KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Ohjeen nimi XAMKIN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Vastuuhenkilö Voimaantulo henkilöstöpäällikkö Katja Jyräs Päätös ( saakka) Käsittelyt Päivitetty Päivittäjä Katja Jyräs Päivitetty Päivitetty Tiedoksi Päivittäjä Tiedoksi Päivittäjä toimitusjohtaja, rehtori Heikki Saastamoinen Xamk Oy:n johtoryhmä Xamk Oy:n yhteistoimintaneuvottelukunta

2 KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Työterveyshuolto on työterveyshuoltolakiin (1383/2001) perustuvaa ehkäisevää terveydenhoitoa. Työterveyshuoltolain 11 :n mukaisesti työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka tulee sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Työpaikkakäynteihin ja muihin työterveyshuollon suorittamiin selvityksiin perustuen toimintasuunnitelmaa tulee tarkistaa vuosittain. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma tulee käsitellä työpaikalla yhteistoimintamenettelyn edellyttämällä tavalla työsuojelutoimikunnassa tai sitä vastaavassa muussa työpaikan yhteistyöelimessä. Suunnitelma on Kelan korvauksen saamisen edellytys, ja se liitetään mukaan korvaushakemukseen. Toimintasuunnitelma on laadittu kahdeksi vuodeksi. Sitä arvioidaan ja tarvittaessa tarkistetaan ensimmäisen vuoden päättyessä. TYÖNANTAJAN TIEDOT Yhteystiedot Yhteyshenkilö Toimitusjohtaja Tapaturmavakuutusyhtiö Eläkevakuutusyhtiö Nimi Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy (jälj. Xamk Oy) Y-tunnus Osoite PL 68 (Patteristonkatu 3 D), Mikkeli Puhelin puhelinvaihde: Päätoimial a Korkea-asteen koulutus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, TOL nro: Tilikausi Nimi henkilöstöpäällikkö Katja Jyräs Postiosoite PL 68 (Patteristonkatu 3 D), Mikkeli Puhelin Sähköposti katja.jyras@xamk.fi Nimi Heikki Saastamoinen Postiosoite PL 68 (Patteristonkatu 3 D), Mikkeli Puhelin Sähköposti heikki.saastamoinen@xamk.fi Nimi Colemont Finland Oy/Sirpa Ekström (Pohjola) Osoite Malminkaari 9 B, 3. krs, HELSINKI Puhelin (09) , Gsm Nimi Kuntien eläkevakuutus Osoite PL 425, Unioninkatu 43, Helsinki Puhelin Sivu 2 / 20

3 TYÖTERVEYSASEMAT Helsinki Yhteystiedot Työterveyshenkilöstö Potilasasiamies Kotka Yhteystiedot Työterveyshenkilöstö Potilasasiamies Yhteystiedot Kouvola Yhteystiedot Työterveyshenkilöstö Potilasasiamies Mikkeli Yhteystiedot Työterveyshenkilöstö Potilasasiamies Puhelin: Mehiläinen Forum Y-tunnus: Työterveyslääkäri: Harry-Pekka Kuusela Työterveyshoitaja: Sirpa Hartikainen Henkilöstön pätevyys on mahdollista tarkistaa Kymijoen Työterveys Oy Koulukatu Kotka Puhelin: Y-tunnus: Työterveyshuollon ylilääkäri: Maija Melto-Gurung Työterveyslääkäri: Arja Tervola ja Petri Pekkola Työterveyshoitaja: Birgit Lahtinen Työpsykologi: Leena Vauhkonen Depressiohoitaja: Sari Manninen Työfysioterapeutti: Riikka Hautala Henkilöstön pätevyys on mahdollista tarkistaa Nimi: Eija Linnala Osoite: Hallituskatu 7 D, Kouvola Puhelin: Kymijoen Työterveys Kyminlinnantie 6, Kotka Mehiläinen Kouvola Kauppamiehenkatu Kouvola Puhelin: Y-tunnus: Puhelin: Y-tunnus: Vastaava työterveyslääkäri: Mika Räsänen Työterveyslääkäri: Teppo Mahrberg ja Mika Räsänen Työterveyshoitaja: Anne Frantsi Työpsykologi: Anneli Kellberg Työfysioterapeutti: Pirjo Huuhka Henkilöstön pätevyys on mahdollista tarkistaa Nimi: Sari Viholainen puh Etelä-Savon työterveys Oy Maaherrankatu Mikkeli Puhelin: Y-tunnus: Työterveyshuollon johtaja: Pirkko Valtola Työterveyslääkäri: Jarmo Kuronen Työterveyshoitaja: Päivi Marttila Työpsykologi: Marita Hietala ja Susanna Kilpeläinen Työfysioterapeutti: Janne Loukiainen Henkilöstön pätevyys on mahdollista tarkistaa Taija Liukkonen Osoite: Mikkelin kaupungin virastotalo, Maaherrankatu 9-11, Mikkeli Puhelin: klo 9:00 12:00 arkisin Sivu 3 / 20

