HUIKAS, YLI-HUIKKAANTIE 30 Asemakaava nro 8710 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS , tark Diaarinumero: TRE: 5354/10.02.

Transkriptio

1 HUIKAS, YLI-HUIKKAANTIE 30 Asemakaava nro 8710 Diaarinumero: TRE: 5354/ /2017 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS , tark

2 2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Huikkaan kaupunginosan tonttia nro Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, erikoissuunnittelija Juha Riihelä. Diaarinumero: TRE: 5354/ /2017, pvm Selostuksen liiteasiakirjat: Asemakaavakartta , tark Havainnekuva , tark Asemakaavan seurantalomake 1. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 1.1 Suunnittelun käynnistäminen Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt tontin nro omistaja Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavamuutoksen hakija Naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja työntekijät (lähivaikutusalue) Kaupungin eri toimialat ja liikelaitokset (mm. kaupunkiympäristön kehittäminen, viranomaispalvelut, kiinteistötoimi, Pirkanmaan Pelastuslaitos, Tampereen Vesi liikelaitos, Tampereen Sähköverkko Oy) Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Huikkaan-Ruotulan omakotiyhdistys ry Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internetsivuille. Aineisto lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Siitä pyydettiin aloitusaikana kommentit tarvittavilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta. Valmisteluaineistoon saatiin kaksi kommenttia. Pirkanmaan maakuntamuseo totesi kommentissaan, että kohteen arvoja on selvitetty Tampereen kantakaupungin yleiskaavaa varten

3 laaditussa Yhteynäisten pientaloalueiden arvoselvityksessä Selvityksessä on todettu kiinteistön suuret muutokset eikä se sijoitu parhaiten säilyneiden jälleenrakennuskauden ympäristöjen arvoalueille. Kaava-alueelta ei tunneta arkeologisia kohteita eikä hankkeeseen liity niiden osalta selvitystarvetta. Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta kulttuuriympäristöjen arvojen osalta huomautettavaa. Viheralueet ja hulevedet -yksikkö totesi, että pientalotonteille suositellaan hule42(1) määräystä. Valmisteluvaiheen jälkeen kaavaehdotusta muutettiin siten, että muodostuvien uusien tonttien rajaa siirrettiin etelämmäs, jotta tontilla jäävän asuinrakennuksen huolto omalta tontilta käsin on mahdollista. Siirron vaikutus tonttien tehokkuuteen on vähäinen. 1.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tontin jakaminen ja tontin rakennusoikeuden lisääminen. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijoiden suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja sen kaupunkikuvallinen luonne. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue sijaitsee itä-tampereella noin 4 km päässä keskustasta, Huikkaan kaupunginosassa osoitteessa Yli-Huikkaantie 30. Asemakaavamuutoskohde käsittää korttelin nro 4908 tontin nro 7. Tontin pinta-ala on 1295 m 2 ja sillä sijaitsee vuonna 1953 valmistunut asuinrakennus, jonka kerrosala on 140 m 2. Lisäksi tontilla sijaitsee vuonna 1997 valmistunut talousrakennus, jonka kerrosala on 46 m 2. Tehokkuus on e=0.14. Tontin rakennusoikeus on 182 m 2. Suunnittelualueen lähiympäristön rakennuskanta koostuu pääosin pien- ja rivitaloista. Takahuhdin kouluun (luokat 1.-9.) on matkaa noin kilometri. Huikkaan päiväkotiin on matkaa noin 400 metriä. Lähin linja-autopysäkki sijaitsee n. 120 metrin päässä Alihuikkaantiellä. Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. 2.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pirkanmaan maakuntakaava

4 Pirkanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 kokouksessaan Hyväksymispäätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Pirkanmaan maakuntahallitus on MRL 201 :n nojalla päättänyt maakuntakaavan voimaantulosta ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaava tuli päätöksen mukaisesti voimaan, kun päätöksestä kuulutettiin Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle. 4 Ote maakuntakaavasta. Kohdealue on osoitettu sinisellä ympyrällä Tampereen kantakaupungin yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta. Ote yleiskaavasta.. Kohde rajattu sinisellä ympyrällä..

5 Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa 2040 (hyväksytty ) alue on merkitty asumisen alueeksi. Alue varataan pääosin asumiselle sekä sitä palveleville toiminnoille, mm. virkistys- ja suojaviheralueille, lähipalveluille sekä nykyiselle ja uudelle ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle elinkeinotoiminnalle. Alueelle sijoittuvien yksityisten rakentamishankkeiden yhteydessä varaudutaan tarvittaessa julkisten palvelujen tarvitsemiin tilavarauksiin. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomioita kulttuuriympäristön arvoihin. 5 Ote kantakaupungin yleiskaavasta Kohde rajattu sinisellä ympyrällä Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa hyväksytty asemakaava nro 98. Sen mukaan tontille saa rakentaa tyyppipiirustusten mukaisen tai muun 1-kerroksisen rakennuksen, jonka räystäskorkeuden on oltava 5 metriä ja kattokaltevuuden 1:1½ rakennusalasta.

6 6 Ote ajantasa-asemakaavasta ja kantakartasta Yhtenäisten pientaloalueiden selvitys Tonttijako Pohjakartta Huikkaan alueella arvokkaisiin jälleenrakennuskauden pientaloalueisiin luetaan Uudenkylän länsiosan ja Ruotulan länsiosan Ali-Huikkaantien länsipuolen korttelit. Tontti ei sisälly em. arvoalueeseen. Arvoalueisiin kuulumattomista tonteista selvityksessä todetaan, että tontteja saa edelleenkin jakaa, mutta uudet rakennukset on sopeutettava alueen alkuperäiseen ilmeeseen. Tontilla on voimassa hyväksytty tonttijako nro Tontti on merkitty rekisteriin Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN KUVAUS 3.1 Kaavan rakenne Asemakaavamuutoksessa tontti jaetaan kahdeksi erillispientalojen tontiksi (AO). Asemakaavan muutos vaatii tontilla sijaitsevan asuinrakennuksen nykyisen kuistin osittaista purkamista sekä kävely-yhteyden muuttamista Yli-Huikkaankadulta Kallioisenkadulle. Toteutuksessa on huomioitava asuinrakennuksen huoltomahdollisuudet omalta tontilta. Tonttitiedot Nykytila Pinta-ala m 2 Rakennusoikeus Tonttitehokkuus e k-m ,14 Tontti kaavamuutoksen Pinta-ala m 2 Rakennusoikeus Tonttitehokkuus e jälkeen k-m v50 0, v30 0,31 Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 380 k-m 2. Kerrosala lisääntyy yhteensä 198 k-m 2. Kaavamerkinnät Käyttötarkoitus AO Erillispientalojen korttelialue

7 7 Tontti 19 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. Rakennusala at Auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusala. Rakennusoikeus 150+v30 Lukusarja, jossa ensimmäinen luku ilmoittaa sallitun asuntokerrosalan neliömetrimäärän ja toinen luku ainoastaan maanpäälliseksi autosuoja- ja taloustilaksi verrattavan kerrosalan neliömetrimäärän. Kerrosluku II Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. y75% Rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään prosenttiluvan osoittaman määrän alemman kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Kattokaltevuus α=26-34 Kattokaltevuus. Autopaikat 2ap/as Merkintä osoittaa, kuinka monta autopaikkaa asuntoa kohti on rakennettava. Hulevesi hule-42(1) Kiinteistön vettäläpäisemättömillä pinnoilla syntyvät hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää tontilla. Mikäli imeyttäminen ei ole mahdollista, tulee vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä viivyttää tontilla siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on suluissa mainittu kuutiometrimäärä jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. 3.2 Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Lähiympäristön kaavallinen tarkastelu Yhdyskuntalautakunnan antaman ponnen mukaan pinta-alaltaan alle 1400 m 2 tonttien jako edellyttää aluekohtaista tarkastelua tonttien jakamismahdollisuuksista muun muassa ympäristö- ja kaupunkikuvallisten tekijöiden perusteella. Asemakaavamuutoksen kohteena oleva Yli-Huikkaantie 30:n tontti on alle tämän rajan ja lähialueesta on tästä johtuen toteutettu tarkastelu, jossa on tutkittu tonttien jakomahdollisuuksia.

8 Korttelin Yli-Huikkaantiehen rajoittuvat tontit ovat kaikki kooltaan 1196 m 2. Asuinrakennuksen sijoittuvat tonttien kadunpuoleiseen reunaa muodostaen yhtenäisen linjan. Tontit on asuinrakennusten sijoittelun perusteella mahdollista jakaa, mutta jakaminen vaatinee yhteisten tonttikaulojen muodostamista. Yli-Huikkaantiehen rajoittuvien pientalotonttien jakamisessa on huomioitava tontilla nykyisin sijaitsevan kolmikerroksisen asuintalon sekä tontille suunnitellun asuinkerrostalon vaikutus muodostuvien pientalotonttien pihojen yksityisyyteen ja järjestelyjen toteutettavuuteen. Kallioisenkatuun rajoittuvat tontit ovat pienempi, kooltaan m 2. Asuinrakennuksen sijoittuvat tonttien kadunpuoleiseen reunaan. Tontit on asuinrakennusten sijoittelun puolesta mahdollista jakaa, lukuun ottamatta Kallioidenkadun ja Ali-Huikkaantien kulmaan sijoittuvaa tonttia, jolla suuri asuinrakennus sijoittuu tontin keskiosaan. Tonttia ei ole mahdollista jakaa tontin nykyisen rakennuksen sijoittelun vuoksi. 8

9 Korttelitarkastelussa tutkitut mahdolliset jaettavat pientalotontit. Punaisella on esitetty ne lähiympäristön pientalotontit, joita ei tontin koon tai nykyisten rakennusten sijoittelun takia voida jakaa. Esitetyt tonttirajat, tonttien pinta-alat ja rakennusten sijoittelut ovat viitteellisiä. Suunnittelualue on rajattu karttaan yhtenäisellä punaisella viivalla Kaavan vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutos kohdistuu jo asuinkäytössä olevalle tontille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön. Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia Kaavan vaikutukset yritystalouteen Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen. 4. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 4.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 4.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutus voidaan aloittaa, kun yhdyskuntalautakunta on hyväksynyt asemakaavamuutoksen. 4.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.