VIIALA , KIILATIE 7, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN, KAAVA NRO Kaava-alueen sijainti ja luonne

Transkriptio

1 VIIALA , KIILATIE 7, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN, KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 17. päivä marraskuuta 2008 päivättyä ja 15. päivä joulukuuta 2008 tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Alue sijaitsee noin 5 km kaakkoon kaupungin keskustasta Viialan kaupunginosassa. Suunnittelualueen ympäristö on pientalovaltaista asuinaluetta. Rakennuskanta koostuu pääasiassa jälleenrakennuskauden taloista, mutta joukossa on monta uudempaakin pientaloa. Suunnittelualue sijaitsee Kiilatien varrella. Suunnittelualuetta vastapäätä sijaitsee Kiilapuisto niminen viheralue, jonka takana kulkee vilkasliikenteinen Turtolankatu. Muutosalueena on korttelin nro 5205 tontti nro 4. Tontin pinta-ala on 1602 m². Tontilla on ja 50-luvun vaihteessa rakennettu puolitoistakerroksinen lautaverhoiltu asuinrakennus, joka on tarkoitus peruskorjata. Ympäröivät rakennukset ovat harjakattoisia ja puolitoistakerroksisia. Suunnittelualueen lähiympäristö on vehreää ja tonttien pihat ovat puistomaisia. Kaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen ovat jättäneet tontin omistajat Tavoitteena on jakaa tontti siten, että olemassa olevalle rakennukselle tulee oma tontti ja sen eteläpuolelta lohkaistaan uusi Kiilatiehen rajoittuva tontti. Rakentamistapa sovitetaan ympäristöön. Tonttijako tehdään kaavan yhteydessä. Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä kolme kommenttia päivätystä asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat lähetettiin tiedoksi aloitteen tekijöille. Asemakaavaluonnoksesta jätettiin yhdeksän lausuntoa. Asemakaavaa tarkistettiin rakennusvalvonnan lausunnon pohjalta. Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossa korostettiin, että sekä tontilla olevan asuinrakennuksen peruskorjauksessa että kaavamuutoksella muodostuvan tontin uudisrakennuksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen rakennuskannan ominaispiirteet. Muissa lausunnoissa ei ollut huomauttamista. Asemakaava

2 Asemakaavan muutoksella jaetaan 1602 m² suuruinen tontti nro kahdeksi pientalotontiksi. Tontti nro jaetaan tonteiksi nro ja 31. Tontille nro osoitetaan rakennusoikeutta 200 k-m², josta 170 k-m² asuinrakennusta varten ja 30 k-m² auton säilytyspaikkaa ja talousrakennusta varten. Tontin pinta-alaksi tulee 751 m², jolloin tonttitehokkuus on e=0,27. Tontille nro osoitetaan rakennusoikeutta 220 k-m², josta 190 k-m² asuinrakennusta varten ja 30 k-m² auton säilytyspaikkaa ja talousrakennusta varten. Tontin nro pinta-alaksi tulee 851 m², jolloin e=0,26. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 420 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 208 k-m². Tonttijaolla muodostuu yksi uusi yksityisen omistama pientalotontti. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Viialan kaupunginosan korttelin nro 5205 tonttia nro 4. Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuu: Tampereen kaupungin Viialan kaupunginosan korttelin nro 5205 tontit nro 30 ja 31. Kaavan laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavasuunnittelu, suunnittelija Jenni Mettälä. Dno: TRE: 5404/ /2008 Verkkonumero: Vireilletulo: Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee noin 5 km kaakkoon kaupungin keskustasta, Viialan kaupunginosassa, osoitteessa Kiilatie Kaavan nimi ja tarkoitus Viiala , Kiilatie 7, Pientalotontin jakaminen, kaava nro Luettelo asiakirjoista - Asemakaavan muutoshakemus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tark

