PAPPILA , TANHUANKATU 66, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN, KAAVA NRO Kaava-alueen sijainti ja luonne

Transkriptio

1 PAPPILA , TANHUANKATU 66, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN, KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 10. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä ja tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin 5,5 km itään kaupungin keskustasta Pappilan kaupunginosassa. Alue on jälleenrakennuskauden pientalovaltaista asuinaluetta, jonka yleisilme on myöhemmästä täydennysrakentamisesta huolimatta suhteellisen yhtenäinen. Kaavamuutosalue, tontti nro , sijaitsee Tanhuankadulla, jonka varrella on eri ikäisiä erillispientaloja. Tontti rajautuu itä- ja länsisivuiltaan pientalotonttiin ja pohjoisessa peltoaukeaan, jossa kulkee voimalinja. Tontin pinta-ala on 1740 m 2. Tontilla sijaitsee vuonna 1958 valmistunut 1 ½-kerroksinen asuinrakennus, jonka kerrosala on n. 115 k-m 2. Tavoitteet Asemakaavamuutos laaditaan tontin omistajan aloitteesta. Hakijan tavoitteena on tontin nro puolittaminen ja yhden uuden pientalotontin muodostaminen. Olemassa oleva asuinrakennus tullaan saneeraamaan tai purkamaan, ja toiselle tontille on tavoitteena rakentaa paritalo. Uudisrakentaminen sovitetaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Kaavaprosessin vaiheet Tontin nro omistaja on tehnyt päivätyn aloitteen asemakaavan muuttamiseksi. Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille. Suunnitelmasta saatiin kolme kommenttia, joista yhdessä oli huomautettavaa. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat lähetettiin lisäksi aloitteen tekijöille. Luonnoksesta saatiin kuusi lausuntoa, joista kolmessa oli huomautettavaa. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa lausunnossaan, että tontti nro on sijaintipaikastaan johtuen muutosherkällä alueella. Kaava-alueen lähiympäristössä on aiemmin jaettu muutamia tontteja, joten uuden pientalotontin muodostaminen on perusteltavissa. Museo katsoo, että tontilla olemassa oleva, hienosti alkuperäiset piirteensä säilyttänyt asuinrakennus tulee kunnostaa. Lausunnon mukaan kaavakartassa esitetyt rakentamistapaa ohjaavat kaavamääräykset ovat hyvä lähtökohta paritalon (tontti )

2 jatkosuunnittelulle. Asemakaavan muutosehdotus tulee toimittaa lausunnolle maakuntamuseoon. Asemakaavaa tarkistettiin lausuntojen pohjalta Asemakaava Asemakaavan muutoksella jaetaan 1740 m² kokoinen tontti nro kahdeksi pientalotontiksi nro ja 13. Olemassa olevaa rakennusta varten muodostettavan tontin nro pinta-alaksi tulee 725 m² ja tontin nro pinta-alaksi tulee 1015 m². Rakennusoikeutta osoitetaan tehokkuusluvun e=0,30 mukaan. Kulku tontille nro järjestetään ajoyhteytenä Kirjavaisenkadulta kaupungin omistaman peltoaukean reunassa. Asemakaavan muutoksella tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 522 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 307 k-m². Tonttijaolla muodostuu yksi uusi yksityisen omistama pientalotontti. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Pappilan kaupunginosan korttelin nro 5566 tonttia nro 4 sekä puistoaluetta. Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuu Tampereen kaupungin Pappilan kaupunginosan korttelin nro 5566 osa sekä virkistysaluetta. Tonttijaolla muodostuu Tampereen kaupungin Pappilan kaupunginosan korttelin nro 5566 tontit nro 12 ja 13. Kaavan laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavasuunnittelu, suunnittelija Anna Hyyppä Dno: TRE:8654/ /2008 Kirjauspäivämäärä: Verkkonumero: Vireille tulo: Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 5,5 km itään kaupungin keskustasta Pappilan kaupunginosassa, osoitteessa Tanhuankatu 66.

