paraisten kaupunki luopui korkokustannuksesta ja vuoden 2009 kuntaliitoksen yhteydessä myös liikelaitos toimintamuodosta luovuttiin. Nyt Paraisten konsernipalveluiden Palvelutoiminnot yksikön sisäisestä vuokrasta puuttuu korkokustannus tehden pääomavuokrasta myös huomattavan alhaisen. Kuntaliitto suosittaa vuona 2009 julkaistussa sisäisen vuokran kirjassaan korkokustannuksen määrittelyä edellä kuvatun mukaisesti. 1 Korkokustannus määritellään yleensä rakennuksen tekniselle arvolla ja nyt korkokustannusten puuttumisen lisäksi myös tämä rakennusten tekninen arvon määrittely puutuu. Korkokustannuksen määrittäminen on puhtaasti kaupungin omistajapolitiikkaan pohjautuva asia. Nyt korkokustannusta ei ole määritelty ja näin tulevan yhdistyvien saaristokuntien kiinteistövarallisuuteen sidottu raha on ilmaista. Kaikella varallisuudella on olemassa korkokustannus, joka minimissään noudattelee vieraan pääoman korkokustannusta. Nyt toimitilakustannukset ja toimitilakustannusten tasosta tehtävät johtopäätökset ovat osin virheellisiä, koska eräs merkittävä kustannuserä niistä puuttuu. Korkokustannus nostaa aina käyttäjien maksamaa toimitilakustannusta, mutta samalla tämä on myös kaupungille uusi tuloerä, joka voidaan kohdentaa määrärahoina takaisin palvelutuotantoon. Tällä tulo-kustannus toimenpiteellä saadaan paljon rahaa sitova kiinteistöpääoma mukaan kunnan talousarvioon entistä kiinteämmin. Nyt kiinteistöpääoman tulovaikutusta osana talousarviotarkastelua ei ole tunnettu, jonka vuoksi sitä ei ole otettu käyttöön. Lisäksi korkokustannuksen pohjana käytettävä teknisen arvon määrittely koko omaisuudesta puutuu. 1 Tämän selvityksen kirjoittaja on kirjoittanut kuntaliitolle kirjan vuonna 2009 Sisäinen vuokra kunnissa ja kuntayhtymissä, jossa otettiin kantaa sisäisten vuokrien määrittelyihin kunnissa ja kuntayhtymissä. Julkaistussa kirjassa suositellaan korkokustannuksen määrittämistä ja käyttöönottoa sisäisen vuokran laskennassa. 13

14 3.1.2 Korjausvastike (korjausvastuu) Vuonna 2013 sisäiseen vuokraan kuuluva korjausvastike on laskettu rakennuksittain jälleenhankinta-arvon pohjalta. Nyt korjausvastikkeen keskimääräinen neliöhintahinta on 0,53 /m2/kk, mikä on huomattavan matala. Yleisesti jälleenhankinta-arvo kuvaa samanlaisen rakennuksen rakentamisesta aiheutuneita kustannuksia samalle tontilla ja seuraavassa on kunnittain tarkasteltu korjausvastikkeen pohjaksi määriteltyjä jälleenhankinta-arvoja ja sen neliöhintoja. Taulukko 3.3: Jälleenhankinta-arvot kunnittain (m2, ja /m2) Kunta m2 /m2 Jha Parainen Nauvo Korppoo Houtskär Iniö Yhteensä/keskim Yhteenlaskettu kiinteistöomaisuuden määrä on noin m2 (v tilanne) ja jälleenhankinta-arvo on noin 158,8 miljoonaa euroa. Omaisuuden keskimääräinen neliöhinnaksi saadaan noin /m2 ja tarkastelussa on mukana kaikki ne rakennukset, joille jälleenhankinta-arvot oli vuonna 2009 määritelty. Seuraavassa tarkastellaan omaisuuden neliöhintoja kunnittain. Kuva 3.2: Rakennusten jälleenhankinta-arvojen neliöhinnat kunnittain ( /m2) Parainen Nauvo Korppoo Houtskär Iniö /m2 Rakennusten jälleenhankinta-arvon neliöhinta vaihtelee Korppoon reilusta eurosta Nauvon vajaaseen euroon. Omaisuuden keskimääräiseen neliöhintaan vaikuttaa omaisuuden rakenne, eli miten omaisuus on painottunut. Neliöhinnaltaan kalleimmat ovat yleensä päiväkodit ja terveydenhuollon rakennukset (karkeasti noin /m2) tämän jälkeen ovat asuin, koulu ja 2 Jälleenhankinta-arvon hinnat pohjautuvat v hintatasoon eikä niitä ole sen jälkeen päivitetty. 14

