Lähiesimiesten haasteet osasairausvapaiden järjestelyissä
|
|
- Raili Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Katja Ryynänen LT, lääketieteellinen johtaja Rokua konserni Johanna Kausto VTM, HLL, tutkija Työterveyslaitos Leena Ala-Mursula LT, työterveyshuollon ma. professori Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Mervi Hasu erikoistutkija Työterveyslaitos Kari-Pekka Martimo LT, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Eira Viikari-Juntura LKT, tutkimusprofessori Työkyvyn tuki, Työterveyslaitos HAASTATTELU KYSYMYKSET pdf-versiossa Sisällysluettelot SLL 5/2013 Lähiesimiesten haasteet osasairausvapaiden järjestelyissä Lähtökohdat Työssä kuntoutumista tukemaan on kehitetty osa-aikaisia työjärjestelyjä, joissa henkilön työkyvyn alenema on otettu huomioon. Esimiehet ovat työpaikan avaintoimijoita osasairausvapaaseen liittyvissä järjestelyissä, mutta heidän tehtäväkenttäänsä ei juuri ole tutkittu. Menetelmät Tutkimuksessa selvitettiin julkisessa terveydenhuollossa toimivien lähiesimiesten kokemuksia osaaikaisen sairauspoissaolon järjestelyistä ja sairauslomien hallinnasta. Teemahaastatteluun valittiin kuusi yliopistosairaalassa työskentelevää esimiestä tutkimuskokonaisuudesta, jossa selvitettiin varhaisen osasairausvapaan vaikutuksia työhön paluuseen tuki- ja liikuntaelinsairauksissa. Haastatteluaineisto analysoitiin toiminnan teorian viitekehyksen avulla. Tulokset Lähiesimiesten työn kohteeksi hahmottui osa-aikaisten työjärjestelyjen käytännön toteuttaminen sovittamalla yhteen yksilön ja työyksikön tarpeet. Organisaatioiden ohjeet ja säännöt tukivat esimiestyötä, mutta paikoin myös rajoittivat järjestelyjä. Työtehtävien muokkaamiseen tai järjestelyistä tiedottamiseen saattoi liittyä eturistiriitoja yksittäisen työntekijän ja työyhteisön välillä. Päätelmät Osa-aikaisten sairauspoissaolojen helpottamiseksi työterveyshuollon on tunnettava esimiesten mahdollisuudet toteuttaa niihin liittyviä työjärjestelyjä. Yhteydenpitoa työterveyshuollon ja työpaikan välillä on syytä tiivistää esimerkiksi työn keventämistä koskevissa suosituksissa. Esimiehet tarvitsevat työkyvyn tukemiseen liittyvää koulutusta. Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiä pitää kehittää myös osa-aikaisiin työjärjestelyihin soveltuviksi. Vertaisarvioitu VV Työntekijöiden kuntoutumisen ajaksi tarvitaan vaihtoehtoja sairauspoissaololle. Päivittäisistä aktiviteeteista luopumisen on todettu hidastavan tuki- ja liikuntaelinsairauksien paranemista (1). Työkyvyn säilymisen kannalta on syytä välttää työstä kokonaan pois jäämistä, sillä sairausloman pitkittyminen heikentää työhön paluun todennäköisyyttä (2). Työssä voi kuntoutua, jos työaikaa on lyhennetty ja tehtäviä muokattu työkyvyn aleneman mukaisesti (3). Osa-aikainen sairauspoissaolo (osasairausvapaa) on yksi keino jatkaa työskentelyä toipilasaikana. Osa-aikaisten työjärjestelyjen onnistuminen vaatii uusia toimintamalleja ja monipuolista yhteistyötä (4). Työjärjestelyjen käytännön toteutus kuuluu esimiehille, mutta suosituksia antavassa terveydenhuollossa ei välttämättä tunneta heidän tehtäväkenttäänsä. Toiminnan kehittäminen vaatii sekä arjen mahdollisuuksien että työpaikkojen ja työterveyshuollon välisen yhteistyön ymmärtämistä (4,5,6). Tässä tutkimuksessa selvitettiin julkisessa terveydenhuollossa toimivien lähiesimiesten kokemuksia sairauspoissaoloihin liittyvistä hallinnollisista käytännöistä ja osasairausvapaan järjestelyistä. Teemahaastattelut analysoitiin toiminnan teorian viitekehyksessä. Siinä jäsennetään toimintajärjestelmä-käsitteen avulla työtoiminnan kokonaisuutta ja osatekijöiden suhteita. Ristiriitojen havaitseminen avaa mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen (7,8,9). Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia käytännön haasteita ja ongelmia esimiehet kohtaavat osa-aikaisia sairauspoissaoloja järjestellessään. Aineisto ja menetelmät Tämä laadullinen tutkimus on osa interventio- 321
2 Terveydenhuoltotutkimus Kirjallisuutta 1 Hagen KB, Jamtvedt G, Hilde G, Winnem MF. The updated Cochrane review of bed rest for low back pain and sciatica. Spine 2005;30: van Tulder M, Becker A, Bekkering T ym. European guidelines for the management of acute nonspecific low back pain in primary care. Eur Spine J 2006;3(Suppl2): Krause N. Dasinger LK, Neuhauser F. Modified work and return to work: a review of the literature. J of Occup Rehabil 1998:8; Loisel P, Buchbinder R, Hazard R ym. Prevention of work disability due to musculoskeletal disorders: The challenge of implementing evidence. J Occup Rehabil 2005;15: MacEachen E, Clarke J, Franche R-L, Irvin E. Workplace-based Return to Work Literature Review Group. Systematic review of the qualitative literature on return to work after injury. Scand J Work Environ Health 2006;32: Franche R-L, Baril R, Shaw W, Nicholas M, Loisel P. Workplacebased return to work interventions. Optimizing the role of stakeholders in implementation and research. J Occup Rehabil 2005;15: Engeström Y. Kehittävä työntutkimus. Perusteita, tuloksia ja haasteita. 