3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Pappila , Tanhuankatu 66, pientalotontin jakaminen, kaava nro Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Asemakaavan muutoshakemus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta ja poistettava asemakaava , tark Havainnepiirros , tark Asemakaavan selostus - Asemakaavan selostuksen liitelomake 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Uusikylä, Ruotula, Huikas, Takahuhti, Pappila, rakentamistapaohjeita (Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto, 1990, ISSN ) 2. Uusikylä, Ruotula, Huikas, Takahuhti, Pappila, alueraportti (Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto, 1990, ISSN ) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Pappilan kaupunginosassa lähellä Tanhuankadun ja Huunalankadun risteystä. Kaupunginosa on pääosin jälleenrakennuskauden rakentamistapaa edustavaa pientaloaluetta, jonka yleisilme on myöhemmästä täydennysrakentamisesta huolimatta suhteellisen yhtenäinen. Alueella on myös pientaloja ja kerrostaloja eri vuosikymmeniltä. Huunalankadun länsipuolella sijaitsee vanha maatila pää- ja talousrakennuksineen Luonnonympäristö Suunnittelualue on hoidettua piha-aluetta. Tontti nro rajautuu pohjoisessa Pappilanpuiston peltoaukeaan, jossa kulkee voimalinja. Pohjoisrajalla kasvaa kuusia ja kadun varressa on pensasaita. Tontti laskee kohti pohjoista, ja korkeusasemat vaihtelevat +99 metristä +103 metriin. Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan maaperä on savea Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Tanhuankadulla, jonka varrella on eri ikäisiä erillispientaloja. Tontin nro pinta-ala on 1740 m 2. Tontilla sijaitsee vuonna 1958 valmistunut 1 ½-kerroksinen asuinrakennus, jonka kerrosala on 115 k-m 2. Rakennus on puuverhoiltu jälleenrakennuskauden kahden asunnon talo. Talon kunto on hakijan mukaan alkuperäinen ja huonohko, ja kuntoarvion perusteella talo tullaan saneeraamaan tai purkamaan. Myös naapuritonttien vanhat asuinrakennukset edustavat jälleenrakennuskauden rakentamistapaa.

4 Alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Tontti nro on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon Maanomistus Tontin nro omistaa Iiro Paloposki. Puistoalue on Tampereen kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetussa yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Puistoalue on maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varattua lähivirkistysaluetta (VLM). Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kantakaupungin yleiskaavassa Pappila on osoitettu jälleenrakennuskauden alueeksi, jonka luonne säilytetään (/SJ). Peruskorjaus- ja muutostoimenpiteissä tulee säilyttää rakennuksen alkuperäiset tyyliominaisuudet ja rakentamisajalle ominaiset materiaalit ja värit. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa kaupunkikuvaan. Katualueiden ja istutusten säilyttämiselle tulee luoda edellytykset. Aluetta koskevissa toimenpiteissä tulee ottaa huomioon myös aikakauden rakennusten peruskorjauksesta laadittava selvitys Asemakaava Tontilla nro on voimassa vahvistettu asemakaava nro Sen mukaan alue on omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta (AO¹). Omakotitontille saa asuinrakennuksen lisäksi rakentaa maanpäällistä taloustilaa enintään 35 m². Omakotirakennukselle on osoitettu rakennusoikeutta 180 k-m². Tontin yhteenlaskettu rakennusoikeus on 215 k-m² ja tehokkuusluku e=0,12. Kerrosluvuksi on määrätty I ½. Puistoalueella on voimassa asemakaava nro 3027 sekä vahvistettu asemakaava nro 2940, joissa alue on luonnontilassa säilytettävää puistoaluetta Tonttijako Tonttijako (tunnus ) on vahvistettu ja tontti on merkitty tonttirekisteriin Puistoalue on maarekisterissä Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v Alueraportti, rakennustapaohjeet ja selvitykset Alueesta on laadittu Tampereen kaupungin kaavoitusviraston toimesta Uusikylää, Ruotulaa, Huikasta, Takahuhtia ja Pappilaa koskevat rakentamistapaohjeet ja alueraportti, joiden tarkoituksena on selvittää alueen ominaispiirteet ja niiden muodostuminen sekä opastaa rakentajia alueiden omaleimaisuuden säilyttämisessä. Selvityksessä tontille ei suositella tontinjakoa.