3 - Asemakaavakartta , tark ja poistettava asemakaava - Havainnekuva , tark Asemakaavan selostus Asemakaavan selostuksen liitelomake 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Viiala ja Koivistonkylä pientaloalueselvitys (Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto, 1988, Ba/3/1988) 2. Viiala rakentamistapaohjeet (Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto, 1988, Ba/4/1988) 3. Viialan pientaloalueen yleissuunnitelma, LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Viialan kaupunginosan länsireunalla, Kiilatien varrella. Alueen lähiympäristö on jälleenrakennuskauden aikana syntynyttä yhtenäistä pientaloaluetta. Pientaloalueen ympärille on rakennettu rivi- ja kerrostaloalueita. Suunnittelualueen länsipuolella kulkee vilkasliikenteinen Turtolankatu Luonnonympäristö Suunnittelualue on hoidettua piha-aluetta. Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan tontin maaperä on karkeaa hietaa (Ht) Rakennettu ympäristö Viialan omakotialueen rakennuskannan hallitseva rakennustyyppi on jälleenrakennuskauden rintamamiestalo. Uudempia rakennuksia alueelle on syntynyt sekä tonttien jakamisen että vanhan rakennuskannan korvautumisen kautta. Alueen rakennukset ovat joko yksi- tai puolitoistakerroksisia. Julkisivumateriaalina on pääosin puu tai rappaus. Uudemmissa yksikerroksisissa taloissa myös tiili on hyvin yleinen julkisivumateriaali. Kiilatiellä päärakennus on perinteisesti sijoittunut kadun varrelle. Tonttijaoista johtuen uudemmat asuinrakennukset ovat pääasiassa rakentuneet tontin takaosiin. Rakennukset ovat massoiltaan ja kattokulmiltaan hyvin yhteneviä. Pihoilla on paljon sekä lehti-, että havupuita, useimmat tonteista on rajattu pensasaidoin. Suunnittelualue käsittää pinta-alaltaan 1602 m² tontin. Tasamaalla sijaitsevalla tontilla on yhteensä kaksi rakennusta, asuinrakennus, joka sijaitsee Kiilatien varrella sekä tontin perällä sijaitseva talousrakennus. Asuinrakennus on lautaverhoiltu puolitoistakerroksinen omakotitalo, joka on rakennettu ja 50-luvun vaihteesta.

4 Muodostuva tontti nro 31 on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Muodostuva tontti nro 30 on liitettävissä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja paikalliset palvelut ovat saavutettavia Maanomistus Tontin nro omistavat Riikka ja Jari Evikoski. 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu Siinä kaava-alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP) Asemakaava Kaava-alueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro Sen mukaan muutosalueen tontti kuuluu enintään kahden perheen omakotirakennusten korttelialueeseen. Voimassaolevassa asemakaavassa tontilla on rakennusala 1½ kerroksiselle asuinrakennukselle, jonka räystäskorkeus on enintään 5 m ja kattokaltevuus enintään 30. Rakennus tulee sijoittaa rakennusalan kadunpuoleiseen reunaan. Tontilla on myös talousrakennuksen rakennusala. Talousrakennuksen räystäskorkeus on enintään 4 m ja kattokaltevuus enintään 22. Tontilla on rakennusoikeutta 212 k-m² ja sen tehokkuusluku e=0, Tonttijako Kaava-alueelle on vahvistettu tonttijako (tunnus 28) ja tontti on merkitty tonttirekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v Pientaloalueselvitys, rakentamistapaohjeet ja yleissuunnitelma Alueesta on laadittu Tampereen kaupungin kaavoitusviraston toimesta Viialaa ja Koivistonkylää koskeva pientaloalueselvitys (1988), Viialan rakentamistapaohjeet (1988) sekä Viialan pientaloalueen yleissuunnitelma (1992). Näiden tarkoituksena on selvittää alueen ominaispiirteet ja niiden muodostuminen sekä opastaa rakentajia alueiden omaleimaisuuden säilyttämisessä. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos laaditaan tontin nro omistajien tekemästä aloitteesta ja kaupunkiympäristön kehittäminen (tilaajaorganisaatio) perii siitä taksan mukaiset kulut.

