KAARILA , SIMOLANKATU 50, LIIKETONTIN MUUTTAMINEN ASUINTONTIKSI, KARTTA NRO Kaava-alueen sijainti ja luonne

Transkriptio

1 KAARILA , SIMOLANKATU 50, LIIKETONTIN MUUTTAMINEN ASUINTONTIKSI, KARTTA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 12. päivänä joulukuuta 2011 päivättyä ja ja tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee linnuntietä noin viisi kilometriä Tampereen keskustasta länteen, Kaarilan kaupunginosassa, osoitteessa Simolankatu 50. Kaavamuutos käsittää tontin nro Suunnittelualueen korttelin rakennuskanta muodostuu 60-luvun puolitoistakerroksista harjakattoisista omakotitaloista. Naapurikortteleissa on sekä pari- että omakotitaloja aina 40-luvulta 2000-luvulle. Valtaosa rakennuksista on kuitenkin 60-luvun puolitoista- tai kaksikerroksisia harjakattoisia rakennuksia sekä 80-luvun yksikerroksisia aumakattoisia rakennuksia. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Porintiehen, idässä ja etelässä omakotitontteihin ja lännessä suojaviheralueeseen. Tontin pintaala on 896 m 2. Tontti on tällä hetkellä rakentamaton ja se kasvaa tiheää puustoa. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen on jättänyt tontin nro omistaja. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on muuttaa tontin käyttötarkoitus liiketilojen korttelialueesta asuinrakennusten korttelialueeksi. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Rakentamistapa sovitetaan ympäristöön. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille. Kaava-aluetta laajennettiin myöhemmin käsittämään myös Kettukallion suojaviheralue sen nimeämisen takia, joten osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkistettiin

2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä neljä kommenttia, joista kahdessa oli huomautettavaa sekä yksi mielipide. Ympäristönsuojelu totesi kommentissaan, että moottoritien läheisyyteen ei suositella asumista. Tontti rajoittuu moottoritien liikennealueeseen ja liikennemelu on db, mikä edellyttää, että piha on suojattava melulta. Kaava mahdollistaa melulta suojaavien rakenteiden rakentamisen piha-alueen suojaksi. Rakennusten kolmella sivulla parvekkeiden rakentaminen on kielletty. Eteläseinustalle mahdollisesti tehtävät parvekkeet tulee lasittaa. Terveydensuojelu totesi, että suunnittelussa tulee huomioida moottoritien aiheuttama liikennemelu. Liikennemelu on huomioitu kaavamääräyksissä. Naapuri totesi mielipiteessään, että tontille tulisi sijoittaa omakotitalo, joka soveltuisi ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Tontti on kaavassa osoitettu kytkettyjen tai erillisten yksi- tai kaksiasuntoisten pientalojen alueeksi. Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa välisen ajan. Samat asiakirjat lähetettiin aloitteen tekijälle. Kaavaluonnoksesta saatiin kuusi lausuntoa, joista kahdessa oli huomautettavaa. Rakennusvalvonta huomautti kaavamerkinnöistä kattokulman ja melumääräyksen osalta. Asiat on huomioitu kaavaehdotuksessa. Yleiskaavoitus totesi, että asemakaavassa nimetty puisto sijoittuu yhdyskuntarakenteen eheyttämishankeen EHYT-selvityksessä määritellyn käyttötarkoitukseltaan mahdollisesti asumiseen muuttuvan alueen kohdalle. Kyseinen puistoalue poistettiin kaava-alueesta. Asemakaava Tontin pääkäyttötarkoitus on asuinpientalojen korttelialue kytkettyjä tai erillisiä yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja varten (AP-19). Tontin rakennusoikeus on 300 k-m 2. Tontin pinta-ala on 896 m2, jolloin tonttitehokkuus e=0,33. Tontin rakennusoikeus ei kasva, mutta asuntojen määrä kasvaa yhdellä. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman.