3. painos Helsinki: Edita Prima Oy Engeström Y, Engeström R, Kerosuo H. The discursive construction of collaborative care. Applied Linguistics 2003;24: Mäkitalo J. Work-related well-being in the transformation of nursing home work. Acta Universitas Ouluensis, D837. Oulun yliopisto Viikari-Juntura E, Kausto J, Shiri R ym. Return to work after early part-time sick leave due to musculoskeletal disorders: randomized controlled trial. Scand J Work Environ Health 2012; 38: Engeström Y. Communication, Discourse and Activity. The Communication Review 1998;0: Franche R-L, Cullen K, Clarke J, Irvin E, Sinclair S, Frank J: Workplacebased return-to-work interventions: A systematic review of the quantitative literature. J Occup Rehabil 2005;15: Baril R, Clarke J, Friesen M, Stock S, Cole D, the Work-Ready group. Management of return to work programs for workers with musculoskeletal disorders: a qualitative study in three Canadian provinces. Soc Sci Med 2003;57: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 13 luvun 5 :n muuttamisesta. HE 67/2010. Perusteluteksti työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen malleille työpaikan ja työterveyshuollon yhteisenä toimintana. tutkimusta, jossa selvitettiin varhaisen, enintään kahden sairauspoissaoloviikon jälkeen aloitetun osasairausvapaan vaikutuksia tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsivien työntekijöiden oireisiin ja paluuseen tavanomaiseen työhönsä sekä toiminnan kokonaiskustannuksiin (10). Interventioryhmästä 60 % palasi työhön ja 40 % jatkoi (ilman edeltävää sairauslomaa) osa-aikaisissa työtehtävissä ja vertailuryhmä jäi kokoaikaiselle sairauslomalle. Esimiehet valittiin haastatteluun, mikäli heidän työntekijänsä oli interventiotutkimuksessa kuulunut osasairausvapaaryhmään. Kutsu haastatteluun esitettiin strukturoidun puhelinhaastattelun yhteydessä (n = 30), ja lupa haastatteluun pyydettiin myös esimiehen työnantajalta. Haastattelut ajoitettiin osasairausvapaan jälkeen niin, että haastatteluaineiston kerääminen ei vaikuttanut interventiotutkimuksen (10) kulkuun. Kaksi tutkimusryhmän jäsentä haastatteli kahdessa yliopistosairaalassa toimivia esimiehiä (n = 6, naisia) syksyllä 2009 (taulukko 1). Haastatteluaineiston kerääminen lopetettiin aineiston saturoituessa. Puolistrukturoidun teemahaastattelun kysymykset koskivat esimiehen työkokemusta, koulutustaustaa sekä kokemuksia organisaation sairauspoissaolojen hallinnasta ja osasairausvapaasta. Esimiehiltä kysyttiin muun muassa, minkä verran he kokevat voivansa itse vaikuttaa sairauspoissaoloihin sekä minkälaisia niihin liittyviä käytäntöjä työpaikalla on. Haastattelukysymykset on julkaistu lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä ( > Sisällysluettelot > 5/2013). Nauhoitetut haastattelut purettiin sanasta sanaan. Tekstit tarkastettiin vertaamalla niitä haastattelunauhoituksiin. Aineistosta poimittiin Taulukko 1. Haastatteluaineistoa koskevat tiedot. mahdollisimman edustavia otteita, joista poistettiin puhekielessä esiintyvää toistoa ja täytesanoja luettavuuden parantamiseksi. Aineistonäytteistä poistettu tekstin kohta merkittiin kolmella pisteellä ( ). Kaksi tutkijaa luokitteli havainnot toisistaan riippumatta ja erilaisista tulkinnoista neuvoteltiin. Havainnoista jäsenneltiin toimintajärjestelmämalli, joka kuvaa sairauspoissaolojen järjestelyjä esimiehen käytännön työn näkökulmasta. Kuvauksessa käytettiin seuraavia toiminnan teorian käsitteitä (7): tekijä (yksilö tai ryhmä, jonka näkökulmasta asiaa tarkastellaan), välineet (käsitteellisiä malleja, toimintaohjeita, osaamisia ja työvälineitä, joilla kohdetta käsitellään), kohde (ilmiön kokonaisuus, jossa pyritään saamaan muutoksia aikaan), säännöt (toimintaa ohjaavat lait, säännöt, normit ja kirjoittamattomat säännöt), työyhteisö (samaa kohdetta käsittelevät ihmiset) ja työnjako (tehtävien jako työyhteisön osapuolten ja ulkopuolisten tahojen kesken) sekä tulos (toiminnalla tavoitellut vaikutukset). Toimintaan liittyviä ristiriitoja kartoitettiin tunnistamalla haastatteluista dilemmoja eli kohtia, joissa esimiesten puheessa esiintyi epäröintiä, varauksellisuutta, kahden vaihtoehdon välillä puntarointia tai keskenään ristiriitaisia kommentteja (11). Tulokset havainnollistetaan aineistoesimerkein. Tulokset Esimiehen toiminnan kokonaisuus Kuviossa 1 on jäsennelty osa-aikaisen sairauspoissaolon työjärjestelyt esimiehen näkökulmasta toiminnan teorian viitekehyksessä. Sen pohjalta analysoitiin toimintajärjestelmän eri osia. Esimies Työpaikka Koulutus Esimieskokemus, v Haastattelija Kesto, min E1 Sairaala 1 Terveystieteiden maisteri E2 Sairaala 1 Terveystieteiden maisteri E3 Sairaala 1 Sairaanhoitaja, hallinnon opintoja E4 Sairaala 1 Terveystieteiden maisteri E5 Sairaala 2 Sairaanhoitaja, hallinnon opintoja E6 Sairaala 2 Ekonomi
