Kaava-alueen sijainti ja luonne

Transkriptio

1 RANTAPERKIÖ , NUOLIALANTIE 10. ASEMAKAAVAMUUTOS TALOUSRAKENNUKSEN RAKENTAMISTA VARTEN. KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 22. päivänä elokuuta 2011 päivättyä asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin kolme kilometriä etelään Tampereen keskustasta, Rantaperkiön kaupunginosassa, osoitteessa Nuolialantie 10. Kaavamuutos koskee korttelissa nro 753 sijaitsevaa tonttia nro 15. Rantaperkiön kaupunginosan rakennuskanta muodostuu pien- ja rivitaloista sekä 2-4-kerroksisista kerrostaloista. Suunnittelualueen lähiympäristö on varsin yhtenäisenä säilynyttä luvuilla rakentunutta puolitoistakerroksisten omakotitalojen asuinaluetta. Suunnittelualue rajautuu kaakossa Nuolialantiehen, koillisessa Pihlajakatuun sekä luoteessa ja lounaassa omakotitalotontteihin. Kaavamuutoskohteena olevan tontin pinta-ala on 907 m 2. Tontilla on vuonna 1955 valmistunut, puolitoistakerroksinen omakotitalo, jonka pinta-ala on n. 165 m 2 ja julkisivut puuta. Piha-alue rajautuu kaduista ja naapuritonteista istutuksilla. Piha-alueella on omakotitalon kellariin laskeva kivetys, muutoin piha on nurmipintainen. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen on jättänyt tontin nro haltija (omistaja Tampereen kaupunki). Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on rakennusoikeuden lisääminen ja talousrakennuksen rakentaminen tontin länsikulmaan. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Rakentamistapa sovitetaan ympäristöön. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävillä oloaikana osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä neljä kommenttia:

2 Maakuntamuseo totesi kommentissaan, että kaava-alueella on erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja osana kaupunginosansa kokonaisuutta, joten kulttuuriympäristön suojelu tulee huomioida kaavamerkinnöissä. Tontilla on merkintä sj-10, jonka mukaan se on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeä alue, jonka luonne tulee säilyttää. Yleiskaavoituksesta huomautettiin, että suunnittelualue sijaitsee vuoden 1988 kantakaupungin yleiskaavaan rajatulle /s-merkinnän alueelle, jonka luonne tulee säilyttää. Kaavamerkinnällä ym-7 on pyritty ohjaamaan uudisrakentamisen sopeutuvuutta ympäröiviin rakennuksiin ja korttelikokonaisuuteen. Asuinrakennuksen kerrosluku on määritelty naapuruston mukaan ja talousrakennuksen suurimmaksi runkosyvyydeksi on määritelty kuusi metriä. Ympäristön- ja terveydensuojelussa oltiin huolissaan suunnitellun rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisen toiminnan vaikutuksesta ympäristöön ja pientaloalueen viihtyvyyteen. Talousrakennuksessa tapahtuva toiminta on harrastepohjaista koneiden ja kulkuneuvojen huoltotoimintaa. Asianmukaisten tilojen myötä toiminta ei vaikuta haitallisesti pientaloalueen viihtyvyyteen. Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa välisen ajan. Luonnoksesta tuli viisi lausuntoa, joista neljässä ei ollut mitään huomautettavaa. Ympäristönsuojelu totesi, että kiinteistö sijaitsee alueella, jolla liikenteen melu on >55 db. Asuintiloissa normaali seinärakenne vaimentaa melua noin 30 db, joten ulkoseinille ei tarvitse merkitä kaavaan erillistä ääneneristävyysvaatimusta. Pihaalueella oleskelutila on mahdollista järjestää alueelle, jossa 55 db alittuu keskiäänitasona, joten meluaitavaatimusta ei tarvita. Asemakaava Asemakaavamuutoksella lisätään tontin rakennusoikeutta ja osoitetaan rakennusala talousrakennukselle tontin länsikulmasta. Kaavamääräyksillä suunniteltu rakennus sovitetaan ympäristöön. Tontille annetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 220 k-m 2 ja talousrakennukselle 55 k-m 2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e=0,30. Rakennusoikeuden määrä kasvaa 75 k-m 2. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman.

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Rantaperkiön kaupunginosan tonttia nro Kaavan laatija: Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, kaavainsinööri Merja Kinos. Dno: TRE:3921/ /2011 Vireille tulo: Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Rantaperkiön kaupunginosassa, noin kolme kilometriä etelään Tampereen keskustasta, osoitteessa Nuolialantie Kaavan nimi ja tarkoitus Rantaperkiö , Nuolialantie 10. Asemakaavamuutos talousrakennuksen rakentamista varten. Kaava nro Luettelo asiakirjoista - asemakaavan muutoshakemus, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavakartta ja poistettava asemakaava havainnekuva asemakaavan selostus asemakaavan selostuksen liitelomake 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Rantaperkiön kaupunginosa muodostuu pien- ja rivitaloalueista sekä 2-4 kerroksen kerrostaloalueista. Kaavamuutoskohteena oleva tontti liittyy varsin yhtenäisenä säilyneeseen luvuilla rakentuneeseen puolitoistakerroksisten rakennusten omakotitaloalueeseen.

