ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS

Transkriptio

1 KAARILA, OJUSTENKATU 11. TONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. ASEMAKAAVA NRO 8633 Diaarinumero: TRE: 227/ /2016 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Ehdotusvaihe

2 2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Kaarilan kaupunginosan tonttia nro Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, toimistoarkkitehti Marjukka Huotari. Diaarinumero: TRE: 227/ /2016, pvm Selostuksen liiteasiakirjat: Asemakaavakartta Havainnekuva Asemakaavan seurantalomake 1. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 1.1 Suunnittelun käynnistäminen Aloite asemakaavan muuttamiseksi on tehty ja Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavamuutoksen hakijat Naapurikiinteistöjen omistajat ja asukkaat (lähivaikutusalue) Kaupungin eri toimialat, viranomaiset ja liikelaitokset Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Kaarilan omakotiyhdistys Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internetsivuille. Aineisto lähetettiin nähtävillä oloaikana tiedoksi osallisille. Siitä saatiin kolme kommenttia ja yksi mielipide. Ympäristönsuojelulla ja Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa. Kiinteistötoimen mukaan sopimuksen puuttuminen tilan (ranta-alue) luovutuksesta ei vaikuta asemakaavan hyväksymiseen, ja että ehdotus voi edetä nähtäville asetettavaksi.

3 3 Mielipide As Oy Kaarilanrivi: Vastine: Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontilla on 900 k-m 2 rakennusoikeutta. Asemakaavalla on tutkittu rakennusoikeuden lisäämistä ja uusien tonttien muodostamista. Tontilla on ollut isoja puita (mm. mäntyjä ja kuusia), jotka on osittain kaadettu rakentamisen aikana. Ylätontin isot puut ovat edelleen paikallaan, joten suoraa järvinäköalaa Pyhäjärvelle ei tällä hetkellä ole. Tiheä lehdistö on aikaisemmin estänyt näkymän lähes kokonaan järvelle. Kerrosluvun muuttamiseen ei ole perustetta. Rakennusalan määrittämisessä molemmilla muodostuvilla uusilla tonteilla on noudatettu yhtenevää linjausperiaatetta. Rakennusalan rajaamisella mahdollistetaan uusien tonttien oleskelupihojen sijoittumisen eteläpuolelle. 1.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tontin jakaminen kolmeen osaan ja rakennusoikeuden lisääminen. Kaupunkiympäristön suunnittelun tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijoiden suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 2. LÄHTÖKOHDAT

4 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista / Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kaarilan kaupunginosassa noin 6 km länteen kaupungin keskustasta osoitteessa Ojustenkatu 11. Pohjoispuoleltaan se rajautuu Ojustenkatuun ja etelässä rantakaistaleeseen, joka erottaa alueen Pyhäjärvestä. Lähiympäristö koostuu rivi- ja pientalotonteista. Alueen tonttitehokkuudet vaihtelevat välillä 0,20 0,31. Lähin bussipysäkki on parin sadan metrin päässä. Koulu sijaitsee hieman yli kilometrin päässä. Kaavamuutoksen kohteena olevan tontin pinta-ala on 4539 m 2. Tontilla sijaitsee vuonna 2016 valmistunut uudisrakennus, jonka kerrosala on 889 k-m 2. Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. 4 Muutosalueelta purettu asuinrakennus. Kuva: Tampereen kaupunki (rakennusvalvonta) Muutosalueella sijaitseva uudisrakennus. Kuva: Tampereen kaupunki 2.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

5 2.2.1 Pirkanmaan maakuntakaava Valtioneuvoston vahvistamassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. 5 Ote maakuntakaavasta. Kaavamuutosalue osoitettu sinisellä Tampereen kantakaupungin yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta. Ote yleiskaavasta. Kaavamuutosalue merkitty punaisella. Kantakaupungin yleiskaava 2040 kaavaehdotus oli nähtävillä asti. Aineistoon kuuluu selvitys Kantakaupungin rantojen

6 kaavoitustilanne Yleiskaavan tavoitteiden hyväksymisen yhteydessä (KV ) Näsijärven ja Pyhäjärven osalta kehittämisen tavoitteeksi asetettiin ranta-alueiden parempi kytkeytyminen kaupunkirakenteeseen sekä rantojen käyttö yhtenäisenä virkistysalueena. Johtopäätöksenä esitetään tavoitteet rantojen maankäytön ratkaisemiseksi yleiskaavassa. Virkistyskäyttöön kaavoitetut ranta-alueet varataan yhteiseen käyttöön myös jatkossa. Yleis- ja asemakaavoissa virkistysalueiksi varattavat alueet lunastetaan kaupungille Voimassa oleva asemakaava Kaavamuutosalueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro Siinä tontti on asuinrivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR). Rakennuksen kattokaltevuuden tulee olla pienempi kuin 10. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa kellarikerroksessa sallitun, kerrosalaan laskettavan rakennusoikeuden (1/2I). Rakennusoikeutta tontilla on 900 k-m 2. Ote ajantasa-asemakaavasta ja kantakartasta. Kaava-alue rajattu sinisellä Tonttijako Pohjakartta Tontilla on voimassa hyväksytty tonttijako nro Tontti on merkitty tonttirekisteriin

7 Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN KUVAUS Tonttitiedot Nykytila Pinta-ala m 2 Rakennusoikeus Tonttitehokkuus e k-m ,20 Tontti kaavamuutoksen Pinta-ala m 2 Rakennusoikeus Tonttitehokkuus e jälkeen k-m , , ,32 Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 1380 k-m 2. Kerrosala lisääntyy 480 k-m 2. Kaavamerkinnät Käyttötarkoitus AP Asuinpientalojen korttelialue AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Tontti 8 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. Ajoyhteys ajo-3(1168-6,8) Rakennusala a-8 Autokatoksen rakennusala Rakennusoikeus 900 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Kerrosluku II Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Kerrosluku r50%ii Rakennuksen ensimmäisessä, rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa saa enintään prosenttiluvun osoittaman määrän ylemmän kerroksen pintaalasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Hulevesimääräys hule-42 (1) Kiinteistön vettäläpäisemättömillä pinnoilla syntyvät hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää tontilla. Mikäli imeyttäminen ei ole mahdollista, tulee vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä viivyttää tontilla siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on suluissa mainittu kuutiometrimäärä jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Autopaikat 2 ap/as Merkintä osoittaa, kuinka monta autopaikkaa asuntoa kohti on rakennettava. Alueelle saa sijoittaa ajoyhteyden. Suluissa oleva merkintä osoittaa korttelin osat, joille ajo kyseisen alueen kautta on sallittu.

8 3.1 Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Katunäkymä muuttuu uudisrakennusten myötä. Rakennusoikeuden lisääminen mahdollistaa tehokkaamman rakentamisen tontilla. Rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon Kaavan vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä olevalle tontille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön. Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia Kaavan vaikutukset yritystalouteen Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 4.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 4.2 Toteuttaminen ja ajoitus 4.3 Toteutuksen seuranta Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.