4 Savonlinna Yhteystiedot Työterveyshenkilöstö Potilasasiamies TYÖTERVEYSHUOLLON SISÄLTÖ Lakisääteinen (KL I) Sairaanhoito (KL II) Savonlinnan Seudun Työterveys ry Schaumanintie 1, Savonlinna Työterveyshuollon ylilääkäri: Minna Karvansalo Työterveyslääkäri: Marjukka Kosonen Työterveyshoitaja: Maarit Leskinen Työpsykologi: Harri Kupiainen Työfysioterapeutti: Jaana Hannikainen Sosiaalialan asiantuntija: Maarit Laamanen Sivu 4 / 20 Puhelin: Y-tunnus: Henkilöstön pätevyys on mahdollista tarkistaa Nimi: Heli Korhonen Osoite: Itä-Savon Sairaanhoitopiiri, Keskussairaalantie 6 F-rakennus 12. krs Savonlinna Puhelin: Ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta Kyllä Ei yleislääkäritasoinen sairaanhoito siihen liittyvine Kyllä Ei laboratorio- ja röntgentutkimuksineen erikoislääkärikonsultaatiot Kyllä Ei yksityiset kuvantamistutkimukset Kyllä Ei työterveyslääkärin harkinnan mukaan TYÖTERVEYSHUOLLON YLEISET TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteet perustuvat työterveyshuoltolakiin 1383/2001 ja asetukseen 708/2013 hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta. Työterveyshuollon toiminnan tavoite on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisy, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy, työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveyshuolto noudattaa hyvää työterveyshuoltokäytäntöä johon kuuluvat työterveyshuollon työlähtöinen työote, yhteistyö, moniammatillisuus, toiminnan suunnitelmallisuus sekä toiminnan laadun ja tuloksellisuuden seuranta ja arviointi. YHTEISTOIMINNASSA TYÖTERVEYSTOIMINNAN KANSSA SOVITUT TAVOITTEET a) Varhaisen tuen mallin eli HyMy-toimintamallin kehittäminen ja jalkauttaminen Esimieskoulutuksessa otetaan esille työterveyshuollon työhyvinvointia tukevat palvelut ja HyMymalli esimiehen työvälineenä. Lisäksi rakennetaan yhä tiiviimpää yhteistyötä työnantajan ja työterveyshuollon välillä ongelmatilanteissa. Perustetaan työryhmä kehittämään HyMytoimintamallia. b) Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisy sekä vähentäminen TULES-vaivojen vähentäminen ja istuntatyö erilaisilla tukitoimilla (mm. liikunta- ja kulttuurisetelit, työfysioterapeutti, kuntosalit). c) Johdon, esimiesten ja henkilöstön tukeminen suuressa muutosprosessissa Fuusio alkaen ja sen aiheuttamat muutokset varsinkin toimintakulttuureissa, vaativat hyvää muutosjohtamista, yhteistoimintaa ja henkilöstön osallistamista. Muutosten hallinta vaatii panostusta, joten tarvittavia asiantuntijapalveluita ostetaan työterveyshuollon lisäksi myös ulkopuolisilta palvelujen tuottajilta.