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Kaarilan kaupunginosan tonttia nro Kaavan laatija: Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, kaavainsinööri Merja Kinos. Dno: TRE:4136/ /2011 Vireille tulo: Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kaarilan kaupunginosassa, noin viisi kilometriä länteen Tampereen keskustasta, osoitteessa Simolankatu Kaavan nimi ja tarkoitus Kaarila , Simolankatu 50, tontin käyttötarkoituksen muuttaminen. Kaava nro Luettelo asiakirjoista - asemakaavan muutoshakemus, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavakartta ja poistettava asemakaava , tark ja havainnekuva asemakaavan selostus asemakaavan selostuksen liitelomake 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee linnuntietä noin viisi kilometriä länteen kaupungin keskustasta, Pyhäjärven tuntumassa, Kaarilan kaupunginosassa osoitteessa Simolankatu 50. Suunnittelualueen korttelin rakennuskanta muodostuu 60-luvun harjakattoisista omakotitaloista. Naapurikortteleissa on sekä pari- että omakotitaloja aina 40-luvulta 2000-luvulle. Valtaosa rakennuksista on kuitenkin 60-luvun puolitoista- tai kaksikerroksisia harjakattoisia rakennuksia sekä 80-luvun yksikerroksisia aumakattoisia rakennuksia.

4 Suojaviheralueeksi luokitellun alueen länsipäässä on pysäköintialue, joka palvelee läheisen venevalkaman käyttäjiä. Porintie kulkee suunnittelualueen pohjoispuolella. Alle kilometrin säteellä suunnittelualueesta sijaitsee kaupunkiliikenteen bussipysäkki, useita leikkipaikkoja ja pelikenttiä, Harjun ja Kaarilan koulu ja lukio sekä Vaakkolammin luontopolku. Näkymä suunnittelualueelta Simolankatua itään Luonnonympäristö Tontti on metsäinen ja rakentamaton. Tontti laskee loivasti kohti etelää, korkeuseroa on noin metri. Tontin maaperä on Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan savea (Sa) Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Simolankadulla, jonka varrella on pääosin 60- luvulla valmistuneita erillispientaloja. Tontin nro pinta-ala on 896 m 2. Tontti on rakentamaton. Alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Tontti nro on liitettävissä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Alle kilometrin säteellä suunnittelualueesta sijaitsee kaupunkiliikenteen bussipysäkki, useita leikkipaikkoja ja pelikenttiä, Harjun ja Kaarilan koulu ja lukio sekä Vaakkolammin luontopolku. Noin kolmensadan metrin päässä on venevalkama Maanomistus Tontin nro omistaja on kaavamuutoksen hakija.

5 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta Voimassa oleva asemakaava Kaavamuutostontilla on voimassa vahvistettu asemakaava nro Sen mukaan tontti nro on liikerakennusten korttelialuetta. Tontilla on rakennusoikeutta 300 k-m² ja sen laskennallinen tehokkuus e=0,33. Tontille saa rakentaa yhden asuinhuoneiston Meluselvitys Ramboll Oy on tehnyt tontista meluselvityksen vuonna Laskennan mukaan tontin piha-alueen päiväaikainen keskiäänitaso suunnitellulla maankäytöllä on noin db. Yöajan keskiäänitaso on noin db. Johtopäätöksissä todetaan, että oleskelualueet sekä erityisesti lasten leikkialueet tulee sijoittaa asuinrakennuksen eteläpuolelle. Asuinrakennusten moottoritien puoleisiin julkisivuihin sekä päätyihin kohdistuvat melutasot edellyttävät 1. kerroksessa 32 db:n ja 2. kerroksessa 38 db:n eristävyyden kaavamääräystä. Mahdolliset parvekkeet suositellaan suunnattavaksi etelään, jossa melutasot ovat laskennan mukaan enimmillään noin 62 db ja tavanomainen parvekelasitus riittää ohjearvotasoon pääsemiseksi Tonttijako Kaava-alueella on voimassa hyväksytty tonttijako (tunnus 3514). Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tontin omistaja on hakenut asemakaavan muutosta. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on muuttaa tontin käyttötarkoitus liiketilojen