5 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tontin omistaja on hakenut asemakaavan muutosta. Hakijan tavoitteena on tontin nro jakaminen kahdeksi pientalotontiksi ja rakennusoikeuden lisääminen uutta asuinpientaloa varten. Hakijan mukaan tontti soveltuu kokonsa puolesta hyvin jaettavaksi, ja naapuritontteja on jaettu vastaavalla tavalla. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajan aloitteesta ja siitä peritään taksan mukaiset kulut. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset - Kaavamuutoksen hakija - Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) - Pappilan omakotiyhdistys ry - Kaupungin eri toimialat: kaupunkiympäristön kehittäminen (kaavatyön tilaaja) viranomaispalveluyksikköineen, kiinteistötoimi, Pirkanmaan maakuntamuseo, Tampereen aluepelastuslaitos, hyvinvointipalveluiden kehittämisyksikkö sekä tilaajaryhmän kehittämis- ja suunnittelupalvelu - Kaupungin liikelaitokset: Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi - Pirkanmaan ympäristökeskus - Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on tullut vireille , jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakija on kuullut ennakkoon naapureitaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä välisen ajan palvelupiste Frenckellissä sekä kaavoituksen internet-sivuilla mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin lisäksi osallisille. Suunnitelmasta saatiin kolme kommenttia, joista yhdessä oli huomautettavaa. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että tontti nro on sijaintipaikastaan johtuen muutosherkällä alueella peltoaukean reunassa lähellä Tanhuankadun ja Kirjavaisenkadun risteystä. Kaavaalueen lähiympäristössä on aiemmin jaettu muutamia tontteja, joten uuden pientalotontin muodostaminen on perusteltavissa. Museo huomauttaa, että useiden Tampereen jälleenrakennuskauden omakotialueiden inventointitiedot eivät vanhentuneina tarjoa riittäviä lähtötietoja rakennetun kulttuuriympäristön suojelutavoitteiden määrittelylle. Asemakaavan muutosluonnos tulee toimittaa lausunnolle maakuntamuseoon.

6 Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat lähetettiin lisäksi aloitteen tekijöille. Luonnoksesta saatiin kuusi lausuntoa, joista kolmessa oli huomautettavaa. Tampereen Sähköverkko lausuu, että mikäli tonteille 13 ja 3 tulevan ajoyhteyden korkeusasema on korkeampi kuin Kirjavaisenkadun korkeusasema, tulee etäisyydet 110 kv linjaan tarkastella erikseen. Tampereen Veden lausunnon mukaan kunnallistekniikka on järjestettävä kaavanhakijan/ rakentajan kustannuksella pohjoissuunnasta tai rasitteena eteläsuunnasta uudelle rakennuspaikalle. Pirkanmaan maakuntamuseo viittaa edelliseen lausuntoonsa. Lisäksi museo katsoo, että tontilla olemassa oleva, hienosti alkuperäiset piirteensä säilyttänyt asuinrakennus tulee kunnostaa. Lausunnon mukaan kaavakartassa esitetyt rakentamistapaa ohjaavat kaavamääräykset ovat hyvä lähtökohta paritalon (tontti ) jatkosuunnittelulle. Asemakaavan muutosehdotus tulee toimittaa lausunnolle maakuntamuseoon. Tulevan ajoyhteyden korkeusasema 110 kv linjaan nähden on huomioitava kaavan toteuttamisvaiheessa. Tampereen Veden lausunnon pohjalta kaavaan merkittiin alueen osa, jolle saadaan rakentaa ajoyhteys ja kuntatekniikka suluissa osoitettuja tontteja varten. Rakentamiskustannuksista ja kunnossapidosta vastaa kunkin tontin omistaja. Maakuntamuseon lausunnon johdosta tontin nro rakennusala muutettiin voimassa olevan kaavan ja havainnepiirroksen mukaiseksi, mikä ohjaa asuinrakennuksen säilyttämiseen tai alkuperäisen kaavan suuntaiseen rakentamiseen. Itäpuolen naapuritonttien rakennusalat ovat vastaavanlaisia. Autotallille merkittiin erillinen rakennusala. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin nro puolittaminen sekä rakennusoikeuden lisääminen. Hakemuksen liiteaineistossa on esitetty ehdotus tontin jakamisesta. Tontin nro pohjoisosasta muodostuisi 990 m 2 kokoinen tontti ja olemassa olevalle asuinrakennukselle jäisi 750 m 2 kokoinen tontti. Rakennusoikeutta toivotaan tonttitehokkuuden 0,30 mukaan. Olemassa oleva asuinrakennus tullaan saneeraamaan tai purkamaan, ja muuttamaan yhden perheen asunnoksi. Suuremmalle tontille on tavoitteena rakentaa paritalo. Kaavoittajan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus suunnittelualueella. Asemakaavoituksessa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Uudisrakentaminen sovitetaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Hakijan alkuperäisessä suunnitelmassa kulku pohjoispuolen tontille

