LINNAINMAA , LEINOLANKATU 94, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KAAVA NRO Kaava-alueen sijainti ja luonne

Transkriptio

1 LINNAINMAA , LEINOLANKATU 94, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 9. päivä elokuuta 2010 päivättyä ja 13. päivä syyskuuta 2010 tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin seitsemän kilometriä itään kaupungin keskustasta, Linnainmaan kaupunginosassa, osoitteessa Leinolankatu 94. Linnainmaan rakennuskanta on suurimmalta osaltaan luvuilta, aluerakenne on kuitenkin toteutunut pitkälti 1955 tehdyn asemakaavan mukaan. Suunnittelualueen itäpuolella on muutama jälleenrakennuskauden talo, pohjoisessa ja etelässä on 80-luvun omakotitaloasutusta, lännessä aluetta rajaa 80-luvun rivitaloalue. Alueelle on kohtalaiset liikenneyhteydet ja paikalliset palvelut sijaitsevat reilun kilometrin etäisyydellä. Suunnittelualueen tontti nro on hoidettua piha-aluetta ja sillä kasvaa runsaasti eri-ikäisiä lehti- ja havupuita. Tontin pinta-ala on 1236 m². Tontilla on vuonna 1956 rakennettu puolitoistakerroksinen, julkisivuiltaan rapattu asuinrakennus, jonka kerrosala on noin 160 k-m². Kaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen on jättänyt tontin nro omistajat Tavoitteena on pientalotontin jakaminen kahdeksi tontiksi. Rakentamistapa sovitetaan ympäristöön. Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä kolme kommenttia. Asemakaavaluonnos oli lausunnoilla Luonnoksesta annettiin viisi lausuntoa. Lausunnoissa ei ollut huomauttamista. Asemakaavaa tarkistettiin muodostuvan tontin nro rakennusalan osalta. Rakennusala kavennettiin yhdeksän metrin levyiseksi, jolloin tontin itälaidalle saadaan enemmän väljyyttä. Asemakaava Asemakaavan muutoksella jaetaan 1236 m² suuruinen tontti nro kahdeksi pientalotontiksi. Voimassaolevan asemakaavan mukaan tontilla on rakennusoikeutta 212 k-m². Tontti nro jaetaan tonteiksi nro ja 24. Tontin nro pinta-alaksi tulee 622

2 m². Tontille merkitään rakennusoikeutta 155 k-m² ja 28 k-m² autosuojaja talousrakennukselle, jolloin tontin tehokkuudeksi muodostuu e=0,29. Tontin nro pinta-alaksi tulee 614 m². Tontille merkitään rakennusoikeutta 155 k-m² ja 28 k-m² autosuoja- ja talousrakennukselle, jolloin tontin tehokkuudeksi muodostuu e=0,30. Tontin nro olemassa olevassa rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 366 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 154 k-m². Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Linnainmaan kaupunginosan korttelin nro 5627 tonttia nro 22. Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuu: Tampereen kaupungin Linnainmaan kaupunginosan korttelin nro 5627 tontit nro 23 ja 24. Kaavan laatija: Tampereen kaupungin Infratuotanto Liikelaitos, Suunnittelupalvelut, yhdyskuntasuunnittelu, arkkitehti Jenni Mettälä. Dno: TRE: 968/ /2010 Verkkonumero: Vireilletulo: Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee noin seitsemän kilometriä itään kaupungin keskustasta, Linnainmaan kaupunginosassa, osoitteessa Leinolankatu Kaavan nimi ja tarkoitus Linnainmaa , Leinolankatu 94, Pientalotontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Kaava nro 8356.