5 Sivu 5 / 20

6 TERVEYTTÄ, TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVÄ JA YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA SEKÄ TYÖHÖN PALUUN TUKI JA SAIRAANHOITO 1. Työkyvyn hallinta Työkykyongelmien käsittely on osa työkykyä ylläpitävää toimintaa. Työterveyshuolto selvittää, arvioi ja seuraa työntekijöiden terveydentilaa, työ- ja toimintakykyä sekä tarvittaessa selvittää työnkuormitusta. Ennakointi ja työkyvyn varhainen tukeminen takaavat työntekijöille oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen tuen työssä selviytymisessä. Työterveyslääkärit ja -hoitajat yhdessä työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa huolehtivat vajaakuntoisten terveyden seurannasta. Työterveyshuolto tekee tarvittaessa toimenpideehdotuksia työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin. Työterveyshuollossa annetaan vastaanottojen yhteydessä kuntoutusta koskevaa neuvontaa ja arvioidaan työntekijöiden kuntoutustarvetta. Tarvittaessa työntekijä ohjataan ammatilliseen tai lääkinnälliseen kuntoutukseen. Työterveyshuolto osallistuu yhteistyössä eläkelaitosten ja työnantajan kanssa toteutettavan kuntoutuksen suunnittelun. 2. Työpaikkaselvitykset (Kelan korvausluokka I) Työpaikkaselvitys on työterveyshuoltotoiminnan perusta. Työpaikkaselvityksen tavoitteena on työn ja työpaikan olosuhteiden selvittäminen ja niiden terveydellisen merkityksen arviointi. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työpaikan altisteet, työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturma- ja väkivaltavaarat. Myös ensiapuvalmiuden selvittäminen kuuluu työpaikkaselvitykseen. Työpaikkaselvitystä varten työterveyshenkilöstö selvittää työnantajalta työpaikan tietoja, kuten henkilöstön ikärakennetta, sairauspoissaolotietoja, tapaturmatietoja ja työprosesseja, työmenetelmiä ja työaikoja. Työterveyshenkilöstö suorittaa työpaikkakäyntejä, joilla arvioidaan ja tarvittaessa mitataan työpaikan terveydellisiä vaaroja. Lisäksi kyselyillä ja kartoituksilla selvitetään työilmapiiri- ja kuormitustekijöitä. Työturvallisuuslain mukainen vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi sekä dokumentointi ovat työnantajan vastuulla. Työpaikkaselvityksen liittäminen vaarojenarviointimenettelyyn on perusteltua. Työpaikkaselvityksiin osallistuu työterveyshuollon edustajien lisäksi terveystarkastaja, kiinteistöpalvelujen edustaja, turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö sekä selvityksen kohteena olevan yksikön esimies. Perusselvitykset - Sovitaan turvallisuus- ja työsuojelupäällikön kanssa o Savonlinnassa Ravintola Kaari ja 3K-tehdas o Helsinki Otanniemen toimipiste o Kotkassa rakennuslaboratorio, kiinteistöhuolto, merenkulku, kirjasto, tietohallintopalvelut Suunnattu selvitys Tehdään tarvittaessa. Työpaikkaselvitysten lausunnot toimitetaan työntekijälle, esimiehelle, turvallisuus- ja työsuojelupäällikölle sekä henkilöstöpäällikölle. Sivu 6 / 20

