VIIALA , VIIALANTIE 54. PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KAAVA NRO 8486.

Transkriptio

1 VIIALA , VIIALANTIE 54. PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 25. päivänä maaliskuuta 2013 päivättyä ja 27. toukokuuta 2013 tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin viisi kilometriä kaakkoon Tampereen keskustasta, Viialan kaupunginosassa, osoitteessa Viialantie 54. Kaavamuutos koskee korttelissa 5205 sijaitsevaa tonttia nro 9. Suunnittelualueen ympäristö on eri-ikäisestä rakennuskannasta koostuvaa omakotitaloaluetta. Alueella on paljon jälleenrakennuskauden puolitoistakerroksista rakennuskantaa, jota on täydennetty uudemmilla yksi- ja puolitoistakerroksisilla rakennuksilla. Suunnittelualue sijaitsee Nuijatien ja Vasaratien välisellä osuudella erillispientalojen korttelialueella. Tontin nro kokonaispinta-ala 1657m 2. Tontilla on vuonna 1950 valmistunut, puolitoistakerroksinen omakotitalo, jonka pinta-ala on noin 90 k-m 2. Rakennuksen julkisivumateriaalina on puu. Lisäksi tontilla sijaitsee 70-luvulla valmistunut purkukuntoinen peltipintainen autotalli. Piha-alue on perinteinen puutarha puineen ja pensaineen. Tontin pinta on kulkureittejä lukuun ottamatta pääosin nurmipintainen. Kaavan tavoitteet Tontin omistaja on jättänyt aloitteen asemakaavan muuttamiseksi. Tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille. Määräaikaan mennessä siitä ei jätetty mielipiteitä. Määräajan ulkopuolella saapui kaksi kommenttia. Pirkanmaan maakuntamuseosta ilmoitettiin, ettei sitä tarvitse pitää hankkeessa mukana sen edetessä OAS:ssa esitetyllä tavalla. Tampereen Vedestä todettiin, että kaavassa tulee esittää maanalaisten putkien rasitemerkintä kantakiinteistölle. Uusi liittymä rakennetaan kirvesvarren kautta, joten rasitetta ei tarvita. Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa välisen ajan. Luonnoksesta tuli neljä lausuntoa, missä ei ollut huomautettavaa. Rakennusvalvonnassa käytiin vielä

2 keskustelua tontin ,5 m:n korkeusmerkinnästä. Tämä kuitenkin päätettiin jättää pois. Asemakaavan keskeinen sisältö Asemakaavamuutoksella jaetaan 1657m 2 suuruinen enintään kahden perheen omakotirakennusten tontti nro kahdeksi pientalotontiksi. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontilla on rakennusoikeutta 212 m 2, jolloin tontin laskennallinen tehokkuus on noin 0,13. Tontti jaetaan tonteiksi ja 33. Jo rakennetun tontin nro pinta-alaksi tulee 718 m 2. Tontin nro pintaalaksi tulee 938 m 2. Tontille tulee rakennusoikeutta asuinrakennukselle 180 k- m 2, sekä autotallille/taloustilalle 35 k-m 2, jolloin tontin tonttitehokkuudeksi tulee noin 0,30. Tontille tulee rakennusoikeutta asuinrakennukselle 190 m 2 ja autotallille/taloustilalle 40 k-m 2, jolloin e= 0,24. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 233 k-m². Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Viialan kaupunginosan tonttia Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuvat Tampereen kaupungin Viialan kaupunginosan korttelin nro 5205 tontit nro 32 ja nro 33. Kaavan laatija: Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittäminen, maankäytön suunnittelu, kaavainsinööri Merja Kinos, suunnittelija Marjukka Huotari. Kartta nro 8486 Kirjauspäivämäärä: Dno: TRE 7105/ /2012 Vireille tulo: Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin viisi kilometriä kaakkoon Tampereen keskustasta, Viialan kaupunginosassa, osoitteessa Viialantie Kaavan nimi ja tarkoitus

3 Viiala , Viialantie 54. Pientalotontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Kaava nro Asiakirjat Asemakaavan muutoshakemus, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Asemakaavakartta ja poistettava asemakaava , tark Havainnekuva Seurantalomake Asemakaavan selostus LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen ympäristö on eri-ikäisestä rakennuskannasta koostuvaa omakotitaloaluetta. Alueella on paljon jälleenrakennuskauden puolitoistakerroksista rakennuskantaa, jota on täydennetty uudemmilla yksi- ja puolitoistakerroksisilla rakennuksilla Luonnonympäristö Suunnittelualueen lähiympäristön yleisilme on varsin vehreä. Alueella on runsaasti puustoa ja tontit on rajattu teistä pensasaidoilla. Tontilla on paljon puita ja se rajautuu tiestä pensasaidalla. Viialantien katunäkymää Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Nuijatien ja Vasaratien välisellä osuudella Viialantiellä. Alueen lähiympäristö on jälleenrakennuskauden puolitoistakerroksista omakotitaloaluetta, joka on paikoin täydentynyt uu-

4 demmalla yksi- ja puolitoistakerroksisella rakennuskannalla. Julkisivumateriaaleina lähiympäristön rakennuksissa esiintyvät vaaleaksi peittomaalattu puu, vaalea rappaus ja tiili. Turtolan liikekeskus ja päiväkoti sijaitsevat muutaman sadan metrin säteellä suunnittelualueesta. Reilun kilometrin päässä sijaitsevat Messukylän koulu ja Messukylän kirkko. Suunnittelualueen tontti nro on pinta-alaltaan 1657m 2. Tontilla on vuonna 1950 valmistunut, puolitoistakerroksinen omakotitalo, jonka pinta-ala on noin 90 k-m 2. Rakennuksen julkisivumateriaali on vaaleaksi peittomaalattu puu ja katemateriaalina punainen tiilikate. Kaavamuutostontilla sijaitseva omakotitalo. Lisäksi tontilla sijaitsee peltipintainen 70-luvulla valmistunut purkukuntoinen autotalli. Tontin pinta on kulkureittejä lukuun ottamatta pääosin nurmipintainen Maanomistus Tontti nro on yksityisessä omistuksessa. 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta Voimassa oleva asemakaava

5 Kaavamuutostontilla on voimassa vahvistettu asemakaava nro Sen mukaan tontti kuuluu enintään kahden perheen omakotirakennusten korttelialueeseen. Asemakaavassa tontille on merkitty rakennusala puolitoistakerroksiselle asuinrakennukselle. Tontilla on rakennusoikeutta 212 k-m 2, jolloin tontin laskennallinen tehokkuus on noin e=0,13. Räystäskorkeudeksi on määrätty enintään 5 metriä ja kattokaltevuudeksi enintään 30 astetta. Tontille on merkitty talousrakennuksen rakennusala, jossa räystäskorkeus on enintään 4 metriä ja kattokaltevuus 22. Rakennus tulee sijoittaa rakennusalan kadunpuoleiseen reunaan. Lisäksi kaavassa on määrätty, että rakentamaton osa tontista on pidettävä istutettuna Alueraportti Suunnittelutyön tukena on käytetty Viialan ja Koivistonkylän pientaloalueselvitystä (v.1988), Viialan rakentamistapaohjeita (v.1988) sekä Viialan pientaloalueen yleissuunnitelmaa (v.1992). Selvitysten tarkoituksena on selvittää alueen ominaispiirteet ja niiden muodostuminen, sekä opastaa rakentajia alueiden omaleimaisuuden säilyttämisessä Tonttijako Tonttijako (tunnus 28) on hyväksytty ja tontti on merkitty kiinteistörekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tontin omistaja on hakenut asemakaavan muutosta. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajan aloitteesta. Asemakaavan muutoksesta peritään taksan mukaiset kulut. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavamuutoksen hakijat Naapurikiinteistöt Viialan omakotiyhdistys r.y Kaupungin eri toimialat: Kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksiköineen Kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos Pirkanmaan maakuntamuseo, Tampereen Kaukolämpö Oy

6 Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Pirkanmaan Ely-keskus Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakija on ennakkoon kuullut naapureitaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin kohdassa mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty mielipiteitä määräajan puitteissa. Määräajan ulkopuolella saapui kaksi kommenttia. Pirkanmaan maakuntamuseosta ilmoitettiin, ettei sitä tarvitse pitää hankkeessa mukana sen edetessä OAS:ssa esitetyllä tavalla. Tampereen Vedestä todettiin, että kaavassa tulee esittää maanalaisten putkien rasitemerkintä kantakiinteistölle. Uusi liittymä rakennetaan kirvesvarren kautta, joten rasitetta ei tarvita. Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa välisen ajan. Luonnoksesta tuli neljä lausuntoa, joissa ei ollut huomautettavaa. Rakennusvalvonnassa käytiin vielä keskustelua tontin ,5 m:n korkeusmerkinnästä. Tämä kuitenkin päätettiin jättää pois. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Hakijan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen Kaavan laatijan tavoitteet Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijoiden suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus suunnittelualueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueen maankäyttö osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). 4.2 Aluevaraukset Korttelialueet

7 Tontista muodostuvat tontit nro ja 33. Tontin pinta-ala on 718 m 2 ja tontin pinta-ala 938 m 2. Tontille tulee rakennusoikeutta asuinrakennukselle 180 k-m 2, sekä autotallille/taloustilalle 35 k-m 2, jolloin tontin tonttitehokkuudeksi tulee noin 0,30. Tontille tulee rakennusoikeutta asuinrakennukselle 190 m 2 ja autotallille/taloustilalle 40 k-m 2, jolloin e= 0,24. Rakennusoikeuden määrä kasvaa yhteensä 233 k-m². Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. Tonteille on merkitty asuinrakennuksen ja autosuoja-/ talousrakennuksen rakennusalat. Kerroslukumerkintänä tonteilla on IIy70 %, jonka mukaan asuinrakennuksen toiseen kerrokseen saa sijoittaa kerrosalaan laskettavaa tilaa korkeintaan 70 % ensimmäisen kerroksen alasta. Asuinrakennuksen toiseen kerrokseen on sijoitettava kerrosalaan laskettavaa tilaa vähintään 50 % ensimmäisen kerroksen alasta (ulv50 %). Asuinrakennuksen kattokaltevuus on astetta ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina on käytettävä vaaleaksi peittomaalattua puuta tai vaaleaksi värjättyä rappausta (ju-18). Tontti liittyy jälleenrakennuskauden rakentamistapaa edustavaan alueeseen. Uudisrakennukset on suunniteltava olemassa olevien rakennusten yksinkertaisuutta noudattaen. 4.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Koska kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, ei sillä ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä siten heikennä alueen viihtyvyyttä. Rakentaminen on vanhan omakotitaloalueen luonteen mukaista, jolloin se täydentää positiivisella tavalla alueen kaupunkikuvaa. Muutoksella ei ole merkittäviä liikennettä lisääviä vaikutuksia Vaikutukset luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä olevalle tontille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 5.2 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.