Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 576/14.142/2015 Khall 296 Juuan kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti eriytetty yksikkö. Tilinpäätöksessä siitä on johdettu tulos-, tase- ja rahoituslaskelma.laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen talousarvio on sisällytetty kunnan talousarvioon. Tähän saakka kunnallisen vesihuoltolaitoksen toimintojen eriyttäminen on voitu tehdä laskennallisesti, muuna taseyksikkönä tai kunnallisena liikelaitoksena. Laskennallisesti eriytetyn liiketoiminnan tilinpäätöskaavat eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia osakeyhtiöiden laskelmien kanssa erityisesti tasejatkuvuuden osalta. Peruspääoman sijasta kunnan sijoitusta kuvaa jäännöspääoma, jolla ei ole tasejatkuvuutta. Laki vesihuoltolain muuttamisesta (681/2014) Vesihuoltolakia koskevat muutokset ovat tulleet voimaan Lain mukaan kunnan tulee kirjanpidossaan eriyttää vesihuolto muista toiminnoista ja sille on tilikausittain laadittava kirjanpitolain mukainen tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä esitettävä niiden liitteenä olevat tiedot. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut asiaa koskevan lausunnon numero 112. Lisäksi Kuntaliitto on antanut ohjeen kirjan pidollisen taseyksikön perustamisesta ( ). Uudistunut vesihuoltolaki edellyttää kirjanpidon eriyttämistä ja siten myös tilinpäätöksen johdettavuutta kirjanpidosta. Kirjanpidon eriyttämisellä pyritään jatkossa siihen, että tilinpäätöksen ja siinä esitettyjen tunnuslukujen perusteella voidaan läpinäkyvästi arvioida, missä määrin vesihuollosta ja huleveden viemäröinnistä perittävät maksut kattavat palvelujen tuotamisesta aiheutuvat kustannukset pitkällä aikavälillä ja ovatko maksut kohtuullisia. Edellä mainituista syistä johtuen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on katsonut, että vesihuoltolaitos kokonaisuutena (vesihuolto ja huleveden viemäröinti) tulee eriyttää kirjanpidossa joko kunnallisena liikelaitoksena tai taseyksikkönä. Tällöin sen tilikauden tulos siirtyy taseessa seuraavalle tilikaudelle. Sen sijaan huleveden viemäröinti voidaan eriyttää muusta vesihuoltolaitoksen toiminnasta laskennallisesti. Kunnan liikelaitos ja muu taseyksikkö eroavat toisistaan talousarvion käsittelyn suhteen. Liikelaitos on erillään kunnan talousarviosta, kun taas tase yksikön määrärahat ja tuloarviot otetaan kunnan talousarvioon. Taseyksiköllä voi olla omat

2 pankkitilit tai yhdystili kunnan keskuskassaa vastaan. Hulevesien viemäröinti Vesihuoltolain 17 a :n mukaan kunta päättää, huolehtiiko vesihuoltolaitos myös hulevesien viemäröinnistä päätöksessä määriteltävällä alueella vai vastaako kunta siitä muulla tavoin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Mikäli se määritellään vesihuoltolaitoksen tehtäväksi, tulee myös hulevesienviemäröinnin kirjanpito eriyttää. Eriyttämisellä pyritään siihen, että tilinpäätöksen ja siinä esitettyjen tunnuslukujen perusteella voidaan läpinäkyvästi arvioida, missä määrin vesihuollosta ja huleveden viemäröinnistä, perittävät maksut kattavat palvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset pitkällä aikavälillä, ja ovatko maksut kohtuullisia. Kuntatekniikan päällikkö Seppo Portimon selvityksen muukaan Juuassa hulevesiviemäröinti on hoidettu hajanaisesti pääosin avo-ojituksella ja kiinteistökohtaisella imeytyksellä. Hulevesiviemäröintiä on rakennettu eri puolille taajamaa pääosin 1990 luvulta lähtien uusien katujen ja vanhojen katujen saneerausten yhteydessä kuivattamaan tierakenteita. Hulevesi viemäriverkostoa on noin 13 km eikä niitä ole suunniteltu kaikilta osin kiinteistöjen kuivatustarpeita varten. Hulevesiviemäröinti ei ole kuulunut vesihuoltolaitoksen tehtäviin eikä kustannuksiin. Edellä mainitusta johtuen hulevesiviemäröintiä ei ole siirretty vesihuoltolaitoksen vastuulle ja kustannettavaksi. Juuan kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti eriytetty yksikkö.valtuusto päättää vesihuolto- laitoksen peruspääoman ja avaavan taseen sekä talousarviokäsittelyn yhteydessä vesihuoltolaitosta sitovat tavoitteet ja mittarit. Kunnan sijoituksen määrä muodostuu omaisuus- ja velkaerien erotuksesta ja se voidaan jakaa peruspääomaksi ja lainaksi. Vesihuoltolaitos maksaa kunnan siihen sijoittamalle perus- pääomalle korkoa, jonka vuosittaisen suuruuden määrää valtuusto. Avaava tase muodostetaan laskennallisesti eriytetyn vesi- huoltolaitoksen taselaskelman pohjalta. Vesihuolto laitoksella ei ole omia pitkäaikaisia lainoja, koska kunnan lainat on yleensä otettu vain kaikkiin investointeihin yhteisesti. Kirjanpidollisesti eriytetyssä taseyksikössä noudatetaan tasejatkuvuuden periaatetta siten, että kertyvät yli- ja alijäämät kumuloituvat liiketoiminnan omaan pääomaan. Kun laskennalli- sesta taseyksiköstä muodostetaan vastaavaa toimintaa jatkava kirjanpidollinen taseyksikkö, aloittavaan taseeseen merkitään ko. liiketoimintaan kohdistuva aikaisemmilta tilikausilta kertynyt ali- tai ylijäämä.

3 Kjoht esitys: Vesihuoltolain muutosten johdosta kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että a) alkaen Juuan kunnan vesihuoltolaitoksesta muodostetaan takautuvasti taseyksikkö, jolle laaditaan tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä niiden liitetiedot. b) Vuoden 2016 vesihuoltolaitos taseyksikön peruspääoman koroksi vahvistetaan 1,5 %. c) Kunnanvaltuusto toteaa, että hulevesien viemäröintiä ei eriytetä kirjanpidossa, koska vesilaitoksella ei ole ollut hoidettavanaan hulevesiviemäröintejä vaan ne ovat osa kunnan teiden ja yleisten alueiden järjestelmiä. d) Taseyksikön rahaliikenne hoidetaan kunnan pankkitilien kautta. e) Vesihuoltolaitoksen peruspääoma ja avaava tase määrätäänseuraavasti:

4

5 Khall päätös Hyväksyttiin.