NIEMI JA 7, VETIKONKATU 10-12, PIENTALOTONTTIEN JAKAMINEN. KAAVA NRO 8449.

Transkriptio

1 NIEMI JA 7, VETIKONKATU 10-12, PIENTALOTONTTIEN JAKAMINEN. KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 11. päivänä kesäkuuta 2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin viisi kilometriä luoteeseen Tampereen keskustasta, Niemen kaupunginosassa, osoitteessa Vetikonkatu Kaavamuutos koskee korttelissa 2628 sijaitsevia tontteja nro 6 ja 7. Suunnittelualueen ympäristö on omakotitaloaluetta, joka koostuu pääosin jälleenrakennuskauden puolitoistakerroksisesta rakennuskannasta. Tämän lisäksi alueella on luvuilla rakennettua suurelta osin yksikerroksista rakennuskantaa sekä täydennysrakentamisen myötä syntyneitä ja 2000-luvun omakotitaloja. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Vetikonkadun ja idässä sekä lännessä omakotitalotontteihin. Etelässä suunnittelualue rajautuu puistoalueeseen, jonka läpi kulkee kevyen liikenteen reitti. Tontin pinta-ala on 1688 m 2. Tontilla on vuonna 1972 valmistunut yksikerroksinen, tasakattoinen tiiliverhoiltu asuinrakennus, jossa on kerrosala noin 188 k-m 2. Tontilla kasvaa muutamia lehtipuita. Tontin pinta on pääosin nurmikkoa lukuun ottamatta sorapintaisia kulkureittejä. Tontin rakennuksen julkisivumateriaali on puhtaaksimuurattu tiili (punainen) Tontin pinta-ala on 1662 m². Tontilla on vuonna 1964 valmistunut puolitoistakerroksinen, rapattu asuinrakennus, jossa on kerrosalaa noin 155 k-m². Tontilla kasvaa muutamia lehtipuita. Tontin pinta on pääosin nurmikkoa lukuun ottamatta sorapintaisia kulkureittejä. Tontti on rajattu kolmelta sivultaan pensasaidalla. Tontin rakennuksen julkisivumateriaali on rappaus. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen ovat jättäneet tonttien nro ja 7 omistajat. Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tonttien jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijoiden suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Rakentamistapa sovitetaan ympäristöön. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille. Maakuntamuseolla ei ollut hankkeesta huomautettavaa. Yksi naapuri huomautti, että kulmanaapurit oli jätetty kuulematta. Hakijat kuulivat kyseiset naapurit jälkikäteen.

2 Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa välisen ajan. Luonnoksesta tuli kolme lausuntoa, joista yhdessä oli huomautettavaa. Rakennusvalvonta totesi lausunnossaan, että energiatehokkaiden uusien omakotitalojen korkeudet ovat kasvaneet verrattuna jälleenrakennuskauden taloihin. Yläpohjan lämmöneristeiden paksuudet ovat moninkertaistuneet, yläpohjan tuuletusraot kasvaneet, kerroskorkeudet kasvaneet talotekniikan vaatimuksesta ja alapohjan lämmöneristeiden paksuudet ovat myös kasvaneet. Sokkelikorkeus puuverhotussa talossa on kasvanut, koska liian matalat sokkelit ovat aiheuttaneet kosteusvaurioita. Tästä syystä rakennusvalvonta toivoi, että julkisivupinnan ja vesikaton enimmäiskorkeudeksi esitettyä 5,5 metrin rajaa nostettaisiin 6,0 metriin. Kaavoittajan vastaus: Jälleenrakennuskauden alueilla on syytä pitäytyä julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan enimmäiskorkeudeksi esitetyssä 5,5 metrissä. Tämä mahdollistaa uudisrakennusten sovittamisen naapuruston rakennuskantaan ilman, että niistä tulee suoraan kaksikerroksisia. Kaksikerroksiset pientalot eivät sovellu jälleenrakennuskauden alueille. Rakennusvalvonta voi myöntää korkeudesta vähäisiä poikkeuksia rakennuslupavaiheessa, mikäli poikkeaminen on hyvin perusteltua esim. lämmöneristeiden paksuudella tai pienillä maaston korkeuseroilla. Asemakaava Asemakaavan muutoksella jaetaan sekä 1688 m² suuruinen tontti nro että 1662 m² suuruinen kaavatontti nro kahdeksi erillispientalotontiksi. Omakotitontti nro jaetaan tonteiksi nro ja Omakotitontti nro jaetaan tonteiksi nro ja Tontti rajautuu Vetikonkatuun ja sen pinta-alaksi tulee 848 m 2. Tontin rakennusoikeus määritellään kaavamääräyksellä (180+v30), jolloin tonttitehokkuudeksi tulee noin e=0,25. Tontti on ns. kirveenvarsitontti ja sen pinta-alaksi tulee 840m 2. Tontin rakennusoikeus määritellään kaavamääräyksellä (185+v30), jolloin tonttitehokkuudeksi tulee noin e=0,26. Tontti on ns. kirveenvarsitontti ja sen pinta-alaksi tulee 819m 2. Tontin rakennusoikeus määritellään kaavamääräyksellä (180+v30), jolloin tonttitehokkuudeksi tulee noin e=0,26. Tontti rajautuu Vetikonkatuun ja sen pinta-alaksi tulee 842 m 2. Tontin rakennusoikeus määritellään kaavamääräyksellä (180+v30), jolloin tonttitehokkuudeksi tulee noin e=0,25. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 845 k-m 2. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 361 k-m 2. Tonttijaolla muodostuu kaksi uutta pientalotonttia.

3 Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Niemen kaupunginosan tonttia nro ja 7. Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuu: Tampereen kaupungin Niemen kaupunginosan korttelin nro 2628 tontit nro 24, 25, 26, 27. Kaavan laatija: Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, määräaikainen suunnittelija Leonardo Kontinen ja kaavainsinööri Merja Kinos. Dno: TRE:1247/ /2012 pvm Vireille tulo: Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Niemen kaupunginosassa, noin viisi kilometriä luoteeseen kaupungin keskustasta, osoitteessa Vetikonkatu Kaavan nimi ja tarkoitus Niemi ja 7, Vetikonkatu 10-12, pientalotonttien jakaminen, kaava nro Luettelo asiakirjoista. - asemakaavan muutoshakemus - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - asemakaavakartta ja poistettava asemakaava - havainnekuva - asemakaavan selostus - asemakaavan selostuksen liitelomake 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen ympäristö on omakotitaloaluetta, joka koostuu pääosin jälleenrakennuskauden puolitoistakerroksisesta rakennuskannasta. Tämän lisäksi alueella on luvuilla rakennettuja suurelta osin yksikerroksisia omakotitaloja sekä täydennysrakentamisen myötä syntynyttä ja 2000-luvun rakennuskantaa Luonnonympäristö Piha-alueet ovat pääosin nurmikkoa ja kulkureitit ovat hiekka- ja sorapintaisia. Tontit rajautuvat Vetikonkadusta istutuksilla. Etelässä suunnittelualue rajautuu

4 puistoalueeseen, jonka läpi kulkee kevyen liikenteen reitti. Tontin maaperä on Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan moreenia (Mr) Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen tontti liittyy Niemen kaupunginosan pientalovaltaiseen asuntoalueeseen. Sen lähellä, Vetikonkadun pohjoispuolella, on melko yhtenäisenä säilynyttä jälleenrakennuskauden aluetta, jota on täydennetty 1960-luvun omakotitaloilla. Julkisivumateriaaleina lähiympäristön rakennuksissa on käytetty pääasiassa puuta, rappausta ja tiiltä. Kattokulma vaihtelee perinteisen jälleenrakennuskauden omakotitalon kattokulmasta lukujen tasa ja loivakattoihin. Lielahden koulu ja terveysasema sijaitsevat noin kilometrin päässä asemakaavamuutostontista, sekä Lielahden kirjasto sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä. Muutoin alueen palvelut tukeutuvat noin 1,5 kilometrin päässä olevaan Lielahden kauppakeskittymään. Lähin kaupunkiliikenteen bussipysäkki sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä suunnittelualueen tonteista. Kaavamuutoskohteena olevan tontin pinta-ala on 1688 m². Tontilla on vuonna 1972 valmistunut yksikerroksinen, tasakattoinen tiiliverhoiltu asuinrakennus, jossa on kerrosalaa noin 188 k-m². Tontilla kasvaa muutamia lehtipuita. Tontin pinta on pääosin nurmikkoa lukuun ottamatta sorapintaisia kulkureittejä. Kaavamuutoskohteena olevan tontin pinta-ala on 1662 m². Tontilla on 1964 valmistunut puolitoistakerroksinen, rapattu asuinrakennus, jossa on kerrosalaa noin 155 k-m². Tontilla kasvaa muutamia lehtipuita. Tontin pinta on pääosin nurmikkoa lukuun ottamatta sorapintaisia kulkureittejä. Näkymä Vetikonkadulta kaavamuutostonteille.

5 3.1.4 Maanomistus Tontit nro ja 7 ovat yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25% alueen kerrosalasta Voimassa oleva asemakaava Kaava-alueella on voimassa vahvistettu alueen ensimmäinen asemakaava nro 654. Sen mukaan tontit ovat asuin- tai liikerakennusten kortteleita tai -tontteja. Tonteille on osoitettu yksi omakotirakennuksen rakennusala sekä talousrakennuksen rakennusala. Rakennusaloista mitattuna rakennusoikeutta on yhteensä 242 k-m2, jolloin tonttitehokkuudet ovat e=0,14 ja e=0,15. Asemakaavan mukaan asuinrakennuksen räystäskorkeus saa olla 5,5 m ja kattokaltevuus 1:1,5. Tontin pohjoisosaan on merkitty puistomaisesti istutettava tontinosa, etupuuhtarha. Asemankaavamääräysten mukaan tontilla olevien puiden kaataminen ilman rakennustarkastajan lupaa on kielletty ja rakennukset on sijoitettava kiinni kadunpuoleiseen rakennusrajaan Alueraportti Niemen alueesta on laadittu alueraportti vuonna 1989 sekä rakentamistapaohjeet vuonna Näiden avulla on selvitetty alueen ominaispiirteet ja niiden muodostuminen, sekä opastettu rakentajia alueiden omaleimaisuuden säilyttämisessä Tonttijako Tontin tonttijako (tunnus 1136A) on hyväksytty ja tontti on merkitty tonttirekisteriin Tontin tonttijako (tunnus 1136A) on hyväksytty ja tontti on merkitty tonttirekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos laaditaan tontin nro omistajien tekemän, kirjatun aloitteen pohjalta ja tontin nro omistajien tekemän, kirjatun aloitteen pohjalta. Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tonttien jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen.

6 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tonttien omistajien aloitteesta. Tontin nro omistajat esittävät päivätyssä ja kirjatussa hakemuksessaan tontin jakamista. Tontin nro omistajat esittävät päivätyssä ja kirjatussa hakemuksessaan tontin jakamista. Kaupunkiympäristön kehittäminen perii siitä taksan mukaiset kulut. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Muutoksen hakija Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Niemen omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat, mm. Kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksiköineen, Kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos, Pirkanmaan maakuntamuseo Kaupungin liikelaitokset: Tampereen kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi liikelaitos Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Hakija oli ennakkoon kuullut naapureitaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille. Maakuntamuseolla ei ollut hankkeesta huomautettavaa. Yksi naapuri huomautti, että kulmanaapurit oli jätetty kuulematta. Hakijat kuulivat kyseiset naapurit jälkikäteen. Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa välisen ajan. Luonnoksesta tuli kolme lausuntoa, joista yhdessä oli huomautettavaa. Rakennusvalvonta totesi lausunnossaan, että energiatehokkaiden uusien omakotitalojen korkeudet ovat kasvaneet verrattuna jälleenrakennuskauden taloihin. Yläpohjan lämmöneristeiden paksuudet ovat moninkertaistuneet, yläpohjan tuuletusraot kasvaneet, kerroskorkeudet kasvaneet talotekniikan vaatimuksesta ja alapohjan lämmöneristeiden paksuudet ovat myös kasvaneet. Sokkelikorkeus puuverhotussa talossa on kasvanut, koska liian matalat sokkelit ovat aiheuttaneet kosteusvaurioita. Tästä syystä rakennusvalvonta toivoi, että julkisivupinnan ja vesikaton enimmäiskorkeudeksi esitettyä 5,5 metrin rajaa nostettaisiin 6,0 metriin. Kaavoittajan vastaus: Jälleenrakennuskauden alueilla on syytä pitäytyä julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan enimmäiskorkeudeksi esitetyssä 5,5 metrissä. Tämä mahdollistaa uudisrakennusten sovittamisen naapuruston rakennuskantaan ilman, että niistä tulee suoraan kaksikerroksisia. Kaksikerroksiset pientalot eivät sovellu jälleenrakennuskauden alueille. Rakennusvalvonta voi myöntää korkeudesta vä-

7 häisiä poikkeuksia rakennuslupavaiheessa, mikäli poikkeaminen on hyvin perusteltua esim. lämmöneristeiden paksuudella tai pienillä maaston korkeuseroilla. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Hakijan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tonttien jakaminen Kaavan laatijan tavoitteet Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Muodostettavilla tonteilla maankäytön periaatteet eivät muutu. Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueen maankäyttö osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi merkinnällä AO. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Tontista muodostuvat tontit nro ja 25. Tontista muodostuvat tontit nro ja 27. Muodostuvat tontit nro , -25, -26 ja -27 osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi. Tontin pinta-alaksi muodostuu 848 m 2. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 180 k-m 2 ja autosuoja-/ talousrakennukselle 30 k-m 2, mikä vastaa tehokkuuslukua 0,25. Kadunpuoleinen pihan osa on istutettava. Tontin pinta-alaksi muodostuu 842 m 2. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 180 k-m 2 ja autosuoja-/ talousrakennukselle 30 k-m 2, mikä vastaa tehokkuuslukua 0,25. Kadunpuoleinen pihan osa on istutettava. Tontti liittyy jälleenrakennuskauden rakentamistapaa edustavaan kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen alueeseen. Rakennusten ulkoasu on pyrittävä säilyttämään alkuperäisen tyylinmukaisena. Mikäli aiemmin on suoritettu tämän pyrkimyksen vastaisia rakennustoimenpiteitä, on rakennukset korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. Uudisrakennuksia suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten sopeuttamiseen ympäristöönsä (sj-6). Tontti on ns. kirveenvarsitontti ja sen pinta-alaksi muodostuu 840 m 2. Tonteille on merkitty asuinrakennuksen ja autosuoja-/talousrakennuksen rakennusalat. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 185 k-m 2 ja autosuoja/talousrakennukselle 30 k-m2, mikä vastaa tonttitehokkuuslukua e=0,26.

8 Tontti on ns. kirveenvarsitontti ja sen pinta-alaksi muodostuu 819 m 2. Tontille on merkitty asuinrakennuksen ja autosuoja-/talousrakennuksen rakennusalat. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 180 k-m 2 ja autosuoja/talousrakennukselle 30 k-m2, mikä vastaa noin tonttitehokkuuslukua e=0,26. Tonteilla , 26 ja 27 on yhteinen liittymä, niin sanottu kirveenvarsi. Niille merkitään rasite (ajo-ku), joka mahdollistaa ajoyhteyden sekä kunnallistekniikan rakentamisen tonttien yhteisen sisäänajotien osalle. Kerroslukumerkintänä kaikilla neljällä tontilla on IIy70%. Sen mukaan asuinrakennuksen toiseen kerrokseen saa sijoittaa kerrosalaan laskettavaa tilaa korkeintaan 70% asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen kerrosalasta. Merkinnällä ulv50% määrätään, että toiseen kerrokseen on sijoitettava kerrosalaan laskettavaa tilaa vähintään 50% ensimmäisen kerroksen kerrosalasta. Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema on 5,5 m. Asuinrakennuksen kattokaltevuuden on oltava välillä 26 o -34 o ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Julkisivumerkinnällä ju-5 määrätään julkisivun pääasialliseksi materiaaliksi rappaus tai puu. Tontille rakennettavan uudisrakennuksen julkisivumateriaalien ja käsittelyn tulee sopeutua ympyröiviin rakennuksiin ja korttelikokonaisuuteen (ym-7). Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 845 k-m 2. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 361 k-m 2. Tonttijaolla muodostuu kaksi uutta pientalotonttia. 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Koska kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, ei sillä ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyvyyteen. Alue täydentyy ja uusi rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Muutoksella ei ole merkittäviä liikennettä lisääviä vaikutuksia Vaikutukset luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä oleville tonteille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 6.2 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.