TAKAHUHDIN KYLÄ RN:O 11:176 (MESSUKYLÄ), LIPONKUJA 4, PIENTALOTONTIN JAKAMI- NEN. KARTTA NRO 8458.

Transkriptio

1 TAKAHUHDIN KYLÄ RN:O 11:176 (MESSUKYLÄ), LIPONKUJA 4, PIENTALOTONTIN JAKAMI- NEN. KARTTA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 2. päivänä huhtikuuta 2013 päivättyä asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Alue sijaitsee noin viisi ja puoli kilometriä itään kaupungin keskustasta, Messukylän kaupunginosassa, osoitteessa Liponkuja 4. Kaavamuutostontti rajautuu idässä ja lännessä pientalotontteihin, idässä Messukylän työväentalon tonttiin sekä pohjoisessa ja etelässä pienkerrostalotontteihin. Naapuruston rakennusten valmistumisajankohdat vaihtelevat -30-luvulta 2000-luvulle. Suunnittelualueen pohjoispuolella on teollisuusalue, jonka takana kulkee rautatie. Naapurirakennuksista yksi on pienkerrostalo ja muut ovat eri aikakausina rakentuneita omakotitaloja. Rakennusten tyyli vaihtelee melko paljon eikä alue ole ilmeeltään kovin yhtenäinen. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee Messukylän päiväkoti, Messukylän koulu sekä Messukylän kirkko ja Messukylän vanha kirkko. Useita kaupunkiliikenteen bussipysäkkejä on aivan suunnittelualueen tuntumassa ja Messukylänkadun eteläpuolella sijaitsee golf-kenttä. Kaavamuutoksen kohteena on korttelissa nro 5120 sijaitseva maarekisteritila 11:176. Tilan pinta-ala on 1577 m². Tilalla ei ole voimassa olevaa tonttijakoa. Tila on merkitty kiinteistörekisteriin Tilalla on vuonna 1951 valmistunut puolitoistakerroksinen rapattu asuinrakennus, jossa on kerrosalaa noin 125 k-m². Tilalla kasvaa muutamia pensaita ja lehtipuita. Suunnittelualue on pääosin nurmikkoa lukuun ottamatta sorapintaisia kulkureittejä. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen ovat jättäneet tilan nro 11:176 omistajat. Asemakaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tilan nro 11:176 jakaminen kahdeksi tontiksi ja rakennusoikeuden lisääminen siten, että muodostuvien tonttien tonttitehokkuudeksi tulee e=0,28-0,30. Kaavoituksen tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijoiden suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus muutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Uudis- ja täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille. Siitä jätettiin kaksi

2 kommenttia ja yksi mielipide. Maakuntamuseolla ei ollut hankkeesta huomautettavaa. Ympäristönsuojelu totesi kommentissaan, että liikennemeluennusteen 2030 mukaan liikennemelu kiinteistöllä ylittää 55 db ja, että kiinteistö sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Kaavaluonnokseen on tontille 19 merkitty, että rakennusten asuintilojen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 32 db asuinrakennuksen rakennusalan kaakkoisja lounaissivuilla. Tonteille on annettu myös määräys, että alueelle sijoitettava toiminta ei saa vahingollisella tavalla huonontaa alueen pohjaveden laatua. Alueella ei saa irrallaan varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Alueelle ei saa sijoittaa maanalaisia öljy- tai kemikaalivarastoja. As Oy Messutörmän mielestä suunnitellun uuden rakennuksen tulee sijaita yli 5 m etäisyydellä tonttien rajoista, ja että tonttien välinen korkeusero tulee huomioida. Mahdollisen rakentamisen aikana tulee huolehtia, ettei aiheudu maanvalumia tms. As Oy Messutörmän tontilta tai tontille ja että esim. As Oy Messutörmän paikoitusalueen ja pihamuurin rakenteet säilyvät ehjinä. Uudisrakennus sijaitsee neljän metrin päässä tonttien välisestä rajasta ja yli kahdeksan metrin päässä naapuritontilla sijaitsevasta asuinrakennuksesta. Uudisrakennus sijoittuu samalle tasolle kuin tontilla sijaitseva nykyinen asuinrakennus. Rakennuksen korkeutta on rajoitettu julkisivun ja vesikaton leikkauskohdan enimmäiskorkeudella, joten uudisrakennus ei kohoa liian korkealle suhteessa alueella jo nyt oleviin rakennuksiin. Rakennusaikaisista toimenpiteistä kuten esim. tonttien välisen tukimuurin säilyttämisestä ehjänä tulee As. Oy Messutörmän sopia aikanaan uudisrakennuksen rakentajan kanssa. Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa välisen ajan. Luonnoksesta tuli kuusi lausuntoa, joista kahdessa oli huomautettavaa. Tampereen Sähköverkko Oy totesi, että tontin 19 läpi kulkee pienjänniteilmajohto, joka poistetaan alueen sähköverkkosaneerauksen yhteydessä. Jos rakennustyöt alkavat sitä ennen tulee muutostöistä ja niiden kustannuksista sopia erikseen. Tieto on välitetty kaavamuutoksen hakijalle. Yleiskaavoitus totesi lausunnossaan, että Tampereen kantakaupungin yhdyskuntarakenteelle on määritelty neljä eri liikkumisvyöhykettä Ehyt-hankkeessa. Apuna määrittelyssä on käytetty mm. Suomen Ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurannan YKR tietojärjestelmää, kaupungin tilastoja ja paikkatietoa. Kaavoitettava alue kuuluu intensiivisen joukkoliikenteen vyöhykkeeseen.

