PARAISTEN KAUPUNKI SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS V. 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PARAISTEN KAUPUNKI SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS V. 2013"

Transkriptio

1 PARAISTEN KAUPUNKI SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS V TkL VTM Harri Isoniemi

2 Sisällys 1. JOHDANTO SELVITYKSEN TARKOITUS JA SISÄLTÖ SISÄINEN VUOKRA KUNNASSA TILAKUSTANNUSTEN KOMPONENTIT JA SISÄINEN VUOKRA PÄÄOMAKUSTANNUKSET Tilojen arvostus YLLÄPITO- KÄYTTÖ- JA KÄYTTÄJÄPALVELUKUSTANNUKSET SISÄISEN VUOKRAN SISÄLTÖ PARAISTEN KAUPUNGIN SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS OMISTAJAKUSTANNUKSET/PÄÄOMAVUOKRA Korkokustannus (korkotuottovaatimus) Korjausvastike (korjausvastuu) YLLÄPITOVUOKRA BRUTTOVUOKRA YHTEENVETO

3 1. JOHDANTO 1.1 SELVITYKSEN TARKOITUS JA SISÄLTÖ Tässä selvityksessä tarkastellaan vuoden 2013 Paraisten kaupungin sisäisten vuokrien määritystä vuodelle Tarkastelun kohteena ovat erityisesti sisäisen vuokran eri tekijöiden tarkastelu sekä vuokrista laskettujen tunnusluvut ja niiden läpikäynti. Selvityksen tavoitteena on tarkastella täyttääkö Paraisten kaupungin vuokranmääritysperiaatteet pitkäjänteiseltä ja koko uutta kuntaa palvelevalta kiinteistönpidolta vaadittavat ominaisuudet. Vuokrajärjestelmällä on kaikkiaan neljä keskeistä tavoitetta: 1) Tuottaa konsernitasolle tilojen käytön tehokkuuteen ohjaavan välineen 2) Tuottaa oikeudenmukaisen ja läpinäkyvän tilakustannuksen kunnan palvelutuotannon käytössä oleville tiloille 3) Tuottaa kiinteistönpitoon riittävän tulorahoituksen kiinteistöjohtamisen toteuttamiseen kunnan sisällä 4) Mahdollistaa tarkoituksenmukaiset ja toimivat tilaresurssit kunnan palvelutoimintaan. Vuokratarkastelun lisäksi tämän selvityksen toisessa luvussa tarkastellaan yleisemmin tilakustannusten tekijöitä sekä niiden määritystä. Kolmannessa luvussa käydään varsinaisesti läpi vuoden 2013 Paraisten kaupungin sisäisten vuokrien määritysperiaatteet. Luvussa neljä on yhteenveto keskeisimmistä havainnoista. Selvityksen on tuottanut TkL VTM Harri Isoniemi Trellum Consulting Oy:stä. 3

4 1.2 SISÄINEN VUOKRA KUNNASSA Sisäinen vuokra muodostaa kunnan sisällä osajohtamisjärjestelmän, jonka avulla kunnan omistamat ja käyttämät toimitilat kytketään osaksi kunnan vuosittaista talousarviota sekä toimintaa. Sisäisen vuokran osapuolet ovat 1) kunnan ylin johto, joka määrittelee tavoitteet, 2) tilojen hallintaa toteuttava yksikkö, joka määrittelee ja perii vuokrat ja tuottaa sovitut palvelut sekä 3) varsinaiset hallintokunnat/osastot, jotka tuottavat kunnan lakisääteiset tai muut kunnan tuottamat palvelut. Kuvio 1.1: Sisäinen vuokrajärjestelmä kuntakonsernissa 1. Toiminnan tavoitteiden määrittely Tilahallinta KUNNAN YLIN JOHTO (kv, kh ja virkamiesjohto) 3. Sisäisten vuokrien käsittely osana toimintamenoja TA ja TP Sisäisen vuokran pelisäännöt 2. Sisäisten vuokrien määrittely, veloitus ja tarvittavien tilojen ja palveluiden tuotanto Liiketoiminta Hallintokunnat/ osastot Yleisesti sisäinen vuokra muodostuu toimitilojen käytön aiheuttamista kustannuksista, jotka edelleen jaetaan pääoma-, ylläpito-, käyttö- ja käyttäjäpalvelukustannuksiin. Tilahallintaa toteuttava yksikkö muodostaa vuokrat näistä kustannuksista annetun tavoitteen sekä vastuullaan olevien palveluiden tuottamiseksi. Palveluita tuottavat hallintokunnat eli ydintoiminnan yksiköt maksavat sisäisen vuokran, joka huomioidaan annetuissa määrärahoissa osana koko palvelutoiminnan kustannuksia. Maksamallaan vuokralla ydintoiminnan yksiköt saavat tarvitsemansa tilaan liittyvät tukipalvelut sekä asianmukaiset toimitilat. Varsinaiset sisäiset vuokrat muodostuvat siis tilahallinalle tiloista aiheutuvista kustannuksista, joista siis muodostetaan varsinaiset perittävät pääoma- ja ylläpitovuokrat. Pääomavuokra jaetaan edelleen korkokustannukseen, poisto/korjausvastikkeeseen sekä mahdolliseen maanvuokraan. Pääomavuokran korkokustannus muodostuu konsernijohdon asettamasta korkotuottovaatimuksesta, jonka tilayksikkö perii käyttäjiltä ja tulouttaa 4

5 konsernijohdolle. Korjausvastuun ja muiden sisäisenä vuokrana saatujen kassavirtojen tehtävänä on toteuttaa ne toimenpiteet, peruskorjauksina ja muina palvelutoimintoina, joilla rakennuskanta pidetään sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä käytön edellyttämässä kunnossa. Tässä selvityksessä tarkastellaan täyttääkö Paraisten kaupungin nyt määritelty vuokra sisäiseltä vuokralta vaadittavat ominaisuudet niin konsernijohdon, tilayksikön kuin käyttäjänkin näkökulmasta. 2. TILAKUSTANNUSTEN KOMPONENTIT JA SISÄINEN VUOKRA Toimitiloilla on hinta samoin kuin muillakin tuotannontekijöillä. Käyttäjän näkökulmasta tämä on tilakustannus, mikä tavallisesti maksetaan vuokrana. Tilan omistajan näkökulmasta tiloista maksettavan vuokran tulee kattaa kaikki sille tilasta aiheutuvat kustannukset. Tiloista aiheutuvat kustannukset ja tätä kautta syntyvät vuokran osat voidaan jakaa kahteen erään: Pääomakustannukset Ylläpito- käyttö, ja käyttäjäpalvelukustannukset 2.1 PÄÄOMAKUSTANNUKSET Kuntien omistamat toimitilat ja rakennukset ovat käyttöomaisuutta. Käyttöomaisuudella tarkoitetaan omaisuutta, joka toimii kunnan tuotantoresurssina sen tuottaessa palveluita kuntalaisille. Toinen merkittävä käyttöomaisuuden erä ovat maa- ja vesialueet. Käyttöomaisuudesta aiheutuu pääomakustannuksia: Käyttöomaisuus kuluu ja käyttöomaisuuteen sidotulle pääomalle halutaan saada tuotto. Tuotto on korvausta verorahojen käytöstä investointeihin tai vastaavasti sillä voidaan maksaa investointiin käytetyn vieraanpääoman koron ja mahdollisesti lyhennyksen kustannukset. Sisäiseen vuokraan sisällytettävät pääomakustannusten erät muodostuvat tavallisesti kolmesta tekijästä: korjausvastike (korjausvastuu, poisto) korkokustannus maanvuokra Korjausvastuu kuvaa käyttöomaisuuden kulumisen kustannuksia. Rakennukset kuluvat ja rappeutuvat, jolloin rakennusomaisuutta täytyy peruskorjata, jotta sitä 5