7 3. Terveystarkastukset (Kelan korvausluokka I) Työhön liittyvien sairauksien ja oireiden ehkäisy työntekijän psyykkisen ja fyysisen terveyden ja toimintakyvyn seuranta ja edistäminen ja tarvittaessa kuntoutukseen ohjaaminen, toimivan työyhteisön sekä terveellisen työympäristön kehittäminen. Aloitteen terveystarkastuksesta voi tehdä työntekijä, työnantaja sekä työterveyshuolto. Työhöntulotarkastukset Henkilöstöpalvelut ohjaa työntekijät työhöntulotarkastukseen. Työhöntulotarkastus tehdään kaikille uusille päätoimisille työntekijöille (ei harjoittelijat ja tuntityöntekijät). Tarkastusta ei tarvitse suorittaa, jos henkilö ollessaan Xamkin palveluksessa välillä vaihtaa työstä toiseen, ellei työn luonne oleellisesti muutu. Terveystarkastus tulee tehdä ennen työn alkamista tai viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta. Työhöntulotarkastuksen tekee työterveyshoitaja. Työterveyshoitaja ohjaa lääkärille vain tarvittaessa. Tarkastuksen sisältö: esihaastattelulomake, haastattelu, audit-lomake, yleistila, pituus, paino, kuulo, verenpaine, näöntarkastus, mikrospirometria tupakoitsijoille, laboratoriokokeet (tehdään työntekijän yksilöllisen tarpeen mukaan): B-Pvk ja virtsakoe, lipidit (veren rasva-arvot), gluk, CDT sekä terveydentilan edellyttämät muut tutkimukset. Seurantaterveystarkastukset Alle 50-vuotiaat työntekijät kutsutaan sähköpostitse, kirjeitse tai puhelimitse työterveyshuollosta terveystarkastukseen neljän vuoden välein. 50 vuoden jälkeen kolmen vuoden välein 60 vuoteen asti ja sitten vuoden välein eläkeikään asti. Tarkastuksen sisältö: haastattelu, työkykyindeksi-lomake, audit-lomake, näkö, kuulo, PVK, lipidit, gluk, Plv ja tarvittaessa PSA sekä muut tarvittavat laboratoriokokeet, verenpaine. Laboratoriokokeet määritellään yksilöllisen tarpeen mukaan, huomioiden mm. lähiaikoina tehdyt kokeet. Lääkärintarkastus tarvittaessa. Tarvittaessa työfysioterapeutti tutkii ja arvioi työntekijän toimintakykyä, opastaa sujuvaan työskentelyyn ja ohjaa kokonaisvaltaista terveyden edistämistä. Näyttöpäätetyöntekijät (Valtioneuvoston päätös näyttöpäätetyöstä 1405/1993) Näyttöpäätetyötä tekeville tehdään näöntarkastus. Tavoitteena on näyttöpäätetyöhön liittyvien terveydellisten ongelmien vähentäminen. Työtehtäviin määritetyt ja mitoitetut erityistyölasit ja muut erityisapuvälineet korvataan työnantajan erikseen tekemän päätöksen mukaisesti. Tarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (Valtioneuvoston päätös 1672/92 ja Työterveyshuoltoasetus 1485/2001) Osalla ammattiaineiden opettajista työssä on erilaisia altisteita opetettavasta ammattiaineesta johtuen; mm. melu, puupöly, tekstiilipöly, liuotinaineet. Terveystarkastus tarvetta selvitetään yksilöllisesti huomioiden altistuminen ja työn terveysriskit (haastattelu ja työpaikkaselvitykset pohjana). Pääsääntöisesti tarkastukset tehdään kolmen vuoden välein ja terveystarkastuksen sisältö on sama kuin ikäkausitarkastuksessa ja sen lisäksi altisteesta riippuen mahdolliset lisätutkimukset. Vajaakuntoisten tarkastukset Työnantaja seuraa ja edistää sairauden, vian tai vamman vuoksi vajaakuntoisen työntekijän terveydentilaa ja työssä selviytymistä terveydelliset edellytykset huomioon ottaen. Työkykyä tukevat toimenpiteet suuntautuvat joko yhteen tai useampaan seuraavista tekijöistä: - työntekijän työhön - työvälineisiin Sivu 7 / 20

8 - työympäristöön - työyhteisöön - työntekijän ammatilliseen osaamiseen ja terveyteen - työjärjestelyihin Lisäksi annetaan kuntoutusta koskevaa neuvontaa ja ohjataan hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen. Aloitteen kuntoutukseen hakeutumisesta voi tehdä työnantaja, henkilö itse tai työterveyshuolto. Apuvälineiden hankinnassa avustetaan tarpeen mukaan. Työterveyshuolto seuraa vajaakuntoisia työntekijöitä työpaikkakäyntien ja vastaanottojen yhteydessä. Muut terveystarkastukset Terveystarkastuksia voidaan tehdä työntekijän, esimiehen tai työterveyshuollon aloitteesta mm: - työ- ja toimintakyvyn sekä työn kuormituksen selvittämiseksi - työhön liittyvien oireiden tai työkykyyn vaikuttavien sairauksien selvittämiseksi - kuntoutustarpeen selvittämiseksi. 4. Työhyvinvointia edistävä ja työssä selviytymistä tukeva toiminta (Kelan korvausluokka 1) Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden antama neuvonta ja ohjaus Neuvontaa ja ohjausta annetaan työpaikkakäyntien, terveystarkastusten ja sairausvastaanottojen yhteydessä. Neuvonta ja ohjaus perustuvat työterveyshuollon ammattihenkilöiden toteamaan tarpeeseen. Sisältö määräytyy työn, työympäristön ja työntekijän terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn mukaan. Sairauspoissaolojen hallinta ja seuranta Seurataan yhteistyössä työterveyshuollon ja yrityksen kanssa. Työterveyshuollot toimittavat raportteja vuosittain. Työterveysneuvottelu Työterveysneuvottelussa ideana on löytää ratkaisut, joiden avulla työntekijä voi jatkaa työssään tai palata työhönsä ilman riskiä työkyvyn heikentymisestä uudelleen. Tapaamisen tavoitteena on löytää yhteisymmärrys työntekijän ja esimiehen välille niistä työkykyä tukevista toimenpiteistä, jotka sekä työntekijä että työnantaja pitävät sopivina. Työterveysneuvottelu on siis hyödyllinen kaikissa tilanteissa, joissa halutaan yhdessä tukea työntekijän työkykyä. Tällaisia tilanteita ovat mm. pitkältä sairauslomalta paluu, toistuvat sairauslomat, työyhteisön ongelmatilanteet, työuupumus tai esim. päihteiden käyttö. Työterveysneuvotteluun osallistuu työntekijä, työnantaja ja työterveyden asiantuntija/asiantuntijat. Työterveysneuvottelun kokoonkutsujana voi olla kuka tahansa em. kolmesta osapuolesta. Kipu ja painonhallintaryhmät Työterveyshuollon järjestämiä ryhmiä, joihin voi päästä mukaan työterveyshuollon suosituksesta. Työnantaja kustantaa osallistumismaksut. Työfysioterapeutin yksilökäynti Työterveyshoitajan tai lääkärin lähetteellä 1-3 käyntiä ongelmaa kohti, työterveyshuollon lääkärin arvion mukaan myös lisäkäynnit mahdollisia. Työfysioterapeutin tekemät ergonomiakartoitukset tehdään hoitavan lääkärin kautta. Työfysioterapeutin lausunto toimitetaan työntekijälle, esimiehelle, turvallisuus- ja työsuojelupäällikölle sekä henkilöstöpäällikölle. Sivu 8 / 20

