Suomen kieli...28 Englannin kieli...28 Konferenssin osanottajat. Suomen kieli...30 Englannin kieli Konferenssin ohjelma. Venäjän kieli...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen kieli...28 Englannin kieli...28 Konferenssin osanottajat. Suomen kieli...30 Englannin kieli...31. Konferenssin ohjelma. Venäjän kieli..."

Transkriptio

1 Ñîäåðæàíèå Ïðîãðàììà ñåìèíàðà Ðóññêèé ÿçûê...2 Ôèíñêèé ÿçûê...3 Àíãëèéñêèé ÿçûê...4 Åâðîðåãèîí Êàðåëèÿ êàê ôîðìà òðàíñãðàíè íîãî ñîòðóäíè åñòâà Âûñòóïëåíèå ìèíèñòðà âíåøíèõ ñâÿçåé Ðåñïóáëèêè Êàðåëèÿ Âàëåðèÿ Øëÿìèíà...5 ýêàðåëèÿ êóëüòóðíîå èíôîðìàöèîííîå îáùåñòâî åâðîðåãèîíà Êàðåëèÿ Äîêòîð Òàðüÿ Êðîíáåðã, COPRI...6 Ðîññèÿ è èíôîðìàöèîííîå åâðîïåéñêîå îáùåñòâî Ïåòðè Ñàëî, êîíñóë Ãåíåðàëüíîãî êîíñóëüñòâà Ôèíëÿíäèè â Ñàíêò-Ïåòåðáóðãå...13 Àíäðåé Ñïèðèäîíîâ, ïðåäñòàâèòåëü ÌÈÄ ÐÔ â ã. Ïåòðîçàâîäñêå...15 Àðòóð Ìÿêè, Äåïóòàò Ãîñóäàðñòâåííîé Äóìû ÐÔ...16 Îáðàçîâàíèå êàê îñíîâà ýêîíîìèêè ðåãèîíà è ïðîôåññèîíàëüíûå íàâûêè â èíôîðìàöèîííîì îáùåñòâå Íàòàëüÿ Ðóçàíîâà, ïðîðåêòîð ïî èíôîðìàòèçàöèè ÏÃÓ...18 Ñàòó Àõîíåí, Êîîðäèíàòîð ïðîåêòà «Îáó àþùàÿñÿ Öåíòðàëüíàÿ Êàðåëèÿ, Îóòîêóìïó è Ïîëâèÿðâè...19 Âèðòóàëüíîå îáðàçîâàíèå Íîâûå èíôîðìàöèîííûå òåõíîëîãèè â áèáëèîòåêàõ Êàðåëèè, Ñâåòëàíà Àëåêñååâà, Çàìåñòèòåëü äèðåêòîðà Íàöèîíàëüíîé áèáëèîòåêè Ðåñïóáëèêè Êàðåëèÿ...22 Àäìèíèñòðàòèâíûå áàðüåðû â âèðòóàëüíîì îáðàçîâàíèè è ìèðîâûå ðûíêè, Ëàóðè Ñèêàíåí, ñòàðøèé èññëåäîâàòåëü, ÍÈÈ â ëåñîòåõíè åñêîé îòðàñëè METLA/ Èññëåäîâàòåëüñêèé öåíòð Éîýíñóó...24 Êàðåëüñêèé ãîñóäàðñòâåííûé ïåäàãîãè åñêèé óíèâåðñèòåò â èíôîðìàöèîííî-îáðàçîâàòåëüíîì ïðîñòðàíñòâå ðåãèîíà, Íàäåæäà Êîöîáàí è Åëåíà Ôèëèìîíîâà, ïðåïîäàâàòåëè ÊÃÏÓ...24 Âèðòóàëüíàÿ òîðãîâëÿ íà ãðàíèöå äâóõ ñòðàí Êàäàñòð ïðèðîäíî-ñîöèàëüíûõ ðåñóðñîâ è òðàíñãðàíè íîå ñîòðóäíè åñòâî, Àíàòîëèé Õàõàåâ, ïðîôåññîð, äèðåêòîð Èííîâàöèîííî-òåõíîëîãè åñêîãî öåíòðà Ïîëÿðíàÿ çâåçäà ÏÃÓ...26 Èíôîðìàöèÿ ïî èòîãàì êîíôåðåíöèè Ðóññêèé ÿçûê...27 Ôèíñêèé ÿçûê...28 Àíãëèéñêèé ÿçûê...28 Ñïèñîê ó àñòíèêîâ êîíôåðåíöèè Ðóññêèé ÿçûê...29 Ôèíñêèé ÿçûê...30 Àíãëèéñêèé ÿçûê...31 Sisältö Konferenssin ohjelma Venäjän kieli...2 Suomen kieli...3 Englannin kieli...4 Euregio Karelia rajat ylittävänä yhteistyömuotona Ulkomaansuhteiden ministeri Valerij Shljamin, Karjalan tasavalta 5 ekarelia Euregio Karelia kulttuurisena tietoyhteiskuntana Tohtori Tarja Cronberg, COPRI Venäjä ja eurooppalainen tietoyhteiskunta Konsuli Petri Salo, Suomen Pietarin konsulaatti...6 Andrei Spiridonov, Venäjän Federaation ulkoministeriön edustaja Petroskoissa...13 Venäjän Duuman jäsen Artturi Mäki...16 Osaamispohjainen aluetalous ja kansalaistaidot tietoyhteiskunnassa Natalia Ruzanova, vararehtori Petroskoin yliopisto...18 Projektipäällikkö Satu Ahonen, Oppiva Keski-Karjala, Outokumpu ja Polvijärvi -projekti...19 Virtuaaliset oppimisympäristöt Uusi tietotekniikka Karjalan kirjastoissa, Varajohtaja Svetlana Alekseeva, Karjalan Kansalliskirjasto...22 Virtuaalioppimisen hailinnolliset muurit ja globaalit markkinat, Vanhempi tutkija Lauri Sikanen, METLA/ Joensuun tutkimuskeskus...24 Karjalan pedagoginen yliopisto alueellisessa informaatio- ja oppimisympäristössä Nadezhda Kotzoban ja Elena Filimonova, opettajat, Karjalan pedagoginen yliopisto...24 Rajat ylittävä sähköinen kaupankäynti Luonto-ja sosiaaliresurssiluettelo ja raja-alueyhteistyö, Anatolij Hahaev, johtaja, Innovaatio- ja teknologinen keskus Pohjantähti Petroskoin yliopisto...26 Konferenssin loppuyhteenveto Venäjän kieli...27 Suomen kieli...28 Englannin kieli...28 Konferenssin osanottajat Venäjän kieli...29 Suomen kieli...30 Englannin kieli...31 Content Program of the conference Russian...2 Finnish...3 English...4 Euregio Karelia as a form of cross-border co-operation Valery Shlyamin, Minister of Foreign Relations, Republic of Karelia...5 ekarelia Euregio Karelia as cultural information society Dr. Tarja Cronberg, COPRI...6 Russia and European information society Petri Salo, Consul, Consulate General of Finland in St.Petersburg..13 Andrey Spiridonov, Representative of the Russian Federation MFA in Petrozavodsk...15 Arthur Myaki, deputy of the State Duma of the Russian Federation...16 Education-based regional economy and professional skills in information society Natalia Ruzanova, vice-rector on informatisation of Petrozavodsk State University...18 Satu Ahonen, project co-ordinator, Learning Central Karelia, Outokumpu and Polvijärvi...19 Virtual education environment New information technologies in the libraries of the Republic of Karelia, S.Alekseeva, deputy director of the National Library of the Republic of Karelia...22 Official obstacles in virtual education and global markets, Senior Researcher METLA/ Research Centre of Joensuu...24 Karelian State Pedagogical University in regional information and education environment N. Kotsoban, E.Filimonova, teachers of Karelian State Pedagogical University...24 Cross-border e-commerce Complex Cadastres of Natural and Social Resources on crossborder co-operation Anatoly Hakhaev, Director, Innovation and Technological Centre The North Star, Petrozavodsk State University...26 Conclusions of the conference Russian...27 Finnish...28 English...28 Participants of the conference Russian...29 Finnish...30 English...31

2 Ìåæäóíàðîäíàÿ êîíôåðåíöèÿ "Âèðòóàëüíûå ãðàíèöû. Òðàíñãðàíè íîå ñîòðóäíè åñòâî â èí ôîðìàöèîííîì îáùåñòâå" Ìåñòî: ã. Éîýíñóó (Ôèíëÿíäèÿ) Âðåìÿ: îêòÿáðÿ 2001 ã. ÏÐÎÃÐÀÌÌÀ åòâåðã Ïðåäñåäàòåëü ïåðâîãî äíÿ ðàáîòû êîíôåðåíöèè Ýýðî Ðåéîíåí, Ïðåäñåäàòåëü Ñîâåòà Óïîëíîìî åííûõ ðåãèîíàëüíîãî ñîþçà Ñåâåðíîé Êàðåëèè 9.00 Ðåãèñòðàöèÿ ó àñòíèêîâ Îòêðûòèå êîíôåðåíöèè Ýýðî Ðåéîíåí, Ïðåäñåäàòåëü Ñîâåòà Óïîëíîìî åííûõ ðåãèîíàëüíîãî ñîþçà Ñåâåðíîé Êàðåëèè Åâðîðåãèîí "Êàðåëèÿ" êàê ôîðìà òðàíñãðàíè íîãî ñîòðóäíè åñòâà Ñîïðåäñåäàòåëè èñïîëíèòåëüíîãî êîìèòåòà åâðîðåãèîíà "Êàðåëèÿ": Ìèíèñòð âíåøíèõ ñâÿçåé Ðåñïóáëèêè Êàðåëèÿ Âàëåðèé Øëÿìèí Ïðåäñåäàòåëü ðåãèîíàëüíîãî ñîþçà Êàéíóó Õàííåñ Êåìïïàéíåí 9.45 ýêàðåëèÿ êóëüòóðíîå èíôîðìàöèîííîå îáùåñòâî åâðîðåãèîíà "Êàðåëèÿ" Äîêòîð Òàðüÿ Êðîíáåðã, COPRI Äèñêóññèÿ Êîôå-ïàóçà Ðîññèÿ è èíôîðìàöèîííîå åâðîïåéñêîå îáùåñòâî Ïåòðè Ñàëî, êîíñóë Ãåíåðàëüíîãî êîíñóëüñòâà Ôèíëÿíäèè â Ñàíêò-Ïåòåðáóðãå Àíäðåé Ñïèðèäîíîâ, Ïðåäñòàâèòåëü Ìèíèñòåðñòâà èíîñòðàííûõ äåë Ðîññèéñêîé Ôåäåðàöèè â ã.ïåòðîçàâîäñêå Ïóáëè íàÿ äèñêóññèÿ Ïðåäñåäàòåëü äåïóòàò Ïàðëàìåíòà Ôèíëÿíäèè Ïàóëè Ñààïóíêè Ó àñòíèêè äîêëàä èêè ïåðâîãî äíÿ êîíôåðåíöèè è äåïóòàò Ãîñóäàðñòâåííîé Äóìû ÐÔ Àðòóð Ìÿêè ÏßÒÍÈÖÀ Ïðåäñåäàòåëü âòîðîãî äíÿ ðàáîòû êîíôåðåíöèè Âåéêêî Õàííóñ, Ïðåäñåäàòåëü Ñîâåòà Óïîëíîìî åííûõ ðåãèîíàëüíîãî ñîþçà Êàéíóó Îòêðûòèå Âåéêêî Õàííóñ, Ïðåäñåäàòåëü Ñîâåòà Óïîëíîìî åííûõ ðåãèîíàëüíîãî ñîþçà Êàéíóó Âèðòóàëüíàÿ òîðãîâëÿ íà ãðàíèöå äâóõ ñòðàí Èíôîðìàöèîííûå è êîìïüþòåðíûå òåõíîëîãèè íà Ñåâåðî-Çàïàäå Ðîññèè Õàííó Õåðíåñíèåìè, ðóêîâîäèòåëü èññëåäîâàòåëüñêîãî îòäåëà êîìïàíèÿ "Ýòëàòèåòî Ëòä." Êàäàñòð ïðèðîäíî-ñîöèàëüíûõ ðåñóðñîâ è òðàíñãðàíè íîå ñîòðóäíè åñòâî Õàõàåâ Àíàòîëèé, äèðåêòîð Èííîâàöèîííî-òåõíîëîãè- åñêîãî öåíòðà "Ïîëÿðíàÿ çâåçäà", ÏÃÓ Îáåä Îáðàçîâàíèå êàê îñíîâà ýêîíîìèêè ðåãèîíà è ïðîôåññèîíàëüíûå íàâûêè â èíôîðìàöèîííîì îáùåñòâå Íàòàëüÿ Ðóçàíîâà, ïðîðåêòîð ïî èíôîðìàòèçàöèè ÏÃÓ Èëêêà Ôðåäðèêñåí, êîîðäèíàòîð, êîìïàíèÿ "Òåêíîïîëèñ" Êîììåíòàðèè Åâãåíèé Èåøêî, Çàìåñòèòåëü Ïðåäñåäàòåëÿ Ïðåçèäèóìà ÊÍÖ ÐÀÍ Ñàòó Àõîíåí, Êîîðäèíàòîð ïðîåêòà "Îáó àþùàÿñÿ Öåíòðàëüíàÿ Êàðåëèÿ, Îóòîêóìïó è Ïîëâèÿðâè" Äèñêóññèè Êîôå-ïàóçà Âèðòóàëüíîå îáðàçîâàíèå Ñîâåòíèê ïî îáðàçîâàíèþ ßðè Êîéâèñòî, Óïðàâëåíèå îáðàçîâàíèÿ Ôèíëÿíäèè Ñâåòëàíà Àëåêñååâà, Çàìåñòèòåëü äèðåêòîðà Íàöèîíàëüíîé áèáëèîòåêè Ðåñïóáëèêè Êàðåëèÿ Êîììåíòàðèè Òóóëèêêè Êàðüÿëàéíåí, èñïîëíèòåëüíûé äèðåêòîð Îáðàçîâàòåëüíîãî Öåíòðà "Âèðòóîñè" Ëàóðè Ñèêàíåí, ñòàðøèé èññëåäîâàòåëü, ÍÈÈ â ëåñîòåõíè åñêîé îòðàñëè METLA/ Èññëåäîâàòåëüñêèé öåíòð Éîýíñóó Íàäåæäà Êîöîáàí è Åëåíà Ôèëèìîíîâà, ïðåïîäàâàòåëè ÊÃÏÓ Äèñêóññèè Ïîäâåäåíèå èòîãîâ ïåðâîãî äíÿ ñåìèíàðà Èñìî Êàéíóëàéíåí, Ïðåäñåäàòåëü Ïðàâëåíèÿ ðåãèîíàëüíîãî ñîþçà Ñåâåðíîé Êàðåëèè Ïðèåì Ïðèâåòñòâåííîå ñëîâî Ïðåäñåäàòåëÿ ðåãèîíàëüíîãî ñîþçà Ñåâåðíîé Êàðåëèè Ïåíòòè Õþòòèíåíà Âèðòóàëüíàÿ áèðæà ïèëîìàòåðèàëîâ Þêêà Ïåëòîíåí, ðóêîâîäèòåëü ïðîåêòà, Îáðàçîâàòåëüíûé öåíòð â ëåñíîé è äåðåâîîáðàáàòûâàþùåé îòðàñëè Äèñêóññèè Êîôå-ïàóçà Ïðîäîëæåíèå óòðåííåé ñåêöèè Éîóíè Ìóñòîíåí, ðåãèîíàëüíûé óïðàâëÿþùèé, êîìïàíèè "Ñîíåðà" Ñèòèóñ Òðàâåë âèðòóàëüíàÿ òðàíñãðàíè íàÿ òîðãîâëÿ òóðèñòè åñêèìè óñëóãàìè Þêêà Þðâàíñóó, Äèðåêòîð-ðàñïîðÿäèòåëü êîìïàíèè Ñèòèóñ Òðàâåë Äèñêóññèè Ïîäâåäåíèå èòîãîâ êîíôåðåíöèè Õàííåñ Êåìïïàéíåí, Ïðåäñåäàòåëü ðåãèîíàëüíîãî ñîþçà Êàéíóó 2

3 Kansainvälinen konferenssi Virtuaaliset rajat. Rajanylityksiä tietoyhteiskunnassa Paikka: Joensuu (Suomi) Aika: OHJELMA Torstai Päivän puheenjohtajana toimii Pohjois-Karjalan maakuntavaltuuston puheenjohtaja Eero Reijonen 9.00 Ilmoittautuminen 9.15 Avaus Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Eero Reijonen, Pohjois- Karjalan liitto Euregio Karelia rajat ylittävänä yhteistyömuotona Euregio Karelia hallintokomitean puheenjohtajat:ulkomaansuhteiden ministeri Valeri Shljamin, Karjalan tasavalta Maakuntajohtaja Hannes Kemppainen, Kainuun liitto 9.45 ekarelia Euregio Karelia kulttuurisena tietoyhteiskuntana Tohtori Tarja Cronberg, COPRI Keskustelu Kahvitauko Venäjä ja eurooppalainen tietoyhteiskunta Konsuli Petri Salo, Suomen Pietarin konsulaatti Andrei Spiridonov, Venäjän Federaation ulkoministeriön edustaja Petroskoissa Paneelikeskustelu Puheenjohtajana Pauli Saapunki ja muina osallistujina aamupäivän puheenvuoron käyttäjät sekä Venäjän duuman jäsen Artturi Mäki Lounas Osaamispohjainen aluetalous ja kansalaistaidot tietoyhteiskunnassa Vararehtori Natalia Ruzanova, Petroskoin yliopisto Ilkka Frederiksen, koordinaattori, Teknopolis Kommenttipuheenvuorot Varajohtaja Jevgenij Ieshko, Venäjän tiedeakatemian Karjalan osasto Projektipäällikkö Satu Ahonen, Oppiva Keski-Karjala, Outokumpu ja Polvijärvi - projekti Keskustelu Kahvitauko Virtuaaliset oppimisympäristöt Opetusneuvos Jari Koivisto, Opetushallitus Varajohtaja Svetlana Alekseeva, Karjalan Kansalliskirjasto Kommenttipuheenvuorot Toiminnanjohtaja Tuulikki Karjalainen, Osaamiskeskus Virtuosi Vanhempi tutkija Lauri Sikanen, METLA/ Joensuun tutkimuskeskus Nadezhda Kotzoban ja Elena Filimonova, opettajat, Karjalan pedagoginen yliopisto Keskustelu Päivän päätös Maakuntahallituksen puheenjohtaja Ismo Kainulainen, Pohjois-Karjala Päivällinen Tervehdys, maakuntajohtaja Pentti Hyttinen, Pohjois-Karjalan liitto Perjantai Päivän puheenjohtajana toimii Kainuun maakuntavaltuuston puheenjohtaja Veikko Hannus 9.00 Avaus Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Veikko Hannus, Kainuun liitto 9.15 Rajat ylittävä sähköinen kaupankäynti ICT-liiketoiminta Luoteis-Venäjällä Tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi, Etlatieto Ltd. Luonto-ja sosiaaliresurssiluettelo ja raja-alueyhteistyö Hahaev Anatolij, johtaja, Innovaatio- ja teknologinen keskus Pohjantähti Petroskoin yliopisto Virtuaalinen sahatavarapörssi Projektipäällikkö Jukka Peltonen, Puu- ja Metsäosaamiskeskus Keskustelu Kahvitauko Aamupäivän teema jatkuu Aluejohtaja Jouni Mustonen, Sonera Oyj Citius Travel matkailun sähköinen kaupankäynti rajan yli Toimitusjohtaja Jukka Jurvansuu, Citius Travel Keskustelu Seminaarin päätös Maakuntajohtaja Hannes Kemppainen, Kainuun liitto 3

4 International conference Virtual borders. Border-crossing in information society Place: Joensuu (Finland) Date: PROGRAM Thursday Chair: Eero Reijonen, Chairman of Board of Representatives, Regional Council of North Karelia 9.00 Registration of participants 9.15 Opening Eero Reijonen, Chairman of Board of Representatives, Regional Council of North Karelia Euregio Karelia as a form of cross-border cooperation Co-chairmen of euregio Karelia Administrative Committee:Valery Shlyamin, Minister of Foreign Relations, Republic of Karelia Hannes Kemppainen, Chairman of the Regional Council of Kainuu 9.45 ekarelia Euregio Karelia as a cultural information society Dr. Tarja Cronberg, COPRI Discussion Coffee-break Russia and European information society Petri Salo, Consul, Consulate General of Finland in St.Petersburg Andrey Spiridonov, Representative of the Russian Federation MFA in Petrozavodsk Panel discussion Chair: Pauli Saapunki, deputy of Finland Parliament Participants: morning speakers and Arthur Myaki, deputy of the State Duma of the Russian Federation Lunch Education-based regional economy and professional skills in information society Natalia Ruzanova, vicerector, Petrozavodsk State University Ilkka Frederiksen, co-ordinator, Teknopolis Comments: Yugeny Ieshko, Deputy Chairman of Presidium, Karelian Research Centre of the Russian Academy of Sciences Satu Ahonen, project manager, Learning Central Karelia, Outokumpu and Polvijärvi Discussion Coffee-break Virtual education environment Jari Koivisto, Councillor, Education government Svetlana Alekseeva, Deputy director, National Library of the Republic of Karelia Comments: Tuulikki Karjalainen, Executive Director, Education Centre Virtuosi,Lauri Sikanen, Senior Researcher METLA/ Research Centre of Joensuu Nadezhda Kotzoban and Elena Filimonova, teachers, Karelian State Pedagogical University Discussion Closing remarks: Ismo Kainulainen, Head of Government, Regional Council of North Karelia Dinner Welcoming speech, Pentti Hyttinen, Chairman of the Regional Council of North Karelia Friday Chair: Veikko Hannus, Chairman of Board of Representatives, Regional Council of Kainuu 9.00 Opening Veikko Hannus, Chairman of Board of Representatives, Regional Council of Kainuu 9.15 Cross-border e-commerce ICT in North-West Russia Hannu Hernesniemi, Research director Etlatieto Ltd. Complex Cadastres of Natural and Social Resources and cross-border cooperation Anatoly Hakhaev, Director, Innovation and Technological Centre The North Star, Petrozavodsk State University Timber e-bourse Jukka Peltonen, project manager, Centre of Expertise for Wood Technology and Forestry Discussion Coffee-break Continuation of the morning committee Jouni Mustonen, Regional director Sonera JSC Citius Travel tourism cross-border e-commerce Jukka Jurvansuu, Managing Director, Citius Travel Discussion Conclusions of the conference Hannes Kemppainen, Chairman of the Regional Council of Kainuu 4