3 1.4 Luettelo asiakirjoista - Asemakaavan muutoshakemus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta tark ja poistettava asemakaava - Havainnekuva tark Asemakaavan selostus - Asemakaavan selostuksen liitelomake 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1) Tampereen kantakaupungin liikennemeluselvitys (SCC Viatek Oy, 2003) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaavamuutoksen kohde sijaitsee Linnainmaan kaupunginosassa, Leinolankadun varrella. Linnainmaan rakennuskanta on suurimmalta osaltaan luvuilta, aluerakenne on kuitenkin toteutunut pitkälti 1955 tehdyn asemakaavan mukaan. Alueelle on kohtalaiset liikenneyhteydet ja paikalliset palvelut, kuten koulu, päiväkoti ja kauppa sijaitsevat reilun kilometrin etäisyydellä Luonnonympäristö Suunnittelualueen tontilla kasvaa runsaasti eri-ikäisiä lehti- ja havupuita. Tontin pinta on pääosin nurmikkoa, kulkureitit on kivetty. Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan tontin maaperä on hienoa hietaa (HHt) Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen lähiympäristö on pientalovaltaista asuinaluetta. Suunnittelualueen itäpuolella on muutama jälleenrakennuskauden talo, pohjoisessa ja etelässä on 80-luvun omakotitaloasutusta, lännessä aluetta rajaa 80-luvun rivitaloalue. Julkisivumateriaaleina lähiympäristön rakennuksissa on käytetty puuta ja rappausta sekä 1980-luvun talojen osalta tiiltä. Suunnittelualueen tontti nro on pinta-alaltaan 1236 m². Tontilla on vuonna 1956 rakennettu puolitoistakerroksinen julkisivuiltaan rapattu asuinrakennus, jonka kerrosala on noin 160 k-m². Rakennus on säilyttänyt alkuperäisen ulkoasunsa ja se kuvaa hyvin oman aikakautensa arkkitehtuuria. Rakennus on tarkoitus säilyttää. Leinolankadulla on kohtalaisen runsaasti liikennettä ja katualueen ympäristössä meluarvot kohoavat yli 55 dba:n Maanomistus Tontin nro omistavat Simo ja Jaana Asuinmaa.

4 Suunnittelualueella sijaitseva asuinrakennus sekä ympäristön muuta rakennuskantaa. 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu Siinä kaava-alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP) Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro 675, jonka mukaan tontti nro on omakotirakennusten korttelialuetta (AO). Rakennusoikeus tontilla on 212 k-m², jolloin tontin tehokkuus e=0,17. Asemakaavassa tontille on varattu rakennusala omakotirakennusta sekä talousrakennusta varten. Asuinrakennuksen kattokaltevuuden tulee olla 1:1,5 ja räystäskorkeus saa olla enintään 5,0 m. Talousrakennuksen kattokaltevuuden tulee olla 1:2 ja räystäskorkeus saa olla enintään 4,0 m. Asuinrakennuksen etäisyyden tontinrajasta tulee olla vähintään 6,0 m ja talousrakennuksen 5,0 m Tonttijako Kaava-alueelle on vahvistettu tonttijako (tunnus 8001) ja tontti on merkitty tonttirekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos laaditaan tontin nro omistajien tekemästä aloitteesta ja kaupunkiympäristön kehittäminen (tilaajaorganisaatio) perii siitä taksan mukaiset kulut. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tontin omistajien tekemässä, kirjatussa, hakemuksessa esitetään tontin jakamista.

5 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Muutoksen hakija Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Linnainmaan omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat: kaupunkiympäristön kehittäminen, viranomaisyksikköineen, kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille , jolloin myös osallistumisja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliselle ajalle palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin lisäksi edellä mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä kolme kommenttia. Tampereen vesi ilmoitti, että heillä ei ole huomauttamista kaavahankkeesta. Pirkanmaan maakuntamuseo ilmoitti, että kaava-alueen lähiympäristössä tai tontilla sijaitsevassa rakennuksessa ei ole käytössä olevien tietojen perusteella sellaisia erityisiä arvoja, jotka edellyttäisivät rakennuksen säilyttämisen turvaamista suojelumerkinnällä. Kaavaalueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä, eikä museolla ole arkeologisen kulttuuriperinnön osalta hankkeesta huomautettavaa. Ympäristönsuojelu huomautti kommentissaan, että suunnittelussa on syytä tarkastella Leinolankadun liikenteen aiheuttamaa melua. Kaavassa tonttien piha-alueita on pyritty suojaamaan liikennemelulta autotalli- ja varastorakennusten rakennusalojen sijoittelulla. Asuinrakennusten kadunpuoleisilla sivuilla on ääneneristysvaatimus. Asemakaavaluonnos oli lausunnoilla Luonnoksesta annettiin viisi lausuntoa. Lausunnoissa ei ollut huomauttamista. Asemakaavaa tarkistettiin muodostuvan tontin nro rakennusalan osalta. Rakennusala kavennettiin yhdeksän metrin levyiseksi, jolloin tontin itälaidalle saadaan enemmän väljyyttä.

