NIRVA , NIRVANKALLIONKATU 17, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN, KAAVA NRO Kaava-alueen sijainti ja luonne

Transkriptio

1 NIRVA , NIRVANKALLIONKATU 17, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN, KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 25. päivä toukokuuta 2009 päivättyä ja 28. päivä syyskuuta 2009 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 8324 ja havainnepiirrosta. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin neljä kilometriä etelään kaupungin keskustasta, Nirvan kaupunginosassa, Nirvankallionkadulla. Suunnittelualueen ympäristö on pientalovaltaista asuinaluetta, jossa rakennusten eri tyylilajien edustajia löytyy huvilakaudesta nykypäivään. Suunnittelualueen kaakkois- ja eteläpuolella kasvaa vanhaa kuusimetsää, joka takana sijaitsee vt 9:n Lahdesjärven eritasoliittymä. Vt 9 melualue ulottuu osittain suunnittelualueelle. Kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta sijaitsee Koivistonkylän päiväkoti, koulu, kirjasto, nuorisokeskus sekä hammashoitola, muutaman sadan metrin etäisyydellä sijaitsee leikkipuisto sekä kaupunkiliikenteen bussipysäkki. Muutosalueena on korttelin nro 4420 tontti nro 23.Tontin pinta-ala on 1403 m². Tontti sijaitsee Nirvankallionkadun ja Nirvanrinteenkadun risteyksessä. Loivasti kaakkoon laskevalla tontilla on yksi suurehko vuonna 1968 rakennettu asuinrakennus, joka on tarkoitus säilyttää. Rinteeseen sijoitetun rakennuksen pääasiallinen julkisivumateriaali on vaalea tiili, rakennuksessa on loiva harjakatto. Tontti on hoidettua pihaaluetta ja sillä kasvaa useita suuria havupuita. Kaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen on jättänyt tontin nro omistaja Tavoitteena on pientalotontin jakaminen kahdeksi tontiksi, sekä rakennusoikeuden lisääminen siten, että vanha rakennus voidaan säilyttää omalla tontillaan ja uudelle muodostuvalle tontille tulee tehokkuudeksi e=0,3. Rakentamistapa sovitetaan ympäristöön. Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä hakijan suunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin yksi kommentti päivätystä asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat lähetettiin tiedoksi myös aloitteen tekijälle ja alueen omakotiyhdistykselle. Asemakaavaluonnoksesta jätettiin yhdeksän lausuntoa, joista kahdessa oli huomauttamista. Asemakaavaa tarkistettiin ympäristönsuojelun lausunnon perusteella.

2 Asemakaava Asemakaavan muutoksella jaetaan 1403 m² suuruinen tontti nro kahdeksi pientalotontiksi. Voimassaolevan asemakaavan mukaan tontilla on rakennusoikeutta 220 k-m². Tontti nro jaetaan tonteiksi nro ja 25. Tontin nro pinta-alaksi tulee 799 m² ja tehokkuudeksi e=0,3, jolloin rakennusoikeutta muodostuu 240 k- m². Tontin nro pinta-alaksi tulee 604 m² ja tehokkuudeksi e=0,3, jolloin rakennusoikeutta muodostuu 181 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 201 k-m². Muutoksella muodostuu yksi uusi yksityisen omistama pientalotontti. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Nirvan kaupunginosan korttelin nro 4420 tonttia nro 23. Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuu: Tampereen kaupungin Nirvan kaupunginosan korttelin nro 4420 tontit nro 24 ja 25. Kaavan laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavasuunnittelu, suunnittelija Jenni Mettälä. Dno: TRE: 2352/ /2009 Verkkonumero: Vireilletulo: Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee noin 4 km etelään kaupungin keskustasta, Nirvan kaupunginosassa, osoitteessa Nirvankallionkatu Kaavan nimi ja tarkoitus Nirva , Nirvankallionkatu 17, Pientalotontin jakaminen, kaava nro Luettelo asiakirjoista - Asemakaavan muutoshakemus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta , tark ja poistettava asemakaava - Havainnekuva , tark

