Morfologia-kurssin luentomateriaaleja
|
|
- Viljo Väänänen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 27. syyskuuta 2016 Sis alt o 1 Luento 9: sijat funktionaalisen morfologian kannalta Elollisuuskategoria Miten elollisuuskategoria ilmenee? Milloin elollisuuskategoria ilmenee? Erityistapauksia Akkusatiivin merkityksist a Instrumentaalin merkityksi a Agentti Predikatiivinen instrumentaali Prepositio + instrumentaali verbin t aydennyksen a Instrumentaali verbin t aydennyksen a Kontrastiivisia huomioita
2 1 Luento 9: sijat funktionaalisen morfologian kannalta 3 ˆ Takaisin sivun yl alaitaan ˆ Tutki luentokalvoja 1.1 Elollisuuskategoria Elollisuus (îäóøåâë¼ííîñòü) on aspektin ohella yksi niist a ven aj an kieliopillisista kategorioista, jotka suomessa eiv at ole kieliopillisen kategorian asemassa. Kuten suku, my os elollisuus on ominaisuus, joka m a ar aytyy substantiivin vartalon mukaan, mutta ilmenee ennen kaikkea kongruoivien sanojen muotojen kautta (Nikunlassi 2002: 152). 1.2 Miten elollisuuskategoria ilmenee? Elollisuuskategoria ja akkusatiivin sija liittyv at ven aj ass a kiinte asti yhteen. Substantiivin elollisuus n akyy siten, ett a elollisilla substantiivella akkusatiivi on tietyissa tapauksissa genetiivin kaltainen. Tarkemmin sanottuna: 1. Jos substantiivi kuuluu I deklinaatioon ja on yksik oss a 2. Riippumatta deklinaatiosta, jos substantiivi on monikossa Jos taas substantiivi kuuluu II deklinaatioon, akkusatiivilla on suvusta riippumatta oma p a atteens a: (1) Èíûìè ñëîâàìè, íà êàæäîãî ìóæ èíó îò 35 è âûøå ïðèõîäèòñÿ ïî òè äâå æåíùèíû ñîîòâåòñòâóþùåãî âîçðàñòà. (2) Òû ñëó àéíî Âàíþ Âîðîíêîâà íå çíàåøü? (3) Îäíà ìîëîäàÿ êðàñèâàÿ àìåðèêàíñêàÿ äåâóøêà ïîëþáèëà îäíîãî ðóññêîãî ìóæ èíó. Elollisuuskategorian ilmaiseminen on siis morfologisesti yksinkertaista. Hieman mutkikkaampi on kysymys siit a, milloin sana on elollinen. 1.3 Milloin elollisuuskategoria ilmenee? Seljakin (2006: 43) huomauttaa, ett a elollisuus ja elottomuus eiv at kieliopillisena kategoriana lankea yhteen sen kanssa, mit a esimerkiksi biologiassa pidet a an el av an a. Katso vertailun vuoksi vaikkapa seuraavaa Wikipedian m a aritelm a a, jonka mukaan elolliset organismit: maintain homeostasis, are composed of cells, undergo metabolism, can grow, adapt to their environment, respond to stimuli, and reproduce. Jos mietit a an ven aj an elollisuuskategoriaa, selvin esitetyn biologisen m a aritelm an ulkopuolelle j a av a joukko ovat kasvien nimet: ÿ âèäåë áåð¼çû, Ìèøà êóïèë íåâåñòå íåçàáûòêè. Hieman ep am a ar aisempi joukko ovat erilaiset alkeellisemmat organismit, joita ei pidet a elollisena: â ýòîé ëàáîðàòîðèè èçó àþò ìèêðîáû/âèðóñû/ýìáðèîíû/áàêòåðèè. My osk a an joukkoihin viittaavat kollektiivisubstantiivit eiv at ole elollisia n aist a Nikunlassi (2002: 152) mainitsee muun muassa sanat íàðîä ja ñòàäî. Seljakin puolestaan 2
3 liitt a a viel a erikseen kiinte at, tiettyyn joukkoon pyrkimist a tarkoittavat ilmaisut, kuten seuraavissa kansalliskorpuksen esimerkkilauseissa: (4) Ïðåæäå âñåãî: äîëæíî áûòü òðóäíî ¾ïîñòóïèòü â ìóçûêîâåäû. (5) Äîëæíî áûòü, òåì æå ëåòîì 1916 ãîäà ÿ ïîñòóïèëà â ñêàóòû. Lukusanoista: perustilanne on, etteiv at lukusanat taivu elollisuuskategorian mukaisesti: (6) Ìû âèäåëè ïÿòü ãåíåðàëîâ. T ah an on kuitenkin kaksi poikkeusta: lukusanat 14 sek a kollektiivilukusanat, kuten seuraavissa esimerkeiss a: (7) Åäâà âçãëÿíóë â å¼ ãëàçà, êàê óæå èìåë ïÿòåðûõ äåòåé, ñòèðàëüíóþ ìàøèíó Èíäåçèò è ñìåðòü â ñåìèäåñÿòèñåìèëåòíåì âîçðàñòå îò àíåìèè. (8) Òðèíàäöàòîãî èþëÿ âåðøèëàñü êàçíü. Âåøàëè åòâåðûõ äåêàáðèñòîâ Erityistapauksia Nikunlassin (2002: 153) perusteella voidaan luetella seuraavat elollisuuskategorian ilmenemiseen liittyv at erikoistapaukset: 1. Esimerkiksi sanat ñíåãîâèê ja êóêëà voivat tulla kohdelluiksi elollisina, jos niihin viitataan ik a an kuin ne olisivat el avi a henkil oit a. Samoin my os normaalisti puhtaasti esinett a tarkoittavat, kuten esimerkin 9 çâåçäà, voivat henkil o on viitatessaan saada elollisen tulkinnan T ah an joukkoon voidaan liitt a a my os esimerkiksi sana ëèöî, joka henkil o a tarkoittessaan k aytt aytyy elollisen substantiivin tavoin. 2. Kalat ja ayri aiset tulkitaan elottomiksi, jos puhutaan niiden sy omisest a (esimerkit 10 ja 11). 3. Pelikorttien ja shakkinappuloiden nimet (êîðîëü, äàìà, ym.) ovat elollisia. (9) Êñòàòè, ìíå çà Êëåâ åíþ î åíü îáèäíî: â êîìàíäå îí âûíóæäåí ðàáîòàòü íå íà ñåáÿ, à íà ãîëëàíäñêèõ çâ¼çä. (10) Îíà îáû íî çàêàçûâàåò êðåâåòêè (`katkarapu'), ñâåæóþ êëóáíèêó è... (11) Ðûáàêè ëîâÿò êðåâåòîê, ãîòîâÿòñÿ ê çàâòðàøíåé ðûáàëêå. 1.4 Akkusatiivin merkityksist a Akkusatiivin perusmerkitys on selke a: kyseess a on suoran objektin sija, joka ilmaisee toiminnan kohdetta. Ven aj ass a akkusatiivilla on kuitenkin my os muita merkityksi a. My os t ass a voidaan erottaa omaksi joukokseen paikan ja ajan merkitykset. Paikkaan tai tilassa tapahtuvaan liikkeeseen liittyv at merkitykset ilmaistaan prepositiolla íà, â, çà, ïîä ja î. Suurin osa n aist a on tuttuja ja koko lailla selkeit a: akkusatiivi ilmaisee liikett a johonkin suuntaan ennemmin kuin jossakin suunnassa: 3
4 (12) Ïðèøëè íà ðàáîòó, à ïîòîì ïîøëè ïîîáåäàòü (13) Ðîññèéñêàÿ äåëåãàöèÿ ïðèáûëà â Ñòàìáóë ñ íàìåðåíèåì ñïîñîáñòâîâàòü äàëüíåéøåìó óêðåïëåíèþ ñâÿçåé ñ Îðãàíèçàöèåé Èñëàìñêàÿ êîíôåðåíöèÿ (14) Äóðíî ïàõíóùèå þíîøè èç ãðóïïû ïîääåðæêè, ñòîÿâøèå âîçëå ìåíÿ, ïîñïåøíî âûñêî èëè çà äâåðü â êîðèäîð. (15) Ê âå åðó Ñåðãåé ïðèø¼ë ïîä îêíî ñ ñàêñîôîíîì Î-preposition tulee usein mielt aneeksi vain prepositionaaliin liittyv aksi. Kuitenkin sill a on akkusatiivin yhteydess a k aytett aess a t arke a paikan ilmaisemiseen liittyv a merkitys, t orm a aminen/osuminen johonkin. (16) Åñëè íå ïîìîãàåò ýòîò ïðè¼ì, ïîïðîáóéòå ñòóêíóòü ëáîì î êëàâèàòóðó. (17) Êàê áóäòî ðàçáèòüñÿ î çåìëþ õóæå, åì ñãîðåòü â òàíêå? (18) ß äîëãî âûòèðàë áîòèíêè î òðàâó è ïðîìî èë èõ íàñêâîçü Ajan ilmaisemisessa akkusatiivilla voidaan sanoa olevan ven aj an sijoista t arkein rooli. Erityisesti niin kutsutussa lokalisoivassa tai ajankohtaa ilmaisevassa funktiossa (âðåìåííûå ëîêàëèçàòîðû) kun ilmaistaan milloin tai min a ajankohtana jotakin tapahtui akkusatiivi on (er aiden prepositionaalitapausten ohella) tavallisin sija. N aiss a tapauksissa akkusatiivia k aytet a an â-preposition yhteydess a (esimerkki 19). Kestoa (ïðîäîëæèòåëüíîñòü) eli ajallista ekstensiota ilmaistaessa akkusatiivia k aytet a an ilman prepositioita (esimerkki 20). Ajallista p a am a ar a a ilmaistaessa prepositio on íà (esimerkki 21). My os ïîä+akkusatiivi on mahdollinen (esimerkki 22) ja usein rinnastettavissa ê+datiivi-tapauksiin: (19)  âå åð ìîåãî äåáþòà â ëîæå äèðåêöèè íàõîäèëñÿ Ìèõàèë Èâàíîâè óëàêè (20) Ïðåìüåð ßöåíþê âìåñòå ñ ìèíèñòðàìè âñþ íåäåëþ õîäèë ïî ïàðëàìåíòñêèì ôðàêöèÿì. (21) îí ïðèãëàøàåò ìåíÿ íà ìåñÿö â ßëòó (22) Çàòî ïîä óòðî ÿ çàñíóë êàê óáèòûé è ïðîáóäèëñÿ â ïîëîâèíå äâåíàäöàòîãî. Kun mietit a an íà-prepositiota seuraavaa akkusatiivia, on usein kiinnitett av a huomiota siihen, ett a etenkin puhekieless a paino saattaa osua substantiivin sijasta íà-prepositiolle. Usein t all oin on kyse idiomeista, joista tavallisin lienee íà íî ü ãëàäÿ. Katso pidempi lista esimerkiksi t a alt a. Viimeisen a hajanaisena akkusatiivihuomiona kehotan muistamaan my os seuraavat akkusatiivin k aytt otilanteet: çà êàêóþ öåíó / íè çà òî, ó èòüñÿ íà êîãî. 1.5 Instrumentaalin merkityksi a Aloitetaan my os instrumentaalin perusmerkitysten k asittely paikkaan ja aikaan liittyvist a merkityksist a, joista suurin osa toteutuu prepositioiden avulla. Seljakin (Øåëÿêèí 2006: 67) ryhmittelee instrumentaalin paikalliset perusmerkitykset merkityksiksi, jotka kuvaavat jonkin objektin sijaintia suhteessa toiseen objektiin. T ass a merkityksess a oleellisia ovat prepositiot íàä, ïîä, ïåðåä, çà, ñ ja ìåæäó. (23) æàðèòü íàä ðàñêàë¼ííûìè óãëÿìè. 4
5 (24)... âñòàíåòå ïåðåä êàðòèíîé è áóäåòå äóìàòü: Òàê... âîò îíà, ýòî æå îíà... (25) Ïîä ïèäæàêîì ó íåãî áûëà òîëüêî ðâàíàÿ ñåò àòàÿ ìàéêà Tiettyj a paikallisia merkityksi a voidaan ilmaista ilman prepositioita, kuten ilmauksissa tyyppi a mets an l api, rantaa my oten ym. (26) Ïî åìó-òî ÿ âñïîìíèë, êàê ìû øëè ñêâåðîì (`aukio') è ñïîðèëè (27) Êðóãîì çîëîòèëèñü îñåííèå ïîëÿ, ìû øëè äîðîãîé, ïî êîòîðîé... (28) Îí ø¼ë ëåñîì, è åìó ïðåäñòàâëÿëîñü: âîò óæ íåò åãî... My os ajalliset merkitykset ovat varmasti tuttuja, sek a prepositioiden kanssa ett a ilman: ˆ ïåðåä ñíîì / ðàññâåòîì / òåì, êàê... ˆ óòðîì, âå åðîì, äí¼ì, ëåòîì, çèìîé, öåëûìè âå åðàìè Huomaa, ett a k ayt ann oss a sanat óòðîì, âå åðîì ym. ovat nykyven aj ass a adverbej a, morfologisesti siis muotoa /óòðîì/ ennemmin kuin /óòð/îì/. Ajallisesta merkityksest a on kyse my os silloin, kun kuvataan jotain toimintaa alkavaksi suhteessa johonkin tapahtumaan: âñòàòü ñ ñîëíöåì, óåõàòü ñ ðàññâåòîì (Øåëÿêèí 2006: 68) Agentti Kuten tunnettua, er as instrumentaalin teht avist a on ilmaista passiivilauseiden tekij a a: (29) Ìû âèäåëè êàíàë, ïîêðûòûé ëüäîì. (30) Òàêèì îáðàçîì, ïðîôèëàêòèêà ýêñòðåìèçìà, ïðîâîäèìàÿ ãîñóäàðñòâîì, íàðóøàåò ïðàâà åëîâåêà è äîëæíà áûòü ïðèçíàíà íåêîíñòèòóöèîííîé (31) Êâàðòèðû, êîòîðûå ó íàñ ñòðîÿòñÿ êîìïàíèåé ¾Ñòðîéìåòðåñóðñ, îòëè àþòñÿ õîðîøåé ïëàíèðîâêîé. Erikseen t am an merkityksen sis alt a on syyt a mainita my os lauseet, joita Seljakin (2006: 69) nimitt a a termill a çíà åíèå ñòèõèéíîãî íîñèòåëÿ äåéñòâèÿ, luonnonvoiman aiheuttaman toiminnan merkitys. Tarkempi katsaus aiheeseen on saatavilla t ast a A. Mustajoen ja M. Kopotevin (2005) artikkelista. (32) Âåòðîì óíåñëî ëîäêó (33) Òðîòóàð çàëèëî âîäîé Predikatiivinen instrumentaali Instrumentaali on usein syntaksin kannalta erityisasemassa sen vuoksi, ett a, kuten nominatiivi, se voi toimia predikatiivin roolissa (predikatiivinen instrumentaali, òâîðèòåëüíûé ïðåäèêàòèâíûé), eli ilmoittaa ominaisuuden tai tilan, joka jostakin subjektista lauseessa kerrotaan. Katso seuraavia esimerkkej a: 5
6 (34) Ëèöî æåíùèíû áûëî èñïóãàííûì (35) Èëè ñàì, íå äàé Áîã, áóäåøü êàïèòàíîì, è ñàìîìó ïðèä¼òñÿ âñåõ ìó èòü. (36) Òå, êòî òîãäà áûëè ìàñòåðàìè, óæå ñòàëè êëàññèêàìè. (37) È, êîíå íî, ìû î åíü íàäååìñÿ íà òî, òî íàøå âçàèìîäåéñòâèå áóäåò ýôôåêòèâíûì (38) Íàïðèìåð, ÿ êîãäà-òî áûëà ñòðåêîçîé (`sudenkorento'), íî, óâèäåâ Ïàêè, âëþáèëàñü áåç óìà è ïðåâðàòèëàñü â êîëèáðè Etenkin menneess a ajassa ero instrumentaalin ja nominatiivin v alill a on usein siin a, ett a instrumentaalilla ilmaistava ominaisuus tai tila on v aliaikaisempi (Wade 2010: 126). T am a n akyy esimerkiksi lauseissa 34 ja 38, mutta on ainoastaan tendenssi, ei itsest a anselvyys. Predikatiivin kaltainen on my os k aytt o er aiden verbien kuten ñòàòü, íàçûâàòü, îñòàòüñÿ, ðàáîòàòü, ñëóæèòü: (39) Òåñòî ìåñèòü äî òåõ ïîð, ïîêà îíî íå ñòàíåò áëåñòÿùèì (40) Ñòðàòåãè åñêèå ïëàíû Oracle â íîâîì ôèíàíñîâîì ãîäó îñòàíóòñÿ ïðåæíèìè (41) Ýòè ìåäëåííî ðàñòóùèå è îñîáåííî öåíèìûå êàêòóñû èíîãäà íàçûâàþò êàìåííûìè ðîçàìè Prepositio + instrumentaali verbin t aydennyksen a Monet verbit saavat t aydennyksekseen prepositiolausekkeen, jonka substantiivij asen on instrumentaalissa. N ait a voidaan Seljakinin (2006: 67) esityksen pohjalta jaotella esimerkiksi seuraavanlaisiin ryhmiin: ˆ Alistaminen jollekin: âëàñòâîâàòü/íà àëüñòâîâàòü íàä êåì-òî ˆ Mielentila suhteessa johonkin: çàäóìàòüñÿ/ðàáîòàòü/ñìåÿòüñÿ/øóòèòü íàä åìëèáî ˆ Alisteinen toiminta suhteessa johonkuhun: ïðåêëîíÿòüñÿ/èçâèíèòüñÿ ïåðåä êåìëèáî ˆ seuraaminen/v alitt aminen: ñëåäèòü çà ïîëèòèêîé, óõàæèâàòü çà äåòüìè ˆ p a am a ar a: ñõîäèòü çà ìîëîêîì, ïðèåõàòü çà äî êîé Instrumentaali verbin t aydennyksen a Waden (2010) perusteella voidaan suoran instrumentaalit aydennyksen saavat verbit jaotella seuraaviin ryhmiin: 1. Hallinta. Esimerkiksi âëàäåòü, ïðàâèòü, óïðàâëÿòü, ïîëçîâàòüñÿ, ðàñïîëîãàòü, ðàñïîðÿæàòüñÿ, ðóêîâîäèò, çàâåäîâàòü. 2. Asenne. Esimerkiksi âîñõèùàòüñÿ, ãîðäèòüñÿ, õâàñòàòüñÿ, èíòåðåñîâàòüñÿ, óâëåêàòüñÿ, íàñëàæäàòüñÿ, îáõîäèòüñÿ. 3. Vastavuoroinen toiminta. Esimerkiksi äåëèòüñÿ, îáìåíèâàòüñÿ. 4. Muut, kuten (usein merkitykselt a an negatiiviset) áîëåòü, ñòðàäàòü, æåðòâîâàòü, ðèñêîâàòü tai positiivisemmat/neutraalit òîðãîâàòü, ïðîñëàâëÿòüñÿ. 6
7 (42) Âèçåíòàëü óòâåðæäàë, òî ðàñïîëàãàåò äëèííûì ñïèñêîì ñ ôàìèëèÿìè áûâøèõ íàöèñòîâ. (43) Ïðîôåññîð, àêàäåìèê ÐÀÅÍ Åâãåíèé Íèêîëàåâè Ïàíîâ çàâåäóåò ëàáîðàòîðèåé ñðàâíèòåëüíîé ýòîëîãèè è áèîêîììóíèêàöèè Èíñòèòóòà ïðîáëåì ýêîëîãèè è ýâîëþöèè ÐÀÍ. (44) Õâàñòàëèñü äðóã ïåðåä äðóãîì ñâîåé ëîâêîñòüþ, óìåíèåì ñìóõëåâàòü, ïåðåòîðãîâàòü, ìàõíóòüñÿ íå ãëÿäÿ. (45) Íåìåöêèé çîîëîã Ðþäèãåð Ôåðõàññåëüò äåëèòñÿ ñâîèìè íàáëþäåíèÿìè: Ó ìåíÿ â àêâàðèóìå áûë ðîçîâî-êðàñíûé ñàìåö... (46) Íîâàÿ ñòîëèöà ßïîíèè ïðîñëàâëÿëàñü âñåìè ñðåäñòâàìè ìàññîâîé èíôîðìàöèè Kontrastiivisia huomioita Vertaillaan viel a suomea ja ven aj a a ja pohditaan, miten suomessa ilmaistaan asioita, joita ven aj ass a ilmaistaan instrumentaalilla. Instrumentaalia k aytet a an ensinn akin usein suomen essiiviin: (47) Îíà óìåðëà ìîëîäîé / ãåðîåì (48) Îíè óåõàëè ñåìüåé (49) Åñëè ïðèäó çäîðîâûì... Vertaa my os: (50) Îí ñèäåë ïëå îì ê ïëåííîìó, à ñïèíîé ê äåðåâó Toisaalta suomessa on usein suora objekti siin a, miss a ven aj ass a on instrumentaalisijainen sana. Luonnollisesti monet n aist a tapauksista liittyv at edell a esitettyivin instrumentaalit aydennyksen saaviin verbeihin (çàíèìàòüñÿ, óïðàâëÿòü ym.) Lis aksi kannattaa kiinnitt a a huomiota esimerkiksi ruumiinosien liikuttamiseen: (51) ß ìîë à ìàõíóë ðóêîé è ïîø¼ë ïðî ü. (52) Ïðèíþõèâàÿñü, î åíü ñìåøíî äâèãàþò íîñîì è ìèãàþò ãëàçàìè. Wade (2010: 122) huomauttaa, eett a n aiss a tapauksissa paitsi ruumiinosa my os ruumiinosalla (k adell a) tapahtuva liike tulkitaan samoin: (53) Íà îäíîé èç íèõ ñòîÿò äâà ãðàæäàíèíà è ðàçìàõèâàþò åìîäàíàìè. Mustajoki, Arto, and Ìèõàèë Âÿ åñëàâîâè Êîïîòåâ Ëîäêó Óíåñëî Âåòðîì: Óñëîâèÿ È Êîíòåêñòû Óïîòðåáëåíèÿ Ðóññêîé` Ñòèõèéíîé' Êîíñòðóêöèè (Ëîäêó Óíåñëî Âåòðîì: The Conditions and Contexts of Use of the Russian` Elemental' Construction). Russian Linguistics 29 (1). JSTOR: Lodku_uneslo_vetrom.pdf. Nikunlassi, Ahti Johdatus Ven aj an Kieleen Ja Sen Tutkimukseen. Helsinki: Finn Lectura. Wade, Terence A Comprehensive Russian Grammar. Vol. 8. John Wiley & Sons. Øåëÿêèí, Ì.À Ñïðàâî íèê Ïî Ðóññêîé Ãðàììàòèêå. drofa. 7
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 31. elokuuta 2016 Sis alt o 1 Luento 1: Mik a ihmeen morfologia? 2 1.1 Mit a ovat sanaluokat?............................. 2 1.1.1 Itsen aiset sanaluokat..........................
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 5. lokakuuta 2016 Sis alt o 1 Luento 10: Sijat funktionaalisen morfologian kannalta 4 2 1.1 Instrumentaalin merkityksi a.......................... 2 1.1.1
ää!ääää ääälrirtiiti
v giiäiääiääi EiääliI ä äilliiääi;fiiääiiäiilii lääiieffi iääi!:;ääti ää!ääää ääälrirtiiti v A oo 5: t.l \J o "-! a ) i < \ J O 11 F z tiie;t; E!.ääEäE ii ze }E ieee:::eee etiä!ä! äerie;icfe giä:lä :iffiti
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 31. elokuuta 2016 Sis alt o 1 Luento 2: morfeemityypeist a ja sanaluokista 2 1.1 Morfeemien alalajeista tarkemmin....................... 2 1.1.1 Juurimorfeemit.............................
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 27. syyskuuta 2016 Sis alt o 1 luento 8: Sijat funktionaalisen morfologian kannalta 2. 2 1.1 Datiivin merkityksi a ja k aytt o a........................
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 20. lokakuuta 2016 Sis alt o 1 Luento 15: Aika ja aspekti kieliopillisina kategorioina 2 1.1 Aikamuodot ven aj ass a............................. 2 1.2
3 *ä;r ä:e 5ä ä{ :i. c oo) S g+;!qg *r; Er ; l[$ E ;;iä F:ä ä :E ä: a bo. =. * gäf$iery g! Eä. a is äg*!=."fl: ä; E!, \ ins:" qgg ;._ EE üg.
t AJ 1., t4 t4 \J : h J \) (.) \ ( J r ) tḡr (u (1) m * t *h& r( t{ L.C g :LA( g9; p ö m. gr iop ö O t : U 0J (U.p JJ! ä; >
ää*r: rfrtlqäe'räs rr[; äsüä FäF r."f F'*üe ;=v* tr, $rr;gt :r1 älfese li ä; äepö* l4:e x1;'.äö l--g! li r: ; ;;*; ssü ntirs E,pä ;;qi?
j X \: c : 1:8" : Z : : ) ) c 1 T [ b[ ]4 ) < c 1 ü ]T G \\ e p > : [ : e L [? p 2 9 Z S: c? [:? " : e :: [ : >9 Y :[ p e ß < 1 9 1 \ c 4 > ) 1 :91$ :e h b 1 6 " ö:p:?e S9e R ü e $ :1 ee \ eö 4:e 1ö X
Sijoista ja kieliopillisista funktioista
Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 1. marraskuuta 2016 Sis alt o 1 Luento 16: Aspekti kieliopillisena kategoriana 2 2 1.1 Perusmerkitykset................................ 2 1.2 Joitakin
Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.
Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja
À Ö Ö Ð Ù Ø ÅÖ Ø ÐÑ ÙÒ Ø Ó : Æ Æ Ñ (Ò) = O(ÐÓ Ò) ÓÒ Ø Ð ÓÒ ØÖÙÓ ØÙÚ Ó ÐÐ Ò Ò ÙÒ Ø Ó Ó ÙÚ Ñ Ö ÓÒÓÒ ½ Ò (Ò) Ò ÒÖ ØÝ ÐÐ ÓÒ Ð ØØ Ú Ø Ð O( (Ò))º Ä Ù Å Ø Ø
Ì ÔÙÑ ØØÓÑÙÙ Ì Ó Ø ÐÐÒ ÓÒ ÐÑ ÓØ ÓÚ Ø Ô Ö ØØ Ö Ø Ú ÑÙØØ Ó Ò Ö Ø Ù Ú Ø Ò Ò Ô Ð ÓÒ Ø Ø Ð ØØ Ö Ø Ù ÓÐ ÝØÒÒ ÐÚÓÐÐ Ò Òº Í ÑÑ Ø ÓÐ ØØ Ú Ø ØØ ÆÈ¹ØÝ ÐÐ Ø ÔÖÓ Ð Ñ Ø ÓÚ Ø Ø ÔÙÑ ØØÓÑ ÒØÖ Ø Ð µ ÑÙØØ ØØ ÓÐ ØÓ Ø ØØÙº
Kieli merkitys ja logiikka
Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,
Syyskuu Jo vuodesta Julkaisijat: Lions Club Lavia ry. ja Lavian Yrittäjät ry.
LAVIAN TIEDOTUSLEHTI Syyskuu 2017 Jo vuodesta 2014 Julkaisijat: Lions Club Lavia ry. ja Lavian Yrittäjät ry. +/?8/ "//6AB;/< 9=;37A/ /BA=C/
Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä
Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan
Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan
Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan siihen. Opettaja tuo ensimmäiselle tunnille sanomalehden, aikakauslehden, kirjeen
JULKISEN HALLINNON DIGITAALISEN TURVALLISUUDEN JOHTORYHMÄN SIHTEERISTÖN (VAHTI-sihteeristö) JA ASIANTUNTIJAJAOSTON ASETTAMINEN
Asettamispäätös ÊÓñîïëëñððòðïòððòðïñîðïê Ö«µ ÝÌó± ± ïòíòîðïé Ö«µ ²»² JULKISEN HALLINNON DIGITAALISEN TURVALLISUUDEN JOHTORYHMÄN SIHTEERISTÖN (VAHTI-sihteeristö) JA ASIANTUNTIJAJAOSTON ASETTAMINEN Ê ±ª
Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
i; ;eaq:s'ü [sei1 E! :i=zt i; ii; ätiäg äli :iüliääeäif;iäib +i;äe;!iilfilee! ;i,ä; r Ei
ö..r i i) i l -:+5 j 5s I - ä!:sh E=H= =E;; lee t:} Ei : äteeii;äiieie äää ätiäg äli :iüliääeäif;iäib c ';ä.äiäf'e=ä=i äie;eee**eäee;ä,ääää=;;: ir!e ää EiE?ä EiEEEä,x.J,f IäääIiäEIirgIälä Iälääiäätiää:lää,t
=*' igäiäigä$jii,äägääggägääfä. E'EEEEiäs*'ääääEäggägäiiläägäääägäää. i;giggggäggg äg;gfggäiggis. E Ei. ä jggä;fäfäää. e;egelgäf EEE : !
l d=. ö^ 3k 4rcna lc ' *O\ J * '\ tia.2 t :q(cblz c i;iä ä;fäis il 6! iää; iäiäää 9 S # öt == cf) \n.vdtd &= e;läf ;:c cj '5 'tr=lz ä jä;fäfäää c5 FrO! =*' ":rf : 6 Ä'^üi= iu l n. :S Xn.!.< V,; :;,^?'=.!.=Na'tY
Ì Ð Ú Ø ÚÙÙ ÐÙÓ Ø Á ÅÖ Ø ÐÑ ÇÐ ÓÓÒ : Æ Ê ÙÒ Ø Óº Ì Ð Ú Ø ÚÙÙ ÐÙÓ Ø ËÈ ( (Ò)) ÆËÈ ( (Ò)) ÑÖ Ø ÐÐÒ ÙÖ Ú Ø ËÈ ( (Ò)) ÓÒ Ò Ò ÐØ Ò Ä ÓÙ Ó ÓØ ÚÓ Ò ØÙÒÒ Ø Ø
Ì Ð Ú Ø ÚÙÙ Á ÅÖ Ø ÐÑ ÇÐ ÓÓÒ Å Ø ÖÑ Ò Ø Ò Ò ÌÙÖ Ò Ò ÓÒ Ó ÔÝ ØÝÝ ÐÐ Ý ØØ Ðк Å Ò Ø Ð Ú Ø ÚÙÙ ÓÒ ÙÒ Ø Ó : Æ Æ Ñ (Ò) ÓÒ Å Ò Ð Ñ Ò ÑÙ Ø Ô Ó Ò Ñ Ñ ÐÙ ÙÑÖ ÙÒ Ø Ö Ø ÐÐ Ò Ò Ò Ô ØÙ Ý ØØ غ ÂÓ Å Ò Ø Ð Ú Ø ÑÙ ÓÒ
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 2. marraskuuta 2016 Sis alt o 1 Luento 17: Aspekti kieliopillisena kategoriana 3 2 1.1 Aspektin valinnasta menneess a ajassa.................... 2 1.1.1
9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
Matematiikan olympiavalmennus: Diofantoksen yht al oit a
Matematiikan olympiavalmennus: Diofantoksen yht al oit a Heikki M antysaari 25. helmikuuta 2007 V ah an teoriaa Diofantoksen yht al o: tuntemattomia enemm an kuin yht al oit a. Lukiossa esim. 4x + 8y =
K3 1. DEKL. FEM. (luonnos)
K3 1. DEKL. FEM. (luonnos) K KREIKKA, https://genfibeta.weebly.com/k.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) K3 NOMINIT JA PARTIKKELIT, https://genfibeta.weebly.com/k3.html K3
Eo C)sl. oarl. d to E= J. o-= o cy) =uo. f,e. ic v. .o6. .9o. äji. :ir. ijo 96. {c o o. ';i _o. :fe. C=?i. t-l +) (- c rt, u0 C.
C C C)l A\ d Y) L P C v J J rl, ( 0 C.6 +) ( j 96.9 :r : C (Db]? d '; _ äj r, { . 3 k l: d d 6 60QOO:ddO 96.l ä.c p _ : 6 äp l P C..86 p r5 r!l (, ō J. J rl r O 6!6 (5 ) ä dl r l { ::: :: :: 6e g r : ;
Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.
Syksyn kertausta Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Kieliopillisuus, hyvämuotoisuus ym. kieliopillisiset ja epäkieliopilliset lauseet hyvämuotoiset
Sijojen synty ja säilyminen
synty ja synty ja Leonid Kulikov: Evolution of Case Systems 7. huhtikuuta 2009 synty ja Sisältö 1 2 3 synty ja Indoarjalaisten kielten sijoista Sanskritissa kahdeksan sijaa Nuoremmissa IA-kielissä sijajärjestelmä
Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,
Venäjä, B3-kieli. Oppikirjat: Muu materiaali: Kuuntelut, äänitteet: Lähiopetuksen painotukset: Etätehtävät: Päivystykset:
Venäjä, B3-kieli Muu materiaali: Arviointi: Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän venäjän kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen
K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A
K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E
osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
Kera osayleiskaava, luonnos
Kera osayleiskaava, luonnos LIITTEET Liite 1 Ortokuva v.2011 Liite 2 Opaskartta v.2013 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Espoon kaupungin maanomistus Rakennuskieltoalue Kiinteistörajat Liite 6 Pyöräilyn tavoiteverkko
Otosavaruus ja todennäköisyys Otosavaruus Ë on joukko, jonka alkiot ovat kokeen tulokset Tapahtuma on otosavaruuden osajoukko
ÌÓÒÒĐĐÓ ÝÝ ÔÖÙ ØØ Naiiveja määritelmiä Suhteellinen frekvenssi kun ilmiö toistuu Jos tehdas on valmistanut 1000000 kpl erästä tuotetta, joista 5013 ovat viallisia, niin todennäköisyys, että tuote on viallinen
5. Paikallissijat/obliikvisijat
5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen
ÈÖÓ Ð Ø Ø ÌÙÖ Ò Ò ÓÒ Ø ÅÖ Ø ÐÑ ÈÖÓ Ð Ø Ò Ò ÌÙÖ Ò Ò ÓÒ Å ÓÒ ÖÒÐ Ò Ò Ô Ø ÖÑ Ò Ø Ò Ò ÌÙÖ Ò Ò ÓÒ Ó Ô Ø ÖÑ Ò Ø Ø ÐØ ÙØ ÙØ Ò ÓÐ ÓÒ ØØÓ ¹ Ð º ÂÓ Ò Å Ò Ö Ò Ý
ÈÖÓ Ð Ø Ø Ð ÓÖ ØÑ Ø Î Ñ Ø ÐÐÒ ÔÖÓ Ð Ø Ð ÓÖ ØÑ º ÌÐÐ Ð ÓÖ ØÑ ÖÚ Ø Ò Ø Ø ØÒ ÓÐ Ó ØÙÐÓ Ò ÑÙ Ò Ö Ù ÙØ Òº ÖÓÒ Ô Ø ÖÑ Ò Ñ Ò ÓÒ ØØ ÒÝØ Ø Ö Ø ÐÐ ÖÓ Ú Ò Ð ÒØ ØÓ Ø Ø Ò ÙÙ ÐÐ ÖÚ Ù ÐÐ Ø ÖÚ ØØ º Ä ÓÒ Ö ØØ Ø ØÓ ÒÒ ÝÝ
;ä;iäi;äää äeeie ägä
iäääiiääiiiä T iiääääiääeääiääiiä äii zeiziäseägggäi*s E i ä : e; e' s ;i c E i; ä i ä; ää *aiä1zt > at) iääaeääääe äää I 1 t r o 9.ä.h ;ä;iäi;äää äeeie ägä v) q o a äi E E V E e = Eiä ; äääägäfee* El
LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo
LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.
w%i rf* meccanoindex.co.uk
&, w% r* lr,ryd* kro g ; - C +gä!! r -. ä.;'! dg+s Zt t0, y < 9 -! 8 tü;r" lun.'-y; ',ä lrl;!tä u l - 9 9! - ä 6 ^ 9 b - q - cz * ; *'a! a = ;6 f
äi ä I i ilääiiii: i!
H q;) ri - tr H i : L v ^-1ö c/ tr V AN S n : d : F r i ;*v.1.i-,:xt rh Y l-s i \r 6 = tä Nl z - H A z : l l :, ä c iiiii;iäätäiliiiiä*i :n + E. < E t.! äa* -si ;9:-d ;,1, o
Jos nyt on saatu havaintoarvot Ü ½ Ü Ò niin suurimman uskottavuuden
1.12.2006 1. Satunnaisjakauman tiheysfunktio on Ü µ Üe Ü, kun Ü ja kun Ü. Määritä parametrin estimaattori momenttimenetelmällä ja suurimman uskottavuuden menetelmällä. Ratkaisu: Jotta kyseessä todella
Kuvan piirto. Pelaaja. Maailman päivitys. Syötteen käsittely
ØÙغ Ø Ò ÐÐ Ò Ò ÝÐ ÓÔ ØÓ Ì ÑÔ Ö Ò È Ð Ó ÐÑÓ ÒØ È Ð Ó ÐÑ Ò Ö ÒÒ ÒØØ ÈÙ ÒØØ ºÔÙ Ç ÐÑ ØÓØ Ò Ò Ø ÐРؽ ؾ Ø È Ð Ó ÐÑ Ò Ô ÖÙ Ö ÒÒ Ì ØÓ ÓÒ Ô Ð Ò ÝØ Ñ Ò ÓÒ Ñ ÐÐ Ó Ø Ò ÙÚ ØØ ÐÐ Ø Ñ ÐÑ Ø ÚÓ ÓÐÐ Ú Ò Ý Ò ÖØ Ò Ò Ð
ääexgäl*ääääe ääg I ä*fre3 I äee iäa ää-äälgü il leääö ää; i ääs äei:ä ä+ i* äfä g u ;; + EF'Hi: 2 ä ; s i r E:;g 8ää-i iää: Ffärg',
!P9) (?trtrr('l rl 9< l ( r,r^iüfl.l ltrt ;ä r!! (r, t 6 t, rti 'le )( ö O RRZöF;ä x öö 1 74ö 9 jii\rtr lrl l jipäp. ldrrr_.^!. 9r. i P.^vä P. t!! v 7 ' '.ä e.q i >6l( t (p C ] ä il; ', +t n l ( e iei
2"3" FOR HOUSEHOLD USE ONLY ((
ype SP025PY * 2"" SRZO PR 'SO OPR,A G SROS MOD D'MPO BDGSAG SROS D SO rsrrqös PARA SO GBRKSAAWZG PR A VOSRA SRZZA GGR AAM SRZO PR 'SO. OR YOR SAry ARY RAD H OPRAG SROS. pur R sunr, sz SSM S SRS D'Mp. rün
Persoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto
Persoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Persoonataivutus Preesens Perfekti Preteriti y.1.p. aparras aptaras aprus a-... y.2.p. mask. taparras taptaras
Venäjän kielen opinnot
Venäjän kielen opinnot Euroopan unionin jäsenenä Suomelta odotetaan monialaista ja -tasoista Venäjän tuntemusta. Tiedekorkeakouluista valmistuneita venäjän kieltä osaavia haetaan venäjän asiantuntijoiksi
1 Pöytäkirja Avaa haku
D yn as t y t i et o pa l ve l u Sivu 1 / 9 Poistuminen ( Toimielimet 1 Jätelautakunta 1 Pöytäkirja 17.12.2013 Avaa haku 1 Jätelautakunta Pöytäkirja 17.12.2013 Pykälä 15 Edellinen asia 1Seuraava asia M
PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi
PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte
luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:
Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme
edellyttää valintaa takaisinpanolla Aritmeettinen keskiarvo Jos, ½ Ò muodostavat satunnaisotoksen :n jakaumasta niin Otosvarianssi Ë ¾
ËØÙ ÓØÓ Ø Mitta-asteikot Nominaali- eli laatueroasteikko Ordinaali- eli järjestysasteikko Intervalli- eli välimatka-asteikko ( nolla mielivaltainen ) Suhdeasteikko ( nolla ei ole mielivaltainen ) Otos
Tietosuojaseloste / Hellewin opiskelija- ja henkilöstörekisteri
Kuopion kaupunki Selvitys 1 (6) Tietosuojaseloste / Hellewin opiskelija- ja henkilöstörekisteri Seloste henkilötietojen käsittelytoimista ja rekisteröidyn oikeuksista EU:n yleinen tietosuoja-asetus (2016/679)
Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, sekä voi olla apua.
HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 2 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, 15-17
Sumeri Aleksi Sahala
Sumeri 7.5.2013 Aleksi Sahala Verbit Yleistä Sanaluokkana suljettu Yhdeksän epäsäännöllistä verbiä Perfektiivi tunnusmerkitön Monipuolinen finiitti- ja infinitiivi/partisiippitaivutus Kieliopilliset taivutuskategoriat
t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<
1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5
Venäjän kielen opinnot
Venäjän kielen opinnot 249 Venäjän kielen opinnot Euroopan unionin jäsenenä Suomelta odotetaan monialaista ja -tasoista Venäjän tuntemusta. Tiedekorkeakouluista valmistuneita venäjän kieltä osaavia haetaan
SUMERI 2. HY ma 10-12,
SUMERI 2 HY ma 10-12, 3.9. 11.12.2017 Päivityksiä Kolmannen persoonan omistusliitteet tulisi lukea a-né hänen (ennen a-ni) bé sen, niiden (ennen bi) Evidenssiä: Omistusliitettä {be} ei koskaan kirjoiteta
(b) Onko hyvä idea laske pinta-alan odotusarvo lähetmällä oletuksesta, että keppi katkeaa katkaisukohdan odotusarvon kohdalla?
6.10.2006 1. Keppi, jonka pituus on m, taitetaan kahtia täysin satunnaisesti valitusta kohdasta ja muodostetaan kolmio, jonka kateetteina ovat syntyneet palaset. Kolmion pinta-ala on satunnaismuuttuja.
äiäää?l älägcläälii äisrä lää äää
E m vf z ln7 r vr ll n U d \r .Tl vr r E0.Tl : N. ' 6 J n n 5 EF g m : ' ".E q ' v { m i. 'n 9. E!. G r'.n ff ge re E'l n,. q (f,,r L : n 6 :. G N. +.:, lrf s 'T ^ x vr L : @ : L 5 T g G H liäiiiiii$ä1läl
Scalar diffraction and vector diffraction using Fourier analysis. Yasuhiro Takaki. Tokyo University of Agriculture & Technology. Faculty of Technology
Scalar diffraction and vector diffraction using Fourier analysis Yasuhiro Takaki Faculty of Technology Maxwell RCWA : F F I G G ; Maxwell! " # $ % & ' ( ) * +, -. / 0. 1 ' 2 3 $ 4 5 6 7 8 9, : ; < = >
MAANANTAINA KLO 18
EIÄI.. I. I.. #i i iij: i i gi i ill! gi d i i i.. l i: i.. l i il l. ij ld l l., il l. l.. l ilil li i. iii li ld l () jl. I li: gi d i. ii -ijl ijli il id il bff-d j igi. il iii i.. - i. i.i@jii.fi iii
l, ; i.'s ä E.ä E o gäästaefiiä,ggäeäeää;äggtää EI ;äe E H * eaä* E E 8EP.E .e= äe eääege F EEE;säääg lee sa 8NY ExE öe äec E= : ;H ä a(ü
,. 8\ ( P ;! l, ;.'s ä.ä >. u.a ä q x ö ä : ; ä ;äe * eä* 8P. ee s $e ää ä F äsä ff ääsfä,ääää;äää ä eääe F ;säää le sa r T e q ( r "j (,{,!. r JJ fl *r ( + T r {rl J Y '( S YC T 8Y C0 ( (f J, r, C,9 l
INFRARED RADIATORS FI EN RU. Infrapunalaitteen käyttö- ja asennusohje. Instructions for installation and use of Infrared Radiator
INFRARED RADIATORS FI EN RU Infrapunalaitteen käyttö- ja asennusohje Instructions for installation and use of Infrared Radiator Èíñòðóêöèè ïî ìîíòàæó è ýêñïëóàòàöèè èíôðàêðàñíûx èçëó àòåëåé 04112005 IR-C36
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
E 5**lä. :#9 äc? s$ E 5Eü ä. ry äre;* e'oev F b ].F. E E;t ää. F ö g. - ü-e <.9. t r = t r t-r. c).- b0 LG' q N. +) Lc) =b0 .- 0L. +.= - 4 i.
t: r = P ä 0 ä T J l - c 0 CE Fr t G A- * Ei +.= - 4 i E 5Eü ä ry äre;* E E;t ää E 5**lä :#9 äc? s$ - ü-e
Luonnolliset vs. muodolliset kielet
Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnollisia kieliä ovat esim. 1. englanti, 2. suomi, 3. ranska. Muodollisia kieliä ovat esim. 1. lauselogiikan kieli (ilmaisut p, p q jne.), 2. C++, FORTRAN, 3. bittijonokokoelma
Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)
Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat
J A R M O S U N N A R I M A N A G E R S T A N D A R D S, R E G U L A T I O N S A N D A P P R O V A L S
TALVIRENGASPAKON VESITTÄMINEN JOHTAA LIIKENNEKUOLEMIIN 6. 6. 2 0 1 8 J A R M O S U N N A R I M A N A G E R S T A N D A R D S, R E G U L A T I O N S A N D A P P R O V A L S S I S Ä L LY S L U E T T E L
LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova
LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi Alexandra Belikova 2016-2017 Opintojakso Laajuus: 2 op Työmäärä toteutustavoittain: itsenäisen työskentelyn osuus (mm. verkossa) 50 h pienryhmäopetus 4 h Sisältö:
M Pv + q = 0, M = EIκ = EIv, (EIv ) + Pv = q. v(x) = Asin kx + B cos kx + Cx + D + v p. P kr = π2 EI L n
ÄÙ Ù ½ ËØ Ð Ù Ú Ó Ó ÐÑ ½º½ ÈÙÖ Ø ØØÙ Ø ÚÙØ ØØÙ ÙÚ Ì Ô ÒÓ ÓØ Q v + q =, M = Q, ½º½µ ÑÑÓ ÐÐ ÙÚ ÐÐ M v + q =, M = EIκ = EIv, (EIv ) + v = q. ½º¾µ ½º µ ½º µ EI = Ú Ó ÆÙÖ Ù ÚÓ Ñ v (4) + k v = q EI, k = EI,
Ctl160 Tekstikorpusten tietojenkäsittely p.1/15
Ctl160 490160-0 Nicholas Volk Yleisen kielitieteen laitos, Helsingin yliopisto Ctl160 490160-0 p.1/15 Lisää säännöllisistä lausekkeista Aikaisemmin esityt * ja + yrittävät osua mahdollisimman pitkään merkkijonoon
Insinöörimatematiikka D
Insinöörimatematiikka D M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2015 M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot
PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos.
Teamware Office' Posti Saapunut posti : Olavi Heikkisen lausunto Lähettäjä : Karjalainen Mikko Vastaanottaja : Leinonen Raija Lähetetty: 18.1.2013 10:29 He i! Korjasin nyt tämän spostiliitteenä olevaan
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?
3. Kirjoita seuraavat joukot luettelemalla niiden alkiot, jos mahdollista. Onko jokin joukoista tyhjä joukko?
HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Seuraavat tehtävät liittyvät luentokalvoihin 1 14. Erityisesti esimerkistä 4 ja esimerkin
Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty )
Verbien kertaus Aleksi Sahala 27.09.2015 (päivitetty 10.09.2017) Split-ergatiivisuus verbeissä Persoonaprefiksien ja suffiksien funktio riippuu siitä, onko verbi marû- vai ḫamṭu-konjugaatiossa. Lauseenjäsenten
Koska ovat negatiiviset. Keskihajontoja ei pystytä laskemaan mutta pätee ¾.
24.11.2006 1. Oletetaan, että kaksiulotteinen satunnaismuuttuja µ noudattaa kaksiulotteista normaalijakaumaa. Oletetaan lisäksi, että satunnaismuuttujan regressiofunktio satunnaismuuttujan suhteen on ݵ
J fihu. oitus, :?'! Matemaattinen Analyysi. D:at-btp+ctp', R2 Ti. tç16. dpldt : a(q" - q) + þ(p" - p) (1) pt(t) ' viikko 47.
Vsn yps, syksy 207 / ORMS00 Memnen Anyys J fhu.us, vkk 47 R T R2 T 2-4 6 F426 F426 s.2. s.2.. Os, eä fun fn /- OTæ Tyn s kehyskeskuksen n # - u-, _D2 _f"- 3'- * - fø- 5 b Men mn emä summs pää ske, eä sdn
7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE
7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 289 YLEINEN TEHTÄVÄ Venäjän kielen opetus tukee koulun yleistä kasvatustehtävää. Venäjän kielen opiskelussa painotetaan suullisen kielitaidon ja viestintävalmiuksien kehittämistä
ä 3 lr;+fä3fää äää+ r
h. /] fr ff J { 1) -* {s ;; '*J 0 K F * 4 EP f' J d {.l E *e}' -{ ä'r) * fü PE }} ä g {fr ff EW g) f< Q-O -r -l ^= F{ $ $ ä- $FF flü +ä# äf $ E& =4 äh $ F. g ääü f se L ü,,8 g gr- ä äe HSs 9 5 ;n; g Fß;
èíñòðóêöèÿ ïî ýêñïëóàòàöèè bruksanvisning käyttöohje
èíñòðóêöèÿ ïî ýêñïëóàòàöèè bruksanvisning käyttöohje Ñòåêëîêåðàìè åñêàÿ ïîâåðõíîñòü Glaskeramikhäll Keraaminen keittotaso EHC60060K We were thinking of you when we made this product Äîáðî ïîæàëîâàòü â
subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta
Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty
A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet
A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja
Predikaattilogiikkaa
Predikaattilogiikkaa UKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Kertausta ogiikan tehtävä: ogiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat
7 i i. :': ä* $ ; : z äi;:
\ ts ;:-.i> 4 = \ H 1 \ ': F \ z,.s v ':u, > L i j a Äs ; I r = :ss E E - v= 'Q -. - s s : i e i = E ; Z E : E g I i!3:e i E',.E=2? ; = z * v'ü L: : ä =_ E 'q3 2e:,ä Z 7 i i. :': ä* $ ; : z äi;:!?,2l,2
Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:
Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)
S U M E R I N SIJAMUODOT
S U M E R I N SIJAMUODOT (Luonnos XHTML-versiota varten) Aleksi Sahala, Helsingin Yliopisto v 0.2 (KESKENERÄINEN) 1 Substantiivilauseke Sumerin substantiivilauseke rakentuu yhdestä nominista (N) tai nominiketjusta
el. konsentraatio p puolella : n p = N c e (E cp E F ) el. konsentraatio n puolella : n n = N c e (E cn E F ) n n n p = e (Ecp Ecn) V 0 = kt q ln (
ÈÙÓÐ Ó ÓÑÔÓÒ ÒØØ Ò Ô ÖÙ Ø Ø À Ì Øº ½º È ÖÖ ÔÒ¹ÔÙÓÐ Ó Ð ØÓ Ò Ò Ö ÚÝ Ñ ÐÐ ÙÒ ÙÐ Ó Ò Ò ÒØØ ÓÒ ÒÓÐÐ º ÂÓ ÓÒØ Ø ÔÓØ ÒØ Ð Ò V 0 Ý ØÐ µ ÃÙÚ Ò ÚÙÐÐ µ Ù ÓÚ ÖØ Ý ØÐ Ø Ô¹ Ò¹ØÝÝÔ Ø Ò Ñ Ø Ö Ð Ò Ò Ö Ø ÓØ Ô¹ÔÙÓÐ ÐÐ ÙÙÖ
WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE
29/15/KRi 4.2.2015 1(9) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2014 16/15/KRi 21.1.2015 2(9) SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...
YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA
YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 TOIMIALA 50 YHDYSKUNTAPALVELUT P A L V E L U 5 0 0 T E K N I S E N J A Y M P Ä R I S T Ö T O I M E N H A L L I N T O J A M A A S
"h 'ffi: ,t^-? ùf 'J. x*r:l-1. ri ri L2-14. a)5-x:8-7x b) 3(2x+ l) :6x+ 1 c) +* +5 * I : 0. Talousmatematiikan perusteet, onus to o.
1 Vaasan yopso, kev a 0 7 Taousmaemakan perusee, onus o o R1 R R3 R ma 1-1 ma 1-1 r 08-10 r -1 vkko 3 F9 F53 F5 F53 1.-0..01 R5 R o R7 pe R8 pe - r-1 08-10 10-1 F53 F10 F5 F9 1. Sevennä seuraava ausekkee.
i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto
i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a
Verbisuffiksit. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto
Verbisuffiksit Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Verbin morfotaksi I VETITIIVI ajj- kielto II PERSOONAPREFIKSI u- he (prefiksi) IIIa PREFORMATIIVI ša- kausatiivi IIIb VARTALO -šmar-
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
Kieli merkitys ja logiikka
Lause Kieli merkitys ja logiikka Asiakas tilaa ruuan. Luento 6 Asiakas on [tilannut juoman ennen ateriaa]. Aikamuoto Aikamuoto! Suomessa aikamudolla (T, tempus) on kaksi erillistä verbimuotoa, preesens
':(l,i l) 'iac: (å ;) (x 2v + z- o. I o, * 4z:20. 12, +8y 3z: l0. Thlousmatematiikan perusteet, onus ro 0 opettaja: Matti Laaksonen.
Vaasan kesäyps, kesä 2013 Thusmaemakan perusee, nus r 0 peaja: Ma aaksnen 2. väke, (a 31.8.2013 Rakase 3 ehävää. Kun käsee ehävän, nn käsee sen kakk aakhda. Kkeessa saa a mukana askn (myös graanen ja auukkkrja
Suomi 3A. Torstai 1. kesäkuuta Syreeni
Suomi 3A Torstai 1. kesäkuuta 2017 Syreeni Lämmittely: Juttele parin kanssa Mitä kuuluu? Millainen päivä sulla on ollut? Mitä sä teit viime viikolla? Kotitehtävä: harjoitus 7 Nominatiivi yksikkövartalo