15 hallintorakennukset (karkeasti noin /m2) ja neliöhinnaltaan halvimmat puolestaan ovat varastot ( /m2). Omaisuuden keskimääräiseen jälleenhankinta-arvon neliöhintaan vaikuttaa siis minkä hintaisista rakennuksista omaisuus koostuu. Nyt Paraisten kaupungin rakennuksille määritellyt arvot näyttävät järkeviltä rakennuksen käyttötarkoituksiin nähden ja tuottavat myös riittävän hyvän arvopohjan korjausvastikkeen laskemiseen. Tosin hinnoittelu pohjautuu nyt vuoden 2009 hintatasoon, jolloin on tarkoituksenmukaista päivittää jälleenhankinta-arvon hintataso vastamaan v hintatasoa. Korjausvastike on se rahamäärä, jolla rakennukset voidaan pitää käyttökelpoisessa kunnossa pitkällä aikavälillä. Korjausvastiketekijä määritellään haluttuna prosenttina valitusta arvopohjasta ja sen tulisi siis mahdollistaa riittävien peruskorjausinvestointien toteuttaminen. Jälleenhankinta-arvoon määritellyt korjausvastiketekijät vaihtelevat yleensä noin 1,75 2,5 % välillä, riippuen omaisuuden kunnosta. Nyt määritelty korjausvastiketekijä on 2 % jälleenhankinta-arvosta, jolloin se on tasoltaan keskimääräistä luokkaa. Seuraavassa on verrattu TA 2013 laskettua korjausvastiketta reaaliarvosta laskettuun ja todelliseen kulumiseen pohjautuvaan korjausvastikkeeseen. Taulukko 3.4: Vuoden TA 2013 korjausvastikkeen vertailu laskennalliseen korjausvastikkeeseen (m2, /v, /m2/kk) m Kvastike /m2/kk /v TA , Laskennal , Nyt määritelty keskimääräinen korjausvastikkeen neliöhinta on vuoden 2009 rakennusten jälleenhankinta-arvon hintatasolla 2,67 /m2/kk ja yhteenlaskettu korjausvastikkeen määrä puolestaan on noin 3,2 miljoonaa euroa vuodessa koko omaisuudessa. Korjausvastikkeen neliöhintaan siis vaikuttaa jälleenhankinta-arvo eli mitä kalliimmat rakennukset sitä korkeampi korjausvastike. Paraisten kaupungin nyt vuodelle 2013 laskema korjausvastike on siis 0,53 /m2/kk ja laskennallinen korjausvastike tarve on siis 2,67 /m2/kk. Korjausvastike on rakennusten elinkaaritalouden kannalta keskeisin sisäisessä vuokrissa määriteltävä tekijä. Korjausvastikkeen arvopohjaksi nyt määritelty jälleenhankinta-arvo on teoreettisesti oikea ja lisäksi korjausvastikkeen hinnoittelu on tasoltaan riittävä. Mikäli kuitenkin päätetty Palvelutoimintojen investointitaso on nyt määritellyn alle, tulee korjausvastiketekijä sopeuttaa päätetyn investointitason mukaiseksi. Näin korjausvastike ei tasoltaan välttämättä vastaa rakennusten investointitarpeita, mutta rakennusten käyttäjille vuokrat on sitten määritelty oikeudenmukaisesti. 15