9 Työpsykologin yksilökäynti Työterveyshoitajan tai lääkärin lähetteellä 1-5 käyntiä ongelmaa kohti, työterveyshuollon lääkärin arvion mukaan myös lisäkäynnit mahdollisia. Työpaikka tai -ryhmäkohtainen työ Tarvittaessa voidaan antaa tietoja, neuvontaa ja ohjausta ryhmäkohtaisesti esim. samaa työtä tekeville, kun työpaikkaselvityksessä on tullut esiin työn kuormitustekijöitä tai työhön liittyviä muita asioita, joista työterveyshuollon tulee antaa tietoja. Päihdetyö Noudatetaan työnantajan päihdetyön ohjeistusta. Kriisityö Noudatetaan työnantajan kriisityön ohjeistusta. Kuntoutukseen ohjaaminen Sisältää sekä ryhmämuotoisen kuntoutuksen (lääkinnällinen kuntoutus) että yksilökuntoutuksen (ammatillinen että lääkinnällinen kuntoutus) muodot. 5. Muut toiminnat (Kelan korvausluokka I) Ensiapuvalmiuden suunnitteluun ja ylläpitoon osallistuminen Ensiaputarpeet arvioidaan ja ensiapuvalmiuden tasoa seurataan osana työpaikkaselvitystä. Työterveyshoitajat toimivat tarvittaessa asiantuntijana ensiapuvalmiuden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Ensiapukoulutuksen käyneet on tilastoitu ja ensiapukoulutusta järjestetään säännöllisesti. Ensiapukaappien huolto ja täydennyshankinnat on vastuutettu Kampusalueen nimetylle vahtimestarille. Tapaturmien torjunta Työterveyshuolto osallistuu tarvittaessa erilaisiin tapaturma-asioita koskeviin projekteihin. Rokotukset Työterveyshuollon kautta annetaan kaikki työn ja työmatkojen edellyttämät rokotukset sekä työnantajan kanssa sovitut muut mahdolliset rokotukset. Xamkin päätoimisille työntekijöille työnantaja maksaa influenssa-rokotteen ja tarvittaessa Tetanus-difteria-rokotteet. Vapaa-aikaan liittyvät rokotukset voidaan pistättää työterveydessä, mutta rokote tulee työntekijän itse hankkia. Suunnitteluun osallistuminen Sairauspoissaolojen vähentäminen ja hallinta yhteistyössä työnantajan kanssa. Työterveyshuollon henkilöstö osallistuu kutsuttaessa työolosuhteiden suunnitteluun. Ikääntymiseen liittyvät muutokset terveydentilassa ja työkyvyssä tulisi huomioida suunniteltaessa ja toteutettaessa työterveyshuollon eri toimintoja. Lisäksi kehitetään työterveyshuollon kanssa uusia yhteistyötapoja henkilöstöpalveluiden, linjaorganisaation ja työsuojelun kanssa, jotta yhä paremmin pystyttäisiin toteuttamaan laadukasta ja tuloksellista toimintaa. Toimintaan osallistuminen Työterveyshuollon henkilöstö osallistuu kutsuttaessa työsuojelutoimikunnan kokouksiin. Vuosittain järjestetään työnantajan toimesta ainakin yksi yhteistyötapaaminen työterveyshoitajien kanssa, johon tarvittaessa mukaan kutsutaan lääkäri, fysioterapeutti tai työpsykologi. Sivu 9 / 20

10 6. Sairaanhoito (Kelan korvausluokka II) Työntekijän tulee ensisijaisesti käyttää varsinaisen työntekemispaikan työterveyshuollon palveluja, mutta muilla toimipaikkakunnilla akuutti sairaanhoito on mahdollinen. Työterveyshuollon vuosimaksut Yleislääkäritasoinen sairaanhoito Sairaanhoito koskee kaikkia päätoimisia työntekijöitä. Työntekijällä ole oikeutta käyttää työterveyshuollon palveluja jos hän työvapaalla Xamkista ja hän on toisen työnantajan palveluksessa. Ajanvarauksessa noudatetaan kiireellisyysluokitusta, jonka tavoitteena on oikea hoito oikeaan aikaan oikeassa hoitopaikassa. Tilanteissa, missä työterveyshuolto ei kykene palveluita sairauden luonteen vaatimassa ajassa tarjoamaan, työntekijän tulee hakeutua hoitoon muuhun terveydenhuollon palvelupisteeseen, esimerkiksi omalle terveysasemalleen, omalla kustannuksellaan. Erikoislääkärin konsultaatiot Erikoislääkärikonsultaatiot (1-2 käyntiä/sairaus) tapahtuvat työterveyslääkärin lähetteellä, maksusitoumuksella. Erikoislääkärikonsultaatio tulee kyseeseen työkyvyn tai kuntoutusmahdollisuuksien sekä hoitomahdollisuuksien arvioimiseksi. Hoitovastuu konsultaatioissa säilyy työterveyslääkärillä. Mikäli erikoislääkäri suosittaa laboratorio- tai röntgentutkimuksia tehtäväksi, näiden toteuttaminen jää työterveyshuollon harkintaan. Poliklinikkamaksut maksaa työntekijä itse vaikka ne tapahtuisivat työterveyslääkärin lähetteellä. Työnantaja ei myöskään maksa mahdollisesti työntekijälle määrättyjä lääkkeitä. työnantaja maksaa kortisonin, jos se on määrätty työterveyshuollossa sairauden hoitoon ja pistos annetaan työterveyshuollossa. Erikoistutkimukset Työterveyslääkärin lähetteellä tapahtuvat erikoistutkimukset sisältyvät työterveyshuoltoon: sähköinen hermoratatutkimus (ENMG tai ENG), rasitus-ekg, suoliston tähystystutkimukset, EKG:n vuorokausirekisteröinti, yöpolikrafia ja RR-vuorokausimittaus. Ajokorttitarkastukset maksaa työnantaja, mikäli työntekijän työhön kuuluu säännöllinen matkustaminen kampusten välillä ja/tai kun auto on välttämätön työtehtävien hoitamisessa. Magneettikuvauksia voidaan suorittaa työterveyshuoltona tilanteissa, missä työntekijä on sairauslomalla tai hänellä on vakava työkyvyn menettämisen uhka ja työterveyshuollon kautta tehtävällä kuvauksella voidaan lyhentää sairauslomaa, hoitoon pääsyä tai mikäli tutkimus on tarpeen ammatillisen kuntoutuksen suunnitelman laadinnassa. Magneettikuvauksen toteuttamisesta päättää hoidosta vastaava lääkäri. TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Yhteistyön toimintatapoja Työsuojelutoimikunta Kyllä Ei Työpaikalle on valittu työsuojeluvaltuutettu Kyllä Ei Työterveyshuollon korvaushakemusasiakirjat Kyllä Ei käsitellään työsuojelutoimikunnassa tai työsuojeluvaltuutetun kanssa tai muussa ne korvaavassa yhteistoimintamenettelyssä Sivu 10 / 20