5 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tontin omistajien tekemässä, päivätyssä ja kirjatussa, hakemuksessa esitetään tontin jakamista. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Muutoksen hakijat Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Viialan omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat: kaupunkiympäristön kehittäminen, viranomaispalvelut, kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos Kaupungin liikelaitokset: Tampereen sähkölaitos, Tampereen sähköverkko oy, Tampereen Vesi Pirkanmaan ympäristökeskus Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille , jolloin myös osallistumisja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakijat ovat esitelleet hankettaan naapureille ennen muutoshakemuksen jättämistä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliselle ajalle palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin lisäksi edellä mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä kolme kommenttia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana Tampereen Veden edustaja ilmoitti, että kaavaan tulisi merkitä alin viettoviemärillä viemäröitävä taso. Lisäksi Tampereen kaupungin ympäristöpalvelut kommentoi, että jaettava tontti on osittain >55dB liikennemelualueella ja että meluntorjunta voidaan hoitaa esimerkiksi rakennusten sijoittelulla. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa olevan valitettavaa, että jakamalla tontteja osiin alueen alkuperäinen kaupunkikuva sirpaloituu, mutta koska alueella on jo aiemmin jaettu tontteja on uuden pientalotontin muodostaminen perusteltavissa. Museo korostaa myös, että täydennysrakentamisessa tulee huomioida ympäröivä rakennuskanta ja sen mittasuhteet. Tampereen Veden kommentin perusteella kaavaan lisättiin alin viettoviemärillä viemäröitävä taso Liikennemelualue huomioitiin kaavaa suunniteltaessa niin, että pääasialliset piha-alueet eivät sijaitse liikennemelualueella. Täydennysrakentaminen pyritään sovittamaan ympäristöönsä rakentamistapaa ohjaavilla kaavamääräyksillä.

6 päivätystä asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat lähetettiin tiedoksi aloitteen tekijöille. Asemakaavaluonnoksesta jätettiin yhdeksän lausuntoa. Rakennusvalvonnan lausunnossa todettiin, että kaavamääräyksen AO- 35 määräämän 4,5 5,0 metrin korkeudella kerrosluvun IIy70% toteutus lienee nykykerroskorkeuksilla hankalaa. Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossa korostettiin edelleen, että sekä tontilla olevan asuinrakennuksen peruskorjauksessa että kaavamuutoksella muodostuvan tontin uudisrakennuksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen rakennuskannan ominaispiirteet. Muissa lausunnoissa ei ollut huomauttamista. Rakennusvalvonnan lausunnon perusteella päätettiin korvata kaavamääräys AO-35 kaavamääräyksellä AO-36. Kaavamääräyksessä AO-36 julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeus on 5,0 5,5 metriä, jolloin kerrosluvun IIy70% toteuttaminen on helpompaa. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin nro jakaminen ja yhden uuden pientalotontin muodostaminen. Tontilla sijaitseva asuinrakennus on tarkoitus peruskorjata. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus muutosalueella. Asemakaavoituksessa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja sen kaupunkikuvallinen luonne. Uudis- ja täydennysrakentaminen pyritään sovittamaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Suunnittelussa huomioidaan myös Viialaa koskevat rakentamistapaohjeet sekä Viialan pientaloalueen yleissuunnitelma. Asemakaavan muutos on Tampereen kantakaupungin yleiskaavan kaupunkirakenteen täydentämistavoitteiden mukainen. 3.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Viialan pientaloalueen yleissuunnitelmassa on esitetty suunnittelualueelle mahdollisesti tehtävä tonttijako. Yleissuunnitelmassa tontti on jaettu kirvesvarsitontiksi pohjois-eteläsuunnassa. Tontti rajautuu Kiilatien katualueeseen vain 24 metrin matkalta, mikä myös puoltaa kirvesvarsitontin muodostamista. Suunnitelmassa on hakijoiden toiveesta kuitenkin päädytty jakamaan tontti itä-länsi suunnassa. Jako itä-länsi suunnassa mahdollistaa tontin perällä sijaitsevan talousrakennuksen sekä maahan muuratun grillin säilyttämisen. Valittua ratkaisua puoltaa myös tontin länsikulmaa leikkaavan liikennemelualueen jääminen sisäänajopihan alueelle, jolloin pääasialliset oleskelupihat voidaan sijoittaa meluttomille alueille tonttien perälle. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS

7 4.1 Kaavan rakenne Suunnittelualueella on ollut aiemmin merkintä AO, joka on tarkoittanut enintään kahden perheen talojen korttelialuetta. Muodostettavilla tonteilla maankäytön periaatteet eivät muutu, mutta tontit merkitään erillispientalojen alueeksi merkinnällä AO Aluevaraukset Korttelialueet Tontista nro syntyvät tontit nro ja 31 osoitetaan asemakaavamerkinnällä AO-36 erillispientalojen korttelialueeksi. Asuinrakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeuden tulee olla 5,0 5,5 metriä. Rakennuksen päätyyn ei saa tehdä parveketta. Rakennuksen kaikissa ulkoseinäpinnoissa pitää käyttää samaa materiaalia ja värisävyä. Kerroslukumerkintä on II y70%, jonka mukaan rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi enintään 70% alemman kerroksen pinta-alasta. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Merkinnän ulv50% mukaan asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta on vähintään 50% käytettävä sen yläpuolella olevasta tilasta sellaiseksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Autonsäilytyspaikan ja talousrakennuksen kerrosluvuksi merkitään I. Kaikille rakennuksille osoitetaan oma rakennusalansa. Rakennusten kattokaltevuuden on oltava väliltä ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Julkisivumerkinnällä ju-18 määrätään julkisivun pääasialliseksi materiaaliksi vaaleaksi peittomaalattu puu tai vaaleaksi värjätty rappaus. Tontin nro asuinrakennus on rakennettava rakennusalan kadun puoleiseen sivuun kiinni, lisäksi rakennuksen harjasuunta tulee olla kadun suuntainen. Tontin nro autotallin ovet on sijoitettava rakennusalan pihan puoleiseen seinään. Alin viettoviemäröintitaso on Ajoneuvoliittymät molemmille tonteille ovat Kiilatieltä. Tontille nro osoitetaan rakennusoikeutta 200 k-m², josta 170 k- m² asuinrakennusta varten ja 30 k-m² auton säilytyspaikkaa ja talousrakennusta varten. Tontin pinta-alaksi tulee 751 m², jolloin tonttitehokkuus on e=0,27. Tontille nro osoitetaan rakennusoikeutta 220 k-m², josta 190 k-m² asuinrakennusta varten ja 30 k-m² auton säilytyspaikkaa ja talousrakennusta varten. Tontin nro pinta-alaksi tulee 851 m², jolloin e=0,26. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 420 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 208 k-m². Tonttijaolla muodostuu yksi uusi yksityisen omistama pientalotontti.

8 4.3 Kaavan vaikutukset Koska kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, ei sillä ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Alue täydentyy ja uusi rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Muutoksella ei ole merkittäviä alueen liikennettä lisääviä vaikutuksia Kaavan vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavalla täydennetään asuinaluetta yhdellä uudella pientalolla. Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta alueen viihtyvyyteen. Kaavamuutos ei juurikaan vaikuta Kiilatien yleisilmeeseen. Kaavamääräyksillä on pyritty sopeuttamaan täydennysrakentaminen ympäröivään kaupunkikuvaan, siten että alueen luonne säilyy. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Vilkasliikenteinen Turtolankatu kulkee 50 metrin päässä suunnittelualueesta, jonka vuoksi osa jaettavasta tontista sijaitsee >55dB liikennemelualueella. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 5.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.