16 3.2 YLLÄPITOVUOKRA Rakennusten ylläpitovuokra Paraisten kaupungissa pohjautuu kahteen eri osaan eli 1) hallinto, kunnossapito, energia sekä vesi- ja jätevesi sekä 2) kiinteistönhoito, vartiointi sekä muut kustannukset. Vuokrien hinnoittelu pohjautuu osin rakennusten toteutuneisiin kustannuksiin, ja vuodelle 2013 budjetoituihin kustannuksiin. Osasta kuntia ei vuokrien muodostusvaiheessa ollut saatavissa toteutuneita kustannustietoja, jolloin ne arvioitiin käyttötarkoituksiltaan vastaavien rakennusten kautta. Näihin arvoihin lisättiin vielä kustannusnousut vuodelle 2009, siten että energian hinnan nousuksi arvioitiin 10 % (sähkö ja lämpö) ja muille erille, jotka ovat pääsääntöisesti palkkakustannuksia, 4 %. Hallinto eli isännöinti tasattiin kaikille rakennuksille tasaisesti 0,30 /m2/kk vuokra-erällä. Seuraavassa on yhteenvetona nyt määritellyt ylläpitovuokrat edellä kuvatun rakenteen mukaan kunnittain. Taulukko 3.5: Ylläpitovuokra vuonna 2013 m Ylläpitovuokra /m2/kk /v TA , Koko ylläpitovuokra on yhteensä vajaat 4,7 miljoonaa euroa ja keskimäärin neliöhinta on 3,91 /m2/kk. Nyt vuokrat on määritelty rakennuskohtaisen toteutuman ja lisäksi siihen on huomioitu vuodelle 2013 tapahtuva kustannustason nousu. Sinänsä ylläpitovuokrat on määritelty oikein, ja rakennuskohtaiset vuokrat ovat vielä yhteyksissä vuoden 2013 Palvelutoiminnot kiinteistöt yksikön budjettiin. Ylläpitovuokran oikea mitoitus onko Palvelutoiminnot osaston toiminnan kriittisin tekijä, sillä sen tulee nettobudjettiperiaatteen mukaisesti riittää ylläpitopalveluiden tuotantokustannuksiin. Palvelutoimintojen kiinteistöyksikön ylläpitovuokramäärittely on erittäin keskeinen osa toimintaa. Palvelutoimintojen tulee pystyä rahoittamaan toimintansa saaduilla tuloilla ja hallintokunnille tarjottavalle kiinteistöyksikön palvelutuotteen hinta muodostetaan ylläpitovuokran kautta. Nyt ylläpitovuokran hinnoittelu on oikeudenmukainen ja se näyttää asettuvan kohtuulliselle ja oikeudenmukaiselle tasolle sekä kiinteistöpidon että käyttäjienkin näkökulmista. 16

17 3.3 BRUTTOVUOKRA Määritelty sisäisen vuokran bruttovuokra koostuu siis omistajan kustannuksista sekä ylläpitovuokrasta. Seuraavassa on vielä yhteenveto sisäisen vuokran sisällöstä ja vuokrahinnoista. Taulukko 3.6. TA 2013 bruttovuokra yhteensä ja keskimäärin 3 ( /v, /m2/kk) m Bruttovuokra 2013 /m2/kk /v Povkr TA , Ypvkr TA , Brvkr , Bruttovuokra vuodelle 2013 on siis noin 5,33 miljoonaa euroa ollen keskimäärin 4,44 /m2/kk. Mikäli nyt määritelty pääomavuokra korvataan reaaliarvoista lasketulla korjausvastikkeella, niin vuoden 2013 laskennallinen bruttovuokra on kuvattu seuraavassa taulussa. Taulukko 3.7. Laskennallinen vuokra v ( /v, /m2/kk) m Bruttovuokra 2013 /m2/kk /v Povkr lask. 2, Ypvkr TA , Brvkr , Nyt bruttovuokra nousisi pääomavuokran nousun verran eli noin 2,5 miljoonaa euroa ja bruttovuokran neliöhinta olisi 6,58 /m2/kk. Seuraavassa on vertailtu Paraisten kaupungin perimää vuoden 2013 todellista bruttovuokraa eri kaupunkien määrittelemiin vuoden 2010 ja 2013 sisäisiin bruttovuokriin. 3 Neliöhinnat ovat keskimääräisiä kuluja ja ne laskettu suhteessa koko pinta-alaan. 17