3 tieteessä kuvio 1. Osa-aikaisen sairauspoissaolon työjärjestelyt esimiehen näkökulmasta toiminnan teorian viitekehyksessä. Tekijä: Esimies Säännöt: laki, etiikka organisaation säännöt työyhteisön käytännöt henkilökohtaiset mm. työmoraali 15 Viljamaa M, Uitti J, Kurppa K, Juvonen-Posti P. Työterveystoiminnan seurannan indikaattorit työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen prosessien indikaattorit väliraportti. Työterveyslaitos Waddell G, Burton AK. Occupational health guidelines for management of low back pain at work: evidence review. Occup Med 2001;51: Hlobil H, Staal JB, Spoelstra M, Ariens GAM, Smid T, van Mechelen W. Effectiveness of a return-to-work intervention for subacute low-back pain. Scand J Work Environ Health 2005;31: McLellan R, Pransky G, Shaw WS. Disability management training for supervisors: a pilot intervention program. J Occup Rehabil 2001;11: Viikari-Juntura E, Martimo K-P, Kausto J ym. Osasairausvapaa sairausloman vaihtoehtona tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa. Loppuraportti hankkeesta Osasairausvapaa ja työjärjestelyt liikuntaelinten sairauksissa: satunnaistettu vertailututkimus ja kustannusvaikuttavuusanalyysi. Työympäristötutkimuksen raporttisarja 68. Työterveyslaitos Hirsjärvi S, Hurme H. Teemahaastattelu. Helsinki: Yliopistopaino Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): ei sidonnaisuuksia. Välineet: työvuorolistat, sijoituslistat sisäiset sijaiset varhaisen tuen malli Työyhteisö: esimiehen sijainen (apulaisosastonhoitaja) osasairausvapaalla oleva työntekijä työyhteisön jäsenet (osaamiset, joustot) avustava henkilö (sihteeri) Kohde: Osa-aikaisen sairauspoissaolon työjärjestelyt Työnjako: oma esimies kollegat rekrytointiyksikkö työsuojelu työterveyshuolto Tulos: Yksilön ja työyhteisön työssä jatkaminen/ jaksaminen Kohde Esimiehet hahmottivat oman työnsä kohteeksi työjärjestelyjen hoitamisen työyksikössä yksilön ja yhteisön tarpeita yhteen sovittaen. Työjärjestelyt pyrittiin tekemään niin, että yksittäisen työntekijän toipuminen mahdollistuu. E1: siinä mietittiin hänen tätä osasairaussyytä, ja mikä se on ja miten se vaikuttaa hänen työhönsä ja miten sen työnkuvan osalta voitaisiin muuttaa niin, että se olisi mahdollista toteuttaa ja siinä tehtiin niin, että hän teki pääasiassa tämmöistä ohjaustyötä, jossa hän ei sitten kättään rasita, että me pystyttiin sen osaston sisällä järjestelemään. E4: katsottiin niitä työvuoroja, mitkä on semmoisia järkeviä, jolloin ei tule pitkiä työputkia jokuhan voisi ajatella, että haluaa monta päivää töitä ja sitten on pitemmän ajan poissa, mutta me tehtiin sillä lailla, että muistaakseni hänellä oli 2 3 maksimissaan perättäin työpäiviä ei mitään 8 tuntia, osa oli lyhyempiä peräti kuutta tuntia eli ne sorvattiin sillä lailla, että hän pystyi meillä keskittymään esim. lääkehuoltoon Välineet Esimiehet tunnistivat monenlaisia välineitä työjärjestelyjen toteuttamiseksi. Työvuorolistat ja suunnitelma sijaisten käyttämisestä ohjasivat järjestelyjä. Joillakin esimiehillä oli lista, jonka mukaan työntekijöitä siirretään poikkeustilanteissa. Tilannekohtaisesti esimies joutui miettimään työ-, työvuoro- ja tiimijärjestelyjä sekä räätälöimään työnkuvia. Sisäisiä sijaisia ja tuntityöntekijöitä käytettiin lisäresursseina, joskus jouduttiin toimimaan vajaamiehityksellä. Lääkärin tarkentava suositus työntekijän toimintakyvystä koettiin yleensä välineeksi, joka helpottaa terveydentilan kannalta sopivien työjärjestelyjen toteutusta. Kehityskeskustelut ja työkierto mainittiin esimiesten välineinä yleisemmällä tasolla. Varhaisen tuen keskustelut, työhön paluun tukitoimet sekä ergonomiaratkaisujen etsiminen olivat esimerkkejä esimiehen ja työterveyshuollon yhteisistä välineistä. E3: meillähän on talossa varhaisen tuen malli riippumatta siitä, mikä se diagnoosi on ja mä olen keskusteluja käynyt tosi paljon ja minusta ne on siinä auttaneet että kysäisee henkilöltä, että miten menee ja mitä kuuluu ja sitten jos on ollut, kun meillä on ollut tällaisia vakaviakin sairastumisia, että ollaan oltu sairausloman aikana yhteydessä, olen sanonut työntekijälle että ole sinä yhteydessä, soita sieltä, ja ollaan sovittu viikko, tai sitten on pystynyt käväisemään tässä. Säännöt Esimiehen työtä sairausvapaajärjestelyissä määrittävät kirjoitetut ja kirjoittamattomat säännöt. Laki- ja säädöstasoisina mainittiin työehtosopimukset, työntekijän poissaoloon liittyvä vaitiolovelvollisuus sekä potilas- ja työturvallisuus. Organisaatioilla oli lisäksi omia sairauspoissaolo-ohjeita. E4: sairauslomakäytäntöihin liittyen aina ilmoitetaan näin virka-aikana joko minulle tai apulaisosastonhoitajalle ja sitten päivystysaikana on vastaava hoitaja, tietty puhelinnumero ja omailmoituksella voi olla 1 3 päivää pois ja tapauskohtaisesti mietitään talon sääntöjen mukaan, jopa 6 kertaa voi omalla ilmoituksella olla pois, olen laittanut sen rajan 3 4/vuosi tai sitten jos niitä sairauspoissaoloja tulee niin kuin lyhyellä ajanjaksolla samantyyppisestä asiasta niin siinä menee raja, jonka jälkeen työntekijä tietää, että sen jälkeen on oltava lääkärintodistus tai sairaanhoitajan/terveydenhoitajan todistus, ja joka kerta, kun se omailmoitus tulee, kyseisen henkilön kanssa keskustellaan, en koskaan lähde siitä, että minä epäi- 323