4 2.1.2 Luonnonympäristö Tontin piha-alue rajautuu naapuritonteista ja teistä tiheästi kasvaneella puustolla ja pensaikoilla. Piha-alueella on omakotitalon kellariin laskeva kivetys, muutoin piha on nurmipintainen. Tontin maaperä on Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan savea (Sa) Rakennettu ympäristö Rantaperkiön kaupunginosan rakennuskanta muodostuu pien- ja rivitaloista sekä 2-4-kerroksisista kerrostaloista. Suunnittelualueen lähiympäristö on varsin yhtenäisenä säilynyttä luvuilla rakentunutta puolitoistakerroksisten omakotitalojen asuinaluetta. Alueen omakotitalojen omaleimainen piirre on 45 asteen kattomuoto. Rakennusten julisivumateriaalina on käytetty pääasiassa peittomaalattua rima- tai lomalaudoitusta sekä joissakin päärakennuksissa rappausta. Kaavamuutoskohteena oleva tontti sijoittuu yhtenäisen omakotitaloalueen itäkulmaan, vilkkaasti liikennöidyn Nuolialantien ja rauhallisen ja vehreän Pihlajakadun kulmaukseen. Pihlajakadun vastapuolella sijaitsee urheilukenttä. Näkymä Pihlajakadulta asemakaavamuutostontille. Lähin peruskoulu, Härmälän koulu sijaitsee noin 1,3 kilometrin päässä lännessä. Hatanpään lukio sijaitsee alle puolen kilometrin päässä koillisessa. Hatanpään sairaala on noin 1,2 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa. Lähin kaupunkiliikenteen bussipysäkki sijaitsee noin sadan metrin etäisyydellä suunnittelualueen tontista.

5 Kaavamuutoskohteena olevan tontin pinta-ala on 907 m 2. Tontilla on vuonna 1955 valmistunut, puolitoistakerroksinen omakotitalo, jonka pinta-ala on n. 165 m 2 ja julkisivumateriaalina peittomaalattu lomalaudoitus. Suunnittelualue rajautuu kaakossa Nuolialantiehen, koillisessa Pihlajakatuun sekä luoteessa ja lounaassa omakotitalotontteihin. Tontille on ajoliittymä Pihlajakadulta ja tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Asemakaavamuutostontilla sijaitseva asuinrakennus Maanomistus Tontin nro haltija on kaavamuutoksen hakija ja omistaja Tampereen kaupunki. 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25% alueen kerrosalasta. Tampereen kantakaupungin vuoden 1988 yleiskaavan mukaan tontti kuuluu alueeseen, jonka luonne säilytetään (/s). Peruskorjaus- ja

6 muutostoimenpiteissä tulee säilyttää rakennusten alkuperäiset tyyliominaisuudet ja rakentamisajalle ominaiset materiaalit ja värit. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa kaupunkikuvaan. Katualueiden ja istutusten luonteen säilyttämiselle tulee luoda edellytykset Voimassa oleva asemakaava Kaavamuutostontilla on voimassa vahvistettu asemakaava nro 21. Sen mukaan tontti on asuin- tai liikerakennusten korttelialuetta. Tontille on merkitty rakennusala 1-kerroksista rakennusta varten. Rakennuksen ullakolle saa tehdä erillisiä huoneistoja ja sen pintaalasta saa käyttää 2/3 asumiseen. Suurin sallittu rakennuskorkeus on 5 m ja kattokaltevuus 45 astetta. Asemakaavamääräysten mukaan vapaa tonttiala on koristettava istutuksin Kaupunginosan rakentamistapaohjeet Rantaperkiön alueesta ei ole laadittu rakentamistapaohjeita, mutta kaavasuunnittelun tukena on käytetty soveltuvin osin lähellä sijaitsevan ja kaupunkikuvallisilta ominaisuuksiltaan samankaltaiselle Härmälän alueelle laaditun suojelukaavan nro 7800 rakentamistapaohjeita. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on selvittää alueen ominaispiirteet ja niiden muodostuminen, sekä opastaa rakentajia alueiden omaleimaisuuden säilyttämisessä Tonttijako Kaava-alueella on voimassa hyväksytty tonttijako (tunnus 4445). Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos laaditaan tontin nro haltijan tekemän kirjatun aloitteen pohjalta ja Kaupunkiympäristön kehittäminen perii siitä taksan mukaiset kulut. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tontin haltijan aloitteesta. Tontin nro haltija esittää päivätyssä ja kirjatussa ha-