18 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 Kuva 3.3: Vuokravertailu Parainen vs. eri kaupungit 4 Brvkr kaupungeittain v ja 2013* /m2/kk 8,00 6,00 Ypvkr Povkr 4,00 2,00 0,00 Muilla kaupungeilla kuin Hämeenlinnalla ja Paraisilla rakennusten pääomavuokrien määrittely pohjautuu rakennusten reaaliarvoihin ja pääomavuokraan kuuluu sekä korko että korjausvastike. Keskimääräinen pääomavuokran neliöhinta on eri kaupungeissa noin 6 8 /m2/kk ja ylläpitovuokra sisällöstä riippuen noin 3,00 6,00 /m2/kk. Bruttovuokrien neliövuokra vaihtelee pääoma- ja ylläpitovuokrien sisällöstä ja määrittelystä johtuen noin 6,00-16 /m2/kk välillä. Paraisten vuoden 2013 sisäisten vuokrien bruttovuokran neliöhinta ovat selvästi koko vertailuryhmän alhaisin ja edelleenkin, mikäli pääomavuokra muodostuisi laskennallisesta korjausvastikkeesta (6,58 /m2/kk), olisi vertailuryhmän toiseksi edullisin Vaasan jälkeen. Vaasan bruttovuokran neliöhinta on nyt vuoden 2010 hintatasossa, joten sielläkin relevantti bruttovuokrataso on noin 7-8 /m2/kk v Trellum on ollut määrittelemässä sisäisiä vuokria Espoossa, Lahdessa, Joensuussa, Porvoossa, Järvenpäässä, Muuramessa, Kemissä, Sipoossa ja Tuusulassa. Tämän lisäksi Trellum on päivittänyt sisäisiä vuokria aina vuosittain Porvoossa, Järvenpäässä, Muuramessa ja Sipoossa. 18

19 4. YHTEENVETO Paraisten kaupungin sisäisen vuokran määrittelyt ja laskennat vastaavat pääosin pitkäjänteiselle kiinteistöpidolle asettavat tavoitteet. Vuokranmäärittelyperiaatteet ja bruttovuokrien laskenta on teoreettisesti oikein nykyisten tekijöiden osalta, mutta eräs keskeinen kustannuserä vuokrista siis vielä puuttuu eli korkokustannus ja edelleen korjausvastike ei mahdollista riittäviä peruskorjausinvestointeja nykyiseen kiinteistökantaan Vuokrat ovat määritelty oikein lähtien rakennusten arvoista ja ylläpitokustannuksista, mutta korkokustannuksen määrittely puuttuu. Lisäksi nyt pääomavuokraan laskettu korjausvastike on talousarvioon nähden oikealla tasolla, mutta Paraisten kaupungissa korjausvastike on aina sopeutettu Kiinteistölaitokselle päätettyyn investointitasoon, joka ei sinänsä ole vastannut rakennusten todellista tarvetta. Keskimäärin Trellum Consulting Oy:n toteuttamissa vuokraprojekteissa aidot sisäiset vuokrat ovat kaupungeissa ja kunnissa koosta riippumatta olleet noin 8 16 /m2/kk 5, joten nyt Paraisten kaupungin vuokrat ovat selvästi alle tämän keskimääräisen tason. Vuokra nykyisellään siis toimii tilakustannusten laskentavälineenä, mutta vuokrajärjestelmän toimivuus varsinkin koko konsernitasolla kaipaa vielä kehittämistä. Littoisissa TkL, VTM Harri Isoniemi Tässä selvityksessä käytetty materiaali: - Paraisten kaupungin Kiinteistölaitoksen vuokrien määrittelyaineisto vuodelta Paraisten kaupungin päätökset kiinteistölaitoksen perustamisesta - Paraisten kaupungin päätökset toiminnan muutoksesta - Paraisten kaupungin talousarvio v Trellum Consulting Oy:n materiaali vuokrienmääritys projekteista 5 Trellum Consulting Oy:n on toimintavuosiensa aikana ollut toteuttamassa noin suuren ja keskikokoisen kaupungin vuokrien määritystä sekä päivittänyt noin 5-10 kaupungin sisäiset vuokrat aina vuosittain. 19

HAILUODON KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ

HAILUODON KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ HAILUODON KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ Harri Isoniemi 26.4.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 1.1 HAILUODON KUNNAN SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS... 4 1.2 RAPORTIN SISÄLTÖ... 5 2. TILAKUSTANNUKSET...

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ

NURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ NURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ Harri Isoniemi 30.5.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 1.1 NURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS... 4 1.3 RAPORTIN SISÄLTÖ... 5 2. TILAKUSTANNUKSET...