6 voidaan edelleen käyttää. Korjausvastikkeen suuruisella rahamäärällä on tarkoitus korvata tai uusia rakennusta ja näin säilyttää sen käyttökelpoisuus pitkällä aikavälillä kunnan varsinaiseen palvelutoimintaan. Korko on oleellinen osa aitoa tilakustannusta, vaikka kunnissa omistaminen perustuu aina palvelutuotantoon eikä kiinteistösijoittamiseen. Korkokustannus on omistajan määrittelemä korkotuottotuottovaatimus rakennusomaisuudelle. Julkisella sektorilla omistajan ja päätöksentekijän roolissa toimivat vaaleilla valitut luottamusmiehet: valtuusto ja hallitus. Ne yleensä päättävät siitä, kuinka paljon rakennusvarallisuuden tulee tuottaa rahaa organisaation kassaan. Korkokustannus on siis palvelutoimelle kohdistettava tilakustannuserä, mutta samalla se on myös uusi varallisuudesta saatava tulo. Mikäli palvelutoiminnan tarvitsemat kiinteistöinvestoinnit on rahoitettu konsernin omalla pääomalla, voidaan korko käsitteellistää ns. vaihtoehtoiskustannuksen tai tuoton kautta. Vertailuksi voidaan ajatella, että mikäli kiinteistöjen arvoa vastaava rahamäärä olisi sijoitettu muuhun kohteeseen, esim. pankkitalletuksiin, saataisiin sille jonkinlainen tuotto. Tämä tuotto on sijoitetun rahan vaihtoehtoistuotto. Tilan omistajan näkökulmasta tilan tulisi siis tuottaa sen suuruinen ja kilpailukykyinen tuotto, että sijoitus näyttää järkevältä. Kuntasektorilla tämä voidaan ajatella siten, että toinen vaihtoehto kiinteistön hankinnalle olisi vuokrata tai rakennuttaa vastaavat tilat markkinoilta. Tällöin kaupunki voi miettiä omaa verotustarvettaan siten, että kunnan tulorahoitus kattaa investoinnin käytön aiheuttamat kustannukset eikä suurehkoa investoinnin hankintakustannusta. Tällöin kunnan omien investointien korkotuottovaatimuksen muodostamiseen voi vaikuttaa se, että millä hinnalla (koron/tuottovaatimuksen tasolla) markkinat olisivat valmiita tuottamaan/rakennuttamaan kaupungin tarvitsemaa toimitilaresurssia. Tässä mielessä sisäisen vuokran asettaminen on aina jossain määrin sidoksissa markkinoihin ja sieltä saataviin tuottoihin. Maanvuokra on korvaus maahan sitoutuneen pääoman käytöstä. Maanvuokra tuo tilan sijainnin vaikutuksen sisäiseen vuokraan. Maanvuokra on kytköksissä alueen kiinteistömarkkinoihin, joilla sijainti vaikuttaa merkittävästi hintoihin ja vuokriin. Osa kaupungeista perii siis maanvuokran erän osana sisäistä vuokraa, mutta valtaosissa kaupunkeja ko. erää ei peritä. Pääomakustannukset muodostuvat siitä, että rakennus on olemassa eli se on investoinnin kautta nykyiselle sijainnille tuotettu. Tähän investointiin liittyy siis kustannuksia eli, investointiin/rakennukseen sidotun pääoman eli rahan kustannukset sekä investoinnin kuluminen eli sen jaksottaminen taloudelliselle pitoiälle (poisto) tai rakennuksen tulevien korjausinvestointien rahoitus, jotta sitä voidaan pitkällä aikavälillä edelleen käyttää. 6

7 2.1.1 Tilojen arvostus Oleellinen tekijä rakennusomaisuuden korkotuottovaatimusta ja korjausvastiketta määritettäessä on tilojen arvot, eli mistä arvosta tilojen pääomakustannukset lasketaan. Yleisesti kuntien palvelutoimen tarvitsemia rakennuksia ei löydy vuokramarkkinoilta, jolloin sisäisten vuokrien määritys tapahtuu kustannuksiin pohjautuvina vuokrina. Kun markkinavuokraa ei siis ole olemassa, vuokrat määritetään summaamalla kaikki omistajalle tiloista aiheutuvat kustannukset käyttäjälle maksettaviksi vuokriksi. Tällöin pääomakustannukset määritellään yleisesti kustannuksittain (prosenttitasoina) valitusta arvopohjista. Tällöin eri menetelmin tuotetut arvot saattavat johtaa hyvinkin erilaisiin pääomakustannuksiin ja siksi on tärkeää mitoittaa vaaditut pääomakustannusten prosentit (korkotuottovaatimus- ja korjausvastike prosentit) tarkoituksenmukaiselle tasolle. Tilat tai rakennukset voidaan arvostaa kolmella eri tavalla. Ne ovat hankintahintainen arvo, päivänarvo eli tekninen arvo tai jälleenhankintahintainen arvo. Hankintahintainen arvo pohjautuu tilojen todelliseen hankintahintaan, josta on vuosittain vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Tämä arvo toimii yleisesti kirjanpitoarvon pohjana. Jälleenhankinta-arvo/uushinta puolestaan kuvaa samanlaisen rakennuksen rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tekninen arvo kuvaa jälleenhankinta-arvoa vähennettynä iän, käytön, käyttökelpoisuuden tai muun syyn johdosta tapahtuneella rakennuksen arvon alenemisella. Paras arvo korjausvastikkeen määrittämiselle on jälleenhankinta-arvo ja korkokustannuksen määrittelyyn paras arvopohja on tekninen nykyarvo. Korkoa maksetaan siitä, missä toiminnallisessa ja teknisessä kunnossa rakennus on ja korjausvastiketta siitä, että rakennus voidaan teknisesti pitää käytettävässä kunnossa. 7

8 2.2 YLLÄPITO- KÄYTTÖ- JA KÄYTTÄJÄPALVELUKUSTANNUKSET Kunnan rakennusten päivittäisestä käytöstä aiheutuu erilaisia menoja. Varsin yleinen käytäntö on, että kunnan sisäiset tilahallintaa toteuttava yksikön huolehtivat varsin laajasti ylläpitotehtävistä ja niiden kustannuksista. Paraisilla palveluiden tuotannosta vastaa konsernipalveluiden Palvelutoiminnon yksikkö, joka huolehtii ja järjestää käyttäjien tarvitsemat ylläpito-, käyttö ja käyttäjäpalvelut ja perii niiden kustannukset sisäisenä vuokrana. Ylläpitokustannukset voivat koostua seuraavista eristä: 1. Hallintokustannukset 2. Käyttö- ja huoltokustannukset 3. Ulkoalueiden hoitokustannukset 4. Lämmityskustannukset 5. Jätehuoltokustannukset 6. Vahinkovakuutukset 7. Muut hoitokulut 8. Korjaukset ja kunnossapito Em. ylläpitokustannusten ohella tiloista aiheutuu käyttökustannuksia. Käyttökustannukset muodostuvat käyttäjän tilojen käytöstä aiheutuvista muuttuvista kustannuksista. Käyttökustannuksia ovat esim. sähkön, veden ja jäteveden kulutus. Tilojen käyttäjäpalvelukustannukset puolestaan koostuvat niistä tiloihin liittyvistä palveluista, joita ei lueta ylläpito- ja käyttöpalveluihin. 8

9 Käyttäjäpalveluita ovat mm. - siivous - turvapalvelut - ruokailu- ja ravintolapalvelut - viherkasvien hankinta ja hoito - aulapalvelut, lähetti- ja toimistopalvelut yms. - tietoverkkopalvelut - pitopalvelut - sisustus- kalustus ja hankintapalvelut - muuttopalvelut yms. Kuvio 2.1 Tilakustannusten (tilojen käyttökustannusten) muodostuminen Käyttäjäpalvelut Ylläpitokustannukset Käyttöpalvelut Ylläpitopalvelut Pääomakustannukset Korjausvastike/poisto Korko Pääomakustannuksia maksettiin siitä, että rakennus on olemassa ja ylläpitokustannukset aiheutuvat siitä, että rakennus on päivittäisen käytön edellyttämässä kunnossa. Yleisesti ylläpitokustannukset on helppo tunnistaa osana rakennusten menoja, mutta pääomakustannusten ja varsinkin korkoa ei aina välttämättä tunnisteta osaksi rakennuksen kustannuksia. Yleinen harha pääomakustannuksissa on, että kunnan investointeihin käytetyn rahan hintaa ei huomioida osana pääomakustannuksia, jolloin rakennusten kustannuksista puuttuu merkittävä kustannuserä kokonaan. 9

10 2.3 SISÄISEN VUOKRAN SISÄLTÖ Sisäinen vuokra muodostetaan tilakustannuksista ja yleisesti sisäisen vuokran sisältö on seuraava. Kuvio 2.2 Sisäisen vuokran sisältö Pääomavuokra Ylläpitovuokra korko (tuottov.) korjausvastike (maanvkr). kunnossapito yleishoito ulkoalueiden hoito laitteiden huolto jätehuolto käyttö palvelut lämmitys sähkö vesi ja jätevesi ylläpitopalvelut hallinto/isännöinti käyttäjäpalvelut muut palvelut (siivous) Sisäinen vuokra koostuu pääomavuokrasta ja ylläpitovuokrasta. Näillä vuokraerillä rahoitetaan rakennuksen varsinaiselle omistajalle tai haltijalle niistä aiheutuvat pääoma- ja ylläpitokustannukset. Vuokralla tilojen käyttäjät eli hallintokunnat/osastot saavat asianmukaiset toimitilat ja palvelut, joilla turvataan rakennusten palvelukyky varsinaisessa palvelutoiminnassa sekä omaisuuden arvon säilyminen. Sisäinen vuokra tuo konsernijohtamiseen välineen tilojen tehokkaan käytön edistämiseen sekä luo kiinteistöjohtamiseen rahavirran, jonka avulla rakennukset voidaan pitää kunnossa. 10

11 3. PARAISTEN KAUPUNGIN SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS Kaupungin tilahallinnasta ja palvelutuotannosta vastaa Paraisten kaupungin konsernipalveluiden Palvelutoiminnot osasto. Tilahallinto keskitettiin Paraisilla vuonna 2003 Kiinteistölaitos nimiseen liikelaitokseen, joka vastasi tilahallinnosta. Liikelaitoksesta luovuttiin kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2009 ja nykyinen palvelutoiminnot puolestaan on jaettu kolmeen eri yksikköön, jotka ovat o kiinteistöt o kaupungin ruokapalvelu ja o siivousyksikkö Kiinteistöt -yksikkö vastaa kaupungin omistamien kiinteistöjen hallinnosta, yllä- ja kunnossapidosta sekä kaupungin omien vuokra-asuntojen vuokraamisesta ja isännöinnistä. Lisäksi yksikkö vastaa rakennuttamisesta, johon kuuluu uudisrakentaminen sekä olemassa olevien rakennusten peruskorjaaminen. Kaupungin ruokapalvelu eli Parasmat hoitaa kaupungin päiväkotien, koulujen ja eri laitosten ruokahuollon. Lisäksi ruokapalvelut tarjoaa tilauspalveluita kaupungintalossa kokoustaan pitäville yrityksille ja yhteisöille ja siivousyksikkö puolestaan vastaa kaupungin kiinteistöjen siivouksesta. Palvelutoiminnot osastolla on hallinnassaan rakennuksia noin m2 ja siellä työskentelee noin reilut 70 henkeä. Sisäisten vuokrien sisältö vuodelle on kuvattu seuraavassa kuvassa. Kuvio 3.1 Sisäisen vuokran sisältö Omistajakustannukset rakennuksen korjausvastike ylläpitovuokra Hallinto, kp energia ja V ja JV hallinto kunnossapito lämmitys sähkö vesi- ja jätevesi Kh, vartiointi ja muut kust. yleishoito jätehuolto laitehuolto ulkoalueiden hoito vartiointi muut kustannukset 11

12 Seuraavassa on kuvattu Palvelutoimintojen Kiinteistöyksikön perimien sisäisten vuokrien keskimääräiset neliöhinnat vuosien 2010 ja 2011 tilinpäätöksen sekä vuosien 2012 ja 2013 talousarvioiden pohjalta. Taulukko 3.1 Sisäisten vuokrien kehittyminen v TP 2010 TP 2011 TA 2012 TA 2013 m Povkr /m2/kk 0,64 0,48 0,42 0,53 Ypvkr /m2/kk 3,55 3,88 3,65 3,91 Brkvr /m2/kk 4,19 4,36 4,07 4,44 Brvkr /v Pääomavuokra on vaihdellut vuoden 2012 talousarvion 0,42 /m2/kk ja 2010 tilinpäätöksen 0,64 /m2/kk välillä. Vuodelle 2013 määritellyt Palvelutoimintojen kiinteistöyksikön menot vuodelle 2013 on kuvattu seuraavassa taulukossa. Taulukko 3.2 Palvelutoimintojen kiinteistöt yksikön vuoden 2013 talousarvio menot TA 2013 /v Henkilöstökulut Palveluiden ostot Materiaalit ja tarvikkeet Muut kulut Toimintakulut yht Perityt sisäiset bruttovuokrat vastaavat kohtuullisen hyvin nyt vuodelle 2013 arvioituja menoja, jolloin sisäisten vuokrien ja Palvelutoimintojen Kiinteistöt yksikön tulorahoituksen pohjan muodostavat perityt sisäiset vuokrat. Tämän lisäksi Talousarviossa 2013 tuloiksi on myös luettu noin euron myyntituotot, jolloin koko toiminnan tulos on arvioitu jonkin verran ylijäämäiseksi. Seuraavissa luvuissa on vuokrien määrittelystä hieman tarkemmin. 12