3 - Asemakaavan selostus - Asemakaavan selostuksen liitelomake - Naapurin suostumus Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Lahdespohjan asemakaavan meluselvitys ( Ramboll 10/2005 sekä 6/2006) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Nirvan kaupunginosassa, Nirvankallionkadun ja Nirvanrinteenkadun risteyksessä. Nirvan alue on tiiviisti rakennettu omakotialue, joka on rakentunut +138m korkeuteen kohoavan Nirvanmäen alarinteille. Alueen vanhimmat rakennukset ovat luvulta, mutta suurin osa alueen rakennuksista on rakennettu luvun jälkeen. Suunnittelualueen kaakkois- ja eteläpuolella kasvaa vanha kuusimetsävyöhyke, joka takana sijaitsee vt9:n Lahdesjärven eritasoliittymä Luonnonympäristö Suunnittelualue on hoidettua piha-aluetta ja sillä kasvaa useita suuria havupuita. Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan tontin maaperä on osittain kalliota (Ka) ja osittain moreenia (Mr) Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen ympärillä rakennuskanta koostuu pääosin lukujen puupintaisista sekä luvun vaihteen tiilipintaisista erillispientaloista. Alueen lukujen talot ovat jyrkkäharjaisia ja puolitoista kerroksisia, kun taas luvun talot ovat pääosin loivaharjaisia ja yksi kerroksisia. Kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta sijaitsee Koivistonkylän päiväkoti, koulu, kirjasto, nuorisokeskus sekä hammashoitola, muutaman sadan metrin etäisyydellä sijaitsee leikkipuisto sekä kaupunkiliikenteen bussipysäkki. Alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja paikalliset palvelut ovat saavutettavia. Nirvankallionkadulla päärakennus on perinteisesti sijoittunut kadun varrelle. Kadun länsipuolella rakennusten harjasuunta on kadunsuuntainen. Itäpuolella, jossa suunnittelualue sijaitsee, rakennusten harjasuunta on kohti katua. Rakennusten massoittelu ja julkisivumateriaalit ovat vaihtelevia. Suunnittelualue käsittää pinta-alaltaan 1403 m² tontin. Tontti sijaitsee Nirvankallionkadun ja Nirvanrinteenkadun risteyksessä. Loivasti kaakkoon laskevalla tontilla on yksi suurehko vuonna 1968 rakennettu asuinrakennus. Rinteeseen sijoitetun rakennuksen pääasiallinen julkisivumateriaali on vaalea tiili, rakennuksessa on loiva harjakatto. Tontilla on kaksi ajoneuvoliittymää Nirvanrinteenkadulta.

4 Tontti Nirvankallionkadulta (vas.) ja Nirvanrinteenkadulta päin kuvattuna. Muodostuvat tontit nro 24 ja 25 ovat liitettävissä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Lahdespohjan asemakaavan (kaava nro 8026) yhteydessä tehdyn meluselvityksen mukaan Valtatie 9:n aiheuttama liikennemelu suunnittelualueella on nykyisellään osittain yli 55 db. Meluselvityksessä on esitetty Lahdesjärven eritasoliittymän melusuojausvaihtoehtoja. Lahdesjärven eritasoliittymään liittyvässä päivätyssä ja yhdyskuntalautakunnan hyväksymässä Hylliniitynkadun katusuunnitelmassa esitetyt meluesteet vastaavat meluselvityksen melusuojausvaihtoehtoa 9. Meluselvityksen mukaan Hylliniitynkadulle sekä eritasoliittymään rakennettavat meluesteet torjuvat vt 9:n liikennemelua siten, että suunnittelualueen melutasot jäävät alle 55dB. Eritasoliittymän muutostyöt sijoittuvat vuosille Maanomistus Tontin nro omistaa Erkki Luojus. 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu Siinä kaava-alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP) Asemakaava Kaava-alueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro Sen mukaan suunnittelualue on enintään kahden perheen omakotirakennusten korttelialuetta. Tontille on osoitettu rakennusala asuinrakennukselle kerrosmerkinnällä ½ I. Talousrakennukselle on osoitettu oma rakennusala kerrosmerkinnällä I. Rakennusoikeus tontilla on noin 220 k-m², jolloin tontin tehokkuus e=0, Tonttijako Kaava-alueelle on vahvistettu tonttijako (tunnus 8178) ja tontti on merkitty tonttirekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v

5 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos laaditaan tontin nro omistajan tekemästä aloitteesta ja kaupunkiympäristön kehittäminen (tilaajaorganisaatio) perii siitä taksan mukaiset kulut. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tontin omistajan tekemässä, kirjatussa, hakemuksessa esitetään tontin jakamista. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Muutoksen hakijat Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Koivistonkylän omakotiyhdistys Kaupungin eri toimialat: kaupunkiympäristön kehittäminen, viranomaisyksikköineen, kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos Kaupungin liikelaitokset: Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Pirkanmaan ympäristökeskus Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille , jolloin myös osallistumisja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä hakijan suunnitelma kuulutettiin nähtäville väliselle ajalle palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin lisäksi edellä mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä yksi kommentti. Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että osallistumis- ja arviointisuunnitelman asiakirjat ovat kohdetta koskevien perustietojen osalta puutteelliset ja niitä tulee täydentää vähintään yleispiirteisellä kuvaliitteellä suunnittelualueesta ja alueella olevasta rakennuskannasta. Museo toteaa myös ettei alueelta tunneta ennestään muinaisjäännöksiä päivätystä asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat lähetettiin tiedoksi myös aloitteen tekijälle ja alueen omakotiyhdistykselle. Asemakaavaluonnoksesta jätettiin yhdeksän lausuntoa, joista kahdessa oli huomauttamista. Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu toteaa lausunnossaan, että asemakaavan toteuttaminen edellyttää melusuojausta. Ja että

6 rakennushanke voidaan toteuttaa vasta, kun kaavaluonnoksessa esitetyt melusuojaukset on tehty. Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossa todetaan, että eri-ikäisestä, pientalovaltaisesta rakennuskannasta koostuva ympäristö ei muodosta yhtenäistä kokonaisuutta, mistä syystä uuden pientalotontin muodostaminen on perusteltavissa. Museo muistuttaa myös, että kaava-asiakirjat ovat puutteellisia yleispiirteisen kuvaliitteen osalta. Kaavaa tarkistettiin ympäristönsuojelun lausunnon perusteella. Uuden muodostuvan tontin nro asuinrakennuksen rakennusala siirrettiin tontin etelälaitaan, jolloin tontin pohjoisosaan jää tilaa ulkooleskelualueelle. Uuden rakennuksen oletetaan suojaavan tontin pohjoisosaa siten, että ulko-oleskelualueen melutason ohjearvot täyttyvät. Läheiselle liikennealueelle on myös suunniteltu meluesteiden rakentamista liikennemelua vastaan. Hankkeen arvioidaan ajoittuvan vuosille Hakijan pyynnöstä ja naapurin suostumuksesta muodostuvan tontin nro rakennusala ulottuu kahden metrin etäisyydelle tontin pohjoisrajasta. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin nro jakaminen kahdeksi pientalotontiksi, sekä rakennusoikeuden lisääminen siten, että vanha rakennus voidaan säilyttää omalla tontillaan ja uudelle muodostuvalle tontille haetaan tehokkuudeksi e=0,3. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus muutosalueella. Asemakaavoituksessa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Uudis- ja täydennysrakentaminen pyritään sovittamaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Asemakaavan muutos on Tampereen kantakaupungin yleiskaavan kaupunkirakenteen täydentämistavoitteiden mukainen. 3.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitelmassa tontti on jaettu kahtia pohjois-eteläsuunnassa. Rakennusala uudella muodostuvalla tontilla nro on sijoitettu tontin etelärajalle, jolloin rakennus suojaa ulko-oleskelualuetta alueen liikennemelulta. Alueen ensimmäisessä asemakaavassa tontin asuinrakennuksen ohjeellinen rakennusala on sijoitettu Nirvankallionkadun varteen tontin pohjoisrajalle, harjasuunta poikittain kohti katua. Näillä periaatteilla on rakennettu myös muut Nirvankallionkadun itäpuolella sijaitsevat asuinrakennukset. Naapuritontin omistaja on antanut suostumuksensa, että kahden metrin etäisyydelle yhteisestä tontinrajasta saa rakentaa. Naapuritontin asunrakennus sijaitsee tontin vastalaidalla, lisäksi naapurin tontti on liian pieni jaettavaksi, näin ollen yhteisen rajan läheisyyteen rakentaminen ei vaikeuta naapuritontin kehittämistä tulevaisuudessa.

7 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Muodostettavilla tonteilla maankäytön periaatteet eivät muutu. Tontit merkitään erillispientalojen korttelialueeksi merkinnällä AO. 4.2 Aluevaraukset Korttelialueet Tontista nro syntyvät tontit nro ja 25 osoitetaan asemakaavamerkinnällä AO erillispientalojen korttelialueeksi. Rakennusten kattokaltevuuden on oltava väliltä Julkisivumerkinnällä ju-31 määrätään julkisivun pääasialliseksi materiaaliksi peittomaalattu puu, rappaus tai pintavaikutelmaltaan sileähkö tiili. Kummallekin tontille on merkitty autonsäilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusala, jonka kerroslukumerkintä on I. Tontilla nro 24 rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin sallittu korkeusasema on Tontin nro 25 rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin sallittu korkeusasema on +130, lisäksi rakennuksen harjasuunta tulee olla kohti katua. Maa-5 merkintä edellyttää, että piha-alueena käytettävän tontin osan luonnollisen maanpinnan korkeusasemia ei saa oleellisesti muuttaa. Lisäksi tontin liittymisen ympäristöönsä tulee olla luontevaa. Ajoneuvoliittymä tontille nro 25 on Nirvankallionkadulta, tontille nro 24 on kaksi ajoneuvoliittymää Nirvanrinteenkadulta. Molemmille tonteille osoitetaan rakennusoikeus tehokkuudella e=0,3. Tontin nro pinta-alaksi tulee 799 m², jolloin rakennusoikeutta muodostuu 240 k-m². Tontin nro pinta-alaksi tulee 604 m², jolloin rakennusoikeutta muodostuu 181 k-m². Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 421 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 201 k-m². Tonttijaolla muodostuu yksi uusi yksityisen omistama pientalotontti. 4.3 Kaavan vaikutukset Koska kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, ei sillä ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Alue täydentyy ja uusi rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Muutoksella ei ole merkittäviä alueen liikennettä lisääviä vaikutuksia.

8 4.3.1 Kaavan vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavalla täydennetään asuinaluetta yhdellä uudella pientalolla. Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta alueen viihtyvyyteen. Kaavamuutos tiivistää Nirvankallionkadun katunäkymää. Kadun yleisilme säilyy kuitenkin rauhallisena, talojen harjasuunnan säilyessä yhtenäisenä. Kaavamääräyksillä on pyritty sopeuttamaan uudisrakentaminen ympäröivään kaupunkikuvaan. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Ympäristöhäiriöitä aiheutuu runsaan ajoneuvoliikenteen alueilla liikennemelusta. Lahdespohjan asemakaavan (kaava nro 8026) yhteydessä tehdyn meluselvityksen mukaan Valtatie 9:n aiheuttama liikennemelu suunnittelualueella on nykyisellään osittain yli 55 db. Meluselvityksessä on esitetty Lahdesjärven eritasoliittymän melusuojausvaihtoehtoja. Lahdesjärven eritasoliittymään liittyvässä päivätyssä ja yhdyskuntalautakunnan hyväksymässä Hylliniitynkadun katusuunnitelmassa esitetyt meluesteet vastaavat meluselvityksen melusuojausvaihtoehtoa 9. Meluselvityksen mukaan Hylliniitynkadulle sekä eritasoliittymään rakennettavat meluesteet torjuvat vt 9:n liikennemelua siten, että suunnittelualueen äänitasot jäävät alle 55dB. Eritasoliittymän muutostöiden arvioidaan ajoittuvan vuosille ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 5.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.