11 Työterveyshenkilöstö osallistuu työsuojelutoimikunnan kokouksiin Työterveyshuolto osallistuu työsuojelun toimintaohjelman laatimiseen TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖN YHTEYSTIEDOT Nimi Jussi Jokivaara Turvallisuus- ja Postiosoite Paraatikenttä 7, Kouvola työsuojelupäällikkö Puhelin Sähköposti Nimi Jyri Mulari Työsuojeluvaltuutettu Postiosoite Pääskysentie 1, Kotka Kotka Puhelin Sähköposti Nimi Pasi Ääpälä 1. varavaltuutettu Postiosoite Pääskysentie 1, Kotka Kotka Puhelin Sähköposti 2. varavaltuutettu Kotka Nimi Postiosoite Puhelin Sähköposti Nimi Päivi Arolainen-Peltola Työsuojeluvaltuutettu Postiosoite Paraatikenttä 7, Kouvola Kouvola Puhelin Sähköposti Nimi Ari Haapanen 1. varavaltuutettu Postiosoite Paraatikenttä 7, Kouvola Kouvola Puhelin Sähköposti Nimi Anne Räsänen 2. varavaltuutettu Postiosoite Paraatikenttä 7, Kouvola Kouvola Puhelin Sähköposti Nimi Timo Leinonen Työsuojeluvaltuutettu Postiosoite Patteristonkatu 3, Mikkeli Mikkeli Puhelin Sähköposti Nimi Paula Hämäläinen 1. varavaltuutettu Postiosoite Patteristonkatu 3, Mikkeli Mikkeli Puhelin Nimi Riitta Keränen 2. varavaltuutettu Postiosoite Patteristonkatu 3, Mikkeli Mikkeli Puhelin Sähköposti Nimi Tommi Pälli Työsuojeluvaltuutettu Postiosoite Savonniemenkatu 6, Savonlinna Savonlinna Puhelin Sähköposti 1. varavaltuutettu Nimi Emmi Kallio Sivu 11 / 20 Kyllä Kyllä Ei Ei

12 Savonlinna Postiosoite Vipusenkatu 10, Savonlinna Puhelin Sähköposti Sivu 12 / 20

13 2. varavaltuutettu Savonlinna MUU YHTEISTYÖ Nimi Petteri Paananen Postiosoite Vipusenkatu 10, Savonlinna Puhelin Sähköposti Työterveys toimii kiinteässä yhteistyössä työpaikan kanssa. Työterveyshenkilöstö osallistuu ytneuvottelukunnan ja työsuojelutoimikunnan kokouksiin sekä muihin työyhteisöjen asioita käsitteleviin kokouksiin kutsusta. Tarvittaessa tehdään yhteisiä työpaikkakäyntejä. Yhteydenpito on molemminpuolista ja oikea-aikaista. Yhteistyö riskinarvioinneissa Kyllä Ei Varhaisen tuen toimintamallia käytetään Kyllä Ei Päihdetyönmalli käytössä Kyllä Ei Mallit liitteenä: TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA SEURANTA Toimintasuunnitelman toteutuminen, seuranta ja päivittäminen Työterveyshuollon raportit ja yhteenvedot Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on voimassa ajalla Työterveyshuollon toimintasuunnitelma perustuu työpaikkaselvitykseen, joka on tehty: Kotkassa Kyllä Ei Kouvolassa Kyllä Ei Mikkelissä Kyllä Ei Savonlinnassa Kyllä Ei Toimintasuunnitelman toteutumista seurataan työpaikan yhteyshenkilön ja Kyllä työsuojelupäällikön kanssa vuosittain yt-neuvottelukunnassa ja Kyllä tarvittaessa Kelan korvaushakemuksen laatimisen yhteydessä tarkistettaessa suunnitelmaa seuraavalle Kyllä toimintavuodelle työpaikan ja työterveyshuollon vuosittaisessa Kyllä tapaamisessa Toimintasuunnitelmaa päivitetään vuosittain suunnitelmajakson aikana Kyllä Ei ja uudet tarpeet otetaan huomioon, kun Kyllä Ei aihetta ilmenee Toimintasuunnitelmakauden lopussa tehdään uusi kaksivuotinen toimintasuunnitelma Kyllä Ei Työterveyshuollon esittämien raporttien ja yhteenvetojen perusteella työpaikalla käsitellään tietoja toiminnan toteutumisesta Kyllä Ei toiminnan laatua ja vaikuttavuutta Kyllä Ei ASIAKASYRITYKSEN TYÖTERVEYSTARPEIDEN JA HENKILÖSTÖN KUVAUS Yrityksen toiminta ja henkilöstörakenne Tilikauden viimeisenä päivänä henkilöstömäärä oli Xamkissa 125, Kyamkissa 252 ja Mamkissa 363. Yhteensä henkilöstömäärä 740. Luvuissa ei ole mukana henkilöt, joilla on yli 2 kuukautta kestävä poissaolo. Xamkin henkilöstön keski-ikä oli 48,9 vuotta, Kyamkin 49,8 vuotta ja Mamkin 46,9 vuotta. Ei Ei Ei Ei Sivu 13 / 20

