ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS

Transkriptio

1 Veisu, Pihtikannonkatu 11. Rakennusoikeuden lisääminen. Asemakaava nro 8679 Diaarinumero: TRE:3527/ /2017 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS

2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Veisun kaupunginosan tonttia Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, kaavoitusarkkitehti Hanna Ohtola sekä suunnittelija Anna Kärki. Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt tontin nro omistaja Diaarinumero: TRE: 3527/ /2017, pvm Asemakaavan muutos tuli vireille kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Selostuksen liiteasiakirjat: Asemakaavakartta Havainnekuva Asemakaavan seurantalomake LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista / Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Veisun kaupunginosassa Pihtikannonkadun länsipäädyssä. Kaupunginosa on eri aikakausien rakennuskantaa edustavaa pientaloaluetta. Lähiympäristössä on pientaloja 1950-luvulta 1990-luvulle. Suunnittelualueen lähiympäristön tonttitehokkuudet vaihtelevat välillä e=0,1-0,35. Pohjoisesta ja lännestä alue rajautuu Vihinojan puistoon, etelässä ojaan ja idässä naapuritontteihin. Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Lähin paikallisliikenteen bussipysäkki sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä. 2 Valokuva: Katunäkymä Pihtikannontietä länteen

3 Kaava-alue laskee kohti tontin eteläpuolella olevaa ojaa ja korkeuseroa on enimmillään noin 4 metriä. Ympäristö on hyvin vehreää ja piha umpeen kasvanut. Tontin pinta-ala on 1892 m². Tontilla sijaitsee vuonna 1958 valmistunut kaksikerroksinen, kerrosalaltaan noin 108 m 2 suuruinen harjakattoinen pientalo. Julkisivumateriaali on punaiseksi maalattua puuta. Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Tontti on yksityisessä omistuksessa. 1.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pirkanmaan maakuntakaava Pirkanmaan voimaan tulleessa maakuntakaavassa 2040 kaava-alue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle. Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita Tampereen kantakaupungin yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta. Kantakaupungin yleiskaavaehdotus 2040 hyväksyttiin , mutta hyväksymispäätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen. Ehdotuksessa alue on asumisen aluetta (A). Alue varataan pääosin asumiselle sekä sitä palveleville toiminnoille ja lähipalveluille sekä nykyiselle ja uudelle ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle elinkeinotoiminnalle. Tampereen kantakaupungin yleiskaavaehdotus 2040:ä varten on laadittu jälleenrakennuskauden yhtenäisten pientaloalueiden selvitys. Pihtikannonkadun ympäristön alue ei kuitenkaan ole noussut esiin kyseisen selvityksen arvoalueella. 3 Kuva: Ote kantakaupungin yleiskaavasta Voimassa oleva asemakaava Kaavamuutosalueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro Sen mukaan tontti nro on omakotitalojen ja

4 4 muiden enintään kahden perheen talojen rakennusalaa (AO). Rakennusoikeus on osoitettu rakennusalana sekä kerroslukuna. Kerrosluku on I ½. Laskennallinen rakennusoikeus asuinrakennuksella on 180 kem2. Tonttitehokkuus e=0,1. Tontin länsipäädyssä kulkee viemärirasite. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta ja kantakartasta, kaava-alue rajattu vihreällä Tonttijako Tonttijako (tunnus 1662) on hyväksytty Tontti on merkitty tonttirekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavamuutoksen hakija Naapurikiinteistöjen omistajat ja asukkaat (lähivaikutusalue) Kaupungin eri toimialat, viranomaiset ja liikelaitokset Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan pelastuslaitos Korkinmäki-Veisu Omakotiyhdistys Muut ilmoituksensa mukaan

