NIEMI , VÄHÄNIEMENKATU 16, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUS- OIKEUDEN LISÄÄMINEN, KAAVA NRO 8409.

Transkriptio

1 NIEMI , VÄHÄNIEMENKATU 16, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUS- OIKEUDEN LISÄÄMINEN, KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 19. päivänä elokuuta 2011 päivättyä asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin viisi kilometriä luoteeseen Tampereen keskustasta, Niemen kaupunginosassa, osoitteessa Vähäniemenkatu 16. Kaavamuutos koskee korttelissa 2626 sijaitsevaa tonttia nro 8. Suunnittelualueen ympäristö on omakotitaloaluetta, joka koostuu pääosin jälleenrakennuskauden puolitoistakerroksisesta rakennuskannasta. Tämän lisäksi alueella on luvuilla rakennettua suurelta osin yksikerroksista rakennuskantaa sekä täydennysrakentamisen myötä syntyneitä ja 2000-luvun omakotitaloja. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Vähäniemenkatuun ja etelässä sekä lännessä omakotitalotontteihin. Idässä suunnittelualue rajautuu kapeaan puistoalueeseen, jonka keskellä kulkee kevyen liikenteen reitti. Kaavamuutoskohteena olevan tontin pinta-ala on 1578 m 2. Tontilla on vuonna 1961 valmistunut, puolitoistakerroksinen omakotitalo, jonka kerrosala on noin 120 m 2. Rakennuksen julkisivumateriaali on harmaa rappaus. Rakennus on tarkoitus säilyttää. Piha-alue on pääosin nurmikkoa. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen on jättänyt tontin nro omistaja. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijoiden suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Rakentamistapa sovitetaan ympäristöön. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Tässä vaiheessa asemakaavan muutosta tontin jakamista ja rakennusoikeuden lisäämistä varten haettiin tontin lisäksi naapuritontille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille. Siitä jätettiin yksi mielipide, jossa ei ollut huomautettavaa. Lisäksi saatiin Tampereen Veden kommentti, jossa todetaan, että vesijohto sekä sade- ja jätevesiviemäri tulee tuoda uudelle tontille joko tontin kaulaa pitkin tai rasitteena vanhan tontin reunaa Vähäniemenkadulta.

2 Tontin omistaja vetäytyi hankkeesta päivätyllä kirjeellä, jolla hän peruutti asemakaavan muutoksen tontin osalta. Kaavamuutosalueen näin supistuessa hakijan ei ole tarpeellista kuulla uudelleen naapureitaan. Tarkennettu, nykyistä tilannetta vastaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Tarkistetusta osallis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty mielipiteitä. Asemakaavaluonnos oli lausunnoilla välisen ajan. Museotoimi huomautti, että selostukseen olisi hyvä lisätä yleiskuva kaava-alueen ympäristön rakennuskannasta. Kuvaus on lisätty selostukseen. Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydettiin lausunto kaavaehdotuksesta. Maakuntamuseolla ei ollut mitään huomautettavaa. Asemakaava Asemakaavamuutoksella jaetaan tontti kahdeksi pientalotontiksi ja 32 ja lisätään tämänhetkistä rakennusoikeutta. Tontti rajautuu Vähäniemenkatuun ja sen pinta-alaksi tulee 780 m 2. Tontin rakennusoikeus määritellään kaavamääräyksellä (180+v40), jolloin tonttitehokkuudeksi tulee noin e=0,28. Tontti on ns. kirveenvarsitontti ja sen pinta-alaksi tulee 798m 2. Tontin rakennusoikeus määritellään kaavamääräyksellä (180+v30), jolloin tonttitehokkuudeksi tulee noin e=0,26. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 430 k-m 2. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 188 k-m 2. Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Niemen kaupunginosan tonttia nro Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuu: Tampereen kaupungin Niemen kaupunginosan korttelin nro 2626 tontit nro 31 ja 32. Kaavan laatija:

