KOIVISTONKYLÄ , PAJUPURONKATU 6, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN, KAAVA NRO 8441.

Transkriptio

1 KOIVISTONKYLÄ , PAJUPURONKATU 6, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN, KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 27. päivänä helmikuuta 2012 päivättyä ja 21. päivänä toukokuuta 2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin 4,5 kilometriä etelään Tampereen keskustasta, Koivistonkylän kaupunginosassa, osoitteessa Pajupuronkatu 6. Kaavamuutos koskee korttelissa nro 5384 sijaitsevaa tonttia nro 3. Suunnittelualueen korttelin rakennuskanta koostuu pääosin luvuilla valmistuneista erillispientaloista, joiden kerroskorkeus vaihtelee yhdestä puoleentoista kerrokseen. Rakennusten julkisivumateriaalit ja kattokulmat ovat vaihtelevia. Korttelin lounaiskulmassa sijaitsee myös yksi 80-luvulla valmistunut rivitalo. Naapurikortteleissa rakennuskanta on uudistunut voimakkaammin ja niissä on paljon luvuilla valmistuneita pientaloja. Aivan suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee Koivistonkylän koulu, päiväkoti, kirjasto, nuorisokeskus, hammashoitola sekä kaupunkiliikenteen bussipysäkki. Kaavamuutoskohteena olevan tontin pinta-ala on 1596 m 2. Tontilla on vuonna 1929 valmistunut puolitoistakerroksinen, puuverhoiltu asuinrakennus, jota on myöhemmin laajennettu yksikerroksisella tiiliverhoillulla osalla. Asuinrakennuksen kerrosala on noin 139 k-m². Tontilla sijaitsee myös pieni peltirakenteinen talousrakennus. Tontilla kasvaa muutamia havu- ja lehtipuita. Tontin pinta on pääosin nurmikkoa lukuun ottamatta sorapintaisia kulkureittejä. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen on jättänyt tontin nro omistajat. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Rakentamistapa sovitetaan ympäristöön. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä yksi kommentti ja yksi mielipide. Maakuntamuseolla ei ollut hankkeesta huomautettavaa. Yksi naapuri toteaa mielipiteessään, että tontinjaot pilaavat alueen perinteisen ilmeen ja etenkin kirvesvarsitonttina toteutettavia jakoja ei tulisi hyväksyä.

2 Kaavoittajan vastaus: Tontinjako tukee kaupungin täydennysrakennustavoitteita ja on etenkin näin suurella tontilla täysin mahdollinen. Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa välisen ajan. Samat asiakirjat lähetettiin aloitteen tekijälle. Asemakaavaluonnoksesta saatiin viisi lausuntoa, joista yhdessä oli huomautettavaa. Tampereen Vesi ilmoitti, että tontilla alin painovoimainen viemäröintitaso on +102,40. Kaavoittajan vastaus: Korkeusasema on merkitty kaavakarttaan. Asemakaava Asemakaavamuutoksella jaetaan 1569 m 2 suuruinen tontti kahdeksi pientalotontiksi ja 24 ja lisätään tämänhetkistä rakennusoikeutta. Tontti rajautuu Pajupuronkatuun ja sen pinta-alaksi tulee 706 m 2. Tontin rakennusoikeus määritellään kaavamääräyksellä (180+v32), jolloin tonttitehokkuudeksi tulee e=0,30. Tontti on ns. kirveenvarsitontti ja sen pinta-alaksi tulee 890m 2. Tontin rakennusoikeus määritellään kaavamääräyksellä (180+v32), jolloin tonttitehokkuudeksi tulee e=0,24. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 424 k-m 2. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 230 k-m 2. Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Uusi tontti liittyy kunnallistekniikkaan Pajupuronkadulta ja kustannuksista vastaa tontin omistaja. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Koivistonkylän kaupunginosan tonttia nro Asemakaavanmuutoksella muodostuu: Tampereen kaupungin Koivistonkylän kaupunginosan korttelin 5384 osa. Tonttijaolla muodostuu: Tampereen kaupungin Koivistonkylän kaupunginosan korttelin nro 5384 tontit 23 ja 24. Kaavan laatija: Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, kaavainsinööri Merja Kinos. Dno: TRE:9678/ /2011 Vireille tulo:

3 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Koivistonkylän kaupunginosassa, noin 4,5 kilometriä etelään Tampereen keskustasta, osoitteessa Pajupuronkatu Kaavan nimi ja tarkoitus Koivistonkylä , Pajupuronkatu 6. Asemakaavamuutos tontin jakamista ja rakennusoikeuden lisäämistä varten. Kaava nro Luettelo asiakirjoista - asemakaavan muutoshakemus, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavakartta ja poistettava asemakaava , tark havainnekuva , tark asemakaavan selostus asemakaavan selostuksen liitelomake 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen korttelin rakennuskanta koostuu pääosin luvuilla valmistuneista erillispientaloista, joiden kerroskorkeus vaihtelee yhdestä puoleentoista kerrokseen. Rakennusten julkisivumateriaalit ja kattokulmat ovat vaihtelevia. Korttelin lounaiskulmassa sijaitsee myös yksi 80-luvulla valmistunut rivitalo. Naapurikortteleissa rakennuskanta on uudistunut voimakkaammin ja niissä on paljon luvuilla valmistuneita pientaloja. Aivan suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee Koivistonkylän koulu, päiväkoti, kirjasto, nuorisokeskus, hammashoitola sekä kaupunkiliikenteen bussipysäkki. Näkymä Pajupuronkadulta kohti kaavamuutostonttia