13 3.1 OMISTAJAKUSTANNUKSET/PÄÄOMAVUOKRA Korkokustannus (korkotuottovaatimus) Paraisten kaupungin sisäinen vuokra ei sisällä rakennuksen korkokustannusta ollenkaan. Paraisten kaupungissa korkokustannus poistettiin siinä vaiheessa, kun aiemmin liikelaitoksena toimivalle Kiinteistölaitokselle kirjanpitoarvolle asetettua 6 % tuottovaatimuksen mukaista korkokustannusta ei kaupunginhallituksen päätöksen mukaan saanut periä. Kustannukset tuolloin jätettiin Kiinteistölaitokselle, mutta kustannuksia vastaavaa vuokraa ei kuitenkaan saanut periä. Tässä päätöksenteossa ei aikanaan huomioitu, että vastaava korkokustannus olisi kaupungille myös tulo, jolla voidaan rahoittaa vuokrien noston kautta kasvaneet palvelutoiminnan kustannukset. Korkokustannuksen määrittelyllä kiinteistöpääoma ja investoinnit saadaan kytkettyä kaupungin käyttötalouteen aiempaa paremmin ja tuloksena talousarvioluvut sekä tulojen ja menojen osalta lähtötilanteessa nousevat. Vuonna Paraisten kaupunki luopui korkokustannuksesta ja vuoden 2009 kuntaliitoksen yhteydessä myös liikelaitos toimintamuodosta luovuttiin. Nyt Paraisten konsernipalveluiden Palvelutoiminnot yksikön sisäisestä vuokrasta puuttuu korkokustannus tehden pääomavuokrasta myös huomattavan alhaisen. Kuntaliitto suosittaa vuona 2009 julkaistussa sisäisen vuokran kirjassaan korkokustannuksen määrittelyä edellä kuvatun mukaisesti. 1 Korkokustannus määritellään yleensä rakennuksen tekniselle arvolla ja nyt korkokustannusten puuttumisen lisäksi myös tämä rakennusten tekninen arvon määrittely puutuu. Korkokustannuksen määrittäminen on puhtaasti kaupungin omistajapolitiikkaan pohjautuva asia. Nyt korkokustannusta ei ole määritelty ja näin tulevan yhdistyvien saaristokuntien kiinteistövarallisuuteen sidottu raha on ilmaista. Kaikella varallisuudella on olemassa korkokustannus, joka minimissään noudattelee vieraan pääoman korkokustannusta. Nyt toimitilakustannukset ja toimitilakustannusten tasosta tehtävät johtopäätökset ovat osin virheellisiä, koska eräs merkittävä kustannuserä niistä puuttuu. Korkokustannus nostaa aina käyttäjien maksamaa toimitilakustannusta, mutta samalla tämä on myös kaupungille uusi tuloerä, joka voidaan kohdentaa määrärahoina takaisin palvelutuotantoon. Tällä tulo-kustannus toimenpiteellä saadaan paljon rahaa sitova kiinteistöpääoma mukaan kunnan talousarvioon entistä kiinteämmin. Nyt kiinteistöpääoman tulovaikutusta osana talousarviotarkastelua ei ole tunnettu, jonka vuoksi sitä ei ole otettu käyttöön. Lisäksi korkokustannuksen pohjana käytettävä teknisen arvon määrittely koko omaisuudesta puutuu. 1 Tämän selvityksen kirjoittaja on kirjoittanut kuntaliitolle kirjan vuonna 2009 Sisäinen vuokra kunnissa ja kuntayhtymissä, jossa otettiin kantaa sisäisten vuokrien määrittelyihin kunnissa ja kuntayhtymissä. Julkaistussa kirjassa suositellaan korkokustannuksen määrittämistä ja käyttöönottoa sisäisen vuokran laskennassa. 13

14 3.1.2 Korjausvastike (korjausvastuu) Vuonna 2013 sisäiseen vuokraan kuuluva korjausvastike on laskettu rakennuksittain jälleenhankinta-arvon pohjalta. Nyt korjausvastikkeen keskimääräinen neliöhintahinta on 0,53 /m2/kk, mikä on huomattavan matala. Yleisesti jälleenhankinta-arvo kuvaa samanlaisen rakennuksen rakentamisesta aiheutuneita kustannuksia samalle tontilla ja seuraavassa on kunnittain tarkasteltu korjausvastikkeen pohjaksi määriteltyjä jälleenhankinta-arvoja ja sen neliöhintoja. Taulukko 3.3: Jälleenhankinta-arvot kunnittain (m2, ja /m2) Kunta m2 /m2 Jha Parainen Nauvo Korppoo Houtskär Iniö Yhteensä/keskim Yhteenlaskettu kiinteistöomaisuuden määrä on noin m2 (v tilanne) ja jälleenhankinta-arvo on noin 158,8 miljoonaa euroa. Omaisuuden keskimääräinen neliöhinnaksi saadaan noin /m2 ja tarkastelussa on mukana kaikki ne rakennukset, joille jälleenhankinta-arvot oli vuonna 2009 määritelty. Seuraavassa tarkastellaan omaisuuden neliöhintoja kunnittain. Kuva 3.2: Rakennusten jälleenhankinta-arvojen neliöhinnat kunnittain ( /m2) Parainen Nauvo Korppoo Houtskär Iniö /m2 Rakennusten jälleenhankinta-arvon neliöhinta vaihtelee Korppoon reilusta eurosta Nauvon vajaaseen euroon. Omaisuuden keskimääräiseen neliöhintaan vaikuttaa omaisuuden rakenne, eli miten omaisuus on painottunut. Neliöhinnaltaan kalleimmat ovat yleensä päiväkodit ja terveydenhuollon rakennukset (karkeasti noin /m2) tämän jälkeen ovat asuin, koulu ja 2 Jälleenhankinta-arvon hinnat pohjautuvat v hintatasoon eikä niitä ole sen jälkeen päivitetty. 14