3 Täydennysrakentaminen tulisi suunnata tällaisille alueille tehokkaasti, ei pientalotontteja jakamalla. Kortteli 5120, jossa tila 11:176 sijaitsee, on pääkäyttötarkoitukseltaan tällä hetkellä osoitettu pääosin pientalo- ja kerrostaloasumiseen. Alue on rakentunut pientalomaisesti, pientalotontteja on 8 kpl ja kerrostalotontteja 3 kpl. Alueen muut tontit eivät ole hakeneet kaavamuutosta, joten kaavamuutoksen kohteena olevan tontin pinta-alasta johtuen alueen täydennysrakentaminen tehokkaammin tällä hetkellä ei ole mahdollista. Asemakaava Asemakaavan muutoksella jaetaan 1577 m² suuruinen maarekisteritila 11:176 kahdeksi pientalotontiksi ja 19 ja lisätään tämänhetkistä rakennusoikeutta. Molemmat tontin rajautuvat Liponkujaan, jolta niille osoitetaan ajoyhteys. Tontin pinta-alaksi tulee 877 m 2. Tontin rakennusoikeus määritellään kaavamääräyksellä (210+v30), jolloin tonttitehokkuudeksi tulee e=0,27. Tontin pinta-alaksi tulee 700 m 2. Tontin rakennusoikeus määritellään kaavamääräyksellä (180+v30), jolloin tonttitehokkuudeksi tulee e=0,30. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 450 k-m 2. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 208 k-m 2. Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Messukylän kaupunginosan maarekisteritilaa Takahuhti- 11:176. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Tampereen kaupungin Messukylän kaupunginosan korttelin nro 5120 osa. Tonttijaolla muodostuu: Tampereen kaupungin Messukylän kaupunginosan korttelin nro 5120 tontit nro 18 ja19.

4 Kaavan laatija Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, määräaikainen suunnittelija Leonardo Kontinen ja kaavainsinööri Merja Kinos. Dno: TRE:2983/ /2012 pvm Vireille tulo: Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee n. 5,5 km kaupungin keskustasta itään Messukylänkadun, Ristinarkuntien ja Osuusmyllynkadun välissä. Lähiympäristössä on pientaloja, teollisuusaluetta ja liikerakennustontteja Kaavan nimi ja tarkoitus Takahuhti-11:176 (Messukylä), Liponkuja 4, asemakaavamuutos tontin jakamista ja rakennusoikeuden lisäämistä varten. Kaava nro Luettelo asiakirjoista - asemakaavan muutoshakemus - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - asemakaavakartta ja poistettava asemakaava - havainnekuva - asemakaavan selostus - asemakaavan selostuksen liitelomake 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee noin viisi ja puoli kilometriä itään kaupungin keskustasta, Messukylän kaupunginosassa, osoitteessa Liponkuja 4. Kaavamuutosalue rajautuu idässä ja lännessä pientalotontteihin, idässä Messukylän työväentalon tonttiin sekä pohjoisessa ja etelässä pienkerrostalotontteihin. Naapuruston rakennusten valmistumisajankohdat vaihtelevat -30-luvulta 2000-luvulle Luonnonympäristö Piha-alueet ovat pääosin nurmikkoa ja kulkureitit ovat hiekka- ja sorapintaisia. Suunnittelualue rajautuu Liponkujasta istutuksilla. Tila nro 11:176 sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella ja korkean radonpitoisuuden alueella. Kaavaalueen maaperä on Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan hiekkamoreenia (HkM) Rakennettu ympäristö Kaavamuutoskohteena olevan tilan nro 11:176 pinta-ala on 1577 m². Tilalla sijaitsee vuonna 1952 valmistunut yksikerroksinen, satulakattoinen rapatusta tiilestä tehty asuinrakennus, jossa on kerrosalaa noin 125 k-m². Pihalla kasvaa

