LINNAINMAA , KOTIPELLONKATU 12, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN, RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN JA VÄHÄINEN KAAVAPUISTON MUUTOS. KAAVA NRO 8392.

Transkriptio

1 LINNAINMAA , KOTIPELLONKATU 12, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN, RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN JA VÄHÄINEN KAAVAPUISTON MUUTOS. KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 7. päivänä marraskuuta 2011 päivättyä ja 19. päivänä joulukuuta tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin 6,5 kilometriä itään kaupungin keskustasta, Linnainmaan kaupunginosassa Sammon valtatien pohjoispuolella, osoitteessa Kotipellonkatu 12. Linnainmaan kaupunginosan rakennuskanta on pääosin omakoti- ja rivitaloja. Suunnittelualue lähikortteleineen muodostuu suurimmaksi osaksi lukujen harjakattoisista puolitoistakerroksisista asuinrakennuksista erillisine talousrakennuksineen. Alueen rakennuskanta on täydentynyt loivaharakattoisilla erillispientaloilla luvuilla. Kotipellonkadun vastakkaiselle puolelle on rakennettu 2007 uusi erillispientalo jaetulle tontille. Alle puolen kilometrin säteellä suunnittelualueesta sijaitsee kaupunkiliikenteen bussipysäkkejä, useita leikkipaikkoja sekä virkistysalueina toimivat Kotipellonpuisto itä ja länsi. Linnainmaan koulu on alle kilometrin päässä. Alueelle on kohtalaiset liikenneyhteydet. Kaavamuutoksen kohteena on korttelin nro 5601 tontti nro 1. Tontti rajautuu länsipuolelta kaavan puistoalueeseen, pinta-ala on 1593 m². Tonttijako (tunnus ) on hyväksytty , tonttia ei ole merkitty tonttirekisteriin vaan se on edelleen maarekisteriyksikkönä, tila Mustajärvi 2:26, Tontilla on vuonna 1952 valmistunut kaksiasuntoinen kaksikerroksinen, puurunkoinen rapattu asuinrakennus, jossa on kerrosalaa noin 260 k-m². Tontilla kasvaa muutamia havu- ja lehtipuita. Tontin pinta on pääosin nurmikkoa ja peltomaata lukuun ottamatta sorapintaisia kulkureittejä. Kaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin nro jakaminen kahdeksi tontiksi ja rakennusoikeuden lisääminen siten, että muodostuvien tonttien tonttitehokkuudeksi tulee e=0,3. Kulku muodostuvalle tontille on suunniteltu rasitteena kadun puolen tontin kautta. Kaavoituksen edetessä alueella eteläpuolen tontti on mahdollista kytkeä uuteen länsipuolelle kaavoitettavaan asuntokatuun, jolloin rasite voidaan poistaa, eikä kadun puolen tontin kaavaa ole tarpeen muuttaa. Rakentamistapa sovitetaan ympäristöön. Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty kommentteja.

2 Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin toimialoilta. Aluepelastuslaitoksen lausunnon perusteella kaavaa on tarkistettu vähäisesti autosuojarakennusten keskinäisen etäisyyden osalta 8 metriksi. Muut lausunnon eivät anna aihetta tarkistuksiin. Asemakaava Asemakaavan muutoksella jaetaan 1593 m² suuruinen tontti nro kahdeksi pientalotontiksi lisäämällä siihen osa tilaan 2:26 kuuluvaa puistoaluetta. Osa tilan 2:26 alasta muuttuu puistoalueeksi, osa jää kaavattomaksi maaksi. Voimassaolevan asemakaavan mukaan tontilla on rakennusoikeutta 227 k-m². Tontti nro ja puistoalueen osa muodostetaan tonteiksi nro ja 24. Tontin nro pintaalaksi tulee 1019 m². Tontille merkitään rakennusoikeutta 240 k-m² ja 60 k-m² autosuoja- ja talousrakennukselle, jolloin tontin tehokkuudeksi muodostuu e=0,30. Tontin nro pinta-alaksi tulee 816 m². Tontille merkitään rakennusoikeutta 220 k-m² ja 25 k-m² autosuoja- ja talousrakennukselle, jolloin tontin tehokkuudeksi muodostuu e=0,30. Tontin nro olemassa olevassa rakennuksessa on kaksi asuntoa, joka on mahdollinen pääkäyttötarkoituksen mukaan. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 555 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 328 k-m². Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Linnainmaan kaupunginosan korttelin nro 5601 tonttia nro 1 sekä tilan 2:61 osaa. Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuu: Tampereen kaupungin Linnainmaan kaupunginosan korttelin nro 5601 tontit nro 23 ja 24. Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus, arkkitehti Vesa Kinttula. Dno: TRE:5287/ /2010 pvm Verkkonumero: Vireilletulo: Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee noin 6,5 kilometriä itään kaupungin keskustasta, Linnainmaan kaupunginosassa Sammon valtatien pohjoispuolella, osoitteessa Kotipellonkatu 12.

3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Linnainmaa , Kotipellonkatu 12., Pientalotontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Kaava nro Luettelo asiakirjoista - Asemakaavan muutoshakemus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta ja poistettava asemakaava - Havainnekuva Asemakaavan selostus - Asemakaavan selostuksen liitelomake 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Linnainmaa, rakentamistapaohjeita, Tampereen kaupunki 1/ LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaavamuutoksen kohde sijaitsee Linnainmaan kaupunginosassa, Kotipellonkadun varrella. Linnainmaan kaupunginosan rakennuskanta on pääosin omakoti- ja rivitaloja. Suunnittelualue lähikortteleineen muodostuu suurimmaksi osaksi lukujen harjakattoisista puolitoistakerroksisista asuinrakennuksista erillisine talousrakennuksineen. Alueen rakennuskanta on täydentynyt loivaharakattoisilla erillispientaloilla luvuilla. Kotipellonkadun vastakkaiselle puolelle on rakennettu 2007 uusi erillispientalo jaetulle tontille. Alle puolen kilometrin säteellä suunnittelualueesta sijaitsee kaupunkiliikenteen bussipysäkkejä, useita leikkipaikkoja sekä virkistysalueina toimivat Kotipellonpuisto itä ja länsi. Linnainmaan koulu on alle kilometrin päässä Luonnonympäristö Tontilla kasvaa muutamia havu- ja lehtipuita. Tontin pinta on pääosin nurmikkoa lukuun ottamatta sorapintaisia kulkureittejä. Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan tontin maaperä on savea (Sa). Tilan lounais- ja eteläreunassa on pohjoispuolelta Linnainmaan alueelta johtuva avo-oja, joka laskee eteläisen peltoalueen kautta Pyhäojan puroon Rakennettu ympäristö Suunnittelualue lähikortteleineen muodostuu suurimmaksi osaksi lukujen harjakattoisista puolitoistakerroksisista asuinrakennuksista erillisine talousrakennuksineen. Alueen rakennuskanta on täydentynyt loivaharakattoisilla erillispientaloilla luvuilla. Kotipellonkadun vastakkaiselle puolelle on rakennettu 2007 uusi erillispientalo jaetulle tontille. Suunnittelualueen tontti nro on pinta-alaltaan 1593 m². Tontilla on vuonna 1952 valmistunut kaksiasuntoinen kaksikerroksinen, puu-

4 runkoinen rapattu asuinrakennus, jossa on kerrosalaa noin 260 k-m². Rakennus on säilyttänyt alkuperäisen ulkoasunsa ja se kuvaa hyvin oman aikakautensa arkkitehtuuria. Rakennus on tarkoitus säilyttää. Rakennetun lähiympäristön rakennuskantaselvitys.

5 Rakennettua ympäristöä. Viistokuvat 2010 Hannu Vallas Tampereen kaupunki

6 2.1.4 Maanomistus Tontin nro omistavat Ossi ja Raili Tervajärvi sekä Toivo Iso- Mustajärven perikunta asiamiehenä Seppo Niemelä. Suunnittelualueella sijaitseva asuinrakennus ja tontti, kuva alueraportista 1992 ensimmäisenä Kotipellonkadun varren rakennuskantaa, näkymä länteen ja itään kadulta. 2.2 Suunnittelutilanne

7 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu Siinä kaava-alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). Alueelle on yleiskaavassa merkintä (me), jonka mukaan asemakaavan laadinnan yhteydessä tehtävä tarvittaessa meluselvitys Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro 683. Sen mukaan tontti nro on asuin- ja liikerakennusten korttelialuetta, jolle on merkitty ohjeluontoiset omakotirakennuksen ja talousrakennuksen rakennusalat, joita ei vahvisteta. Omakotirakennuksen räystäskorkeus saa olla enintään 5m. Kattokaltevuuden tulee olla 1:1½. Talousrakennuksen räystäskorkeudeksi on määrätty 4 m. Tontilla on rekisterin mukaan rakennusoikeutta yhteensä 227 k-m², jolloin tontin laskennallinen tehokkuus e=0, Tonttijako Tonttijako (tunnus ) on hyväksytty , tonttia ei ole merkitty tonttirekisteriin vaan se on edelleen maarekisteriyksikkönä, tila Mustajärvi 2:26, Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos laaditaan tontin nro omistajien tekemästä aloitteesta ja kaupunkiympäristön kehittäminen (tilaajaorganisaatio) perii siitä taksan mukaiset kulut. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tontin omistajien tekemässä, kirjatussa, hakemuksessa esitetään tontin jakamista. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Muutoksen hakija Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Linnainmaan omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat: kaupunkiympäristön kehittäminen, viranomaisyksikköineen, kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Muut ilmoituksensa mukaan

8 3.3.2 Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille , jolloin myös osallistumisja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliselle ajalle palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin lisäksi edellä mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta määräaikaan mennessä esitettiin kaksi kommenttia. Tampereen vesi ilmoitti, että vesi- ja viemäriliitokset on tehtävä uudelle tontille kadun puolen tontin kautta. Johdot voidaan sijoittaa lausunnon mukaan perustettavan kulkurasitteen kohdalle. Pirkanmaan maakuntamuseo ilmoitti olevansa osallinen hankkeessa, mikä on todettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Maakuntamuseo ilmoitti, että hankkeen pienimuotoisuuden vuoksi erillisen kulttuuriympäristöselvityksen laatiminen ei ole välttämätöntä. Kaavaselostukseen on kuitenkin liitettävä kohteen ja sen lähiympäristön perustiedot sekä muutama valokuva kaava-alueesta ympäristöineen. Maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa kaavahankkeesta. Mikäli kaavoitus etenee osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyjen lähtökohtien mukaisesti, kaavaluonnosta ja ehdotusta ei ole välttämätöntä lähettää lausunnoille maakuntamuseoon. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin sen nähtävillä ollessa kaupungin toimialojen lausunnot. Lausuntoja saatiin 8, joissa pelastuslaitos suositteli autosuojarakennusten keskinäiseksi etäisyydeksi 8 m ja Tampereen Sähköverkko Oy että, sähköliittymän liittämiskohta tontille nro 24 on tontin nro 23 luoteiskulmassa katualueen reunassa, jolloin johtovarausreitille tulee tontin nro 24 sähkön liittymiskaapeli. Tampereen Vesi kommentoi, että vesi- ja viemäriliitokset on tehtävä uudelle tontille kadun puolen tontin rasitteen kautta. Mielipiteitä ei annettu kaavaluonnoksesta. Asemakaavan rakennusaloja tarkistetaan vähäisesti autosuojarakennusten keskinäisten etäisyyden osalta. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on omistamiensa tontin nro jakaminen kahtia ja uuden rakennuksen rakentaminen syntyvälle tontille. Vanha rakennus on tarkoitus säilyttää. Kaavoittajan tavoitteena suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus muutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Täydennysrakentaminen pyritään sovittamaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita.

9 3.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitelmassa tontti nro on jaettu itä-länsisuunnassa kahtia. Jaolla muodostuu yksi uusi tontti rasitekulun kautta nykyisen tontin eteläosaan. Osa tilan puistoalueesta liitetään tontteihin, osa tilasta liittyy puistoalueeseen. Puistoalueen muutos on vähäinen, eikä sen vuoksi kaava tarvitse hyväksyttää valtuustossa.. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Muodostettavilla tonteilla maankäytön periaatteet eivät muutu. Tontit merkitään erillispientalojen korttelialueeksi merkinnällä AO. 4.2 Aluevaraukset Korttelialueet Muodostuvat tontit nro ja 24 osoitetaan asemakaavamerkinnällä AO erillispientalojen korttelialueeksi. Rakennusten kerroslukumerkintä on IIy70%. Ajoneuvoliittymät molemmille tonteille ovat Kotipellonkadulta osoitettavan rasiteajoyhteyden kautta. Tontin nro pinta-alaksi tulee 1019 m². Tontille merkitään rakennusoikeutta 240 k-m² ja 60 k-m² autosuoja- ja talousrakennukselle, jolloin tontin tehokkuudeksi muodostuu e=0,30. Tontin nro pinta-alaksi tulee 816 m². Tontille merkitään rakennusoikeutta 220 k-m² ja 25 k-m² autosuoja- ja talousrakennukselle, jolloin tontin tehokkuudeksi muodostuu e=0,30. Tontin nro olemassa olevassa rakennuksessa on kaksi asuntoa, joka on mahdollinen pääkäyttötarkoituksen mukaan. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 555 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 328 k-m². Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. 4.3 Kaavan vaikutukset Koska kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, ei sillä ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Alue täydentyy ja uusi rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Muutoksella ei ole merkittäviä alueen liikennettä lisääviä vaikutuksia Kaavan vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavalla täydennetään asuinaluetta yhdellä uudella pientalolla. Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan

10 laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta alueen viihtyvyyteen. Muutoksella ei ole vaikutuksia katunäkymiin. Suunnittelualue lähikortteleineen muodostuu suurimmaksi osaksi lukujen harjakattoisista puolitoistakerroksisista asuinrakennuksista erillisine talousrakennuksineen. Alueen rakennuskanta on täydentynyt loivaharakattoisilla erillispientaloilla luvuilla. Kotipellonkadun vastakkaiselle puolelle on rakennettu 2007 uusi erillispientalo jaetulle tontille. Kaavalla ei ole vaikutusta kulttuuriperinnön säilymiseen Ympäristön häiriötekijät Yleiskaavan me määräyksen mukaista meluselvitystarvetta asemakaavaa laadittaessa ei ole tarpeen tehdä. Aluetta suojaa Sammon valtatien reunaan ja Ristinarkun rampin reunaan rakennettu meluvalli, jonka ansiosta alueen melutaso on alle 55 dba suojatulla alueella. Meluvalli 65 ja >55 dba alueet v 2030, lähde: paikkatieto 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 5.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.