Lisätiedot

Toimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013. Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis

Toimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013. Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis Toimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013 Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis Toimitilavuokran tausta Nykyinen toimitilavuokra ja sen laskentaperiaatteet

Lisätiedot

Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä

Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä TEKIJÄ Harri Isoniemi ISBN 978-952-293-203-7 (pdf) ISBN 978-952-213-086-0 (nid.) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2009 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL 200 00101

Lisätiedot

KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 2012 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI

KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 2012 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 212 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI Harri Isoniemi 12.12.212 Sisällys 1. RAKENNUSTEN ARVOT JA

Lisätiedot

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus Helsingin kaupungin kiinteistöviraston Tilakeskus Tilakeskuksen tehtävät Ammattimainen Helsingin kaupungin toimitilojen hallinta Tilojen osto, myynti ja kiinteistökehitys Vuokraus hallintokunnille ja ulkopuolisille

Lisätiedot

KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN. SSTY Hämeenlinna / Harri Isoniemi

KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN. SSTY Hämeenlinna / Harri Isoniemi KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN SSTY Hämeenlinna 8.2.2017 / Harri Isoniemi 1) Julkisen sektorin toimitilat 2) Korjausvelan laskennan lähtökohdat 3) Korjausvelan/teknisen arvon laskenta 4) Yhteenveto

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN SISÄISET VUOKRAT 2016

MÄNTSÄLÄN KUNNAN SISÄISET VUOKRAT 2016 TkL VTM Harri Isoniemi 7.6.2015 MÄNTSÄLÄN KUNNAN SISÄISET VUOKRAT 2016 1. TAUSTA Trellum Consulting Oy on ollut muodostamassa Keski-Uudenmaan -kuntien sisäisiä vuokria vuonna 2005 ja määritellyt vuokrat

Lisätiedot

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa 1 VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa Kiinteistömassan ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti nopeampaa kuin yleinen kustannuskehitys

Lisätiedot

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry KTI Kiinteistötieto Oy Ylläpitokustannusten kehitys kerrostalokiinteistöissä Kaikki kuluerät (ml. korjaukset)

Lisätiedot

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

KEMIN KAUPUNGIN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ 2013

KEMIN KAUPUNGIN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ 2013 KEMIN KAUPUNGIN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ 2013 Harri Isoniemi 20.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO......... 3 1.1 KEMIN KAUPUNGIN SISÄISEN VUOKRIEN MÄÄRITYS... 4 1.3 RAPORTIN SISÄLTÖ... 5

Lisätiedot

SISÄISEN VUOKRAN JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

SISÄISEN VUOKRAN JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN SISÄISEN VUOKRAN JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN 1.2.2016 TYÖRYHMÄ Tehtäväksianto - Valmistella vaihtoehtoja sisäisen vuokran järjestelmän kehittämiseksi nykyisen järjestelmän pohjalta tai kokonaan uusilla perusteilla

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016

Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016 Vimpelinlaakson keh.liikelaitoksen johtokunta 24 16.12.2016 Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016 VIMJK 24 (valm. Markku Haverinen) Trellum Consulting Oy on tehnyt

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT

MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT ARVOJEN PÄIVITYS VUODEN 2014 ARVOT TkL VTM Harri Isoniemi 10.4.2015 Sisällys 1. ALKUPERÄISTEN ARVOJEN LASKENTA...

Lisätiedot

Kaupungin kirjanpidollisten rahastojen säännöt sekä lahjoitusrahastojen sääntöjen 5, lukien

Kaupungin kirjanpidollisten rahastojen säännöt sekä lahjoitusrahastojen sääntöjen 5, lukien Kaupungin kirjanpidollisten rahastojen säännöt sekä lahjoitusrahastojen sääntöjen, 1.6.2017 lukien HELSINGIN KAUPUNGIN ASUNTOTUOTANTORAHASTON SÄÄNNÖT Helsingin kaupungin asuntotuotantorahaston tarkoituksena

Lisätiedot

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Tulot asukkaita/hpv /as/hpv yht. /kk Asukkailta perittävät vuokrat 15 550 8 250 KELA:n enimmäisvuokra Asukkaiden sähkömaksut 15 20 300 voidaan

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

KORJAUSVELAN MÄÄRITYS. Helsinki Harri Isoniemi

KORJAUSVELAN MÄÄRITYS. Helsinki Harri Isoniemi KORJAUSVELAN MÄÄRITYS Helsinki 6.4.2011 Harri Isoniemi SISÄLTÖ Korjausvelka lähtökohta ja sisältö Korjausvelan määritysprosessi Korjausvelka esimerkki - Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymä - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b )

Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b ) Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b ) Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja kilpailuneutraliteetin valvontaseminaari Helsinki 15.11.2013,Kuntatalo Tero