4 Terveydenhuoltotutkimus Työssä jatkaminen työkyvyn alenemasta huolimatta tukee usein terveyttä. len jotakin, vaan siitä, että tämä toiminta on kaikkia kohtaan ja kaikki oikeastaan tietää sen asian Kirjoittamattomana sääntönä nousi esiin esimiestyön oikeudenmukaisuuden normi (sama kohtelu kaikille) sekä esimiehen itselleen asettamana tavoitteena että työyhteisöltä tulevana vaatimuksena. Työyhteisön sisäisen luottamuksen aste ja poissaolijan henkilökohtainen yksityisyyden tarve säätelivät sitä, kuinka avoimesti poissaolojen syistä tai niihin liittyvistä järjestelyistä puhuttiin työpaikalla. Työyhteisö Sairauspoissaolojen järjestelyihin työyksikössä osallistuivat (osa)sairausvapaalle siirtyvän työntekijän ja esimiehen itsensä lisäksi apulaisosastonhoitajat, työvuorojen vastuuhoitajat ja klinikkasihteerit. Usein tarvittiin tukea työntekijän työparilta tai muilta työyhteisön jäseniltä. Suuressa työyksikössä todettiin olevan enemmän joustonvaraa kuin pienessä. Esimiehet pitivät työssä jatkamisen tukemista tärkeänä, mutta miettivät myös yksilön omaa vastuuta kuntoutumisessa. E3 haaste, että saataisiin työyhteisö yhteen hiileen puhaltamaan sitä toisten auttamista Meillä on pitkälti täällä semmoinen että on hoidettu se oma leiviskä ja lähdetty kotiin mutta nyt kyllä on jouduttu niin kui olemaan aktiivinen, että onko jossakin kesken ja voinko auttaa Työnjako Esimiehet saivat tukea sairauspoissaoloasioissa omalta esimieheltään, sijaiseltaan ja muissa yksiköissä toimivilta kollegoiltaan. Myös rekrytointiyksikkö, ylilääkäri ja työsuojelupäällikkö mainittiin. Tässä aineistossa esimiehet hahmottivat työsuojelun olevan enemmän yksilön kuin esimiehen tukena. Työterveyshuollolta toivottiin aktiivisuutta osasairausvapaajärjestelyissä, entistä paremmin johdettuja työkykyneuvotteluja, enemmän tukea työntekijälle asioiden selvittelyssä, koulutusta esimiehille sekä koko organisaatioon kohdistuvaa tiedottamista. E5: no tietysti siltä apulaisosastonhoitajalta, sitte kuitenkin kun nää on luottamuksellisia tietoja, niin kauheen monelle ei sairauspoissaolotietoja niinkun voi työyhteisössä jakaa, elikkä se on oma lähiesimies niinkö ylihoitaja jos on tällaisia työoloihin liittyviä asioita niin on, tän osaston ylilääkäri koska tää on kuitenkin ylilääkärijohtoista E3: Jaa keneltä tukea (nauraen) en ainakaan työterveyshuollosta, sieltä tulee vain lappuja no varmaan omalta esimieheltä kaikista eniten, ylihoitajalta. Ristiriidat Esimiesten haastatteluista tunnistettiin 32 osasairausvapaan työjärjestelyihin liittyvää dilemmaa, joiden tulkittiin ilmentävän toimintajärjestelmään liittyviä ristiriitoja. Ristiriidat luokiteltiin neljään luokkaan: välineisiin, sääntöihin, työyhteisöön ja työnjakoon liittyviin. Välineisiin liittyvät ristiriidat ilmenivät vaikeuksina, kun työvälineet eivät tukeneet uutta toimintatapaa. E6: Työajanseurantajärjestelmä, tämä ohjelma, siitä ei tahtonu löytyä minkäänlaista, oltiin vähän ymmällä et mites tää nyt sinne laitetaan siinä meni ihan älyttömästi aikaa Sääntöristiriidat liittyivät esimerkiksi organisaation taloudelliseen ohjaukseen (resurssien käyttö ja tulosvaatimukset). Ne rajoittivat työjärjestelyitä, koska sijaisia ei saanut käyttää kaikkiin poissaoloihin. Esimiehen vaitiolovelvollisuus poissaolon syystä vaikeutti järjestelyistä tiedottamista. E3: minähän olen vaitiolovelvollinen suhteessa henkilökuntaan, niin en mä voi toisaalta mennä sanomaan, että sillä on tämmöinen ja tuollainen vaiva ja sitten se joutuu tekemään tämmöistä tai se saa tehdä tämmöistä Osa ihmisistä ei halua tulla sanomaan vaivoistaan että mitä sitä voi sanoa ja miten voi sanoa, ettei sano liikaa eikä liian vähän, mutta sillä lailla sopivasti, että se tukee myös sitä yksittäistä työntekijää Työyhteisön sisäisiä ristiriitoja syntyi osaaikaiselle sairausvapaalle siirtyvän ja muiden työntekijöiden etujen yhteensovittamisesta. E2: se on niin kuin työyhteisölle tärkeää, että siihen poissaoloon on joku saatu, ettei se kuormita sitten niitä muita, että se näkökulma aina tuolla työyhteisössä lähtee siitä, että kaatuuko tämä meidän niskaan Työyhteisön jäsenten osaaminen ja joustavuus vaikuttivat järjestelyjen onnistumiseen. E5: päivystystyön turvaaminen, jos hän on sairas tilalle pitäisi sitten saada jostain korvaava tekijä mutta meidän pitää perehdyttää, me ei voida päivystykseen laittaa suoraan ihan kylmiltään ketään hoitajaa. Joskus esimiehen ja työntekijän näkemykset työstä ja työkyvystä olivat ristiriidassa keske- 324