5 Âûñòóïëåíèå Ìèíèñòðà âíåøíèõ ñâÿçåé Ðåñïóáëèêè Êàðåëèÿ Â.À. Øëÿìèíà Óâàæàåìûå äàìû è ãîñïîäà! Â ïîñëåäíåå âðåìÿ áûñòðûìè òåìïàìè ðàçâèâàåòñÿ ïðèãðàíè íîå ñîòðóäíè åñòâî ðåãèîíîâ Ñåâåðî- Çàïàäà Ðîññèè ñ òåððèòîðèàëüíûìè îáðàçîâàíüÿìè ñîïðåäåëüíûõ ãîñóäàðñòâ Ñåâåðíîé Åâðîïû. Íîâîé ôîðìîé òàêîãî ðîäà ñîòðóäíè åñòâà ñòàëè åâðîðåãèîíû. Îäíèìè èç ïåðâûõ åâðîðåãèîíîâ ñ ó àñòèåì Ðîññèéñêîé Ôåäåðàöèè ñòàë íàø åâðîðåãèîí Êàðåëèÿ. Óæå ïåðâûå øàãè ïî ðàçâèòèþ òðàíñãðàíè íîãî âçàèìîäåéñòâèÿ ïîêàçàëè, òî åâðîðåãèîíû èãðàþò ïîçèòèâíóþ ðîëü â êà åñòâå èíñòðóìåíòà ñãëàæèâàíèÿ ðàçëè èé â óðîâíÿõ ýêîíîìè åñêîãî è ñîöèàëüíîãî ðàçâèòèÿ òåððèòîðèé, ïðèãðàíè íîé èíôðàñòðóêòóðû, ñîâìåñòíîãî ðåøåíèÿ ýêîëîãè åñêèõ ïðîáëåì, ïðåîäîëåíèè äèñáàëàíñîâ â âîïðîñàõ çàíÿòîñòè, à òàêæå êóëüòóðíûõ è ÿçûêîâûõ áàðüåðîâ. Âîçíèêíîâåíèå åâðîðåãèîíà Êàðåëèÿ äàëî èìïóëüñ ìíîãèì âàæíûì èíèöèàòèâàì, êîòîðûå óæå äàâíî òðåáîâàëè ê ñåáå âíèìàíèÿ. Îäíà èç ãëàâíûõ öåëåé ñîòðóäíè åñòâà â ðàìêàõ åâðîðåãèîíà íà ðîññèéñêî-ôèíëÿíäñêîé ãðàíèöå - ýòî ñîçäàíèå íàèáîëåå êîìôîðòíûõ óñëîâèé äëÿ ñîâìåñòíîãî ïðåäïðèíèìàòåëüñòâà è ðåàëèçàöèè ìåæäóíàðîäíûõ òðàíñãðàíè íûõ ïðîåêòîâ. Íà íàø âçãëÿä, èìåííî àêòèâèçàöèÿ ñóáðåãèîíàëüíîãî ñîòðóäíè åñòâà íà Ñåâåðå Åâðîïû áóäåò ñïîñîáñòâîâàòü ó àñòèþ Ðîññèè â èíòåãðàöèîííîì åâðîïåéñêîì ïðîöåññå, â òîì èñëå â ðàìêàõ Ñåâåðíîãî èçìåðåíèÿ, êîòîðîå óæå ñòàëî ïîëèòèêîé Åâðîïåéñêîãî Ñîþçà. Â ñîâìåñòíîì çàÿâëåíèè Ñàììèòà Ðîññèÿ - ÅÑ (Ìîñêâà, 17 ìàÿ 2001 ã.) ãîâîðèòñÿ: Ìû ïðèâåòñòâóåì ïîçèòèâíûå èòîãè 2-é ìèíèñòåðñêîé êîíôåðåíöèè ïî Ñåâåðíîìó èçìåðåíèþ è ñ èòàåì âàæíûì ðåàëèçàöèþ êîíêðåòíûõ ïðîåêòîâ â ðàìêàõ Ñåâåðíîãî èçìåðåíèÿ, âêëþ àÿ ðåãèîíàëüíîå è òðàíñãðàíè íîå ñîòðóäíè åñòâî, à òàêæå ïîääåðæèâàåì ðàçâèòèå ýëåêòðîííîãî Ñåâåðíîãî èçìåðåíèÿ. Âêëàäîì â ðàçâèòèå ýòîãî íàïðàâëåíèÿ äîëæåí ñòàòü è ïðîåêò E-Karelia, êîòîðûé ìû áóäåì îáñóæäàòü íà äàííîé êîíôåðåíöèè, ãëàâíîé öåëüþ êîòîðîãî ÿâëÿåòñÿ ðàçâèòèå òðàíñãðàíè íîãî ñîòðóäíè åñòâà â èíôîðìàöèîííîì îáùåñòâå. Àêòóàëüíîñòü äàííîé òåìû íå âûçûâàåò ñîìíåíèÿ. åëîâåê ñåãîäíÿ ñóùåñòâóåò â ïëîòíîé èíôîðìàöèîííîé ñðåäå. Ñî ñòàíîâëåíèåì âñåìèðíîé ïàóòèíû ýòà ñðåäà ñòàëà íå ïðîñòî ðåàëüíîé, îíà óæå ñàìà ñòðóêòóðèðóåò ýêîíîìèêó è ïîëèòè åñêîå ðàçâèòèå åðåç ìàññîâûå êîììóíèêàöèè; àêòèâíî, à ïîä àñ è àãðåññèâíî, äåéñòâóåò â îòíîøåíèè òðàäèöèîííûõ íåìàòåðèàëüíûõ öåííîñòåé åëîâåêà - êóëüòóðíûõ, íðàâñòâåííûõ, èñòîðè åñêèõ. Ñåãîäíÿ â ýòîì çàëå ñîáðàëèñü ïðåäñòàâèòåëè ðàçíûõ îáëàñòåé çíàíèÿ, ïðåïîäàâàòåëè, áèçíåñìåíû, ïîëèòèêè, æóðíàëèñòû. Âñåõ íàñ îáúåäèíÿåò åäèíîå èíôîðìàöèîííîå ïðîñòðàíñòâî, èíôîðìàöèîííîå îáùåñòâî, åäèíûå öåëè ðàçâèòèÿ. Ñåãîäíÿ â íàøåì áåñïîêîéíîì ìèðå ìû êàê íèêîãäà õîðîøî ïîíèìàåì, òî èñòèííûå öåëè - ýòî öåëè îáåñïå åíèÿ áåçîïàñíîñòè è áëàãîñîñòîÿíèÿ åëîâåêà, íûíåøíåãî è áóäóùèõ ïîêîëåíèé. Ðàíüøå çâó àëî: åëîâåê è ýêîíîìèêà, ýêîíîìèêà è íðàâñòâåííîñòü, ýêîíîìèêà è áåçîïàñíîñòü. Ñåãîäíÿ ìû ïðèâû íî ãîâîðèì: åëîâåê â ìèðå èíôîðìàöèè, èíôîðìàöèÿ è íðàâñòâåííîñòü, èíôîðìàöèÿ è áåçîïàñíîñòü. Ïîñòóïàòåëüíîå ðàçâèòèå èíôîðìàöèîííîãî îáùåñòâà çàâèñèò îò òâîð åñêîãî è îáðàçîâàòåëüíîãî ïîòåíöèàëà åëîâåêà, îò âñåãî êîìïëåêñà âîïðîñîâ åãî íîðìàëüíîãî ñàìî óâñòâèÿ, âêëþ àÿ ñîöèàëüíûå, êóëüòóðíûå, íðàâñòâåííûå ñòîðîíû æèçíè. Ïîýòîìó ïàðàëëåëüíî ñ ðàñïðîñòðàíåíèåì óíèôèöèðîâàííûõ èíôîðìàöèîííûõ òåõíîëîãèé â ìèðå èäåò è ïðîöåññ âîçðîæäåíèÿ ìíîãîîáðàçèÿ òðàäèöèîííûõ íàöèîíàëüíûõ è êóëüòóðíûõ öåííîñòåé. Ýòî âàæíî îñîçíàòü è â Ðîññèè ñ åå áîãàòîé èñòîðèåé, ñ òðàäèöèîííîé îïîðîé íà êóëüòóðó, íàóêó, îáðàçîâàíèå. Ðåñïóáëèêà Êàðåëèÿ, ãäå èíòåíñèâíî ðàçâèâàþòñÿ ýòè ñôåðû åëîâå åñêîé äåÿòåëüíîñòè, äîëæíà âíåñòè ñâîé âêëàä â ñîçäàíèå èíôîðìàöèîííîãî îáùåñòâà â Ðîññèè. Óæå ñåé àñ â íàøåé ðåñïóáëèêå äåñÿòêè òûñÿ ëþäåé íà ðàáîòå è äîìà ïîëüçóþòñÿ Èíòåðíåòî ì, çà ïîñëåäíèå 2 ãîäà èäåò ðîñò ìîáèëüíîé òåëåôîííîé ñâÿçè (íà ñåãîäíÿøíèé äåíü â Êàðåëèè îêîëî 5 òûñÿ åëîâåê èìåþò ìîáèëüíûå òåëåôîíû), èíòåíñèâíî ðàáîòàþò â îáëàñòè íîâûõ èíôîðìàöèîííûõ òåõíîëîãèé ó åáíûå è íàó íûå çàâåäåíèÿ, è â ïåðâóþ î åðåäü - Ïåòðîçàâîäñêèé ãîñóäàðñòâåííûé óíèâåðñèòåò, áèáëèîòåêè, ôèðìû è ïðåäïðèÿòèÿ, - ñïèñîê ýòîò ìîæíî ïðîäîëæèòü. Êîíå íî, åñòü è ïðîáëåìû, è èõ íåìàëî. Îá ýòèõ ïðîáëåìàõ ìíîãî ãîâîðèòñÿ è ïèøåòñÿ, óêàæåì òîëüêî íà íåêîòîðûå ïðèìåðû. Ýòî ïðîáëåìà èíôîðìàöèîííîãî íåðàâåíñòâà è îáåñïå åíèÿ ðàâíîãî äîñòóïà ê èíôîðìàöèîííûì òåõíîëîãèÿì, ïðîáëåìà ïèðàòñòâà â ñôåðå èíòåëëåêòóàëüíîé (ïðîìûøëåííîé) ñîáñòâåííîñòè, ìíîãî èñëåííûå ïðàâîâûå ïðîáëåìû, íðàâñòâåííûé àñïåêò è ñàìîðåãóëèðîâàíèå â êîìïüþòåðíîì îáìåíå èíôîðìàöèåé, íàêîíåö, ïðîáëåìà ñóâåðåíèòåòà â èíôîðìàöèîííîì îáùåñòâå - êàê ëè íîñòè, òàê è ãîñóäàðñòâà. Ïî êðûëàòîìó âûðàæåíèþ âûäàþùåãîñÿ ðîññèéñêîãî ó íîãî àêàäåìèêà Íèêèòû Ìîèñååâà âåêó ñâåðøåíèÿ åù òîëüêî ïðåäñòîèò îòâåòèòü íà âûçîâû âåêà ïðåäóïðåæäåíèÿ. Íàäååìñÿ, òî â ñîòðóäíè åñòâå ñ íàøèìè ôèíñêèìè êîëëåãàìè è äðóçüÿìè ìû áóäåì âìåñòå èñêàòü ïóòè ðåøåíèÿ ýòèõ ïðîáëåì è îòâå àòü íà âûçîâû âðåìåíè. È îäíèì èç ïåðâûõ øàãîâ íà ýòîì ïóòè äîëæíà ñòàòü ñåãîäíÿøíÿÿ êîíôåðåíöèÿ. Â çàêëþ åíèå ïîçâîëüòå ïîáëàãîäàðèòü íàøèõ ðàäóøíûõ õîçÿåâ çà òåïëûé ïðèåì è õîðîøóþ îðãàíèçàöèþ äàííîé êîíôåðåíöèè è ïîæåëàòü åå ó àñòíèêàì òâîð åñêîé è ïëîäîòâîðíîé ðàáîòû. Report of the Minister of Foreign Relations of the Republic of Karelia V. Shlyamin The Minister emphasized, that acceleration of subregional cooperation within euregio Karelia in the North Europe would promote Russia s participation in European integration process, including within Northern Dimension. The project ekarelia must become the contribution to development of this line.. All of us are united by the information space, information society and common objectives of development of the Republic of Karelia. The process of IT development is going at full speed in our republic and Karelia must contribute to the information society development in Russia. There is a need to remember that active computerization in all spheres of our life brings both benefits and is fraught with new threats and problems, which we shall solve together with our Finnish partners. 5

6 ekarelia Euregio Karelia kulttuurisena tietoyhteiskuntana, Tohtori Tarja Cronberg, COPRI 1 eeurope- eeurooppa eeurope on poliittinen aloite. Sen avainsana on «nopeuttaa». Tavoitteena on nopeuttaa tietoyhteiskunnan mukanaan tuomia muutoksia ja samalla lõytää niiden positiiviset ulottuvuudet ja torjua kielteiset. Aloitteella pyritään varmistamaan, että siirtyminen tietoyhteiskuntaan kokoaa, ei syrjäytä; yhdentää, ei erota; luo mahdollisuuksia, ei uhkia. Lyhyesti eeuroopan pyrkimyksenä on tuoda tietoyhteiskunnan hyõdyt kaikkien eu-rooppalaisten ulottuville 1. Näiden yieisten periaatteiden toteuttamiseksi on määritelty seuraavat tavoitteet: Tuodaan jokainen kansalainen, koti ja koulu, jokainen yritys ja hallinto-elin digitaalikauden verkkoympäristõõn. Luodaan Eurooppaan digitaalista osaamista tukemalla uutta yrityskulttuuria, joka rahoittaa ja kehittää uusia ideoita. Varmistetaan, että muutosprosessi on kokonaisuutena yhteiskunnallisesti eheyttävä, lisää kuluttajien luottamusta ja vahvistaa sosiaalista yhteen-kuuluvuutta. eeurooppa käynnistyi Komission aloitteesta joulukuussa Aloitteen saaman kannatuksen myotä Lissabonin huippukokous käsitteli asiaa maaliskuussa 2000 ja toimenpideohjelma hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa Feirassa kesäkuussa Tässä toimenpideohjelmassa alkuperäiset kymmenen toimintalinjaa, jotka sisäsivä mm. sähkõisen kaupan edistämisen, verkkovälitteisen terveydenhoidon ja älykkäät liikennejärjestelmät, on nyt hahmotettu kolmena päätoimintalinjana: 1 Halvempi, nopeampi ja turvallisempi internet Halvempi ja nopeampi pääsy internetiin saavutetaan kilpailuttamalla paikallisia operaattoreita, luomalla edellytykset internetiin pääsyyn kännykällä sekä kehittämällä tarvittavaa verkostokapasiteettia. Erityisesti tulee huomioida syrjäisten alueiden asukkaat ja heidän tasa-arvoiset mahdollisuutensa päästä mukaan moderneihin verkostoihin. Toiseksi luodaan nopeammat internetyhteydet tutkijoille ja opiskelijoille. Tämä edellyttää tutkimuslaitosten ja yliopistojen samoin kuin tieteellisten kirjastojen, keskusten ja vähitellen myõs koulujen liittämistä yhteiseen eurooppalaiseen tiedeverkostoon. Kolmantena mainitaan turvalliset verkostot ja älykortti. Sähkõisen kaupankäynnin edellytyksenä on kuluttajien luottamus, joka myõs edellyttää taistelua virtuaalista rikollisuutta vastaan. 6 2 Investoinnit ihmisiin ja osaamiseen Jokaisen kansalaisen tulee omata ne taidot, joita tarvitaan tietoyhteiskunnassa elämiseen ja tyõskentelyyn. Erityistä huomiota kiinnitetään nuorison siirtymiseen virtuaaliaikaan ja siihen, että kaikissa kouluissa on internet- ja- multimediaresurssit vuoden 2001 loppuun mennessä. Opettajia tulee kouluttaa ja liittää koulut asteittain eurooppalaiseen verkostoon. Tyõskentely nk. osaamispohjaisessa taloudessa vaatii panostusta erityisesti riskiryhmien koulutukseen. Perustaidot tulee määritellä ja ottaa käytäntõõn eurooppalainen atk-ajokortii. Tämä toimenpidekokonaisuus huomioi myõs tyõajan joustot sekä mahdollisuuden yhdistää paremmin tyõ ja perheelämä. 3 Internetin käytõn lisääminen Tärkein tavoite on sähkõisen kaupankäynnin nopeuttaminen. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä ei saa unohtaa. Lainsäädäntõä tulee kehittää copyright-oikeuksien, etämarkkinoinnin ja erahan käytõssä. Julkisen sektorin tulee tukea palvelujen saantia verkossa. Yksi näistä palveluista on terveys. Erityistä huomiota kiinnitetäänkin käyttäjäystävällisen terveyskasvatus-, tautien ehkdisy- ja hoitojärjestelmien kehittämiseen. Alykkäät liikennejärjestelmät puolestaan edesauttavat sisämarkkinoiden kehittymistä poistamalla pullonkauloja ja lisäämällä liikenneturvallisuutta. Eurooppalaista sisältõtuotantoa tulee kehittää kulttuurisen diversiteetin pohjalta. eeurooppa-ajatuksen ytimessä on siis halvempi, nopeampi ja turvallisempi internet, jonka käyttõä kaikin tavoin nopeutetaan. Ihmisiin ja osaamiseen investoidaan siten, että uudessa taloudessa ehkäistään syrjäytymistä ja luodaan kaikille eurooppalaisille tarvittavat edellytykset tehdä tyõtä ja toimia tietoyhteiskunnassa. Komission hyväksymässä toimenpideohjelmassa 2 todetaan, että kehittämällä tietotekniikkaan liittyviä sovellutuksia ei kyse ole ainoastaan tekniikan, vaan myõs kilpailuedun kehittämisestä. Euroopan Unionin on pärjättävä kilpailussa Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa tietoyhteiskunnan tuotteissa ja palveluissa. Onko eeurooppa vain Euroopan Unionin jäsenmaiden kansalaisille, vai käsittääkõ se myõs rajaa ylittävän ulottuvuuden? Euroopan Unionin Venäjä-strategiassa ei mainita tietoyhteiskuntaa, mutta Venäjä on vastauksessaan strategiaan ottanut asian esille 3. Vastausta kysymykseen rajat ylittävästä ulottuvuudesta voimme etsiä seuraavasta. 2 Pohjoinen eulottuvuus Pohjoinen ulottuvuus on poliittinen konsepti, jonka Suomi on tuonut eurooppalaiseen keskusteluun. Pohjoisen ulottuvuuden tavoitteena on kehittää Euroopan pohjoisten osien politiikkaa, johon samalla liittyy myõs - ei ainoastaan tulevia jäsenmaita kuten Baltian maat - vaan myõs Luoteis-Venäjä. Näin ollen Pohjoinen ulottuvuus on tallä hetkellä EU:n Venäjästrategian yksi - ja ehkä tärkein Iähtõkohta. Komission Pohjoisen ulottuvuuden toiminnallisessa selvityksessä sekä toimintaohjelmassa korostetaan Euroopan pohjoisten osien 1 eeurope. Tietoyhteiskunta kaikille. Tiedonanto. Komission aloite Eurooppa-Neuvoston ylimääräiselle kokoukselle Lissabonissa eeurope 2002 An Information Society for all. Draft Action Plan Prepared by the Europen Commission for the European Council in Feira June. Brussels COM (2000). 3 Venäjä korostaa vastauksessaan EU:n yhteiseen strategiaan ( , 1999/414/CFSP) kohdassa «Yhteistyõ tieteessä, teknologian kehityksessä sekä patenttitoiminnassa» seuraavaa: «Euroopan Unioni julistuksen mukaisesti osallistuu aktiivisesti eurooppalaisen tietoyhteiskunnan luomiseen ja vahvistaa, että Venäjä on sen integroitu osa.»

