TAKAHUHTI , KOKONKATU 25, PIENTALON UUDISRAKENTAMINEN. KAAVA NRO Kaava-alueen sijainti ja luonne

Transkriptio

1 TAKAHUHTI , KOKONKATU 25, PIENTALON UUDISRAKENTAMINEN. KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Alue sijaitsee noin 5,5 km itään kaupungin keskustasta Takahuhdin kaupunginosassa Kokonkadun varrella. Alueen lähiympäristö on vehreää asuinaluetta, jossa sijaitsee pääasiassa pientaloja. Suunnittelualueen korttelin pohjoispuolella sijaitsee rivitaloja ja matalahkoja kerrostaloja. Kokonkadun rakennuskanta koostuu sekä jälleenrakennuskauden ja 1960-luvun alkupuolen 1½-kerroksisista asuinpientaloista että lukujen pääasiassa yksikerroksisista asuinrakennuksista. Muutosalue on omakotitalotontti , jonka kokonaispinta-ala on 1157 m². Tonttijako on vahvistettu (tunnus: ) ja se on merkitty kiinteistörekisteriin Tasaisella tontilla sijaitsee vuonna 1954 rakennettu jälleenrakennuskauden tyylinen asuinrakennus, jonka kerrosala on 93 k-m² ja kerrosluku I½. Kokonkadun varteen sijoittuvan asuinrakennuksen pääasiallinen julkisivumateriaali on vaaleaksi maalattu puu. Tontilla on pensasaitaa rajaamassa naapuritontteja ja katutilaa, sekä useita lehtipuita. Kaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen on jättänyt tontin omistaja Tontin omistajan tarkoituksena on purkaa vanha asuinrakennus. Tontille haetaan rakennusoikeutta yhdelle asuinrakennukselle 280 k-m² ja yhdelle talousrakennukselle sekä varastolle 60 k-m². Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä 3 kommenttia, joista yhdessä oli huomautettavaa. Asemakaavan valmisteluasiakirjat ovat olleet lausuntokierroksella Niistä on saatu 6 lausuntoa, joissa ei kuitenkaan ollut huomauttamista. Asemakaava Tontin nro pinta-ala on 1157 m², jolloin tonttitehokkuus on e=0,29. Asemakaavan muutoksessa tontille osoitetaan rakennusoikeutta 335 k- m². Voimassa olevasta asemakaavasta laskettuna rakennusoikeus tontilla on 176 k-m², jolloin rakennusoikeus lisääntyy 159 k-m².

2 Tontti nro osoitetaan asemakaavamerkinnällä AO erillispientalojen korttelialueeksi. Asuinrakennuksen Kokonkadun puolella julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeus saa olla enintään 6,0 metriä. Rakennuksen julkisivun pintakäsittelynä tulee käyttää rappausta tai vaihtoehtoisesti pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Kerroslukumerkintä on II y75%, jonka mukaan rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi enintään 75% alemman kerroksen pinta-alasta. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Kerroslukumerkinnän II y75% lisäksi tontille on osoitettu rakennusalaa kerrosluvulla I, jolle voi rakentaa matalamman osan asuinrakennukselle sekä talousrakennuksen. Autonsäilytyspaikalle on myös oma rakennusalansa. Asuinrakennuksen kattokaltevuuden on oltava väliltä ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Kaava-alueelle määrätään lisäksi merkintä ym-8, jonka mukaan uudisrakennusten sopeutumiseen kaupunginosakokonaisuuteen ja katukuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Asuinrakennuksen harjasuunta tulee olla Kokonkadun suuntainen. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Takahuhdin kaupunginosan korttelin nro 4965 tonttia nro 9. Kaavan laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavasuunnittelu, suunnittelija Marjut Lund. Dno: TRE: 6781/ /2009, pvm Verkkonumero: Vireilletulo: Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee noin 5,5 km itään kaupungin keskustasta, Takahuhdin kaupunginosassa, osoitteessa Kokonkatu Kaavan nimi ja tarkoitus Takahuhti , Kokonkatu 25, Pientalon uudisrakentaminen, kaava nro 8341.

3 1.4 Luettelo asiakirjoista - Asemakaavan muutoshakemus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta ja poistettava asemakaava - Havainnekuva Asemakaavan selostus Asemakaavan selostuksen liitelomake 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee noin 5,5 km itään kaupungin keskustasta Takahuhdin kaupunginosassa Kokonkadun varrella. Alueen lähiympäristö on vehreää asuinaluetta, jossa sijaitsee pääasiassa pientaloja. Suunnittelualueelta noin 100 m päässä kulkee linjan 27 joukkoliikenneyhteys. Muutaman sadan metrin säteellä suunnittelualueesta sijaitsevat mm. Irjalan koulu sekä Pappilan päiväkoti Luonnonympäristö Suunnittelualue on hoidettua piha-aluetta. Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan tontin maaperä on savea (Sa) Rakennettu ympäristö Alueen lähiympäristö on pääasiassa pientalovaltaista asuinaluetta, mutta suunnittelualueen korttelin pohjoispuolella sijaitsee myös rivitaloja ja matalahkoja kerrostaloja. Kokonkadun rakennuskanta koostuu on sekä jälleenrakennuskauden ja 1960-luvun alkupuolen 1½kerroksisista asuinpientaloista että lukujen pääasiassa yksikerroksisista asuinrakennuksista. Pihoilla on paljon sekä lehti-, että havupuita. Useimmat tonteista on rajattu pensasaidoin. Muutosalue on kokonaispinta-alaltaan 1157 m². Tasaisella tontilla sijaitsee vuonna 1954 rakennettu jälleenrakennuskauden tyylinen asuinrakennus, jonka kerrosala on 93 k-m² ja kerrosluku I½. Kokonkadun varteen sijoittuvan asuinrakennuksen pääasiallinen julkisivumateriaali on vaaleaksi maalattu puu. Tontilla on pensasaitaa rajaamassa naapuritontteja ja katutilaa sekä useita lehtipuita. Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja paikalliset palvelut ovat saavutettavia Maanomistus Tontin nro omistavat Ville-Veikko ja Sanna-Tuulia Mattila.

4 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuinaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25% alueen kerrosalasta Asemakaava Kaava-alueen tontilla nro on voimassa vahvistettu asemakaava nro 290. Kaavan mukaan tontti on asunto- ja liikekorttelialuetta, jolle on osoitettu omakotirakennuksen ohjeellinen rakennusala. Asuinrakennuksen räystäskorkeus saa olla enintään 5 m ja kattokaltevuuden on oltava 1:1 ½. Asuinrakennuksen etäisyyden naapuritontin rajasta on oltava vähintään 6 m ja talousrakennuksen etäisyyden vähintään 5 m Tonttijako Kaava-alueelle on vahvistettu tonttijako (tunnus ) ja tontti on merkitty kiinteistörekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v Alueraportti ja rakentamistapaohjeet Alueesta on laadittu Tampereen kaupungin kaavoitusviraston toimesta Uusikylää, Ruotulaa, Huikasta, Takahuhtia ja Pappilaa koskeva alueraportti karttaliitteineen (1988) sekä kyseisiä alueita koskevat rakentamistapaohjeet (1990). Näiden tarkoituksena on selvittää alueen ominaispiirteet ja niiden muodostuminen sekä opastaa rakentajia alueiden omaleimaisuuden säilyttämisessä. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos laaditaan tontin nro omistajan tekemästä aloitteesta ja kaupunkiympäristön kehittäminen (tilaajaorganisaatio) perii siitä taksan mukaiset kulut. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tontin omistajan tekemässä, päivätyssä ja kirjatussa hakemuksessa esitetään vanhan asuinrakennuksen purkamista tontilta ja rakennusoikeuden lisäämistä.

5 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset - Muutoksen hakija - Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) - Irjalan omakotiyhdistys ry - Kaupungin eri toimialat: kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, rakennusvalvonta, kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos, Pirkanmaan maakuntamuseo - Kaupungin liikelaitokset: Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi - Pirkanmaan ympäristökeskus - Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille , jolloin myös osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakija on esitellyt hankettaan naapureille ennen muutoshakemuksen jättämistä. Naapurit eivät vastusta hanketta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliselle ajalle palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin lisäksi edellä mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä 3 kommenttia, joista Pirkanmaan maakuntamuseon kommentissa oli huomautettavaa. Pirkanmaan maakuntamuseon kommentti osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana: Maakuntamuseo on antanut asiasta tontin omistajan Ville-Veikko Mattilan pyynnöstä ennakkolausunnon Museo toteaa, että Kokonkatu 25 on ajalleen tyypillinen ja hyvin alkuperäisessä muodossaan säilynyt rakennus, mutta osana varsin heterogeenista ympäristöään kohteella ei voida todeta olevan sellaista erityistä kulttuurihistoriallista arvoa, että purkaminen ei olisi mahdollista. On kuitenkin syytä määritellä yksityiskohtaisesti, miten uudisrakennus sovitetaan ympäristöönsä. Alueella yleisimmin esiintyvä jälleenrakennuskauden talotyyppi ja sen mukaelma 1960-luvulta voivat toimia malleina. Alueelta ei ole tiedossa muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, eikä museolla ole niiltä osin huomautettavaa suunnitelmasta. Kaavoittajan vastine: Täydennysrakentaminen pyritään sovittamaan ympäristöönsä rakentamistapaa ohjaavilla kaavamääräyksillä, sekä rakennusalan mittasuhteilla. Hakijan suunnittelijan kanssa on pidetty neuvottelu, jossa asuinrakennuksen luonnossuunnitelmaa on pyritty ohjaamaan museon antamien tavoitteiden mukaiseksi.

6 Tonttien ja 18 omistajat ovat antaneet allekirjoitetun suostumuksensa tontin rakennusalan sijoittamiseksi 2 metrin päähän tonttiensa länsipuoleisesta rajasta. Asemakaavan valmisteluasiakirjat ovat olleet lausuntokierroksella Niistä on saatu 6 lausuntoa, joissa ei kuitenkaan ollut huomauttamista. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Tontin omistajan tarkoituksena on purkaa vanha asuinrakennus. Tontille haetaan rakennusoikeutta yhdelle asuinrakennukselle 280 k-m² ja yhdelle talousrakennukselle sekä varastolle 60 k-m². Tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus suunnittelualueella. Asemakaavoituksessa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Uudisrakentaminen pyritään sovittamaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Suunnittelualueella on aiemmin osoitettu rakennusala omakotirakennukselle. Tontin maankäyttö ei muutu, mutta korttelimääräykseksi päivitetään AO, erillispientalojen korttelialue. 4.2 Aluevaraukset Korttelialueet Tontti nro osoitetaan asemakaavamerkinnällä AO erillispientalojen korttelialueeksi. Asuinrakennuksen Kokonkadun puolella julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeus saa olla enintään 6,0 metriä. Rakennuksen julkisivun pintakäsittelynä tulee käyttää rappausta tai vaihtoehtoisesti pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Kerroslukumerkintä on II y75%, jonka mukaan rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi enintään 75% alemman kerroksen pinta-alasta. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Kerroslukumerkinnän II y75% lisäksi tontille on osoitettu rakennusalaa kerrosluvulla I, jolle voi rakentaa matalamman osan asuinrakennuksen yhteyteen sekä talousrakennuksen. Autonsäilytyspaikalle on myös oma rakennusalansa. Asuinrakennuksen kattokaltevuuden on oltava väliltä ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Kaava-alueelle määrätään lisäksi merkintä ym-8, jonka mukaan uudisrakennusten sopeutumiseen kaupunginosakokonaisuuteen ja katukuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Asuinrakennuksen harjasuunta tulee olla Kokonkadun suuntainen.

7 Tontille osoitetaan rakennusoikeutta tonttitehokkuudella e=0,29. Asemakaavan muutoksessa tontille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 335,5 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 159 k-m². 4.3 Kaavan vaikutukset Koska kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, ei sillä ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Uusi rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Muutoksella ei ole alueen liikennettä lisääviä vaikutuksia muuta kuin rakennusaikana Kaavan vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavalla täydennetään asuinaluetta korvaamalla olemassa oleva pientalo uudella rakennuksella. Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta alueen viihtyvyyteen. Kaavamuutos toisaalta mahdollistaisi myös olevan rakennuksen säilyttämisen. Kaavamuutoksen vaikutukset Kokonkadun yleisilmeeseen on pyritty pitämään mahdollisimman vähäisinä. Kaavamääräyksillä on pyritty sopeuttamaan täydennysrakentaminen ympäröivään kaupunkikuvaan siten, että alueen luonne säilyy. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 5.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.