7 kemuksessa asemakaavamuutosta piharakennuksen rakentamista varten. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavamuutoksen hakija Naapurikiinteistöt Härmälän omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat, mm. Kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksiköineen, Kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos, Pirkanmaan maakuntamuseo Kaupungin liikelaitokset: Tampereen kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakija on ennakkoon kuullut naapureitaan. Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävillä oloaikana osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä neljä kommenttia: Maakuntamuseo totesi kommentissaan, että kaava-alueella on erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja osana kaupunginosansa kokonaisuutta, joten kulttuuriympäristön suojelu tulee huomioida kaavamerkinnöissä. Tontilla on merkintä sj-10, jonka mukaan se on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeä alue, jonka luonne tulee säilyttää. Yleiskaavoituksesta huomautettiin, että suunnittelualue sijaitsee vuoden 1988 kantakaupungin yleiskaavaan rajatulle /s-merkinnän alueelle, jonka luonne tulee säilyttää. Kaavamerkinnällä ym-7 on pyritty ohjaamaan uudisrakentamisen sopeutuvuutta ympäröiviin rakennuksiin ja korttelikokonaisuuteen. Asuinrakennuksen kerrosluku on määritelty naapuruston mukaan ja talousrakennuksen suurimmaksi runkosyvyydeksi on määritelty kuusi metriä. Ympäristön- ja terveydensuojelussa oltiin huolissaan suunnitellun rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisen toiminnan vaikutuksesta ympä-

8 ristöön ja pientaloalueen viihtyvyyteen. Talousrakennuksessa tapahtuva toiminta on harrastepohjaista koneiden ja kulkuneuvojen huoltotoimintaa. Asianmukaisten tilojen myötä toiminta ei vaikuta haitallisesti pientaloalueen viihtyvyyteen. Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa välisen ajan. Luonnoksesta tuli viisi lausuntoa, joista neljässä ei ollut mitään huomautettavaa. Ympäristönsuojelu totesi, että kiinteistö sijaitsee alueella, jolla liikenteen melu on >55 db. Asuintiloissa normaali seinärakenne vaimentaa melua noin 30 db, joten ulkoseinille ei tarvitse merkitä kaavaan erillistä ääneneristävyysvaatimusta. Pihaalueella oleskelutila on mahdollista järjestää alueelle, jossa 55 db alittuu keskiäänitasona, joten meluaitavaatimusta ei tarvita. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Hakijan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on rakennusoikeuden lisääminen ja talousrakennuksen rakentaminen tontin länsikulmaan Kaavan laatijan tavoitteet Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Suunnittelukohteena olevalla tontilla maankäytön periaatteet eivät muutu. Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueen maankäyttö osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi merkinnällä AO. 4.2 Aluevaraukset Korttelialueet Tontille osoitetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 220 k- m 2 ja talousrakennukselle 55 k-m 2, mikä vastaa tonttitehokkuuslukua e=0,30. Rakennusoikeuden määrä kasvaa 75 k-m 2. Asuinrakennuksen kerroslukumerkintänä on IIy70%, minkä mukaan toiseen kerrokseen saa sijoittaa enintään 70% ensimmäisen kerroksen alasta. Ensimmäisen

9 kerroksen alasta on vähintään 50% käytettävä sellaiseksi tilaksi, joka voidaan välittömästi tai myöhemmin sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi (ulv50%). Asuinrakennuksen kattokaltevuuden on oltava 45 astetta ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Asuinrakennukselle annettu lisärakennusoikeus mahdollistaa nykyisen porstua-osan laajentamisen. Talousrakennuksen vesikaton enimmäiskorkeus vesikaton ylimmästä kohdasta mitattuna on 4,3 metriä ja pääasiallinen runkosyvyys enintään 6m. Näillä määräyksillä on haluttu pitää rakennus mahdollisimman kompaktina, jottei se poikkeaisi mittakaavaltaan liikaa alueen muista talousrakennuksista. Talousrakennuksen harja on samansuuntainen päärakennuksen harjan kanssa. Kattomuotona on käytettävä satulakattoa, mutta myös pulpettikattoisia osia sallitaan. Alla havainnekuva massamallista, jolla on tutkittu rakennuksen sopeutumista ympäristöönsä. Havainnekuva tavoitteen kaltaisesta talousrakennuksesta ympäristössään. Tontille rakennettavan uudisrakennuksen julkisivumateriaalien ja julkisivun rakennustaiteellisen käsittelyn tulee sopeutua ympäröiviin rakennuksiin ja korttelikokonaisuuteen (ym-7). Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien suhteen rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen (ju-13). Kaavamuutoskohteena oleva tontti kuuluu kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeälle alueelle, jonka luonne tulee säilyttää. Uudisrakennusta tai olemassa olevaan rakennukseen tehtäviä muutok-

10 sia suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyttämiseen (sj-10). 4.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Koska kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, ei sillä ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Suunnitellun talousrakennuksen käyttötarkoitus on harrastepohjainen koneiden ja kulkuneuvojen huoltotoiminta sekä pienet metallityöt. Käyttötarkoituksen mukaista toimintaa ei lähtökohtaisesti nähdä ongelmana pientaloalueella, mutta rakennusvalvonnasta ja ympäristönsuojelusta voidaan puuttua toimintaan, mikäli ympäröivälle asutukselle aiheutuu häiriötä. Terveydensuojelun lausunnon perusteella hakijan on oltava yhteydessä terveydensuojeluviranomaiseen ennen käyttötarkoituksen mukaisen toiminnan aloittamista ja hakija on tästä tietoinen Vaikutukset luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä oleville tonteille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 5.2 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.