15 hallintorakennukset (karkeasti noin /m2) ja neliöhinnaltaan halvimmat puolestaan ovat varastot ( /m2). Omaisuuden keskimääräiseen jälleenhankinta-arvon neliöhintaan vaikuttaa siis minkä hintaisista rakennuksista omaisuus koostuu. Nyt Paraisten kaupungin rakennuksille määritellyt arvot näyttävät järkeviltä rakennuksen käyttötarkoituksiin nähden ja tuottavat myös riittävän hyvän arvopohjan korjausvastikkeen laskemiseen. Tosin hinnoittelu pohjautuu nyt vuoden 2009 hintatasoon, jolloin on tarkoituksenmukaista päivittää jälleenhankinta-arvon hintataso vastamaan v hintatasoa. Korjausvastike on se rahamäärä, jolla rakennukset voidaan pitää käyttökelpoisessa kunnossa pitkällä aikavälillä. Korjausvastiketekijä määritellään haluttuna prosenttina valitusta arvopohjasta ja sen tulisi siis mahdollistaa riittävien peruskorjausinvestointien toteuttaminen. Jälleenhankinta-arvoon määritellyt korjausvastiketekijät vaihtelevat yleensä noin 1,75 2,5 % välillä, riippuen omaisuuden kunnosta. Nyt määritelty korjausvastiketekijä on 2 % jälleenhankinta-arvosta, jolloin se on tasoltaan keskimääräistä luokkaa. Seuraavassa on verrattu TA 2013 laskettua korjausvastiketta reaaliarvosta laskettuun ja todelliseen kulumiseen pohjautuvaan korjausvastikkeeseen. Taulukko 3.4: Vuoden TA 2013 korjausvastikkeen vertailu laskennalliseen korjausvastikkeeseen (m2, /v, /m2/kk) m Kvastike /m2/kk /v TA , Laskennal , Nyt määritelty keskimääräinen korjausvastikkeen neliöhinta on vuoden 2009 rakennusten jälleenhankinta-arvon hintatasolla 2,67 /m2/kk ja yhteenlaskettu korjausvastikkeen määrä puolestaan on noin 3,2 miljoonaa euroa vuodessa koko omaisuudessa. Korjausvastikkeen neliöhintaan siis vaikuttaa jälleenhankinta-arvo eli mitä kalliimmat rakennukset sitä korkeampi korjausvastike. Paraisten kaupungin nyt vuodelle 2013 laskema korjausvastike on siis 0,53 /m2/kk ja laskennallinen korjausvastike tarve on siis 2,67 /m2/kk. Korjausvastike on rakennusten elinkaaritalouden kannalta keskeisin sisäisessä vuokrissa määriteltävä tekijä. Korjausvastikkeen arvopohjaksi nyt määritelty jälleenhankinta-arvo on teoreettisesti oikea ja lisäksi korjausvastikkeen hinnoittelu on tasoltaan riittävä. Mikäli kuitenkin päätetty Palvelutoimintojen investointitaso on nyt määritellyn alle, tulee korjausvastiketekijä sopeuttaa päätetyn investointitason mukaiseksi. Näin korjausvastike ei tasoltaan välttämättä vastaa rakennusten investointitarpeita, mutta rakennusten käyttäjille vuokrat on sitten määritelty oikeudenmukaisesti. 15

16 3.2 YLLÄPITOVUOKRA Rakennusten ylläpitovuokra Paraisten kaupungissa pohjautuu kahteen eri osaan eli 1) hallinto, kunnossapito, energia sekä vesi- ja jätevesi sekä 2) kiinteistönhoito, vartiointi sekä muut kustannukset. Vuokrien hinnoittelu pohjautuu osin rakennusten toteutuneisiin kustannuksiin, ja vuodelle 2013 budjetoituihin kustannuksiin. Osasta kuntia ei vuokrien muodostusvaiheessa ollut saatavissa toteutuneita kustannustietoja, jolloin ne arvioitiin käyttötarkoituksiltaan vastaavien rakennusten kautta. Näihin arvoihin lisättiin vielä kustannusnousut vuodelle 2009, siten että energian hinnan nousuksi arvioitiin 10 % (sähkö ja lämpö) ja muille erille, jotka ovat pääsääntöisesti palkkakustannuksia, 4 %. Hallinto eli isännöinti tasattiin kaikille rakennuksille tasaisesti 0,30 /m2/kk vuokra-erällä. Seuraavassa on yhteenvetona nyt määritellyt ylläpitovuokrat edellä kuvatun rakenteen mukaan kunnittain. Taulukko 3.5: Ylläpitovuokra vuonna 2013 m Ylläpitovuokra /m2/kk /v TA , Koko ylläpitovuokra on yhteensä vajaat 4,7 miljoonaa euroa ja keskimäärin neliöhinta on 3,91 /m2/kk. Nyt vuokrat on määritelty rakennuskohtaisen toteutuman ja lisäksi siihen on huomioitu vuodelle 2013 tapahtuva kustannustason nousu. Sinänsä ylläpitovuokrat on määritelty oikein, ja rakennuskohtaiset vuokrat ovat vielä yhteyksissä vuoden 2013 Palvelutoiminnot kiinteistöt yksikön budjettiin. Ylläpitovuokran oikea mitoitus onko Palvelutoiminnot osaston toiminnan kriittisin tekijä, sillä sen tulee nettobudjettiperiaatteen mukaisesti riittää ylläpitopalveluiden tuotantokustannuksiin. Palvelutoimintojen kiinteistöyksikön ylläpitovuokramäärittely on erittäin keskeinen osa toimintaa. Palvelutoimintojen tulee pystyä rahoittamaan toimintansa saaduilla tuloilla ja hallintokunnille tarjottavalle kiinteistöyksikön palvelutuotteen hinta muodostetaan ylläpitovuokran kautta. Nyt ylläpitovuokran hinnoittelu on oikeudenmukainen ja se näyttää asettuvan kohtuulliselle ja oikeudenmukaiselle tasolle sekä kiinteistöpidon että käyttäjienkin näkökulmista. 16

17 3.3 BRUTTOVUOKRA Määritelty sisäisen vuokran bruttovuokra koostuu siis omistajan kustannuksista sekä ylläpitovuokrasta. Seuraavassa on vielä yhteenveto sisäisen vuokran sisällöstä ja vuokrahinnoista. Taulukko 3.6. TA 2013 bruttovuokra yhteensä ja keskimäärin 3 ( /v, /m2/kk) m Bruttovuokra 2013 /m2/kk /v Povkr TA , Ypvkr TA , Brvkr , Bruttovuokra vuodelle 2013 on siis noin 5,33 miljoonaa euroa ollen keskimäärin 4,44 /m2/kk. Mikäli nyt määritelty pääomavuokra korvataan reaaliarvoista lasketulla korjausvastikkeella, niin vuoden 2013 laskennallinen bruttovuokra on kuvattu seuraavassa taulussa. Taulukko 3.7. Laskennallinen vuokra v ( /v, /m2/kk) m Bruttovuokra 2013 /m2/kk /v Povkr lask. 2, Ypvkr TA , Brvkr , Nyt bruttovuokra nousisi pääomavuokran nousun verran eli noin 2,5 miljoonaa euroa ja bruttovuokran neliöhinta olisi 6,58 /m2/kk. Seuraavassa on vertailtu Paraisten kaupungin perimää vuoden 2013 todellista bruttovuokraa eri kaupunkien määrittelemiin vuoden 2010 ja 2013 sisäisiin bruttovuokriin. 3 Neliöhinnat ovat keskimääräisiä kuluja ja ne laskettu suhteessa koko pinta-alaan. 17

18 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 Kuva 3.3: Vuokravertailu Parainen vs. eri kaupungit 4 Brvkr kaupungeittain v ja 2013* /m2/kk 8,00 6,00 Ypvkr Povkr 4,00 2,00 0,00 Muilla kaupungeilla kuin Hämeenlinnalla ja Paraisilla rakennusten pääomavuokrien määrittely pohjautuu rakennusten reaaliarvoihin ja pääomavuokraan kuuluu sekä korko että korjausvastike. Keskimääräinen pääomavuokran neliöhinta on eri kaupungeissa noin 6 8 /m2/kk ja ylläpitovuokra sisällöstä riippuen noin 3,00 6,00 /m2/kk. Bruttovuokrien neliövuokra vaihtelee pääoma- ja ylläpitovuokrien sisällöstä ja määrittelystä johtuen noin 6,00-16 /m2/kk välillä. Paraisten vuoden 2013 sisäisten vuokrien bruttovuokran neliöhinta ovat selvästi koko vertailuryhmän alhaisin ja edelleenkin, mikäli pääomavuokra muodostuisi laskennallisesta korjausvastikkeesta (6,58 /m2/kk), olisi vertailuryhmän toiseksi edullisin Vaasan jälkeen. Vaasan bruttovuokran neliöhinta on nyt vuoden 2010 hintatasossa, joten sielläkin relevantti bruttovuokrataso on noin 7-8 /m2/kk v Trellum on ollut määrittelemässä sisäisiä vuokria Espoossa, Lahdessa, Joensuussa, Porvoossa, Järvenpäässä, Muuramessa, Kemissä, Sipoossa ja Tuusulassa. Tämän lisäksi Trellum on päivittänyt sisäisiä vuokria aina vuosittain Porvoossa, Järvenpäässä, Muuramessa ja Sipoossa. 18

19 4. YHTEENVETO Paraisten kaupungin sisäisen vuokran määrittelyt ja laskennat vastaavat pääosin pitkäjänteiselle kiinteistöpidolle asettavat tavoitteet. Vuokranmäärittelyperiaatteet ja bruttovuokrien laskenta on teoreettisesti oikein nykyisten tekijöiden osalta, mutta eräs keskeinen kustannuserä vuokrista siis vielä puuttuu eli korkokustannus ja edelleen korjausvastike ei mahdollista riittäviä peruskorjausinvestointeja nykyiseen kiinteistökantaan Vuokrat ovat määritelty oikein lähtien rakennusten arvoista ja ylläpitokustannuksista, mutta korkokustannuksen määrittely puuttuu. Lisäksi nyt pääomavuokraan laskettu korjausvastike on talousarvioon nähden oikealla tasolla, mutta Paraisten kaupungissa korjausvastike on aina sopeutettu Kiinteistölaitokselle päätettyyn investointitasoon, joka ei sinänsä ole vastannut rakennusten todellista tarvetta. Keskimäärin Trellum Consulting Oy:n toteuttamissa vuokraprojekteissa aidot sisäiset vuokrat ovat kaupungeissa ja kunnissa koosta riippumatta olleet noin 8 16 /m2/kk 5, joten nyt Paraisten kaupungin vuokrat ovat selvästi alle tämän keskimääräisen tason. Vuokra nykyisellään siis toimii tilakustannusten laskentavälineenä, mutta vuokrajärjestelmän toimivuus varsinkin koko konsernitasolla kaipaa vielä kehittämistä. Littoisissa TkL, VTM Harri Isoniemi Tässä selvityksessä käytetty materiaali: - Paraisten kaupungin Kiinteistölaitoksen vuokrien määrittelyaineisto vuodelta Paraisten kaupungin päätökset kiinteistölaitoksen perustamisesta - Paraisten kaupungin päätökset toiminnan muutoksesta - Paraisten kaupungin talousarvio v Trellum Consulting Oy:n materiaali vuokrienmääritys projekteista 5 Trellum Consulting Oy:n on toimintavuosiensa aikana ollut toteuttamassa noin suuren ja keskikokoisen kaupungin vuokrien määritystä sekä päivittänyt noin 5-10 kaupungin sisäiset vuokrat aina vuosittain. 19

HAILUODON KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ

HAILUODON KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ HAILUODON KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ Harri Isoniemi 26.4.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 1.1 HAILUODON KUNNAN SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS... 4 1.2 RAPORTIN SISÄLTÖ... 5 2. TILAKUSTANNUKSET...

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ

NURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ NURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ Harri Isoniemi 30.5.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 1.1 NURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS... 4 1.3 RAPORTIN SISÄLTÖ... 5 2. TILAKUSTANNUKSET...

Lisätiedot

KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN. SSTY Hämeenlinna / Harri Isoniemi

KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN. SSTY Hämeenlinna / Harri Isoniemi KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN SSTY Hämeenlinna 8.2.2017 / Harri Isoniemi 1) Julkisen sektorin toimitilat 2) Korjausvelan laskennan lähtökohdat 3) Korjausvelan/teknisen arvon laskenta 4) Yhteenveto

Lisätiedot

Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016

Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016 Vimpelinlaakson keh.liikelaitoksen johtokunta 24 16.12.2016 Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016 VIMJK 24 (valm. Markku Haverinen) Trellum Consulting Oy on tehnyt

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT

MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT ARVOJEN PÄIVITYS VUODEN 2014 ARVOT TkL VTM Harri Isoniemi 10.4.2015 Sisällys 1. ALKUPERÄISTEN ARVOJEN LASKENTA...

Lisätiedot

SISÄISEN VUOKRAN JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

SISÄISEN VUOKRAN JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN SISÄISEN VUOKRAN JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN 1.2.2016 TYÖRYHMÄ Tehtäväksianto - Valmistella vaihtoehtoja sisäisen vuokran järjestelmän kehittämiseksi nykyisen järjestelmän pohjalta tai kokonaan uusilla perusteilla

Lisätiedot

KORJAUSVELAN MÄÄRITYS. Helsinki Harri Isoniemi

KORJAUSVELAN MÄÄRITYS. Helsinki Harri Isoniemi KORJAUSVELAN MÄÄRITYS Helsinki 6.4.2011 Harri Isoniemi SISÄLTÖ Korjausvelka lähtökohta ja sisältö Korjausvelan määritysprosessi Korjausvelka esimerkki - Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymä - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Vaasan Talotoimi liikelaitos

Vaasan Talotoimi liikelaitos Vaasan Talotoimi liikelaitos Vertailututkimukset KTI- kuntien kiinteistöjen tunnusluvut ja niiden vertailu & Trellum korjausvelkaindeksi & PTS 2015-2030 Vuonna 2015 valmistuneissa tunnuslukuvertailuissa

Lisätiedot

KEMIN KAUPUNGIN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ 2013

KEMIN KAUPUNGIN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ 2013 KEMIN KAUPUNGIN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ 2013 Harri Isoniemi 20.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO......... 3 1.1 KEMIN KAUPUNGIN SISÄISEN VUOKRIEN MÄÄRITYS... 4 1.3 RAPORTIN SISÄLTÖ... 5

Lisätiedot

Vuokralais- / Talotoimikuntien koulutus. Kokonaisvuokran määräytyminen

Vuokralais- / Talotoimikuntien koulutus. Kokonaisvuokran määräytyminen Vuokralais- / Talotoimikuntien koulutus Kokonaisvuokran määräytyminen Sisältö Hoitojäämät/Jälkilaskelmat Budjetin rakentaminen Pääomavuokra Hoitovuokra Jälkilaskelmat 1 Hekan on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Toteutuminen

Tekninen lautakunta Toteutuminen Tekninen lautakunta Toteutuminen 31.4.2016 Teknisen lautakunnan päävastuualueet valtuuston sitovuustasolla on Tekninen lautakunta. Lautakunnan sitovuustalolla ovat: yhdyskuntatekniikka, kiinteistötoimi

