RYYDYNPOHJA , LINTULAMMINKATU 17, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN, KAAVA NRO Kaava-alueen sijainti ja luonne

Transkriptio

1 RYYDYNPOHJA , LINTULAMMINKATU 17, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN, KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 26. päivä lokakuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin seitsemän kilometriä luoteeseen kaupungin keskustasta, Ryydynpohjan kaupunginosassa, osoitteessa Lintulamminkatu 17. Alueen lähiympäristössä on pientalovaltaista rakennuskantaa. Lintulamminkadun varrella on sekä 50-luvun puolitoistakerroksisia rakennuksia, että lukujen yksikerroksisia rakennuksia. Suunnittelualueen lounaispuolella, entisen Kukkolan kauppapuutarhan alueella, on 80- ja 90-luvuilla rakennettuja pien- ja rivitaloasuntoja. Alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja paikalliset palvelut ovat saavutettavia. Suunnittelualueen tontti nro on hoidettua piha-aluetta ja sillä kasvaa runsaasti eri ikäisiä lehti- ja havupuita. Tontin pinta-ala on 1534 m². Tontilla on vuonna 1969 rakennettu yksikerroksinen osin tiili- ja osin puuverhoiltu asuinrakennus, jonka kerrosala on noin 193 k-m². Rakennus on tarkoitus säilyttää. Kaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen on jättänyt tontin nro omistaja Tavoitteena on pientalotontin jakaminen kahdeksi tontiksi. Rakentamistapa sovitetaan ympäristöön. Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä kolme kommenttia. Kommenteissa ei ollut huomautettavaa. Asemakaavaluonnos oli lausunnoilla välisen ajan. Luonnoksesta jätettiin seitsemän lausuntoa. Lausunnoissa ei ollut huomautettavaa. Asemakaava Asemakaavan muutoksella jaetaan 1534 m² suuruinen tontti nro kahdeksi pientalotontiksi. Voimassaolevan asemakaavan mukaan tontilla on rakennusoikeutta 212 k-m². Tontti nro jaetaan tonteiksi nro ja 22. Tontin nro pinta-alaksi tulee 779 m². Tontille merkitään rakennusoikeutta 150 k-m² ja 35 k-m² autosuojaja talousrakennukselle, jolloin tontin tehokkuudeksi muodostuu e=0,24. Tontin nro pinta-alaksi tulee 755 m². Tontille merkitään

2 rakennusoikeutta 210 k-m², jolloin tontin tehokkuudeksi muodostuu e=0,28. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 395 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 183 k-m². Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Ryydynpohjan kaupunginosan korttelin nro 2578 tonttia nro 12. Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuu: Tampereen kaupungin Ryydynpohjan kaupunginosan korttelin nro 2578 tontit nro 21 ja 22. Kaavan laatija: Tampereen kaupungin Infratuotanto Liikelaitos, Suunnittelupalvelut, asemakaavasuunnittelu, suunnittelija Jenni Mettälä. Dno: TRE: 6967/ /2009 Verkkonumero: Vireilletulo: Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee noin seitsemän kilometriä luoteeseen kaupungin keskustasta, Ryydynpohjan kaupunginosassa, osoitteessa Lintulamminkatu Kaavan nimi ja tarkoitus Ryydynpohja , Lintulamminkatu 17, Pientalotontin jakaminen, kaava nro Luettelo asiakirjoista - Asemakaavan muutoshakemus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta ja poistettava asemakaava - Havainnekuva Asemakaavan selostus - Asemakaavan selostuksen liitelomake - Naapurin suostumus

3 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaavamuutoksen kohde sijaitsee Ryydynpohjan kaupunginosassa, Lintulamminkadun varrella. Ryydynpohjan alueen rakentaminen alkoi 1920-luvulla. Alueen rakentamisen huippuvuodet sijoittuvat ja luvuille Luonnonympäristö Suunnittelualueen tontti on hoidettua piha-aluetta ja sillä kasvaa runsaasti eri ikäisiä lehti- ja havupuita. Tontin pinta on pääosin nurmikkoa, kulkureitit ovat sorapintaisia. Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan tontin maaperä on hienoa hietaa (HHt) Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen lähiympäristössä on pientalovaltaista rakennuskantaa. Lintulamminkadun varrella on sekä 50-luvun puolitoistakerroksisia rakennuksia, että lukujen yksikerroksisia rakennuksia. Suunnittelualueen lounaispuolella, entisen Kukkolan kauppapuutarhan alueella, on 80- ja 90-luvuilla rakennettuja pien- ja rivitaloasuntoja. Julkisivumateriaaleina lähiympäristön rakennuksissa on käytetty puuta, tiiltä, rappausta ja levytystä. Aivan suunnittelualueen vieressä sijaitsee kaupunkiliikenteen bussipysäkki. Lintulammin päiväkoti sijaitsee noin puolenkilometrin etäisyydellä ja Lielahden koulukeskus noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Suunnittelualueen tontti nro on pinta-alaltaan 1534 m². Tontilla on vuonna 1969 rakennettu yksikerroksinen osin tiili- ja osin puuverhoiltu asuinrakennus, jonka kerrosala on noin 193 k-m². Rakennus on alun perin ollut tasakattoinen, mutta se on 2000-luvulla muutettu harjakattoiseksi. Rakennus on tarkoitus säilyttää. Muodostuvat tontit nro 21 ja 22 ovat liitettävissä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon Maanomistus Tontin nro omistaa Elli Heiskanen. Suunnittelualueen asuinrakennus sijaitsee Lintulamminkadun varrella.