5 2.1.2 Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internetsivuille. Aineisto lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Siitä pyydettiin aloitusaikana kommentit tarvittavilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta. Valmisteluaineistosta saatiin nähtävilläoloaikana kuusi kommenttia (Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan ELY-keskus, hulevesien suunnittelu, viheralueiden suunnittelusta kaksi ja Tampereen vesi) sekä yksi osallismielipide. Maakuntamuseon lausunnossa kehotettiin mainitsemaan yleiskaava 2040:ä varten laadittu yhtenäisten pientaloalueiden selvitys asemakaavan selostuksen taustaselvityksissä. Muuten maakuntamuseolla ei ollut kaavasta lausuttavaa. ELY-keskuksella ei ollut kaavaan kommentoitavaa. Selostuksessa tulee mainita Kantakaupungin yleiskaavan 2040 tilanne. Hulevesien osalta ei ollut huomautettavaa. Viheralueet-yksiköstä ehdotettiin kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevan, korttelin 5482 kiertävän kapean puistokaistan liittämistä ympäröiviin tontteihin tämän kaavan yhteydessä, koska kyseisellä viheralueella ei ole virkistysmerkitystä. Vakiintuneen tilanteen muuttamista asemakaavalla ei nähdä tässä tilanteessa tarkoituksenmukaiseksi, ja se aiheuttaisi huomattavia kustannuksia puistokaistaleen naapuritonttien kiinteistöille. Asemakaavamuutos voidaan tehdä ko. kiinteistöjen aloitteesta. Toisessa lausunnossaan viheralueiden suunnittelu huomauttaa, että kaavaselostuksessa on huomioitava tontin ulkopuolinen maiseman ja luonnonympäristön muutos. Tampereen Veden kommentissa huomautetaan, että jätevesiviemärilinjojen toiminnan tulee säilyä muodostettavan kaavan alueella. Jätevesiviemäri 800B voidaan jättää sijainnilleen, mutta rakentamisen tulee tapahtua riittävän suojaetäisyyden päässä putkesta, eikä suurta maanpinnantason muutosta, jonka vaikutus ulottuu tontinrajan ulkopuolelle saa tapahtua putken läheisyydessä. Osallismielipiteessä kiinnitettiin huomiota alueen kaupunkikuvaan, tontin korkeusasemien muutokseen ja rakentamisen aiheuttamaan varjostukseen, sadevesien ohjaukseen ja pysäköinnin järjestämiseen. Koska alueen rakennukset ovat eri aikakausilta ja suunnittelualue ei ole keskeisellä paikalla ympäristössään, ei pientalorakentamisen vaikutus kaupunkikuvaan ole merkittävä. Alue ei myöskään kuulu yleiskaavaluonnos 2040 varten tehdyn yhtenäisten pientaloalueiden selvityksen alueisiin, kuten Maakuntamuseon lausunnosta käy ilmi. Tontin korkeusasemien muutosta rajoittamaan on asetettu kaavamääräys maa-5. Suunnitellut rakennukset ovat matalia ja tarpeeksi 5

6 etäällä eli vähintään neljän metrin päässä tontin rajasta. Tontin tehokkuusluku 0,31 on normaali asuinalueen tehokkuus. Hulevedet tulee lähtökohtaisesti käsitellä tontilla ja tontille on annettu hulevesimääräys. Tontin pysäköinti tapahtuu tontilla ja jokaiselle asunnolle on määrätty kaksi autopaikkaa. Jokaisella erillispientalolla on viitesuunnitelman mukaan autokatos ja sen lisäksi tontille tulisi kolme avopaikkaa. 2.2 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen hakijan tavoitteena on muuttaa tontin käyttötarkoitusta ja lisätä rakennusoikeutta siten, että tontille voi rakentaa kolme kaksikerroksista erillispientaloa. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijoiden suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita ASEMAKAAVAN KUVAUS Tonttitiedot Nykytila Pinta-ala m 2 Rakennusoikeus Tonttitehokkuus e k-m ,10 Tontti kaavamuutoksen jälkeen ,31 Asemakaavan muutoksessa tontille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 600 k-m 2. Kerrosala lisääntyy 420 k-m 2. Kaavamerkinnät Käyttötarkoitus AP Asuinpientalojen korttelialue. Rakennusoikeus v50 Lukusarja, jossa ensimmäinen luku ilmoittaa sallitun asuntokerrosalan neliömetrimäärän ja toinen luku ainoastaan maanpäälliseksi autosuoja- ja taloustilaksi varattavan kerrosalan neliömetrimäärän. Kerrosluku II Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Maanpinta maa-5 Piha-alueena käytettävän tontin osan luonnollisen maanpinnan korkeusasemia ei saa oleellisesti muuttaa. Tontin liittymisen ympäristöönsä tulee olla luonteva. Autopaikka 2ap/as Merkintä osoittaa, kuinka monta autopaikkaa asuntoa kohti on rakennettava Hulevesimääräys hule-42(1) Kiinteistön vettäläpäisemättömillä pinnoilla syntyvät hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää tontilla. Mikäli imeyttäminen ei ole mahdollista, tulee vettä-

7 läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä viivyttää tontilla siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on suluissa mainittu kuutiometrimäärä jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Rakennus tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon Kaavan vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia luonnonympäristöön, sillä rakentaminen kohdistuu pääasiassa jo asuinkäytössä olevalle tontille. Kyseessä on suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Rakentamisen yhteydessä suoritettava viemärityömaa tulee vaatimaan puiden kaatamista Vihinojan puistossa, mikä vaikuttaa luonnonympäristöön ja naapurien näkymiin. Muutos on kuitenkin vähäinen Kaavan vaikutukset yritystalouteen Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen. 4. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 4.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. Muutoksenhakija on teettänyt viitesuunnitelman, jonka on tehnyt Arkion Oy. Siinä on esitelty ehdotus tontille tulevista rakennuksista.

8 8 Havainnekuvat, viitesuunnitelma Arkion Oy 4.2 Toteuttaminen ja ajoitus Muutoksenhakijan on sovittava kaava-alueen luoteiskulman poikki kulkevan viemärin siirrosta ja tehtävä rasitesopimus Tampereen Veden ja Tampereen Kiinteistötoimen kanssa ennen kaavan hyväksymistä. Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman.

9

10