Lisätiedot

LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA

LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA HUS-Logistiikka johtokunta 32 22.10.2009 LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA LOGIS 32 HUS-Tilakeskus on pyytänyt lausuntoa sisäisen vuokran

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

Oulunkaaren taloustiedote Marraskuu 2016

Oulunkaaren taloustiedote Marraskuu 2016 Oulunkaaren taloustiedote Marraskuu 2016 Julkaistu 21.12.2016 1 Tasainen toteuma (%) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 8,3 % 16,7 % 25,0 % 33,3 % 41,7 % 50,0 % 58,3 %

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00 Konsernin LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 137 267 442,47 133 221 948,96 Käyttökorvaukset 369 976,17 297 155,70 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 1) Liikevaihto Vuokrat 139 199 578,93 137 267 442,47 Käyttökorvaukset 416 079,10

Lisätiedot

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012 UUSI SAIRAALA Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat Matti Häyrynen 14.12.2012 Tehtäväksianto työryhmälle Ryhmä tarkastelee elinkaarimallin eri vaihtoehtoja ja niiden rahoituksen vaihtoehtoja

Lisätiedot

Strateginen sopimus

Strateginen sopimus KIINTEISTÖTOIMIALAN STRATEGINEN SOPIMUS 1. SOPIMUKSEN JA TOIMINNAN KUVAUS Sopijatahot Turun kaupungin kaupunginhallitus ja Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta Sopimuksen tarkoitus Määritellä Kiinteistöliikelaitoksen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 12.04.2016 KLO 12:30 TOIMITUSJOHTAJA JARI SARJO SENAATTI-KIINTEISTÖT KESKEISIMMÄT

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO Y-tunnus 1086342-4 Omistusosuudet: Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2

Lisätiedot

Sairaalarakentamisen rahoitusmallit. Keski-Suomen uusi sairaalahanke talousjohtaja Matti Häyrynen

Sairaalarakentamisen rahoitusmallit. Keski-Suomen uusi sairaalahanke talousjohtaja Matti Häyrynen Sairaalarakentamisen rahoitusmallit Keski-Suomen uusi sairaalahanke 1.3.2011 talousjohtaja Matti Häyrynen Investointi Investointi tehdään strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi Investoinnin jälkeen

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 1) Liikevaihto Vuokrat 144 543 408,84 139 199 578,93 Käyttökorvaukset 209 446,66

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI TILAPALVELUISSA

TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI TILAPALVELUISSA TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI TILAPALVELUISSA Kaupunginhallitus on 3.11.2015 395 talousarvion käsittelyn yhteydessä tehnyt seuraavan pöytäkirjamerkinnän: Teknisen lautakunnan

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA RAHOITUS JA RISKINHALLINTA Opintojaksosuunnitelma deadlines 2.9. 9.9. 30.9. 12.11. 2.12. Kohdeyritysvaraus Rahan sitoutuminen yritystoiminnassa käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan pohdinta Case Rahoitustilanne

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 tilaisuus, Turku, 14.9.2016 Juho Järvinen Talous- ja veroasiantuntija Kiinteistöliitto V-S Kiinteistöliiton Indeksitalo Vertailee kuntakohtaisesti määrittyviä

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKELAITOS

KIINTEISTÖLIIKELAITOS KIINTEISTÖLIIKELAITOS Kiinteistöliikelaitos vastaa koulutuskuntayhtymän kiinteistönpidosta Omistuksesta ja kiinteistökehityksestä Toimitilasuunnittelu Rakennuttaminen (suunnittelun ohjaus, rakentaminen)

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP

Lisätiedot

TALOUDEN-JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2017

TALOUDEN-JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2017 AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Esitys E 15.12.2016 1 (6) TALOUDEN-JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2017 1. TAUSTA Aalto yliopiston ylioppilaskunnan rakenne Päätösvalta Taloustoimikunta 2. YLIOPPILASKUNNAN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 2651/00.04.01/2014 Kaupunginhallitus 185 16.6.2014 93 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 Riikka Kiljander-Kiiskinen,

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin vuosi Kuntatilaisuus

Sairaanhoitopiirin vuosi Kuntatilaisuus Sairaanhoitopiirin vuosi 2016 Kuntatilaisuus 15.11.2016 Vuodesta 2016 Jatkettu rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia Hoidettujen potilaiden määrä kasvanee n. 2,5 % edellisestä vuodesta Hoidon kysynnän

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016:

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016: TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016 OPINTOKESKUKSET Muutoksia opintokeskusten kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 tiedonkeruuseen: Kevään 2018 tiedonkeruuseen Kustannukset,

Lisätiedot

Valmistus omaan käyttöön 4 301

Valmistus omaan käyttöön 4 301 KÄYTTÖSUUNNITELMA / Tekniset palvelut Tekniset palvelut tukee kunnan muita yksiköitä saavuttamaan tuloksia tarjoamalla hyvät toimitilat sekä miellyttävän ympäristön. Tekniset palvelut toteuttaa peruspalveluja

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

KAJAANISSA VEDEN HINTA MAAN KESKIARVOA ALHAISEMPI

KAJAANISSA VEDEN HINTA MAAN KESKIARVOA ALHAISEMPI 1 KAJAANISSA VEDEN HINTA MAAN KESKIARVOA ALHAISEMPI Vesilaitosyhdistys (VVY) julkaisee vuosittain vertailun vesihuoltolaitosten maksutiedoista. Kajaanin Vesi liikelaitos on ollut vertailussa mukana perustamisestaan

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö Hakaniemenranta 6 00530 HELSINKI 040 348 7766. Puhelin. Sähköposti

OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö Hakaniemenranta 6 00530 HELSINKI 040 348 7766. Puhelin. Sähköposti KUSTANNUKSET, TULOT JA SUORITTEET VUONNA 2008 Musiikkioppilaitokset ja muun taiteenalan oppilaitokset OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö Hakaniemenranta 6 Faksi 00530 HELSINKI 040 348 7766 Taiteenala

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Valmistelun lähtökohtia. Talousarvion 2017 yksityiskohtainen erittely. resursseja jonkin verran uudella tavalla.

Valmistelun lähtökohtia. Talousarvion 2017 yksityiskohtainen erittely. resursseja jonkin verran uudella tavalla. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 4/2016 1 (1) 42 153/02.02.00/2016 Taloussuunnitelman 2017-2019 valmistelu Kuntayhtymän hallitus 18.4.2016 42 Valmistelun lähtökohtia Kuntayhtymän hallituksen

Lisätiedot

Palvelutoimintojen ehdotus talousarvioksi 2015 ja taloussuunnitelmaksi

Palvelutoimintojen ehdotus talousarvioksi 2015 ja taloussuunnitelmaksi Kaupunginhallituksen 37 11.09.2014 palvelutoimintojaosto Kaupunginhallitus 202 15.09.2014 Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 42 17.11.2014 Palvelutoimintojen ehdotus talousarvioksi 2015 ja taloussuunnitelmaksi

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 53 14.10.2015

Sivistyslautakunta 53 14.10.2015 Sivistyslautakunta 53 14.10.2015 Ehdotus päivähoidon, ruotsinkielisen koulutuksen, suomenkielisen koulutuksen ja joukkoliikenteen vuoden 2016 talousarvioksi ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelmaksi 2391/02.02.00/2015