5 muutamia lehtipuita ja sen pinta on sorapintaisia kulkureittejä lukuun ottamatta pääosin nurmikkoa. Tila nro 11:176 on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Naapuruston rakennusten valmistumisajankohdat vaihtelevat -30-luvulta luvulle. Rakennusten tyyli vaihtelee melko paljon eikä alue ole ilmeeltään kovin yhtenäinen. Julkisivumateriaaleina lähiympäristön rakennuksissa on käytetty pääasiassa puuta, rappausta ja tiiltä. Kattokulma vaihtelee perinteisen jälleenrakennuskauden omakotitalon kattokulmasta lukujen tasa ja loivakattoihin. Messukylän koulu sijaitsee noin 500 metrin päässä asemakaavamuutosalueesta, sekä Kalevan liikekeskus sijaitsee noin 2,5 kilometrin etäisyydellä. Lähin kaupunkiliikenteen bussipysäkki sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä suunnittelualueen tonteista. Messukylän kirkko sijaitsee noin 120 metrin etäisyydellä. Näkymä kaavamuutostonttiin Maanomistus Tila nro 11:176 on yksityisessä omistuksessa. 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu Siinä kaavaalue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Lähiympäristö on teollisuus- ja varastoaluetta, sekä tuotantovaltaisen yritystoiminnan aluetta. Rakennuspaikka sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella Voimassa oleva asemakaava Kaava-alueella on voimassa vahvistunut asemakaava nro Sen mukaan tila nro 11:176 on omakotirakennusten korttelialuetta. Asuinraken-

6 nuksen rakennusoikeus on 242 k-m², jolloin tilan laskennallinen tehokkuus e=0,15. Kerrosluku on I3/4. Rautatiemelu ei tilalla ylitä raja-arvoja, joten se ei edellytä erityisiä meluntorjuntatoimenpiteitä. Tila on riittävän etäällä radasta, jotta tärinä ei aiheuta haittaa. Suunnittelualue sijaitsee radonalueella sekä pohjavesialueella Meluselvitys Tontista on tehty meluselvitys (WSP 2013), jossa todetaan mm., että ennustetilanteessa 2030 korkeimmat asuinrakennuksen julkisivuihin kohdistuvat keskiäänitasot havaitaan rakennuksen Messukylänkadun puoleisella julkisivulla (päiväaikana 58 db ja yöaikana 53 db). Ilman meluntorjuntatoimia tieliikenteen melu etenee rakennusten välistä piha-alueille ja paikoin ylittää piha-alueille annetut ohjearvotasot Tonttijako Tilalla nro 11:176 ei ole voimassa olevaa tontinjakoa Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tilan nro 11:176 omistajat ovat hakeneet asemakaavan muutosta. Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Kaupunkiympäristön kehittäminen perii siitä taksan mukaiset kulut. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tilan omistajien aloitteesta. Tilan nro 11:176 omistajat esittävät päivätyssä ja kirjatussa hakemuksessaan tontin jakamista. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Muutoksen hakija Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Messukylän omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat, mm. Kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksiköineen, Kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos, Pirkanmaan maakuntamuseo Kaupungin liikelaitokset: Tampereen kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi liikelaitos Pirkanmaan ELY-keskus Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille

7 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakija on ennakkoon kuullut naapureitaan. Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille. Siitä jätettiin kaksi kommenttia ja yksi mielipide. Maakuntamuseolla ei ollut hankkeesta huomautettavaa. Ympäristönsuojelu totesi kommentissaan, että liikennemeluennusteen 2030 mukaan liikennemelu kiinteistöllä ylittää 55 db ja, että kiinteistö sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Kaavaluonnokseen on tontille 19 merkitty, että rakennusten asuintilojen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 32 db asuinrakennuksen rakennusalan kaakkoisja lounaissivuilla. Tonteille on annettu myös määräys, että alueelle sijoitettava toiminta ei saa vahingollisella tavalla huonontaa alueen pohjaveden laatua. Alueella ei saa irrallaan varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Alueelle ei saa sijoittaa maanalaisia öljy- tai kemikaalivarastoja. As Oy Messutörmän mielestä suunnitellun uuden rakennuksen tulee sijaita yli 5m etäisyydellä tonttien rajoista, ja että tonttien välinen korkeusero tulee huomioida. Mahdollisen rakentamisen aikana tulee huolehtia, ettei aiheudu maanvalumia tms. As Oy Messutörmän tontilta tai tontille ja että esim. As Oy Messutörmän paikoitusalueen ja pihamuurin rakenteet säilyvät ehjinä. Uudisrakennus sijaitsee neljän metrin päässä tonttien välisestä rajasta ja yli kahdeksan metrin päässä naapuritontilla sijaitsevasta asuinrakennuksesta. Uudisrakennus sijoittuu samalle tasolle kuin tontilla sijaitseva nykyinen asuinrakennus. Rakennuksen korkeutta on rajoitettu julkisivun ja vesikaton leikkauskohdan enimmäiskorkeudella, joten uudisrakennus ei kohoa liian korkealle suhteessa alueella jo nyt oleviin rakennuksiin. Rakennusaikaisista toimenpiteistä kuten esim. tonttien välisen tukimuurin säilyttämisestä ehjänä tulee As. Oy Messutörmän sopia aikanaan uudisrakennuksen rakentajan kanssa. Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa välisen ajan. Luonnoksesta tuli kuusi lausuntoa, joista kahdessa oli huomautettavaa. Tampereen Sähköverkko Oy totesi, että tontin 19 läpi kulkee pienjänniteilmajohto, joka poistetaan alueen sähköverkkosaneerauksen yhteydessä. Jos rakennustyöt alkavat sitä ennen tulee muutostöistä ja niiden kustannuksista sopia erikseen. Tieto on välitetty kaavamuutoksen hakijalle. Yleiskaavoitus totesi lausunnossaan, että Tampereen kantakaupungin yhdyskuntarakenteelle on määritelty neljä eri liikkumisvyöhykettä Ehyt-hankkeessa.

8 Apuna määrittelyssä on käytetty mm. Suomen Ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurannan YKR tietojärjestelmää, kaupungin tilastoja ja paikkatietoa. Kaavoitettava alue kuuluu intensiivisen joukkoliikenteen vyöhykkeeseen. Täydennysrakentaminen tulisi suunnata tällaisille alueille tehokkaasti, ei pientalotontteja jakamalla. Kortteli 5120, jossa tila 11:176 sijaitsee, on pääkäyttötarkoitukseltaan tällä hetkellä osoitettu pääosin pientalo- ja kerrostaloasumiseen. Alue on rakentunut pientalomaisesti, pientalotontteja on 8 kpl ja kerrostalotontteja 3 kpl. Alueen muut tontit eivät ole hakeneet kaavamuutosta, joten kaavamuutoksen kohteena olevan tontin pinta-alasta johtuen alueen täydennysrakentaminen tehokkaammin tällä hetkellä ei ole mahdollista. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Hakijan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tilan jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen Kaavan laatijan tavoitteet Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Muodostettavilla tonteilla maankäytön periaatteet eivät muutu. Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueen maankäyttö osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi merkinnällä AO. 4.2 Aluevaraukset Korttelialueet Tilasta 11:176 muodostuvat tontit nro 18 ja 19. Muodostuvat tontit nro 18 ja 19 osoitetaan omakotirakennusten korttelialueeksi. Tontin nro 18 pinta-alaksi muodostuu 877m 2. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 210 k-m 2 ja autosuoja-/ talousrakennukselle 30 k-m 2, mikä vastaa noin tehokkuuslukua e=0,27. Kadunpuoleinen pihan osa on istutettava. Tontin nro 19 pinta-alaksi muodostuu 700m 2. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 180 k-m 2 ja autosuoja-/ talousrakennukselle 30 k-m 2, mikä vastaa noin tehokkuuslukua e=0,30. Kadunpuoleinen pihan osa on istutettava.

9 Molempien tonttien korkein sallittu kerrosluku on II. Rakennuksen ensimmäisessä, rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa saa enintään 50 % ylemmän kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään 75 % ensimmäisen kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Tontin nro 19 asuinrakennuksen kaakon ja lounaan puoleiselle rakennusalan rajalle on merkitty 32 db:n ääneneristävyysvaatimus. Tontin nro 19 lounaisrajalle on osoitettu rajan osuus, jolle tulee rakentaa vähintään 1,6 m korkea meluaita. Alue on vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue. Alueelle sijoitettava toiminta ei saa vahingollisella tavalla huonontaa alueen pohjaveden laatua. Alueella ei saa irrallaan varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Alueelle ei saa sijoittaa maanalaisia öljy- tai kemikaalivarastoja (pv-6). Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon sijainti korkean radonpitoisuuden alueella (rad-1). Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema on 5,5 m. Asuinrakennuksen kattokaltevuuden on oltava välillä ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 450 k-m 2. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 208 k-m 2. Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. 4.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Koska kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, ei sillä ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta alueen viihtyvyyteen. Alue täydentyy ja uusi rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Muutoksella ei ole merkittäviä liikennettä lisääviä vaikutuksia Vaikutukset luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä oleville tonteille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 5.2 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.