4 2.1.2 Luonnonympäristö Tontin piha-alue rajautuu naapuritonteista ja tiestä istutuksilla sekä talousrakennuksella. Piha on kulkureittejä lukuun ottamatta nurmipintainen. Tontti laskee loivasti kohti lounasta, korkeuseroa on noin metri. Muodostuva uusi tontti jää melko tasaiseksi. Tontin maaperä on Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan moreenia (Mr) Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Pajupuronkadulla, jonka varrella on eri-ikäisiä erillispientaloja. Kaavamuutoskohteena olevan tontin pinta-ala on 1596 m 2. Tontilla on vuonna 1929 valmistunut puolitoistakerroksinen, puuverhoiltu asuinrakennus, jota on myöhemmin laajennettu yksikerroksisella tiiliverhoillulla osalla. Asuinrakennuksen kerrosala on noin 139 k-m². Tontilla sijaitsee myös pieni peltirakenteinen talousrakennus. Tontilla kasvaa muutamia havu- ja lehtipuita. Tontin pinta on pääosin nurmikkoa lukuun ottamatta sorapintaisia kulkureittejä. Tontti nro on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Kaavamuutostontilla sijaitseva asuinrakennus Aivan suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee Koivistonkylän koulu, päiväkoti, kirjasto, nuorisokeskus, hammashoitola sekä kaupunkiliikenteen bussipysäkki Maanomistus Tontin nro omistaja on kaavamuutoksen hakija. 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta.

5 Voimassa oleva asemakaava Kaavamuutostontilla on voimassa vahvistettu ensimmäinen asemakaava nro 373. Sen mukaan tontti on omakotirakennusten korttelialuetta. Asuinrakennuksen rakennusoikeus on 162 k-m², räystäskorkeus on 5,0 m ja kattokaltevuus 2:5. Talousrakennuksen rakennusoikeus on 32 k-m² Alueraportti Alueesta on laadittu 1988 Viiala ja Koivistonkylä pientaloalueselvitys. Selvityksen tarkoituksena on selvittää alueen ominaispiirteet ja niiden muodostuminen, sekä opastaa rakentajia alueiden omaleimaisuuden säilyttämisessä Tonttijako Kaava-alueella on voimassa hyväksytty tonttijako (tunnus 1085). Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tontin omistaja on hakenut asemakaavan muutosta. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajan aloitteesta. Tontin nro haltija esittää päivätyssä ja kirjatussa hakemuksessa asemakaavamuutosta tontin jakamista varten. Asemakaavamuutoksesta peritään taksan mukaiset kulut. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavamuutoksen hakija Naapurikiinteistöt Koivistonkylän omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat, mm. Kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksiköineen, Kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos, Pirkanmaan maakuntamuseo Kaupungin liikelaitokset: Tampereen kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille

6 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakija on ennakkoon kuullut naapureitaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumisja arviointisuunnitelma postitettiin kohdassa mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä yksi kommentti ja yksi mielipide. Maakuntamuseolla ei ollut hankkeesta huomautettavaa. Yksi naapuri toteaa mielipiteessään, että tontinjaot pilaavat alueen perinteisen ilmeen ja etenkin kirvesvarsitonttina toteutettavia jakoja ei tulisi hyväksyä. Kaavoittajan vastaus: Tontinjako tukee kaupungin täydennysrakennustavoitteita ja on etenkin näin suurella tontilla täysin mahdollinen. Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa välisen ajan. Samat asiakirjat lähetettiin aloitteen tekijälle. Asemakaavaluonnoksesta saatiin viisi lausuntoa, joista yhdessä oli huomautettavaa. Tampereen Vesi ilmoitti, että tontilla alin painovoimainen viemäröintitaso on +102,40. Kaavoittajan vastaus: Korkeusasema on merkitty kaavakarttaan. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Hakijan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen Kaavan laatijan tavoitteet Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Suunnittelukohteena olevalla tontilla maankäytön periaatteet eivät muutu. Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueen maankäyttö osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi merkinnällä AO. 4.2 Aluevaraukset Korttelialueet Asemakaavamuutoksella jaetaan 1596 m 2 suuruinen tontti kahdeksi pientalotontiksi ja 24 ja lisätään tämänhetkistä rakennusoikeutta.

7 Tontti rajautuu Pajupuronkatuun ja sen pinta-alaksi tulee 706 m 2. Tontin rakennusoikeus määritellään kaavamääräyksellä (180+v32), jolloin tonttitehokkuudeksi tulee e=0,30. Tontti on ns. kirveenvarsitontti ja sen pinta-alaksi tulee 890m 2. Tontin rakennusoikeus määritellään kaavamääräyksellä (180+v32), jolloin tonttitehokkuudeksi tulee e=0,24. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 424 k-m 2. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 230 k-m 2. Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. Korkein sallittu kerrosluku on II. Rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään 75 % alemman kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi (y75%). Asuinrakennusten kattokaltevuuden on oltava väliltä Julkisivumerkinnällä ju-2 määrätään julkisivun pääasialliseksi materiaaliksi puu. Asuinrakennusten julkisivun enimmäiskorkeus on 5,5 metriä. Alin painovoimainen viemäröintitaso on +102, Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Uudisrakennus tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon Vaikutukset luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä olevalle tontille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tontilla. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. Uusi tontti liittyy kunnallistekniikkaan Pajupuronkadulta ja kustannuksista vastaa tontin omistaja. 5.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.