5 tieteessä Tästä asiasta tiedettiin Osasairausvapaa tukee kuntoutumista ja ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työpaikoilla osasairausvapaata ei aina pystytä toteuttamaan. Esimiesten mahdollisuuksia käytännön työjärjestelyihin ei tunneta riittävästi. Tämä tutkimus opetti Lähiesimiehet toteuttavat osasairausvapaan työjärjestelyt yksilön ja työyhteisön näkökulmat yhteen sovittaen. Organisaation ohjeet ja säännöt tukevat esimiestyötä, mutta myös rajoittavat työjärjestelyjä. Esimiesten ja työterveyshuollon yhteistyöhön tarvitaan uusia käytänteitä. English summary > in english Arrangements related to part-time sick leave in the health care sector from the line manager s viewpoint nään, tai terveyttä ja osaamista vastaavaa kevennettyä työtä ei ollut tarjolla. E4: että onko ihminen todellakin sen kuntoinen tai vointinen että voi tehdä tätä, sitten se että onko minulla tarjota juuri hänelle sitä kevennettyä työtä ja onko hänellä siihen tietoja ja taitoja. Työnjakoon liittyvät vaikeudet syntyivät siitä, että työntekijän, työterveyshuollon ja esimiehen yhteistyö ei toiminut tai työn- tai vastuunjako sairauspoissaoloon liittyvissä kysymyksissä oli epäselvä. E4: Työterveyshuollosta ei sillälailla olla yhteydessä sieltä saattaa tulla lausunto, että työntekijän työtä pitää keventää ja musta se on aika hurjaa, kun työterveyslääkäri ei edes tiedä, mikä meidän tilanne täällä on olisi ehkä pitänyt kuunnella esimiestä myöskin jossain vaiheessa Pohdinta Työssä jatkaminen työkyvyn alenemasta huolimatta tukee usein terveyttä. Osa-aikaisten ja kevennettyjen työjärjestelyjen onnistuminen edellyttää, että eri toimijat ymmärtävät toistensa näkemykset toiminnan mahdollisuuksista ja rajoituksista (4,12,13). Tällä tutkimuksella tehtiin näkyväksi työpaikkojen avaintoimijoiden eli esimiesten näkökulmaa. Lähiesimiesten tehtäväksi hahmottui järjestelyjen käytännön toteuttaminen työyksiköissä, yksilön ja yhteisön joskus ristiriitaisetkin tarpeet huomioiden. Työkyvyn tuen mallit ja sairauspoissaolojen hallinta ilmenivät haastatteluissa mainintoina organisaatiotason ohjeista. Tulos on arjen kannalta ymmärrettävä. Lähiesimiehen perustehtävä on työn sujumisen turvaaminen, ja vasta välillisesti myös yksilöiden työkyvyn ja terveyden edistäminen. Tuloksia voidaankin tarkastella siitä näkökulmasta, miten organisaatioiden nykyiset välineet, säännöt ja kumppanit tukevat lähiesimiesten tehtävää työssä kuntoutumisen järjestelyjen toteuttajina. Työkyvyn varhaisen tuen mallit luovat edellytyksiä osatyökykyisten työssä jatkamiselle ja työhön paluun aikaistamiselle (14,15,16,17). Varhaisen tuen keskustelut sekä kehityskeskustelut tarjoavat esimiehille välineitä työjärjestelyjen suunnittelemiseen siten, että osaaminen voidaan taata poikkeustilanteissakin. He ovat kokeneet työkyvyn tukemista koskevan koulutuksen hyödylliseksi (4,5,18). Tutkimuksemme mukaan osa-aikaiseen sairauspoissaoloon liittyvät tekniset kysymykset ja toimintamallit vaativat kehittämistä (työajanhallintajärjestelmä, osa-aikainen sijaistaminen, henkilöstöhallinnon osaaminen). Osasairausvapaata koskevat yhteistyökäytännöt tulisi kuvata selkeästi henkilöstöhallinnon ohjeistuksissa. Esimiesten ja työterveyshuoltojen välisiä yhteistyökäytäntöjä on syytä parantaa. Työn muokkaamista ohjeistavan kirjallisen suosituksen lisäksi tarvitaan toimiva neuvotteluyhteys esimiehen, työntekijän ja työterveyshuollon välillä. Interventioon kuulunut täsmentävä suositus työntekijän toimintakyvystä oli koettu hyödylliseksi, joten se voisi toimia yhteisenä työvälineenä terveydentilan kannalta sopivaa työkuormitusta mietittäessä (19). Teemahaastattelu oli tehokas keino kerätä aineistoa esimiesten kokemuksista (20). Haastatteluihin valikoitui aktiivisia esimiehiä, jotka toimivat hyvinä tietolähteinä. Kahden tutkijan käyttö sisällön analysoinnissa vähensi tulkintojen sattumanvaraisuutta. Tulosten kyseenalaistaminen tutkimusryhmässä tarkensi ilmaisuja edelleen. Tuloksia verrattiin tutkimuskokonaisuuden strukturoidun puhelinhaastattelun tuloksiin ja ne todettiin suurelta osin yhtäpitäviksi (19). Lisähaastattelut eivät olisi todennäköisesti merkittävästi muuttaneet tässä esitettyjä tuloksia. Aineistosta tehdyt tulkinnat annettiin myös haastateltujen esimiesten luettavaksi. Palautteessaan he (3/6) katsoivat tulkintojen sopivan omiin näkemyksiinsä olennaisista asioista. Erityisesti kiinnitettiin huomiota työterveyshuollon ja esimiesten yhteistyön tiivistämisen tärkeyteen. Osasairausvapaan ja muiden osatyökykyisiä tukevien työjärjestelyiden edistäminen edellyttää kuntoutus- ja työterveysammattilaisten sekä työpaikkojen esimiesten välistä yhteistyötä ja toistensa toimintamahdollisuuksien ymmärtämistä (4,5,6). Toivomme, että toimintakentän jäsennelty kuvaaminen esimiesten näkökulmasta tukee yhteisen tavoitteen tunnistamista, uusien yhteistyövälineiden kehittämistä ja työnjaon selkeyttämistä. Jatkotutkimus työterveyshuollon näkökulmasta voisi tuoda lisätietoa yhteistyön syventämiseen. n 325