3 Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, määräaikainen suunnittelija Antti Ahopelto. Dno: TRE 3442/ /2011 Vireille tulo: Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Niemen kaupunginosassa, noin viisi kilometriä luoteeseen kaupungin keskustasta, osoitteessa Vähäniemenkatu Kaavan nimi ja tarkoitus Niemi , Vähäniemenkatu 16, pientalotontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen, kaava nro Luettelo asiakirjoista. - asemakaavan muutoshakemus, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, , tark asemakaavakartta ja poistettava asemakaava havainnekuva asemakaavan selostus asemakaavan selostuksen liitelomake 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen ympäristö on omakotitaloaluetta, joka koostuu pääosin jälleenrakennuskauden puolitoistakerroksisesta rakennuskannasta. Tämän lisäksi alueella on luvuilla rakennettuja suurelta osin yksikerroksisia omakotitaloja sekä täydennysrakentamisen myötä syntynyttä ja 2000-luvun rakennuskantaa Luonnonympäristö Piha-alue on pääosin nurmikkoa ja kulkureitit ovat hiekka- ja sorapintaisia. Tontti rajautuu Vähäniemenkadusta istutuksilla. Idässä tontti rajautuu kapeaan puistovyöhykkeeseen, jonka keskellä kulkee kevyen liikenteen reitti. Tontin maaperä on Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan moreenia (Mr).

4 2.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen tontti liittyy Niemen kaupunginosan pientalovaltaiseen asuntoalueeseen. Sen lähellä, Vähäniemenkadun eteläpuolella, on melko yhtenäisenä säilynyttä jälleenrakennuskauden aluetta, jota on täydennetty ja 2000-luvun omakotitaloilla. Vähäniemenkadun pohjoispuolella on luvulla rakennettua yksikerroksisia omakotitaloja. Julkisivumateriaaleina lähiympäristön rakennuksissa on käytetty pääasiassa puuta, rappausta ja tiiltä. Kattokulma vaihtelee perinteisen jälleenrakennuskauden omakotitalon kattokulmasta lukujen tasakattoihin. Lielahden koulu ja terveysasema sijaitsevat noin yhden kilometrin päässä asemakaavamuutostontista, sekä Lielahden kirjasto sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä. Muutoin alueen palvelut tukeutuvat noin 1,5 kilometrin päässä olevaan Lielahden kauppakeskittymään. Lähin kaupunkiliikenteen bussipysäkki sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä suunnittelualueen tontista. Kaavamuutoskohteena olevan tontin pinta-ala on 1578 m 2. Tontilla on vuonna 1961 valmistunut, jälleenrakennuskaudelle tyypillinen puolitoistakerroksinen omakotitalo, jonka kerros-ala on noin 120 m 2. Rakennuksen julkisivumateriaali on harmaa rappaus. Tontille on liittymä Vähäniemenkadulta ja tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Näkymä kaavamuutostontin lounaiskulmasta.

5 2.1.4 Maanomistus Tontti nro on yksityisessä omistuksessa. 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25% alueen kerrosalasta Voimassa oleva asemakaava Kaavamuutostontilla on voimassa vahvistettu asemakaava nro 654. Sen mukaan tontti on asuin- tai liikerakennusten korttelialuetta. Asemakaavassa tontille on merkitty omakotirakennuksen rakennusala, jossa rakennuksen korkeus on enintään 5,5 m ja kattokaltevuus 1:1,5. Tontille on osoitettu talousrakennuksen rakennusala, jossa rakennuksen korkeus on enintään 3,5 m ja kattokaltevuus 1:1,5. Tontilla on rakennusoikeutta yhteensä 242 k-m 2, jolloin tontin laskennallinen tehokkuus on noin e=0,15. Tontin pohjoisosaan, Vähäniemenkadun reunaan, on merkitty puistomaisesti istutettava tontin osa. Asemankaavamääräysten mukaan tontilla olevien puiden kaataminen ilman rakennustarkastajan lupaa on kielletty ja rakennukset on sijoitettava kiinni kadunpuoleiseen rakennusrajaan Alueraportti Niemen alueesta on laadittu alueraportti vuonna 1989 sekä rakentamistapaohjeet vuonna Näiden avulla on selvitetty alueen ominaispiirteet ja niiden muodostuminen, sekä opastettu rakentajia alueiden omaleimaisuuden säilyttämisessä Tonttijako Kaava-alueella on voimassa hyväksytty tonttijako (tunnus 1146). Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna 2011.

6 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos laaditaan tontin nro omistajan tekemän kirjatun aloitteen pohjalta ja Kaupunkiympäristön kehittäminen perii siitä taksan mukaiset kulut. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajan aloitteesta. Tontin nro omistaja esitää päivätyssä ja kirjatussa hakemuksessa tontin jakamista. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavamuutoksen hakija Naapurikiinteistöt Niemen omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat, mm. Kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksiköineen, Kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos, Pirkanmaan maakuntamuseo Kaupungin liikelaitokset: Tampereen kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakija on ennakkoon kuullut naapureitaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Siitä jätettiin yksi mielipide, jossa ei ollut huomautettavaa. Lisäksi saatiin Tampereen Veden kommentti, jossa todetaan, että vesijohto sekä sadeja jätevesiviemäri tulee tuoda uudelle tontille joko tontin kaulaa pitkin tai rasitteena vanhan tontin reunaa Vähäniemenkadulta. Nykyistä tilannetta vastaava tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin kohdassa mainituille osallisille. Tarkistetusta osallis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty mielipiteitä. Asemakaavaluonnos oli lausunnoilla välisen ajan.