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

SIUN SOTEN KÄYTTÖÖN TULEVIEN JA KUNTIEN JA NUVA KUNTAYHTYMÄN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN ARVOJEN JA VUOKRIEN MÄÄRITYS

SIUN SOTEN KÄYTTÖÖN TULEVIEN JA KUNTIEN JA NUVA KUNTAYHTYMÄN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN ARVOJEN JA VUOKRIEN MÄÄRITYS SIUN SOTEN KÄYTTÖÖN TULEVIEN JA KUNTIEN JA NUVA KUNTAYHTYMÄN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN ARVOJEN JA VUOKRIEN MÄÄRITYS Harri Isoniemi 24.10.2016 Sisältö 1. JOHDANTO... 3 1.1 Siun Soten rakennusten arvojen ja

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Toteutuminen

Tekninen lautakunta Toteutuminen Tekninen lautakunta Toteutuminen 31.4.2016 Teknisen lautakunnan päävastuualueet valtuuston sitovuustasolla on Tekninen lautakunta. Lautakunnan sitovuustalolla ovat: yhdyskuntatekniikka, kiinteistötoimi

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

Vaasan Talotoimi liikelaitos

Vaasan Talotoimi liikelaitos Vaasan Talotoimi liikelaitos Vertailututkimukset KTI- kuntien kiinteistöjen tunnusluvut ja niiden vertailu & Trellum korjausvelkaindeksi & PTS 2015-2030 Vuonna 2015 valmistuneissa tunnuslukuvertailuissa

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus

Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 21 12.2.2013 Asianro 183/02.02.00/2013 105 Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus Päätöshistoria Tekninen lautakunta 12.2.2013

Lisätiedot

Vasen = kuluva tilikausi; Oikea = Talousarvio TALGRAF

Vasen = kuluva tilikausi; Oikea = Talousarvio TALGRAF Kiinteistö - Määrätiedot - kuluseuranta, 4.2.2013 0811 KUM TOT. 0811 KUM BUD. Vasen = kuluva tilikausi; Oikea = Talousarvio KIINTEISTÖN KULUJEN SEURANTA - ELOKUU 2011 ELOKUU 2011 Tilikauden alusta ELOKUU

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

*/* Liitteet: - Vuoden 2016 sanallinen osa koskien Sisäisten palvelujen yksikköä ( ) - kustannusjako kustannuspaikoittain

*/* Liitteet: - Vuoden 2016 sanallinen osa koskien Sisäisten palvelujen yksikköä ( ) - kustannusjako kustannuspaikoittain Sisäisten palvelujen johtokunta 4 25.01.2016 Sisäisten palvelujen johtokunta 15 21.03.2016 Sisäisten palvelujen johtokunta 31 23.05.2016 Sisäisten palvelujen johtokunta 43 29.08.2016 Sisäisten palvelujen

Lisätiedot

Vuokralais- / Talotoimikuntien koulutus. Kokonaisvuokran määräytyminen

Vuokralais- / Talotoimikuntien koulutus. Kokonaisvuokran määräytyminen Vuokralais- / Talotoimikuntien koulutus Kokonaisvuokran määräytyminen Sisältö Hoitojäämät/Jälkilaskelmat Budjetin rakentaminen Pääomavuokra Hoitovuokra Jälkilaskelmat 1 Hekan on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu 7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Toiminnan kuvaus Teknisen tuotannon liikelaitoksen tehtävänä on tuottaa käyttäjä-

Lisätiedot

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 13.5.2015 ESKO KORHONEN JOHTAVA KONSULTTI (FT, RI, RTA) FCG KONSULTOINTI OY esko.korhonen@fcg.fi 050 361 1781 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate,

Lisätiedot

LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA

LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA HUS-Logistiikka johtokunta 32 22.10.2009 LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA LOGIS 32 HUS-Tilakeskus on pyytänyt lausuntoa sisäisen vuokran

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00 Konsernin LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 137 267 442,47 133 221 948,96 Käyttökorvaukset 369 976,17 297 155,70 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ Talousarvion 2012 muutosesitys

HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ Talousarvion 2012 muutosesitys HSY Yhteensä x 1 000 euroa (ilman sisäisiä eriä) Tukip.aih. Muut TOIMINTATULOT 310 476 321 895 0 0 321 895 Myyntituotot 302 555 314 286 7 1 004 315 297 Kuntaosuudet 3 571 3 370 0 0 3 370 Muut tuotot 4