6 Liitetiedosto Kuntoutuminen työpaikalla osasairausvapaahankkeeseen liittyvä laadullisen tutkimuksen kokonaisuus Organisaatioita koskeva tieto kerätään haastattelujen ulkopuolella mm aiemmin tutkimuksessa kerätyn tiedon pohjalta. Ennen haastatteluja esimiestä informoidaan haastattelusta ja kysytään kirjallinen lupa tutkimukseen osallistumisesta. Kaikki haastattelussa keskustellut asiat ovat luottamuksellisia ja analyysi- ja raportointi- vaiheessa tunnistetiedoista mainitaan vain esimiehen sukupuoli, asema organisaatiossa (lähiesimies tms) sekä luonnehdinta toimialasta esimerkiksi kunnallinen terveyden huolto (potilastyö, toimistotyö), kunnallinen päivähoito tai puhtaana pito, kaupan- ja ravintola-ala tai prosessiteollisuus. Haastattelukysymykset kysytään ensin ilman ohjaavia kommentteja, tarvittaessa tarjotaan sulkeissa esitettyjä avainsanoja. Haastattelukysymykset: Esimies Kerro työurastasi. Millainen kokemus sinulla on esimiehenä toimimisesta tässä työpaikassa tai aiemmin? Oletko saanut koulutusta esimiestyöhön, jos niin millaista? (Johtamiskoulutus, sairauspoissaolojen hallinta) Keneltä työssä koet saavasi tukea esimiestyöhön sairauspoissaoloihin liittyvissä asioissa? (HR, muut esimiehet, alaiset, työsuojelu, tth ) Sairauslomakäytännöt Missä määrin koet sairauslomat ongelmaksi organisaatiossanne? Missä määrin koet sairauslomat ongelmaksi esimiestyössäsi? Minkä verran ja millä tavoin koet itse esimiehenä voivasi vaikuttaa sairauspoissaoloihin / tukea työntekijää työhön palatessa? Kuka työpaikallenne vastaa sairauspoissaoloihin liittyvistä käytännön järjestelyistä? Millaisia käytäntöjä työpaikallanne on sairauspoissaoloihin liittyen (sijaisten hankkiminen, työn keventämisen keinot, työhön paluun tukeminen pitkän sairausloman jälkeen)? Millaisia ajatuksia osasairausvapaa sinussa herättää? Miten yhteistyö työterveyshuollon kanssa toimii sairauslomakäytännöissä? Millaista yhteistyötä tehdään? Työntekijä Kuinka hyvin tunnet tämän tutkimuksen aikana osasairausvapaalla olleen työntekijän ja työyksikön työtehtävät? Osasairausvapaan työjärjestelyt Millaisia käytännön järjestelyjä töiden suhteen jouduit tekemään, jotta osasairausvapaa voitiin toteuttaa? Kuinka helppoa tai vaikeaa töiden järjestäminen oli? Mikä oli haasteellista? Ohjasiko työterveyshuollon / työfysiatrian poliklinikan suositus hyvin työn keventämistä? Sujuivatko työt suunnitellusti osa-sairausvapaan aikana? Keskusteltiinko osasairausvapaajärjestelyjen käytännöstä työyhteisössä?/ Miten asiasta tiedotettiin työyhteisössä? Luonnehdi osasairausvapaalla olevan lähimpien työtovereiden reaktioita? Mitä hyötyä / haittaa näet osasairausvapaasta olevan työntekijälle, jonka työkyky on alentunut? itsellesi esimiehenä? työyhteisölle? koko organisaatiolle? Muita kommentteja osasairausvapaan työjärjestelyjä koskien? Arviointi ja jatkosuositukset Mitkä asiat osasairausvapaan suhteen onnistuivat hyvin? Millaisia ideoita työn keventämiseen syntyi? Mikä auttoi onnistumaan? Mitä opit osasairausvapaan järjestelyistä? Tekisitkö joitain asioita toisella tavalla? Mitä pitäisi tapahtua, jotta jatkossa osasairausvapaa muotoutuisi osaksi organisaationne HR-toimintaa? Lämpimät kiitokset haastatteluun osallistumisesta! 325a
7 tieteessä english summary Katja Ryynänen M.D., Ph.D., Medical Director Rokua Health Johanna Kausto Leena Ala-Mursula Mervi Hasu Kari-Pekka Martimo Eira Viikari-Juntura Arrangements related to part-time sick leave in the health care sector from the line manager s viewpoint Background In cases of partial work-related disability, modifying the work tasks is one way to promote recovery. Line managers play a central role in managing employee sick leave, but so far little is known about their experiences in this context. Methods This qualitative study was carried out in order to explore the experiences of line managers in the public health care sector in managing sick leave, especially part-time sick leave. The line managers of some employees who participated in a trial to assess the effects of part-time sick leave on absence and return to work were chosen for a themed interview. Results The findings indicate that line managers have a very practical approach to their tasks in managing sick leave. Although in general the rules and regulations of their organization provided support in performing these tasks, occasionally they may have hampered arrangements. In some cases there was a conflict of interest between the individual with a disability and the team they were working with regarding modifications to work tasks and related communications. Conclusions In order to improve the way in which work tasks are modified in connection with part-time sick leave, occupational health service personnel should be better informed about the options open to line managers. In addition, new practices are needed with regard to communication between these actors. Line managers need more training in managing sick leave. Administrative data systems should also support temporary modification of tasks and work places. 325b