6 korttelialueesta asuinrakennusten korttelialueeksi. Kaupunkiympäristön kehittäminen perii kaavamuutoksesta taksan mukaiset kulut. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajan aloitteesta. Tontin nro haltija esittää päivätyssä ja kirjatussa hakemuksessa asemakaavamuutosta käyttötarkoituksen muuttamista varten. Asemakaavamuutoksesta peritään taksan mukaiset kulut. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavamuutoksen hakija Naapurikiinteistöt Kaarilan omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat, mm. Kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksiköineen, Kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos, Pirkanmaan maakuntamuseo Kaupungin liikelaitokset: Tampereen kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakija ei ole ennakkoon kuullut naapureitaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin kohdassa mainituille osallisille. Kaava-aluetta laajennettiin myöhemmin käsittämään myös Kettukallion suojaviheralue, joten osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkistettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä neljä kommenttia, joista kahdessa ei ollut huomautettavaa, sekä yksi mielipide. Ympäristönsuojelu totesi kommentissaan, että moottoritien läheisyyteen ei suositella asumista. Tontti rajoittuu moottoritien liikennealueeseen ja

7 liikennemelu on db, mikä edellyttää, että piha on suojattava melulta. Kaava mahdollistaa melulta suojaavien rakenteiden rakentamisen piha-alueen suojaksi. Rakennusten kolmella sivulla parvekkeiden rakentaminen on kielletty. Eteläseinustalle mahdollisesti tehtävät parvekkeet tulee lasittaa. Terveydensuojelu totesi, että suunnittelussa tulee huomioida moottoritien aiheuttama liikennemelu. Kaavamääräyksessä on esitetty rakenteiden ääneneristävyysvaatimus. Naapuri totesi mielipiteessään, että tontille tulisi sijoittaa omakotitalo, joka soveltuisi ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Tontti on kaavassa osoitettu kytkettyjen tai erillisten yksi- tai kaksiasuntoisten pientalojen alueeksi. Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa välisen ajan. Samat asiakirjat lähetettiin aloitteen tekijälle. Kaavaluonnoksesta saatiin kuusi lausuntoa, joista kahdessa oli huomautettavaa. Rakennusvalvonta huomautti kaavamerkinnöistä kattokulman ja melumääräyksen osalta. Asiat on huomioitu kaavaehdotuksessa. Yleiskaavoitus totesi, että asemakaavassa nimetty puisto sijoittuu yhdyskuntarakenteen eheyttämishankeen EHYT-selvityksessä määritellyn käyttötarkoitukseltaan mahdollisesti asumiseen muuttuvan alueen kohdalle. Kyseinen puistoalue poistettiin kaava-alueesta. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Hakijan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin käyttötarkoituksen muuttaminen liiketilojen korttelialueesta asuinrakennusten korttelialueeksi Kaavan laatijan tavoitteet Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita.

8 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Suunnittelukohteena olevalla tontilla maankäytön periaatteet muuttuvat siten, että liiketilojen kortteliale (AL) muutetaan asuinpientalojen korttelialueeksi kytkettyjä tai erillisiä yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja varten (AP-19). 4.2 Aluevaraukset Korttelialueet Asemakaavamuutoksella 896 m 2 suuruiselle tontille osoitetaan rakennusoikeutta 300 k-m 2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e=0,33. Tontin rakennusoikeus ei kasva, mutta asuntojen määrä lisääntyy yhdellä. Korkein sallittu kerrosluku on II. Rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään 75 % alemman kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi (y75%). Asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta vähintään 50 % on käytettävä sen yläpuolella olevassa tilassa sellaiseksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi (ulv50%). Asuinrakennusten kattokaltevuuden on oltava väliltä ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Asuinrakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan enimmäiskorkeus on 5,5 metriä. Katon harjan on oltava Simolankadun suuntainen. Asuinrakennuksen kolmelle sivulle ei saa sijoittaa parvekkeita (epa). Asuinrakennuksen eteläsivulle mahdollisesti tehtävä parveke tulee varustaa lasiseinin (las-3). Korttelialueen rakennusten asuintilojen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden melua vastaan on oltava vähintään osoitetun dba-luvun mukainen (38 dba). Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma (me-6). 4.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Uudisrakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon.

9 4.3.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu metsäiselle tontille, joka rajautuu kasvillisuudeltaan vastaavanlaiseen, noin kaksisataa metriä leveään puistoalueeseen. Tontin rakentaminen ei vaikuta heikentävästi luonnonympäristöön Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Uudisrakennus täydentää Simolankadun olemassa olevaa rakennetta. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tontilla. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 5.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.