14 Altisteet ja kuormitustekijät Toimintasuunnitelmakaudella ehkäistään työterveyshuollonmenetelmin ja keinoin seuraavien työpaikkaselvityksellä todettujen työpaikan kuormitustekijöiden haitallisia vaikutuksia. Perustyöpaikkaselvityksessä on tehty terveysriskin arvio kaikille seuraaville altisteille ja kuormitustekijöille: Fysikaaliset Kyllä Ei Fyysiset/ergonomiset Kyllä Ei Kemialliset Kyllä Ei Psyykkiset Kyllä Ei Biologiset Kyllä Ei Sosiaaliset Kyllä Ei Yötyö Kyllä Ei Tapaturmavaara Kyllä Ei TIETOJA TOIMINNAN TOTEUTTAMISESTA Työterveyshuollon ammattihenkilöt (työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja) arvioivat asiantuntijoiden käytön tarpeen yhdessä yrityksen kanssa. Yksilötason toiminta Toteutuminen ja seuranta on järjestetty Terveystarkastusten yhteydessä tehdään työterveyssuunnitelmat Kyllä Ei Vajaakuntoisten työkyvyn edistämisen suunnitelmia tehdään Kyllä Ei Kuntoutussuunnitelmia tehdään Kyllä Ei Työpaikkatason toiminta Toteutuminen ja seuranta on järjestetty Työpaikkaselvitykseen perustuen on tehty toimenpide-ehdotuksia Kyllä Ei Ryhmäkohtaista neuvontaa ja ohjausta toteutetaan Kyllä Ei Päihdehaittojen ehkäisyn ja varhaisen tuen toimintatavat ovat Kyllä Ei käytössä Työpaikan työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki toteutuvat Kyllä Ei LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI JA SEURANTA Tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutumista seurataan säännöllisellä yhteydenpidolla työterveyshuollon ja työnantajan välillä. Työterveyshuollon toimintaa arvioidaan seuraamalla Seurataan sovitusti toimenpiteiden vaikuttavuutta työympäristössä ja työyhteisössä Kyllä Ei työntekijöiden altistumista ja kuormittumista Kyllä Ei työntekijöiden terveydentilaa ja toimintakykyä Kyllä Ei työperäisiä (tapaturma ja ammattitaudit) ja työhön liittyviä sairauksia Kyllä Ei työntekijöiden sairauspoissaoloja työnantajan ja työterveyshuollon Kyllä Ei yhteistyönä työterveyshuollon omia toimintatapoja (laatua) Kyllä Ei tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutumista Kyllä Ei työympäristön tilan muutoksia Kyllä Ei asiakastyytyväisyys Kyllä Ei Sivu 14 / 20

15 MUUTA Työnohjaus Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan avulla. Se on työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä. Työohjaukseen luvan antaa oma esimies, koska kulut maksaa yksikkö/laitos. Kela ei korvaa työnohjauksesta aiheutuneita kuluja. Sivu 15 / 20

16 LIITE 1 Allekirjoitukset Kotka Allekirjoitukset Mikkelissä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Heikki Saastamoinen toimitusjohtaja Kotkassa Kymijoen Työterveys Sivu 16 / 20

17 LIITE 2 Allekirjoitukset Kouvola Allekirjoitukset Mikkelissä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Heikki Saastamoinen toimitusjohtaja Kouvolassa Mehiläinen Kouvola Sivu 17 / 20

18 LIITE 3 Allekirjoitukset Mikkeli Allekirjoitukset Mikkelissä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Heikki Saastamoinen toimitusjohtaja Mikkelissä Etelä-Savon Työterveys Oy Sivu 18 / 20

19 LIITE 4 Allekirjoitukset Savonlinna Allekirjoitukset Mikkelissä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Heikki Saastamoinen toimitusjohtaja Savonlinnassa Savonlinnan seudun Työterveys ry Sivu 19 / 20

20 LIITE 5 Allekirjoitukset Helsinki Allekirjoitukset Mikkelissä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Heikki Saastamoinen toimitusjohtaja Helsingissä Mehiläinen Forum Sivu 20 / 20