7 Museotoimi huomautti, että selostukseen olisi hyvä lisätä yleiskuva kaava-alueen ympäristön rakennuskannasta. Kuvaus on lisätty selostukseen. Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydettiin lausunto kaavaehdotuksesta. Maakuntamuseolla ei ollut mitään huomautettavaa. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Hakijan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tonttien jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen Kaavan laatijan tavoitteet Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Muodostettavilla tonteilla maankäytön periaatteet eivät muutu. Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueen maankäyttö osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi merkinnällä AO. 4.2 Aluevaraukset Korttelialueet Tontista muodostuvat tontit nro ja Vähäniemenkatuun rajautuvan tontin pinta-alaksi muodostuu 780m 2. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 180 k- m 2 ja autosuoja-/ talousrakennukselle 40 k-m 2, mikä vastaa noin tehokkuuslukua 0,28. Nykyistä asuinrakennusta laajennettaessa harjasuunta jatkaa olemassa olevan rakennuksen harjasuuntaa, mutta uudisrakentamistapauksessa harjasuunta voidaan kääntää kadun suuntaiseksi. Asuinrakennuksen pääasiallinen runkosyvyys on enintään 9 metriä (ru9m). Kadunpuoleinen pihan osa on istutettava. Tontti on ns. kirveenvarsitontti ja sen pinta-alaksi muodostuu 798m 2. Tontille on merkitty asuinrakennuksen ja autosuoja- /talousrakennuksen rakennusalat. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 180 k-m 2 ja autosuoja/talousrakennukselle 30 k-m2,

8 mikä vastaa noin tonttitehokkuuslukua e=0,26. Asuinrakennuksen pääasiallinen runkosyvyys on enintään 9,5 metriä (ru9,5m). Tontin itäpuoleisella puistoalueella kulkeva kevyen liikenteen reitti on hyvin lähellä tontin rajaa, joten tontin itärajalle on rakennettava rakenteellinen aita yksityisen ja julkisen tilan erottamiseksi. Aidan tulee materiaaliltaan ja väritykseltään sopia korttelialueen muuhun rakentamiseen (esim. pystyrimatai pystysäleaita). Kerroslukumerkintänä molemmilla tonteilla on IIy70%. Sen mukaan asuinrakennuksen toiseen kerrokseen saa sijoittaa kerrosalaan laskettavaa tilaa korkeintaan 70% asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen kerrosalasta. Merkinnällä ulv50% määrätään, että toiseen kerrokseen on sijoitettava kerrosalaan laskettavaa tilaa vähintään 50% ensimmäisen kerroksen kerrosalasta. Tontit ja 32 liittyvät jälleenrakennuskauden rakentamistapaa edustavaan kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen alueeseen. Rakennusten ulkoasu on pyrittävä säilyttämään alkuperäisen tyylinmukaisena. Mikäli aiemmin on suoritettu tämän pyrkimyksenvastaisia rakennustoimenpiteitä, on rakennukset korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. Uudisrakennuksia suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten sopeuttamiseen ympäristöönsä (sj-6). Rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus on 5,5 m. Molemmilla tonteilla asuinrakennuksen kattokaltevuuden on oltava välillä 26 o -34 o ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Julkisivumerkinnällä ju-5 määrätään julkisivun pääasialliseksi materiaaliksi rappaus tai puu. Ajoneuvoliittymät molemmille tonteille järjestetään Vähäniemenkadulta yhteisellä tonttitiellä, joka sijaitsee tontin tonttikaulalla. Kaavaan on merkitty tontin tonttikaulan kohdalle ajo-oikeus tontille merkinnällä: ajo-3( ). Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 430 k-m 2. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 188 k-m 2. Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. 4.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Koska kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, ei sillä ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta alueen viihtyvyyteen.

9 Alue täydentyy ja uusi rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Muutoksella ei ole merkittäviä liikennettä lisääviä vaikutuksia Vaikutukset luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä oleville tonteille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 5.2 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.