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 12.04.2016 KLO 12:30 TOIMITUSJOHTAJA JARI SARJO SENAATTI-KIINTEISTÖT KESKEISIMMÄT

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 1) Liikevaihto Vuokrat 139 199 578,93 137 267 442,47 Käyttökorvaukset 416 079,10

Lisätiedot

Oulunkaaren taloustiedote Marraskuu 2016

Oulunkaaren taloustiedote Marraskuu 2016 Oulunkaaren taloustiedote Marraskuu 2016 Julkaistu 21.12.2016 1 Tasainen toteuma (%) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 8,3 % 16,7 % 25,0 % 33,3 % 41,7 % 50,0 % 58,3 %

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit (esim.

Lisätiedot

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015 Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu Hallitus 14.1.2015 Yhteenveto Armilan ja keskussairaalan toiminnan yhdistäminen näyttää kannattavalta sekä

Lisätiedot

Sisäilmaolosuhteiden hallinnan iso kuva

Sisäilmaolosuhteiden hallinnan iso kuva Sisäilmaolosuhteiden hallinnan iso kuva Sisäilman laatuun liittyviä epäkohtia voi esiintyä eri syistä johtuen ja kaiken ikäisissä rakennuksissa. lähestyessä elinkaarensa loppuaan sisäilman epäkohtiin liittyvät

Lisätiedot

Tilikauden ylijäämä osoittaa, mitä jää jäljelle tilikauden tuloksesta tuloksenjärjestelyerien jälkeen, eli tuloja on ollut enemmän kuin menoja.

Tilikauden ylijäämä osoittaa, mitä jää jäljelle tilikauden tuloksesta tuloksenjärjestelyerien jälkeen, eli tuloja on ollut enemmän kuin menoja. Tilinpäätös 2016 Tunnuslukuja: Toimintakate - 770 297 = Toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden nettokuluista jää katettavaksi verotuloilla ja mahdollisilla rahoitustuotoilla. Tuomintatuotot (322

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN KIINTEISTÖSTRATEGIA OMAISUUDEN SALKUTUS

HAMINAN KAUPUNGIN KIINTEISTÖSTRATEGIA OMAISUUDEN SALKUTUS HAMINAN KAUPUNGIN KIINTEISTÖSTRATEGIA OMAISUUDEN SALKUTUS TkL VTM Harri Isoniemi 6.11.2013 Sisällys 1. TAUSTA... 3 1.1 KIINTEISTÖSTRATEGIA... 3 1.2 KIINTEISTÖSTRATEGIA JA SALKUTUSPROJEKTI... 4 1.3 RAPORTIN

Lisätiedot

Trellum Ek-sote vuokrasopimusluonnos /malli 11.8.2009

Trellum Ek-sote vuokrasopimusluonnos /malli 11.8.2009 Trellum Ek-sote vuokrasopimusluonnos /malli 11.8.2009 1. VUKRANANTAJA Lappeenrannan Kaupunki Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen 2. VUKRALAINEN Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (jatkossa

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Tulot asukkaita/hpv /as/hpv yht. /kk Asukkailta perittävät vuokrat 15 550 8 250 KELA:n enimmäisvuokra Asukkaiden sähkömaksut 15 20 300 voidaan

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

As.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys

As.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys As.oy Taavinmaja Tilinpäätökset ja graafinen esitys Taloyhtiön tuotot ja kulut 27 28 29 21 211 212 Hoitovastike /os/kk,42,42,46,55,58,58 Ullakkovastike 1 /m2/kk 1,84 1,84 1,977 2,364 2,364 2,364 Ullakkovastike

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy Kimmo Virtanen 14.11.2007 14.11.2007 Tallinna 1 Agenda Ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa Kulujen ryhmittely

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi

Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi SVING-hankkeen seminaari, Tartto Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Kimmo Virtanen KTI Kiinteistötieto Oy 23.11.2006 KTI:n osaprojekti: kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu

Lisätiedot

Sairaalarakentamisen rahoitusmallit. Keski-Suomen uusi sairaalahanke talousjohtaja Matti Häyrynen

Sairaalarakentamisen rahoitusmallit. Keski-Suomen uusi sairaalahanke talousjohtaja Matti Häyrynen Sairaalarakentamisen rahoitusmallit Keski-Suomen uusi sairaalahanke 1.3.2011 talousjohtaja Matti Häyrynen Investointi Investointi tehdään strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi Investoinnin jälkeen