6 3.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on omistamansa tontin nro jakaminen kahtia ja uuden rakennuksen rakentaminen syntyvälle tontille. Vanha rakennus on tarkoitus säilyttää. Kaavoittajan tavoitteena suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus muutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Kaavatyön yhteydessä selvitetään lisäksi jaettavalla tontilla olevan vanhan rakennuksen suojelun tarve. Täydennysrakentaminen pyritään sovittamaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 3.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitelmassa tontti nro on jaettu pohjois-eteläsuunnassa kahtia. Jaolla muodostuu yksi uusi tontti Leinolankadun varteen. Kaavassa tonttien piha-alueita on pyritty suojaamaan liikennemelulta autotalli- ja varastorakennusten rakennusalojen sijoittelulla. Muodostuvien tonttien asuinrakennusten kadunpuoleisten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyydelle asetettiin määräys, koska Leinolankadun liikenne aiheuttaa alueelle yli 55 dba:n meluarvot. Asemakaavaluonnosta tarkistettiin muodostuvan tontin nro rakennusalan osalta. Rakennusala kavennettiin yhdeksän metrin levyiseksi, jolloin tontin itälaidalle saadaan enemmän väljyyttä. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Muodostettavilla tonteilla maankäytön periaatteet eivät muutu. Tontit merkitään erillispientalojen korttelialueeksi merkinnällä AO Aluevaraukset Korttelialueet Muodostuvat tontit nro ja 24 osoitetaan asemakaavamerkinnällä AO-33 yksiasuntoisten erillispientalojen korttelialueeksi. Rakennusten kerroslukumerkintä on IIy70%. Rakennusten kattokaltevuuden tulee olla 34 ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta vähintään 50% on käytettävä ensimmäisen kerroksen yläpuoliseen tilaan, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi, ulv50%. Julkisivumerkinnällä ju-31 määrätään julkisivun pääasialliseksi materiaaliksi peittomaalattu puu, rappaus tai pintavaikutelmaltaan sileähkö tiili.

7 Ajoneuvoliittymät molemmille tonteille ovat Leinolankadulta. Rakennusten kadunpuoleisten julkisivujen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 32 dba. Tontin nro rakennusalan lännenpuoleiseen julkisivuun ei saa sijoittaa huoneen pääikkunoita, ik-1. Tontin nro pinta-alaksi tulee 622 m². Tontille merkitään rakennusoikeutta 155 k-m² ja 28 k-m² autosuoja- ja talousrakennukselle, jolloin tontin tehokkuudeksi muodostuu e=0,29. Tontin nro pinta-alaksi tulee 614 m². Tontille merkitään rakennusoikeutta 155 k-m² ja 28 k-m² autosuoja- ja talousrakennukselle, jolloin tontin tehokkuudeksi muodostuu e=0,30. Tontin nro olemassa olevassa rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 366 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 154 k-m². Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. 4.3 Kaavan vaikutukset Koska kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, ei sillä ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Alue täydentyy ja uusi rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Muutoksella ei ole merkittäviä alueen liikennettä lisääviä vaikutuksia Kaavan vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavalla täydennetään asuinaluetta yhdellä uudella pientalolla. Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta alueen viihtyvyyteen. Leinolankadun katunäkymä tiivistyy, kun sen varrelle rakennetaan yksi uusi asuinrakennus. Suunnittelualueen ympäristön katunäkymät ovat monimuotoisia, kadunvarsilla ei ole yhtenäistä rytmiä, joten uusi rakennus ei aiheuta suurta poikkeamaa katunäkymissä. Alueen rakennuskanta on monimuotoista ja koostuu pääosin luvun lopun rivitaloista, luvun pientaloista sekä 1950-luvun omakotitaloista. Leinolankatu 94 kuuluu viimeksi mainittuun ryhmään, mutta enteilee tyyliltään jo 60-luvun omakotirakentamista. Näin ollen se ei katunäkymässä erityisen hyvin yhdy lähialueen hajanaiseen ja osin voimakkaasti muutettuun 1950-luvun rakennuskantaan. Kaavalla ei näin ollen ole vaikutusta kulttuuriperinnön säilymiseen.

8 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 5.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.