Lisätiedot

Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä

Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä Oulu 22.9.2015 Historiaa Päätöksenteko Laajakaistalle asettavat rajoitukset Hankinnan ja käytön rahoitus Laajakaistavastike Kiinteistöliitto

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus FINGRID OYJ 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.1998 Kuluva vuosi on yhtiön ensimmäinen täysi toimintavuosi. Yhtiö hankki Suomen Voimatase Oy:n koko osakekannan 1.9.1998, minkä seurauksena yhtiöistä muodostui

Lisätiedot

Mitä sairaalan laajennus maksaa ja miten se rahoitetaan? Seminaaripäivä kuntapäättäjille

Mitä sairaalan laajennus maksaa ja miten se rahoitetaan? Seminaaripäivä kuntapäättäjille Mitä sairaalan laajennus maksaa ja miten se rahoitetaan? Seminaaripäivä kuntapäättäjille 27.3.2014 Talousjohtaja Elisa Kusmin Perustamiskustannukset Laajennusosan kustannukset Investoinnin suunnittelukustannukset

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6215/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6215/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (1) 350 Asianro 6215/10.03.02.04/2015 Kuopion Tilakeskuksen hallinnassa olevien rakennusten jakaminen tilasalkkuihin Konserniohjausjohtaja Janne Airaksinen Omistajaohjaus

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet

Yhteistoiminta-alueet Yhteistoiminta-alueet Talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto kuntatalous Yleistä Yhteistoiminta-alue on kunnallisessa palvelutuotannossa runsaasti yleistynyt palvelujen

Lisätiedot

Hallitus LIITE 4b

Hallitus LIITE 4b KIINTEISTÖLUOVUTUSSOPIMUS (luonnos 12.11.2013) Hallitus 20.11.2013 LIITE 4b 1. SOPIJAPUOLET a) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Y-tunnus 0973110-9 Osoite: Toripuistikko 5-7, 96200 Rovaniemi (jäljempänä "luovuttaja")

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 23.3.2016 Tilinpäätös 2015 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden alijäämä -13,2 milj. euroa

Lisätiedot

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 296 07.12.2015 Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 576/14.142/2015 Khall 296 Juuan kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUT TALOUSPÄÄLLIKKÖ JANNE JUOTASNIEMI ALUELAUTAKUNNAT TALOUS JA SUORITTEET

ROVANIEMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUT TALOUSPÄÄLLIKKÖ JANNE JUOTASNIEMI ALUELAUTAKUNNAT TALOUS JA SUORITTEET ROVANIEMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUT 12.3.2014 TALOUSPÄÄLLIKKÖ JANNE JUOTASNIEMI ALUELAUTAKUNNAT TALOUS JA SUORITTEET SISÄLLYS 1.YLEISTÄ 1.1 ALUEELLISET PALVELUTILAUKSET 2014 1.2 TUOTTEET 2.TUOTTEIDEN

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

Ravinto- ja siivouspalvelut. Valtuustoseminaari Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus Siun sote, väliaikainen valmistelutiimi

Ravinto- ja siivouspalvelut. Valtuustoseminaari Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus Siun sote, väliaikainen valmistelutiimi Ravinto- ja siivouspalvelut Valtuustoseminaari 17.3.2016 Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus, väliaikainen valmistelutiimi 31.3.2016 1 Palvelutuotannon kokonaisuus tällä hetkellä Ravinto-

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt

Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 31.3.2016 31.3.2016 1 Uudistuksessa valmisteltava lainsäädäntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki järjestämislain

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

PL 193, 40101 JYVÄSKYLÄ Y-tunnus: 0514515-3 Yhteyshenkilö: Juha-Pekka Manninen

PL 193, 40101 JYVÄSKYLÄ Y-tunnus: 0514515-3 Yhteyshenkilö: Juha-Pekka Manninen LUONNOS 1(5) ESIVUOKRASOPIMUS Esivuokrasopimus on voimassa, kunnes varsinainen vuokrasopimus tehdään investointihankkeen taloudellisen loppuselvityksen perusteella. Tässä esisopimuksessa esitetään varsinaisen

Lisätiedot

SOPIMUSOHJAUS: PALVELUSOPIMUS 2008 VÄLIRAPORTTI TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTA - ARVIOINTI - RAPORTOINTI

SOPIMUSOHJAUS: PALVELUSOPIMUS 2008 VÄLIRAPORTTI TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTA - ARVIOINTI - RAPORTOINTI 1 SOPIMUSOHJAUS: PALVELUSOPIMUS 2008 VÄLIRAPORTTI 30.4.2008 TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTA - ARVIOINTI - RAPORTOINTI PALVELUALUE/TULOSALUE: TEKNISET PALVELUT PALAUTEINFORMAATIOJÄRJESTELMÄ: väliraportoinnit

Lisätiedot

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta ja tilastot Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta 1. Yhteistoiminta-alueet isäntäkunta mallilla» Isäntäkunnan tilasto» Sopimuskunnan tilasto 2. Kuntayhtymät» Kuntayhtymän tilasto»

Lisätiedot

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa Tekninen lautakunta 27 23.04.2015 Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa 154/02.07.01/2015 266/02.07.01/2012 Tekla 61 Kiinteistöjen käyttäjien ja ylläpitäjien välillä on ollut

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015-2017 TOIMIALA PALVELU TILIVELVOLLINEN 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 600 RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖPALVELUT

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 Yleistä yhtiöstä Yhtiö on 18.12.1998 allekirjoittanut maanvuokrasopimuksen, jolla yhtiö vuokraa Suomen valtiolta Inarin kunnan Laanilan valtionmaasta Kaunispään

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

KARI I. LEVÄINEN KIINTEISTÖ- JA TOIMITILAJOHTAMINEN

KARI I. LEVÄINEN KIINTEISTÖ- JA TOIMITILAJOHTAMINEN KARI I. LEVÄINEN KIINTEISTÖ- JA TOIMITILAJOHTAMINEN Copyright 2013 Kari I. Leväinen ja Gaudeamus Helsinki University Press Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Leena Kilpi KL: 36.111, 66.4, K UDK: 332

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO. 1.1 Sopijapuolet. Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä

MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO. 1.1 Sopijapuolet. Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä 1 MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä Vuokralainen: Jämsän Vesi liikelaitos Y-0175622-1-300 Teollisuuskatu 10 42100 Jämsä

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto VUODEN 2014 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI

HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto VUODEN 2014 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto VUODEN 214 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI Kslk 24.2.215 2 Sisällysluettelo Sivu 1. JOHDANTO 3 2. TALOUSARVIO 3 2.1. Toimintamenot

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Luumäen kunta TA 2015 KÄYTTÖSUUNNITELMA Tekla Tekninen osasto 19.2.2015 3

Luumäen kunta TA 2015 KÄYTTÖSUUNNITELMA Tekla Tekninen osasto 19.2.2015 3 Luumäen kunta TA 2015 KÄYTTÖSUUNNITELMA Tekla Tekninen osasto 19.2.2015 3 Alkuper. Ta-muutos Ta + muutos talousarvio yhteensä 7000 Tekninen toimisto 3198 Muut myyntituotot 0-7 700-7 700 * Muut suoritt.

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot