LINNAINMAA, YLINIKKILÄNKATU 10. PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. ASEMAKAAVA NRO 8594.

Transkriptio

1 LINNAINMAA, YLINIKKILÄNKATU 10. PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. ASEMAKAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 24. päivänä syyskuuta 2015 päivättyä ja tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee osoitteessa Ylinikkilänkatu 10, noin 8 kilometriä itään Tampereen keskustasta Linnainmaan kaupunginosassa. Kaavamuutos koskee korttelissa 5622 sijaitsevaa tonttia nro 11. Pohjoisessa tontti rajautuu Ylinikkilänkatuun, etelässä Leinolankatuun, ja muuten erillispientalotontteihin. Suunnittelualueen ympäristö on luvun rakennuskannasta koostuvaa asuinpien- ja rivitalojen korttelialuetta. Linnainmaan koilliskeskuksen palvelut sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta, ja lähin bussipysäkki sijaitsee alueen välittömässä läheisyydessä. Linnainmaan koulu sijaitsee noin puolen kilometrin päässä ja päiväkotiin on matkaa kilometrin verran. Kaavamuutoskohteena olevan tontin pinta-ala on 1606 m 2. Tontilla on vuonna 1962 valmistunut kaksikerroksinen harjakattoinen, julkisivultaan rapattu omakotitalo, jonka kerrosala on noin 170 m 2. Tontilla kasvaa useita puita ja pensaita ja se on pääosin nurmikkoa lukuun ottamatta kulkureittejä. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen ovat jättäneet tontin omistajat. Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Rakentamistapa sovitetaan ympäristöön. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville yhdessä kaavan valmisteluaineiston kanssa. Hankkeesta saatiin yhteensä viisi kommenttia ja yksi mielipide, kolme kommenttia niistä nähtävillä oloaikana. Yleisten alueiden kommentissa todettiin, että hulevesimääräyksiä ei lähtökohtaisesti tarvita. Rakennuslupavaiheessa on noudatettava rakennusjärjestystä. Ympäristönsuojeluyksiköllä ja kiinteistötoimella ei ole asiasta kommentoitavaa. Mielipiteessä suunnitelma todettiin hyväksi ja toivottiin asian joutuisaa etenemistä.

2 Lisäksi Tampereen Vedellä ja Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole asiasta huomautettavaa. Maakuntamuseo totesi, että kaava-alue on historiallisena aikana pitkään ollut Leinolan kylän Yli-Nikkilän talon peltona. Kyseisen talon maalta on peräisin kaksi esihistoriallista löytöä. Esineiden tarkat löytöpaikat eivät ole tiedossa, eikä alueelta ole havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä vuosien 1972 ja 1994 inventoinneissa. Suunnittelualueen arkeologista potentiaalia voidaan pitää vähäisenä. Ehdotuksen valmistelussa tonttien kerroslukua tarkistettiin ympäristön kanssa yhteneväisiksi. Asemakaava Suunnittelualue osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi AO. Asemakaavan muutoksella jaetaan 1606 m 2 suuruinen tontti kahdeksi pientalotontiksi ja Olemassa olevaa rakennusta varten muodostettavan tontin pinta-ala on noin 701 m² ja tehokkuusluku e= 0,30. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta 210 k-m². Tontin nro pinta-alaksi muodostuu noin 905 m² ja tehokkuuslukuna on noin e=0,30. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta noin 270 k-m². Kerroslukuna molemmilla tonteilla on II. Tonteille myönnetään rakennusoikeutta 481 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 269 k-m². Tonttijaolla muodostuu yksi uusi erillispientalotontti. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Linnainmaan kaupunginosan tonttia nro Kaavan laatija: Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, Marjukka Huotari. Dno: TRE: 2647/ / Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Linnainmaan kaupunginosassa, noin 8 kilometriä itään Tampereen keskustasta, osoitteessa Ylinikkilänkatu Kaavan nimi ja tarkoitus Linnainmaa, Ylinikkilänkatu 10. Pientalotontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Asemakaava nro Luettelo asiakirjoista asemakaavakartta ja poistettava asemakaava , tark

3 havainnekuva , tark asemakaavan selostus asemakaavan selostuksen liitelomake 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Linnainmaan kaupunginosassa. Tonttia rajaa pohjoisessa Ylinikkilänkatu ja etelässä Leinolankatu. Idässä ja lännessä tontti rajautuu 1960-luvulla rakennettuihin asuinpientaloihin. Ylimännynkatu ja Leinolankatu koostuvat pääosin luvuilla rakennetuista asuinpien- ja rivitalorakennuksista. Tonttijakoja alueella on tehty viime vuosina muutamia. Linnainmaan koilliskeskuksen palvelut sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä, ja lähin bussipysäkki on välittömässä läheisyydessä. Linnainmaan koulu sijaitsee noin puolen kilometrin päässä ja päiväkoti noin kilometrin päässä kaava-alueesta Luonnonympäristö Tontin piha-alue rajautuu naapuritonteista ja tiestä pensasaidalla. Tontilla kasvaa runsaasti puita. Piha on kulkureittejä lukuun ottamatta nurmipintainen. Tontti viettää etelään, korkeuseroa on noin metri Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen ympäristö on luvun rakennuskannasta koostuvaa asuinpien- ja rivitalojen korttelialuetta. Valtaosa alueesta on rakennettu 1960-luvun taitteessa ja julkisivuissa on käytetty tiili- ja puuverhoilua. Tontin pinta-ala on 1606 m 2. Tontilla sijaitsee vuonna 1962 valmistunut harjakattoinen, julkisivultaan rapattu asuinrakennus, jonka kerrosala on noin 170 k-m 2. Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Muutostontilla sijaitseva asuinrakennus.

4 2.1.4 Maanomistus Tontti on yksityisessä omistuksessa. 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta Voimassa oleva asemakaava Tontilla on voimassa vahvistettu asemakaava nro 675. Sen mukaan tontti on omakotirakennuksentontti. Rakennuksen räystäskorkeus saa olla enintään 5 m ja kattokaltevuuden on oltava 1:1,5. Huonekorkeuden on oltava yläkerrassa väh. 2,4 m ja alakerrassa väh. 2,5 m. Talousrakennuksen räystäskorkeus saa olla enintään 4 m, ja kattokaltevuuden on oltava 1:2. Asuinrakennuksen etäisyyden naapuritontin rajasta on oltava väh. 6 m ja talousrakennuksen etäisyyden väh. 5 m. Asuin- ja talousrakennuksen etäisyydet tontilla on oltava väh. 8 m, paitsi kulmittain asetettuina 6 m. Rakennusten etäisyyden kadusta on oltava väh. 2 m. Rakennusoikeutta tontilla on 212 m², ja tonttitehokkuus on 0, Tonttijako Tonttijako (tunnus 1352) on hyväksytty ja tontti on merkitty tonttirekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tontin omistajat ovat hakeneet asemakaavan muutosta. Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajien aloitteesta. Tontin haltijat esittävät päivätyssä ja kirjatussa hakemuksessa asemakaavamuutosta tontin jakamista varten. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavamuutoksen hakija

5 Naapurikiinteistöt Linnainmaan omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat, mm. Kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksiköineen, Kiinteistötoimi, Pirkanmaan pelastuslaitos, Pirkanmaan maakuntamuseo Kaupungin liikelaitokset: Tampereen kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos Pirkanmaan ELY-keskus Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke kuulutettiin vireille yhdessä valmisteluaineiston kanssa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakijat ovat ennakkoon kuulleet naapureitaan. Osallistumis- ja arviointi-suunnitelma ja kaavan valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Hankkeesta saatiin yhteensä viisi kommenttia ja yksi mielipide, kolme kommenttia niistä nähtävillä oloaikana. kolme kommenttia ja yksi mielipide. Yleisten alueiden kommentissa todettiin, että hulevesimääräyksiä ei lähtökohtaisesti tarvita. Rakennuslupavaiheessa tulee noudattaa rakennusjärjestystä. Ympäristönsuojeluyksiköllä ja kiinteistötoimella ei ole asiasta kommentoitavaa. Mielipiteessä suunnitelma todettiin hyväksi ja toivottiin asian joutuisaa etenemistä. Lisäksi Tampereen Vedellä ja Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole asiasta huomautettavaa. Maakuntamuseo totesi, että kaava-alue on historiallisena aikana pitkään ollut Leinolan kylän Yli-Nikkilän talon peltona. Kyseisen talon maalta on peräisin kaksi esihistoriallista löytöä. Esineiden tarkat löytöpaikat eivät ole tiedossa, eikä alueelta ole havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä vuosien 1972 ja 1994 inventoinneissa. Suunnittelualueen arkeologista potentiaalia voidaan pitää vähäisenä. Ehdotuksen valmistelussa tonttien kerroslukua tarkistettiin ympäristön kanssa yhteneväisiksi. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Hakijan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen Kaavan laatijan tavoitteet Kaupungin maankäytön suunnittelun tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröivään

6 kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on merkitty omakotirakennusten korttelialueeksi. Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueen maankäyttö merkitään erillispientalojen korttelialueeksi AO. 4.2 Aluevaraukset Korttelialueet Korttelin 5622 tontista nro 11 muodostettavat tontit nro ja osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi AO. Tontin pinta-alaksi muodostuu noin 701 m² ja tehokkuusluku e= 0,30. Näin ollen tontilla on rakennusoikeutta 210 k-m². Kerroslukuna tontilla on II. Tontin pinta-alaksi muodostuu noin 905 m² ja tehokkuusluvuksi noin 0,30. Tontille on rakennusoikeutta n. 270 k-m² ja kerroslukuna tontilla on II. Tonteille myönnetään rakennusoikeutta yhteensä 481k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 269 k-m². Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. 4.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset jäävät vähäisiksi Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajien laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Uudisrakennus tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Uudisrakennus täydentää alueen olemassa olevaa rakennetta Vaikutukset luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä olevalle tontille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön Yritysvaikutukset

7 Kyseessä on pienimuotoinen tonttijako. Hankkeella ei ole laajempia yritysvaikutuksia. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos voidaan toteuttaa asemakaavan saatua lainvoiman. Hakija suunnittelee liittymää tontille Leinolankadun kautta. Kaikki rakentamis- ja suunnittelukustannukset menevät kaavamuutoksen hakijoille. 5.2 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.