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO Y-tunnus 1086342-4 Omistusosuudet: Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2

Lisätiedot

Strateginen sopimus

Strateginen sopimus KIINTEISTÖTOIMIALAN STRATEGINEN SOPIMUS 1. SOPIMUKSEN JA TOIMINNAN KUVAUS Sopijatahot Turun kaupungin kaupunginhallitus ja Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta Sopimuksen tarkoitus Määritellä Kiinteistöliikelaitoksen

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKELAITOS

KIINTEISTÖLIIKELAITOS KIINTEISTÖLIIKELAITOS Kiinteistöliikelaitos vastaa koulutuskuntayhtymän kiinteistönpidosta Omistuksesta ja kiinteistökehityksestä Toimitilasuunnittelu Rakennuttaminen (suunnittelun ohjaus, rakentaminen)

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 1) Liikevaihto Vuokrat 144 543 408,84 139 199 578,93 Käyttökorvaukset 209 446,66

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ELINKAARISOPIMUKSEN RAHOITUSMALLIT 23.2.2015 ELINKAARIHANKKEEN PERUSTIEDOT Tolkis skola, Tolkkisten päiväkoti, Gammelbackan päiväkoti, Toukovuoren päiväkoti, Peippolan

Lisätiedot

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012 UUSI SAIRAALA Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat Matti Häyrynen 14.12.2012 Tehtäväksianto työryhmälle Ryhmä tarkastelee elinkaarimallin eri vaihtoehtoja ja niiden rahoituksen vaihtoehtoja

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma 8 Taloyhtiön tuloslaskelma, tase ja liitetiedot 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma Taloyhtiön tuloslaskelman rakenne poikkeaa huomattavasti liiketoimintaa harjoittavien yritysten tuloslaskelmasta. Kiinteistön

Lisätiedot

TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI TILAPALVELUISSA

TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI TILAPALVELUISSA TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI TILAPALVELUISSA Kaupunginhallitus on 3.11.2015 395 talousarvion käsittelyn yhteydessä tehnyt seuraavan pöytäkirjamerkinnän: Teknisen lautakunnan

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS

KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS 2.2.2015 Sivu 1/4 JA Tilaaja: PL 11 20101 Turku Hanke: Katedralskolan, peruskorjaus Osoite: Itäinen Rantakatu 2 / Vanha Suurtori 1, 20100 Turku KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS Suurtorin rakennuksiin kuuluvan

Lisätiedot

Valtuustotaso TP2014 TA2015 Tot Tot% Tekninen lautakunta. yhteensä -301 089-323 720-192 814 59,56

Valtuustotaso TP2014 TA2015 Tot Tot% Tekninen lautakunta. yhteensä -301 089-323 720-192 814 59,56 Talousarvion toteutuma 1.1. 31.8.2015 Teknisen lautakunnan päävastuualueet valtuuston sitovuustasolla ovat: yhdyskuntatekniikka, kiinteistötoimi, ruokahuolto-/ siivouspalvelut, sekä Jokilaaksojen Pelastuslaitoksen

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM 17.5.2011 1(6) Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa. KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa. KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008 Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008 Agenda KTI:n osaprojekti: kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Kulujen ryhmittely

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA RAHOITUS JA RISKINHALLINTA Opintojaksosuunnitelma deadlines 2.9. 9.9. 30.9. 12.11. 2.12. Kohdeyritysvaraus Rahan sitoutuminen yritystoiminnassa käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan pohdinta Case Rahoitustilanne

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

omistajapolitiikka TkT, KTM Eija Vinnari Turun kauppakorkeakoulu k k k Laskentatoimen laitos eija.vinnari@tse.fi Kuka omistaa vesihuoltolaitokset?

omistajapolitiikka TkT, KTM Eija Vinnari Turun kauppakorkeakoulu k k k Laskentatoimen laitos eija.vinnari@tse.fi Kuka omistaa vesihuoltolaitokset? Vesihuoltolaitosten l it t omistajapolitiikka TkT, KTM Eija Vinnari Turun kauppakorkeakoulu k k k Laskentatoimen laitos eija.vinnari@tse.fi Kuka omistaa vesihuoltolaitokset? 95 % vedestä tuotetaan kuntien

Lisätiedot