4 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu Siinä kaava-alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP) Asemakaava Kaava-alueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro Sen mukaan tontti nro on omakotirakennusten korttelialuetta. Tontilla on omakotirakennuksen rakennusala, jossa rakennuksen räystäskorkeus saa olla enintään 5,2 metriä ja kattokaltevuuden on oltava 1:1,5. Rakennuksen pinta-ala saa olla enintään 10 x 12 metriä. Tontin kadunpuoleinen sivu on merkitty istutettavaksi. Tontilla on rakennusoikeutta 212 k-m², jolloin tonttitehokkuudeksi muodostuu e=0, Tonttijako Kaava-alueelle on vahvistettu tonttijako (tunnus 1954) ja tontti on merkitty tonttirekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos laaditaan tontin nro omistajan tekemästä aloitteesta ja kaupunkiympäristön kehittäminen (tilaajaorganisaatio) perii siitä taksan mukaiset kulut. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tontin omistajan tekemässä, kirjatussa, hakemuksessa esitetään tontin jakamista. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Muutoksen hakija Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Ryydynpohjan omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat: kaupunkiympäristön kehittäminen, viranomaisyksikköineen, kiinteistötoimi, museotoimi, Tampereen aluepelastuslaitos Kaupungin liikelaitokset: Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Pirkanmaan ympäristökeskus Muut ilmoituksensa mukaan

5 3.3.2 Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille , jolloin myös osallistumisja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliselle ajalle palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin lisäksi edellä mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä kolme kommenttia. Kommenteissa ei ollut huomautettavaa. Tampereen vesi ja ympäristönsuojelu ilmoittivat, että heillä ei ole huomauttamista kaavahankkeesta. Pirkanmaan maakuntamuseo ilmoitti, että alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueella ei myöskään ole rakennettuun ympäristöön liittyviä kulttuurihistoriallisia arvoja, joihin kaavamuutos vaikuttaisi heikentävästi. Maakuntamuseolla ei siten ole huomautettavaa hankkeesta. Hakijan pyynnöstä ja naapurin suostumuksesta uuden muodostuvan tontin nro autotalli- ja talousrakennuksen rakennusala ulottuu kahden metrin etäisyydelle tontin kaakkoisrajasta. Asemakaavaluonnos oli lausunnoilla välisen ajan. Luonnoksesta jätettiin seitsemän lausuntoa. Lausunnoissa ei ollut huomautettavaa. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin nro jakaminen kahdeksi pientalotontiksi, jotta käyttämättä oleva tontin osa saadaan hyödynnettyä. Tontilla sijaitseva rakennus on tarkoitus säilyttää. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus muutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Uudis- ja täydennysrakentaminen pyritään sovittamaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Asemakaavan muutos on Tampereen kantakaupungin yleiskaavan kaupunkirakenteen täydentämistavoitteiden mukainen. 3.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitelmassa tontti on jaettu luode-kaakkosuunnassa kahtia. Jaolla muodostuu yksi kadun varteen rajoittuva tontti, toinen muodostuvista tonteista on niin sanottu kaulatontti. Muodostuvan tontin nro autotalli- ja talousrakennuksen rakennusala on hakijan pyynnöstä ja naapurin suostumuksesta sijoitettu kahden metrin päähän tontin rajasta. Korttelissa on myös muita tontteja, joissa autotalli- ja talousrakennukset sijaitsevat kahden metrin päässä tontin rajasta.

6 Katunäkymien yhtenäisyyden säilyttämiseksi muodostuvan tontin nro kadunpuoleinen sivu on merkitty istutettavaksi ja pääasiallinen harjasuunta kadunsuuntaiseksi. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Muodostettavilla tonteilla maankäytön periaatteet eivät muutu. Tontit merkitään erillispientalojen korttelialueeksi merkinnällä AO. 4.2 Aluevaraukset Korttelialueet Muodostuvat tontit nro ja 22 osoitetaan asemakaavamerkinnällä AO erillispientalojen korttelialueeksi. Rakennusten kerroslukumerkintä on IIy75%. Rakennusten kattokaltevuuden on oltava väliltä ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa, lisäksi tontilla nro katon pääasiallinen harjasuunta tulee olla kadun suuntainen. Julkisivumerkinnällä ju-31 määrätään julkisivun pääasialliseksi materiaaliksi peittomaalattu puu, rappaus tai pintavaikutelmaltaan sileähkö tiili. Ajoneuvoliittymät molemmille tonteille ovat Lintulamminkadulta. Tontin nro kadunpuoleinen tontinosa on istutettavaa aluetta. Tontin pinta-alaksi tulee 779 m². Tontille merkitään rakennusoikeutta 150 k-m² ja 35 k-m² autosuoja- ja talousrakennukselle, jolloin tontin tehokkuudeksi muodostuu e=0,24. Tontin pinta-alaksi tulee 755 m². Tontille merkitään rakennusoikeutta 210 k-m², jolloin tontin tehokkuudeksi muodostuu e=0,28. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 395 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 183 k-m². Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. 4.3 Kaavan vaikutukset Koska kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, ei sillä ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Alue täydentyy ja uusi rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Muutoksella ei ole merkittäviä alueen liikennettä lisääviä vaikutuksia Kaavan vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavalla täydennetään asuinaluetta yhdellä uudella pientalolla. Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta alueen viihtyvyyteen.

7 Lintulamminkadun katunäkymä ei juuri muutu kaavamuutoksen vaikutuksesta. Kadunvarren talojen harjasuunta säilyy yhtenäisenä. Kaavamääräyksillä on pyritty sopeuttamaan uudisrakentaminen ympäröivään kaupunkikuvaan. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 5.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.