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotOsatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki
Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla Tehy, Työsuojelun teemaseminaari 7.11.2017, Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki Työkyvyn hallinta; Varhainen tuki työpaikalla Työhyvinvoinnin lähtökohdat
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotHyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto
LisätiedotTyöurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa
Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki teema: Tavoitteet Työurien pidentäminen ja työhön osallistumisasteen nostaminen Työkyvyttömyyden
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotHyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotTyöhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta
Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy
LisätiedotTyössä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta
Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotTyöterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri
Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotTyön muokkaamisella työhön paluun edistämiseen liikuntaelinoireisilla
Työn muokkaamisella työhön paluun edistämiseen liikuntaelinoireisilla Mitä uusimmat interventiotutkimukset kertovat? Eira Viikari-Juntura, tutkimusprofessori Työkyvyn tuki, Työterveyslaitos Sisältö 1.
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotKysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki
Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri
LisätiedotOhjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93
LisätiedotMasennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella
Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU
ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön
LisätiedotBack to the work future Ongelmanratkaisupaja: Korvaava työ. Iris Schiewek ja Taru Reinikainen
Back to the work future Ongelmanratkaisupaja: Korvaava työ Iris Schiewek ja Taru Reinikainen 30.10.2018 Yrityksen taustaa Yritys on pienellä paikkakunnalla sijaitseva tehdas. Yleisesti ottaen työsuhteet
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotSisältö. 2. Vaihtoehtoja sairauspoissaoloille. 3. Mitä työpaikoilla ja työterveyshuollossa voidaan tehdä. ylläpitämiseksi
Työstä tukea liikuntaelimille Eira Viikari-Juntura Sisältö 1. Työkyvyn heikkeneminen liikuntaelinten sairauksissa 2. Vaihtoehtoja sairauspoissaoloille 3. Mitä työpaikoilla ja työterveyshuollossa voidaan
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotTyöhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa
Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Ennakkotuloksia julkisen sektorin työntekijöiden kuntoutusprosessista Ammatillinen kuntoutus Voidaan myöntää, jos lääkäri
LisätiedotMASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI
MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä
LisätiedotOSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA
OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA Kuva: Helmi Ruohio Vuorinen Helena, Haapanen Ari, Jahkola Antti, Joensuu Matti, Kivistö Sirkku. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama
LisätiedotMiten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä
Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien
LisätiedotKeskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa
Keskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa Heini Ikävalko Ikävalko, H. (2005) Strategy process in practice. Practices and logics of action of middle managers in strategy implementation. 1 Tutkimuksen
LisätiedotTyöhyvinvointia työpaikoille
Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-
LisätiedotTyöhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna
Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä
LisätiedotPorvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+
1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen
Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen Taina Leinonen 1, Eira Viikari-Juntura 1, Kirsti Husgafvel-Pursiainen 1, Pirjo Juvonen-Posti 1, Mikko Laaksonen 2, Svetlana Solovieva 1 1 Työterveyslaitos
LisätiedotHenkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö
Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä
LisätiedotVarhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä
Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja
LisätiedotKaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?
Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite
LisätiedotKorvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle
Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle 1 Sisällys Mitä on korvaava työ TyöSi Työ Sinulle?... 2 Milloin korvaava työ ei sovellu... 2 Työterveyshuollon rooli... 3 Korvaava työ - kun sairausloma keskeytetään
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot
Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)
LisätiedotSOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä
SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotTyökyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011
Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Pauliina Juntunen (TtM, ft) Kuntoutussäätiö/ Punk Työkyky - Masto-hanke julkaisee yrittäjän työkyvyn tukitietokortin - MastDO tarjoaa myös tietoa!
LisätiedotTOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon
LisätiedotHenkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa
Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa Käytännön keinoja Kokkolassa 1 Muutoksen hallinnan keinoja Kehittämiskohdekohtaiset toimenpiteet Muutosjohtamisen malli Koulutukset esimiehille Miten toimia
LisätiedotAlueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotTyönantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotTyöohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu
Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt
LisätiedotAKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN - TYÖKYVYN TUKEMINEN
AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN - TYÖKYVYN TUKEMINEN Sisältö 3. Aktiivisen välittämisen tavoitteet 4. Hyvän työyhteisön perusteet 5. Aktiivisen välittämisen vaiheet 6. Varhaisen tuen ennakoivat ja edistävät toimet
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotTyöhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi
Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset
LisätiedotKorvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 16.8.2013 Työyhteisön puutteellinen tuki Korvaavasta työn pelisäännöistä ei ole
LisätiedotVälittävä työyhteisö VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. Hyväksytty Inarin kunnanhallituksessa
Välittävä työyhteisö VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI Hyväksytty Inarin kunnanhallituksessa 3.12.2007 519 Inarin kunnan varhaisen välittämisen malli Työkyky ja terveydentila voivat muuttua työuran
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotTyöhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari
Työhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari 3.-4.10.2018 25.10.2018 1 Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät
LisätiedotSairauspoissaolotarpeen arviointi
Hyvinvointia työstä Sairauspoissaolotarpeen arviointi Kari-Pekka Martimo, LT Työterv.huollon ja työlääket. erik.lääk. Palvelukeskusjohtaja 16.10.2015 Työterveyslaitos Kari-Pekka Martimo www.ttl.fi 2 Esityksen
LisätiedotTutkimuksen tavoitteet
Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä
LisätiedotYliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21
Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri
Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotHyvän työpaikan kriteerit
Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu
LisätiedotTutkittua tietoa korvaavasta työstä kunta-alalla
Tutkittua tietoa korvaavasta työstä kunta-alalla Toimintatavan suunnittelu ja käyttö Laura Pekkarinen Seinäjoen työhyvinvointiseminaari 7.2.2018 Tietoon perustuen - Kevassa tehdään tutkimuksia Kevan tutkimukset
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotTyökykykoordinaattori työterveyshuollossa
Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
LisätiedotTyöhyvinvointi yhtymässä 2013
Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa
LisätiedotDialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014
Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,
LisätiedotVastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1
Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus
LisätiedotVantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ
Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään
LisätiedotKorvaava työ kemian aloilla
Korvaava työ kemian aloilla KEMIANTEOLLISUUS KT RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 1 KORVAAVA TYÖ KEMIAN ALOILLA 2017 Korvaava työ kemian aloilla
LisätiedotAina löytyy työkykyä miten työtä muokataan?
Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Työkaarityökalulla tuloksia -työseminaari 2014 3.10. Tampere 9.10. Helsinki 10.10. Oulu Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus TTK Asiantuntija pirkko.makinen@ttk.fi
LisätiedotAktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi
Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa
LisätiedotOrganisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia
Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen
LisätiedotMiten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?
Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Seminaari 28.3.2019 Paneeli: Miten vähentää eettistä kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa? Mika Virtanen, projektipäällikkö,
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotHoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen
Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon
LisätiedotTyökyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa
Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa Lähtökohta: Työpaikalla on käytössään työkyvyn tuen toimintamalli, jonka kaikki tuntevat Varhaisen
LisätiedotAMMATILLINEN KUNTOUTUS
AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan
LisätiedotKansantautien kanssa työelämässä
Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet
LisätiedotProsessin nimi Varhaisen tuen prosessi
1 Prosessin nimi Varhaisen tuen prosessi Prosessin tarkoitus Mahdollisimman aikainen tuki työntekijälle työkyvyn heiketessä Prosessin omistaja Toimitusjohtaja Hyväksyntä Käsitelty YTN:ssä xx.xx.2016 Prosessia
LisätiedotHyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat.
Aktiivisen tukemisen malli Johdanto Esimiehen tehtävänä on huolehtia henkilöstönsä työhyvinvoinnista. Säännölliset keskustelut esimiehen ja työntekijän välillä työhön liittyvistä asioista, kuten työnkuvasta,
LisätiedotVerkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen
LisätiedotOsasairausvapaa sairausloman vaihtoehtona tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa
TYT_raportti 68.indd 1 7.12.2011 9:48:47 Osasairausvapaa sairausloman vaihtoehtona tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa Loppuraportti hankkeesta "Osasairausvapaa ja työjärjestelyt liikuntaelinten sairauksissa:
LisätiedotTurun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila
Varhainen välittäminentyöhyvinvoinnin johtamisen keinona Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Johdanto Tarkoitus
LisätiedotErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon
ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijaseminaari 8.6.2012 Maija Lintula ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto
LisätiedotPalvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma. Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke
Palvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke 23.5.2019 TYÖKE Verkostoilla tehoa Soteen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen Rahoittajana ESR
LisätiedotTyöhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit
1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:
LisätiedotUudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma
Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja
LisätiedotYliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47
Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies
LisätiedotKUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?
KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan
LisätiedotTyöelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015
Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin
Lisätiedot15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1
VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut
Lisätiedot