7 tapahtuisi Tanhuankadulta tontin kaulaa pitkin. Paritalon sijaintia kaulatontilla pidettiin ongelmallisena, joten kulku ratkaistiin ajoyhteytenä Kirjavaisenkadulta kaupungin omistaman peltoalueen läpi. Uusi ajoyhteys mahdollistaa myös korttelin ainoan jakamattoman tontin nro jakamisen myöhemmin. Sama ratkaisu oli kaavoitusviraston v laatimassa luonnoksessa, jossa tarkasteltiin koko korttelin täydennysrakentamismahdollisuuksia. Tuolloin muutoksen laatiminen ei kuitenkaan ollut ajankohtaista. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Muodostuvien tonttien pääkäyttötarkoitus ei muutu. Voimassa olevan asemakaavan merkintä omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialueesta (AO¹) muutetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Korttelin nro 5566 tontista nro 4 muodostettavat tontit nro 12 ja 13 osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi. Rakennusoikeutta osoitetaan tehokkuusluvun e=0,30 mukaan. Olemassa olevaa rakennusta varten muodostettavan tontin nro pinta-alaksi tulee 725 m². Tontin nro pinta-alaksi tulee 1015 m². Asuinrakennusten kerrosluvuksi merkitään II y75%, jonka mukaan rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi enintään 75% alemman kerroksen pinta-alasta. Merkinnän ulv50% mukaan asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta on vähintään 50% käytettävä sen yläpuolella olevasta tilasta sellaiseksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Tontilla nro on erillinen yksikerroksisen auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusala. Kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Julkisivumerkinnän ju-5 mukaan rakennuksen julkisivun pintakäsittelynä tulee käyttää rappausta tai vaihtoehtoisesti pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Asuinrakennusten harjansuunnan tulee olla Tanhuankadun suuntainen. Auton säilytyspaikka ja talousrakennus voivat harjansuunnaltaan poiketa asuinrakennuksista. Merkinnän sj-13 mukaan tontti liittyy jälleenrakennuskauden rakentamistapaa edustavaan alueeseen. Uudisrakennukset on suunniteltava olemassa olevien rakennusten yksinkertaisuutta noudattaen. Asemakaavan muutoksella tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 522 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 307 k-m². Tonttijaolla muodostuu yksi uusi yksityisen omistama pientalotontti Muut alueet Tontin nro pohjoispuolelle merkitään alueen osa, jolle saadaan

8 rakentaa ajoyhteys ja kuntatekniikka tontteja nro ja 3 varten. Rakentamiskustannuksista ja kunnossapidosta vastaa kunkin tontin omistaja. Virkistysalueen kulmassa kulkee voimalinjan vaara-alue. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Asuinalue täydentyy, ja uusi rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa pääosiltaan tontin omistajan laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Samassa korttelissa on jo aiemmin jaettu tontteja. Kaavamääräyksillä täydennysrakentaminen sovitetaan lähiympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Hanke ei vaikeuta erityisten luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa peltoaukeaan, jossa kulkee voimalinja n. 30 m etäisyydellä tontin nro pohjoisrajasta. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi vaihtoehto kaavan toteuttamiseksi. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttaminen aloitetaan sen saatua lainvoiman. Mikäli tonteille nro ja 3 tulevan ajoyhteyden korkeusasema on korkeampi kuin Kirjavaisenkadun korkeusasema, tulee etäisyydet 110 kv linjaan tarkastella erikseen. 6.3 Toteutuksen seuranta Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.