VEISU , PIHTIKANNONKATU 2, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN, KAAVA NRO Kaava-alueen sijainti ja luonne

Transkriptio

1 VEISU , PIHTIKANNONKATU 2, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN, KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 4. päivänä toukokuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin 4 km kaupungin keskustasta kaakkoon Veisun kaupunginosassa. Lähialueen asemakaavoitus on aloitettu 1950-luvulla ja alue on rakentunut ja täydentynyt pitkän ajan kuluessa. Pihtikannonkadun lähistöllä on jälleenrakennuskauden pientaloja sekä ja 80-luvuilla rakennettuja rivitaloja. Pihtikannonkadun varsi on säilynyt suhteellisen yhtenäisenä jälleenrakennuskauden alueena. Suunnittelualue käsittää kulmatontin nro , joka rajautuu Pihtikannonkadun ja Unholankadun risteykseen sekä kahteen pientalotonttiin. Tontin pinta-ala on 1324 m². Tontilla sijaitsee v valmistunut 1½ -kerroksinen vaaleaksi rapattu asuinrakennus. Tavoitteet Asemakaavamuutos laaditaan tontin omistajien aloitteesta. Hakijoiden tavoitteena on pientalotontin jakaminen kahdeksi erilliseksi tontiksi ja rakennusoikeuden lisääminen uutta asuinrakennusta varten. Hakemuksen liiteaineistossa on esitetty hakijan suunnitelma tontin jakamisesta. Kaavoittajan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus suunnittelualueella. Asemakaavoituksessa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Uudis- ja täydennysrakentaminen sovitetaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Kaavaprosessin vaiheet Tontin nro omistajat ovat tehneet kirjatun aloitteen asemakaavan muuttamiseksi. Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille. Suunnitelmasta saatiin kaksi kommenttia, joista toisessa oli huomautettavaa. Asemakaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat lähetetään lisäksi aloitteen tekijöille. Asemakaava Asemakaavan muutoksella jaetaan 1324 m² kokoinen tontti nro kahdeksi pientalotontiksi nro ja 10. Olemassa olevaa

2 rakennusta varten muodostettavan tontin nro pinta-alaksi tulee 621 m² ja tontin nro pinta-alaksi tulee 703 m². Rakennusoikeutta osoitetaan molemmille tonteille tonttitehokkuuden e=0,30 mukaan. Asemakaavan muutoksella tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 397 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 203 k-m². Tonttijaolla muodostuu yksi uusi yksityisen omistama pientalotontti. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Veisun kaupunginosan korttelin nro 5481 tonttia nro 5. Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuvat Tampereen kaupungin Veisun kaupunginosan korttelin nro 5481 tontit nro 9 ja 10. Kaavan laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavasuunnittelu, suunnittelija Anna Hyyppä Dno: TRE: 11186/ /2008 Kirjauspäivämäärä: Verkkonumero: Vireille tulo: Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 4 km kaupungin keskustasta kaakkoon Veisun kaupunginosassa, osoitteessa Pihtikannonkatu Kaavan nimi ja tarkoitus Veisu , Pihtikannonkatu 2, pientalotontin jakaminen, kaava nro Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Asemakaavan muutoshakemus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta ja poistettava asemakaava Havainnepiirros Asemakaavan selostus - Asemakaavan selostuksen liitelomake

3 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee noin 4 km kaupungin keskustasta kaakkoon Veisun kaupunginosassa. Veisun alue kuului Messukylään, kunnes Messukylä liitettiin Tampereen kaupunkiin vuonna Lähialueen asemakaavoitus on aloitettu 1950-luvulla ja alue on rakentunut ja täydentynyt pitkän ajan kuluessa. Suunnittelualueen lähistöllä on jälleenrakennuskauden pientaloja sekä ja 80-luvuilla rakennettuja rivitaloja. Lähistöllä sijaitsevat Sidosteen sukkatehdas ja Ahlmanin koulun alue Luonnonympäristö Suunnittelualue on hoidettua puutarhamaista piha-aluetta, joka on rajattu pensasaidoin. Maasto kohoaa koilliseen: tontin korkeusasemat vaihtelevat +86,5 metristä +88 metriin. Maaperä on Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan savea. Suunnittelualueesta pohjoiseen sijaitsee laaja virkistysalue Vihiojanpuisto, jonka läpi virtaa Vihioja Rakennettu ympäristö Suunnittelualue käsittää kulmatontin nro , joka rajautuu Pihtikannonkadun ja Unholankadun risteykseen sekä kahteen pientalotonttiin. Pihtikannonkadun varsi on säilynyt suhteellisen yhtenäisenä jälleenrakennuskauden alueena. Unholankadun itäpuolella on 1980-luvulla rakennettu rivitaloalue, jossa rakennukset ovat tiiliverhoiltuja ja aumakattoisia. Tontin nro pinta-ala on 1324 m². Tontilla sijaitsee v valmistunut 1½ -kerroksinen vaaleaksi rapattu asuinrakennus, jonka kerrosala on 163 k-m². Autosuoja sijaitsee kellarissa, eikä tontilla ole erillistä talousrakennusta. Tontti on liitetty vesi- ja viemäriverkkoon ja sillä on ajoneuvoliittymä Pihtikannonkadulle. Unholankatu jatkuu pohjoiseen kevyen liikenteen väylänä; Pihtikannonkatu on päättyvä tonttikatu. Alueen pääkadun Hallilankadun aiheuttama melualue ei ulotu suunnittelualueelle Maanomistus Tontin nro on Aino ja Veikko Mäkisen kuolinpesän omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetussa yleiskaavassa suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro Sen mukaan tontti on omakotirakennusten korttelia (Ao). Tontilla

4 on yksi omakotirakennuksen ja yksi talousrakennuksen rakennusala. Rakennusoikeutta on yhteensä 194 k-m², joka vastaa tonttitehokkuutta e=0,15. Omakotirakennuksen räystäskorkeus saa olla enintään 5 m, kattokaltevuuden on oltava 26. Huonekorkeus yläkerrassa vähintään 2,4 m ja alakerrassa vähintään 2,5 m. Rakennuksen on täytettävä ainakin PL 4 :n D I-luokan vaatimukset. Ullakon pinta-alasta saa sisustaa asuinhuoneiksi ½. Talousrakennuksen räystäskorkeus saa olla enintään 4 m ja kattokaltevuuden on oltava 26. Rakennuksen on täytettävä ainakin PL 4 :n D II-luokan vaatimukset. Tontin länsilaidassa on viemäriä ja vesijohtoa varten varattu alue Tonttijako Tonttijako (tunnus 1801) on vahvistettu ja tontti on merkitty rekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tontin omistajat ovat hakeneet asemakaavan muutosta päivätyllä ja kirjatulla hakemuksellaan. Hakijoiden tavoitteena on tontin nro jakaminen kahdeksi pientalotontiksi ja rakennusoikeuden lisääminen uutta asuinpientaloa varten. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajien aloitteesta ja siitä peritään taksan mukaiset kulut. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset - Kaavamuutoksen hakija - Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) - Korkinmäen-Veisun omakotiyhdistys ry - Kaupungin eri toimialat: kaupunkiympäristön kehittäminen (kaavatyön tilaaja) viranomaispalveluyksikköineen, kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos - Kaupungin liikelaitokset: Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi - Pirkanmaan ympäristökeskus - Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on tullut vireille , jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakija on kuullut ennakkoon naapureitaan. Osallistumis- ja

5 arviointisuunnitelma oli nähtävillä välisen ajan palvelupiste Frenckellissä sekä kaavoituksen internet-sivuilla mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin lisäksi osallisille. Suunnitelmasta saatiin kaksi kommenttia, joista toisessa oli huomautettavaa. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Pihtikannonkadun varrella oleva jälleenrakennuskauden rakennuskanta on säilynyt suhteellisen yhtenäisenä, muutoin suunnittelualueen lähiympäristö ei muodosta yhtenäistä kokonaisuutta. Tästä syystä uuden pientalotontin muodostaminen on perusteltavissa. Museo huomauttaa, että osallistumis- ja arviointisuunnitelman asiakirjat ovat hankkeen kohdetta koskevien perustietojen osalta puutteelliset ja niitä tulee täydentää aiemmin toimitetun ohjeistuksen mukaisesti vähintään yleispiirteisellä kuvaliitteellä suunnittelualueesta ja alueella olevasta rakennuskannasta. Kaava-alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä arkeologisia irtolöytöjä. Siten arkeologisen kulttuuriperinnön osalta museolla ei ole huomautettavaa hankkeesta. Asemakaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat lähetetään tiedoksi aloitteen tekijöille. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Tontin omistajien tavoitteena on pientalotontin jakaminen kahdeksi erilliseksi tontiksi ja rakennusoikeuden lisääminen uutta asuinrakennusta varten. Hakemuksen liiteaineistossa on esitetty hakijan suunnitelma tontin jakamisesta. Hakijan mukaan tontti soveltuu kokonsa ja muotonsa puolesta hyvin jaettavaksi. Kaavoituksen tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus suunnittelualueella. Asemakaavoituksessa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Uudis- ja täydennysrakentaminen sovitetaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Muodostuvien tonttien pääkäyttötarkoitus ei muutu. Voimassa olevan asemakaavan merkintä omakotirakennusten korttelista (Ao) muutetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Korttelin nro 5481 tontista nro 5 muodostettavat tontit nro 9 ja 10 osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi. Olemassa olevaa

6 rakennusta varten muodostettavan tontin nro pinta-alaksi tulee 621 m² ja tontin nro pinta-alaksi tulee 703 m². Rakennusoikeutta osoitetaan molemmille tonteille tonttitehokkuuden e=0,30 mukaan. Kerrosluvuksi merkitään II y70%, jonka mukaan rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi enintään 70% alemman kerroksen pinta-alasta. Merkinnän ulv50% mukaan asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta on vähintään 50% käytettävä sen yläpuolella olevasta tilasta sellaiseksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen kerrosluku on I. Merkinnän sj-6 mukaan tontti kuuluu jälleenrakennuskauden rakentamistapaa edustavaan kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen alueeseen. Rakennusten ulkoasu on pyrittävä säilyttämään alkuperäisen tyylin mukaisena. Mikäli aiemmin on suoritettu tämän pyrkimyksen vastaisia rakennustoimenpiteitä, on rakennukset korjausja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. Uudisrakennuksia suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten sopeuttamiseen ympäristöönsä. Tonttien Pihtikannonkadun ja Unholankadun puoleiset sivut merkitään istutettavaksi alueen osaksi. Tontin nro länsiosaan merkitään maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Asemakaavan muutoksella tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 397 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 203 k-m². Tonttijaolla muodostuu yksi uusi yksityisen omistama pientalotontti. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Asuinalue täydentyy, ja uusi rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Kaavamääräyksillä täydennysrakentaminen sovitetaan lähiympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Hanke ei vaikeuta erityisten luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Hallilankadun aiheuttama liikennemelualue ei ulotu suunnittelualueelle. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat

7 Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi vaihtoehto kaavan toteuttamiseksi. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttaminen aloitetaan sen saatua lainvoiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.