7 merkitystä. Pohjoista ulottuvuutta ei rajata sisälõllisesti, vaan se käsittää toimintoja aina luonnonvarojen hyõdyntämisestä tietoyhteiskuntaan (puolustus- ja turvallisuuspolitiikka eivät kuitenkaan sisälly siihen). Tavoitteena on yhdistää Pohjoisen ulottuvuuden areenalla Euroopan Unionin pohjoisten osioiden eri politiikkatoiminnot. Pohjoisen ulottuvuuden politiikka ei edellytä uusia varoja, vaan tavoitteena on koordinoida jo olemassa olevia rahoitusmuotoja, Luoteis-Venäjän kohdalla ennen kaikkea sinne suuntautuvaa Tacis-rahoitusta. Itämeren valtioiden neuvosto CBSS päätti tammikuussa 2001 kehittää ajatusta pohjoisesta eulottuvuudesta yhdessä Euroopan Komission kanssa. Osapuolina tässä tyõssä ovat Tanska, Viro, Suomi, Saksa, Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Puola, Venäjä, Ruotsi ja EU. Komissiossa on käynistynyt erityinen Pohjoinen eulottuvuus tyõ, jonka tavoitteena on hyõdyntää ltämeren alueen jo johtavaa asemaa IT-sektorilla ja tehdä selvitys, jonka pohjalta IT-alan ehdotuksia voidaan sisällyttää Euroopan Komission Pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelmaan. Tyõn puitteissa on tehty SWOT-analyysi. Pohjoisen eulottuvuuden toimintaohjelma perustuu eeurooppa-ohjemaan. Taustalla ovat edellä esitetyt toimintalinjat halvoista, nopeista ja turvallisista internetyhteyksistä, internetin käytõn lisääntymisestä ja investoinneista ihmisiin ja osaamiseen. Pohjoisessa eulottuvuudessa kuitenkin näitä painopisteitä on tarkasteltu ja muokattu pohjoiselle alueelle sopiviksi. Alueellisen tarkastelun pohjaksi on määritelty yleiset tavoitteet, joissa korostuvat: - pohjoisen alueen tietoyhteiskuntaan siirtymisen nopeuttaminen - yhteistyõn ja integraation lisääminen niiden maiden välillä, jotka kuuluvat Pohjoiseen ulottuvuuteen - integraatiota lisäävien ja alueellisen kehityksen synergiaa luovien uusien ja käynnissä olevien aloitteiden näkyvyyden lisääminen - innovaatio- ja investointi-ilmapiirin parantaminen ennen kaikkea Luoteis-Venäjällä ja Baltian maissa - lainsäädännõllisen viitekehyksen tukeminen - tietoyhteiskunta-aloitteiden toimivuuden parantaminen ja tehostaminen sekä monikansallisten projektien toteuttaminen - Pohjoisen eulottuvuuden edistäminen alueen tavaramerkkinä. Lopuksi todetaan, että tärkein resurssi luotaessa osaamispohjaista tietoyhteiskuntaa kaikille on luova yksilõ 4. Toimintalinjat korostavat alueen vahvuuksia esimerkkinä vaikkapa inhimillisten osaamisresurssien käyttõ sekä edistykselliset ehallinto-kokeilut. Toimintalinjoissa korostuu synergia, kokemusten vaihto, tehokkaat kehittämistoimenpiteet, avoimmuus ja kansalaisten demokraattinen osallistuminen. Seuraavassa lyhyt kuvaus toimintalinjoista: 1 Nopeat tutkimusverkostot ja kehittyneet laajakaistasovellutukset Tavoitteena on käyttää kehittyneitä tutkirnusverkostoja tulevaisuuden palvelujen, etäopetuksen, telelääketieteen sekä digitaalisten kirjastojen ja infrastruktuurin kehittämiseen. Tähän liittyy myõs koulutus ja osaamisen siirto. Esimerkkinä on NORDUnet2, jota on kehitetty viidessä Pohjoismaassa. Baltian maihin, Puolaan ja Venäjälle suuntautuvassa tietoliikenteessä tulee parantaa laajakaistaisten tutkimusverkostojen yhteensopivuutta. 2 ICT-turvaliisuus Tavoitteena on lisätä rajaa ylittävää kaupankäyntiä sähkõisten allekirjoitusten avulla. Toiminnat liittyvät turvallisiin ohjz jo nyt - mutta ennen kaikkea tulevaisuudessa - puutetta. Pohjoinen eulottuvuus Iähtee siitä, että hyvin koulutettuja ICT-kandidaatteja Luoteis-Venäjältä, Baltian maista ja Puolasta voidaan kouluttaa yritysten tarpeita vastaavasti. Yritysten tulee olla aktiivisia ja esittää vaatimuksia sekä luoda sisältõjä koulutusohjelmiin. Konkreettisesti ehdotetaan, että Pietariin ja Kaliningradiin perustetaan keskukset, jotka toimivat virtuaalisina etätyõpaikkoina ja tarjoavat palveluita alueen yrityksille. Pohjoinen ICT-osaamisen verkosto mainitaan myõs ohjelmassa. 4 Sähkõinen kaupankäynti Itämeren alueella on jo käynnissä EU:n «Go Digital» - kampanja, jota tulee laajentaa. Erityistä huomiota kiinnitetään pk-yritysten edellytyksiin osallistua sähkõiseen kaupankäyntiin ja alueella tuotettujen palvelujen yhteensopivuuteen. 5 ehallinto ehallinnossa tulee erityistä huomiota kiinnittää hakijamaiden lainsäädäntõõn, tämä voi luoda esimerkin myõs muihin maihin. Lähtõkohtana tulee olla Euroopan Komission tyõryhmän esitykset (bench marking) ja yhteisen areenan luominen palvelujen tuottamiselle kansallisesti. Tämä helpottaa rajaa ylittävää yhteistyõtä sekä palvelujen standardisointia alueen kaikissa maissa. Tyõvoiman liikkuvuuden edellytyksiä tulee tutkia, opiskelijoiden vaihtoa tukea ja lisätä ansioiden ja tutkintojen hyväksyntää maiden välillä. Sekä eeurooppa että Pohjoinen euiottuvuus ovat kehittäneet indikaattoreita. Näiden käyttõä tulee lisätä mitattaessa eri maissa tietoyhteiskunnan kehitystä mm. tietotekniikan käyttõä ja saavutettavuutta. Tätä kysymystä käsitellään erikseen tämän ohjelman loppuosassa. Pohjoisen eulottuvuuden alustavassa versiossa todetaan myõs, että eymparistõ on välttämätõn osa Pohjoista eulottuvuutta. Konkreettiset ehdotukset kuitenkin puuttuvat (tilanne toukokuun 2001 lopussa). Pohjoisen eulottuvuuden merkitys on suuri ennen kaikkea, koska se rakentaa siltaa myõs Venäjän tietoyhteiskuntakehitykselle. Luoteis-Venäjän mukana oleminen Pohjoinen euiottuvuus -ohjelmassa on tärkeää ja käytännõn toimintaa tuleekin ohjelman mukaan rahoittaa Tacis-rahoituksella. Muita rahoitusinstrumentteja komissiossa ovat tutkimuksen puiteohjelma, rakennerahastot, Interreg- ja Phare-ohjelmat sekä «Go Digital» -kampanja. 4 The Northern edimenssion Action Plan. Draft Version. 7

8 alueiden infrastruktuuria kuten raja-asemien toimivuutta, tie- ja tietoliikenneyhteyksiä, kunnallistekniikkaa ja ympäristöolosuhteita. - Edistää asukkaiden turvaliisuutta torjumalia kansainvälistä rikollisuutta. Lisätä ihmisten välistä yhteistoimintaa kulttuurin alalla. - Yhteensovittaa Karjala Interreg- ja Tacis/CBC-hankkeita samoin kuin Iähialueyhteistyöhankkeita aluetasolla oman toimivaltansa puitteissa. - Edistää EU-rahoituksen samoin kuin muun rahoituksen saamista alueen yhteisiin hankkeisiin. - Selkeyttää Pohjoisen ulottuvuuden käsitettä alueiden näkokulmasta kehittämällä alueellisia yhteistyömalleja EU:n ulkorajoilla. Euregio Karelian puitteissa on alueelle luotu jo yhteiset päätöksenteko-mekanismi, Euregio Karelia -hallintokomitea. Komitea, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, tarkastaa projektien tilanteet, määrittelee alueellisen kehittämisen prioriteetit ja sopii tulevista rahoitusjärjestelyistä (hanke-ehdotukset ja niiden koordinointi). Euregio Karelian hallintokomitean tärkein tehtävä sen ensimmäisinä toimintavuosina on ollut aluekehitysohjelman «Yhteinen rajamme» laatiminen vuosille Ohjelmassa määritellään alueelliset paino-pisteet sekä korostetaan yhteisen rajan, luonnon ja kulttuurin merkitystä. Toimintalinjoina on taloudellinen kehitys ( moderni laukkukauppa ), kulttuurin ja tietotaidon muodostamat henkiset sillat sekä arjen rajanylitykset, johon liittyvät konkreettisen rajan ylityksen pullonkaulat, uhkien torjunta ja päivittäisen kanssakäymisen ja liikenteen helpottaminen. Tietoyhteiskunta-ajatus on Yhteinen rajamme ohjelman toimintamatriisissa monella tavalla esillä Taulukko 1 «Yhteinen rajamme -ohjelman sisältökehikko Toimintal i n j a / Interreg Karjala Lähtö-kohdat kult- Yhteinen tuuriperintö Yhteinen luonto Yhteinen raja T oimintalinja/ Karjalan raja-alueyhteistyöohjelma Moderni laukkukauppa - mediatuotanto - taideteollisuus - rajakauppa - kulttuurimatkailu -Luonnonvarojen hyväksikäyttö (puu, kivi, malmit, kalat, marjat, sienet) - luontomatkailu -tieverkot -logistiset palvelut Taloudellinen Yhteistyö Henkiset sillat -osaamisverkostot -perinteen -tallentaminen -kulttuurielämykset -karjalaisuus, ortodoksisuus -kielellinen vuorovaikutus - luontoelämykset - luonto ja taide -tietoyhteiskunta -kansalaisyhteiskunta Läpinäkyvän rajan kulttuuri Arjen rajanylitys - yhteinen kieli - kulttuurilehdistö - ympäristöteknologia - luonnonsuojelu -rajan hallinto -rajaan liittyvä infrastuktuuri -uudet rajanylityspaika Yhteistyö raja-alueilla 3 ekarelia ja Euregio Karelia Euregio Karelia on eurooppalaisen raja-alueyhteistyömallin mukaan kehitetty yhteistyöalue Suomen puolella Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakuntien ja Venäjän puolella Karjalan tasavallan välillä. Euregio Karelian tavoitteena on perustamisasiakirjan (allekirjoitettiin helmikuussa 2000) mukaan: - Edistää alueen ihmisten ja organisaatioiden rajan yli tapahtuvaa toi-mintaa helpottamalla rajamuodollisuuksia ja edistämällä uusien ra-janylityspaikkojen avaamista. - Edistää alueen ihmisten hyvinvointia lisäämällä työllisyyttä ja edistää tasaarvon toteutumista. - Edistää elinkeinojen kehittymistä parantamalla raja- Tässä tietoyhteiskuntaa ja tietoliikenteeseen liittyviä kohtia on korostettu alleviivauksella. Lisäksi tulevat esimerkiksi matkailuun mahdollisesti liittyvä ekauppa ym. 4 ekarelia, visio ja tavoitteet ekarelia - Euregio Karelia rajaa ylittävänä kulttuurisena tietoyhteiskuntna - on konsepti EU:n Venäjä-politiikan ja Pohjoisen ulottuvuuden konkreettiselle toteutukselle. Se on visio siitä, miten tietoyhteiskuntaa voidaaj kehittää rajat ylittäen, vaikka kyseessä onkin Euroopan ulkoraja. ekarelia on vastaus Venäjän ehdottamaan tietoyhteiskuntakehitykseen. Samalla se toteuttaa Pohjoista ulottuvuutta ja rakentaa siltaa Luoteis- Venäjän ja Euroopan välille. Historialliset kulttuuriset yhteydet, kahden uskonnon välinen rinnakkaiselo, kielelliset sillat ja jo muinaisina aikoina kehittyneet voimakkaat kauppasuhteet on mahdollista rakentaa uudelleen tietoyhteiskunnan keinoin. EU:n ulkorajalla on paljon erottavia tekijöitä, jotka luovat poh- 8

9 jaa Euroopan kahtiajaolle. Näitä ovat mm. Schengen-sopimus ja Venäjän «toiseus» suhteessa rakenteilla olevaan yhteiseurooppalaiseen identiteettiin. ekarelia-vision lähtökohta on, että huolimatta näistä erottavista tekijöistä tietoyhteiskunta on rajat ylittävä globaali ilmio, jolla on myös paikallinen ulottuvuus. Paikallinen tila luo konkreettiset edellytykset toteuttaa niitä mahdollisuuksia, joita tietoyhteiskunta tarjoaa hyvinvoinnin lisäämiseksi molemmin puolin rajaa ja yhteistyön kehittämiseksi niin talouden kuin kulttuurinkin alueella, sekä mahdollistaa rajaan liittyvien erilaisten taloudellisten, terveydellisten ja muiden uhkien torjumisen. Konkreettisena tavoitteena ekarelia-ohjelman toteuttamiselle on vuosina : - Uuden rajat ylittävän osaamispohjaisen aluetalouden kehittäminen luomalla virtuaaiisia oppimisympäristöjä niin kaupan, kulttuurin kuin terveydenhuollonkin alalla. - Rajat ylittävän osaamisvuorovaikutuksen kehittäminen niillä alueilla, joilla Euregio Karelian kolmella suomalaisella maakunnalla ja Karjalan tasavallalla on yhteisiä vahvuuksia. - ekaupan kehittäminen siten, että rajat ylittävälle kaupan kehitykselle luodaan uusi digitaaiinen verkostotoimintaympäristö. - Korkeakouluista valmistuvien tietoyhteiskuntaosaajien pitäminen Euregio Karelian alueella ja tulomuuton tukeminen tietoyhteiskunnan jatkuvan kehityksen ja kilpailuedun varmistamiseksi. - Kansalaisyhteiskunnan edistäminen Euregio Karelian alueella siten, että suora vuorovaikutus kansalaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden kansalaisyhteiskuntaan liittyvien yhteisöjen välillä voimistuu tietoyhteiskunnan keinoja hyväksikäyttäen. Rajanylityksiin tällä hetkellä liittyvien uhkien torjuminen (mm. tarttuvat sairaudet ja epidemiat, rikollisuus - erityisesti huumeet ja prostituutio sekä ympäristökysymyksiin liittyvät uhkat kuten vesien saastuminen ja vaaralliset päästöt) tietoyhteiskunnan keinoin (tietokannat, tiedonsiirto). Edellytysten luominen kansalaisten ja yhteisöjen tasolla vuorovaikutukseen, asenteiden muutokseen ja yhä syvenevään yhteistyöhön siten, että rajaan liittyviä konflikteja pystytään ennaltaehkäisemään ja siten paikallisella tasolla vaikuttamaan valtioiden välisiin turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin. 5 Euregio Karelia -tietoyhteiskunnan toimintaohjelma (toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet) Tietoyhteiskuntakehityksessä on perinteisesti ollut kaksi sudenkuoppaa. Toinen on tietoyhteiskuntakehityksen teknologialähtöisyys. Kehitetään tietoliikenneyhteyksiä, tietoverkkoja ja tietokoneiden saavutettavuutta, mutta unohdetaan niiden käyttötarkoitus. Tämä on eräänlainen «teknologiatyöntö», käyttäjän tarpeet ja tavoitteet jäävät usein huomiotta. Kysytään: «Meillä on hieno ja nopea tietoliikenneverkko, mutta mihin sitä käytetään?» Toinen on kokonaisvaltainen näkemys tietoyhteiskuntaan. Se käsittää kaikki inhimillisen toiminnan osaalueet. Tietoyhteiskunta nähdään eräänlaisena yhteiskunnallisena kehitystrendinä, kaikki liittyy kaikkeen ja mitään ei oikeastaan voida erottaa, tutkia ja arvioida. Euregio Karelia -tietoyhteiskunnan kehityksen Iähtökohtana on yrittää välttää näitä sudenkuoppia. Siksi Euregio Karelian hallintokomitea on määritellyt painopistealueet, jotka rajaavat toimintalinjoja ja toimenpide-kokonaisuuksia, joita tulevaisuudessa tullaan rahoittamaan ja kehittämään. Niitä kutsutaan tässä Euregio Karelia - tietoyhteiskunnan paino-pistealueiksi ja niitä on kaksi: 1 tiedonvälitykseen ja osaamisen liittyvä painopistealue, jonka tavoitteena on kehittää osaamispohjaista uutta taloutta Euregio Karelian alueella 2 kansalaisyhteiskuntaan liittyvä painopistealue, jossa tavoitteena on tietoyhteiskunnan keinoin vauhdittaa kansalaisyhteiskunnan uusien rakenteiden kehittymistä niin Suomen kolmessa maakunnassa kuin Karjalan tasavallassakin. 5.1 Toimintalinja 1 Rajat ylittävä osaamispohjainen aluetalous Tämän painopistealueen tavoitteena on luoda alueellista kilpailuetua, ts. parantaa Euregio Karelian kokonaisasemaa suhteessa muuhun maailmaan. Tällöin on tärkeätä valita osaamisen alueita, joita kehitetään siten, että ne myös luovat alueelle kilpailuetua. Suomen puolella luonnollisena Iähtökohtana toimivat ne osaamiskeskukset, jotka jo sijaitsevat Euregio Karelian alueella. Nämä osaamiskeskukset ovat suomalaisessa valtakunnallisessa kilpailussa saaneet huippuosaamisen leiman ja niiden katsotaan omaavan myös kansainvälistä potentiaalia. Samaa periaatetta voidaan soveltaa Karjalan tasavallan, ennen kaikkea Petroskoin yliopiston, osaamiseen suhteessa muihin Venäjän federaation alueisiin. Osaamiskeskuksia on Euregio Karelian alueella kolme. Oulun seudun osaamiskeskus, jonka erityisalueena on tietotekniikka ja tietoliikenne; Kainuun musiikkialan osaamiskeskus Virtuosi, jonka Iähtökohtana on ollut Kamarismusiikkifestivaalien edelleen kehittäminen sekä Pohjois-Karjalan puu- ja metsäosaamiskeskus, jonka Lähtökohtana ovat Joensuun metsäntutkimus (Joensuun yliopisto, Metla ja Euroopan metsäinstituutti) ja Pohjois-Karjalan metsä- ja puunjatkojalostusklusteri. Jos näiden osaamiskeskusten toimntaa tarkastellaan tietoyhteiskunnan kehittämisen ja rajanylitysten näkökulmasta, korostuvat toimenpidakokonaisuudet Rajat ylittävät virtuaaliset oppimisympäristöt Osaamiskeskusten pohjalta voidaan luoda vähintääkin seuraavilla seuraavilla alueilla toimivia oppimisympäristöjä: Virtuaalinen titotekniikan ja tietoliikenteen oppimisympäristö lähtökohtana Oulun osaamiskeskus Tavoitteena on kouluttaa ja jatkokouluttaa tietotekniikan osaajia Euregio karelian alueella siten, että he pystyvät tekemään työtä omalla alueella. Samalla alueen yrityksille taataan hyvin koulutettuja tietotekniikan osaajia. Tavoitteena on myös pysäyttää alueelta tapahtuvia aivovuto, jonka myötä tietotekniikan osaajat siirtyvät Helsinkiin, Pietariin tai Moskovaan. Musiikin opetukseen liittyvä virtuaalinen oppimisympäristö lähtökohtana Kainuun Kuhmen 9

10 osaamiskeskus Virtuosi Tavoitteena on luoda rajaa ylittävä virtuaalinen osaamisympäristö, joka kehittää alueen musiikillista ja kulttuurista osaamista ja sitä kautta luo edellytyksiä taloudelliselle kehitykselle. Virtuaalinen metsä- ja puunjatkojalostusosaamisympäristö lähtökohtana Pohjois-Karjalan puu- ja metsäosaamiskeskus Pohjois-Karjalassa on voimakas metsäosaamisen tutkimuskeskittymä ja Joensuun yliopisto on kehittänyt metsäosaamiseen liittyvää virtuaaliyliopistoa. Joensuun ja Petroskoin yliopiston välillä on jo Laajaa metsiin Liittyvää yhteistyötä. Tavoitteena on kehittää osaamisympäristöä myös yliopistojen ulkopuolella siten, että metsänhoito ja metsätalous sekä puun jatkojalostus ja siihen liittyvä yritystoiminta liitetään mukaan virtuaaliseen oppimisympäristöön Rajat ylittävä ekauppa Virtuaalisten oppimisympäristõjen lisäksi oppimispohjainen aluetalous voi hyõdyntää tietotekniikan muita osa-alueita, ennen kaikkea ekauppaa. Sähkõistä kaupankäyntiä tapahtuu tänä päivänä rajan yli erittäin vähän. Karjalan tasavallan pienillä yrityksillä ei ole teknisiä valmiuksia. Suomen kolmen maakunnan pkt-yritysten valmiudet eivät myõskään ole erityisen kehittyneitä. Valitsemalla sovellutuksia, jotka luonnollisella tavalla liittyvät alueiden väliseen rajaa ylittävään yhteistyõhõn, voidaan sähkõistä kaupankäyntiä kehittää tavalla, joka välittõmästi luo taloudellisen kehityksen edellytyksiä ja kehittää alueen kilpailukykyä. Näistä mahdollisuuksista mainittakoon erityisesti seuraavat: Sähkõisen kaupankäynnin kehittäminen puutavarakaupan alueella Useat suomalaiset yritykset ovat korostaneet sähkõisen kaupan-käynnin merkitystä tulevaisuudessa. Puukauppaan liittyvää ekauppaa on myõs kehitetty esimerkiksi valtakunnallisen sahatavara-põrssin puitteissa. Puukaupan ja puun jatkojalostustuotteisiin liittyvän sähkõisen kaupankäynnin edellytyksiä tulee parantaa. Rajat ylittävä ulottuvuus on tässä erittäin tärkeä ottaen huomioon Karjalan tasavallan metsävarat sekä panostukset metsänhoitoon ja puun jatkojalostuksen kehittämiseen. Matkailuun liittyvän ekaupan lisääminen Tällä hetkellä matkailu on ehkä dynaamisin sähkõisen kaupankäynnin alue, jossa niin tieto kuin tilauksetkin välittyvät yhä useammin virtuaalisesti. Euregio Karelian alueella on tässä suhteessa selkeitä mahdollisuuksia, mutta myõs ratkaisevia puutteita. Maakunnalliset matkailuyhtiõt markkinoivat omien kotisivujensa kautta omia tuotteitaan. Kolmen Suomen maakunnan välillä ei myõskään ole minkäänlaista koordinaatiota puhumattakaan yhteisistä markkinoista Karjalan tasavallan kanssa. Euregio Karelian alueelle tulee kehittää yhteinen matkailutietoa ja -tuotteita välittävä portaali, jonka kautta ihmiset saavat tietoa alueen matkailumahdollisuuksista ja mahdollisuuden tilata matkoja ja lippuja sähkõisesti. Tähän kuuluu luonnollisesti myõs rajan molemmin puolin toimivien kulttuurifestivaalien markkinointi Call Centerit ja tietoyhteiskunnan toimipaikat Virtuaaliset oppimisympäristõt ja sähkõinen kauppa eivät vielä takaa uusien tietoyhteiskuntaan liittyvien tyõpaikkojen syntymistä Euregio Karelian alueella. Jo Suomen puoleisten maakuntien, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois- Karjalan, välillä on suuria eroja toimi- ja tyõpaikkojen lukumäärässä. Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta tapahtuu koko Euregio Karelian alueella niin Suomen kuin Karjalan tasavallankin puolella aivovuotoa. Tietotekniikan osaajat siirtyvät Suomessa etelään, jossa Uudellamaalla toimii yli puolet Suomen tietotekniiikka-alan tyõntekijõistä, sekä Karjalan tasavallassa Moskovaan ja Pietariin. Tämän toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on pysäyttää aivovuoto ja luoda tietoyhteiskunnan tyõpaikkoja Euregio Karelian alueelle. Tällõin tulevat kyseeseen nk. Call Centerit, jotka edustavat uutta, Euroopassa viime vuosina lisääntynyttä tyõpaikkarakennetta. Myõs kotona joko itsenäisenä yrittäjänä tai tyõsuhteessa alihankkijana tehty etätyõ kuuluu tämän toimenpidekokonaisuuden piiriin. Toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on luoda edellytyksiä Call Centereiden ja muiden vastaavien tyõpaikkojen perustamiselle koko Euregio Karelian alueella. 5.2 Toimintalinja 2 Kansalaisyhteiskuntaan liittyvä tietoyhteiskuntakehitys Tietoyhteiskunnan kehityksessä on usein korostettu sen demokratiaa tukevaa merkitystä, koska tiedon kulkua ei voida rajoittaa. On esitetty myõs visioita siitä, kuinka kansalaisjärjestõt nyt saavat uudet, globaalit vaikutuskanavat ja pystyvät toimimaan vuorovaikutuksessa toistensa kanssa välittõmämmin ja tehokkaammin kuin aikaisemmin. Jos huomioidaan lisäksi, että kansalaisyhteiskunnan kehittäminen on suomalaisen Iähialueyhteistyõn ja EU:n Venäjä-stategian yksi painopistealue, on kansalaisyhteiskunnan kehittäminen ekarelian puitteissa selkeä painopistealue. Kansalaisyhteiskunnan kehittäminen on virtuaalisuudesta ja globaalisuudesta huolimatta paikallinen asia. Ihmisten välinen yhteistyõ, tapa organisoitua ja ajaa yhteisiä asioita, välittyy parhaiten konkreettisessa vuorovaikutuksessa, jossa Iäheisyys on ratkaiseva. Rajan Iäheisyydessä välittyvät arkitieto ja siihen liittyvät intressit voimakkaammin kuin missään muualla. Näin ollen raja-alueet tuleekin nähdä kansalaisyhteiskunnan ja demokratian kehittymisen erityisinä siltoina. Kansalaisyhteiskunnan kehittyminen ei tietenkään ole rajoittunut tietoyh-teiskuntakehitykseen. Kuitenkin tietoyhteiskuntakehitys ja tietotekniikan välineet voivat edesauttaa kansalaisyhteiskunnan kehittymistä monin tavoin. Seuraavat kolme toimenpidekokonaisuutta luovat pohjaa tälle kehitykselle: Kansalaisten tietoverkkojen kehittäminen Suomessa on ainutlaatuisella tavalla onnistuttu kehittämään kansalaisverkkoa ja sen käyttõä siten, että se kehittää paikallisyhteisõä ja kansalaisyhteiskuntaa. Oppiva Ylä- 10

11 Karjala -malli on kehitetty ja sitä on kokeiltu Suomessa kymmenellä eri alueella. Sen kokeilua tulee kehitää myõs Karjalan tasavallan alueella. Tällõin päästään Euregio Karelian alueen kansalaisten tietoyhteiskuntakehityksessä selkeyttämään myõs rajoja ylittävää ulottuvuutta ja sen paikallisuuteen liittyviä erityispiirteitä Kansalaisjärjestõjen välinen yhteistyõ Tuetaan aktiivisesti kansalaisjärjestõjen välistä yhteistyõtä Euregio Karelian alueella ja luodaan tähän tarvittavaa perusrakennetta. Tietoyhteiskunnan välineitä hyväksikäyttäen koordinoidaan avunantoa, yhteisõjen välistä yhteistyõtä molemmin puolin rajaa sekä ennaltaehkäistään huumeiden käyttõä ja prostituutiota mm. nuorisoon kohdistuvalla järjestõtoiminnalla Nuorten välinen suora vuorovaikutus Nuoret ovat tällä hetkellä tietotekniikan huippukäyttäjiä. Nuorten rajaa ylittävää toimintaa voidaan kehittää rajaa ylittävillä tietoyhteiskuntakokeiluilla ennen kaikkea vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Suomalaisessa tutkimuksessa on todettu, että suomalaiset nuoret ovat vähemmän kiinnostuneita Venäjästä kuin venäläiset nuoret Suomesta. Tämäntyyppisen epätasapainon poistamiseksi nimenomaan rajaa Iähellä olevissa kunnissa tuleekin luoda virtuaalisia suoria nuorisoyhteyksiä niin yksilõiden kuin yhteisõjen välillä. 6 Rahoitus ekarelia - Euregio Karelia kulttuurisena tietoyhteiskuntana on kokonaisvaltainen ohjelma, jonka toteuttamisesta vastaavat eri toimijat. ekarelia-ohjelman tavoitteena on innostaa toimijoita molemmin puolin rajaa luomaan rajat ylittävää tietoyhteiskuntaa ja kehittämään siihen liittyviä projekteja. ekarelia-ohjelman koordinaatiovastuu on Euregio Karelian hallintokomitealla. Hallintokomitea on yhteistyõelin, joka mm. on hyväksynyt «Yhteinen rajamme» -ohjelman, laatii ohjelmalle yhteiset prioriteetit ja koordinoi projektien toteutusta siten, että ne rinnakkain saavat rahoitusta molemmin puolin rajaa. Euregio Karelian hallintokomitea ei itse tee rahoituspäätõksiä lukuun ottamatta mahdollista rahoitusta Euregio Karelia -rahastosta. Tästä syystä projektien rahoitus tulee muista Iähteistä. Koska ekarelia-ohjelmaa toteutetaan koordinoidusti rajan molemmin puolin, on myõs rahoitusmahdollisuuksien samanaikaisuus ja rinnakkaisuus molemmin puolin rajaa erittäin tärkeätä. Tässä on esteenä usein käsitellyt vaikeudet Tacisja interreg-rahoituksen yhteensovittamisesta. Interreg- ja Tacisrahoitus ovat molemmat EU-rahaa. Interreg-rahoitus kohdistuu Euroopan Unionin jäisenmaihin, mutta kuitenkin siten, että myõs ulkorajalla tavoitteena on rajaa ylittävä etu. Interregrahoituksesta suosituksen tekee Interreg-hallintokomitea, joka on alueellinen elin. Kolme maakuntaa: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Pohjois-Karjala muodostavat yhdessä Interreg Karjala -ohjelma-alueen. Näin ollen on luonnollista, että Suomen puoleinen rahoitus tapahtuu Interreg III A Karjala - ohjelmasta, jota toteutetaan vuosina Rahoitusinstrumentti yhdistää EU-rahoituksen kansalliseen rahoitukseen. Jälkimmäinen voi olla rahoitusta kunnilta, yksityisiltä yrityksiltä, järjestõiltä tai muilta tahoilta. Interreg III A Karjala -ohjelman mukaan vuosina rahoitusta on saatavilla seuraavasti: Ohjelman kokonaiskustannusarvio on 69,4 milj. euroa. Ohjelma on jaettu kolmeen toimintalinjaan. Näistä ensimmäinen «Moderni laukkukauppa» keskittyy yritysten väliseen, rajat ylittävään yhteistyõhõn. Rahoituksellisesti tämä linja on suurin, Iähes 30 milj. euroa. Toimintalinja «Henkiset sillat» on suuruudeltaan noin 15 milj. euroa ja siinä hankkeet ovat kulttuuriin ja kansalaisyhteiskuntaan liittyviä. Toimintalinja «Arjen rajanylitykset» keskittyy nimensä mukaisesti kehittämään rajan ylittämiseen liittyviä toimintoja. Linja on rahoitukseltaan hieman yli 20 milj. euroa. Tacis-rahoitus puolestaan on EU:n myõntämää teknisen avun rahoitusta entisille IVY-maille (CIS). Rahoituksen tavoitteena on ennen kaikkea edistää Venäjän siirtymistä markkinatalouteen ja kehittää Iäntisen mallin mukaista demokratiaa. Kyseeseen tulevat ennen kaikkea tietotaidon siirtäminen eivät niinkään investoinnit, joskin investointien osuutta Tacis-projekteissa on jonkin verran lisätty. Normaalia Tacis-rahoitusta haetaan nk. suurten projektien yhteydessä suoraan Brysselistä. Projektit, joissa aloite tulee joko komissiolta tai hakijamaalta, pannaan tarjouskilpailuun ja päätoimijana on aina jäsenmaan edustaja. Projektin haku ja toteutusprosessi on aikaa vievää ja niiden tuloksista ollaan hyvin eri mieltä. Kuitenkin tulee arvioida mahdollisuuksia kehittää ennen kaikkea Karjalan tasavallan tietoliikenneverkkoa ja siihen liittyviä tämän ohjelman mukaisia käytännõn sovellutuksia yleisen Tacis-rahoituksen puitteissa. Tacis-ohjelmassa on olemassa erityinen raja-alueulottuvuus, Tacis/CBC, joka kohdistuu raja-alueille. Tällä hetkellä Tacis/CBC-ohjelma on yhteinen kaikille Euroopan Unionin ja entisten IVY-maiden välisille rajoille. Projektit haetaan kukin erikseen ja lopulliset päätõkset suuremmista hankkeista tehdään Brysselissä. Tacis/CBC-ohjelmassa on rahoitusta kohdennettu ennen kaikkea rajanylityspaikkojen kehittämiseen ja ympäristõkysymyksiin. Tacis/CBC-rahoitukseen on liitetty myõs erityinen pienten projektien fasiliteetti. Tavoitteena tallõin on yhteistyõ paikallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa, Projektien valmisteluun on mahdollista saada rahoitusta myõs nk. Tacis/micro-projektifasiliteetistä. Pienten projektien fasiliteetti tukee koulutusta, selvitystä ja tutkimustyätä sekä osaamisen kehittämistä. Karjalan tasavalta on yhtenä kohdealueena. Tacis- ja Interreg-rahoituksen yhteensovittamisesta on paljon keskusteltu. Aikaisemmin rahoituksessa on ollut jatkuvia ongelmia. Interreg-rahoitus on ollut alueellisessa päätännõssä ja projektit on voitu rahoittaa kohtuullisen nopeasti, kun taas Tacis/CBC-projektien on pitänyt kiertää Moskovan ja Brysselin kautta. Hiljattain on kuitenkin tapahtunut parannusta ja tarkoituksena on, että tulevalla Interreg III A -ohjelmakaudella Tacis- ja Interreg-rahoitus voidaan paremmin yhteensovittaa. Sekä Interregettä Tacis-rahoituksessa todetaan koordinaation tärkeys ja ensisijainen vastuu hankkeiden yhteensovittamisesta on hankkeiden esittäjillä itsellään. Rahoituksia ei ainakaan vielä (vuonna 2001) voida yhdistää, vaan kyse on kahdesta rinnakkaisesta rahoitusinstrumentista, joita kumpaakin sovelletaan omalla puolellaan rajaa. Tacis/CBC-ohjelmaan on vuodelle 2001 varattu määrärahaa 11

12 2,5 miljoonaa euroa ja koko Tacis/CBC -tavoiteohjelman vuosille rahoituksen odotetaan kohdentuvan seuraavasti: % infrastruktuuriverkkojen kehittämiseen (rajanylityspaikat) % ympäristõnsuojeluun ja luonnonvarojen hallinnan edistämiseen % yksityissektorin ja talouskehityksen tukemiseen 10-25% pieniin hankkeisiin. Tacis- ja Interreg-rahoituksen koordinoinnin vastuu on Euregio Karelian hallintokomitealla. ekarelia-tietoyhteiskuntaohjelman toteutusta aloitettaessa tuleekin aktiivisesti mobilisoida rajaa ylittävien tietoyhteiskuntahankkeiden kehittämiseen siten, että rahoitus voidaan taata molemmin puolin rajaa. Jotta ohjelman toteutus käynnistyisi mahdollisimman nopeasti, tulee hankkeita kilpailuttaa hyvissä ajoin ennen Tacis/CBC- ja Tacis-ohjelmien hakuaikoja. Tällõin parhaat hankkeet voidaan Iähettää edelleen Brysseliin hyväksyttäväksi Euregio Karelian hallintokomitean suosituksella ja toteamuksella, että hankkeet toteuttavat ekarelia-ohjelmaa, mikä puolestaan liittyy Pohjoisen eulottuvuuden toteutukseen. Tacis- ja Tacis/CBC-rahoitus ei kuitenkaan ole ainoa rahoitusmahdollisuus Karjalan tasavallan puolella. Suomen Iähialueyhteistyõvarat ovat toinen mahdollinen rahoituslähde. Vuonna 2000 hyväksytyn uuden toimintastrategian mukaan Suomen taloudellista tukea keskitetään: demokratian vakiinnuttamiseen ja oikeusvaltion kehittämiseen (myõs kansalaisyhteiskunta) hallinnon ja lainsäädännõn uudistamisen tukemiseen talousuudistusten tukemiseen ympäristõriskien vähentämiseen ydinturmariskien vähentämiseen turvallisuuden edistämiseen. Lähialueyhteistyõn rahoitukseen käytetään valtion talousarviossa osoitettuja määrärahoja ja tavoitteena on hyõdyntää myõs kansainvälisten rahoituslaitosten rahoitusta ja EU:n rahoitusohjelmia. ekarelia-ohjelman toteutuksen kohdalla tuleekin käynnistä neuvottelut ulkoministerien kanssa siitä, voidaanko ekareliaa rahoittaa kokonaisuutena, eräänlaisena kattoprojektina, jonka puitteissa yhteistyõtä kehitetään pienempien projektien muodossa (rahoitus näille mm. Tacis-rahoituksella). Hiljattain on tullut esille, olisiko mahdollista käyttää Venäjän Suomen velan konversiota projektien rahoitukseen. Koska tietoyhteiskuntakehitys rajan toisella puolella on myõs Suomen etujen mukaista, on tarkoituksenmukaista neuvotella siitä, voidaanko ekarelia-ohjelmaa kokonaisuudessaan rahoittaa tiettynä ajanjaksona Venäjän Suomen velan konversiolla. Mikäli osaamispohjaisen aluetalouden kehittäminen (toimintalinja 5.1) kohtaa vaikeuksia tämän rahoituksen puitteissa (kilpailun vääristymisen näkõkulma), tulisi tutkia kansalaisyhteiskuntaan liittyvän osion rahoittamista tätä kautta. Muita rahoitusvaihtoehtoja ovat: julkinen rahoitus niin Karjalan tasavallan kuin Suomenkin puolella (esi-merkiksi kuntien kautta) Euregio Karelia -rahasto, joka on perustettu erityisesti Euregio Karelian hallintokomitean tueksi siten, että tarvittaessa asetettuihin prioriteetteihin liittyvää pienimuotoista selvitys- ym. tyotä voidaan rahoittaa tätä kautta 12 yksityinen rahoitus ennen kaikkea yritysrahoitus, jonka tavoitteena konkreettisesti kehittää rajaa ylittävää tietoyhteiskuntaa (tässä tulee erityisesti huomioida teleoperaattoreiden mahdollinen rahoitus, esimerkiksi Sonera toimii jo aktiivisesti Pohjoisen Ulottuvuuden tietoyhteiskunnan kehittämiseksi). ekarelia Euregio Karelia as a cultural information society, Dr. Tarja Cronberg, COPRI eeurope initiative was launched by the European Commission with the objective to accelerate the changes carried by information society development revealing positive and removing negative effects. The planning actions are clustered around three main objectives: Objective 1 - A cheaper, faster, secure Internet Objective 2 - Investing in people and skills Objective 3 - Stimulate the use of the Internet In 2001 the Council of Baltic Sea States made a decision to develop the Northern edimension Action Plan (NeDAP) basing on adopted program eeurope. Within that concept it concentrates on concrete actions, which tackle the specific situation of the Northern region. The NeDAP consists of the following seven action lines: High-speed research networks and advanced broadband applications ICT security eskills ecommerce egovernment Indicators and eenvironment. ekarelia project is an example of concrete realization of the EU Common Policy on Russia and the Northern Dimension policy. It aims at developing of cross-border information society despite the fact that it is the external border of the EU and the Russian Federation. The project is based on the common program Our common border. Dr Tarja Cronber drew up a draft of Euregio Karelia as information society Action Plan (action lines and measures) as follows: Action line 1: Education-based regional economy (cross-border virtual education, cross-border ecommerce, Call Centers and new working places) Action line 2: Information society related to civil society (development of civil information networks, cooperation of civil organizations and youth cooperation) Funding for ekarelia actions can come from the European Union through its existing programs (TACIS, INTERREG III). But there still exists the problem of co-ordination of these two the EU programs. In Interreg program decisions on projects financing are made on a regional level and on Tacis projects - in Brussels. That is why at present time we can only speak about parallel financing of separate parts of the project carried out on different sides of the border. The Administrative Committee of euregio Karelia is responsible for Tacis and Interreg projects coordination. Besides the project can be financed from other sources, for example from investment banks (Nordic Investments Bank, European Bank for Reconstruction and Development), national budgets, Euregio Karelia Fund, private investors and other possible sources.

13 Venäjä ja eurooppalainen tietoyhteiskunta, Konsuli Petri Salo, Suomen Pietarin konsulaatti Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat, Tietoyhteiskunta käy lähes käsi kädessä globalisaation kanssa. Globalisaation syytetään joskus uhkaavan alueellisia tai kansallisia kulttuureja ja talouksiakin. Kuten monilla ilmiõillä, on globalisaatiolla ja tietoyhteiskunnallakin hyvät ja huonot puolensa, ne tarjoavat mahdollisuuksia ja asettavat suuria haasteita. Suomen hallituksen hiljattaisessa kertomuksessa globalisaatiota pidettiin pääpiirteissään myõnteisenä ja vaistamattomana kehityksenä. Tietoyhteiskunnan leviämistä ja kehittymistä on pidettävä, ei vain myõnteisenä, vaan elintärkeänä. Erityisesti syrjäisillä alueilla nykyaikainen teknologia tarjoaa uusia tapoja suurien etäisyyksien tai muuten hankalien kulkuyhteyksien voittamiseen. Informaatio-ja kommunikaatioteknologia voi tarjota uusia tapoja ja paikkoja keskustelun ylläpitämiseksi ja myõs päätõksenteolle, jopa äänestämiselle. WWW, world wide web tarjoaa mahdollisuudet yksilõille tai ryhmille esitellä ajatuksiaan ja ideoitaan alueiden välillä ja kansainvälisestikin. Vastaavasti netistä voi hakea täsmätietoa, tai - kuten termi kuuluu - surfailla tarjolla olevassa rajattomalta tuntuvassa tarjonnassa. Netin avulla on mahdollisuus kohottaa maailmanlaajuisesti tietoa esimerkiksi jostain tietystä alueesta, ryhmästä, yhdistyksestä tai yrityksestä. Syrjäisillä seuduilla ei aina ole mahdollisuutta koulutukseen ja harjoitteluun. Sama pätee terveydenhuoltoon j a sairaanhoitoon. Informaatio- ja kommunikaatioteknologia tarjoaa uusia ulottuvuuksia etäopiskelulle ja terveydenhuoltoon. Esimerkiksi Arktinen Yliopisto on kehittämässä Arktisen alueen korkea- ja ammattioppilaitosten verkostoa yhdistämällä nykyaikaisen teknologian ja perinteisemman opiskelijavaihdon ja tutkintovaatimukset. Telelääketiede on vielä melko harvinaista, mutta sen leviäminen on yksi konkreettinen keino nostaa elämän laatua syrjäisillä seuduilla. Informaatio-j a kommunikaatioteknologia tarjoaa myõs kieli-ja kulttuurivähemmistõille tärkeän apuvälineen kielen ja kulttuurin säilyttämiselle valtakulttuurin paineessa. Heikommin kehittyneet kunnat tai alueet pyrkivät Suomessa vastustamaan väestõpakoa ja pysyttelemään kehityksessä mukana mm. paikallisverkkojen ja seutuportaalien avulla. Ruotsissa valtio on tehnyt päätõksen vetää laajakaistayhteydet tarjoava valokaapeli jokaiseen taloon, luottaen hyvien yhteyksien tuovan mukanaan niitä kaipaavia yrittäjiä ja yrityksiä. Suomessa on toistaiseksi valittu toisenlainen filosofia. Odotetaan ja katsotaan mikä vaihtoehtoisista tekniikoista (digi-tv, puhelinverkko, matkapuhelin vai mahdollisesti sähkõverkko) nousee markkinoilla suosituimmaksi. Kehitysalueelta kotoisin olevana ymmärrän ruotsalaisen logiikan, se on sama kuin raja-asemien avaamisessa - mahdollisuus luo toimintaa. Tietoyhteiskunnan tekniset apuvälineet, informaatio- ja kommunikaatioteknologia, ovat nousseet myõs merkittäväksi taloudelliseksi tekijäksi. Informaatio-ja kommunikaatioteknologia on nopeimmin kasvava teollisuuden ala Euroopassa, Yhdysvalloissa ja ymmärtääkseni myõs Venäjällä. Informaatioja kommunikaatioteknologian luoma lisäarvo lienee erityisen selvä valtavan laajalla Venäjällä. Se voisi luoda uutta taloudellista toimintaa, antaa merkittävän panoksen kestävälle kehitykselle ja olla omalta osaltaan tukemassa oikeusvaltion ja kansalaisyhteiskunnan kehittymistä. Digitaalinen kuilu on kuitenkin olemassa. Se on olemassa yhtäältä esimerkiksi Euroopan unionin ja Venäjän valisesä, toisaalta, vielä unionimaissakin, mutta erityisesti Venäjällä, maaseudun ja kaupunkien välissä. Se näkyy joko infrastruktuurin, hardwaren puuttumisena tai korkeimpina kustannuksina ja alhaisempina voimavaroina maaseudulla kaupunkeihin verrattuna. Mahdollisuus internet-yhteyksiin, kaapeli- tai satelliittitelevisio ja matkapuhelimet voivat olla hyõdyllisiä keinoja digitaalisen kuilun kaventamisessa. Kouluilla ja miksei myõs muilla paikallisilla ja alueellisilla julkisilla laitoksilla tulisi kehityksen mukana pysymiseksi olla internet-yhteys. Pyrkimyksenään tehostaa sisäistä tyõskentelyään ja siten parempien ulkosuhdeohjelmien ja -toimien aikaansaamiseksi, Euroopan unioni laati nk. Euroopan unionin yhteisen Venäjä-strategian. Strategian perusajatus kiteytettiin (Suomen aloitteesta) englannin kielellä kolmeen C:hen - coordination, coherence, complimentarity. Eli yhteensovitus, yhdenmukaisuus ja päällekkäisyyksien välttäminen. Strategian sisalõlliseksi yleistavoitteeksi asetettiin kaventaa ja poistaa yhteistyõssä Venäjän kanssa unionimaiden ja Venäjän välistä sosio-ekonomista, normatiivista ja digitaalista kuilua. Suomen aloitteesta strategiaan otettiin mukaan myõs yhteistyõ kulttuuriteollisuuden alalla. Kulttuuriteollisuus herätti yhteistyõkohteena hämmennystä, strategiaa käsitelleessä tyõryhmässä edustajille olivat huomattavasti tutumpia perinteisemmat yhteistyõaiheet, kuten terveys, energia ja ydinturva. Suomi on jatkanut puheenjohtajuuskautensa jälkeen myõs kansalliselta pohjalta konseptin edistämistä. Tärkeä osa kulttuuriteollisuutta on sisältõtuotanto. Sisältõtuotanto on merkittävä talouden haara. Siihen liittyy myõs toinen, ongelmallinenkin ulottuvuus EU-Venäjäyhteistyõssä, eli tekijan-ja teollisoikeusproblematiikan yhteistyõala, missä on vielä parantamisen varaa. Muutama vuosi sitten esiteltiin Euroopan unionin politiikkojen Pohjoinen ulottuvuus tarkoituksena rakentaa kattavampi lähestymistapa EU:n ja Venäjän yhteistyõlle pohjoisessa Euroopassa. Tarkoitus on edistää alueen poliittista vakautta ja taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia käyttämällä tehokkaammin olemassa olevia rakenteita ja voimavaroja. Tämä onnistuu parhaiten lisäämällä valtioiden, yritysten ja kansalaisten yhteyksiä ja yhteistyõtä. Lisäarvoa saavutetaan eri EU-ohjelmien (Tacis, Phare, Interreg) keskisellä ja EUohjelmien ja kansallisten rahoitus- ja teknisen avun ohjelmien ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten ohjelmien paremmalla yhteensovittamisella. Pohjoisen ulottuvuuden poliittinen tarkoitus on valmistaa unioni ja Itämeren alue unionin seuraavaan laajentumiseen. Komission aloitteesta on verkostoitumisen tukemiseksi rakennettu Locregis tietoyhteiskuntahankerekisteri, joka sisältää yhtenä elementtinä tyõkalut hankearviointeihin, evaluaatioihin. Pohjoisen ulottuvuuden alalla on sittemmin saavutettu merkittäviä virstanpylväitä. Ensinnäkin Tukholman Eurooppaneuvosto päätti antaa Euroopan investointipankille valtuudet ensimmäistä kertaa - ulottaa rahoituksensa tiettyjen ehtojen täyttyessä valittuihin ympäristõhankkeisiin Luoteis-Venäjällä. Toiseksi Goteborgin Eurooppa-neuvosto päätti perustaa Pohjoisen ulottuvuuden ympäristõkumppanuuden mihin iloksemme Euroopan jälleenrakennus-ja kehityspankki, kuin myõs Pohjoismainen investointipankki ovat sittemmin osallistuneet. Toinen tarkeä sektori, millä edistyttiin Ruotsin puheenjohtajuuskaudella, on informaatio-ja kommunikaatioteknologia. Euroopan komission vetovastuulla on syntynyt Pohjoisen e-ulottuvuuden toimintaohjelma vuosille , jonka Itämeren neuvoston maiden IT-ministerit hyväksyivät kuukausi sitten Riiassa pitämässään ensimmäisessä kokouksessaan. Aloitetta johtaa nyt Latvia ja Viro yhdessä komission kanssa. Pohjoinen e- ulottuvuus pyrkii täydentämään Euroopan unionin e-europe ja e- Europe+ ohjelmia alueellisella nakõkulmalla, joka mahdollistaa myõs Luoteis-Venäjän osallistumisen. Suomen ulkoministeriõ järjestää marraskuun alussa Tampereella yhdessä Itameri-instituutin ja etampere-ohjelman kanssa nk. kick-off-seminaarin. Tällõin käynnistetään Pohjoisen e-ulottuvuuden seitsemän toimintalinjan käytannõn toteuttaminen. Yhtenä konkreettisena tavoitteena on saada jokaiseen Itämeren alueen kouluun internet. Laajempana tavoitteena on digitaalisen kuilun kaventaminen alueella. Ensi vuonna on suunniteltu pidettäväksi kaksi kansal- 13

14 lista Pohjoisen ulottuvuuden foorumia, joista syksyllä Porissa pidettävän aiheina olisivat Pohjoisen e-ulottuvuuden kehitys, yrittajyys sekä tutkimus ja tuotekehittely. Yksi globalisaation ja Euroopan unioninkin ajankohtaisia, suuria kysymyksiä on, kuinka saada demokratian periaatteet sisällytettyä toimintaan. Kuinka luoda yksilõille, tavallisille kansalaisille, mahdollisuus vaikuttaa? Globalisaatio tarvitsee kansalaisia ja järjestõjä, jotka ajattelevat ja toimivat aloitteellisesti ja yli rajojen. Tietoyhteiskunta tarjoaa siihen välineet. Venäjä yhteiskuntana on ollut valtiokeskeinen. Kansalaisyhteiskunta on ollut heikko. Tämä oli erityisen selvää Neuvostoliitossa, jossa valta oli keskitetty Moskovaan. Uuden Venäjän tavoitteekseen ottamat demokratia, oikeusvaltio ja markkinatalous edellyttävät vallankäytõn ja päätõksenteon hajauttamista. Tarvitaan vahvempaa kansalaisyhteiskuntaa. Kansalaisjärjestõtoiminta ja kansalaisten omaehtoinen vastuunkanto elinpiiristään on olennainen osa demokraattista kansalaisyhteiskuntaa - kansalaisyhteiskunta ei toteudu ukaaseilla. Demokratia, oikeusvaltio ja markkinatalous ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa keskenään. On pastävä eteenpäin kaikilla kolmella rintamalla. Todellisuudessa nk. Chilen malli, missa yhteiskuntaa kehitetään muka vain talouden kautta, ilman demokratiaa ja oikeusvaltiota, ei ole mahdollinen. Chile on siitä itse hyvä esimerkki. Talous on päässyt kehittymään vasta demokratisoitumisprosessin myõtä. Ei ole uskottavaa puhua markkinataloudesta ilman yksilõiden ja yritysten oikeusturvaa. Toisaalta demokraattiseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluva vapaa tiedonvälitys on ennustettavuuden ja avoimuuden paras tae. Tiedotusvälineissä tulevat useimmin esille suureet hankkeet, kaasuputket, rautatiet, ympäristõalan suurhankkeet, kuten vedenpuhdistamot, mutta ei myõskään tule unohtaa pienhankkeita mm. tietoyhteiskunnassa ja informaatioteknologiassa. Olivat hankkeet sitten suuria tai pieniä, niissä toimiville osapuolille, suomalaisille (tai muille unionin jäsenille) ja venaläisille, oli kysymyksessä sitten yritys, kansalaisjärjestõ tai julkinen laitos, on joka tapauksessa tärkeintä toimintaedellytykset, lapinäkyvä hallinto ja ennustettava lainsäädäntõ. Edistystä on jonkin verran jo tapahtunut ja lisää on odotettavissa. Venäjän hallitus on lähtenyt voimakkaasti uudistamaan verotus-, yritys-ja muuta lainsäädäntõä, joka vaikuttaa taloudelliseen toimintaan ja yhteistyõhõn. Alustavat tulokset esimerkiksi verouudistuksesta näyttävät lupaaviltahyvät naiset ja herrat, tietoyhteiskunta tarkoittaa yrittäjyyttä, innovaatiota, mutta myõs vapaata ja avointa tiedonvälitystä, kansalaisten parempia tiedonsaanti ja välitysmahdollisuuksia, ja myõs monipuolisempia palveluja syrjäisemmillakin seuduilla. Yrityksille ja yksilõillekin on tarjolla menestyksen avaimet, joita myõs valtiovallan ja Euroopan unionin toimesta pyritään edistämään - alueitten välillä alueellisten erojen vähentämiseksi, mutta myõs rajojen yli kehityskuilun kaventamiseksi. Positive influence of information society on economic development is evident, especially in such a big country as Russia. But in global aspect there is significant digital gap, in particular between Russia and the EU. To accelerate cooperation, there was developed the EU Common Strategy on Russia. The key objective of it is formed in three C:es: Coordination, Coherence, Complementary. Besides in the purpose to activate cooperation with Russia there was started the initiative Northern Dimension, which became the official EU policy. There have been already made some fundamentally important decisions. In particular referring to the topic of our conference there was adopted Northern edimension Action Plan for On the one hand it builds upon the programs eeurope and eeurope+ on a regional level, on the other it supposes active cooperation with North-West Russia.. At the beginning of November there will be held The Northern ediminsion Action Plan (NeDAP) kick-off seminar, which will give an impetus to realization of seven action lines. One of the most important principles is observance of democratic traditions in all spheres, especially in development of information society. Kiitos mielenkiinnostanne. 14 Russia and European information society, Petri Salo, Consul of the Consulate General of Finland in St.Petersburg Information society development is directly related to globalization process. Like many other phenomenon it possesses both positive and negative sides. Firstly the positive side is that information technologies provide solving of many problems of distant territories (employment, education, leisure). Great opportunities are opening for telemedicine as well as for preservation of our original culture. In Sweden such questions are being solved by means of cable television. At present time Finland has wait-and-see attitude: it will decide in favor of those technologies that will become more popular.

15 Ðîññèÿ è èíôîðìàöèîííîå åâðîïåéñêîå îáùåñòâî À.Ì. Ñïèðèäîíîâ, ïðåäñòàâèòåëü ÌÈÄ ÐÔ â ã. Ïåòðîçàâîäñêå Óâàæàåìûé Ïðåäñåäàòåëü, Óâàæàåìûå äàìû è ãîñïîäà! Õîòåë áû, ïðåæäå âñåãî, ïîïðèâåòñòâîâàòü îðãàíèçàòîðîâ è ó àñòíèêîâ êîíôåðåíöèè, ïîñâÿùåííîé òðàíñãðàíè íîìó ñîòðóäíè åñòâó â èíôîðìàöèîííîì îáùåñòâå. Ýòà êîíôåðåíöèÿ îòêðûâàåò íîâîå âàæíîå íàïðàâëåíèå â äåÿòåëüíîñòè Åâðîðåãèîíà Êàðåëèÿ, ñîçäàííîãî â íà àëå 2000 ã. Ïðåäñòàâëÿåòñÿ ñèìâîëè íûì ìåñòî ïðîâåäåíèÿ êîíôåðåíöèè â Éîýíñóó. 10 ìàÿ ýòîãî ãîäà çäåñü, â ýòîì ôèíñêîì ãîðîäå âñòðåòèëèñü Ìèíèñòðà èíîñòðàííûõ äåë íàøèõ ñòðàí, òîáû âûðàçèòü ïîääåðæêó àêòèâíî ðàçâèâàþùåìóñÿ ïðèãðàíè íîìó ðîññèéñêî-ôèíëÿíäñêîìó ñîòðóäíè åñòâó, ïîÿâëÿþùèìñÿ íà íàøåé ãðàíèöå íîâûì ôîðìàì èíòåãðàöèè, â àñòíîñòè Åâðîðåãèîíó Êàðåëèÿ, îáúåäèíÿþùåìó ðîññèéñêóþ Ðåñïóáëèêó è òðè ôèíëÿíäñêèõ Ñîþçà êîììóí. Ïðåäñòàâëÿåòñÿ òàêæå, òî êîíôåðåíöèÿ ïðîõîäèò íå òîëüêî â íóæíîì ìåñòå, íî â íóæíîå âðåìÿ. Ñóáðåãèîíàëüíàÿ èíèöèàòèâà, èíèöèàòèâà Åâðîðåãèîíà Êàðåëèÿ, íàïðàâëåííàÿ íà óñèëåíèå âçàèìîäåéñòâèÿ â ðàçâèòèè èíôîðìàöèîííîãî îáùåñòâà, ñâîåâðåìåííà è õîðîøî âïèñûâàåòñÿ â áîëåå øèðîêèé êîíòåêñò àêòèâíîãî äèàëîãà Ðîññèÿ Åâðîïåéñêèé Ñîþç ïî ýòîé ïðîáëåìàòèêå. Ïðåäïîñûëêàìè äëÿ áîëåå àêòèâíîãî âçàèìîäåéñòâèÿ Ðîññèè è Åâðîïåéñêîãî Ñîþçà â ýòîé ñôåðå ñòàëè ïðèíÿòûå ñòîðîíàìè â 1999 ã. Îáùàÿ ñòðàòåãèÿ Åâðîïåéñêîãî Ñîþçà â îòíîøåíèè Ðîññèè è Ñòðàòåãèÿ ðàçâèòèÿ îòíîøåíèé Ðîññèéñêîé Ôåäåðàöèè ñ Åâðîïåéñêèì Ñîþçîì íà ñðåäíåñðî íóþ ïåðñïåêòèâó ( ãã.). Ðîññèéñêàÿ ñòðàòåãèÿ ïî ñòåïåíè ñâîåé êîíêðåòíîñòè, ïî ñîäåðæàíèþ, ïðèáëèæàåòñÿ ê ïëàíó ðåàëüíûõ äåéñòâèé, èíèöèàòèâ ñî ñòîðîíû Ðîññèè è ñîãëàñîâàííûõ ñ Åâðîñîþçîì äâóñòîðîííèõ øàãîâ. Ñðåäè ïðèîðèòåòíûõ íàïðàâëåíèé âçàèìîäåéñòâèÿ ñ ÅÑ íà òåêóùåå äåñÿòèëåòèå åòêî îáîçíà åíî ñòðåìëåíèå Ðîññèéñêîé ñòîðîíû Ïðèíÿòü àêòèâíîå ó àñòèå â ñîçäàíèè Åâðîïåéñêîãî èíôîðìàöèîííîãî îáùåñòâà ñ Ðîññèåé â êà åñòâå åãî íåîòúåìëåìîé ñîñòàâíîé àñòè. Òàêîå ïîíèìàíèå õàðàêòåðà âçàèìîäåéñòâèÿ, ãäå Ðîññèÿ ÿâëÿåòñÿ íåîòúåìëåìîé ñîñòàâíîé àñòüþ ýåâðîïà, âûòåêàåò èç ïîäòâåðæäåííîãî ñòîðîíàìè ñòðàòåãè åñêîãî õàðàêòåðà ïàðòíåðñòâà Ðîññèÿ ÅÑ. Ñòðàòåãè åñêîå, îðèåíòèðîâàííîå â ïåðñïåêòèâó ïàðòíåðñòâî ñ Åâðîïåéñêèì Ñîþçîì, êîíå íî æå, ìîæåò áûòü ïîñòðîåíî ëèøü íà ñîâðåìåííîé è ïåðñïåêòèâíîé ïîñòèíäóñòðèàëüíîé òåõíîëîãè åñêîé áàçå, íà áàçå â òîì èñëå èíôîðìàöèîííîé èíòåãðàöèè; èíôîðìàöèîííàÿ ñôåðå ñòàíîâèòñÿ âñå áîëåå âàæíûì ñèñòåìîîáðàçóþùèì ôàêòîðîì, âñå àêòèâíåå âëèÿåò íà ïîëèòèêó, ýêîíîìèêó, ñîöèàëüíóþ ñôåðó è êóëüòóðó. Òåçèñ Ðîññèÿ åñòü íåîòúåìëåìàÿ àñòü Åâðîïåéñêîãî èíôîðìàöèîííîãî îáùåñòâà îçíà àåò òàêæå, òî Ðîññèéñêàÿ Ôåäåðàöèÿ âèäèò ñåáÿ íå îáúåêòîì, à ñóáúåêòîì ïîñòðîåíèÿ ýåâðîïà. Ïàðòíåðñòâî â ýòîé îáëàñòè ïðåäïîëàãàåò ïàðèòåò è íåäîïóñòèìîñòü üåãîëèáî äîìèíèðîâàíèÿ â åâðîïåéñêîé è ìèðîâîé èíôîðìàöèîííîé ñôåðå. Ðîññèéñêàÿ ñòðàòåãèÿ ðàçâèòèÿ îòíîøåíèé ñ ÅÑ óâÿçàíà ñ Êîíöåïöèåé îáåñïå åíèÿ íàöèîíàëüíîé áåçîïàñíîñòè Ðîññèè, ïðè åì ïóòåì äîñòèæåíèÿ ýòîãî íàöèîíàëüíîãî èíòåðåñà âèäèòñÿ ñîçäàíèå íàäåæíîé îáùåé è âñåîáúåìëþùåé ñèñòåìû åâðîïåéñêîé áåçîïàñíîñòè. Ýòî â ïîëíîé ìåðå êàñàåòñÿ èíôîðìàöèîííîé ñôåðû. Â ýòîé ñôåðå ïðîãðåññ íàðÿäó ñ îáúåêòèâíûìè áëàãàìè, êîòîðûå îí óæå äàë è äàñò â áóäóùåì åëîâå åñòâó, ñîçäàë òàêæå è íîâûå ïîòåíöèàëüíûå óãðîçû. Ïðîáëåìà èíôîðìàöèîííîé áåçîïàñíîñòè ýòî íîâàÿ ãëîáàëüíàÿ ïðîáëåìà, ïîñêîëüêó óæå ñåãîäíÿ ñëîæèëàñü óñòîé èâàÿ çàâèñèìîñòü âñåõ ñôåð æèçíåäåÿòåëüíîñòè îáùåñòâà îò íîðìàëüíîãî îáìåíà èíôîðìàöèåé, íàäåæíîãî ôóíêöèîíèðîâàíèÿ èíôîðìàöèîííûõ è òåëåêîììóíèêàöèîííûõ ñèñòåì, òåõíîëîãèé. Ïîñëåäñòâèÿ ñáîåâ èëè òåì áîëåå çëîíàìåðåííîãî âìåøàòåëüñòâà â èíôîðìàöèîííîé ñôåðå óæå ñåãîäíÿ ðåâàòû òðàãè íûìè ïîñëåäñòâèÿìè, ñîïîñòàâèìûìè ñ ðåçóëüòàòàìè àòàêè òåððîðèñòîâ íà ÑØÀ â ñåíòÿáðå ýòîãî ãîäà. Òàêàÿ ïîòåíöèàëüíàÿ óãðîçà óæå îñîçíàíà. Â ýòîé ñâÿçè îòìå ó, òî ïî èíèöèàòèâå Ðîññèè â 2000 ã. 54-ÿ ñåññèÿ Ãåíåðàëüíîé Àññàìáëåè ÎÎÍ ïðèíÿëà ðåçîëþöèþ 54/49 Äîñòèæåíèÿ â ñôåðå èíôîðìàòèçàöèè è òåëåêîììóíèêàöèé â êîíòåêñòå ìåæäóíàðîäíîé áåçîïàñíîñòè. Â ñîîòâåòñòâèè ñ óñòàíîâêàìè ðîññèéñêîé ñðåäíåñðî íîé ñòðàòåãèè ðàçâèòèÿ îòíîøåíèé ñ Åâðîñîþçîì íàøà ñòðàíà ïðèíÿëà àêòèâíîå ó àñòèå â ðàçðàáîòêå êàê ñíà àëà ñòðàòåãèè ýåâðîïà, òàê è ïëàíà äåéñòâèÿ ïî åå èìïëåìåíòàöèè. Â ñâÿçè ñ ýòèì ñëåäóåò íàïîìíèòü òàêæå, òî â íîÿáðå 2000 ã. â Áðþññåëå áûëî ïîäïèñàíî Ñîãëàøåíèå î ñîòðóäíè åñòâå Ðîññèè è ÅÑ â îáëàñòè íàóêè è òåõíîëîãèé. Òî íîâîå, òî äîñòèãíóòî â ðàìêàõ äèàëîãà Ðîññèÿ ÅÑ â îïðåäåëåíèè êîíñòðóêöèè Åâðîïåéñêîãî èíôîðìàöèîííîãî îáùåñòâà, èìååò ñâîè ðåãèîíàëüíûå ñîñòàâëÿþùèå, â òîì èñëå ñâîå ñåâåðíîå èçìåðåíèå. Íà 7 ñàììèòå Ðîññèÿ Åâðîïåéñêèé Ñîþç ïî ôîðìóëå 1 + 2, êîòîðûé ñîñòîÿëñÿ â Ìîñêâå â ìàå òåêóùåãî ãîäà, ñòîðîíû â Ñîâìåñòíîì çàÿâëåíèè âûðàçèëè ïîääåðæêó ðàçâèòèþ ýëåêòðîííîãî Ñåâåðíîãî èçìåðåíèÿ. Ïðè ýòîì ðàçâèòèå ñîòðóäíè åñòâà â èíôîðìàöèîííîé ñôåðå íà Ñåâåðå Åâðîïû ðàññìàòðèâàåòñÿ êàê øàã â ñòîðîíó íàñûùåíèÿ Ñåâåðíîãî èçìåðåíèÿ ðåàëüíûì ïðîåêòíûì ñîäåðæàíèåì, íà ïðåîäîëåíèå èçâåñòíîé îäíîñòîðîííåé íàïðàâëåííîñòè èçìåðåíèÿ â åãî âíåøíåé ïî îòíîøåíèþ ê ÅÑ àñòè íà ýêñïëóàòàöèþ ïðèðîäíî-ñûðüåâûõ áîãàòñòâ Ñåâåðî-Çàïàäà Ðîññèè. Ðàáîòà ïî ñîçäàíèþ Ñåâåðîåâðîïåéñêîãî èíôîðìàöèîííîãî îáùåñòâà âåäåòñÿ â ðàìêàõ ñóùåñòâóþùèõ ñòðóêòóð ñîòðóäíè åñòâà Ñîâåòà ãîñóäàðñòâ Áàëòèéñêîãî ìîðÿ è Ñîâåòà Áàðåíöåâà/Åâðîàðêòè åñêîãî ðåãèîíà. Â ýòîì øèðîêîì êîíòåêñòå ïðîåêò ýêàðåëèÿ íà ãðàíèöå Ôèíëÿíäèè è Ðîññèè êàê ñîñòàâëÿþùàÿ ñîçäàííîãî â ôåâðàëå 2000 ã. Åâðîðåãèîíà ÿâëÿåòñÿ âåñüìà àêòóàëüíûì è ñâîåâðåìåííûì. Èìåííî íà ýòîì ñóáðåãèîíàëüíîì óðîâíå ìîãóò âïîëíå êîíêðåòíî è óñïåøíî âûðàáàòûâàòüñÿ ôîðìû è ìåòîäû áîëåå øèðîêîãî âçàèìîäåéñòâèÿ è èíòåãðàöèè Ðîññèè è Åâðîïåéñêîãî Ñîþçà èíôîðìàöèîííîé ñôåðå. Êîíå íî æå, ðàçâèòèå èíôîðìàöèîííîãî îáùåñòâà àêòóàëüíî äëÿ Ðîññèè íå òîëüêî è íå ñòîëüêî â ïëàíå ñòðàòåãè åñêîãî ïàðòíåðñòâà ñ ÅÑ. Ýòî àêòóàëüíî, ïðåæäå âñåãî, â ïëàíå âíóòðåííèõ òåíäåíöèé è ïîòðåáíîñòåé ðîññèéñêîãî îáùåñòâà. Òàê è ïðîåêò ýêàðåëèÿ, êàê ìîæíî íàäåÿòüñÿ, íà ñîâðåìåííîé òåõíîëîãè åñêîé îñíîâå è íà áàçå òðàíñãðàíè íîãî ñîòðóäíè åñòâà áóäåò ñïîñîáñòâîâàòü ñòàíîâëåíèþ ãðàæäàíñêîãî îáùåñòâà, ïðîãðåññó â ýêîíîìèêå, ñîöèàëüíîé ñôåðå, îáðàçîâàíèè, íàóêå è êóëüòóðå ðåãèîíà. Ñïàñèáî çà âíèìàíèå. 15

16 Russia in information European society, A. Spiridonov, representative of the Ministry of Foreign Affairs of the Russian Federation in Petrozavodsk Prerequisites for more active interaction of Russia and the EU are adopted The EU Common Strategy on Russia (1999) and The Strategy for the Development of Relations between the Russian Federation and the European Union for medium-range outlook ( ). One of priority areas of the strategy on the EU for the current decade is aspiration of the Russian side to actively participate in creation of the European information society in co-operation with Russia as its integral part. The Strategy for the Development of Relations between the Russian Federation and the European Union is directly related to the Concept of National Security of the Russian Federation (1999), because the progress in this sphere along with advantages creates new potential threats.. In view of this on the 54 Session of General Assembly of the United Nations (2000) there was passed a vote Progress in the field of information and telecommunications in the context of international security initiated by Russia. In May 2001 Russia expressed its support to development of e-northern Dimension. In this context the project ekarelia as a component part of euregio Karelia is a very actual theme. Specifically on this sub-regional level there can be worked out concrete and successful forms and methods of wider interaction and integration of the Russian Federation and the EU in information sphere. Âûñòóïëåíèå äåïóòàòà Ãîñóäàðñòâåííîé Äóìû Ðîññèéñêîé Ôåäåðàöèè À.Ý. Ìÿêè 16 Óâàæàåìûå äàìû è ãîñïîäà! Âî-ïåðâûõ, õîòåë áû ïîáëàãîäàðèòü çà âîçìîæíîñòü âûñòóïèòü ïåðåä ñòîëü ïðåäñòàâèòåëüíîé àóäèòîðèåé. Ïðîáëåìà ïîñòðîåíèÿ èíôîðìàöèîííîãî îáùåñòâà, îáñóæäàåìàÿ íà äàííîé êîíôåðåíöèè, íîñèò ãëîáàëüíûé õàðàêòåð è íåîáû àéíî àêòóàëüíà. Â íàñòîÿùåå âðåìÿ íåîñïîðèìî, òî òîëüêî èíôîðìàöèîííîå îáùåñòâî, ïîñòðîåííîå íà ôóíäàìåíòå îáùå åëîâå åñêèõ öåííîñòåé, ñìîæåò ãàðàíòèðîâàòü ïîñòóïàòåëüíîå ðàçâèòèå ìèðîâîé öèâèëèçàöèè. Èíôîðìàöèîííîå îáùåñòâî ïðèçâàíî óáðàòü ïîëèòè åñêèå, ýêîíîìè åñêèå, ýòíè åñêèå è ñîöèàëüíûå áàðüåðû êàê ìåæäó ãîñóäàðñòâàìè, òàê è ìåæäó îòäåëüíûìè ëþäüìè. Ïðîöåññ èíòåãðàöèè åâðîïåéñêèõ ñòðàí òàêæå íåâîçìîæåí áåç ïîñòðîåíèÿ åäèíîãî èíôîðìàöèîííîãî îáùåñòâà íà êîíòèíåíòå. Ïîýòîìó Åâðîïåéñêèì Ñîþçîì ðàçðàáîòàíà êîíöåïöèÿ ååâðîïà, íàöåëåííàÿ íà ïîñòðîåíèå åäèíîãî âèðòóàëüíîãî åâðîïåéñêîãî ïðîñòðàíñòâà. Ðîññèÿ â ýïîõó ïîñòðîåíèÿ íîâîé ñîöèàëüíî-ïîëèòè åñêîé ôîðìàöèè íå ìîæåò îñòàòüñÿ â ñòîðîíå îò ðåøåíèÿ äàííîé ïðîáëåìû. Â èñëå äðóãèõ ãîñóäàðñòâ îíà â èþëå ïðîøëîãî ãîäà íà ñàììèòå Áîëüøîé Âîñüìåðêè íà Îêèíàâå ïîäïèñàëà õàðòèþ ïî ãëîáàëüíîìó èíôîðìàöèîííîìó îáùåñòâó. Â íàñòîÿùåå âðåìÿ Ïàðëàìåíò è Ïðàâèòåëüñòâî Ðîññèè, ðàçëè íûå íàó íûå è îáùåñòâåííûå îðãàíèçàöèè, òàêèå êàê Èíñòèòóò ðàçâèòèÿ èíôîðìàöèîííîãî îáùåñòâà, Öåíòð èíôîðìàöèîííûõ òåõíîëîãèé è ñèñòåì îðãàíîâ èñïîëíèòåëüíîé âëàñòè, Ýêñïåðòíûé ñîâåò ïðè Ïðàâèòåëüñòâå ÐÔ, ðàáîòàþò íàä îïðåäåëåíèåì ôîðìû áóäóùåãî âèðòóàëüíîãî ïðîñòðàíñòâà. Çäåñü ìíå õîòåëîñü áû îòìåòèòü, òî íèêòî â Ðîññèè íå ìûñëèò ïîñòðîåíèå èíôîðìàöèîííîãî îáùåñòâà áåç òåñíûõ êîíòàêòîâ ñ íàøèìè åâðîïåéñêèìè ïàðòíåðàìè. Âåäü äàííàÿ ôîðìàöèÿ îáùåñòâà íå ëåæèò âíóòðè ãðàíèö êàêîãî-ëèáî ãîñóäàðñòâà, à îõâàòûâàåò âåñü êîíòèíåíò è ìèð â öåëîì. Î åíü ïðèÿòíî âèäåòü, òî åâðîïåéñêèå ñòðàíû ðàçäåëÿþò äàííóþ òî êó çðåíèÿ è ïîíèìàþò íåîáõîäèìîñòü ñîâìåñòíîé ðàáîòû. Â àñòíîñòè, Ñåâåðíûå ñòðàíû, èäóùèå â àâàíãàðäå ïîñòðîåíèÿ èíôîðìàöèîííîãî îáùåñòâà â Åâðîïå, ïðèíèìàþò âî âíèìàíèå èíòåðåñû Ðîññèè, ïðèìåðîì åìó ñëóæèò ïðîãðàììà åñåâåðíîå èçìåðåíèå. Ðåàëüíîé ìîäåëüþ íàïîëíåíèÿ äàííîé ñòðàòåãèè ìîæåò ñòàòü ïèëîòíûé ïðîåêò ïîä ýãèäîé Åâðîïåéñêîãî Ñîþçà â ðàìêàõ ñóùåñòâóþùåãî Åâðîðåãèîíà-Êàðåëèÿ. Öåëè ñîçäàíèÿ äàííîé ñòðóêòóðû ïîëíîñòüþ ñîâïàäàþò ñ öåëÿìè ïîñòðîåíèÿ èíôîðìàöèîííîãî îáùåñòâà. Èíôîðìàöèîííîå îáùåñòâî îòëè àåòñÿ îò îáùåñòâà, â êîòîðîì äîìèíèðóþò òðàäèöèîííàÿ ïðîìûøëåííîñòü è ñôåðà óñëóã òåì, òî èíôîðìàöèÿ, çíàíèÿ, èíôîðìàöèîííûå óñëóãè, è âñå îòðàñëè, ñâÿçàííûå ñ èõ ïðîèçâîäñòâîì (òåëåêîììóíèêàöèîííàÿ, êîìïüþòåðíàÿ, òåëåâèçèîííàÿ) ðàñòóò áîëåå áûñòðûìè òåìïàìè, ÿâëÿþòñÿ èñòî íèêîì íîâûõ ðàáî èõ ìåñò, ñòàíîâÿòñÿ äîìèíèðóþùèìè â ýêîíîìè åñêîì ðàçâèòèè. Ïîýòîìó ïåðåõîä ê äàííîé îáùåñòâåííîé ôîðìàöèè ïðåäïîëàãàåò ñóùåñòâåííîå èçìåíåíèå âñåé ýêîíîìè åñêîé ñèñòåìû ãîñóäàðñòâà, òî íàõîäèò ïîíèìàíèå ó ðóêîâîäñòâà Ðîññèè. Â öåëîì, ïðåäïîëàãàåòñÿ ñîçäàòü íîâûé èíôîðìàöèîííûé óïðàâëÿþùèé ôóíäàìåíò ðàçâèòèÿ îáùåñòâà, ôîðìèðîâàíèÿ ïðèíöèïèàëüíî íîâûõ ñîöèàëüíûõ ìîòèâàöèé è òåõíîëîãè åñêèõ âîçìîæíîñòåé, øèðîêîãî ïðàêòè åñêîãî èñïîëüçîâàíèÿ èííîâàöèé è çíàíèé äëÿ èíòåíñèâíîãî ïîâûøåíèÿ ïðîèçâîäèòåëüíîñòè òðóäà è íà ýòîé îñíîâå - óëó øåíèÿ êà åñòâà æèçíè. Îñíîâíûìè ïðåèìóùåñòâàìè ðàçâèòèÿ èíôîðìàöèîííîãî îáùåñòâà â Ðîññèè ìû âèäèì: - ðàçâèòèå åáèçíåñà, òî ïîçâîëèò çàíèìàòüñÿ ïðåäïðèíèìàòåëüñòâîì áîëüøåìó êðóãó ëþäåé, â òîì èñëå ñòðàäàþùèì ôèçè åñêèìè íåäóãàìè, à òàêæå ñîçäàòü íîâûå ðàáî èå ìåñòà â ñôåðå òåëåêîììóíèêàöèè è èíôîðìàöèîííûõ òåõíîëîãèé; - ñòèðàíèå ãðàíèö ìåæäó ëþäüìè, æèâóùèìè â ðàçíûõ ñòðàíàõ, òî ðåàëüíî ìîæåò ñïîñîáñòâîâàòü ïðîöåññàì åâðîïåéñêîé èíòåãðàöèè; - ðàçâèòèå ãðàæäàíñêîãî îáùåñòâà, ïîñêîëüêó íîâûå èíôîðìàöèîííî-òåëåêîììóíèêàöèîííûå (ÈÒÒ) òåõíîëîãèè ðàñøèðÿþò ïðàâà ãðàæäàí ïóòåì ïðåäîñòàâëåíèÿ ìîìåíòàëüíîãî äîñòóïà ê ðàçíîîáðàçíîé èíôîðìàöèè, óâåëè èâàþò âîçìîæíîñòè ëþäåé ó àñòâîâàòü â ïðîöåññå ïðèíÿòèÿ ïîëèòè åñêèõ ðåøåíèé è ñëåäèòü çà äåéñòâèÿìè ïðàâèòåëüñòâà, ïðåäîñòàâëÿþò âîçìîæíîñòü àêòèâíî ïðîèçâîäèòü èíôîðìàöèþ, à íå òîëüêî åå ïîòðåáëÿòü, îáåñïå èâàþò ñðåäñòâà çàùèòû àñòíîé æèçíè è àíîíèìíîñòè ëè íûõ ïîñëàíèé è êîììóíèêàöèé. Îäíàêî ýòè ïîòåíöèàëüíûå âîçìîæíîñòè è ïðåèìóùåñòâà ÈÒÒ íå ñòàíóò ðåàëüíîñòüþ ñàìè ïî ñåáå. Ïîòåíöèàëüíàÿ âîçìîæíîñòü ãðàæäàí íåïîñðåäñòâåííî âîçäåéñòâîâàòü íà ïðàâèòåëüñòâà ñòàâèò âîïðîñ î òðàíñôîðìàöèè ñóùåñòâóþùèõ äåìîêðàòè åñêèõ ñòðóêòóð. Âîçíèêàåò âîçìîæíîñòü îñóùåñòâëåíèÿ ðåôåðåíäíîé äåìîêðàòèè ñ ïîìîùüþ ÈÒÒ.

17 Êðîìå òîãî, õîòåëîñü áû îòìåòèòü, òî èíòåíñèâíîå âíåäðåíèå èíôîðìàöèîííî-òåëåêîììóíèêàöèîííûõ òåõíîëîãèé â ãîñóäàðñòâåííûå îðãàíû äàåò âîçìîæíîñòü: - ïðèáëèçèòü èõ ê ãðàæäàíàì, óëó øèòü è ðàñøèðèòü óñëóãè, íàñåëåíèþ; - ïîâûñèòü âíóòðåííþþ ýôôåêòèâíîñòü è ñîêðàòèòü çàòðàòû íà ãîññåêòîð; - ñòèìóëèðîâàòü ñîçäàíèå íîâîãî èíôîðìàöèîííîãî îáîðóäîâàíèÿ, ïðîäóêòîâ è óñëóã àñòíûì ñåêòîðîì ïóòåì àäåêâàòíîé ãîñóäàðñòâåííîé ïîëèòèêè. Â òî æå âðåìÿ ìû âèäèì ñóùåñòâóþùèå îáúåêòèâíûå òðóäíîñòè, ñòîÿùèå íà ïóòè ïîñòðîåíèÿ èíôîðìàöèîííîãî îáùåñòâà: 1.Ìîíîïîëèçàöèÿ ñåòåé ïåðåäà è äàííûõ ãîñóäàðñòâîì è íåäîñòàòî íàÿ êîíêóðåíöèÿ íà ðûíêå èíôîðìàöèîííûõ óñëóã è óñëóã ñâÿçè, òî îáóñëàâëèâàåò äîñòàòî íî äîðîãîé äîñòóï ê Èíòåðíåòó è íå äîïóñêàåò áîëüøóþ àñòü ðîññèéñêèõ ãðàæäàí ê ó àñòèþ â ïîñòðîåíèè ãðàæäàíñêîãî îáùåñòâà. Òåì íå ìåíåå, åñòü íàäåæäà, òî âñëåä çà èçìåíåíèÿìè èìåþùèìè ìåñòî â Åâðîïå, òàêèìè êàê äåðåãóëÿöèÿ ðûíêà òåëåêîììóíèêàöèé, ïðèâàòèçàöèÿ ãîñóäàðñòâåííûõ îïåðàòîðîâ ñâÿçè, ñîçäàíèå íîâûõ èíôîðìàöèîííûõ êîíãëîìåðàòîâ, âêëþ àþùèõ êàê ñðåäñòâà äîñòàâêè èíôîðìàöèè (êàáåëüíûå è òåëåôîííûå ñåòè, ñïóòíèêè, êîìïüþòåðíûå ñèñòåìû è ò.ï.), òàê è ïðîèçâîäèòåëåé, àíàëîãè íûå èçìåíåíèÿ ïðîèçîéäóò è â Ðîññèè. Ïîëîæèòåëüíûì ìîìåíòîì ðàçâèòèÿ êîíêóðåíöèè â ñôåðå òåëåêîììóíèêàöèé è ïðåäîñòàâëåíèÿ èíôîðìàöèîííûõ óñëóã ÿâëÿåòñÿ ïðèõîä íà ðîññèéñêèé ðûíîê çàðóáåæíûõ ôèðì, ðàáîòàþùèõ â äàííîé îáëàñòè, â ïåðâóþ î åðåäü íàøèõ äàâíèõ ôèíñêèõ ïàðòíåðîâ - ôèðì Ñîíåðà è Íîêèà. 2.Íåäîñòàòî íàÿ êîìïüþòåðíàÿ ãðàìîòíîñòü íàñåëåíèÿ ñòðàíû è îñíàùåíèå åãî âû èñëèòåëüíîé òåõíèêîé. Ïîñòåïåííûå ñäâèãè íàìå àþòñÿ è â äàííîé îáëàñòè. Íàïðèìåð, èäåò âûïîëíåíèå Ïðåçèäåíòñêîé ïðîãðàììû Êîìïüòåðèçàöèÿ ñåëüñêèõ øêîë, êîòîðàÿ ïîçâîëèò îáåñïå èòü âûõîä â Èíòåðíåò äàæå ó åáíûì çàâåäåíèÿì èç ãëóáèíêè. 3.Íåñîîòâåòñòâèå íîðìàòèâíî-ïðàâîâîé áàçû Ðîññèè â îáëàñòè èíôîðìàöèîííûõ òåõíîëîãèé è òåëåêîììóíèêàöèé ïîòðåáíîñòÿì ôîðìèðóþùåãîñÿ èíôîðìàöèîííîãî îáùåñòâà. Ãîñóäàðñòâåííàÿ Äóìà Ðîññèè âåäåò àêòèâíóþ çàêîíîòâîð åñêóþ äåÿòåëüíîñòü, íàïðàâëåííóþ íà ñîçäàíèå ïðàâîâîé áàçû è óñëîâèé ðàçâèòèÿ íîâîé îáùåñòâåííîé ôîðìàöèè. Â àñòíîñòè, óæå ïðèíÿòû çàêîíû: Î ñâÿçè, Îá èíôîðìàöèè, èíôîðìàòèçàöèè è çàùèòå èíôîðìàöèè, Î ïî òîâîé ñâÿçè, Îá ó àñòèè â ìåæäóíàðîäíîì èíôîðìàöèîííîì îáìåíå, Î ñðåäñòâàõ ìàññîâîé èíôîðìàöèè, Î ïîðÿäêå îñâåùåíèÿ äåÿòåëüíîñòè îðãàíîâ ãîñóäàðñòâåííîé âëàñòè â ãîñóäàðñòâåííûõ ñðåäñòâàõ ìàññîâîé èíôîðìàöèè. Äåïóòàòû ïîíèìàþò, òî îòñòàâàíèå Ðîññèè â ïîäãîòîâêå ê âõîæäåíèþ â èíôîðìàöèîííîå îáùåñòâî ìîæåò ïðèâåñòè ê îãðîìíûì ýêîíîìè åñêèì è ñîöèàëüíûì ïîòåðÿì, à òàêæå ê âûïàäåíèþ ñòðàíû èç öèâèëèçîâàííîãî ìèðîâîãî ñîîáùåñòâà. Â õîäå ïàðëàìåíòñêèõ ñëóøàíèé Î ïîñòðîåíèè â Ðîññèè èíôîðìàöèîííîãî îáùåñòâà áûëî îïðåäåëåíî, òî ïåðâîî åðåäíîé çàäà åé çàêîíîäàòåëüíîé âëàñòè ÐÔ ÿâëÿåòñÿ ãàðìîíèçàöèÿ âíóòðåííåãî çàêîíîäàòåëüñòâà â äàííîé îáëàñòè ñ ìèðîâûì. Â õîäå ñëóøàíèé áûëè òàêæå âûðàáîòàíû ðåêîìåíäàöèè Ïàðëàìåíòó è Ïðàâèòåëüñòâó Ðîññèè. Äåïóòàòû ñ èòàþò ïðèîðèòåòíûì íàïðàâëåíèåì ðàçâèòèÿ çàêîíîäàòåëüñòâà Ðîññèéñêîé Ôåäåðàöèè ïðîáëåìû îõðàíû ïðàâ åëîâåêà â óñëîâèÿõ ôîðìèðîâàíèÿ èíôîðìàöèîííîãî îáùåñòâà. Ïðè ýòîì, îñîáîå âíèìàíèå íåîáõîäèìî óäåëÿòü ñëåäóþùèì âîïðîñàì: çàùèòà ïåðñîíàëüíîé òàéíû; îõðàíà èíòåëëåêòóàëüíîé ñîáñòâåííîñòè; ðåàëèçàöèÿ ïðàâà íà èíôîðìàöèþ; ôîðìèðîâàíèå ýôôåêòèâíîé ñèñòåìû èíôîðìèðîâàíèÿ îáùåñòâà è ñîâåðøåíñòâîâàíèå ôóíêöèîíèðîâàíèÿ ÑÌÈ; óëó øåíèå ñåòåâîãî äîñòóïà ê èíôîðìàöèîííûì ðåñóðñàì è çàùèòà èíôîðìàöèè â ñåòÿõ ïåðåäà è äàííûõ; ñîâåðøåíñòâîâàíèå çàêîíîäàòåëüñòâà â îáëàñòè ïðåäïðèíèìàòåëüñòâà, ïðåæäå âñåãî â àñòè íîâûõ âèäîâ äåÿòåëüíîñòè, òàêèõ, êàê ýëåêòðîííàÿ òîðãîâëÿ, ðàáîòà, îáó åíèå; äàëüíåéøàÿ ëèáåðàëèçàöèÿ ðûíêîâ èíôîðìàöèîííûõ ïðîäóêòîâ, òåõíîëîãèé è óñëóã, ðàçâèòèå êîíêóðåíöèè. Ñëåäóåò òàêæå îáåñïå èòü ïðèíÿòèå â ïåðâóþ î åðåäü ôåäåðàëüíûõ çàêîíîâ Î íîðìàòèâíûõ ïðàâîâûõ àêòàõ Ðîññèéñêîé Ôåäåðàöèè, Îá èíôîðìàöèîííîì âçàèìîäåéñòâèè Ôåäåðàöèè è åå ñóáúåêòîâ, Îá îòíåñåíèè èíôîðìàöèîííûõ ðåñóðñîâ ê îáùåðîññèéñêîìó íàöèîíàëüíîìó äîñòîÿíèþ, Îá èíôîðìàöèîííîì îáåñïå åíèè îðãàíîâ ãîñóäàðñòâåííîé âëàñòè, Îá èíôîðìàöèîííîì îáåñïå åíèè ýêîíîìè åñêîãî ðàçâèòèÿ Ðîññèéñêîé Ôåäåðàöèè, Îá îáÿçàòåëüíîì è äîáðîâîëüíîì ñòðàõîâàíèè èíôîðìàöèîííûõ ðåñóðñîâ è èíôîðìàöèîííûõ ñèñòåì, Î òåëåâèçèîííîì è ðàäèîâåùàíèè, Î ðàñïðîñòðàíåíèè íà òåððèòîðèè Ðîññèéñêîé Ôåäåðàöèè èçëó àåìûõ ñèãíàëîâ, ïåðåäàâàåìûõ åðåç ñïóòíèêè, Î òåëåêîììóíèêàöèÿõ â Ðîññèéñêîé Ôåäåðàöèè, Î ïåðñîíàëüíûõ äàííûõ, Îá ýëåêòðîííîé öèôðîâîé ïîäïèñè è äðóãèå. Êðîìå òîãî, íåîáõîäèìî âíåñåíèå ñîîòâåòñòâóþùèõ èçìåíåíèé è äîïîëíåíèé â ôåäåðàëüíûå çàêîíû Îá èíôîðìàöèè, èíôîðìàòèçàöèè è çàùèòå èíôîðìàöèè, Îá ó àñòèè â ìåæäóíàðîäíîì èíôîðìàöèîííîì îáìåíå, â çàêîíîäàòåëüñòâî îá èíòåëëåêòóàëüíîé ñîáñòâåííîñòè, çàêîíîäàòåëüñòâî î ÑÌÈ, çàêîíîäàòåëüñòâî î ïåðñîíàëüíûõ äàííûõ, çàêîíîäàòåëüñòâî îá îòâåòñòâåííîñòè çà ïðàâîíàðóøåíèÿ â èíôîðìàöèîííîé ñôåðå. Â çàêëþ åíèå ñâîåãî âûñòóïëåíèÿ õî ó îòìåòèòü, òî ïðè âñåõ ïðåèìóùåñòâàõ, êîòîðûå â áóäóùåì ìîæåò ïðèíåñòè åëîâå åñòâó èíôîðìàöèîííîå îáùåñòâî, ïåðåõîäíûé ïåðèîä ê íåìó íåñåò â ñåáå îïðåäåëåííûå óãðîçû äëÿ îòäåëüíûõ ñòðàí, â àñòíîñòè äëÿ Ðîññèè. Âî-ïåðâûõ, âîçìîæíî ðàññëîåíèå íàñåëåíèÿ ñòðàíû íà ëþäåé èìåþùèõ èíôîðìàöèþ, óìåþùèõ îáðàùàòüñÿ ñ íîâûìè èíôîðìàöèîííî-òåëåêîììóíèêàöèîííûìè òåõíîëîãèÿìè è íå îáëàäàþùèìè òàêèìè íàâûêàìè. Åñëè íîâûå òåõíîëîãèè áóäóò îñòàâàòüñÿ â ðàñïîðÿæåíèè íåáîëüøîé ñîöèàëüíîé ãðóïïû, ñîõðàíÿåòñÿ óãðîçà ñóùåñòâóþùåìó ìåõàíèçìó ôóíêöèîíèðîâàíèÿ îáùåñòâà. Âî-âòîðûõ, ñóùåñòâóåò âåðîÿòíîñòü íåïðåîäîëèìîãî îòñòàâàíèÿ íåêîòîðûõ ñòðàí, â òîì èñëå è Ðîññèè, íà ïóòè ïîñòðîåíèÿ èíôîðìàöèîííîãî îáùåñòâà, òî ìîæåò âûçâàòü î åðåäíîå ðàçäåëåíèå Åâðîïû è ñîçäàíèå íîâûõ áàðüåðîâ. Ðîññèÿ äîëæíà è ìîæåò èçáåæàòü íåãàòèâíûõ ñöåíàðèåâ ðàçâèòèÿ ãëîáàëüíîãî èíôîðìàöèîííîãî îáùåñòâà, â ïåðâóþ î åðåäü åðåç èíòåãðàöèîííûå ïðîöåññû íà åâðîïåéñêîì êîíòèíåíòå, ñîñòàâíîé àñòüþ êîòîðûõ ÿâëÿåòñÿ òåõíîëîãè åñêîå ñîòðóäíè åñòâî â îáëàñòè ñîçäàíèÿ ïðèåìëåìîãî êàê äëÿ ÐÔ, òàê è äëÿ Åâðîïåéñêîãî Ñîþçà îáùåãî âèðòóàëüíîãî ïðîñòðàíñòâà. Ïðè ýòîì, ïîñêîëüêó âîïðîñ î âñòóïëåíèè ñòðàí Áàëòèè â Åâðîñîþç ïðàêòè åñêè ðåøåí, áûëî áû öåëåñîîáðàçíî, òîáû ÅÑ è Ñåâåðíûå ñòðàíû ñîñðåäîòî èëè îñíîâíûå óñèëèÿ ïî îêàçàíèÿ òåõíè åñêîé è ôèíàíñîâîé ïîìîùè íà Ðîññèè. 17

18 Report of A. Myaki, deputy of the State Duma of the Russian Federation The deputy Arthur Myaki stressed, that the Federal authorities of Russia pay great attention to development of information society. The evidence of this is that the Russian Federation signed the Charter on Global Information Society on the summit of the Great 8 in June The main advantages of information society development in Russia are: e-business development - this will significantly increase the opportunities for enterprises to conduct their business; removal of borders between people - this will provide integration process with Europe and development of civil society. At the same time there are some obstacles for this process, for example, state monopoly of data transmission networks and low level of competition in the information market; insufficient digital literacy and lack of computers; the current legislation in Russia doesn t meet needs of the forming information society. In connection with this the State Duma of the Russian Federation conducts legislation activity in the field of information technologies and telecommunications. In particular, there has already been adopted a number of laws ( On connection, On mass media, On participation in international information exchange ). At present time the Duma works on the laws On informational interaction between Federation and its subjects, On telecommunications in the Russian Federation, On electronic signature and others. 18 Îáðàçîâàíèå êàê îñíîâà ðàçâèòèÿ ýêîíîìèêè ðåãèîíà è ïðîôåññèîíàëüíûå íàâûêè â èíôîðìàöèîííîì îáùåñòâå, Í.Ñ. Ðóçàíîâà, ïðîðåêòîð ÏåòðÃÓ ïî èíôîðìàòèçàöèè ßâëÿÿñü óíèêàëüíûì ðåãèîíîì ïî ãåîïîëèòè åñêîìó ïîëîæåíèþ, êóëüòóðíîìó ïîòåíöèàëó, èñòîðè åñêèì ñâÿçÿì è òðàäèöèÿì ñîòðóäíè åñòâà, îáëàäàÿ áîãàòûìè ïðèðîäíûìè ðåñóðñàìè, Êàðåëèÿ, òåì íå ìåíåå, èñïûòûâàåò íà ñåáå âëèÿíèå îáùåðîññèéñêèõ òåíäåíöèé â ýêîíîìèêå, ñîöèàëüíîé ñôåðå, êóëüòóðíîì ðàçâèòèè è îáðàçîâàíèè. Îò òîãî, êàêèå êàäðû ãîòîâèò ñèñòåìà îáðàçîâàíèÿ, áóäåò çàâèñåòü, íàñêîëüêî ýôôåêòèâíî ýòîò ïîòåíöèàë áóäåò èñïîëüçîâàòüñÿ â öåëÿõ ðàçâèòèÿ ðåãèîíà. Ñåãîäíÿ, â óñëîâèÿõ ïåðåõîäà ê èíôîðìàöèîííîìó îáùåñòâó, íåîáõîäèìîñòü ïîäãîòîâêè ëþäåé ê æèçíè â áûñòðî ìåíÿþùåìñÿ ìèðå çíà èòåëüíî âîçðàñòàåò. Îáðàçîâàíèå äîëæíî îáåñïå èâàòü ëåíàì îáùåñòâà ñîöèàëüíóþ ìîáèëüíîñòü, âîçìîæíîñòü áûñòðîé ñìåíû ñîöèàëüíûõ è ýêîíîìè åñêèõ ðîëåé. Ñòàíîâëåíèå ðûíî íîé ýêîíîìèêè, ðîñò êîíêóðåíöèè, ïîÿâëåíèå ðûíêà òðóäà, ãëóáîêèå ñòðóêòóðíûå èçìåíåíèÿ â ñôåðå çàíÿòîñòè äèêòóþò ïðèíöèïèàëüíî íîâûå òðåáîâàíèÿ ê îáðàçîâàíèþ: ÄÎÑÒÓÏÍÎÑÒÜ, ÊÀ ÅÑÒÂÎ, ÝÔÔÅÊÒÈÂÍÎÑÒÜ. Èíôîðìàöèîííûå òåõíîëîãèè â ýòèõ óñëîâèÿõ ñòàíîâÿòñÿ îñíîâíûì èíñòðóìåíòîì äëÿ ðåøåíèÿ ïðîáëåì îáðàçîâàíèÿ â Êàðåëèè, ãäå ó åáíûå çàâåäåíèÿ èñïûòûâàþò òðóäíîñòè èç-çà íåäîñòàòêà ó åáíî-ìåòîäè åñêîé ëèòåðàòóðû, îòñóòñòâèÿ êâàëèôèöèðîâàííûõ ïåäàãîãè åñêèõ êàäðîâ ïî êîíêðåòíûì äèñöèïëèíàì, ñëàáîé ìàòåðèàëüíî-òåõíè åñêîé áàçû, îïðåäåëåííîé èíôîðìàöèîííîé èçîëÿöèè. Îðãàíèçàöèÿ â 1994 ãîäó íà áàçå Ðåãèîíàëüíîãî Öåíòðà Íîâûõ Èíôîðìàöèîííûõ Òåõíîëîãèé Ïåòðîçàâîäñêîãî ãîñóäàðñòâåííîãî óíèâåðñèòåòà óçëà Ôåäåðàëüíîé Óíèâåðñèòåòñêîé ñåòè Ðîññèè (RUNNet) ïîçâîëèëà ñäåëàòü ïåðâûé øàã ê ôîðìèðîâàíèþ åäèíîãî îáðàçîâàòåëüíîãî èíôîðìàöèîííîãî ïðîñòðàíñòâà ÐÊ - ñîñòàâíîé àñòè åâðîïåéñêîãî èíôîðìàöèîííîãî ïðîñòðàíñòâà. Ñåãîäíÿ âûõîä â Èíòåðíåò èìåþò ÏåòðÃÓ, ÊÃÏÓ, áîëåå 40 øêîë, ëèöååâ, ãèìíàçèé, êîëëåäæåé, Ìèíèñòåðñòâî îáðàçîâàíèÿ ÐÊ, Öåíòð ðàçâèòèÿ îáðàçîâàíèÿ ã. Ïåòðîçàâîäñêà, íàó íûå ó ðåæäåíèÿ, áèáëèîòåêè, ìóçåè, îðãàíèçàöèè çäðàâîîõðàíåíèÿ, îðãàíû âëàñòè è íåêîòîðûå îáùåñòâåííûå îðãàíèçàöèè, ìèíèñòåðñòâà, âåäîìñòâà, ïðåäïðèÿòèÿ.  êà åñòâå ïîëèãîíà äëÿ àïðîáàöèè è àäàïòàöèè èíôîðìàöèîííûõ òåõíîëîãèé, ïðåäëàãàåìûõ ê âíåäðåíèþ â îáðàçîâàòåëüíûå ó ðåæäåíèÿ è îðãàíèçàöèè íàóêè è êóëüòóðû, èñïîëüçóåòñÿ êîðïîðàòèâíàÿ ñåòü ÏåòðÃÓ, êîòîðàÿ îáúåäèíÿåò 6 ó åáíûõ êîðïóñîâ (äåêàíàòû, êàôåäðû, ëàáîðàòîðèè, êîìïüþòåðíûå êëàññû). Íà òåððèòîðèè Êàðåëèè è â Ìóðìàíñêîé îáëàñòè îðãàíèçîâàíû ôèëèàëû ÏåòðÃÓ, â êàæäîì èç êîòîðûõ ñîçäàí êîìïüþòåðíûé êëàññ ñ äîñòóïîì â Èíòåðíåò, òî ïîçâîëèëî íà àòü ïðîöåññ äèñòàíöèîííîãî îáó åíèÿ ñòóäåíòîâ ôèëèàëîâ.  äèñòàíöèîííîé ïîääåðæêå îáó åíèÿ íóæäàåòñÿ è øêîëüíîå îáðàçîâàíèå, îñîáåííî ñåëüñêîå.  Êàðåëèè ê íîÿáðþ 2001 ãîäà ïî Ïðåçèäåíòñêîé Ïðîãðàììå Êîìïüþòåðèçàöèÿ ñåëüñêèõ øêîë 163 ñåëüñêèå øêîëû áûëè îñíàùåíû íåñêîëüêèìè ñîòíÿìè êîìïüþòåðîâ. Èíôîðìàöèîííûå òåõíîëîãèè îòêðûâàþò íîâûå âîçìîæíîñòè äëÿ èçó åíèÿ íàöèîíàëüíûõ ÿçûêîâ, ðàñøèðåíèÿ äèàëîãà êóëüòóð.  ãîñóíèâåðñèòåòå ðàçðàáîòàíû êóðñû äëÿ äèñòàíöèîííîãî îáó åíèÿ ïî òàêèì äèñöèïëèíàì, êàê ôèçèêà, ðóññêèé ÿçûê, ôèëîëîãèÿ, ìåäèöèíà, ñåëüñêîõîçÿéñòâåííûå ìàøèíû è äð., ïîñêîëüêó ñîçäàâàåìàÿ ñèñòåìà îòêðûòîãî îáðàçîâàíèÿ ïðåäïîëàãàåò ðàçâèòèå ñåòåâûõ òåõíîëîãèé, web-òåõíîëîãèé, multimedia-òåõíîëîãèé, äèñòàíöèîííûõ êóðñîâ.  ðàçâèòèè êàðåëüñêîãî îáðàçîâàòåëüíîãî ïîðòàëà ó àñòâóþò Êàðåëüñêèé íàó íûé öåíòð ÐÀÍ, ÊÃÏÓ, áîëåå 30 øêîë ðåñïóáëèêè, ó ðåæäåíèÿ îáðàçîâàíèÿ è êóëüòóðû. Êîëëåêòèâíûé îïûò â ðàçâèòèè äèñòàíöèîííûõ ìåòîäîâ îáó åíèÿ ñòàë áàçèñîì äëÿ ñîçäàíèÿ Êàðåëüñêîãî âèðòóàëüíîãî óíèâåðñèòåòà â ðàìêàõ Ïðîãðàììû Ìèíèñòåðñòâà Îáðàçîâàíèÿ ÐÔ Îòêðûòîå îáðàçîâàíèå. Êðîìå òåõíîëîãèé äèñòàíöèîííîãî îáó åíèÿ, â Êàðåëèè ïðè ïðîâåäåíèè èñòîðèêî-êóëüòóðíûõ, ôèëîëîãè åñêèõ è èíæåíåðíî-òåõíè åñêèõ èññëåäîâàíèé, îðèåíòèðîâàííûõ íà ïåðñïåêòèâó ðàçâèòèÿ ðåãèîíà êàê ñåãìåíòà Ñåâåðíîé Åâðîïû, àêòèâíî èñïîëüçóþòñÿ ñåòåâûå òåëåêîììóíèêàöèîííûå òåõíîëîãèè, ÃÈÑ è Èíòåðíåò òåõíîëîãèè, òåõíîëîãèè äîñòóïà ê óäàëåííûì áàçàì äàííûõ, ìóëüòèìåäèà-òåõíîëîãèè. Ïîäãîòîâêà êàäðîâ è âíåäðåíèå ëó øèõ ìèðîâûõ îáðàçöîâ òåõíèêè è òåõíîëîãèé äëÿ äîáû è, ïåðåðàáîòêè è ñáåðåæåíèÿ èìåþùèõñÿ ïðèðîäíûõ ðåñóðñîâ ÿâëÿþòñÿ âàæíåéøèìè íàïðàâëåíèÿìè ðàçâèòèÿ ðåãèîíà. Ñòóäåíòû, îáó àþùèåñÿ ïî íîâûì ñïåöèàëüíîñòÿì (ãåîôèçèêà, ýíåðãîîáåñïå åíèå ïðåäïðèÿòèé, àâòîìîáèëüíûå äîðîãè è àýðîäðîìû), êîòîðûå â íåäàëåêîì áóäóùåì ñòàíóò ðàáî-

19 òàòü â ðàçëè íûõ îáëàñòÿõ ïðîìûøëåííîñòè è õîçÿéñòâà, îñâàèâàþò íîâåéøèå òåõíîëîãèè óïðàâëåíèÿ èíôîðìàöèåé. Óíèâåðñèòåò ÿâëÿåòñÿ èíèöèàòîðîì âíåäðåíèÿ ÃÈÑ-òåõíîëîãèé è ïðèçíàííûì ëèäåðîì â ýòîé îáëàñòè íà Ñåâåðî-Çàïàäå Ðîññèè. Ìíîãîïðîôèëüíîñòü ÏåòðÃÓ îïðåäåëèëà ìíîãîîáðàçèå íàïðàâëåíèé ïî ôîðìèðîâàíèþ èíôîðìàöèîííûõ ðåñóðñîâ ïðàêòè åñêè äëÿ âñåõ ñôåð äåÿòåëüíîñòè â ðåñïóáëèêå. Ðàáîòû âåäóòñÿ ñîâìåñòíî ñ ìèíèñòåðñòâàìè è âåäîìñòâàìè, äëÿ êîòîðûõ óíèâåðñèòåò ãîòîâèò ñïåöèàëèñòîâ. Ñåãîäíÿ ÏåòðÃÓ ïîëó èë ãðàíò íà ðàçðàáîòêó ðåãèîíàëüíîé ïðîãðàììû Ðàçâèòèå åäèíîé îáðàçîâàòåëüíîé èíôîðìàöèîííîé ñðåäû íà ãã, êîòîðàÿ áóäåò îñóùåñòâëÿòüñÿ â ðàìêàõ ôåäåðàëüíîé öåëåâîé Ïðîãðàììû. ÏåòðÃÓ ó àñòâóåò â Ïðîãðàììå Ýëåêòðîííàÿ Ðîññèÿ, íàöåëåííîé íà ïîâûøåíèå ýôôåêòèâíîñòè ôóíêöèîíèðîâàíèÿ ýêîíîìèêè, ãîñóäàðñòâåííîãî óïðàâëåíèÿ è ìåñòíîãî ñàìîóïðàâëåíèÿ çà ñ åò âíåäðåíèÿ è ìàññîâîãî ðàñïðîñòðàíåíèÿ èíôîðìàöèîííûõ è êîììóíèêàöèîííûõ òåõíîëîãèé (ÈÊÒ), ñîçäàíèå òåõíîëîãè åñêèõ ïðåäïîñûëîê äëÿ ðàçâèòèÿ ãðàæäàíñêîãî îáùåñòâà çà ñ åò îáåñïå åíèÿ ïðàâ íà ñâîáîäíûé äîñòóï ê èíôîðìàöèè, ðàñøèðåíèå ïîäãîòîâêè ñïåöèàëèñòîâ ïî èíôîðìàöèîííûì òåõíîëîãèÿì è êâàëèôèöèðîâàííûõ ïîëüçîâàòåëåé.  ðàìêàõ ðàçâèòèÿ ðåãèîíàëüíîãî ìåæäóíàðîäíîãî ñîòðóäíè åñòâà, íîâûõ èíôîðìàöèîííûõ òåõíîëîãèé â âóçå è ðåñïóáëèêå, ñîçäàíèÿ åäèíîãî íàó íî-îáðàçîâàòåëüíîãî ïðîñòðàíñòâà íà Åâðîïåéñêîì Ñåâåðå Ðîññèè íà áàçå ÏåòðÃÓ ñîçäàí Ñåâåðî-Åâðîïåéñêèé îòêðûòûé óíèâåðñèòåò, ñòðóêòóðíûìè ïîäðàçäåëåíèÿìè êîòîðîãî ÿâëÿþòñÿ ñîâìåñòíûå íàó íî-îáðàçîâàòåëüíûå öåíòðû. Ïðîåêò ôèíàíñèðóåòñÿ Ìèðîâûì áàíêîì ðåêîíñòðóêöèè è ðàçâèòèÿ.  ñîâðåìåííûõ óñëîâèÿõ â Ðîññèè ìåíÿåòñÿ òðàäèöèîííàÿ òî êà çðåíèÿ íà óíèâåðñèòåò êàê îïëîò ôóíäàìåíòàëüíîãî îáðàçîâàíèÿ è íàóêè. Ðåãèîíàëüíûå óíèâåðñèòåòû, òàêèå êàê ÏåòðÃÓ, â ïåðâóþ î åðåäü ðåøàþò çàäà è êàäðîâîãî è íàó íîãî îáåñïå åíèÿ ñîöèàëüíî-ýêîíîìè åñêîãî ðàçâèòèÿ ðåãèîíîâ. Ñåé à ñ â ðåñïóáëèêå òðåáóþòñÿ ñïåöèàëèñòû âñåõ îòðàñëåé ýêîíîìèêè, âëàäåþùèå èíôîðìàöèîííûìè òåõíîëîãèÿìè. Íàðÿäó ñ ýòèì ðàñòåò âîñòðåáîâàííîñòü ïðîôåññèîíàëîâ â îáëàñòè ñàìèõ ñîâðåìåííûõ ÈÒ. Ïðèçíàâàÿ âàæíîñòü ðåøåíèÿ ýòîé ïðîáëåìû, ÏåòðÃÓ óäåëÿåò áîëüøîå âíèìàíèå ïîâûøåíèþ êâàëèôèêàöèè è ïåðåïîäãîòîâêå ñïåöèàëèñòîâ ðåñïóáëèêàíñêèõ ïðåäïðèÿòèé, Ìèíèñòåðñòâ è âåäîìñòâ - åæåãîäíî ñëóøàòåëÿìè Ó åáíîãî öåíòðà ÐÖÍÈÒ ñòàíîâÿòñÿ áîëåå 2000 ãðàæäàí ðåñïóáëèêè. Ïðèíöèïû ðàçâèòèÿ èíôîðìàöèîííîãî ïðîñòðàíñòâà Êàðåëèè - ìíîãîÿçû íîñòü, îðèåíòàöèÿ íà èíòåðåñû ïîòåíöèàëüíûõ ïàðòíåðîâ (ñîïðåäåëüíûå ãîñóäàðñòâà), îòêðûòîñòü äëÿ äèàëîãà. Íàïðèìåð, äåéñòâåííûì êîììóíèêàòèâíûì èíñòðóìåíòîì â îñâåùåíèè ðåñïóáëèêàíñêèõ ýêîíîìèêî-ñîöèàëüíûõ ïðîöåññîâ, ÿâëÿåòñÿ ñåðâåð ïðàâèòåëüñòâà ÐÊ. Îí ñîïðîâîæäàåòñÿ íà òðåõ ÿçûêàõ (ðóññêèé, ôèíñêèé è àíãëèéñêèé). Ñòðàíèöû êóëüòóðíûõ ìàðøðóòîâ Êàðåëèè (ñåðâåð KomArt) òàêæå àäðåñîâàíû íå òîëüêî ðîññèÿíàì, íî è íàøèì ñîñåäÿì.  ôîðìèðîâàíèè è èíòåãðàöèè èíôîðìàöèîííîãî ïðîñòðàíñòâà ðåñïóáëèêè ó àñòâóþò ñàìûå ðàçíîîáðàçíûå îðãàíèçàöèè è ïðåäïðèÿòèÿ, îòäåëüíûå ãðàæäàíå, â òîì èñëå, î åíü àêòèâíî, ìîëîäûå æèòåëè Êàðåëèè - ñòóäåíòû è øêîëüíèêè. Íàø ðåãèîí êàê êóëüòóðíî-ïðîñòðàíñòâåííûé ïðîâîäíèê ìîæåò ñòàòü áàçèñîì ñåâåðîåâðîïåéñêîé èíòåãðàöèè íà ïðèíöèïàõ ðàâíîïðàâèÿ. Âàæíûì ôàêòîðîì ôîðìèðîâàíèÿ èíòåðêóëüòóðíîãî ïðîñòðàíñòâà ñåâåðîåâðîïåéñêîãî ðåãèîíà ñòàíîâèòñÿ ïðîöåññ êîíòàêòà îáðàçîâàòåëüíûõ ñèñòåì, êîòîðûé áàçèðóåòñÿ íà âçàèìíîì ïðîðàñòàíèè ñîöèîêóëüòóðíûõ ñðåä Ñåâåðíîé Åâðîïû è Ñåâåðî-Çàïàäà Ðîññèè. Education-based regional economy and professional skills in information society, N.Ruzanova, vice-rector on informatisation of Petrozavodsk State University N.Ruzanova presented the main action lines of Petrozavodsk State University in the sphere of IT development. In particular the university takes an active part in development of distant education: worked out educational courses on some subjects for educational institutions of Karelia, including the university s branches; founded Karelian virtual university within the program of the Ministry of Education of the Russian Federation Open Education. Special attention the university gives to scientific work. At present time series of IT projects are under implementation on the means of international and Russian funds. The university actively cooperates with educational and scientific institutions of other countries. The university s specialists serve the official server of Karelian Government. Besides Petrozavodsk State University meets the challenges of peopleware and scientific approach in socio-economic development of the region by means of skill conversion or raising the level of skills of specialists of republican companies and organizations. Osaamispohjainen aluetalous ja kansalaistaidot tietoyhteiskunnassa, Satu Ahonen, Oppiva Keski-Karjala, Outokumpu ja Polvijärvi - projektipäällikkö Erilaisia määritelmiä kuten tietoyhteiskunta, uusi talous tai viimeisimpänä osaamistalous on käytetty kuvaamaan tapoja, joilla uudenlaista osaamista hyõdynnetään tuottamaan lisäarvoa tuotteiden ja palvelujen rakentamisessa. Osaamistalouden toteuttamiseksi on useita eri aloitteita joista tunnetuin on eeurope toimenpideohjelma. Sen tavoitteena on pyrkiä tuomaan tietoyhteiskunnan hyõdyt tasa-arvoisesti kaikille. Ihmisiin ja osaamiseen panostamalla pyritään ehkäisemään syrjäytymistä ja luodaan kaikille tarvittavat edellytykset tehdä tyõtä ja toimia tietoyhteiskunnassa. Taustalla on myõs ajatus, että tietotekniikkaan liittyvien sovellutusten kehittämisessä ei ole kyse ainoastaan tekniikan, vaan myõs kilpailuedun kehittämisestä. Toiminnan keskeisinä tavoitteina ovat kilpailukykyisyys, tyõllisyys ja sosiaalinen koheesio. Tietoyhteiskunta, digitaalinen talous ja tietoperustainen yhteiskunta ovat kuitenkin vain näiden taloudellisten ja sosiaalisten päämäärien saavuttamisen välikappale. Tällä hetkellä ei ole riittävästi taloudellisia tai organisatorisia keinoja 19

20 joilla nämä päämäärät saavutettaisiin Euroopassa. Useimmiten päämäärät ja vastuu niihin pääsemisestä ovat pysähtyneet jäsenmaiden tasolle - alueille ei juurikaan ole annettu roolia. Nopeampi tie tietoyhteiskuntaan ja paranevaan kilpailukykyyn edellyttää sekä julkisen, että yksityisen sektorin investointeja, niinpä alueita kiinnostaa enenevässä määrin se miten saada yksityinen sektori sitoutettua kehitykseen. Yhä useampien alueiden tavoitteena on siirtyä pilottisovelluksista suurisuuntaisiin toteutuksiin, ja tässä tulee yksityisen sektorin osallistuminen olemaan suorastaan elintärkeää. Meidän täytyy muistaa, että pk -yritykset käsittävät 90% tyõllisyydestä - siten ne hyõtyvät uusista markkinoista eniten ja ovat samalla todellinen potentiaali uusille verkkopalveluille. Ongelmia liittyen osaamistalouden rakentumiseen Voivatko syrjäiset alueet kilpailla kasvukeskusten kanssa tallä alueella vai kasvako polarisaatio entisestään? Ja mitkä ovat syrjäytymisen riskit alueiden näkõkulmasta? Strategioiden ja kumppanuuksien kehittäminen ja soveltuvien sijoitusrahastojen hyõdyntäminen eivät pelkästään riitä. Jäljessä laahaavien, ja yleensä myõs syrjäisten, alueiden pitäisi saada toiset kiinni, mutta rikkaat ydinalueet jatkavat silläkin aikaa kehittymistä ja kasvua. Sellainenkin näkemys on esitetty, että tulisi kehittää taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen alueellista kompetenssia ja kapasiteettia tämä edellyttäisi jonkin tasoista kulttuurista muutosta. Joidenkin mielestä taas tyõvoiman taitojen ja kompetenssien kehittäminen sekä yritystoiminnan (lähinnä pk -yritykset) tukeminen tulisi olla tärkeintä. Nämä näkõkulmat eivät kuitenkaan ole keskenään ristiriidassa. Joka tapauksessa alueet ovat eri kehitysvaiheissa ja etenevät eri tähtiin. Mitä komissio voi tehdä tai on tehnyt kehityksen tasapainottamiseksi? DG tietoyhteiskunnan johtaja Robert Verrue tarkasteli puheessaan erisa-yhdistyksen vuosikokouksessa lokakuussa Brysselissä varsin laaja-alaisesti osaamistalouden merkitystä alueille sekä eeurope-ohjelman vaikutuksia ohjelman ollessa puolivälissä. Han huomauttaa, että komissio on tiedostanut sen seikan, että tietoyhteiskunnan luominen onnistuu käytännõssä vain alueellisella tasolla, tästä esimerkkeinä digitaalisen lukutaidon saavuttaminen koulutuksen avulla tai erityyppisten travelähtõisten verkkopalvelujen (esim. terveydenhuollon alueella) kehittäminen kustannustehokkaasti. Komissio näkee ongelmia myõs tasapainoisessa aluekehityksessä sillä Euroopan metropolialueet käsittävät alueellisesti vain viidesosan, mutta puolet Euroopan bruttokansantuotteesta. Kehityksen tasapainottamiseksi komissio on esittänyt tuen lisäämistä erityisesti maaseutualueille. Lisäksi komissio jatkaa etätyõtä helpottavien teknisten kommunikaatiovälineiden ja palvelujen kehittämisen tukemista. eeurope -ohjelman tavoitteena on vauhdittaa sähkõisen talouden kehittymistä Euroopassa ja jo nyt voimme nähdä internetin käytõn laajentuneen sekä tyõssä että kotona. Noin puolet eurooppalaisesta tyõväestõstä käyttää nettiyhteyksin varustettua tietokonetta tyõssään, mutta myõs kotikäyttõ on laajentunut reilusti. Tosin erot jäsenvaltioiden välillä on suuret. Komissio uskoo 70%:n tyõllisyysasteeseen saavuttamiseen vuoteen 2010 mennessä. Suurena vaikuttajana tähän komissio näkee juuri osaamispohjaisen talouden toteutumisen. eeuropen lisäksi Verrue mainitsi maaliskuussa 2001 hyväksytyn Go Digital -aloitteen, jonka toteutukseen osallistuvat kaikki keskeiset pääosastot kuten tietoyhteiskunta-, aluekehitys- ja yritysosastot. Tämän aloitteen toimenpiteet kohdentuvat erityisesti pk- yritysten tarpeisiin aluetasolla. Nämä kaksi ohjelmaa ovat vaikuttaneet rahoituksen kohdentamiseen viidennessä puiteohjelmassa. Komissio tukee myõs tutkimushankkeita jotka käsittelevat eeuropeen siirtymisen vaikutuksia aluetasolla. 20 Mitä sitten voi olla kansalaislähtõisyys osaamistaloudessa ja voiko sieltä lõytyä se meidan niche? Euregio Karelian hallintokomitea on määritellyt tietoyhteiskunnan toimenpideohjelmassaan painopistealueet, jotka rajaavat toimintalinjoja ja toimenpidekokonaisuuksia, joita tulevaisuudessa tullaan rahoittamaan ja kehittämään. Niitä kutsutaan tässä Euregio Karelia -tietoyhteiskunnan painopistealueiksi ja niitä on kaksi: 1. tiedonvälitykseen ja osaamisen liittyvä painopistealue, jonka tavoitteena on kehittää osaamispohjaista uutta taloutta Euregio Karelian alueella 2. kansalaisyhteiskuntaan liittyvä painopistealue, jossa tavoitteena on tietoyhteiskunnan keinoin vauhdittaa kansalaisyhteiskunnan uusien rakenteiden kehittymistä niin Suomen kolmessa maakunnassa kuin Karjalan tasavallassakin. Ja osaamistalouden ja kansalaisyhteiskunnan kehittämisen tavoitteeksi on kirjattu: Uuden rajat ylittävän osaamispohjaisen aluetalouden kehittäminen luomalla virtuaalisia oppimisympäristõjä niin kaupan, kulttuurin kuin terveydenhuollonkin alalla sekä panostamalla sähkõiseen kauppaan. Tavoitteena on luoda alueellista kilpailuetua, ts. parantaa Euregio Karelian kokonaisasemaa suhteessa muuhun maailmaan. Tällõin on tärkeätä valita osaamisen alueita, joita kehitetään siten, että ne myõs luovat alueelle kilpailuetua. Suomen puolella luonnollisena lathõkohtana toimivat ne osaamiskeskukset, jotka jo sijaitsevat Euregio Karelian alueella. Kansalaisyhteiskunnan edistäminen Euregio Karelian alueella siten, että suora vuorovaikutus kansalaisten, kansalaisjärjestõjen ja muiden kansalaisyhteiskuntaan liittyvien yhteisõjen välillä voimistuu tietoyhteiskunnan keinoja hyväksikäyttäen. Kansalaisyhteiskunnan kehittäminen on virtuaalisuudesta ja globaalisuudesta huolimatta kuitenkin paikallinen asia. Ihmisten välinen yhteistyõ, tapa organisoitua ja ajaa yhteisiä asioita, välittyy parhaiten konkreettisessa vuorovaikutuksessa, jossa läheisyys on ratkaiseva. Rajan läheisyydessä välittyvät arkitieto ja siihen liittyvät intressit voimakkaammin kuin missään muualla. Näin ollen raja-alueet tuleekin nähdä kansalaisyhteiskunnan ja demokratian kehittymisen erityisinä siltoina. Toteutusmuotoja voivat olla esim. kansalaisten tietoverkkojen kehittäminen ja kansalaisjärjestõjen sekä nuorison välisen yhteistyõn parantaminen. Miten tämä sitten on käytännõssä mahdollista tehdä? Osaamispohjaisen talouden toteutuminen edellyttää selkeää panostusta kansalaisten tietoyhteiskuntaosaamisen parantamiseen. Esimerkkinä osaamispohjaisen talouden kehittämisestä ja kansalaisyhteiskunnan rakentamisesta esittelen Pohjois-Karjalassa luodun mallin, joka on tuottanut myõs uusia yrityksiä ja tyõpaikkoja. Malli muodostuu kolmesta osaalueesta; koulutus, kioskipisteet sekä kansalaisverkko. Malli on luotu ja testattu kolmen kunnan alueella Ylä-Karjalassa ja onnistuneitten kokemusten jälkeen kahdessa eri vaiheessa ja eri (SITRA, ESR, EMOTR) rahoituksella kopioitu kymmeneen muuhun kuntaan Pohjois-Karjalassa. Mallin avulla olemme onnistuneet kouluttamaan tuhansia pohjoiskarjalaisia tietotekniikan ja verkkopalvelujen hyõdyntämiseen sekä kansalaisverkon sisältõjä tuottamalla osallistumaan tietoyhteiskunnan rakentamisprosessiin. Meillä luotua mallia kopioidaan myõs SITRAn rahoituksella kymmenelle alueelle eri puolilla Suomea. Koulutus Punainen lanka toteutuksessa on paikallisuus, jolloin kouluttajat tulevat omalta alueelta ja osaaminen jää alueelle, kioskipisteet ovat lähellä ja kansalaisverkon sisalõt muotoutu-

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

Rajat ylittävä alueellinen yhteistyö ja Barentsin yhteistyön mahdollisuudet. Pentti Malinen, maakuntajohtaja, Kainuun liitto

Rajat ylittävä alueellinen yhteistyö ja Barentsin yhteistyön mahdollisuudet. Pentti Malinen, maakuntajohtaja, Kainuun liitto Rajat ylittävä alueellinen yhteistyö ja Barentsin yhteistyön mahdollisuudet Pentti Malinen, maakuntajohtaja, Kainuun liitto väestö: n. 5,2 milj. pinta-ala: 1 755 800 neliökilomet asukastiheys: keskimäärin

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Vekarasta vaariin. Tulevaisuuden näköaloista yksilön näkymiksi. Alueiden ennakointiseminaari Joensuussa 14.-15.3.2013 Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Heikki Eskelinen Karjalan tutkimuslaitos

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 6.2.2014 Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC ohjelmien säädösperusta ENI-asetus: määrittelee CBC:tä koskevat

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 19.12.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC yhteistyö 2014-2020 ENI CBC -yhteistyön strategiset päätavoitteet: A. Taloudellisen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto. Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi

Päijät-Hämeen liitto. Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi RAKENNERAHASTO-OHJELMAT 2007-2013 Total financing* in regions (NUTS II) 5 186 M South 19,3% (1 003 M ) West

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä www.robinwoodplus.eu Robinwood Plus projektikumppanit Johtava kumppani: Liguria Italia Muut kumppanit:

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin hallinnon välisen Yhteistyösopimuksen toteuttamiseksi vv. 2016-2018

TOIMINTASUUNNITELMA Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin hallinnon välisen Yhteistyösopimuksen toteuttamiseksi vv. 2016-2018 Liite Yhteistyösopimukseen No, pvm. Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin välillä TOIMINTASUUNNITELMA Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin hallinnon välisen Yhteistyösopimuksen toteuttamiseksi

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Finland - China Cooperation Seminar

Finland - China Cooperation Seminar Finland - China Cooperation Seminar June 9-11, 2008 Tervetuloa Finland China-seminaariin Joensuun ja Kuopion yliopistoihin! Ilmoittautuminen on nyt käynnissä! Joensuun ja Kuopion yliopistot järjestävät

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

LIITÄNNÄISALUEET SUOMI: PÄIJÄT-HÄME, UUSIMAA, POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA VENÄJÄ: KARJALAN TASAVALTA

LIITÄNNÄISALUEET SUOMI: PÄIJÄT-HÄME, UUSIMAA, POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA VENÄJÄ: KARJALAN TASAVALTA ENPI:STÄ CBC:HEN YDINALUE SUOMI: ETELÄ-KARJALA, KYMENLAAKSO JA ETELÄ-SAVO VENÄJÄ: PIETARI JA LENINGRADIN OBLAST YHTEINEN MAA- TAI MERIRAJA SUURIA INFRAHANKKEITA VOIDAAN TOTEUTTAA AINOASTAAN YDINALUEELLA

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä

Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä 18.4.2013 Jukka Hellgren Culmentor EU-hankkeiden ja rahoituksen asiantuntija 2001: Ohjelmisto Reportronic - Projektien ja -salkkujen hallinnon ja

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012

sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012 Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012 Erja Lehikoinen Joensuu 6.2.2012 Taustalla yhteinen eurooppalainen haaste taustalla väestönmuutosalueiden eurooppalainen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino

Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino Kaakkois-Suomi - Venäjä CBC 2014-2020 ENI = European Neighbourhood Instrument Viitekehys ja säännöstö uudelle EU:n ulkorajoilla toteutettavalle ohjelmalle Venäjän

Lisätiedot

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012

Lisätiedot

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Seuraavaksi aiheena: Mikä? Puiteohjelmien kunniakas historia Miksi? Kenelle Horisontti 2020 sopii? Mitä? Horisontin hankerahoituksen filosofia ja

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma

Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014-2020 on rajayhteistyöohjelma, jolla rahoitetaan kehittämishankkeita Pohjois-Kalotin ja Luoteis-Venäjän alueella Osallistujamaat: Suomi, Ruotsi, Norja

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen. www.turkuamk.fi

COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen. www.turkuamk.fi COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen Toteutusaika 1.1.2010-31.12.2012 Toteuttajaorganisaatio Turun ammattikorkeakoulu, Tietoliikenne ja sähköinen kauppa

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Cross Border Bioenergy

Cross Border Bioenergy www.crossborderbioenergy.eu www.aebiom.org Cross Border Bioenergy Markkinatukea Eurooppaan toiminnanjohtaja Pekka-Juhani Kuitto FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry BIOENERGIAPÄIVÄT 2011, Helsinki Contract

Lisätiedot

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA PERÄMERENKAARI POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA KANSAINVÄLISET KÄYTÄVÄT TEOLLISUUDEN KESKITTYMIÄ PERÄMEREN SUOMALAIS-RUOTSALAINEN RANNIKKOVYÖHYKE Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva,

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? 14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011 Nordplus Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 28-211 1 Nordplus puiteohjelma 28-211 Tukee koulutuksen yhteistyötä pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken Tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1 Bench-hanke Slide 1 Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010 BENCH perustiedot Bench-projektin koko nimi on Beneficial Business Contacts between the Central Baltic Region and China. Perustietoja: Slide 2 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot